Vapaus, January 4, 1951

              2 Torstaina, tammik. 4 p. — Thursday, Jan. 4
Telepbooes: Buslue» Office «•4284.
EditoHal Office 4-4265. Bfasacer
e. euksl. autor W. euund. MaiUog
address Sox C9. sodbunr, Ontario.
«8 «eppm class OAU by «bfe Port
Omce DepaxtneDt, Qttawa. Pub-llAftfd
ttarioe «aekly: Tuestfay*.
«nnind»]* and satuidays It^ yapaiu
tam 8^ w^ «ud&iiqr; Ont.r€:iinad»^
AAvgftisims XBtcA upoD appUcatlqp.
Itanslatlon free of cliarge.
TILAOSHINNAT:
Canadattsa: 1 vk. 6JO0O kk. 3^
( 3 kk. 24)0
VlidyscaUQissa: I vk. 9.00 6 kk. 3^
giKanessa: 1 yk. 7ÄI 6 Jsk. 455
CSJm juhlavuosi
korean sodastayicift^ sotavalmisteluista ja jännittyneestä kan-
^^ift^lÖisesta tilanteelta huoh nyt alkanut uusi \'uosi voidaan vas-nuanottaa
toivorikkaalla mielellä, edellyttäen, että rauhanpuolustajat
iiamskunnan oikeutta elää, rikollisia sotaseikkailuja vastaan.
<.^YltiitR toiveen aiheena on viime vuonna saadut kokemukset siitä,
• ^ t ä södaniielsojissa ja Midan valmistelijoissa on sittenkin tunto, vaik-
• ^a;^Y|lä tuntuukin olevan norsunnahkainen omatunto. Pelko siitä,
"klä tulevat eristetyiksi ja sen vuoksi kärsivät auttamattoman hä-
^ört sodassa, on jo aiheuttanut horjuntaa ja epäröintiä öykkärimäisten
^anlitfs0jain korkeimmillakin huipuilla.
Tämä sellaisenaan innoittaa kaikkia rauhanpuolustajia — niin pie-
%hiat^ %sxan suurempiakin rjiimiä, järjestöjä ja joukkoja — entistä
%|feätävänq>ääri toimintaan ylevän^ asiansa puo-ajjä
ebkpistäkseen sodan ja siiilyttääkseen rauhan maailmassa;
-'^^taa.l^ kaikille niille, jotka haluavat pe-
>; totäÄVnuimsonaipe juoksuhautojen liauhuilta sekä kaupunkimme, ky-
»"H
J.,l>CaBfidpii^}|6m3laisttn keskuudessa on Canadan .Suomalainen Järjes-j
l^lff^t^rh^it^ johtava rauhanpuolustajain järjestö. Se ei onneksi ole
•M Mlioä^ järjestö minkä Tivei.ssii täkäläisiä maanmie-
^i>aaHi|u[svaItai3in ase, mitä rauhaa ja ihmisten hyvää tahtoa halua-j
^ l ä - täkäläisillä maanmiehillämme on käytettävi.s»ä. Sanomattakin
,» iÖ''|tjvä^a, että,^^SJ:n rakentaminen ja voimistuttaminen on sellai-
* «^nJtHiföva,! mikä'k välittömästi ja"\älilliststi Canadan suoma-
^tep "CSJ on kulttuuritpiminnaUaan paljon rikas-
Itaniit-.fliaänmiestemme muuten arkipäiväistä elämää'ja rikastuttaa
ii^eHflle^nkiii- Ja yhdbtä^ rauhanpuolus-
I '^jäijS^i^fen to Canadan ja koko ihmiskunnan hyväksi, CSJ
I ^gj^yiJmideiÄ hyväksi, jotka asioita puutteellisesti
i^iipi^^iysyttelevät vielä GSJ:n rivien ulkopuolella ja antavat kanna-Ät^
Asäklri seUaisi^ jotka poliittisista syistä tai ryhmäpyy-
• 44iäeÄ' kannustamana yrittävät vahinsoittaa mainiota järjestöämme.
' \ Vjläolevaf ov^t heikkoja, joihin sietää kiinnittää erikoishuomiota nyt
g -'taÄUiVuonna^^^ tulee kuluneeksi 40 -vuotta CSJ:n perustamisesta.
! KttteiJitntustetaan,^^^^^^ viime kesänä pidetty laajennetun tpk:n
5 ^(Öcöu^Kyvaksyi — kautta järjestön käydyn perusteellisen keskustelun
«•iäjkefen^-^ että tämän vuoldeö syy.s- ia lokakuussa ^ asianmu-a
-V^isiii jä än'okk^^
«ilä?öiaan.;: Näistä juhlista pitäisi muodostaa todellisia -kansan juhlia.
laBi^;iiomielin osallistuvat kaikki oikeamiclispt maanmiehemme, jotka"
{^^tlVv^iÄatvuraJiuiirtaj ovar tämän 40 vuoden aikaan tehneet.
•4f^Tfcjscstl myös tiedetään, että CSJ: n 40-vuotisjuhlan yhteydessä ja,
* -«rtftdiseÄti fuiiri va
jyi^aiät^ tänä vuonna asianomai^nen 40A"uotijjulkaisu ja sie\'ä*cinr;
'i^erkki, jotka ovat kaikessa hiljaisuudessa olleet jo työn alla, ja jotka {
^J^i3ait^VAt osastojen ja jä
iiusteluvdiheesää ja niiden valmistuttua.
