Vapaus, February 27, 1964

              Johannesen
Kuopio. rSM;hiih^j
ja •viinleineÄ^'*f>äfvfi -81" | | u r in
. p i i r t e i n samo'»i!a* Vift^JtetesS^Sfh" ^ai­k
a i s e m m a t k i n . SuosiktfcfiBlÖ,y'^j|ipin-
' tansa, j o t e n yllätysten ;tt}o|n^^lisä:
väliä jäätiin kaipaamä^1«i|?^kki
voitot menivät olympiSVälinehnuk-scssa
o l l e i l l e t a l v i k i s o i h i n - o s a l l i s t u -
n o i l l e u r h e i l i j o i l l e , jölka s h b t i ^ o i t -
tivat tui'Hiksi nWhdollisct väitteet
vääristä valinnoista Sjcefeldin la
d u i l l e . y
M i e s t e n 50 k i l o m e t r i n " h i i h d o s sa
isännöi K a l e v i Hämäläindh' väfmaan
tapaan tehtyään loppuajan; 2.54,05.
Neljän ensimmäisen k i l o m e t r i n a i ­kana
P e n t t i Pesonen tarjosi hänel­l
e kovan vastuksen, mutta Ibppu-m
a t k a l l a s i j a i n n e e t kovat nousut ve­r
o t t i v a t ratkaisevasti voimavaroja.
Pesonen sai tyytyä hopeamitaliin^
j o n k a hän saavutti myöV 30 k i l o ­metrillä.
Miehen aika ' ö l i 2.55.40.
K o l m a s ; o l i Raimo Hämäläinen
2.58.57,' j a hänen jälkeehsä seura­sivat
K a l l e Mäkinen, 'Väinö H u h t a la
j a N i i l o Väisänen. M i e l e n k i i n t o k i l ­p
a i l u a .kohtaan laski hubilnattävasti
kun lähtöpaikalta -puuttuivat Eero
Mäntyranta sekä V e i k k o H a k u l i n en
ja k u n _ A r t o T i a i n e n j a l i a u r i Berg-vist
heittivät matkanteon kesken
hyvän älun jälkeen.
- N a i s t e n 5 kilometrillä'Mirja Leh­tonen
paikkasi huomattavasti mai­nettaan
j a v o i t t i 'mestaruuden va­k
u u t t a v a l l a t a v a l l a . S e e f e l d i n hT)pea-tytön
aika. tällä matkalla o l i 16.48.
E e v a Ruoppa j a Senja Pusula j a ­k
o i v a t hopeatilan t u l o k s e l l a 17.00.
; Neljäs o l i T o i n i Pöysti, viides kym­menen
' ' k i l o m e t r i n m e s t a r i t a r 'Ii'me.-
l i N i e m i n e n j a kuudes Saara Saa-r
i n e n . . • •
Mäkikilpaihissa olympiaedusta-mänä.
• K u l t a - j a hopeamitalimies
S KM:LLÄ
V e i k k o . K a n k k o n e n o l i romaa Iuo{c.
k i i m i s a - j a liänen;kannojllleen" ilmey--
t y l v i A h t ^ r o Im.giönenij N i i l Q . " Halo-|
nen:^jOU^^Sinimäisen.^i•kievVoksen•
iälk'eeiv.;^obinantcna, i ^ ^ ^
i>clin -käääulluaan tois^tpt hyppynsä.'
P a u i i j J k l t o n c n pääsi siten k i i l a u ­tumaan
pronssille. E n s i o Hyyliä o l i
neljäs.
S M L A T I T J E N P A U H A AT
50 K M H I I H TO
1) K a l e v i Hämäläinen 2.54.05 ,
2) P e n t t i Pesonen 2.55.40
3) R a i m o Hämäläinen 2.58.57
N A I S T E N 5 K I L O M E T R IA
1) M i r j a Lehtonen 16.48
2) Eeva Ruoppa j a S. P u s u l a 17.00
I H Ä K I K I L P A I L I I N T U L O K S ET
1) V e i k k o K a n k k o n e n 231.7
2) Antero Immonen 216,5
3 P a u l i U k k o n e n 209 6
PELASTUKSEN
evankeliumia julistetaan -: Siion
Rukoushuoneella sunnuntaisin k lo
7 ip. sekä keskiviikkoisin j a l a u a n - ;
t a i s in klo 7.30 i p .
S n O N EJÖKOUSHUONB. V ~
122 Pdweir St., Vancouver,
T E R V E T U L O A !
V. Kankkonen
omaa luokkaansa
Kouvola. — Suomen hiihtomesta
r u u s k i l p a i l u j e n päätökseksi tarjot­t
i i n hoin kuusituhatpäiselle yleisö-
•joukolle suorastaan yllättävän vai­sut
mäkikilpailut. Vain Veikko
K a n k k o s e n hypyissä o l i sitä lennok
•kuutta j a varmuutta; jota *SM-kiso-j
en taso edellyttäisi. Päivän pisini
män hypyn 73,5 metriä, teki k o i -
moneksi sijoittunut Pauli Ukko
nen: Antfero Immonen s i j o i t t u i toi­s
e k s i p a N i i l o Halonen; j o k a ensim­mäisen
hyppykierroksen jälkeen
o l i kolmantena, kaatui toisen hyp­pynsä
j a menetti mahdollisuutensa.
