Vapaus, April 23, 1953

              Sivu 2 Torstaina, huhtikuun 23 p. — Thursday, April 23, J953
€)vg»u f/t VisaMi Canadlgng, E»-
tamed nov. mi. Aotborieed
aa eecond cJasB mail b7 tbe Fost
Office Department, Ottava. Pub-lljdied
tbrke' «reeUy: Tuesdaya
^ursdays and SaturdayB bjr Vapaus
PoUIlsliUig Company Ltd,, at 100-102
Etor 8t. W^ Sttdtmtjr, Ont* Canada.
TeJephones: Business Office 4-4264
EdJtorlal Office 4-4265> Manager
E, Suksi, EditorW.£adund.MaiJing
address: Sox €9,^ Sudbury. Ontario.
Advertisinff rates upbo appiication.
Translation free ot ctaaige.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 Vii. tJOO 6 kk. 3.75
3 kJt. 225
Yhdysvalloissa: 1 vk. 6 kk. 4.30
SuomeQsa 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4,73
Vapputervehdys
. Työtätekevien kansainvälistä solidaarisuus-) mielenosoitus* ja
juhlapäivää vietetään tänä vuonna yleisestä jännitystilasta huolimatta
suurten toiveiden ilmapiirissä. Näyttää siltä, että vuosia kestänyt
sotainen takatalvi on hiljaa mutta varmasti väistymässä rauhanvoi-nuen
jatkuvan painostuksen johdosta. Kuten luonnossa on '^kevättä
ilmassa", niin myös yhteiskunnallisessa elämässä vaikuttaa tällä ker­taa'keväinen
auringonpaiste, joka saattaa johtaa välirauhan tekoon
Koreassa ja sitä tietä kansainvälisen jännitystilanteen lievenemiseen
sekä maailmanlaajuisten markkinain uudelleen järjestämiseen. Nämä
: rauhan kevään ensimmäiset auringonsateet ovat jo herättäneet toivoa
j a . Iiiottamusta ihmiskunnan, tulevaisuuteen miljoonaisten kansan­joukkojen
keskuudessa kautta maailman.
. ; Mutta rauha ei tule itsestään. Sen puolesta on toimittava ja
taisteltava. Yhteiskuntamme avainasemissa olevat suuret sotatarve-tehtailijat
ja muut monopolistiset ryhmät, jotIw^ rikastuvat sotaval­misteluista
j a sodista, yrittävät kaikin mahdollisin keinoin jatkaa tu­hon
j a perikadon ohjelmaansa kolmannen maailmansodan Aloittami­seksi.
Tosiasiassa kansainvälinen ^ on vieläkin äärettömän
jännittynyt j a vaarallinen. Tämä tarkoittaa, että rauhanpuolustajat,
: joiden rivit ovat valtavasti kasvaneet ja voimistuneet, joutuvat het-vk^
kään lepäämättä jatkamaan ponnistelujaan ihmiskunnan pelasta­miseksi
sitä uhkaavalta atomisodan vaaralta j a tuholta. Totta on,
että rauhanpuolustajat voivat tyydy tyksellä katsoa työtään ja todeta,
että sodanlietsojista on saatu ratkaisevan ärkcitä voittoja — että rau­han
säilyttämisen mahdollisuus on aivan ihmiskunnan käsien ulottu-visgg.
CMuttaon^ahyväisyydestä johtuvaan toimettomuuteen ei ole
varaa, sillä kaikista hyvistä enteistä huolimatta vihollisuuksia ei ole
vielä lopetettu Koreassa eikä kylmän sodan lieventämiseksi ole tehty
länsimaiden taholta vielä mitään käytännöllisiä esityksiä. Tosiasiassa
viime ti^taina ilmoitettiin, että esim. Britannia ja,Canada ovat suos-tune^^
yhdyOTaltai^ va^^ että niiden rahtilaivat eivät saa
ilni^n erikoisli^paä viedä tavaraa Kiinan ja Pohjois-Korean sata-mii|
i,niikktoiHJenplde tarkoittaa välien edelleen kiristymistä yhtäällä
Canadan ja Britannian sökä toisaalla Kiinan ja Korean Kansantasa-valtojen
välillä.
SYNTYA/IÄ-
PÄIVIÄ
Ida Toroneo, Websters Gomers, B
V., täyttää tfc. 29 pnä iO vuotta.
Yhdymme onnitteluihin!
Kysymyksiä ja
vastauksia * * •
SYOPXTAUDIN HOITO
ONTARIOSSA
Kysymys^ Oni;o Ontariossa sellai­nen
laki voimassa, että syöpätauti-nen
saa vapaanJioidon Ja Suniluuko
sillien hospitaali, lääkäri Ja muui
k u l u t ? — k i e t o a Haluava.
Vastaus: £i ole; Mutta varatto-mUla
het^manm on väbäiset mabdol-lijuudet
alnaBtln osittaiseen vapaa­seen
lioitoon, riippuen asianomaisen
lääMrin Ja viranomaisten harkin­nasta.^
Mitä nmiit sanovat
»luur*^^^"^^ tilanteesta johtuu, että tänä vappuna ko­hottavat
^^anadankin työtätekevät yhteisen tunnuksensa, rauhan,
ikaDsaniscn itsemääräämisoikeuden, kansan demokraattisten oikeuk-
^sie^ ja elintason yleisen parantamisen puolesta. Työläisten, farma-'
rieq ja keskiluokkalaisten jokapäiväinen toiminta ja taistelu palkko­jenpa;
ja aii^ioitt^nsa korottamisen sekä yhteiskunnallisen asemansa
.paistamisen puolesta yhdistyy välittömästi ja kautta linjan taiste-luup
rauhan ja kansallisen itsemääräämisoikeuden säilyttämisen puo­lesi^.
