1928-08-29-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
o, 186 1928 KeskiviilAona, elok. 29 pinä — Wed.> August 29 Sivu 3
PanikM sanoo asian ha
__eikä osittam. Syntyisi kauhea hämminki, ellei Punikkia olisi _
veli ei t u n t i s i t ^ e l j e a , sisar ei sisarta, sulhanen heUuansa. Punikki
jästi, joka nostattaa ajatukset. Joko sinulle, rakas a a t e v e U ia
-sisar, tuee P u m t o ? Jos e,, n i i n tee tärkeä käännös d ä S S fi
jaala £ita t i l a a p a a n ! ^ ^ l I t a kauppojansakin katuu, mutta t f iä
Uppa.on.seUainen, jota ei kadu niin kauan kuin m a r s eS
(joka ei seiso). Ennemmin tai myöhemmin se on kumminkin t e h -
t£vä. Jos sintme jo tulee Punikki, niin katso p e i l i i ^ n i i ? näet
viisaan miehen tai naisen. Leikkaa silloin tämä ilmotus rti i,a«v;
t5l3us joltakin toiselta. Punikin tilaushinnat ovS^SLfÄnna^
51.50 vuosi, 90c puoh V . , Canadaan $1.75 j a $1.05.
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont. V •
Punikin tilaus. Rahaa seuraa $
Nimi
Osote
AHAA
S U O M E E N
orssi Snomen Markkaa
60
sen vietteleminen tunteilemalla el
tahtonut oikein sujua. Niissäkin hommissa
paatuneinkin koettelee ensin
hyvällä ja lopuksi jsakoUa. K o h t a -
j ukset Varjon kanssa oikeia tulkitut.
\ Varjo Mrs, Matson. Varjon luontaiset
csat eivät ole mrs. Mflt«;npiT> o-siä.
Henkilön jiitäisi omata hurjuuteen
saakka nousevaa nhrnnit j a lujaa
päättäväisyyttä, silloin osan voi esittää
hyvin_ Mrs. Matson on hyvä k a u -
nsiUe tunneosille, aivan r n n t n i i n luotu,
siksi hän ei voinut Varjon osaa
täydellisesti hallita. Laulut meni hyv
i n . Rampa J i m — Ekman oli mies
paikallaan. A n n a — Mrs. Osman. loi
täydellisen kuvan puutteessa olevan
työläisen vaimosta. — Hölmö Henry
— P. Mäkilä, o l i parhain osan tulkinta,
mitä allekirj. on Mäkilää Isvalta
nähnyt. Hölmön Henryn es:tyk£sssä c i
vaara Vaipua klovnimaisuuteen. Sitä
ei ollut vähääkään esityksessä.
Yleensä kff<'rv< nimiosat onnistmvat
hyvin. Joukkokohtaukset sitävastoin
olisi tarvinnut enemmän hioa ja ennenkaikkea
joukkoa olisi pitänj-t olla.
—1 — — L
pääomaa. Hai ilmottaa tahtovansa
vuokran etukäteen, mutta antaa tällä
kertaa viikon aikaa. Miksi? Hän
huomaa Jacksonin vaimon ja päättää
itsekseen vietellä vaimon. Ensimäi-nen
näytös loppuu Jacksonin lähtiessä
viemään ilmotusta lehteen orjahuu-tokaupasta.
Toinen näytös tapahtuu katujen
kulmassa. Siinä ihmiset ihmeissään
lukevat orjailmotusta. Poliisi sekaantuu
asiaan, vie ilmotuksen mennessään.
Hai kohtaa myösMn siellä e n t i -
Ganadan Doyarista
LÄHETYSKULUT:
lähetyksistä aUe $20.00, 60je ISP
ksistä $20.00~$49.99, 80e lä.
ksistä $50.00-~$79.d9 ja $L00
etyksistä $80.00—$100.00 seJtä
e jokaiselta seuraavatta alkavalta
Jta dollarilta. .