' I l c l s i i i k i . — • Satapäinen hofjalais
katsomo vietti lauantaina reimujuh-hiansa
Olymjiiastädionillanlme. '~kun
heidän ' b m a poikansa ^nut ''Kup-pern"
Jfbhannesen seppelöitiin Ipis-t
o l i a an lO.OOO 'mfetrin ^^lia^liiilsa
ansiosta vuoden'jijjiMf plkffi^st
niaailmhntnesla4l?SiWsKupjpl^n ;var-misti
asemansa IttiätbIbiiialKi 1^500
metriä tasai5eri;/jjfihäsif ja^^lchSr^h
sai iJty mpillä' *t?Wa* a^oasbmarl^ä
him))aan vaptustäjiidnsa,. Nbt|ytosj[ö-jliiton;
Vikl(ir, .KösitShkinitn,' "tledcit
liii^.jo od^feJ''ftorjalaisvoittba.. '^l
"Kahden ' j ^ yi^ä kdlinaiihenkiTi
"matkan jälkeenj[kilpailun johdossa
o l l u t E d u a r d Matusevit.sh j o u t u i me
nottämään pelin 10,000 ' n i e t r i l l i i,
Hän jäi tällä matkalla kymmenen.-
ueksi. Neuvo.sloliiton värejä puolus.
t i parhaiten ex-mailmanmestari Vik­tor
K o s i l s h k i n , j o k a vei hopeamita­l
i n . Hollannin R u d i L l e b r c c h t s nou­s
i tasaisen, varmasti j a kaappasi lo­pulta
pronssin. '
Suomen J u h a n i Järvinen s i j o i t t ui
e r i n o m a i s e s t i , loppupisteissä yhdek-s'ännelle
tilalle; j o k a on v i i m e vuo­s
i e n paras suomalaissijoitus. K i i n an
luistelijoille'merkitsivät nämä MM:-
kisat romahdusmaista laskua kah­teen
aikaisempaan vuoteen verra­ten,
hehän eivät saaneet nyt ainoa­takaan
miestään k y m p i l l e.
M M - K U N N I A T A U L U K K O
1,500 METRIÄ
1) Aaness, 2.12 0, 2) L i e b r e d i ts
2.'12,2, 3) Antson Ja Matusevitsh
2.12,8. 5) K o s i l s h k i n 2.13,2, 6) Jo­hannesen
ja Järvinen 2.13,9.
10.000 METRIÄ
1) Johannesen 16.06,9, 2) Maler
16.16,2. 3) Kositshkjn 16.17.3, 4)
L i e b r e e h l s 16.20,3, 5) A n t s o n 16.24,4
6) Gi^ttormsen 16.34.3.
L O P P U P I S T E E T
M a a i l m a n m e s l a r i Knut Johanne­sen
N o r j a 182.708 2) V i c t o r K o s i l s h ­k
i n . N L 183.065 3 ) R u d i Liebrechl.s
H o l l a n t i 183.642, 4) E d a u i d Miitu
sbvitsh, N L 183.797, 5) Per Ivar
Moe, Norja 184.717. 6) P e r W i l ly
Guttormsen, Norja 186.312.
P E R J A N T A I N T A U L U K KO
500 METRIÄ
Paavi Paavali VI onnittelemassa va.staanotolIeän tullutta Cana­dan
jääkiekkoili jäin olympialaisjoukkuccn valmentajaa Red _Da-vid
Kaiicria. Canadan jääkiekkojoukkue tuli', Innsbruckissa olym-pialaistumajalsissa
neljänneksi. Isä Baueria on kiitetty erikoi­sesti
caniidalaisjoukkucen hyvästä käyttäytymisestä olympia­laisissa
— T N S kuva
TORONTOSSA ON
RErPASTA TOIMINTAA
llMllHiflMJlTKJl
"Biirvril teki
mEii 22,9
P e r t h . — A u s t r a l i a l a i n e n pika­j
u o k s i j a Margaret B u r v i l l paransi
l i i u a n t a i n a omaa maailmanennätys­tään
naisten 220 j a a r d i l l a saaden
ajaksee n22,9. s e k u n t i a .
J&änen 'ailcaiSempi maailmanenna-
«yksensä oli 23,2 s e k u n t i a . , , ,
. ,. . '- . ••.;,.^w.„KMX Vitktor K o s i t s h km j a J o u k o Launo-j
i e n ylivoima jatkui jarkkymatto- „ -,-n ..^o
* • ' • • nen Suomi, k a i k i l l a 42 8.
5,000 METRIÄ
1). Johannesen 7.41.3 2/ .Maier
7.42.4. 3) A n t s o n 7.4.5,1. ; 4) M o e
7.45,4 5) Liebrechtii: 7.49,6 6): Ma­tusevitsh
7.49,8' : c
Toronto. — F i n l a n d i a - k u o i o jär
iestää m a i n i o n 'Kuutamo kabare
iltapäivällä. Tilaisuudessa on j u h la
puhujana inr.s. W i n n i f r c d H a l l . Oh-
I i n " , joka pidelahn perjantaina, | leimassa on myöskin tanssi- sekji
maaliskuun 13 päivänä; Tarjoilu
alkaa kello 8 l i l a l l a , j a tanssi kello
9 i l l a l l a.
Tilaisuudo^sa soittaa meille k a i
k i l l e hyvin (uttu ja paljon pidetty
A n n i k i n seka Mannisen vuljcstoi)
yhtye. Heidän n u i s i i k k i n s a tahdissa
on mainio tans.sia Ja se on m y a , k i n ; . ^ . j ^ ^ tä„d sunnuntaina esitettäväh
h3;vää kuunneltavaa Tämä tilaisuus . ;inäytöksista laulufarssi
vaikuttaa j o ensi kesän S u u r j u h l i i n „äytelmäa " L a u l a v a H o t e l l i " . E s i
jd sen vuokM o l i s i hyvin suotavaa. J läsmälleen kello 4 iltapäi
paljon muita esityksiä; K a h v i a t a r
)oillaan. Siis muistakaa saapua ar­vokkaaseen
tilaisuuteen.