Mitään taloudellisia j a yhteiskunnallisia parannukdia ei ole
ivissa, jos kolmas maailmansot^ pääsee puhkeamaan, l Tosiakias-•
nykyinen sotavarustelukin 'kaivaa maan elinjuuria, lähentää kehit-^
talouspulaa, heittää työttömien armeijaan siviilitarpeita tuot-t
t a y ^ teollisuuksien työläisiä, sekä kohottaa jatkuvasti hintoja ja
vett>ja; mitkä kaikki huonontavat tavallisen kansan elintasoa. Mutta
josfkolmas maailmansota pääsisi puhkeamaan, se nopeistiittaisi sata»
kentaisesti yleisen köyhtymisen ja kurjistumisen kellitystä niin tässä
mapssa kuin muuallakin maailmassa. Kansakuntana meidän tule-,
vai^uudenmahdollisuutemme ovat myös hyvin synkät, jos jänkki-
- mo^opolistit saavat nykyistä tahtia seuraten riistää Canadan luonnon­rikkauksia
ja sen perusteella määrätä myös maan poliittisista asiois­ta
* r - kuten Sjptatykiasemain perustamisesta ja demokraattisten oi­keuksien
riistämisestä mitkä kaikki liittyvät nykyiseen sotavarus-teluohjelmaan.
Juuri tämän vuoksi Canadan työläiset vaativat tänä
vappuna omalta hallitukseltamme, että sen täytyy omaksua Canadan
kansan ja valtion — koko ihmiskunan etujen takia rauhan ohjelman,
jossa pannaan Canadan kansallisedut sekä demokraattiset periaatteet
ja menettelymuodot etualalle.
l Nykyinen tilanne, uhkaava sodanvaara ja'vieraan maan suurpää­omiin
määräysvallan kasvu maan rajojen sisäpuolella, vaatii kaikkia
työtätekeviä, olkoot he teollisuustyöläisiä, omalla työllään maitaan
viljeleviä farmareita, virastotyöläisiä tai ammattilaisia*— yhdistä­mään
rivinsä maan elintärkeiden etujen puolustamisen, rauhan, itise-määräämisoikeuden
jä demokraattisen hallitusjärjestelmän säilyttä­misen
puolesta.
ElfXTOIVQN M PEHIKADON
VAAR» PltOFEETTOJA.
"Ainoastaan lisääntyvä asetuotan­to
voi ehkäistä. vakavanuftan taka-askeleen
liikealalla." — Moody's I n ­vestment
Service..
"Jos rauha tulisi, silloin on vaikea
kuvitella mitä tulisi ekonomiaamme
ylläpitävän puolustusohjelman tilal­le,"
~ Selected Shares Inc. Invest­ment
Bamkersin presidentti Kub.n,
kesäkuun 17 p. 19&1.
"Ekonomia on kriitillisessä vaihees.
sa. Ilman lisääntsrvää' puolustustuo-tantoa
laskusuunta oUsl Jo Siavaitta-vissa,"
— Presidentti Trumanin t a -
lousasialn neuvonantaja tri !E. O .
Nourse.
" . . . Väristystä aiheuttaa ajatus, et­tä
mitä rauhan äkkipuhkeammen a i ­heuttaisi
Amerikan ekonomialle." —
U. S. News and Wo[rld Report. David
Lawrence.
"Korea on ollut siunaukseksi I Korea
oli saatava Joko täältä tai Jostakin
muualta maailmastaV — Kenfraali
Van Pleet Filippiinien edustajistolle
tammikuussa 1952/ •
j• • •• ,. *• . • • • ,
JOTKUT P O E V A B I T K IN
NÄKEVÄT VALOA
(Yhdysvaltain hairtuksen) Raha­ministeri
George Humphrey'(Joka on
itse siiurl rautakuningas Yhdysvaltain
ke^i|änneltä> sanoi maanantaina,
että pidysvaltomin el tule talouspu­laa
stnä tapauksessa vaikka Koreas­sa
' tehtäisiin välirauha, eikä edes
maailmanlaajuisen. rauhan Johdosta.
!'Uiidelleen järjestelyjä; kyllä, muttei
talouspulaa", sanoi -hän... —• A P : n
uutistieto Washingtonista huhtikuun
20'pnä.
Kirj» George Harris
TeollisuusminJstcri C. D . « o w e on
valmis luovuttamaan historian k a i k ­kein
vallankuinöuksellisinunan kek­sinnön
yksitylsirikkeiden hellääii b o i .
toon voitto-psinkojen riistämistä var­ten.
iMr. ^owen lausunnon m^kaa^
^hallitus op ' valmiina llittymääo
BnmppamiDteen Jonkon tOOaan, e-teenpäfn
batsoT3n;teoUisniislaltoksen
kanssa" kokeHu-atominraraston tuo­tannossa
sähkövoiman kommersaalis-ta
tuottamista'Varten.
Mr. Howe sanoi toivovansa, että
tämä . atomivarasto rakexmettaiaiin
Chalk Riverille, mutta Jos kumppani-teollisuuslaitos
itialtiaa sen Jonnekin
muualle, hallitus on valmiina "mene­mään
mukaiia". i
suunnitelman hinnasta pidiuen
^än sanoi, ettei ' se nouse läheUekään
91CO,COO,':X)0, mistä summasta on mai­nittu''.
• • ^ •-•
Vaikka tämä summa olisi paljon
suurempikin kuin satamiljoonaa dol­laria,
se o l s i sittenkin vain '^kanan-rehua"
verrattaessa siihen, että ny­kyinen
hallitus. kuluttaa miljaardeja
dollareita aseistamisen hyväksi.' Tä­män
perusteella nälidään, että jon­kun
yksityisliikkeen hallituksen
"kumppaniksi" ottaminen ei johdu
siitä, että Canada olisi rahallisesti
tiukassa asemassa.