3fiMoinTinin>lit>tyiriiitS OVSt Ift-ilut
$8.60 lähetykseltä.
Sadburyssa ja ynpäristoUä aravat
'at käydä Vapaöden konttoriSBa
ostamassa erikoiskarssia.
I V A P U X T T E J X MYYDXXN
USTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetyfcset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUJQBURY. ONT.
Vapaudelle ottava', rahavälityksiä
an mySskin;
AUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street,
Port Arthur. Ontario
APAUS lOONTREAL BRANCH
239 St. Antoine St.,
Moyrtreal, Que.
J . OKSANEN
EirMand Lake, Ont.
JOHN VUORI,
Sovfb Porcupine, Ont.
CHAIC1£5 HAAPANEN.
Osuuskerappa, Timmins, Ont
A. T. HILL,
Broadview Ave., Toronto, Ont.
i i A V ID HELIN
paiUsakunnilla Polij.-Ontarioesa
NÄmXMÖTAIDE
"Vapaassa maassa"
aiaassa maassa" on 5-nä3rtöksi-lanlui^
ytelmä, kirj. Aku Päiviö,
ut ^rvreltänyt Jack Koski.
"eHänrainitusta kappaleesta ei ole
äessa vielä paljoa mainittu
ään. Ktjska kappale tavallaan on
alueella asuvien henkilöiden tuo-nfin
lienee paikallaan mainita
muutamalla sanalla myöskin alu-erossa.
iTielä senkin tähden, että
juuri TMytelmäs^rtirat valmistele-talvitöijelniiaan.
Olkoon jo etu-en
sanottu, että "Vapaassa mäas-kappaleen
pitäisi löytää tiensä
iselle työväen näyttämölle,
'apaassa maassa" kappaleen Juo-on
jokapäxvSistä, työläiselle tut-
, kylmää toäellisuutta Kukapa
tä ei oHsä saanut kokea työttö-desta
sem-a«vla kärsimyksiä. H y -
pälvät xäää&äai työtä kerjäämäs-ei
ole l e i k i n tekoa. Kappaleen kes-apäJiä
beiikllöilä oleva entinen
'as, Jack Jackson hakee työtä e i -
saa, johan «^"Hynn vaikuttaa y-en
työttömyys, znutta suurimmaksi
siihen on syynä" hänen radi-et
m i e l i p i t e e n i . Jackson, pan-uaan
k a i k k i mitä 5rti on saanut,
ttää myydä itsenä julkisella h u u -
upalla vuodeksi orjuuteen, pelas-nuoren
vaimonsa j a lapsensa
istä j a samana panna yksilöllisen
talauseen nykyistä järjestelmää
taan.
tosimäinep näytös tapahtim Jackin
asunnossa. Ester, Jacksonin v a i -
on saanut nälkäiset lapsensa nukkaan,
vaipuu yksinään menneihin
istoihln, laulaa laulun, jonka alku
pelkkää päivänpaistetta, mutta
:uu täydelliseen toivottomuuteen:
"Kurjuuden taival mun etehen
es! Päivä on toivoton, tähdetön-"
s tiilee sisälle tekeytyen iloiseksi,
•ta ei tahdo onnisttia. Näytelmässä
ntyy kaikki köyhän, ihmisen k i r i s -
t: vuokraaja, panttilainaaja ja
i vuokrakasarmin omistajaherra,
. joka kappaleen juonessa edustaa
sen viettelemän^ tytön, joka, oHen
voimakas luonne jä päättäväinen, p i tää
Hain valtansa »Ha j a kiristää r a haa.
Orjahut»kaupan hajottaa poliisi,
mutta Hai tekee yksityisesti sopimuksen
Jacksonin kanssa vuotuisesta
orjuudesta.