X'LyhVesU :n juhlavuosi on työn ja toiminnan sekä suurien
] juhlien aikaa Järjestömnie demokraattisten traditiojen mukai.sesti tä<
! käläist^.maanmiestemmeyhtei.seksi hyväksi.
5'
! Kuka äiittaä ketä?
Uuden vuoden alkaessa ihmiset seuraavat huoieituneina sotauutisia
j ja kysyyät itseltään; että milloin tämä.mielstpn ihp»i:henkien ja oniai-
^^tfksien hävitys loppuu? Milloin tunnustctiran se tosiasia, että esim.
r°1körea kuuluu korealaisille, eikä imuilla mailla ole mitään oikeutta se-
S'ka?n,lua korealaisten sisäisiin asioihin.""
?r" Ja'niitä'pitemmäksi Korean sotaa venytetään, sitä selvemmäksi tu-j.
lee. eW"Korean auttamisessa'^
sr Vjeine^ ''auttamisesta" on sellainen; etlii avun tarpeessa ole-
^jva vie pääosaa ja auttaja tukee autettavaa; Milloin tahansa auttaja
i[;niääräa tahdin, silloin muuttuvat o.sat ja autettavasta tuleekin autta-
{^ian aattaja, _ „
—-i^^ yaihteejjsa saatiin Koreasta kuulla, että \Vall Streetin
pienen pientä piipähdiiätakaan lipuista lähteistä kui,n kenraali Klac-
.\rthnrin päämajan propaRandaosastoUa. Jos olisi kysymys vain -sota-uotisistäjniintämä.
olisi näiden tappioiden päivinä vielä jotenkin seli-
Jfetläiiissä, mutta sotauutisten lisäksi scn.suroidaan kaikki nniuikiii Ko­rean'uutiset.
Ja jos kenraali MacArlhurilla onkin chka moraalinen
«ikeus-oman^tansa uutisten .sen.«ir<jiikiseen, niin mitenkään ei voida
demokraattista julkisuusperiaatetta venyttää niin pitkäksi, etta se oi-
UeultäaTiänet sensuroimaan ETELX-KORKAX K.VIKKI l-CTISET.
' Tästä* huoHmatta on ilmoitettu, että kenraali Mac.\rthur .^ensuroi
<<aikkieri 5anomatehtimiesten kirjoittamien uutisten lisäkiimyös .^yng-"
jTikn Rheeh hallituksen antamat uutistiedoi ja lausunnat. Tosiasiass:i
iitsc" Syng'man Rheen kerrotaan puhuneen kipia päähänsä Huden\'Uv)-
"jdcn tervehdyksessään, niistä Mac.\rthiirin .sensuuri saksi kokoiiaisi;!
Täusieiiapbis: /^i'.''';
, ..Tuntu^ jalomielinen •'auttaja" veisi KteFä-Koreas­sa
i^qnän osaa, samalla kuin autettava .Syufiman Rheen hallitus ou
.vain'Voimaton välikappiale '"auttajari" käsissä.
<^j|ulurva 1 ^ ja ryhclyttäköön muhanoniaisirn
•leuvoUeluihin \'K:n perussääniöfen nuikaises Kaukoidän ja
icoko maailman rauhan vakiinnuttamisen hvväksil
. U^t vaikäiiisvalt^
set sahbni^^Htimiehet
ovait^rauhah puoleista
^»ifejU^fc Press Ass:n
t^i^|)^,'ja^piP_;n Bckä, AP:n lennä-tlw|
s^}iij^^ sanomaleh-tUni^^
keskuude^^ suorjitettu Icoe-on
- osol ut, ett^ monet
|liii|D^i^ :^;TiSiutusvaltäisct • sano-malchtlmlehet
kannattavat Korean
.sodan sopimista neuvottelujen avulla
ja yhd>-svaUalaisten jouk^iojen tuot
mistä pois Koreasta,
Tällaista toimenpidettä suosivien sa­nomalehtimiesten
joukossa ovat De­troit
Newsin Julkaisija W. S. Gllmore
Ja L . D. Tucker Iron Mountain Nevsla-ta.
• SYNTY ri--i-
PÄIVIÄ
; Mrs. Anna Pesola, Kamlni^tLquiasta.
Onfc,, täytti 70 vuotta tammikuun 2
päivänä. yjuJymme ohnlttcJuihiHi
Mitä muut sanovat
5U£LETT09fyYTTA
Mielettömyj's. mikä feraan yörta vii­me
vuonna Venäjän kummituksen
voimalla ajoi Forre.stalin kU-kuen k a -
d^ulle; on nyt m e i d ä n hallitu'jC5emme
uiko- ja «Ijöpolitiikan "a" j a ' "o".
. Mutta fiiitäj huolimatta venäläiset
eivät: ole vielä ampuneet ainoatakaan
laukausta eivätkä ole nostaneet sor-meaankaan
paitsi sanakiLstelyssa; Ja
Jicidan pitkämieliset naapurinsa, k i l -
halalset, sallivat sen, että Porrestalm
seuraajat veivät ."puolustuksensa" a i ­van
omille rajoilleen asti — 6.500 mai­lin
päähän AVashingtonista - r ennen
kuin he-ryiityivlät 'toimenpiteisiin, mit-
Itä meidän hallituk-semme y r i t t ä ä Y - •
K:fisa saada leimatuksi "hyökkäyk-
Keksi"^ — National Guardian, New
York.
