Vapaus, November 17, 1955

              a tendency to act ia a rather
•at«d manner, more 5uited~e6
ge tian to the fUaj. oae
near the begijjning oi tHe
a mass duellng «cene takes
•bose particlpants aU appear ä
liculous to me. Howe\-er, the'e
je very entertaining interriis
ig lively carnlval danclng, •
?h Xnanova^ through he-'
: and acting is a young gii{
e in close-up, and especially'
t is in repose. is that of a
much older than Jm^i.'
vtoo, Haas a, face that is quit^
looking. ,To: me thej- did not
le same youthful appeal of'
je Harvey and Susan Shen-the
recent British film' 6f'
and JuUet. For this reason f'
feel the impact of the tragedy
1 as I did when I- saw that'
photography in Romeo and'
beautiful and the color sub-id.
never glarmg. Together
great Story and mspired act-'
dancing, it adds up to a film'
hoiUd not be missed. * '
IT'S THE TBUTH
,d 'hard luck fishmg ani cii
home he entered the f;sh
ind said to the dealer: ~ "'
stand over there and thr.iw
of the biggest of those triiit'"
V 'em? mat for?" ask-^a-ir
in amazement.
can teli my friends I caughf
may be a poor fisherman,'
no liar." :
CLINCHER
idgy Weighing.and Vending
Corp., whose scales disperse^
, your weight and charictftr
inny, advertised for a ."Jtles;
. One apphcant stated ui
r:. ' I am clever, mtelligent,
c, tactful, loyal, enterprising
tig,. resourceful, trust^vorthy
itious."
iched the job by aXtvihmg
rcards attesting to tlieöe
> his evidence.
amily"
he solution of such famiiies'
problems by blaming the
for bad heredity, instead
for bad conditions. ;
m
• . r . . : J-*e valmis tekemään t^pat i ^ f V a cvv*.
A.US!
marx
OITUKSET
[KOSSA
muUa klo 9.30,
desta lähtien
rORES LTD.
Ontario
Vginro torjuu liänen läJiente-jiasä;
mies lappaa kilpaJIijam»
L jaa tuomionsa . . . Vaimo sjröt-
^ saUa BjyTkky» mlebelleen,
fc»5ta tämä on pettänyt häntä,
jliesiikee punkolla ystäv-ätärtään
jsdto kertoja, sytyttää telon tu­lten
ja hukottautuu jokeen,..
JK ... jne.
päivittäin kertovat lehdet meil-jf
mflstasuhkaisundeksi nimitetyn
fcsiaallsen paheen tappavasta
icioasta. Koska olento, jota
nniiasukkainen ihminen pitää
«mana omaisuutenaan, liokuu
käsistään, bän a) tappaa
hänet; b) tappaa itsensä: c) tap­paa
(oletetun) kilpaUljan.
Tapauksesta riippuen toteutuu
iaava a), b) ta; c). Toisinaan ne
esiätjvät yhdistelminä ab, ac, bc
ja vieläpä abc.
Tällaiset tapaukset, jotka eivät
alinkaan.ole keksittyjä, kuvasta-ot
tämän paheen laajuutta, Jon­ia
tihutyöt oivat suinkaan aina
joudu lelitien palstoille. Veri ei
virtaa aina, mutta kuinka paljon
oainitta pahe rikkookaan iiimis-ttn
välejä ja kuinka monen koh­talon
se voikaan turmella. Rikos
tjtiäjat. sosiologit ja moraalin
tatkijat Ovat askarrelleet kysyr
mrkscn parissa. . Äskettäin. on
mrnian belgialainen psykiatri, tri
Gny Delpierre, omistanut koko­naisen
kirjan kysymykselle. Hä­nen
johtopaatoksensa ovat var­maan
yllättäviä monelle, jotka
asian tullessai puheeksi sanovat
rilinpitamattomän näköisinä:
'Pyh, minä en ainakaan oJe mus-tasalikainen."
IIESMSUKKAISUUS ON
äl-NXYNXÄINEN VAISTO
Kaikii ihmiset ovat mustasukiair
a Se cn vai?to, joka meillä., on
^•xäsiamme lahtien 3a joka il-mii
jo varhaissssa lapsuiudessam-ne
pi'i'£U3lsscn tai pikkuveljen maa-laaantulon
yhteydessä. :..• Taman
aiston pu^ättumista lapsella voidaan
sorastaan pitaa osoituksena hänen
fiini'oiman3a vähäisyydestä. Sen il-sene-
Tiinen on siis suotavaa, iimr
ian se vain ei • mem Inallisunksiin.
Se ei, tavalhsssti 'kesta kauan, ellei
rapansto epavusaasti .kiellä silta
bennonista. purkautumistietä.
.Vanhempien vasttJU on • suunnaton,
Katsn tunnettua muokkaimtu lapsen
fiionne jo sangen varhain. Kasva-
Viissta luppuvaisia ovat yleensä
Kenen ihmisalun moi-aaliset edistys-aaeleet,
.'ctka ovat johtava hänet
ap?j''Jden. tionnollisesta itsekyydestä
rahiiellen tapahtuvaan-. lähimmaiSiten
oiieuisien tajuamiseen ja kykene-
Täisi. rakasta.Tiaan todella, o.s.. ra-fcastamiseen
muutenkin kumvam it-vuossi.
Myös on todettu, että
Illan, yhtäkkiä <ai Inan myöhään ta­pahtuvasta
ivieroittamisesta voi olla
tiih0{3ia5eura.uik3ia: Myöhemmin voi
vanijbipien, erilcoisasti äidin, hialr
Imen hellyys estaa lasten tumne-ela-nän]
kypsymistä. Heistä tulee vai-ieaiti
sopeutuvia ja tahdottomia yik-
3I01&.. Vaikka heidän älynsä ke-
Ktyisikin-noiTnaaliäti, heidän tun-a-
elamansa säilyy lapsenomaisena,
biistuioikeudestaan kiinnipitävien
austasuicl-iaisten äitien pcjat, jol-almis:
teiemään teot, jotka syyt­tää-
tcistta niskoille. Mustasukkainen
heiivtUö. on- uskoton . sisimmä&ään.