Kolmas näytös Jacksonin asunnossa,
jonka Hai pn laittanut siistiin kuntoon
Tässä näytöksessä Hai koettaa
panna pirulliset aikeensa käytäntöön
Jacksonin vsumcfn suhteen, mutta täydellisesti
eiräonnistuu.
Neljäs näytös tapahtuu kaupungin
puistossa. Siellä työttömät työläiset
viettävät aikaansa j a tekevät ivaa
nykyisestä herrain järjestelmästä. P u huttavat
j a laulattavat Hölmöä Henryä.
Viiden näytös tapahtuu ulkona metsässä.
K a p i n e e s s a esiintyvät työläiset
ovat kokoontuneet viettämään sinne
vapaata päivää.
K u t e n sanottu, "Vapaassa maassa"
näytelmän juoni on korutonta todellista
elämää. Jonka tekijä on yksilöllis
e s i tappelusta nykyistä järjestelmää
vastaan Icehittäiiyt joukkotaiste-luksl.
K u t e n kööri lopuksi laulaa:
•"Nousee rientää alholi, lapset, salvat
siteet laukeaa, kunnes yhtelsäänin
voimme laulaa: vapaa, vapaa maa!
'Eri liehkilötyypit sopeutuvat mainiosti
^ p p a l e e n sisältöön.'
Pienemmillä korjauksilla kappaleesta,
TiUekirjoittaneen mielestä, saisi
parhaita "luokkanäytelmiä. Siinä on
Icyllin selvästi tuotu järjestelmän n u -
Tinkurisutis -esille, mutta jätetty muu-tairiien
lauseiden varaan se puoli a -
siasta kuinka työläiset joukkotoimin-
•nalla voisivat muuttaa tämän järjestelmän.
"Minun mielestäni viimeinen
"riä37tös Tsaisi olla suoranainen joukkojen
juhla. Voisi aijitaa aivan hjrtto
Jacksonin puheessaan e s i t ^ muuttuneet
miielipiteensä. Jos mikään niin
V a r j o n -esiintyminen muuttuneena v a i -
"kuttalisi katsojaan. Katsoja edellä on
Varjossa hähnjrt vaan elämän murjoman,
lokaan vaipuneen naisen. N a l -
•nen, joka oman uhmaavan luonteensa
avulla t)n voinut sellaisesta elämästä
nousta, vaikuttaisi varmaan ihmisiin
syvällisesti. Kappale aivan hyvin v o i si
loppua mahtavaan kumouslauluun,
sUlöin loppu olisi voimakkaasti vaikuttava.
"Myöskin voisi tehdä pari tek-nUKstä
"korjausta. Esim. ensimäises^
näytöksessä oh tarpeetonta laskea esi-rippira
alas siinä kun Rampa J im
poistuu. "Yhtä hyvin voisi Jackson ja
Esteri vaipua omiin mietteisiinsä ja
Jim pääsisi silloin ikäänkuin huomaamatta
pöistiunaan. Se tekisi katsojiin
paljon paremman vaikutuksen kuin
esiripun las^keminen. Toinen on Hölmön
Henryn suhteen- Pitäisi johonkin
paikkaan sovelluttaa lause pari, joka
selventäisi, niillä tavalla Henry ouj
tullut narrattavaksi. Tuntuu epäto-denmukaiselta
-ajatella, että synnsoi-nätnen
hölmö vpisi laulaa laulun sellaisen,
mikä saa järjestään jokaisen
katsojan sHmSn nousemaan kyyneleet.
Johdonmukaista olisi, että Henry on
ollut voimakas ttmneihminen joka onnettomuuden
sattuessa on menettänyt
osan ymmärrystSin, ja nykyisesä t i lassa
ikäänkuin -raistomaisesti pystyy
lauluillaan vaikuttamaan ihmisiin. *
•Laulujen sävellykset allekirjoittaneen
mielestä ovat hyvät. Niiden teknillinen
arvostelu kuuluu musiikin
tuntijoiden arvosteltavaksL Se olkoon
sanottu, että jos syrjäiset laulujen sävellyksiä
rupeavat peukaloimaan, voi
käydä p"niniiTi on käynyt " A j a n l a u lun"
sävellyksille, että niistä el saa
kukaan selvää.