USA on häpäissyt
Kolmen Suuren s
SuurerttaLsteluIaivap •kannella, kes-'j
ki Atlantilla, F. D; Roosevelt j a Win5- |
tcn Churchill allekirjouuvat elokuun |
1 p n ä 1941 Atlantm £opimuk5en, jcsta
tuli Äymbooh paatta »a.syydelle 'tu­kistaa
Hitlerin AVeJirroachi Ja -/a.>i?xm,
sekä taata niuha tulevien vuosisato­jen
ajaksi
Sopimuksessa, jo2sa 'maaräta-in
seistariisuttayakHi maai jotka «ycJksi-vät
maailma^ / toiseen maailmanso­taan
— S ä i s ä j a Japani,— Iv^Riitm-vat
Yhdysvallat ; a Britannia yhdessä
auttamaan j a rohkaisemaan rauhaa
rakastavia liansoja vapautumaan a-eeistulisen
taaka-sta.
Mutta tjumanismi, W3shington ja
Wall Street ovat repineet: sen säpä­leiksi
Ja rakentaneet Atlantin sota-,
paktia — kuuluisan Neljän Vapau­den
vastaisesti.
Vihattua Wehrmaclitia raikennetaan
saksalaisten upseerien avulla. Yhdys­valtain
liallituksen budjetissa on va­rattu
lahej 65 prasenttia kaikista me­AA8IA
AASIALAISILLE noista sotatarkoituksiin. Vi ime v i i -
Jos venäläiset hj-Okkäisivat ^^^^^^ \Zar4^^171:'^^^^
sotaurakoitsuam tilille.
Canadan hallitus on .suuhpitellutv;
1951, käyttää tykkien valmistuljiseen
yli biljoonan dollaria, jonka veron­maksajat^
saavat maksaa, mutta josta
sodänvajmisi^jat niittävät voittoja.
ahuriaa huolestuttaa se kun rajan
takana on mekanisoitu armeija.. Y -
K n Johtajana meillä on suu^i vastuun­alaisuus
siltä, e t t ä Aasian manner­maa
Jätetään aasialaisille. Historia
ei jpidä raelta sj-yttomlna, jos me
ammumme sinne tien auki itsellem­me;
— Rev. A. W.. Swan. Madison,
Wis.
ARVOITUS
Arvoitus: Miten YHDYSVALTAIN
etenevistä Joukoista ttill Koreassa pe­rääntyviä
YHDISTYNETOEN KAN­SOJEN
joukkoja? Ja miten 'kiina-iaislaumolsta",
miljoonasta heistä, tu­li
yhfäkkiä. sensuroiduissakin uutlsr
tledois.sa"I^hjois-Korean voimakas
artneija?"
-Vastaus: Jotakin pitkätukkaista
huiputetaan.— The Ukramlan Ca­nadian.
.,.»•• • • ,.• •• • ••».
JOSEFIINA J A l i l A P O l ^ N ..
; Kenraali MacArthurin vaimo on
aloittanut avioerojutun Tokiossa, K u ­ten
eras pakinoitsija hiKKnautti, l i än
ei voi enää. viedä Joosefiinan osaa
Napoleonilleen. — The Ukralnian Ca­nadian.
Koneenkäyttäjien unio
liiopui rotusorrosta
, lAtR Amseles, Galif. — Itsenäisen
Intl. Ass'n oi Machinist-j'aTje3ton pai­kallisosasto
620 Jäsenistö paatti suh-tees.
sa kaksi yhtä vastaan hyvaiksyvi
multakin kuin valkoisia unLoon^a. Ta-ma
-tapaihtui-. ensimmäisen kerran
unlon historiassa
. Erikolssstl päatö» koski neljaa Jaj^a-nllafs-
amerlkkalaista ja 18 neekeri-työläistä,
joista^osa on ollut 20 vuot­ta
V Southern' Pacific rautatieyhtiön
palveluksessa. Nsmä 22 t y o l s i i t ä hy­väksyttiin
unioon pitkäaikaisen
knmrpailun tulakscna.
Ketilta t a n u p a i v ä n a kunnialla e-dusta\'
at Atlantin sopimuki-en hen­keä?
. Kansat; Enemmän kum puolet kD-ko
maapallon väestöstä oh edustettu­na
Varsovassa pidetyssä Rauhankon-gre-
slssa, kansojen YKrssa. Siellä 80
.maan eduätajat esittivät Y K : l l e ja
kalkille valtioille aseistuksen vähen­tämistä,
joka samalla keventäisi kaik­kien
kansaDkerrosten Suormaa.
Trumanille, Attleelle. St. Lauren­tille
ja muille Atlantin .sopimus on
vam pelkkä paperipala. Mutta maa­ilman
kansat muistavat .sen.
Kaksi vuotta Atlantin sopimuksen
allekirjoittamisen jälkeen kohtasivat
Moikovassa toisensa Britannian. U -
SA:n, Neuvostoliiton ja K i i n a n ulko­ministerit.
Minkälaisen sopimuksen
he hyvaksyiv-at?
•'Että he tulevat. käyttämään
ylitcis) mmarr>k.«ssa kaikki voi-raanra
yhteiicn vihollisen kukista-
•"mlscksl ja aseistariisumiseksi.
^ ^'Että he tuleVat '^okodnflimaan
ja sopimaan keskenään.ja'yhdessä
loii^t^ai Yhdistyneiden Kansojen
. hansaa, kaytannolFscn yleisen so-pSmukscn
aikaan.aamiscksi sodan
jälkeisen asei.^tuksen raaarittele-mkcksi."
- Kuka t a n ä p a i v a n a rikkoo tata Juh­lallista
rauhansopimusta?