Meidän on liaettava selitystä muu­alta.
Meidän täytyy katsoa teolli­suuspiirien
painostukseen jonka tar-
Icoltuksena on saada ote y l i ymmär­ryksen
käyvistä voittomahdollisuuk­sista.
On muistettava että nykyinen h a l l i ­tus
on läheisesti sidottu teollisuus-
Ja finanssipiireihin. Juuri niistä läti-teistä
tulee, vaalirahat tarvittaessa; Ja
Juuri niille piireille <hallitus maksaa
tilaisuuden tullen. Esimerkkinä tästä
on Abbottin viimeinen budjetti m i ­kä
antaa kultatiilen irikkaille Ja pen­nejä
köyhlle.
varten J a ne suunnistuvat aina sinne
päin,'mlstä on odoitettavlsfa suurim­mat
jroitot. '.: Jos suorempia: |a oo-p
e i m i ^ voittoja on saatavista si:tä,
että Jarrutetaan atomhroUnan kehi»
tystä silloin tämä on tavotteena.
Onenesomän^un^llyä siltä, et­tä
-VDlmaickäat ' t e ( d^
dättäv^ t a r k o i t i i k s e l l ^ i Yhdysval­tain
atomivoimakehlt^stä teollisuutta
varten samalla-' - k u n atomivoimaa
käytetään atomipommien, atomityk-klen
Ja atomivoimalla toimivien ve­denalaisten
kehittämiseen niiden a n ­tamien
suurien voittojen takia.-
Tässä on . täpatis, missä meidän
kansamme ttdisi protestoida s i l a v a s ­taan
kim.yksityisteollisuuslaitokset ja
linanssipUrit panevat käsiään kansan
yhteiseen yritykseen.
Canadassa ryihdyttiin atomivoiman
kehittämiseen hallituksen toimesta ja
niillä varolUa, mitkä oli kerätty ve­ronmaksajilta.
E i ole kmassaan m i -
tään oikeutusta eille, etä.atomivoi'
man kehittäminen annettaisiin JoU<»
lekin yhdysvaltalaisille Jäqanadaläi-sille
kapitalisteille. iaOsa pitävät a -
tomivpiman keSblttämistä riin^uvai-suusasemassa
omien voittotavoittelu-jensa'suunnasta.'•
A^mivoima avaa mfibdollisuuden
yltäVylläisyiyden aikakaudelle. Mutta
tästä mahdollisuudesta tulee Jiarba-kuva.
jos atomivoiman kontrolli a n ­netaan
itsekkäille J a ahneille miehille.
Jotka käyttävät, sitä voittojensa hy­väksi
Ja jättävät kokqnaan hutJmi-oonottamatta
kansan tarpeet. . .
Nyt on aika tämto suurvarkauden
estämiseksi. Vaatikaa, että !Howen ja
s t . Laurentto «hallituksen täytyy luo-?
pua "kumppanuussuunnitelmastaän".
Kehittäkäämme atomivoimaa yhteis?
kunnan käyttöä eikä yksilöjen voitto.
Ja varten.
Vappunismeron
vm^mm osa
i|i9i« lavisiiitaina
CNft täliän lebtemnie vappanu'
aut^oa afjotnlsta fclrioitoksisla,
tarvthajfiästSi Ja Umoitcitsists on
.JoijtdnttD tUanpaotteeo takia, silr-iäadiäir-
laiiaatafD nomerooii. Joka
säim ollen tulee olemaan vappn-nijuif^
romme v l ^ ^
^ gjellämafnltosta i^rystä - tolM
laua^Ufaln lehti ilmestymään 6-
stviilsena. >— Tolm. - .
^ • ^ ' - /
Japanin vaalit
_ Kutfn työvUenpiireissä yleensä arveltiin,viime sunnuntaina Ja-psiiissa^
pidetyt vaalit jättivät Japanin kriisin edelleen ratkaisematta.
Tosiasiassa nämä vaalit osoittivat, että Japanin porvariston sisäinen
kriisi on entisestään syventynyt ^j^
A Erikoisen mielenkiintoista on, että Japanin oikeistolaisen libe­raalipuolueen
päämies Joshlda, joka'on ollut sodanjälkeisen neljän
hallituksen pääministerinä, kohtasi nyt poliittisen VVaterloonsa ja sai
parlamentin 466 paikasta amoastaan 199 paikkaa. Mainita sopii,
että vihne lokakuussa pidetyissä vaaleissa, joissa ei liioui päästy min­käänlaiseen
ratkaisuun maan poliittisista kysymyksistä, Joshidan
V puolue sai 240 edustajapaikkaa. Vuonna 1945 hänen puolueensa sai
245 edustajapaikkaa ja vuonna 1949 kokonaista 284 edustajapaikkaa.
Jo^idan "äänikadon" perusselityksenä on se tosiasia, että Japanin
väestö ei hyväksy Joshidan "amerikkalaismielisyyttä" ja hänen hal­lituksensa
nöyräselkäisyyttä amerikkalaisen suurpääoman edessä,
vaan vaatii Japanille edullista kansallista, rauhan ja demokratian oh-jelmaa.
i; Juuri tämä ristiriita Japanin hallitsevan luokan edesottamistcn
jajapanm kansan tavoitteiden välillä on aiheuttanut kriisiä lähente-
Ier\^ ristiriidan Japanm porvaristonkin riveissä. Seuraus siila on,
etUi sunnuntaisissa vaaleissa oli oikeiston vaalitappio yhteinen. Jos-hidan
"liberaaleista" vieläkin oikeammalla oleva progressiivinen puo­lue'sai
nyt vain 76 paikkaa verrattuna 88 edustajapaikkaan'viime
loluakuussa. .