Tainii on v i i m e i n e n huomautus,
.silla l i i k a on täpärällä, mutta Vielii
e h t i i mennä Don h a a l i l l e katso
1) K e i c h i Suzuk Japani 4 l . l , 2)
E d o a u r d .Matusevitsh N L 42.2 3)
L o Chih-huaii K i i n a 42,5. 4) Juhani
Järvinen Suomi 42,6, 5) W a n g VVen-seng
K i i n a 42,7 6) P e r I v a r Moe,
jos jokainen joka vain kynnelle
kykenee: tulisi tähän eirkoiskaba
l e t t i i n . Tällä tavalla päästään myo.":
osalliseksi S u u r j u h l i e n onnisfumi ;
seenauttami.scssa.: K u u l u n e i d e n h u - i
hujen perusteella siolla istute-1
taan jo perunoita ,ensi kosan suur
J u h l a v i e r a i t a varten. Toivotan, että
eivat katkoisi pitkiä ituja siemen
perunoista, ja etta keittäisivät osan
kuoripaälli-sina v i t a m i i n i e n saasta
m ' f e n vuoksi.
H a a l i l l e on myöskin järjestetty
väliä.
Don h a a l i l l a oli tosiaan oikein
-suiirpäivallinen j a s e l l a i n e n ei s yn
ny ilman suurta työtä ja taitoa,
j l ^ a i v a l l i s e n h y v i n onnistumisen Joh
dosta kuuluu k a u n i i t kiitokset k a i
k i l l e keittäjille sekä n i i l l e henki'
l o i l l e , j o t k a tavalla tai t o i s e l l a aut
(oival l i l a i s u u d e n onnistumisessa.
RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
M. S. «GRIPSHOLM"-laivalla
Iiew Yorkista -- Toukokuun 1 pnä
V "
saapuen Kööpenhanninaan toukokuun 10 pnä, missä'
matkustajat j a matkatavarat muutetaan heti S. S. BOT"
NIArlaivaan ilman mitään lisämaksua. BOTNIA-laiva
lätitee Kööpenhaminasta toukokuun 10 ppiä puolen päi­vän
aikaan ja saapuu Helsinkiin toukokuun 12 päivänä
kello 9 aamupäivällä.
Minimilipun hinta M. S. Gripsholmissa
NEW YORKISTA KÖÖPENHAMINAAN:
Turistiluokassa . , U. S. $270.00
Ensimmäisessä luokassa . U . S. $410.00
Lipun hinnat S. S. Botnia-laivassa
KÖÖPENHAMINASTA HELSINGHN:
Yksityishuoneessa .... U. S. $50.00
Kahdan hengen huoneessa S. .$40 ja $45.00
Kolmen j a neljän hengen huoneessa . . . . . . . . . U.S. $35.00
' »Tehkää paikkatilauk&enne hcU MATKAILUTOIMISTOMME
kautta tähän RUOTSIN AMERIKAN LINJAN ERIKOISHUVI-B
^ T K A A N ! .
Ruotsin Amerikan Linjan muita kulkuvuoroja:
New-Yorkista Laivavuorot Göteborgista
Kungsholm — toukok. 18
Gripsholm — kesäk. ' 3
Kungsholm — kesäk. 20
Kungsholm — heinäk. l.ö
Kungsholm — elok. Z''
Gripsholm — elok. 25'^
Kungsholm — syy sk. 2*
Kungsholm — kesäk. lO""
Gripsholm —: kesäk. 17*
Kungsholm — heinäk. 4
Kungsholm
Kungsholm
Gripsholm
Kungsholm
heinäk. 28
- elok. 22
syysk. 8
- syysk. 19
i.>i. *Säästökausi: 10% alennus meno-paluulipusta.
New Yorkista Göteborgiin, josta erinomaiset yhteydet
l?ri puolille Suomea.
VAPAUS TftAVEL AGENCY
100 E L M ST. W. — P. O. BOX 69 — SUDBURY. ONT.
'J^äiillä kuoli h i l j a t t a i n kaksi- s uo
malaista. .Arthur H i r v o n e n , joka o l i
Kansaiiival/nen Naislenpäivbjuhla. | entisiä tsaarin m e r i s o t i l a i t a ja Ivar
»oka piiletaan sunnuntaina, maalis j .Vlatson.- V i i m e k s i m a i n i t t u o l i 65 v
kuun n paivana. alkaen kello 2.3a' ikäinen." —
Raimo Ilomäki
toinen Moskovan
30 km:IIä
Moskova. TUL:n l u i l i l o j o u k'
kue s u o r i t t i sunnuntaina viimeisen
k i l p a i l u n s a Neuvostoliittoon teke­mänsä
k i e r t u e e n aikana. Ohjelma
on ollut erittäin tiivis, s i l l a viiden
päivän sisällä miehet ovat joutuneet
l a d u l l e neljä kertaa. Sunnuntaina
h i i h d e t t i i n :iO kilometriä Krasnii
M a j a k i n maastossa lähellä Mosko­vaa.