Delpierre sanoo edeUeenkm ettei. S:;!?,"^"°" '"'''''"'^^^^^^ v , v , t r n i , = . « ^,,.JZ,fl.rt.\^^''-'^ epailyisensa ovat siis sitiikin
NOKM.^*LX JA SAIRAALOLNEX
MUSrASUKKAISUUS
T LINJAN *
fTEISTÄ
lATKAA
rA SUOMEEN.
Hollywood Clothes 1
Miesten HATTUJA, PÄÄLLYS-1
TAKKEJA ja PUKUJA / 1
Puh. EM. 3-6752 1
«»>Quecn St. W. Toronto, Ont 1
'»miiiiiniiininriiiiriiiiiiiiiiii iiiiiiiniiiiii iiiMiiiiniiiiiinint'
(17-24-1-8)
VA
L M 1 i
KUUN 2 p.
an ajan nautitte jou-imassa
saastokauden
.UHUVIMATKA
le matkustajilie
UUN 9 p.
)ulun pyhiä. Laivalla
bkan mukavuuksista,
oja,
nyt! . •
A G E N C Y
JRY, ONTARIO
<
<
<
<
<
< <
<
aikuistenkaan mustasukjcalsuiitta si­nänsä
ole pidettävä epänormaalina;
Kun piemme saaneet varmuuden vs-kc:
tcmuud;sta. , kiivastumme tai
j^rc emme tuskallisen alistumisen, alut­ta
miten reagoimme siitä eteenpäin?
Jcs. ra^.iikauite.iime on todellista, mei-,
dat valtaa myötätunto, ja suvaitsevai-ö-
Uiiis .rajaststtuamme ikohtaan. Kos-i.
a en-...r.2 ole iyenneet säilyttämään
ri-mta kekonaan, etsunme itsestämme
syytä tj-ydyttamattomyyteen, • joka ori
määrännyt hänen kayttaytj-misensä.
Mutta luan usein mustasukkaisuus
miaattuu kailacia halhtsevaksi. into-lumoksi,
la silloin sita on pidettävä
sairautena. . Sairaaloisesti mustasuk-
':ainen ei enaa kyj:ena ajatteleniaan
muiuita kuin itseaan. Hän tmitee, että
"hänen kainmaansa, hänen minä-ihannettaan,
han yhteiskminalUsta
persaonaansa" on loukattu. Täysin
epaoikeu tetusti han tuntee, että häntä
on. V2clecty nenästä, hänet on-tehty
naurunalaiisksi.ja han on. kauttaal­taan
vihan ja kostonhimon vallassa.
Tällaisen mielentilan salraabisuut-ta
todiitaa muuten- sekin, että sen
vallas:^ oleva henxilö usein on vailla
kaikkea - suhteellisuustajua: ja hän
operoi 'usem .taysm kuvitelmiensa va-ra:-
sa. Siten .vainoaa Otrello viatonta
Desdemonaa tappaakseen hänet: lo-.
pujlta. Jos ODhello ei olisi sairas ei
petturi Jagolla ohsi ollut mitään mah-dcllisuuiksia
• yllyttää hanta murhaan
valheellisella ilmiannolla; Suunn
I csa Othelloista ei muuten tarvitse
mitaan Jagoa. Heidän houi-ailuiisa
ruckkii itse itseaan.
"Rduva tulee ehkä myohaan ko-
..itiin illalla; HaneUa on tietenkin blr
luii iköhtaus jonkun kanssa: Jos han
taas tulee aikaisin kotan, se merr
kitsee, etta han haluaa salata pelin­sä.
• MIKSI han cn tanaan pukeutu­nut
tavallista aistikkaammm? Sii­henkin
on olemassa selitys. Enta
JOS han on pukeutunut vaatimatto­masti?
Tietenkin siksi, etta • hänen
'Uloimenoonsa ei 'kiinnitetätisi huo­miota.
Herra X:n nimi on alituir
sesti hänen huulillaan.. Se on siis
hänen sydämessään. Han ei: puhu
koskaan herra X:sta. Siksi-ettci ka­valtaisi
itseaan ... ;"• . • . • • ^
. . O l i mcstasuxkaisuus sitten . agres-suvista
tai vihamielistä, esiintyy se
sitten rasittavana ja hillittömänä hel­lyytenä,
joka tapaiiksessa se on usem:
omiaan synnyttämään onnettomuu­den;
jota se pelkaa. Aiheettomat epäi­lyt
jolitavat lopulta haluun tehdä ne
cs.t=iutetuik3i, ja • uskottomuus tulee^
kuin luonnostaan lankeavana, seu-.
rauksena, .kestämättömästä 'tilantees­ta.
.
pa: emmin saaneet jalansijaa, k*m ei
miliasn osoita hänelle, että hänen
kumppaninsa toimisi sämom "kuin
han itse.
Tama johtaa meidät toiseen tär-
.'.eain toteamukseen. Mfustasukkai-suus
ei ole todistus rakkaudes.ta.
"iroKtasukkaisuuden votaia ei suin­kaan
ole verrannolhnen rakkauden ja
mieltymy.csen voimaan. Mustasuk­kaisuudelle
alttiit henkilöt päin^Tis-tom
vaihtavat alituisesti kohdettaan/'
Todella va arassa ovat sellaiset nai-vit
rasastavaiset, jotka ovat salaises­ti
imarreltuja siitä, että heidät ym­päröidään
ahtuisella vartioinnilla.
Sellaisen, pariskunnan tulevaisuus^
j3ka nam tekee, ei lupaa mitään hy­vää.
... - ..• • . •
JJ)RMA'P. SALO
öipl.- Mass. R.. P. T., PS. D.
SAHKÖTERAPIAHOrrOA
^« TERVEYSHIERONTAA •
^ • ULTRA-VIOLET HOITOA
5<ipimuksen mukaan ainoastaan •
^u^elimet: Konttori EM. 6-5706
f Kotim LL. 1253
Church St.; Toronto, Ont.
MUSTASUKKALVEX IHMINEN
SALAA USKOTON?