Toisella puolen — vaikka sosialidemokraattien riveissä on myös
^ tapahtunut hajaannus oikeiston ja vasemmiston välillä, vasemmiston
vaatiessa rauhaa ja kansallista itsemääräämisoikeutta Japanille —
;; •^O^idaaokraaiUen kannatus lisääntyi huomattavasti näissä vaaleis-
>sa.* Viime ja vasemmistososialidemokraatit voit-
" t i i ^ t yhteensä 111 edustajapaikkaa. Mutta viime sunnuntaina ne
138 edustajapaikkaa.
\ Xaädti tämä viittaa siihen, että Japanin poliittinen kriisi on
c»d^Ie^n: 1 ^ että mikään mahdottomuus ei olisi, vaikka
siellä joiidtittaisiin mu^ kuluttua järjestämään taas
^tiudet vaalit. ^
Brjtannian-Supmen
kauppasopimus
allekirjoitettu
Heblnki.— (SS) Huhtikuun 13 pnä
allek.rjoitettiin Lontoossa Suomen ja
Britanman väimen vuoden 1 ^ kaup­pavaihtoa
koskeva sopimus. Suomen
viennin 'Britanniaan arvioidaan nou­sevan
noin ,47 mlUobhaaix pimtaan.
Suomen päävientlartllckeleina ovat
kuten tähänkm saakka, sahatavara,
selluloosa, paperi Ja kartonki, sano­malehtipaperi,
vanecrl, kaivospuu Ja
lennätlnjylväät. ;
Suöiiien tärkein tuonti Britanniasta
käsittää pääasiassa teollisuuden raa­ka-
aineita ja polttoaineita, kuten
esim, 200.000 t. igiltä. 200.000 koksia.
15 000 tonnia rautaa ja terästä, huo­mattavia
määriä tekstiiliteollisuuden
raaka-aineita, polttoöljyä, kemikaa­leja
Jne.
x^yaestfm ja
farnmrien
eistoiminta
Saskatoon. — Farmarit eivät voi
nylcypäivxinä esiintyä yksityisinä e-niempää
kuin muutkaan, jos halua­vat
tulla kuulluiksi, farmarien u n i -
oita. on voimistettava jatkuvasti. Me
emme voi aliarvioida Uhkaavaa maa-talouskriisiä
taistellessaoune oikeu-deimiukaisen
tuotteiden toinnan.puo­lesta.
Nämä ajatukset esitti äskettäin
Saskotschewanm farmarien union
presidentti J . L . «Phelps kokouksessa,
jossa oli läsnä. 188 fairmarien edusta­jaa
ja joukko ^tiavainnoitsijoita* ja
muita seuraajia".
Mainitessaan Vancouverin elevaat-torityöläisten
lakosta sanoi mr. Phelps.
että farmarien umo toivoo oikeuden­mukaista
sopimusta. Hän myöskin
sanoi, että työväenjärjestöt tuke^Ut
farmarien kohtuullisia lUntavaati-multslar'
.
UUSI J A N K K I EN
KAAPPAUSKO?
Toisena esimerkkinä on Howen;f'a-tomikumppani"
— Ja kaikki muut
maltsut ovat pikkutelcijöitä tähän a,-
siaan verrattuna; O n syytä liskoa^'et­tä
ttähän 'kumppanuuteen" sisältyy
vähän muutakin kuin canadalaineu
teollisuus.' • - -iif-
C. D. Howella on Imomattavasti^sdr
nanvaltaa hallituksen ohjelman laa­timisessa
Ja se on jo aiheuttanut sen,
että Canada tulee yhä enemmän r i i p ­puvaiseksi
Yhdysvaltain markkinoisr
ta samalla kun muut markkinat s u ­pistuvat
miltei näkymättömiksi.
Tämä vaarAlUnen tilanne huole^R
tuttaa nyt useita muitakhi. eikä vain
joitakin työväenjohtajia. Menee tus­k
i n päivääkään ettei sanomalehdistä
saada lukea miten liikemaailman j o ­ku
osa moittii tämän "kaikki munä1.
yhdessä korissa". Ohjelman nykyistä
ja tulevaa vaikutusta.
Jänkkien taloudelimen tunkeutumi­nen
on CanadaEsa paljon syvälli­sempää
mitä useimmat canadalaiset
käsittävätlfään, ja eUei kansa pakol­ta
.muutosta nykyisen hallituksen
suunnassa, Canadan tuleva taloudel-
Lnen keliitys, sisältyen siihen myös
atomivoiman kehitys, joutuu jänk­kien
rc^bmuamissäkkiih.
Yhdysvaltain suurbisnekselle On
annettu lautasella atomivoiman ke­hittäminen.
On tuskin malidollista,
että se katselisi myötätunnolla m i ­tään
toisenlaista kellitystä Canadas­s
a . : ,
Me uskomme, että Yhdysvaltain
suurbisneksellä on enenunän kuin
muutama sana sanottavana tästä a -
siasta. Ja että nämä sanat eivät ole e-rillään
C. p , «Owen "kumppanuuseh-
. dotuksesta".
Me olisimme kiintyneitä tietoon,
mikä "rikas, eteenpäin katsova teolli­suus'
on mr. Howen mielessä. Mah­dollisesti
hänen tiedossaan on sellai­sia
yhtiöitä, jotka ovat vapaita jänk­kien
kontrollista. Omalta kohdal­tamme
me emme ole sellaista vielä
tavannut.
General Electric. Westingliouse, V-nion
Garbon and Carbide, General.