M a i k a n , v o i t t i tunnettu neuvos
t o l i i t t o l a i n e n l a d u n i i i e l i j a U t i o h i ii
a j a l l a ].:i8,2,'"): Toi.sena oli T U L :n
Kaimo Ilomäki,.Jonka loppuaika o l i
1.41.14. Osanottajia oh peiäli ! « ( ) .
T o i s t e n suomalaisten menesty.s
e l tällä k e r r a l l a ollut samaa hiok
kaa. Onni N i k k a r i , Joka Ilomäen l i ­säksi
o l i a i n o a loppuun asti hiihtä.
nyt suomalaisista, o l i 31. A n t t i Hie­t
i k k o j a T o i v o Hieta keskeyttivät.
MOLOTOV OLI KOVAN
LINJAN POLIITIKKO
OB S I
Hayes alitti 6 s.
HO jaardilla
. - N « }w York. -.—T A u s t r a l i a l a i s en
i t on Clarken . j u o k s e m a kolmen
m a i l i n sisäratamaailmanennätys ja
a m e r i k k a l a i s e n Bob H a y e s i n juok­sema
60 J a a r d i n sisäratamaailman­ennätys
o l i v a t lauantaina Yhdysval­t
a in sisäratamestaruuskilfiailujen
h u i p p u k o h t a .
Hayes sai a j an 5,9 j a altfti näin
ensimmäisenä kuuden sekunnin r a ­j
a n tällä matkalla. Hän on neljä
kertaa k u l u v a n talven aikana sivun­nut
entistä ennätystä 6,0, j o k a on
o l l u t useiden u r h e i l i j o i d e n nimis­sä.
•
C l a r k e voitti kolme mailia lähes
150 m e t r i n erolla seuraavaan. Hä­n
e l l e m e r k i t t i i n a i k a 13.18,4. Se on
kahdeksan sekuntia parempi kuin
e n t i n e n a u s t r a l i a l a i s e n AI l.awren-cen
j a Albert .Thomasin nimissä
nimissä ollut ennätys.
Suomen Simo Saloranta oli k i l p a i ­lussa
viides.
M e s t a r u u s k i l p a i l u j e n ennätykset
s a a v u t e t t i i n kuulassa j a 60 m e t r in
aidoLssa. Gary Gubnerin pukkaus
kantoi 19.26 j a Hayes Jonesin aika
aidoissa o l i 7.0.
Korkeudessa J o h n T h o m a s i n voit­totulos
o l i 21.').
Moskova. — N e u v o s t o l i i t o a pää:
m i n i s t e r i l i r u s h t s h e v sanoi i t a l i a ­l
a i s e l l e kuslantajaile olevansa va-hvininän
huolestunut Yhdysval­loista.
Saksan kysymys on hänen
mielestään k u i t e n k i n yhä vakava,
kertoi G u i l i u Kinaudi lehtimie­h
i l l e keskustelustaan llrusht-shevin
kanssa.
Neuvostojohtaja otti vastaan
i t a l i a l a i s en kustantajan perjan­taina.
I'^inau(li saapui Moskovaan
järjestääkseen pääministeri
l l r u s h t s h e v i n mniitaniieii puhei­den
J u l k a i s e n i i s e n.
V i i l a l e i i M i m l a i i l i i n , l i a i i s k ; i . in l l . i
liaan ja Y l u l y s v a l l o i l i i n neuvosto
lolitaj^i o l i sanonut tuntevansa, että
lian voi n u k k u a " y o i i s a lauhassa".
Hän oli k u i t e n k i n .sanonutolevansa
huolestuneempi Lansi-Saksan " k o s
toliimon ilmapiirisiä".
l i r u s h t s h e v oli tähdentänyt, etta
on tärkeat.-i' ratkaista rajakiistat
rauhanomaisesti . H ä n o l i sanonut,
eitä Neuvostoliiton rajat tulevat
olemaan muuttumattomat.
. l i r u s h t s h e v . oh sanonut tunte­neen
entisen l i i t t o k a n s l e r i n K o n r ad
.Adenauerin ymmärtäneen, miten
vaarallista on käyttää väkivaltaa
Saksan kysymyks-en ratkaisemises­sa..
- T Hän arvelee, että l i i t t o k a n s l e ri
E r h a r d myös käsittää nämä vaarat,
lisäsi E i n a u d i.
Hän oli sanonut Joutuneensa eri­m
i e l i s y y k s i i n entisen ulkoministe­r
in M o l o t o v i i r k a i i s s a Itävallan rau­hansopimuksen
solmimisessa.
Molotov ei o l l u t halunnut tehdä
myönnytyksiä lännelle, mutta
l i r u s h t s h e v o l i kysynyt: — Haluat^
teko s i t t en sotaa?
— 7 - E n v a r m a s t i , vastasi Molofov.
Suomi nujersi Norjan
3—1 jääpalloilussa <
Lappeenranta. — K a u n i i n Ja au­r
i n k o i s e n talvisään vallitessa suo­r
i t e t t i i n täällä Jääpallon A-maaotte-lu
Suomi — N o r j a . Katsomoon o li
kerääntynyt noin 1.500 katsojaa, jot­ka
odottivat näkevän.sä kauniita
jääpalloilua mutta tässä suhteessa
t u l i pettymys. Kumpikaan joukkue
ei pystynyt esittämään hyvää y h ­teispeliä.
K a m p p a i l u n neljästä maa­lista
vain yksi todölla tehtiin, toi­set
täysosumat syntyivät onnen
avustamina. Ottelun voitta jaksi..seL-,
v i y t y i Suomi numeroin 3—1. (2—1)
— Aiomme poistaa Joukkojamme,
sanoi l i r u s h t s h e v E i n a u d i n nuikapn.