Delpierren kirjassa kerrotaan
eräästä naisesta, joka oltuaan kyni-
-r.er.en v.uotta naimisissa joutuu suun­nattoman
. mustasukkaisuuden . val­taan.
Kuitenkaan ei aviomiehen kay-töiiSiSsä
nukäan anna siihen aihetta.
Onneton tcteaa sen ja paattaa lo­pulta
mennä lääkärille., Tama saa
selville lopulta, että nainen oli tieta-niä.
ttään rakastunut mielettömästi
erääseen nuorukaiseen, alutta kui­tenkin
han kieltäytyi tuimustamasta
tätä tunnettaan, jota han piti rikol­lisena,
ja sursi mielessään puoli­soonsa
oman uskottomuudenhalunsa.
Selitys. VOI tuntua, paradoksaahselta,
xrjutta se soveltuu kuitenkin* hyvm
yhteen jokapäiväisen elaman tarjoa­mien
kokemusten kanssa. Toisten
(17-24-1-8)
J LESLIE SIMON, U M . C . C .
^0- JA SUKUPUOLITAUTIEN
ERIKOISLÄÄKÄRI
' 3 SPADINA ROAD
A (Bloorin kulmassa)
- TORONTO, ONT. .
' Vastaanotto tunnit:
^ 2-4 ip ja 6-7 ip.
»|wlimet: Konttoriin WA. 1-6614
r: Kotiin WA. 2-8015
TRANSYLVANIA
RESTAURANT
Paikka missä suomalaiset tapaavat
Pahelln EM. 6-6017
395 Queen St. VV. Toronto, Ont. (
(17-24-1-8)
Parkway Bakers
valmistaa ruoka-^- Ja kahvileipää
Leivoksia, nimipäivar ja hääkaai-kuja,
korppuja y.m. leipomoalarr
tuotteita.
PUHELIN EM. 3-7676
290 Queen st. W. Toronto, Ont.
ONNI TEEVO
llinilllllillllllill!lklltiiildliiiiliilliliiilliiiiililliNiiiiui)iiimiiHiiHiiiuiiiiiiiiil
OIKEITA JA VÄÄRI.* :
PARANNUSKEINOJA
On . ehdotettu monia "lääkkeitä"
mi;':.tä:i:k'/.aisuuteen. .M3'0s talla alal­la
on esimtynyt -puoskareita; jotka
ovat haluuneet saada mahdollisim­man
paljcn hyotya omatekoisista pa-,
rannusieiiioistaan. Eras tällaisista
puoskareista perusti molempien maa­ilmansotien
välillä kansainvälisen yh­distyksen,
jonka tunnuksena oh tais­telu
mustasuikaisuutta vastaan ja
hänen onnistuikin saada suhen mää­rätty
mäara jasenia. 'Hän matkusti
.caupungista kau^punknn, piti luenr
to-a; vei ilimisUle sanomaansa ja
lu;nnollisesti hänellä oli kai:i5iiallä
oppilapsia, jc>j.<a majoittivat hänet
koteihinsa. Naiden viimeksi mainit­tu
j sn cli osoitettava vilpittcmyyyttaan
hylxaamalla, tietenkin vieraansa hy-vaksr
kaiken aviollisen ehdottcm'UU-tensa.
Jos he sattumoisin kieltäytyi­vät
silta tai eivat saaneet vaimeaan
vakuuttuneiksi, heidät eroitettun ja
leimattim polttomerkilla yhdistyksen
bulletimissa.
Psykologit ija moraalin'tutkijat, jot-,
vca ovat paljon vaikavampia ihmisiä,
haluaisivat paastaaina paheen alku­lähteelle
saakka, joka on vaara - ja
Itsekeskeinen käsitys inhimillisistä
suhteista. Veimme pettyä rakkau­dessa,,
'kalasia uskottomuudesta ja tun­nemme
sillein agressiivista •koston-,
halva. Mutta taman •primitiivisai
vaiston tyydyttäminen, eua myös­kään
siihen synka.sti alistununen ole
asiallista. Se on voitettava. Onnis­tumme
siinä tajutessamme etta rak­kaus
ja uskollisufuseivat putoa meille
•^aivaasta, vaan ne on ansaittava.
Olemme velkaa raikastamallemme
clennolle yhtä paljon kunnioitusta
kuin itsellemme ja ennen kaikkea
>Tity<csen ymmärtää ja tahtoa hänelle
hyvää, Delpierre osoittaa tassa yh­teydessä
sen pahan, mita taru ro­manttisesta
rakkaudesta on aikaan­saanut,
rakkaudesta, joka on käsi­tetty
päämääräksi itsessään, riittä­väksi
onnen takeeksi. Yhdistävä si-de'kähden.
ihmisen välillä ei ole mi­kään
mystillinen ja epätodellinen
"pakti". kahden it..sekk'yyden suoja­verho.
Se cn tietoisuus, etta he muo­dostavat
harrastusten ja paamaanen
yhteisyyden.
Delpierren tutkimuksessa käyte­tään
runsaasti hyväksi psyicanalyy-sin
antamaa aineistoa^ ja sellaisena,
se on tietenkin käyttökelpoista, mut­ta
psj'koanalyysin antaman sehtj-k-.
sen rajoitus on siina, ,että se ei ha­lua
ottaa huomioon muuta kum. yk­silöt
ja ehkä se .sulkee sihnansa ym­päristöltä,
missä inhimillinen draama
tapahtuu. Vaistot olemme saaneet
syntymässä, mutta niiden ihnenenur
set, normaaUt tai sairaaloiset,. riip­puvat
siitä • yhteiskunnasta, jossa me
eläm-me. Onneton rakkaus ei ka­toa
siitäkään maailmasta, missä ih­minen
lakkaa olemasta tOLsen ihmi­sen
riiston kohde. Mutta petoksen
ja nöyi-yytyksen tunteena il.menevä
mustasukkaisuus ei ole enaa ruokki­va
tragikoomilli-sia ja huUunkurisia
välinäytöksiä jokapäiväisten tapahtu­mien
kromkassa.