Motors ovat jo takin pupon-Morgan-
ASellon laitoksista, jotka ovat iske-,
neet kyntensä atomivoiman kehittär
mlseen Yhdysvalloissa.- Näiden' lalr
tösten canadalaiset yhtiöt ovat niiden
täydellisiä satelUteettejä ja löisivät
selvästi 'iMade in U . S. A . " leiman
kaikkeen atomivoimakehitykseen C a ­nadassa
missä niillä on jotakin s a ­nanvaltaa.
Y«sityisyhtiöt tuottavat volttoai
Jirvieiipäaii
jiiblii töukok.
Rauhan, Canadan itsenäisyyden, demokraattisten
vapauksien ja parenunan elintason puolesta
'FyÖttömyyttä paljon
K e n t u c l ^ hiilehkai-yajaih
keskuud^sa
Frankfort. — Taloudellisen turval­lisuuden
departmenlti tiedoittaa, et­tä
työllisyys Kentuckyn hiilenkalva-
Jam keskuudessa ön ainaUn 15 pros.
alenpana kulin milloinkaan viimei­sen
15 vuoden aikana.
Port, Arthur. — Vapunpäivän Juh­lien
j a mielenosoitusten valmistami­sen
yhteydessä näkee Järvienpään
työväestö maailmassa kaksi bahitys-suuntaa.
Yhtäällä kapitalististen
maiden työväen taloudellisen ja y h -
tetskuzmallisen aseman pahentumi­sen,
sotavarustelusta aiheutuvan yhä
rasäcaamman taakan vierittämisen
työläisten harteille,: ja työttömyyden
Ja puiitteen lisääntymisen. - Toisaalla
nähdään Neuvostoliitossa. Kiinan
Kansantasavallassa j a . kansandemo-kratian
maissa rauhanohjelman pöh­ö
l l ä taloudellisen j a yhteiskunkun-nallisen
Ihyvinvoinnm lisääntyminen.
Ylidysvaltam monopolien "riippu-v
a i s u ^ e n alistuvaisuus kapitalistis­ten
; maitten porvaristoni taholta on.
johtanut ne asemaan, missä- aikai­semmin
olivat Jo.siirtomaat ja puoli^
siirtomaat. Tämän ^ tosiks^n' selven-tyt-
isS myös selvenee työväen unio-liikkeessä
rivijoukoille se kurjan pe-toilihen
alistuvaisuusasenne mihin
sotäklihkoilijat, imperialismin agen-
• tiV öilat yrittäneet viedä unibjärjes-,5
töt/aäistaessaan ne palvelemaan työ­väen
nälblinnyttämisen j a sodan oh­jelmia.
,Tämä heräävä tietoisuus nostattaa
yhtenäisen vastarinnan sodanvalmis-tajiavja
monopolikapitalistien hyök-käjiisiä
vastaartl 'Halstein'"xaUhah
puolesta lujitttfu työläisten' rivcflssä.
Kiiluneen vuoden ajalla ovat Jär­vienpään
työläiset huomanneet, että
sotavarustelu on vierittänyt heidän
maksettavadcseen suuret kustannuk­set
suoranaisten j a epäsuorien vero­jen
muodossa^ että rauhanaitcaisten
työmaiden si^lstamhien on vähentä­nyt^--
työmahdollisuuksia j a p ä l ^ -
anslolta. Samoin työmuotojen kb-neellistut^
tamisen kaikenlaiset muo­dot
johtavat samaan tulokseen. Sik­sipä,
onkin, täift^jimamilä^ t
aloilla ollut, lakkotaisteluja j a m e l -
, kein kaJkilia aloilla suoritettu lakkö-ääne
§tyksiä. yjna. painostusta kor­keampien
palkkojen Ja lyhemmän
työpäivän yjm. vaatimusten puolesta.
: Huolimatta erilaisista poliittisista
katsaiit(^Eannoistä, näissä elintason
pu<äustamiskyi^myksissä vallitsee
yhteisyinanäfrys imioiden rivijäsen­ten
kc£iL'än; Jota, pbi^lliset Johtajat
yrittävät punaltotAuklihicoll^^^^
joittaa. Tässä yhteydessä bn myös
työttömyysajan kysymyksinä herän­nyt
vaatimukset. Jotka yhdistävät
tyÖIiäijset. T^ten, ovat locdionneet s e l ­laiset-
vaatimukset kuin taistelu r a -
jottainattoinaih markkinasuhteiden
puqiesta idän Ja lännen Välillä;
.omien Isansalllsten, teollisuuksien
avaamisen puolesta, kuten terästeol­lisuuden
pystybtämmen Järvien
päässä. St. Lawrence vesitien sy^
ventäminen. y.m. Samalla lujittuu
vastarinta sitä konikauppapolitiito-kaa
vastaan millä ^lyydään kansal-lisriickaudet
ja lahjoitetaan niiden
kehitys Yhdysvaltain rahamiehille
Mutta ityöläisiUe ei ole vielä käynyt
selväiksi, että Canadan kapitalistit
tekevät: tämän saadakseen nopeasti
lu}rkelmman mahdollisimman voiton
Itselleen j a toisekseen toiveissa pääs
tä osalliseksi -imperialistiseen v a l -
tauScseen Ja sen rosvouksen puitteissa
uusiin yoittoihm. . »
K u n tämä 'tulee yl^lsetnmlri sel-v&..'
i{-nliri silloin'myös tulee ymmär
retyksi että oh taiäteltava tätä pe-tcUista
politiikkaa vastaan, Itsenäi'
sen -kansantalouden,. ; kansallisten
rikkauksien kehittämisen J a kansan
etujen puolesta.