Lopuksi olkoon sanottu, että " V a paassa
maassa" on näyttelemisen a r voinen.
Saa tilata näyttämöliitolta.
Edellä mainittu kappale on kaksi
kertaa esitetty S. J Port Arthurin o-saston
näyttämöljä täydelle huoneelle.
Jack Jackson — ömer Frans, ei
jaksanut kaikin paikoin syventyä o-'
saansa täydellisestL E r i t u n n e v i v ^ -
dukset jäivät huomioon ottamatta.
Laulut menivät koko hyvästL Ester,
Jacksonin vaimo — Mrs. Hendrlckson,
oli paikallaan: lauloi hyvin ja yleisest
i jaksoi syventyä osaansa- Hai-Pohat-ta.
— Jack Koski, loi hyvän kuvan
lahanjiehen röyhkeydestä mutta n a i -
Kesäjolila
Jo parikymmentä vuotta takaperin
meikäläisten yleiset kesäjuhlat r a jan
toisella puolen, esim. Ma.ssan ja
New^ Y o r k i n alueilla idässä, muodostuivat
valtaviksi tilaisuuksiksL L a a joilta
aloilta niihin kokoonnuttiin.
OU ihmisiä, oU ohjelmaa, oU j u h l a humua.
VirkistjTieinä ja innostuneina
niistä palattiin omille kolkille touhuamaan,
mielessä kytellen jo seuraavat
kesäjuhlat — että kyllä sitä sitten
taas mennään! N i i n , niitä seuraavia
juhlia ruvettiin jo melkeinpä heti
valmistamaan ja rttihin varustautumaan,
sellainen oli l i i i d e n vaikutus.
Sittemmin juhlat kasvoi yhä mahta-vimmiksi,
että niiden rahallinenkin
puoli kulki jo, ei sadoissa, vaan t u hansissa,
jopa joskus puhtaat tulotkin
lähennellen ksmimjentä tuhatta dollaria.
Ne ovat jo juhlia, ne.
K e n ei ole sellaisissa Juhlissa m i l loinkaan
ollut, hän tuskin käsittää
niiden merkitystä, mutta ken on o l lut,
hän käsittää. Kun nyt vertaa
meidän juhliamme täällä "järvien
päässä" tovereittemme juhliin rajan
toisella puolen, n i i n «tuppaa naurattamaan.
— ei, päinvastoin on sanottava,
vakavaksi se kasvot vetää. Juhlissamme
on vikaa, eikä aivan vähääkään,
mutta oimeksi se vika on meissä
itsessämme ja siis korjattavissa.
E i ole vika siinä, ettemme kyketdsi
saamaan n i i h i n ohjelmaa, eikä siinäkään,
ettei meillä olisi n i i h i n väkeä;
molempia on, Jte niScseen tulee, yhtä
juhlEUk varten y l l l n k y l l l n . '\nk& vaan
on siinä, ettei yleiää kesäjulilia ole
milloinkaan tcslsssan toimeenpantu,
vaan on hhikan sinne päin leikltelty.
NUtä ei ole valmistettu, nöMn el ole
varus^udnttu Ja iiitstä ei ole edeltäi
s i n pofanttiL Sama innottomuus, masennus,
puristus, miksi tuota sanoisikaan,
mikä näyttää vaivaavan toimintaamme
yleensä, ilmenee kesäjuhlissamme.
— niihin ei innostuta ja
niistä ei saada innostusta. Vuorovaikutus
on sellainen.