})R. E ; ^ i A H O
, HUONE 640 PHYSICIANS' ifeSURGBONS' BUILDINO
jSBIpor Street We3t Toronto, Ontario
' PuheUn WA. 2-8237
Itä-Saksa aloittaa
a-voiman tuotannon
' Berliini. — Ita-Sak.«an hallitus on
'jjäättänyt perustaa ydintutkimuslai­toksen
ja tieteellisen neuvoston ato-n^
ivoiman rauhanomaista kajotpa
varten- Neuvoston esimieheksi tulee
Nobel-palkinnen saanut vGastav
Hertz. •
Samaan aikaan sai varapaaminis-
.:teri-Wim Stcph.tehtavak.seen kaa-leilä
kaikkia. ydintutkimasasloita.
Timminsin osaston
vuosijuhla onnistui
oikein hyvin
Tinunins..— Vietimme CSJ:n täilcä-laisen
haalimme 40-\'uotl6jnhlaa -vii'
me sunnuntaina tai tk. 13 pna ja
voin sanoa, »että meidän juhlamme
cnnistai oikein hyvin. Olimme lait-tanceet
olkem juhlapäivällisen ja
1.saimme mita onnistuneemman kan­natuksen
mita voi toivoakaan ny-tcyisesta
meidän joukostamme. Näi­hin
;.ulillin oh toutsuttu toinniavie-rakssi
kaklki ne vanhat jäsenet mitkä
ovat vielä "tassa haalimme ympärillä
ja saapuvilla oli nirs. Netta Tanner,
mrs. Hihna Waldon, mrs. Meni Hahto
;a mr. Jalmar Kiviranta, mrs. Tjy-uela
ci ollut tullut, tähän tilaisuu­teen.-
Aluksi puhui tama'n päivän tar-koitU'"
c^esta lyhyin mutta valituin sa­noin
K. Heinämäfii ja tämän jälkeen
pahui englannin kielellä miss Laila
Hill ja hän puhuikin niin tarmok-
:.5aa iti että toivoisin Lailaa kuultavan
toistenkm tällaisessa tilai£.uudessa,
silla iiayttaa että kyllä nuorissa on
tarmoa kun vain me saamme ne toi­mimaan.
Rlyos tässä samassa tilai­suudessa
puhui Anita Horrlok mikä
vielä kaiken lisäksi antoi kauneutta
tälle meidän juhlallemme ja Anita on
sellainen puhuja etta sita mielellään
.-fiuiintelee että tulee mieleen sellai­nen
ajatus että olisipa vain paljon
meillä tuollaista voimaa nuorisossam­me
niin olenpa melko varmaa etta
ei meidän vanhempain työ olisi men­nyt
hukkaan. Toivoisin, että niillä
paikkakunnilla missä hän ei vielä ole,
ollut, että Jokainen menisi Anitaa
kii-ntelemaan. •. •
Tama sama joukko mikä oli valittu
niilä juhlia järjestämään, päättivät
pitää toiset päivälliset tai sanoisinko
"rääppiäiset" -koska paikalliset far-n-.
iarit elivät min anteliaita, leitta
saimme niin paljon tavaroita, kai-
:c2nlaisia fcasvkisia, ettar voimme pi­tää
toisetkin päivälliset paljon vä­hemmillä
kuscannuiksilla. Nama päi-vällLset
pidetään tämän kuim 27 pnä
alkaen ikello 12. Toivon nälttenldn
päivällisten saavan yhta hyvän kan-natuLcsen
kun oli tama edellinenkin.
Kaikki tervetulleita mejdan paival-lisellemme.
Nyt vielä lopuksi haluan
xiittää kaikkia South pomiplnelaisia
jB myös Pottsvilleläislä seka ympa-n.
stön laOT.ai-eita. slita suuresta kan­natuksesta
minkä annoitte meille ja
erittäin ikaikisra mitä lahjoititte näi­hin
jut.iliin, ja'sitten lopubsl mita
.Tm'«-:'n kiitos talle Tavintolakomiteal-le
mikä oli naita juhlia järjestämäs­sä.
Kiitos myös Lailalle ja Kaijalle
iun a-utoitte meitä. ;
Lopuksi viela joku sana slita etta
älkää unhoittako, kerhomme myyjäl-
.siä. Ne tulee clemaan jouluk. puoli-,
välissä ja kerho on joka keskiviikko­ilta
mihin on kalkki iter.vetulleita.
Syysterveisin kalkille Vapauden lu-,
kijoille. — M.K.
Rohkean papin
"^kirjeitä eläville"
muuttuneet nopeasti viime aikoina.
I Ensimmäisissä lentokoneissa ollut
höyrymoottcri vaihtui jonkin öJaJi
kuluttua polttomoottoiiin ja noin
kymmenen vuotta iittcn tuli laajem­paan
käyttöön reaktiokaytiöinen len­tokone.
Vähitellen tullaan ottamaan
myö-skm atomivoima ilmailun käyt­töön...
Lentokoneen lyhyen historian aika­na
cn koneen nopeutta voitu yha h-sata
samoin kuin lentokorkeutta, on
saavutettu yhä suurempia lentokor­keuksia
ja tehty yha pitempiä lento­matkoja.
Viimeisten vuosikymme­nien
aikana on lentokoneen muoto
muuttunut suunnattomasti. Tama
muutos koskee seka siipiti etta run­gon
muotoa. Kaikkien muutosten
tarkoituksena on ollut suuremman
nopeuden ja pitempien lentomatko­jen
saavuttaminen.
Millaisia tuloksia on uudenaikainen
lentotekniikka sitten näissä kolmessa
suhteessa saavuttanut? Onko maa­pallon
ymparilento i;man välilaskuja
mahdollinen nykyisin' tctnilhsm edel­lytyksin?
Aikaisemmin kesti matka maapal­lon
ympäri päiväntasaajan kohdalla,
joka on 40,075 km pitkä, useita vuo-la!
Kun Magellan aikoinaan teki
ensimmäisen maallmanympanmatr
kan, kesti se kolme vuotta. Mutta jo
1800-luvun lopussa saatettiin sama
matka suorittaa muutamassa kuu­kaudessa
parantuneiden hikennevftll-nelden
vuoksi. Uudenaiknl.sella len­tokoneella
kestää sama matka muu­tamia
kymmeniä tunteja, Mutta
voidaanko lehtaa päiväntasaajan ym­päri
välilaskutta?