AEkettam< sopivat Britannia, US Ja
Canada Saksan uudelleen aseistami­sesta
— i ; n o£an m:ka on heidän
kontrollissaan. Moskovan scplraus re­vittiin
ja heitettiin tuuleen hullursa
sotakiihkossa.:NeuvOitoliittoa, kan."5an-
Rauhankongressin edustajat
puhuvat joukkotilaisuuksissa
Konsertteja^ kokouksia ja puhetilaisuuk­sia
järjestetään monilla paikkakunnilla
Kirj. John Stewart
dembiraatti-ria maita ja K i i n a a vas­taan.
Noin 200,000 miestä tullaan
värväämään uuteen Safcian armeijaan
j a Saitaan lentovcimat tullaanMraken-tam?{?
n.' Jb nyt cn VS:n arroeJjassa
6 0 ^ . e n t i s t ä natsisotijasta, joita bar-ipitetaan
^gamanJaiste» medootica mu­kaan
kuin Hitlerin "tyopataljoo-n
i a " , , .
. "Me eiidottomasti _v8stiKtamm*t.
Icaikikia tojmenPiteitä Jotka t^htaanrat
Saksan ja Japanin aseistamista feogr
k e y i ^ i . kansainvälisten - sopimusten
rikkomjse^n". san9^an' varsovan
Rauhankongressin paatöksiessa, : jojla
vahvistettiin 1943 Moskovassa t ^ ty
sopimus.
• « •
Kairossa marraskuun 22 pna 1943
US j a Bilianxiia j s o p i v a t , e i ^ vuoden
1805 jälkeen Kanalta otejtut roaa-alu-:
eet on palautettava «ille takaisen, kuu­luen
niihin "^Mantshmia,;. Pormosa
<^Taiwan) j a Pescadoress; Kairon so­pimuksesta
sanoi Cordell Hull, jnyo-hemmin
US:n valtiosihteeri," etta
' • . . . se takaa japanilaisten miehitta-micn-
jaÄilnalta kaapattujen alueiden
vapautumisen, turvaa sen naapurin
vastaisilta (hyö'kkayksiltä, palauttaa
Kiinalle silta ryostetsi; oikeudet ja
Korean kansalle vapauden."
. Presidentti Trumanin kyna j a Mac-
Arthurin gasohlnipommit: ovat teh­neet
mitattomakslitaman sopimuksen.
Mutta maailman ihmiset elvat ole
sita unohtaneet. Kansojen Y K :n paa­toksessa'
lausutaan:
"Me kehöitaouiie US:ta luopu­maan
aseellisesta turkentumlsesta
Kiinalle kuuluvalle Talv^ani|i saa­relle.,,
, ' < ,
"Me vaadimme topettamaan so­tatoimet,
pt)ista(maan nlkomaaiai-set
joukot Ja rauhallisilla neuvoi-teluilla.
ratkaiseman kansainväli-set
ristiriidat Koreassa; O
Viikko jälkeen .JSairoh koikouksen
pidettiin .historiallinen• Kolmen Suu­ren
kokous Teiheranlfsa,. missa pää­ministeri
Stalin, presidentti •-Roes«vett
j a paammisteri : Churchill'tapasivat
toisensa. He ^vahvistivat alleklrjoi-m.
tuksUlaan ^iBcqnmuksen jossa nma. sar
rottiin: y'/.,'u
"Me ol§nimr vakuutettuja etta rau­han
tultua meidän yksimielisyytemme
tetoe \S)?p< <^öy*nisen mahdolliseksi.
Me täy6tn,JjaSi|tämme suuren vastuun-alaisuvidipflune;
ira|(entaa meille j a k a i -
kUle fc?i|)s3l,Ufe pysy\'än ja onnellisen.
kaas,ojen.>3.KSiiJyan'enemmtstoD kai­paaman;--
r^tiiäan ja poistaa sodan
XmXi^mMif^ori ja: kärsimj-s. vuosi-iadoikei
.
Ketkä^öMsaavat. Jönä päiyana h ä ­v
i t t ä ä cNeavoatoliiton, j a OKijnan kau-pw
«ltiÄtonft)oi»meaia? Ketkä uh-kaileyatj^
udsttaaatomipoinmeja K o ­reaan?,
iSetbä varvaevät 4,000.000 ar­meijaa?
Voikaäfukaan rehellinen i h -
inJnisn - ^ i ö ^ e t t ä US- ;t sopi-jxmsta;^^{^^
alween sotien tuottaman
myöski^|<^
karsimylggj;^^ terrorin -yuosisadoik-si?
Vöikio kukaan sanoa, ktm Cana­dan
:paoliisttt|toJnisterl.Claxton Brys­selissä'Iti^
ää'HO,000 canadalaista Eu-x<
H)pan, f f g ^ i j ^ m , että se oh teko
rauhan' - H y v ^ i ? - >
Kansat sanovat: "Me näemme; et­t
ä uudeOix^aCuisn -iietsomisiJropaganda
on suuri--va»ra kansojen rauhalliselle
yhteistä>ii?^Wille'Ja siksi me katsom­me
sen''rikokseksi ihmiskuntaa vas­taan.