Mutta nyt, ktm kokemus on paljastanut
ilmeisen j a paheksuttavan
vian, sopisi koettaa eikö meilläkin
voida, muuttaa kurssia. Katsokaamme
tiukasti tähän paikkaan ja päättäkäämme
että se tapahtuu. Muodostakaamme
piirimme ensi keväisistä yleisistä
juhlista todellakin juhlat, — l a u l
u - ja soittojuhlat, lu-heUujuhlat, t a i dejuhlat
ja samalla aatteemme k y l -
vöjuhlat; taidon, voiman ja joukkoj
en katselmusjuhlat Ja toveruusjuhlat.
Jossa laaJoUta aloUta yhteen yhdytään,
tutustutaan ja erotaan virkis-tjmeln
voiman tuntein. N i i n monipuol
i n en tulee olla sen ohjelmisto, mutta
se kyllä kyetään aikaansaamaan, jos
vaan tahdotaan. Emme me kalpaa y k sitoikkoista
saarnapäivää emmekä surujuhlaa,
sitä tunnehriaa me saamme
joka päivä, mutta arvokasta ''humu-juhlaa".
Jonka muisto virkistää vielä
kauan jälkeenkin päin.
Siis — toimeen. Kaksoiskaupunklen
toverit valitkoot heti toimikunnan, jok
a ryhtyy ajoissa, jo talven kuluessa.
Juhlien valmisteluun koko laajuudessaan,
j a tekee sen tosissaan. J a katsottakoon
sitten, että Juhlat tulee tunnetuksi,
että niistä puhutaan ja on
puhumista, että nSden tunnelma tuntuu
ja humu käy Ilmassa jo liyvän a l kaa
edeltäpäin.
Näin tehden kyllä j u h l im väkeä kokoontuu,'
j a k u n ' k e r r a n o n kokoonnuttu
Ja h y v i n onnistuttu, niin sitten
n i i h i n jo rientämällä riennetään. Ja
silloin ne ovat sitä m%ä niiden olla
pitääkin. — A. P——5.
Suomen
Päakonsalivirasto
koko CÄnadau varten suorittaa kaik
k>> mnaTt viralliselle edustoksellr
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkostut^ta vart(>n kotimaahan tai
musalle, vaiivistca asiakirjoja, käännöksiä
y.m., selvittää perintö- ja
^uita Suomen kansalaisiin kobdif
iovia asioita.
0^ ;.«tet
'~'^.A»uUt' C«nrr«) of FtalaaJ,
Room 918
1410 Stanley Street, Montreal.
(Comer St. Catharine and Stanley'
AKSELI RAUANHEIMO.
pääkimsull
L>-äkä! un Suomena edustajint
Janadaäsa: Konsu!: Erick J. Korte
Port Arthur, Ont- — Adiel Saarimäki,
319 Bay St, Toronto, Ont —
H. P. Albert Hermanstn, 479 Main
St., Winnipee, Man. — Thomas
Pranssi. Box L, Sopper Cliff, Ont
HYVIX KALUSTETTUJA
HUONEITA
miehille, naisille ja perheille
saatavana
Hilda Nurmella
279 Simcoe St, Toronto, Ont
Kenkäin korjausta otetaan vastaan
samassa paikassa.
Jottim Port Arthurin alueen suomalusista
Tämän alueen varsinaisen suomalaisen
asutuksen völ hjrvällä syyllä p i tää
n o i n ptroliväliin kolmattakymmentä
vuotta -vanhana. Tukikohdissa, k u ten
Port Arthurissa, Fort TVllUamissa
ja ehkä "Niplgoriissa on ollut pienempi
määrä suomalaisia noin 40 vuotta.
Port Arthtirtssa kuulu Erkkilän kapakk
a on oHut kukoistuksessaan jo C. P.
rantatien tekoaikana. Mutta ettei se
kovin laajaa suomalainen asutus o l lut
25 "vuotta takaperin näissä kaksols-kaupungetesäkaan,
toteaa parhaiten
pieni esimerkkL Kun siihen aikaan
tyttö j a "iKiika menivät naimisiin,..nUn
häihin läiytiin talo talolta käskemässä
kaikki Tsuomäläiset ja h y v i n ne sopivat
•pSenempäärikIn huoneeseen.