Lentomatkan pituus riippuu ennen
kalKkea silta; miten paljon polttoai­netta
lentokone voi taiik.Hta ja miten
paljon polttoainetta kuluu. Suureh­kot
polttoainevarastot tesevat kui­tenkin
lentokoneen raskaa}iimuk.si ja
suurempi paino vaatii .suurempite-holsta
moottoria. Lentokoneen suun­nittelija
liikkuu noidankehässä: mita
enemmän han haluaa saada poltto­ainetta
mukaan, sita voimakkaam­man
täytyy moottorin olla. mutta mi­t
ä voimakkaampi on moottori, sita
suuremman täytyy polttoaine varas-.
ton olla. Sen vuoksi .suunnittelijat
ov%t . yrittäneet ratkaista on^ahnan
polttoaineen painon ja moottorin te­hokkuuden
Välisestä edulllsimmasla
suhtee.sta. Lentotekniikan kehittyes­sä
on onnistuttu yha pareiiiniiii .sen
ratkaisemisessa.
Ensimmäiset
UPI ÄÄNIRAJAN ENTA SITTEN?
VÄHÄN LENTOTEKNIIKAN HISTORIAA
I>entokoneiden. moottorityypit ovat 4,000 metrin korkeus. Lentotekniikan mys lentokoneen keliityksessä j r tu­levaisuudessa,
nimittäin koneiden
kiiljctuskyky. toisin sanoen;^^^^!^
suuren kiioman ne .voivat ottaa. Eti-slmmälset
koneet •pttlvätvdlri^ä^^^^
1019 nousi jiitnmäismäärä 209 kiioöii^
jä lg®D-hivuHa 5.Ö00 Wloon
mMrä jäi; muuttumattomaksi}^^:^
^Igviin - puöiiväliln asti jä • vMt» WM
dli pälsty 10,009 kiloon.
ioso-luvultä lähtien ovat koneet
TOlhcet otta' 35 tonnin kijbrmah; inut-
Ui yluräjaä ei vielä; ole säanltettu;
Mltii .lyhyeinpi'^^
suurempi voi kuorma olla, koska
kuorman painoa voidaan lisätfi polt-tcalnevarastoii
kustannuksella.
On olemassa •multakin mahddlli-suuksia
lennon kehityksessä kuin ne.
Jokien suuntalinjoja olemme kuvail­leet.
Meidän aikamme Ja tulevaisuu­den
tekniikka voi rakentaa lentoko-ncen,
jolla on vielä parempia ominai­suuksia
kuin ne, mihin tässä olemme
kiinnittäneet huomiota.
«PEÄ KALAA VALMIIKSI
LIOTETTUA
'KUIVAA MYÖSKIN SAATAVANA)
_ T I L A T K A A K A L A N N E N Y T ! '
\ 5jlakoita. Valion Tahko-ja gruylre-Juustoa. Ruutu Näkkileipää,
-vjoialohta. anjovis, puolukoita. Islannin rasvasilllä y.m.
J. A. HYTTI 288 QUEEN ST. WEST,
TORONTO, ONTARIO
i Tunnettu union johtaja
; kuollut Ylidysvalloissa
j Indianapolis. — Tunnettu union
i Jortaja Daniel J. Tobih kuoli täällä
• tiistaina 83-vuotiaana.
Hän tSinil AFL:n Teamsters Union
'; presidenttinä 1917 lähtien 1952 saak-ika.'
j Hänen kuclemansa ilmoitetaan joh-
; .•tuneen kprkeasta verenpaineesta
: £ydänta'.:di.sta.
(17-19)
: - — Koska lumesta sulatetussa
dexsa on tavallista korkea-mpi happi-
; pitoisuus ruostuttaa se rautaa joutui-
! sammhi kuin sade- tai jokivesi.
Helsinki. - Pastori Voitto Viron
epäsovinnainen tapa lausua siekaile­matta
ajatuksensa ennenkaikkea kir­kon
tarkoituksesta ja menettelyta­voista
cn ennestään tunnettu. Uu-de.
3sa kirjcltuisikokcelmassaan , hän
laajentaa kritiikkinsä ikaSkeihaan
melkein kaikkia inhimillisen elähnän
alueita. "Kirjeet" on o.=oitettu san­gen
monille tahoille aina Jumalasta
)a Jeesutoesta. kommuntetlln ja käpil-taliätiin
saakka. Tama monltahoii
r,ur.i:i cn IhmeLsesti syynä, siihen, että
tecs vaikuttaa paikoitellen sangen ha­janaiselta
Ja hataralta, esiintyy sa­nallisia
toistoja ja ajatuksellista tau­tologiaa,
jopa epajohdonmukaisuutta-km.
Tuntuu kuin kirjoitta/jalla olisi
ollut niin kiire, ettei hänellä ole ol­lut
alkaa luikea lävitse kirjoittamaan^
:a. Esim.; kirjeet "Vihamiehelle" ja
"Heille joilta valkenen" ovat sisällöl­tään
jokseenkin saman suuntaiset,
molemmissa esiint>-y jopa kirjaimelli­sesti
samoja virkkeitäkin. Huolelli­sempi
työhön paneutuminen ja ken­ties
myös "kirjeiden" määrän karsl-,
mmon olisi varmaankin ollut teok­selle
eduk.sl, tiivistänyt sen oleelli­semman
.sanottavan vieläkin jskeväm-
.•nak,si, nykyista satuttavammaksi.
Tosiasia näet on, että Voitto Viron
sanottavan ydin on terve ja rehelli­nen,
.satuttava ja iskevä. Lilan u«ein
se vain jaä monisanaisuuden ja hie­man,
ikavan ulkokohtalsuuden var-jcon.
Tuntuu kuin tätä pappia ajaisi
poltiava hätä ihmisen puolesta. Hän
on niitä kristittyjä,, jotka haluavat
palvella jumalaanpa pavelemalla ih­misiä.