Tshekkoslovakiassa, Unkarissa,
R u m a n i ä ^ ^ | & ' - I t ä - S a k s a s s a : on h y -
väks>ttj^:^j|,\Joissa m ä ä r ä t ä ä n anka­ra
rangaistu^ sotapropagandan teke-misestaT
' ^ e ö ä i s t a lakia tarvittaisiin
,assa.': ••
MyoiHenunin helnukuiissa 1945 J a l -
tassa, mi&sta-jmyöskin päätettiin kut­sua
Yhdi^tiTtipidsn-Kansojen kokous
San Pranciscoan, US, Britannia ja
Neuvostohitto julistivat oleVansa
paattanytj.^afeelstarilsua ja hajoittaa
kaikki Saksan aseelliset v o i m a t . . . h ä ­v
i t t ä ä ,tai;a^ettaa ikontroUin alle, sen
teolIlsu^[^l,*'^^oita voidaan ;kayttaa
mUitariAisUnltarkoituksiin..
Vhme^-.,n(i^lla natsien Luffwaffe
syntyi uudelleen, US :n paatoksella.
K a i k k ^ l ^ d y s v a l t a i n kansoille, an­tamat
' petetty
Wall StreetMLr j a WashingtoDin mies­ten
toimesta
T.\ "
SU ten i %euj{^a Y K :n peruskirja, j dh-ka
mukaan kansainvälisenä lakina tu-
Juutalaiset vastus­tavat
murhaajien
aseistandsta
T«l Aviv. — Joulukuun 30 p n ä oli
t ä ä l l ä suuri mielenosoitus JLänsi-Saä-san
uudelleen asclstamissuunnitehnaa
vastaan.
Kommunistit ja Yhtenäisen Työ­väenpuolueen
(Mapasn) Johtajat, pu­huivat
tuhansille mielenosoittajille,
'tuomiten "6,OCO,0Oa juutalaisen mur­haajien
uudelleen aseistamisen".
Mielenosoitus kohdistui samaUa ny-k3Tstä
hallitusta vastaan. Yhdisty­neen
Työväenpuolueen jQhtaJaMoshe
Sneh, entinen maanalaisen vastarin-nanliikkeen
johtaja, sanoi .puhees­saan:
" B e n - G u r i o n hallitus juonitte­lee
Lsraelm .'liittämiseksi- Neuvostolii­ton
vastaiseen Vällmerenpaktiin."
Tuhamict mielenosoittajat vakuut­tivat
kohotetuin käsin, etteivät kos­kaan
tule yhtymään hittoon mihm
kuuluu myöskin kuudenmiljoonan
juutalaisen murhaajat.
r-SITA
STÄTÄJ
° Toronto. —.Tammikuun 22 pna
tullaan taalla Massey Hallissa pitä­mään
vdrikas slaavilaisten konsertti­tilaisuus.
Tdssa tilaisuudessa esiinr
tyvat, kuten edellisinäkin vuosina,
lukuisat ukrainalaisten, puolalaisten,
venäläisten. Jugoslavialaisten, slova-
:lcu ja muiden Canadan slaavilaisten
ryhmien paijaat . taiteilijat. Naita
konsertteja järjestetään kaikkialla
Canadassa tammikuun aikana, nuka
kuukausi on omaksuttu erikoiseksi
iilaavilaisten ryhmien solidarisuus-kuukaudeksl.
Pnapuhujana Toronton konsertissa
tulee olemaan Canadan slaavilaisten
komitean sihteeri John Boyd. joka
oli ^CanadanRauhanedustajiston mu­kana
Varsovan Rauhankongressissa.
Samalla matkalla hän vieraili Tsthek-kosloyaklassa
ja NeuvostolUtossa.
Hamiltonissa pidetään slaavilaisten
jou'-tko!cous tammikuun 14 pna. jossa
tulevat puhumaan F5|iUhankongresslin
osallistuneet Canadan slaavilaisten
.Järjestön sihteeri John Boyd ja pal­kallinen
uniotolmitslja James Cook.
Viikko .jälkeen Jou.kkokokouksen
järjestetään Ha mlUonLssa kalkkien
slaavilaisten konsertti, sunnuntaina
tammiit. 21 pnä. ja se on yksi niistä
konserteista mitä slaavilaisten soli-darlsuuskuukauden
aikana eri puo­lilla
Canadaa järjestetään.
Samanlaisia tllaisuuk.sla Järjeste­t
ä ä n Fort \Villiaqils.sa ja Port A r ­thurissa
tammik. 14—21 pnä. Näis­s
ä tllaisuuk.slssä puhuik Rauhankon-
{fi-essin edustaja Michael ICorol. T i m -
minsl.s.sji Korol puhuu täiimlkunn 28
pnä. John Boyrt puhuu Montrealissa
tammik. 28 pnä ja sen Jä'/tccn tekee
matkan liUisimaakuutlln.
Suomalaisilla on tilaisuus kuulla
.MUillinen selastus RauhankongrcssLsta
Ja sen yhteydessä sattuneista tapah­tumista
saapumalla Kalervo Ketolan
puhetilnlsuukslUi. Se millolnkn K a ­lervo
Ketola puhuu milläkin paikka­kunnalla,
ikay selville tassa lehdessä
julkaistusta Kalervo Ketolan matka­ohjelmasta.
Missa ja mina aikana
tilaisuudet miUakm paikkakunnalla
ovat, tulevat CSJ :n osastojen henkilöt
kullakin paikkakunnalla aikoinaan i l ­moittamaan.
KaiKkien rauhan ysta,vien tulisi
.saapua kuulemaan Rauhankongres-sun
osallistunutta Canadan suoma­laisten
edustajaa Kalei-vo Ketolaa.
14 henkilöä kuoli
liikenneonnetto­muudessa
Colombiassa
Cali. Colombia.—Neljätoista hen­kilöä
sai surmansa kun juna ajoi y l i ­käytävälle
pysähtyneen bussm paalle
vume lauantaina. Oimetomuus tapah­tui
laholla Calm asemaa.