Teitä enempää kuin asukkaitakaan
kaupungin "ympäristöllä ei ollut sanottavasti
ultetiicaan.
"Noin "25 "vuotta takaperin ekssd tänne
joxikkp "helsinkiläisiä herroja, joista
suurin osa ^1 liene Helsinkiä koskaan
nähnytkään, j a iisettuivat tänne asumaan.
"Ne -antoivat eräänlaisen sysäyksen
"Port Arthurin suomalaisten
henlcjsme rtennoiUe. Siitä oli vaikutuksena,
että "liämä seudut tulivat yleisemmin
muualla maailmassa tunne-tUlksL
Työsuhteet samoihin aikoihin
älköiva.t nousiikautensa. Metsätyöt
-vHkasttraivait, uusia rautateitä alettiin
rakentamaan ja ollen lähin satama-
Xialkka lännen "viljalle, alettiin suuremmassa
mittakaavassa rakentamaan
vDjanpiihärstus ja sällsrtyshuoneita.
Senaikainen Viljankäsittely näissä satamissa
supistui noin 10 miljoonaan
buslieliin vuodessa. Nyt sitävastoin,
kun valmSsftuu uusi maailman suurin
viljankäsittelylaitos, voidaan yhfäl-kaa
säilyttää i ^ j a a yli 55 miljoonaa
bushella täkäläisissä elevaattoreissa.
"Yleisesti alkoi suoranainen kansainvaellus
näme -ympäristöille. Itsessään
kanpungeissaOchi työt vilkastuivat.
Maa-alaa laajennettiin, uusia katuja
laitettiin Ja taOoja rakennettiin.
Suomalaisia alkoi myösklh siirtymään
suuremmassa mitta-kaavassa tänne.
Työt. kuten metsäs^ Ja rautateillä
olivat miesten töitä j a supmalaihenhan
on kutilu sitkeydestään j a • suorasta
voimasta.
K u n kerran Port Arthur tuli suomalaisille
tunnetuksi, muodostui se
tavallaan suomalaisten ke^pisteeksi.
Hallituksen "vapaita maita oli saatavissa
kivenheiton päässä loiupungista
ja aivan n<<nku<T^ luotu suomalaisille.
Kiviä, mäkiä, vuoria Ja Isoa metsää
oli kylliksi, joten sitä raivatessa vii-j
Jelykselle myöskin kysyi sisua. Eväs-pussi
selässä alkoi suomalaisten -vaellus
erämaiden kimpputm Ja tulos on
ollut se, että Port Arthurin ympäristön
korpia on useita kymmeniätuhansia
eekkereita tänäjÄIvänä avattu
•vfljelykselfe. Siinä suhteessa ovat suomalaiset
aina pysyvä historian lehdillä.
Lopuksi -vielä muutamia "vertailuja
tältä 25 vuoden ajalta.
Suomalaisten lukumäärä oli silloin 1
Hevosella ajettavan tien smipäristöl-le
ajoi 25 ^ o t t a sitten noin jnoissa
tunrdssa, n y t Baa'hyrrs^llä nopeakulkuisella
"autolla jo useampia päMä
ainoastaan suomalaisille asutuksille.
L i i k k e e n liarjoittaJia o^l suomalaitsla
yksi nnikatavarakaupplas j a Erkkilän
kapakka. IJyt xm tässä aluenumerossa
vaan murto-ijsa suomalaisten l i i k e miesten
llmotuksla j a niistäkin ker-tjä
katei sivua. Suomalaisia 'kölra-torppia
on kuka määrän tietää. Juo-pottelurikln
suhteen on tii^ntjt vähän
uudistiiksia. "25 -vuotta sitten me miehet
juotiin että nyrkit savessa. "Nyt
ovat ruvenneet naiset avustamaan Ja
näyttää siltä, että ne vievät -voiton
miehlsfä. "Ennen ei suomalaisilta ollut
montalraran hevosta, njrt on -melkein
joka talossa ainakin "Ford"" j o s a u toa.