Sen vuoksi hänen on pakko
myös ruoskia, koettaa ajaa rahan-yaihtaja,
t ulos temppelistä. Ja hän
tekee sen sangen pikantisti, omaa
totuuttaan tähdentäen. Tietenkään
hänkään ei. rohkene «anoa kalkliea,
sillä kuten häh it«e tunnustaa "on
erinorhal.?en vaikeaa olla. täysin re­hellinen,
ja välistä pelkkä hienotun­teisuus
panee .sulun.'/ Mutta siinä­kin,
mitä hän sanoo, on paljon ajat-t2leniis
«n aihetta, myös niille, jotika
Ja[elvät ole kirkon Jäseniä. Sillä ei
; vain kirkolla, vaan myöis
: muilla joukkojärjestöillä on samoja
ve- { ominalsuukÄia,' sama vaara' kangis­tua
kaavoihinsa, vieraantua elämäs­tä
Ja ihmisestä, muuttua Itsetarkoi-tukseksl.
lentokoneet Ica-ivat
vain muutamia kyimrienia tai .sutoja
kilometrejä, mutta jo vuonna iDiO
oi onnistuttu lisaamaan lentomatka
300 kilometriin ja Icntoiione saattoi
py.syä useita tunteja ilmas.sa; , 20-iu-vuUa
oh pituuicnnatyn 2,000 km. 30-
luvulla noin «000 km Ja v. lOiO 10,000
km. 1950-luvUn aikana on lentomat­ka
melkein kaksinkertaistunut — en­nätys
on nyt 18,00u km,-.- ja kone
voi :entää useita kymmeniä tunteja
välilaskutta. KaiKkeln uudenaikai-simmat
lentokoneet ovat jyö.oect tä­mänkin
ennatykcii. Bpuilcmatta
voidaan uudenaikaisen lenlotekniikiin
avulla rakentaa koneita, jot/:u py.-Jty-vät
lentämään j hu pitempiä matkoja.
Mutta samanaikaiseäti on ilman muu­ta
selvää, etta atomivoima on otet­tava
käyttöön, ennen kuin hyvin pit­kistä
lentomatkoista voi tulla todelli-
SUU.S, koska silloin polttoainevarasto
muodostaa vam inurlorosan slita, mi­tä
tavalliset ja reaktlokayltolsct len­tokoneet
tarvitsevat.
'Lentokoikeudella on suun merkitys
lisättäessä lentomatkan pituutta, Il­man
vastus nimittäin vähenee kor- j
keuden mukana. Sitäpaitsi ovat tuu- ;'
let korkcammi.--:£a ilmakcrroKKlssa vu- ^
hemmän oikullisia—tuulensuunta cl |
muutu ja lentäjät voivut k•nta,^)alIa ;
en korkeuksissa kayttaa hyvakineii ,'
mm. myötätuulta. ; j
Merkityksensä on myös sila, etta,i
ilman lämpötila la.skee mita kor-t
keammalle tullaan. 11.000 jä 30,000 j
melnn välillä on lämpötila muuttu- |
maton 55 astetta ceLsiastH. HirnUjK-'.
laarissa lentäminen nierkit;,ee fcita, |
että Jäätymisen vaara katoaa, .seikka, j
joka troposfääris.sä lennettäessä, muo- !
dostaa alituisen ongelman, tarvltaa/i j
erityisiä jäätymistä eslavia laitteita. |
Sita paitsi lisääntyy esim. reaktio- j
moottoreiden t^teho alemrnisia Id.m-1
Potiloissa.
Ei ole kuitenkaan helppoa llsata
lentokorkeutta. TavalJffien poltto­moottorin
teho vähenee merkittävästi
suuremmissa korkeuksissa, 5,000 met­rin
korkeudesfja kaksi kertaa ja 10,000
metrin korkeude.^-a 4 kertaa. Strat^j."!-
faarin ohentunut ilma ei .sita paitsi
nita moottorin työskentelylle, vaan
se "tukehtuu". Tämän "tukehtumi­sen"
efitämlf;ek,^.l vara-.tcttiln Itnt')-
koiie laitteilla, Jotka puristivat iinian
kokoon, ertnen kuin se imeytyi .sylin-,|
tercihln.
En-simmäinen lentokone saavutti
vain iÖO metrin korkeuden. 1910 oi-tiih
Jo aseiden satojen metrien kor- I
keudessa ja 1920-luvulla; /saavutettiin
nopeasta kehityksestä johtuen saat-toi
lentokorkeus 1930-luvuHa noustia
12,000 metriin, Seuraavina vuosina
kehitys el ollut yhtä nopeata. Mdntä-moottorikayltölsen
lentokoneen en-!
nätys oli 1940 17,000 metriä jä 1950
18.000 metriä. Monien uudenaikais­ten
lentokoneiden "k^tto" on 15.000
metrin korkeudessa; '^toisin sanoen'
alempana kuin nj'kylnen: ennätys,
Epnllcmatta on olemassa reaalisia
mahdollisuuksia suurempien korkeuk­sien
saavuttamiseksi, mutta edelly­tyksena
; on siirtyminen reaktiokäyt-to.
slhi ja .myöhemmin atomikäyttöi­siin
koneisun. - ;
Kolmantena tavkeana tekijänä on
nopeus. Sc on ennen kaikkea riippu­vainen
moottorin tehokkuudesta: mi-^
la voimakkaampi moottori sitä suu­rempi
nopeus. Lentokoneen mootto­rin
ommaispainolla— moottorin pai­no
suhteessa tehokkuuteen — on suu­ri
merkitys: mita pienempi tämä pai­no
on, ata parcmi:! on moottori.
Ensi!nmai;et lentokoneet saavutti­vat
40 kilometrin tuntinopeuden.
Vuonna 1910 oli nopeus 80 km, 1920-
luvulla 200 km Ja kymmenen vuotta
myöhemmin 430 km. 1940 luvulla oli
muntämoottorikayttöistcn lentokonei­den
ennätys 7.00 knv tunnissa, sarja-v.
aMnisteisten koneiden saavuttaessa
600—550 kllometiin tuntinopeuden.