.amerikkalaisesta lentokoneesta.pudoteltu pommi on tappanut iämän
korealaisen äidin ja jättänyt hänen rkaksi:.; lastaan äidittömiksi ja
• kodittomiksi. 1 \-
lee olla "tasavertainen oikeus mie­hellä
ja naisella, J a kansoilla niin
pienillä kum suurlUaikin..."
lAika k ä y t t ä ä nykyään Y K :ta omi­en
imperialististen pyrkimystensä to­teuttamisen
välikappaleena?
Saatujen tietojen/mukaan 332 Y K : n
sisäisen toiminnan kontrollissa ole­vasta
henjdlösta ori 83 valittua ameri-kalaista,
47 brittiläistä, 35 ranskalais­ta,
35 muista b r i t t i i ä l s i s t i maista, mm.
Canädasta. Vain 5 on neuvoatoliitto-läista,
11 puolalaista ja- 5 tshekkoslo-vakilalsta.
Kuka ottaa j a erottaa heidät?
Byron Price, entinen U S : n sensuu­r
i n päämies, sama joka äskettäin piti
\-ih3isen kommunismivastaisen sota-puheen
New Yorkissa. ;
Y K : n yleisistuntojen -järjestajaAa
on amerikkalainen Cordier. Han on
SS joka johtaa toimeenpanevan e l i -
meh poliittisia toimenpiteita. Han on
se Joka käsittelee Korean asiat,'eika
Korean kysymyksen ekspertit. '
Y K : n sisäisiä asioita tuntevat tie­tävät
kertoa paljon muuta, kuinka
esim. kaikkien edustajien puhelut
kuunnellaan F B I :n toimesta j a kuin­ka
US: n valtiodepaitmentin expertit
panevat tarkkaan muistiin ; jokaisen
pikku maan edustajan lausumat sanat
ja rajJortteeraavat niistä, j a kuinka
h e i t ä j a heidän malttensa ulkommls-teriöitä
kohtaan harjoitetaan painos­tusta.
• • •
Mutta kansoilla on oma ikantansa
siitä, kuhika Y K : n tulisi toimia., He
efhdottavat Varsovan paatoksen mu­kaan:
"Me pyydämme tuoda ; Y K : n huo­mioon,
että samalla kertaa kxm ke­holtamme
ottamaan hucmioo^nv maa­ilman
, ihmisten oikeutetun toivon me
päätämme perustaa Maailman Rau-hanneuv
oston. ^
Maailman Rauhanneuvosto tulee or
lemaan maailman - kalkkien kansojen
edustuslaitos, niiden jotka kuuluvat
YK: n j a niiden jotSä eivät siihen vie­lä
kuulu ja nirden jotka ovat vlela
riippuvaisuus- ja surtomaa-asemassa.
"Se tulee vetoamaan -YK:nrC?ehoit-taen
sitä täyttämään sille kuuluvan
t€htavan rauhanomaisen yhteistoir
nunnan muodostamiseksi kaikkien
kansojen kesken...'' .
Toimiminen naiden paktosteiT hy-vaksion
Canadan k3nsan vuoden 195L
tehtävä. .Ensimmäinen tehtävä vf
1951 on saada Canadan tunnustamaan
K i i n a n Kansantaiavalta. Sen saa­vuttaminen
on askel toisten rauhaa e-distavien
tehtävien toteuttamisesra.
OLI 6EI7BA1AL\E.\
—. Olen kuullut, että olet mj-ynjt
sikasi.
— Kyllä, myin sen eilen aammia.
— Saitko paljonldn?
— Sain juuri sen, mitä maksoin
porsaasta j a m i t ä kulutin sen ruoan'
ostamiseen. V
—; N o ^ ä ^ s l t t e n ollut paljon^^yg.
tya sen sian kasvattamisesta, ,
— E i . - . Mutta sainhan p l t ^ ^ .
le seuraa koko kesän.
SYNTINEN O M PASTOBlKQr*
Julie; Kylläpä, nyt on oUut-kaiva
kesä, vai m i t ä pastori arvelee? •• v*>
• Pastori: Pitäjässä on niln.^paljaa
syntisiä, joten jumala rankaisieCKiji,
vuiidella,
Julie: Siksiköhän se pastorin:pd.
tokm kuivuuttaan pölajaa.
' PAHA PYKÄLÄ
Minun morsiameni ..on pahukstn
huonokuuloinen j a nyt joudum sen
tähden pahaan pulaan."
"Kumka se on mahdollista?"*^.'
"No katsos, tein hänelle avioliitto,
lupauksen Ja mhiun piti huutaa
n im kovaa, etta yläkerroksen asnk-kaat
kuuUvat sen j a nyt en tieää^inl-ten
siitä selviän." .
ILKEÄSTI
•'Minulla sanotaan olevan sellaisen /
äänen, etta paasen kauaksi sen kans-'
sa." - ,
'^Toivottavasti paaset aivan kuulu-mattomiin
asti."
— Jos suhtaudumme suruun oikein
.se vaikuttaa parantajan tavoin. Me
voitamme murheen j a saavutamme
sisäisen rauhan. Snelman.