<-yiime; aikoina ovat työläisten rivit
Jylidisiy^f^^SlviiUvapauksien: p
' {a.:?'Ättii^een talven aJaUa: suori­tettu'SEampanja'
tässä suhteessa on
Rivijäsenten -.valveutumisen semrauk-sena
muuttanut uniolilkkeen yleisen­k
i n suunnan vastaan niitä hallituk­sen
esityl.<jiä, joilla riistetään' linio-toiminnan
vaj}audet. Qalckoutumisva-paudet
Ja lamovartioumin oikeudet.
PaikatUset dhiöjärjestöt ovat hl^äk-syiieet
.päätöksiä, lakiesitys 93 vas­taan.
Sen yhteydessä on tullut myös­k
i n näkyviin työnantajain Ja h a l l i ­tuksen
sekaantuminen \mioiden joh­toon
Ja toimintaan, mikä herättää
rivijäsenistön, taisteluun demtduraat-tisten
imiqvaRauksien puolesila ja
sitä tietä yhtenäisen uniotoiminnan
j a taisteluyhtenälsyyden. Nyt var-s
i i % l n työtömyyden aiheuttam yh-teiatoiminta
on vältäoiätön.' TpV
meentuloa vastaavan työttöndiyysva-kuutulaen
synnyttämät
tulevat .hetken tarpee&si; Jä samq:
nousee entistään kuuliivaö^^^ vaa-i
timufk^et työpäivän lyhehtämlsestö
Ja yiiii&kcpa:Skkojen säilyttämisestä t a i
kcrottömisesta. elintason' yaatiniUksia
vastaavaiksi. •.
Työväki V. 1953'Juhlii vappua, yaa^
tien rauhaa,. itseiiäisyyttä,'^ tlemcn-kraattisiff
vapauksia ja ehntason
tiffvaamiata/. ; ' • '
Näissä merkeissä valmistetaan
vappujuhlia Port Arthurissa j a Port
waiiamlssa. Port Art&urlssa pide­tään
väpinqiäivän iltana kansainvä­linen
konserttljuhla. Pori waiiamis-sa
l.utsutaan ulkoihnatilaisuus Mha-nesDta-
puistoon lauantaina, toukc^.
Uusi rautalöytö on
tehlly Ubradorissa
st. Jofin's Nfld. — (Maakunnan pää­ministeri'
J o h n smallwood on ilmoit-tanut|
että Labradorissa on tehty a r -
vokasi korkealaatuista rautaooria s i -
sältävk \löytö. käsittäen tähän men­nessä
!noin £0 -valtausta. Hän sanoi,'
että li^ytö on tehty <British'-<Newfound-land
tlorporatlonin alueilla j a että
tulevan kesän ailEana paikalla suori­tetaan
laajoja timanttiporauksia. että
päästäisiin selviUe ooririkk^uksien
laajuudesta.^ Bautaoor.n tuottami­seen
saatetaan ryhtyä kahden vuoden
kuluessa. ^
Quebecin pääministeri 'Ouplessis on
myöskii^ iimolttanut uudesta rauta-löydöstä,
mikä on tehty Ungavan a-lueen
pphjols-osassa. Fenimore M i -
nes-yihtiö aikoo rakennuttaa sinne
noin ^ miljoonaa dollaria maksavat
laitokset. Joihin sisälty/ .vesivoima­laitos
-ja rautamalmin r-kastetehtaat.
Tämät uusi löytö sijaitsee nom 300
mailin etäisyydessä pohjoiseen Burnt
Ci:eekm alueelta, jota kehitetään par­haillaan
tuotantokimtoon ja jonne
(rakennetaan rautatietä. . -Fenimore-yhitiö
sanoo uudelle alueelle rakennet­tavan'kyinmenen
tuhannen asukkaan
kaupi^igta. :
SITÄ
— J A -
ITÄT
mUCLIMESSA
' ~ Halloo.
•— Halloo, ni.n?
—Halloo, -halloo, NO
jaksetaan näin aamutuji^',
~ KUtos, oikein maiuiosti,'
— Anteeksi vain, kyliä mioä
sain väärän numeron,
KOHTUUTONTA
— Mistä sinä olet saanut
kulmasi noin mustaksi?
Sen sai aikaan eräs
Joka suuttui ,kun tölin suuri
morsianta.
— Mutta sehiÄ on vain vanliai
nis tapa.
— Niin on. J a vihkimLs^täkin
kulunut j o kaksi vuotta.
PABHAISSAAX
, — pnpa5~Liisa pukeutunut täijÄ
hienosti. Parhaat nylonit ja koÄi
korkoiset kengät-jalassa.
. , — : N i i n , rouvahan sanoi, ettämiti
pitää pestä tänään ikkunat.
Sotabud jetti
hyväksyttiin
lopullisesti
Ottawa. — Alahuoneessa liyräksjt.
tiin viime viikolla neljs, päivää"ki
täneen keskustelun jällceen-kuhi^
tilivuoden sotabud jetti, misä mjöi.
ne tään ika-ii<'i:iaaa ' $2,000,795;iiij
iotaministeriön käytettäväksi sota^
•.•arastamista varten. . • :m
Hyväksytty budjetti on noin 83}»
dollaria vähäisempi kuin mitä I '
tus käytti samaan tarkoitukseeiiniu;
lisk. loppuun päättyneen" tiflviiöda
aikanai Konservatiivien taholta vU.
tetti.n. että llberaalihallitus liarJo|.
taa f tuhlausta" sotaan varust
sessa; j a e t tä Canadan ilma- jam>
puolustusta ei ole. olemassakaaa
CCF.PUOLUE SllkTYI
OIKEALLE B.C:SSA
Vancouver. — Viikko sen jälkeen
kun JBritish Columbian liberaalipuo­lue
lijfvälcsyl demagogisen ''^vasemmfs-to-
ohjehnan" äänien kalastamista
varten lähestyvissä maakjuntavaalels-.
sa, C C F : n maakuntakonventioni v a ­litsi
puolueen uudeksi johtajaksi B .