Monissa maii:sa .suoritettiin voima­kasta
tutknnustyötu nopeuden lisää­miseksi,
mutta työ el Johtanut toivot­tuun
tulokseen. Kun oU tultu siihen
johtopaatokseen, etta nopeuden lisää­minen
oh : mahdolontu niin kauan
kuin käytettiin mäntämoottoria, al-kcivnt
monien maiden tiedemiehet
lutkia rcaktic;voiman teoriaa. ,
Sodan jiilkpcn on alettu yhä suu-rcmma£.
sa maann kayttaa reaktio-moottorelta.:
Vuonna 1950 oli sarja-valiniHtciset
rcaktiokoneet monissa
maissa saavuttaneet jo 1,100 kilomet­rin
tuntinopeuden. Ennätys on nyt
1,215 km tunnissa.
Verrattaessa mantämoottorelden ja
reaktlomoottorcldcn välistä ominais­painoa
nalvdaun miten paljon cdulll-
.scmpi viimcmiiinlttu on. Useat uu-:
dciialkaiset rea ktiolentokonetyyplt
ov.it 4,300 hevosvoimaisia. 1.100* kilo­metrin
tuntinopeudessa on tämä voi­ma
yhtä .-juurl kuin milntämoottorln.
voima 35,000 Ijevosvolmalicna. Mutta
myöskin mr.ri:itykf;ctlömälld omlnaU-
• painolla—- 0,4 kg hevosvoimaa kohti
- - p a i n a L s l niin suurivoimaliien män-tiimonttori
14,000., kg. Vastaava re-nktioniootlori
sita vastoin painaa vain
3,000 K(,'. Ksimerkkl o.soittaa selvästi,
että mantainootion on kayttökelvor
ton lennettäessä mm nopea.stl, että
lahciitytäitn aänlrajaa Ju varsinkin
Jos .SO ylitetään. Hitaammissa, noin
C50—700 km tunnissa lentävissä ko-ner
a tulee ni...ii'. i.T.cotlci 1 sc.i £lj.;r.n
olemaan luultiuvaati viela pitkän al­kaa
kayto2.sa.
Viela on jäljellä eras tärkeä kysy-m
alueilla <Fli»in>int) nUttYDdcsst ly^^
jy. Ja «}nkkivalt«ul(0et Hifk^mHigm-^^^h.
tio
ifi yhdessä CPB:n /a CNRmkaxoK'iM.
KIVELÄ 6ÄKERY
I»uh. 5-6233 — 111 Secord St.
PORT ARTHUR, ONT,
MATT'S BAKERY
Puh, 5-7172 — 305 Bay St.
Saatavana maukkaimmat
•leivokset, kova leipä ja korjjut.
HYVÄ ROISLEJIPÄ
Kaikkea
raufakauppa-alaan
kuuluvaa tavaraa
LANGILA
HARDWARE LTD.
PUHELIN 4-3508
10 Cumberland St. N.
Port Arthur, Ontario
Voitto ; Viro on rohkea papik-';!, hän
uEkaltaa oaolttaa myös omiensa vlr-
.hect, UiCcaltaa, vaikka tietää, ettei
kirkon johto katso «uopeaiti mieheen,
Jtaikilla Joka julistaa omaa totuuttaan. Joka
.-joikkeaa kirkon totuudesta. Mutta
Jujri siinä enkin hänen viehätykaenvä
ja hänen voimansa jolle kirkon uiko-puoUincnkin
voi reliustl antaa tun-
'nasiuksen. ~ S. K-ncn.
Saatavana piktusta
lähetystä varten
• Interior Trlm
• Insul-Bric Sidlng
• PIywood
• Maronit#
• Aaphalt ShInglM
• Flbro Glass Inculation
lumber Go; W
Puhelin D1«1>73B4
99 S. Cumberland St.
Port Arthur Oniarlo
Fort Wiiliamissa ci'ole
589 päivään kuollut ketään
liikennetapaturmissa
Fort William. — .Viime maanan­taihin
mennessä cl täHIIä ole tapah­tunut
kuolemaa aiheuttanutta lii­kenneonnettomuutta
viimeisen 886
päivän aikana. 'Poliisipäällikkö W. Si
Brown sanoi, että viime päivinä on
liukkaiden katujen takia sattunut
pienempiä liikenneonnettomuuksia.^.
T I L A T K A A VAPAUS!
JOULULAffiAKSt [(f
on ttmnetat Tanalom^^^
edelieenkln PABHASTA Ja tem>^
toUeltavia samalla aä^st^tfe alkaajr
rahaa ja vaivaa.
"SAIMAA" ~ 1 kilo vuasta paati^ -
tamatonta kahvia, > « / ,
"OLYMPIA** ~ 1 kilo paraata
paahtamatonta kahvia, 2^ kiloa-riisiä,
1 kilo rusinoita.
HINTA S7.00.
"FENNIA" — 1 kik) parasta paah­dettua
kahvia. 2 kiloa riisia,c 1 kilo
rusinoita. > 1 ^<
HINTA $7.25
"ILO" 1 kUo parasta paahdet-'^
tua kahvia, 1 kilo rllaia,
HINTA $5.60
Kirjoittakaa nimet Ja osoitteet sieUi
västi, mieluimmin tdcstaamalla.'
Kaikki paketit vakuutuk8essai;^tol<i:
mi tus 2-3 viikkoa. Yli 10 vuodföi'
tyydyttävä palvelu takeena.
mm
i i i i
m
HP
N O R D M A N :
(BEGISTl»
- Soite 338, vDomiiSqnareBIdg;: -
Montreal, Qpe. . ^
m
i'0
VARASTOMME KASITTA» KAIKKI SDOSITVIMBIAT
D E C C A - J A R Y T M I L E V YT
Allaolevasta luettelosta löydätte guosittujen lauiajlep levytykilBt'
•:4
DECCA-LEVYJÄ:
SD 6137 Karjatyttö. valasi. Henry Theel
Tänä iltana, tango, Henry Theel
SO 5169 Mustalaistyttö, tango, Martti Suuntala
Kaksi yksinäistä Ihmislasta .tango. Martti Suuhfala^^..