E i i i a u d i kertoi edelleen neuvosto
j o h t a j a n i puolustaneen uudisviljc-l
y s s i u i n n i t e l m i a a n .
- - - J o k a i n e n sanoo, että tämä uu­d
i s v i l j e l y s ; Jota halusin, on ollut
tappio. Se e r o l e totta. Suunnitelma
')n ollut hyödyllinen taloutemme
erityisissä vaiheissa. Se on antanut
hyvia tuloksia ja o l l u t hyödyllinen
hankkiessamme leipää kansallem­me,
kCrtoi i t a l i a l a i n e n pääministe­r
i n sanoneen.
Kun pääsemme viljantuotannossa
l i u i i i c n tasolle, emme enää tarvitse
uudisviljelyä. Ne alat muutetaan
l a i t u m i k s i , hän s e l i t t i .,
E i i i a u d i koetti taivuttaa Hrusht-
.sheviii k i r j o i t t a m a a n muistelmansa-mutta
pääministeri ei o l l u t innostu^
nut.
— P o l i i t i k k o j e n ei pitäisi kirjoit­taa
elämäkertoja hän huomautti.
N i i n kauan kuin hän on hengissä
hän aikoo omistaa aikansa työsken­nelläkseen
kansansa ja maailman­rauhan
hyväksi, huomautti Hrusht­shov.
K u n Einaudi jatkuvasti vaati
Hrushtshovia kirjoittamaan, tämä
vastasi: — Ehkäpä, kun he lähet­tävät
minut pois.
Hrushtshov kertoi E i n a u d i l l e ai­kovansa
viettää kuukauden loman
Kaukasukessa 1 maali-skuuta alkaen.
Vastustaa
Columbia-jttiSh
I P o r t A r t h u r . — Todeten, että
p i e n t u l o i s t e n kansakerrokset joutu,
v k kantamaan raskaimman vero
kuorman, Canadan kommunistipuo'
l i l e en h e l m i k u u n 23 päivänä pidetty
LUöteis-Öntarion vuotuinen -piiri-;
konventioni vaati peruuttamaan
käasuveroon j a s a i r a a l a v e r o o n teh-di^
Misäykyt, initte$ 'maaltuntuhallL
lUs äsk6t<SiH'?jiattb'l*vö!ftjaälfi. ' .'
^Pluomiqiden,; eftä Canadan luon
nönrikkauksia lähetetään lisäänty­vässä
määrässä raaka-alrieiria Y h ­d
y s v a l t o i h i n , mikä aiheuttaa tuhan-
^iien työmaiden 'mdHetyksen canäda-l
a i s i l l c . ' p i i r i k b n v e n t i o n i /kehoittaa
n i a a k u n t a h a l l i t u s t a " a l o i t t a m a a n tc
räsmyllyn rakentamisen Jämenpää-hSn,
joka o l i s i kansan' k o n t r o l l i s s a ,
sdmoin k u i n O n t a r i o n ' H y d r o , Cana
d/m oman r a u t a m a l m i n kehittämi
s d k s i . "
'Edustajat maaseutualileilta syyt­tivät,
että L i i o t e i s - O h t a r i o n farma
l o i l t a o n otettu v i i m e i s e t k i n ansio
niahdollisuudet. ja että heidät on
poljettu köyhyyteen. Hyväksytyssä
päätöslauselmassa kehoitetaan suo­r
i t t a m a a n maaseutu-omaisuuksien
n i i d e l l e e n a r v i o i n t i j a toteuttamaan
uUdituksia p a p c r i p u u f a r m a r i e n suo-j
c l u l a i n käytäntöön panossa.
Muissa päätöslausunnoissa kon­ventioni
kchoitti poistamaan ydin­aseet
Canadan maaperältä J a laa­jentamaan
kaupankäyntiä uusiin
itsenäisiin sekä s o s i a l i s t i s i i n mai­h
i n j a tunnustamaan K i i n a n kansan­tasavallan
sekä kannattamaan s i l le
kuuluvaa edustusta Y K r s s a . E r i k o i ­sessa
päätöslauseessa ' k e h o i t e t t i in
p a r l a m e n t i n edustajia kieltäyty­mään
Columbia-joen kehittämissopi-muksen
r a t i f i o i n n i s t a . Siinä todet­t
i i n , että Columbia-joki canadajai-sen
k o n t r o l l i n alaisena varaisi pe­rusvoiman
Canadan k a n s a l l i s e n teol­l
i s u u d e n kehittämiselle.
P i i r i k o k o u s valitsi uuden piiri-komitean
j a edustajat maaliskuun
27—30 päivinä pidettävään kommu­n
i s t i p u o l u e e n kansalliseen konven-t
i o n i i n . — A T H .
•Torstaina, Helmik.-27-p. ^ Thursday, Feb. 27, 1964 Sivu 3
% ^ WiSä ydin­aseet,
kannattHä M - v o i m ia
— USAssa P o r t l a n d i n k a u p u n g i s -
.sa on Lon{{fellowin museossa jätti­läismäinen
ihmissydämen malli,
j o n k a mitat: ovat 4x4x6,6 metriä ja
museossa kävijät voivat, vaeltaa sy­dämen
lävitse samaa reitfiä, jota
v e r i kulkee normaalitapauksessa.