C:Bsä[Arnöld'Wel>sterm ;^
•hätäfsesti liaaditun vaaiiöhjplinan, jo-,
ka nojaa vankasti oikealle.
iKaikkl se "vallankumouksellinen
kiihkq",. jonka toimestaan nyt eron­neen
Ijohtajan Harold wmchin:Otak..
suttiin aikaisemman omanneen- ja
minkä COP:n kannattajat, iiskoivat
sisältyvän C C F : n perustamistilaisuu-desäa
^Reginassa <hiyväksyttiin manir
rest'in, puuttui tykkänään Websterin
j a C O F m muiden Johtajam puheista
tässä :maakuntakonventiomssa.
J&änlen kalastamismielessä jotkut
puhujat olivat tyrmistyvinään vara-presidjentti
J . M . Thomasm oikeisto-laisuusajatuksista,
jotka lopulta t u l i ­vat
asiallisesti, joskaan ei kirjaimelli­sesta
h3Wäksytjm ohjelman sisällöksi.
Ja käyttivät joitakin sosialistisia lau­separsia
puheittensa yhteydessä.
Mä-.rThoinas: selitti: 'Vanha kuva
om'stavastä jä riistävästä kapitalisti-tista
^öyhiini j a aviittomito palkka-työläiiproletaarejhln'
verrattuna ei
ole e t ^ todellinen kuva. Meidän p i ­täisi
tunnustaa, että klassillisessa e l i
märkiälaisessa mielessä kapitalismi
kuuluu meimeiJsijTyteen kaikissa teolli-suusntelssa
»';?;. , • ,/^.
liettuaan täten riiston Ja luok­kataistelun,
l i i o m a s jatkoi: **Ei tule
tapsöitumaan nU äkkimuutosta
sosialistiseen t a l o u t e e n . M e i d än
täytyy omaksua reformistien ohjel­man
1 penistuslaillisen, asteettaisen
Steep Rock Iron Mines
teki voittoa 2 milj.
Port Arthur, Ont. — steep Bock
Iron Mines tienasi viime vuonna v\äK-taaksi
voitoksi; 1;964,837 dollaria, tO:
detaan yhtiön viime vuoden tilikerto-muksessa.
Myydyn oorin arvo o li
kaikkiaan 11,489.416 dpUaria eU noin
puoli mMjoohaa dollaria vähemmän
kum 1951. Myyntien arvon ja voi*
ton vähenftrmisen sanotaan johtu­neen
Canadaji dollarto arvon parane­misesta
ja kustannusten k<Aoamisei^
ta. Oorm lähettämisen arvellaan k i ­hoavan
tänä vuonna enintään 1.500,-^^:
000 tonniin Ja 3.5.000.000 tonniin vuo­teen
1956 mennessä.
p. kello 7 illalla. Samoin viete­tään
A yappujtihlaa pienemmilläkin
paikkakunnilla. — A T H .
vallankumouksen saavuttamlseki"
Tyydyttäälcseen niitä edustajia, jot­ka
olivat huolissaan Thomasin ptir
heen johdosta, maakunnallisekd joh­tajaksi
Harold ;Winchin. tilalle itUir
t u Arnold Webster käytti va8taan(*.i
topuheessaan Joltakin sosialistisi
.fraaseja. J
r f Minä haluan :korja t a sen virteetf
sen käsityksen, että CCFrn ja muidffl
puolueiden välillä ei ole paljoaksaa
eroa" sanoi "VVebster. 'Toisten "pM-;
lueiden tarkoituksena on ylläpitäi
suunniteltu talous.' Mutta hetkei
myöhemmin hän kiitti jokin aika at-ten
kukistuneen kbkoomushallitnkseD
"saavutuksia" sanoen, että se. teii
paljon sellaista "minkä CCP:n täy­tyy
säilyttää".
Webster lupasi " p a l v e l l a kansaa
ruumiinsa ja henkensä kalkilla m-miUa.
Enempää en voi tehdä." Iflitt»
hetkeä rayöhemm.in Webster «anoi
että jos hän e i tule valituksi East
vaalipiiristä, hän eroaa 'heti ptfote-johtajan
toimesta j a ryhtyy uudellesi
opettajaksi, josta hän saa $750» vuo­situlot.
CCF :n konventionin hyväksymät
vaaliohjelmassa on monta samanlais­ta
kehtaa, mitkä ovat viikkoa'aM-.
semmin pidetyn liberaaKpuplueerJän
ohjelmassa. Sitoa vaaditaan sairn-lamaksujen'
.alentamista, myyntivero-;
jen .poistamista ravintola-aterioista,
maakunnallista; • autovakuutusta,
maanteiden rakentamista, s o s i a^
huoltotyötä ilman köyhyydentodis-,
tuksia. safraalain nyfcyaikaistuttamls.
ta jne. Ohjehnan yhdessä kobdatia;
vaaditaan metsäalueurakkain peniut-,
tamista j a maakunnan metsäresuis-.
sien kansallistuttamista.
Eronnut «puoluejohtaja HaioM
Wihoh nimftettiinmaakuntajärjestöa
ensimmäiseksi kUnniapresidentiksl.
Sanotaan,, ittä-^ildä^tä"nbuäee v a ­lo","
miitta se iei^^ietesnkään tarkoita
sitä.' <ett4i-mistään inu^^^ voi tufla
mitään hyvää kjiin Idiltä. -
Esiineikiksi ya|ii2xi plU on
saanut alkunsa /'länn^itä'V:/n^
omaan täältä läzä^en kuitalastä. C a ­nadalaiset
Ja y4i(3^svaltalälset työ­läiset
ovat siis ; täysiii oikeutettuja
vaatimaan itselleen., kunniaa -siitä;
että he ovat, antaneet) maailmalle
yappumielenosoitusten Ja -juhlien
kunnialliset perinteet.