Canadassa on 10,000 eläkettä naut­tivaa
sokeaa. -
Mine-Mill voitti
7.5c komtökser»
funtipalkkoihin
T r a l l , B. C. - ^ T a a l l a käytyjen'.neu­vottelujen
tuloksena ilmoitetaaoiiettä
Consolidated Mining & SmeltingjCo.
on -suostunut ksöien sopimuskauden
koroittamaan työläisten tuntipalkko­j
a seitsemällä j a puolella sentillä tun-t
i ä kohden. Koroitus koskee kolmea
Mine-Mill-imion osastoa j a astuu voi­maan
taannehtivasti, jouluk. 16 päi­västä
laskien.
.Sopimus koskee Mine-Mill-union
seuraavia osastoja: Trail and Dls-t
r i c t Smelter Workfers Local > No.
480, Kimberley Mine and MIU Work-ers
Local No. 651 j a Alberta Nitrogen
Products Workers Xocal No. -m ?
Consolidated on Incon jälkeen Ca­nadan
toiseksi suurhi kaivantoyhtiö.
Union B. C : n p i h ± i johtokunnan
-Jäsen •Ö;-"^e'dldi'"'bn~4^1moittanut. etta/
nämä hätätilakoroitukset saatiin fflU-l
ä t o tavom : muuttamatta voimassa
olevia tj-eöhtosopimuitosia. jotka ovat
•siten, voimassa entiseen tapaan, palk­kojen
koroitusta lulorun ottamatta.
Englantia uhkaa vakava \ I
lihatuotteiden puute \\
Loiitoo. — Britannialla, on tuoretta
lUiaa varastoissa ainoastaan neljän
vukon ajaksi, jotenmaa on vakaviin- y|
man lihan puutteen edessä sitten vu- y
me sodan, sanoo Empire News-lehti. j j
Lehti sanoo,- e t t ä fcannuhhayaras- \ |
totkln ovat pienet. ' Nykyisellä k S ^ l - j
!ä s i t ä on ainoastaan?12 vukon kulu-(
tusta varten; ; '
Itä-Saksa vapautunee
sotakorvausmaksuista
Lontoo. — Saksan demokraattisen
tasavallan hallitus on Daily Telegia-phin
kertoman-mukaan: ilmoitMnut
s i v i i l i - j a sotilashallhmollej ettu^^k-
•san demokraattisen tasavallan tMffi- \
suus todennäköisestf vapautetaan pian
sotakorvausmaksuista; ,
PÄIVÄN
"Härkäviikot ja reik^eiväf"
Ranskan armeijan
Parii.^l. —• Rene Plevenin halhtus
sai sunnuntaina luottamuslau-seen kun
äänestettiin aseistusohjolman rahoit­tamisesta.
Plevciiin hallUuksen ehdo­tus
.sai 314 nänUi-223 vastaan ripin 100-
editstajan pidättyes.sä fiäne^tämästaT
Kaikki kommunistiedustajat, suurin
oäa kenraali Charles de Gaullen seu­raajia
j ä eräitä .«oslalLsteja äänestivät
hallituksen a.sclstäutumLsohjelmaa
vastaan...
Uusien verojen kautta saadililla ra­hoilla
kohotetaan armeijan vahvuus 7
divLsiocnasta 10 dlvi.^icoraan. Ilmoit­taa
puolustusministeri.
Armeijan vahvuus kohotetaan
656.136 miehestä 83.181 mieheen.
Siihen aikaan k u n " i s a lampun os­t
i " ja viela paljon myohemmmkln oli
Suomessa tapana sanoa, e t t ä joulun ja
uuden vuoden juhlapäivien jälkeen al­koi
"härkäviikot ja reikäleivät". Se
johtui silta, että Jouluviikolla el tehty
monena paivanä multa töitä kuin
[ välttämättömät kotiaskareet, ja r e i -
kMleivan asemesta puraistiin härän
verellä tai Jollakin muulla samanta­paisella
aineella värjättyä Hmppua,
joka saattoi olla kakEl, jcrpa kölmikln
•'hammasvarvla" paksua, aina kunkin
ävcrialsyj-den mukaan.'^
Ja olihan,sitä jouluna vehnästäkin,
ainakin näytteeksi nuukimmlssakin
taloissa^ ja köyhimmissäkin torpiJsa.
Useimmilla myöskin oli oikeata mal-laskaljaa
j a varakkailla maltaista val­mistettua
oliitta".
Kun sitten Joulut olivat sivu, muut­tui
ruckapöytään leipävartaLssä tai
-saloissa kuivattu ja'aitassa tai kont­torinsa
sitkistynyt relpäleipä, pak.sim
limpun tilaile ja kumaah; ja piimä
kaljan ja oluen tilalle.
Niin oltiin taas takaisin kokonais­ten
viikkojen ja reikäleipien ajassa.
Suurin piirtein on asla niin täällä­kin
Ja vielä tänäkin aikakautena. Jou­lun
aikana on n i in kö>-hemmlssä. kuin
varakkalmmLssakin perheissä pyritty
unohtamaan arkiset huolet jn Joka­päiväinen
aherrus, seka juhlittu joko
plenemmas^ ^tal suuremmassa mää­rässä
'Jiirtjjlaja" maistellen ja ainakin
puolittain ylettömästi syöden
Ne lys€lt ki/at nyt chitse, työt, toi­met
Ja jokaoalvalnen arkmen aherrus
edessä.^-*! | r j
Montaa pSivaa eix>!e vielä kuhmut,
kun tuttava, tutt«fvan5a tavatessaan
toivotti tdlsbllensa önnelllätä uutta
vuotta, kuka oikein sydämessään sitä
ajatelleh-.i ULka. vain tavan vuoksi.
Harva kuitenkin syvemmin ajatteli,
mitä kaikkea;'hän tarkoitti onnsllhta
uutta.Woft^"-ystävälleen ja tuttaval­leen
tofvottalssa.