Lisäksi kuulevat sydämessä klertä-
Kiinaan kanava
kuivuuden
lievehtämiseksi
Hong Kong. — China M a i l l e h ti
on ilmoittanut, että K i i n a o n mobi­lisoinut
1.000.000 työläistä rakenta­maan
kanavan, minkä kautta varata
täisiin suolatonta vettä tälle suures-ti
kuivuudesta kärsivälle : B r i t a n ­nian
k r u u n u n s i i r t o m a a l l e ..
Mannermaalta saapuneet henki­löt
sanovat, että kanavan kautta v o i
l a isi i n johdattaa 28.000,000 ga I l o n aa
vettä päivittäin IJong K o n g i n asuk
k a i d e n käyttöä varten.
S u u n n i t e l m a n mukaan kanavan
läpi v i r t a i s r vettä Itajocsta K i i n an
p u o l e l l a rajaa olevaan säiliöön^
missä nyt jo olemassa olevalla
pumppuasemalla " v o i t a i s i in pumpa^
tä sitä Hong K o n g i i n.
Hong Kongi.ssa . kärsitään tällä
hetkellä historian.sa ankarimmasta
kuivuudesta. Veden saanti koti­käyttöä
varten on r a j o i t e t tu neljään
t u n t i i n j o k a neljäs päivä.
N y k y i s t e n rajoituksien voimassa
ollessa Hong K o n g käyttää n o i n 30.-
600 000 gallonaa vd?lä vuorokaudes
sa. Normaalinen käyttö ylittää
120,000.000 g a l l o n a a vuorokaudessa
. Pariisi. — Ransi^^n Sosialistisen
'l^residenttiehdokkaän Gaston Def-fefreh
IvafalikanipiiHJiln avatls vii-ihe
lauantaina tiittäa'kiivaan^kan-
• äallisen /'Väittelyn ' i^yrttyhliseen,
jo^iia 'heskeisihä 'aiheina 'ovat
^dtnräiJeiriiiAiat, 'Edrdöppa, perus­tuslaki
j a Rahslcali'talous.
ST-vuottäs 'Defferfe on kansal-lisllrtfkduksen
jääden j a on/kauan
siikaa toiminut Marseillen por-
''mestarina. 'llärieV:on nimitetty so­sialistisen
puolueen -ehidokkaaksi
Vaaleissa, joissa ;Ranäkan 'kah^a
eriäimmäläen kerran yli sataan :r
TyUötcenvaHtseeitäe presidentin.
"Kun presidentti dc Gaullelta
kysyttiin leHdistövastaanotolla 31.
tahilnikuuta,'aikooko hän asettua
ehdokkaaksi, hän vastasi: " E n voi
enkä 'tahdo 'vastata", de Gaulle .on
73''vuoden ikäinen.
N o r m a a l i s t i p r e s i d e n t i n v a a l i t p i ­detään
vuoden 1965 lopussa,- j o l l o in
dc G a u l l e n seitsenvuotinen virka­kausi
päättyy. P e r u s t u s l a i n mukaan
p r e s i d e n t t i voi k u i t e n k i n erota ja
määrätä vaalit aikaisemmaksi ajan­kohdaksi,
j o l l o i n ne järjestetään
muutamia v i i k k o j a hänen eroami­sensa
jälkeen.:
D e f f e r r e n varhaisessa vaiheessa
a l o i t e t u n v a a l i t a i s t e l u n tavoitteena
on "luoda vaihtoehto de G a u l l en
p o l i t i i k a l l e " .
•Useimmat p o l i i t t i s e t . huomioitsi­jat,
jotka perustavat käsityksensä
y l e i s e en m i e l i p i d e t u t k i m u k s e e n , us­kovat
de G a u l l e n n y k y i s e n suosion
takaavan hänelle voiton. Defferre
on myöntänyt, että de G a u l l e a on
vaikea voittaa, mutta uskoo olosuh­t
e i d en muuttuvan vaalipäivään men­nessä.
Hän on l u v a n n u t o l l a muka­na
k i l p a i l u s s a siinäkin lapauk.sessa,
että de G a u l l e ei asetu ehdokkaak­s
i .
Defferren ohjelman sisältö on
"seuraava: E i ' kansallisia ydinjouk­koja,
jotka "murskaavat taloutem­me
ja eivät silti kykene pUolus-
••• na, '^iiUi^Hiten'tasavallan {»erustas- ,
foin säilyttättiinen 'pienin iitiiUtok-äin
ja'presidehtin'toimikWden'ly-
'hentäniinen seitsemästä viiteen
Vuoteen.
' R a n s k a n k o m m u n i s t i t - o v a t arvos­t
e l l e e t Def f erreä 'sen j o h d o s t a «ttöT
hän kieltäytyi neuvottelemasta hei­dän
kanssaan yhteisestä ohjelmasta.-
Ne ovat varoittaneet: Defferreä, että
he v o i v a t nimittää oman ehdokkaan­s
a kahdessa osassa tapahtuvien-vaa­l
i e n ensimmäisellä-kierroksella.
.' D e f f e r r e toivoo saavansa kanna­tusta
r i i p p u m a t t o m a l t a keskustalta
j a vasemmistolta, j o i h i n kuuluvat
r a d i k a a l i t j a j o i t a k i n - s u o s i t t u j a m
p u b l i k a a n e j a . P o l i i t t i s t e n puoluei.^
den u l k o p u o l e l l a hän e t s i i tukea
myös a m m a t t i l i i t t o j e n , y l i o p p i l a i d en
j a älymystön keskuudessa.
V a i k k a D e f f e r r e o n kieltänyt suo­sivansa
a m e r i k k a l a i s t a p o l i t i i k k a a,
häntä o n u s e i n v e r r a t t u edesmem- •
neeseen presidentti Kennedyyn....