SD 5171 Minä soiton sulle illalla, tango, Matti Louhivuori -
Lintu merellä, laulelma, Matti Louhivuori
SD 5181 Talvlsäällä, fox-trot, Metro-tytöt
Valkea joulu. flIowfoz, Henry Theel Ja MetrortytOt^
8D 5182 Minkä vuoksi, tango, Erkki Junttarlnen /
- Muistojen pieni valssi, Etkkl Junkkarinen
SD 5200 Lcakiäldin tyttäret, valssi, Metro-tytöt
Merenneidon kyynel, laulehna, Olavi Virta
SD 6206 Viesti mereltä, tango. Olavi Virta
Nuoruuteni kaupimkl. tango, Olavi Virta
SD 5208 Unelma onnesta, tango, ErkkL Jimkkarinen > . v . ,,
Koditon rakkaus, tango, Erkki Junkkartaen
SD 5228 Tie, joka luoksesl johtaa, tango, Metro>tyt0t
Kohtalon tango. Metro-tytöt
SD 5231 Kolme sormusta. Jenkka, Matti Louhivuori
Vanha ]|8täväni, valssi. Matti Louhivuori
SD 5233 Jäähyvälstango, Erkki Junkkarinen
Tavallinen tarina, tango, Erkki Junkkarinen
SD 6240 Missä lienetkään, tango begulne. Olavi Virta
Tyttöni, luokseni Jää, valssi, Olavi Virta
SD 5263 Alfonso, tango, Olavi Virta Ja-Mietro*tytöt
Tuntematon taival, begulne, Olavi Virta
SD 5264 Toivetyttönl, foxtrot, Olavi Virta .
Sydänkäpyseni, foxtrot, Olavi Virta
SO 6267 Täyttymätön toive, tango, Metro-tytöt
Yksinäinen asema, foxtrot, Metro-tytöt
SD 6268 Koivu ja sydän, foxtrot, Juha Eirto
Mäen laidassa pienoinen tölli, valssi, Juha Eirto:
SD 6275 Pariisin kaduilla, valssi, Olavi Virta
Kerran saavun satamaan, merimiesvalssi, Olavi yirta
SD 6201 Tällä kertaa, foxtrot, Metro-Tytöt
Aitl, nyt itku on turhaa, valssi, Metro-Tytöt
SO 6293 Romanssi mollissa, valssi, Henry Tlieel
Vera Cruz, bequine, Henry Theel -
SO 5300 Myllärin Irene, tango, Henry Theel
Anema E Gore. bequine, Henry Theel
RYTOI-LEVYJÄ:
R 6037 eiirtolaisen muistoja. Jenkka Jorma Ikävalko
Tukkilaisten tanssiaiset, polkka,, Jorma Xkllvalko
B 6095 On aivan samaa, leulelma, Kauko Käyhkö
Yö perhonen, tango, Iris Kangasniemi
R 6099 Imatran Zmcerl, valssi, Erkki Junkkarinen
Kulta kuumetta, tango, Erkki Junkkarinen
R 6118 Sysmän Linda, valssi. Veikko Sato
Tämän kylän jenkka. Veikko Sato
R 6118 Vaillejääneen valssi, Jorma Ikävalko
Surut säkkiin, Jenkka/Jonna Ikävalko :
R 6128 Tumma tie, valssi, Etkiki J&ikkarinen
Kevätunta, tango, Urkki Junkkarinen
R 6162 Pihalaulaja, laulelma, Matti Louhivuori
Ohikulkija vain, jenkka. Matti Louhivuori
R 6175 Lauttaralli, Jenkka, Matti Louhivuori
Pirssimiehen päivä, Jenkka, Matti Louhivuori
R 6207 £k>keripala, fox-trot, Olavi Virta
Ajattelen, sinua aina, fox'4rot, Olavi Virta
R 6213 Voi, kun olis viulu. Jenkka, Justeeri
Markklnapolkka, Justeeri
R 6216 Uutta Ja vanhaa No. 3, valsslsikermä, Tamara ja Justeeri -
Uutta Ja vanhaa No. 4, tangosikermä, Tamara Ja Justeeri
R 6216 Orpo sydämeni, foxtrot. Metro-tytöt
Klohtalon leikkiä, tango, Olavi Virta
R 6222 Terveiset vain, tango, Erkki Junkkarinen '
Kaunis kadotettuni valssi, Sikkl Junkkarinen
R 6224 Uutta ja vanhaa 6, Jenkkasikermä, Justeeri Ja Repe
Uutta Ja vanhaa 6, polkkasikermä. Justeeri Ja Repe
R 6225 Metsätorpan tyttö, valssi; Juho Eirto
Kaksi nimeä kaidepuussa, tango, Juho Eirto,
R 0236 Vaari Ja ^ulu, foxtrot, !Matti Louhivuori Ja Metro-Tytöt '
Vanha poatllaukku, foxtrot, Matti Louhivuori Ja :
Metro-Tirtöt
R 623T Jätkän valssi. Justeeri Ja Pirteät pelimannit
Mandin polkka. Justeeri Ja Pirteät pelimannit
R 6238 Uutta Ja vanhaa 7, valsslsikermä. Justeeri Ja Repe ^
Uutta Ja vanhaa 8, Jenkkasikermä, Justeeri Ja Repe
R 6239 Kaisan Ja Kustin Häät, polkka. Veikko Sato ^
Kun minä läksin kylläÄn; polkka. Veikko Sato ^
R 6241 Orvokkeja äidille, valssi, Metro-Tytöt \i
Llljankukica, begulne, Metro-Tytöt -'''y-- \->>'
R 0242 Osoite Tuntematon, tango, Henry Theel i ; ; i';^
Satumaa, tango, Henry Theel . ,v':^^
R 7011 Vesivehmaan Jenkka, Veikko Sato ' ^ v
Kankkusen kekkerit, Jenkka, Veikko Sato ?
I 4
.>;f>:-..
Läbelämme levyjä kaikkialle Canadaasa Ja Yb^svaMolata.
HINTA $1.35 KAPPALE
(Ostajan maksettava lähetyskolot) '
Posti- taipikatavaratilausten tulee käsittää yahlntäbi kolme levy^^^
Tilatkaa osoitteella;
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P.O. BOX 69
•••-».(Ui
mi
1/
1 (i Jt
mm