NJ^.jpJ;p^^^misS^nnan tulevaisuu­den
tädväs ori mustien j a uhkaavien;
ukkospilvien Tjeitossa, jolloin koskaan
ennen näkemättömän tuhoisa rajuil­ma
saattaa puhjeta hetkellä millä hy-yähsä.
on a i k a ajatella,'mitä meidän
tulisi. • bu^eU^emmän uuden' vuoden
toivotukseemme sisällyttää.
Ettei- uMcn vuoden onnittelumme
Jälsi vain ulkckultalseksl fraasien l a -
yerteluksl, tjhjänpälväiseksi kcfhtell-aLsuudcksi.
olisi meidän myöskin toi­mittava
^inä"'lavalla, e t t ä .se auttaisi
ystäviämme J a tuttaviamme, samoin
kuin ItSej^lrnäjekhi, saamaan onnelll-semman
iiuden vuoden, onnellisem-nian
tulevaisuuden.
Mitä meidän «itten olisi tehtävä?
K a i k k i tavalliset kansanihmiset —
niihin eivät kuulu sotavoittoilijat ja
työkansan verestä j a h i e s t ä pullistu­neet
pohatat—^ tietävät sodan olevan
ihmiskunnan Suurimman vihollisen,
suurimman kurjuuden, h ä d ä n ja or­juuden
aiheuttajan, sellaisen vitsauk­sen
joka palvelee vain kansan plisku-reiden
ja verenimijöiden etuja.
Nam he myöskin tietavat, että tais-.
telu rauhan puolesta o n taistelua h y -
vmvolntiin ja onnellisempaan tulevai­suuteen
johtavan tien auki plt-ämlEiek-
•si.:-.
Jos i i l s emme onnellisemman uuden
vuoden toivotukseemme liitä jokainen
Itsellemme . kohdistettua vakuutusta,
että; tulemme tekemään voitavamme
rauhan työn eteenpäin auttamiseksi,
sen ; lujittamiseksi j a volmlstariiiseksi
— oman äänemme liittämistä sa*tojen
miljoonien muiden rauhan vaatijain
ääneen — silloin ön uuden vuoden tol-
TOtuksemme ollut tyhjää merkitykse­töntä
sanahellhäa,
Samalla tulee muistaa, e t t ä rauhan
työ ei ole turhaa. Se ei ole voimaton­ta
Ja merkityksetöntä sätkyttelyö y l i -
lupnnoUisen j a voittanaattoman sota-tilrviön
kourissa. .
Sadoista miljoonista rauhan ystä­vistä
on jo nyt niuodostunut sellainen
Jättllälsmähien voima, joka on pysä­yttänyt
kalkki tuhoavalla' ukkosella
uhkaavat verenkarvaiset myr^ypllvet
puolitalyaalle. Se on saattanut sota­hysterian
lletsojat Ja fiotasaa,Ustajat,
ihmiskunnan hyeenat, neuvottomiksi
— ainakin uudelleen harkitfiemaan ja
muokkaamaan ihmiskunnan tuhoksi
tekenUään katalia suunnitelmia.
Jos rauhan voimat kaikkialla, kai­kissa
maissa, kaikissa kaupungeissa ja
kylirsä tehostavat valppautta3n,-jos
kalkki rauhan ystävät — yksmkertai-sesta
työmuurahaisesta, hallituksen
puhujalawalla tepastelevaan edusta­jaan
asti — lUttävat voimansa ra.uiian
rhitamaan, silloin voidaan ihmiskun­nan
taivaalta karkoittaa sodan pll«'-
Voidaan sodanlietsojat, ihnuskunnan
ellnnestettä jancavat hyeeftat ja ro­tat,
ajaa loukkolhnisa -ja •onnellisuut­ta
lupaavana saa rauhan aurinko-iaas
paista kansoille. - ' - ... ;
Mutta entä kuhika voimme, kay**^'
nölHsesti olla apuna Tfiuhan'työssä?
Sen voimme tehdä siten, että'-««i-miemme
j a kykyjemme mukaan.os»^'
listumme kaikkien niiden Järjestöjen
j a ryhmien työhön, jqtka pV»»^^'*!"''*
tuneefc tolmUnaan j a toimivat rauhan
hyväksi. •. . • :\..V
Sellaisia järjestöjä ovat meillä suc}-
malalsllla Suomalainen' Järjestö, vx-heiluUittb.
naisten järjestöt, yni. s eö
lukiil-at uniot j a kirkkcseurat. t'Z
Näissä järjestöissä, psalUstUÄä]^
kaikenlaisiin tehtäviin J a . : t b l m l ^ -
h l n sekä vaikuttamalla niin, ett» nä­mä
järJeSföt — jos eivät ole stti i«
tehneet — julkisesti Julistavat seiso­vansa
rauhan puolesta, vaativat i»aJl|*
tusta tuicemaan rauhaa edistäviä tol-
-menplteltä. voimme auttaa raul»o
rintaman' lujittamista. i ^
Toimhita rauhan puolustajaln-tamaan
liittyneissä järjestöissä - r P*«'
nemplen ; tai suuretnpien tdhtävio»
suorittanainen — on toimlritoa rauh«n
hyväksi, ihmisten onnellisemman',f?'
levaisuuden hjrväksl, •
Onnellista uutto vuotta
pauden lukijoille toivottaen! - ^ *
•kuri. ' " • • • ' • •
Iiii
1
7
i
V
'f