Muutamat huomioitsijat ovat näh­neet
D e f f e r r e n vaalitaistelussa tals-t
i i k k a a , j o k a tuo m i e l e e n president­t
i Kennedyn v a a l i t a i s t e l u n . ?: -
D e f f e r r e on r i k a s — k u t e n o l i ,
K e n n e d y k i n — j a omistaa sanoma­l
e h d e n j a h u v i p u r r e n . Hän o n k u i ­t
e n k i n protestantti, eronnut j a toi­sen
kerran naimisissa. Tämän ei
k u i t e n k a a n uskota aiheuttavan hä­n
e l l e haittaa Ranskan kaltaisessa
suurpiirteisessä maassa. •.
V a i k k a k a a n Defferreä ei tunneta,
l a a j a l t i , hän - s a i \ osakseen k u n n i o i ­tusta
toimiessaan Ranskan meren-.
t a k a i s t en alueitten ministerinä
vuonna 1956; j o l l o i n hän t a s o i t t i tie­tä
A f r i k a n itsenäisyydelle ajamaHa-'
autonomiaa koskevaa lakiehdotusta
j a myöhemmin t u k e m a l l a de G a u l ­l
e n p o l i t i i k k a a , j o n k a tavoitteena
o l i itsemääräämisoikeuden myöntä- ,
m i n e n A l g e r i a l l e.
D e f f e r r e o n itse asiassa yhteen
a i k a a n t u k e n u t p r e s i d e n t t i de G a u l ­l
ea j a o n s a n o n u t ihailevansa tätä
h i s t o r i a l l i s e n a henkilönä, v a i k k a k in
lamaan maatamme", katse avoin- hän tällä hetkellä on jyrkästi e r i
na Euroopan y d i n j o u k k o i h i n , yh- mieltä p r e s i d e n t i n kanssa, de G a u l -
distynyt Eurooppa,'jossa Englanti
'ja Skandinavian maat ovat muka-l
e n puolestaan on k u u l t u sanoneen
ystävällisiä sanoja Defferrestä.
LÄNSI-SÄKSAN PIEN-VIIJELIJAT
AHTAALLA
^'Lau1ava> hoU^lli
tnsi su^hiintäiiia"
Toronto. "Viimeinen huomau­t
u s t a i t e e n ystäville". — D o n - h a a l in
näytämöllä esitetään hurjan haus­ka,
k o m m e l l u k s i a täynnä oleva näy­telmä
lauluineen ja tansseineen.
Näytelmän nimi on " L a u l a v a ho-l
i e l l i " j a E l s a o n tehnyt joukkonsa
kanssa paljon työtä saadakseen tä­män
näytelmän onnistumaan.
Voimme v a r m u u d e l l a sanoa, että
k a i k k i saavat nauttia koko rahan
edestä tämän näytelmän esitysilta-na,
j o k a on m a a l i s k u u n 1 päivänä
a l k a e n kello 4 iltapäivällä.
K a i k k i e n paras palkinto näytteli­j
ö i l le on täysi katsomo. Siis muiste­taan
k a i k i n o i k e i n j o u k o l l a mennä
h a a l i l l e . katsomaan " L a u l a v a a hotel­l
i a " . — S.
1 K a k s i nuorta miestä keskustelee
a v i o l i i t o s t a.
— Voisitko naida tytön pelkäs­tään
hänen rahojen.sa vuoksi? "
— E n tietenkään, mutta ei m i n u l ­l
a myöskään o l i s i sydäntä s a l l i a hä-jät
pulssin äänen j a näkevät" m i t e n nen jäädä vanhaksi p i i a k s i v a i n sen
veri kulkee. vboksi että hänellä o n rahoja.*
LIIKKEENHOlTAiJA HALUTAAN
H O I T O R U O K A L A ' ilmoittaa 'liikkeenhoitajan paikan avolmek.sl.
Liikkeenhoitajan tehtäviin kitUlUu' lilDkkeenkirjanplto Ja kassan hoita­minen
toisella vuorolla, tlakljalta' Vakditaan suomen- Ja enclannin-kielentailo
Ja olla raitis, ^käky«t& hankkimaan ^2,M0.'OO takaus, JoAta
!|iinte niak.saa kuiut.
ifakemuksct suositukslrieen"Ja paikkavaatimuk.sineen tulee olla s i ­sällä
viimeistään maaliskuun 7 bnä.
JOHTOKUNtA — HOITO RUOKALA
314 B A Y S T R E E T , POfel* A R T H U R . ONfÄfelO
B e r l i i n i . — Länsi-Saksan maa­talousministeriön
vuoden 196'4
vihreästä kertomuksesta" käy i l ­m
i , että p i e n t i l a l l i s t e n asema on
l i i t t o t a s a v a l l a s s a ratkaisevasti
huonontunut. Lehtien kertoman
mukaan hävisi maataloudesta v i i ­me
vuonna 49,200 alle kymme­nen
hehtaarin suuruista t i l a a.
L u k u on k a k s i kertaa n i i n suuri
k u i n kahtena edellisenä vuonna
yhteensä. 7 prosenttia maatyöläi­sistä
hakeutui v i i m e vuoden aika­na
muuhun työhön. L i i t t o t a s a v a l ­l
a n perustamlshctkcstä lähtien
4G8 000 p i e n t i l a l l i s e n on ollut
pakko luopua e l i n k e i n o s t a a n toi­m
e e n t u l o v a i k e u k s i e n vuoksi.