J a kun " o i k e in kovalle ottaa, n im
koiranenkin munii" tavataan myös
sanoa. /
Tässä .yhteydessä meidän huo­miomme
kiintyy tänä vapunpäivän
aattona "länteläisesti" tavallisesti
kiivailevan puoluepomon Solon Lown
äakettäisieen pidieeseeou
K u t e n tiedetään. Solow Low on
Sopial Credit puölUeen nimeä mo­nesti
sotaisilla puheillaan mustannut.
Puhuessaan parisen viikkoa sitten
Yleisradion välityksellä znr. Lpnr s a ­noi,
että "huolimatta isUtä kuinka
huonosti me olemme valmistuneet
rauhan varal^".teaä^
toivovat, että Koreassa s^^^
lirauha. r'-. >
• Tämä sellaisenaan ön pitkä askel
eteenpäto mieheltä, joka uutteram-min
kuto monet muut puoluepomot
on kiivaillut Yhdysvaltain iotaseik-kailun
puolesta Koreassa. •
Solpw Low e i suinkaan ole ainoa
mies. - jcka on nähnyt kiijoituksen
seinällä Ja tehnyt ainakin osittaisen
parannuksen veriruskeista synneis^
tään. Kun Jtonsanjoukob Ja puo­lueen
omat Jäsenet rupeavat vaati­maan
rauhanomaista ratkaisua esi-merklL<
ji Korean kysymyksestä, n im
puoluepomojen pitää kuunnella
yleistä mielipidettä, elleivät he hia-lua
jäädä suuriksi johtajiksi ilman
armeijaa.
Näin siis muuttuu maailma F , * o -
sehif Vielä muutama kuukausi sit­ten.
Korean sodan lopettamisesta
puhuivat Canadassa Julkisesti vain
Järjestyneet ratmai^raolustajat > —
Joihin meilläkin on amnniä lukeutua
• Imutta nyt siitä puhuvat Jo sellai­set
puoluepomotkin kuin Solon Low
ja'monet. muut.
Kuten sanofttu. tämä todistaa sen.
että iiioiiitthien valo voi jo nousta
länn^täkto!
Solan'Lown rinnalle on tänään
nostettava- Atlantin paktin apulais-kcmentäja.
kenttämaraalkba Mont-
«ömei^, ;.Jäka Ottawassa vierailles-'
;saan-'antoi ymmärtää, että pelkkää
politikointia on puheet " s l v i i U p u o -
lustuSsesta". johon veronmaksajain
rahcjk kulutetaan.
Toisin nUtä siviilipuolustusmaniaa
sairastavat politiikot ovat selittäneet,
kenttämarsalkka Montgomery sanoi
viimej viikolla Ottawassa, ettei aina­kaan
^häntä (huolestuta atomipommin
pudottaminen: Atlantto tälle puolen.
Paaallinen päivälehti selosti tätä
asiaa: ,
" Y i s i t|ii kaksi (atomipommia)
voivat ehkä punaisten pommittajat
tuoda. Hän ei sanonut niin, mutta
hänen suhtautumisensa oli — mitä-
Pä s^tä. .
" P a r i i s i . Lontoo ja Birmingham
olivai lähempänä hänen sydäntään
Ja niiden atomeiksi räjäyttämtoen oli
hänen silmissään t ä r k ^ p i a s i a . . ."
Kujten näkyy, A t l a n t in paktin apu-laiskomentatJa.
jonka pitäisi tietämän
mistäl hän puhuu, antoi meidän y m ­märtää,
ettet mitään atomipomml-tuksen
vaaraa ole tällä puolen A t ­lantin.
Blikä toisin päin sanottuna
taikoittaa sitä, että siviUipuolustuk-sostä
piauliaavat ihmiset leikörät
suurta poliittista _peliä, hiinkä 1%
naa Joutuvat veronmaksajat pulitta--
maan taskuistaan.
Omalta kohdaltamme me olei^«
aina olleet.sitämieltä, että nritäln
apua ei ele siitä'kun, raim. koululap­sia
opetetaan-kyyristymään pwS!'
Uensa .alle Ja vetäinaään sanomalä^
tiä päänsä yli "ilmahälyy 13*5??"
ajaksi. . • J.
Me olemme atoa olleet sitä mielt^
että atomipommeja, vastaan ei <«
mitään pätevää "siviilipuolustustaV
Md emme lUoiniiiedä, onko kflJJ-tämarsalfcka
Montgomeryn arvio »•
kea täUe puolen Atlantin rozlar
dollisesti tulevien atcmipommiai
määrästä — mutta kaksikin atomi­pommia,
jättäisi hirveätä jälkeä.
Siksi .olisi vältettävä niidenkin ta-hotyö^
Aöantin tällä puolen - J» *
on nialjdollista siten, että julistet^
atcniipommit.laittomiksi j a hävite­tään
he kansainvälisten sopimusteo
j a . t i u k a n kansainvälisen kontrolli
avulla siten, että atomivoimaa ro»-
daan ryhtyä kehittämään
cinaah siylilitarkoitusta varten.
Vappunak työkansan soUdaarisua-den
suurena kansatavälisenä jul»!»'
na. kail&ien hyvää taikoittavien ih­misten
pyhä velvollisuus on tehosö*
toimintaansa rauhaa puolesta, 1*
kaikkien Joukkotuhoaseiden pann»?
Julistamisen toyvätoL — Känsäkoat».