S u u r p o r v a r i l l i n e n lehti. " F r a n k ­f
u r t e r .Mlgemeine Z e i t u n g " pitää
tätä kehity.stä " i l a h d u t t a v a n a " , kos­ka
s i t en on m a a t i l o j e n keskitys tul­lut
entistä näkyvämmäksi. Lehti
lausuu kantanaan, että 'vihreän ker­t
o m u k s e n " perusteella haluaa Bon­n
i n hallitus määrätietoisin toimen­p
i t e i n jouduttaa e d e l l e e n keskisuur­ten
j a p i e n t i l o j e n hävittämistä. Leh­ti
pitää välttämättömänä, että " h a l ­l
i t u s ei elätä talonpojissa enää p i ­temmälle
pettäviä t o i v e i t a " , vään
sanoisi suoraan, ettei E E C : n v a a t i -
•ma v i l j a n hinnan tasoitus ole enää
siirrettävis"sä koska vuoden 1966
jälkeen ei r a t k a i s u enää ole estet­tävissä.
E d e l l e e n lehti toteaa, että vuoden
1964 'vihreä s u u n n i t e l m a " , jonka
maatalousministeri esittelee per­j
a n t a i n a liittopäivillä, sisältää jouv
k o n maatalouden keskitystä jou­d
u t t a v i a toimenpiteitä. Suunnitel­massa
halutaan -kesktttyä e r i t y i s e s ti
s e l l a i s i i n t i l o i h i n , j o i l l a o n menes'
tystä Euroopan ^talousyhteisössä,
p i e n t i l a t eivät tule lehden mukaan
kysymykseen. Samaan johtopäätök­seen
tulee myös t e o l l i s u u s p i i r i en
l e h t i " D e u t s e h e Zeitung", joka n i ­mittää
pienten j a k e s k i s u u r t e n tilo­j
en viljelijöitä " l i i t t o t a s a v a l l an maa­talouden
j a l k a p u o l i k s i '.
Näistä tosiasioista huolimatta
yrittävät lähes k a i k k i lehdet antaa
s e l l a i s en käsityksen; että l i i t t o t a s a ­v
a l l a n t a l o n p o i k i e n asema o n oleel­l
i s e s t i parantunut. Suurporvaril­l
i n e n • D i e W e l t " myöntää kuiten­k
i n , että t u l o j e n eroavaisuus maata­loudessa
on lisääntynyt. Bonnin
h a r j o i t t a m a n maatalouspolitiikan
johdosta - ovat ' s u u r e t j a k e s k i s u u ­ret
tilat s e l v i y t y n e e t h y v i n tai pääs­seet
l i k i m a i n t u l o i l l e e n " , alle kym­menen
hehtaarin t i l o i l l a o n l e h d en
mukaan "toivotonta jälkeenjäänei­syyttä".
J l O S B/Ä SEimCE
Kunnostetaan kaikenmallisia au­toja.
iB/A autorenkaita Ja välineitä
Puhella DI 4-8231
.Cumberland j a Munro kat. kulm.
Port Arthur Ontario
Hitlerin ruumis
löytyi hiiltyneenä
Moskova. — Ncuvostoliltonmar-
P a l k k a V a s s i l a T s h u i k o v k i r j o i t t a a,
m u i s t e l m i s s a a n , että neuvostojou­kot
löysivät l i l t l c r i n r u u m i i n k o l ­mannen
valtakunnan kanslerin­v
i r a s t o n p i h a l t a Berliinissä 2 pnä. •
t o u k o k u u t a 1945. i l m o i t t i uutis-toiniLsto
Tass viime perjantaina.
M a r s a l k k a sanoo tämän olevan
"kiistämätön, h i s t o r i a l l i n e n to­t
u u s " .
O t t e i t a marsalkan muistelmista
j u l k a i s t i i n Literaturnaja Rossian
uusimmassa numerossa^ Marsalkan .,
muistelmat sisältyvät lähiaikoina
J u l k a i s t a v a a n k i r j a a n "Kolmannen
v a l t a k u n n a n l o p p u ".
Kappaleessa; jossa kerrotaan Hit­l
e r i n r u u m i i n löytämisestä marealk-ka
k i r j o i t t a a:
" M e , neuvostojoukot, valtasimme .,
B e r l i i n i n j a s e n v u o k s i meillä Oli
t i l a i s u u s nähdä j a oppia paljon
enemmän k u i n kaukana tapahtuUia- '
p a i k a l t a o l l e i l l a u l k o p u o l i s i l l a huo­m
i o i t s i j o i l l a . K u n 8. armeijaosaston
«otilaat tunkeutuivat kansleriviras-ton
p i h a l l e toukokuun 2 päivän aa­muna
vuonna 1945 h e löysivät vielä
kytevän huovan j a s en sisällä Hit­l
e r i n h i i l t y n e e n r u u m i i n . Tämä on
ensikäden tieto".
RAKENNUSKAUSI
ALKANUl!
Heiltä saatte fcaikenlateto
rakennnstarpelta.
THUNDER BAY
LUMBER GO.
(PORT Wlll3AM) Lto. *
HENKILÖKUNNAN OMISTAUA
HENKILÖKUNNAN' JOtiTAlIA
"Kuuluisa pälveUttUUtnf*
Puh. S>7469
516 SImpMnSt. fVtii'William
; ' --i • ••"irriii "
toloin hyvänsä tarvitsette ruokatayäraa, Tthaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-Op Stores L ^ .
176 S. Algoma Street Port Ariluir. Ontario