Toisissa taloissa kaksikin autoa.
Yhteisiä laitoksia on myösldn l u k u i sia.
Ennen suomalainen jätkä purasl
"poortitälossa" alakerrassa j a -ylhäällä
mikkuivat kuin silakat suolassa.
Nyt on Jätkillä Arthurissa k a k s i poikataloa,
"Fort Williamissa yksi ja N I -
plgonissa yksi. Osuuskauppoja on tällä
alueella ainakin 5, yksi osuuslei-pomo.
Kokoushuoneita ennen o l i yksi
kirkko, nyt haaleja on Arthurissa 2:si,
"^yilliamlssa 1 j a maaseudulla -noin jokaisen
10 m a l l i n päässä. Asutulcseen
nähden voidaan lyhyesti sanoa, että
on tapalitunut voimakas nousu tällä
alueella.
H E N K I S E T FYBINNUT
Henkisen työn vainiolla täällä, n i i n k
u i n kaikkialla, suomalaisten keskuudessa
on ensiksi työskeimellyt "kirkko,
Sitte on noussut näyttämölle raittius-seura.
Sekin on ollut muotiasia yli
mantereen. -Viikot Juotiin kapakoiden
takahuoneissa ja pyhät kokouksissa
t e h t i in tmmnsttiksia. Muutama k m i -
M A R S H O T EL
Ainoa suomalainen hotelli Rouy.
nissa. Siistiä huoneita saatavana.
T. J. KUPIAINEN
Main ja Noranda St». Iralmasta
R O U Y N , QUE. <K
A. F O U R N I ER
LIMITED
HENKI-, PALO-, TAPATURMA- JA
-AKKUNALASL
VAKUUTUKSIA
BALKIE.GILL BLOCK. SUDBURY.
Lainoja hankitaan nopeasti ja alhaisilla
hinnoilla.:
ILMOITUS
NATIONAL LUNGH
Rvokaa ja haoneita saataTana
MRS. SOFIA HOLM
14 Durham St. — Sudbury, Ont
Hammaslääkäri
DR. S. HARRIS
1122 Notre Dame Street We»t
Puhelin Main 8087 Montreal, Que.
• (ToP
Alkuperäinen ^Trimus'', Ruotsalaisia
Keittimöjä ja Lamppuja
•ikai, etta ne ovat helppoja kayttaa ja
«aastavaiaia polttoaineen kaytSssa.
Ei sydämiä puhdistettavana, ja polttaa joko kerosiinia tai
gasoliinia tasasen, sinisen, savuttoman ja käryttömän liekin kanssa,
joka antaa kolme kertaa sen kuumuuden kuin tavallinen kiviöljy
(Petroleum) keittimö.
*Trimus" No. 100
Kotikeittimö
Siinä on yhdistetty hiljainen tai
äänekäs tulipesä, yksinkertaisesti
ylospantu, siten ollen helppo puhdistaa.
Tämä keittimö ollen ko-koonmenevä,
voidaan sitä helposti
käyttää huvi- ja autoreissuilla.
"Primus" No. 701 —
Autokeittimö
Tämä keittimö vie hyvin vähän
tilaa, ollen se pakattuna tlnalaatl-kossa,
joka on kooltaan ainoastaan
3^^"x5". Erinomainen plknekeissä,
teltatessa, autoretkillä j.n.e.p.
"Primus" No. 820 ~
Ilmapainelamppu
Jäätyneitä vesijohtoja sulattamaan,
juottoon, y.m. Polttaa gaso-liiniä
kuumana sinisenä, savuttomana
liekkinä. Mekanikkojen euoflima
siksi, että sen voi sytyttää tulitikulla.
OIKEITA "ALKUPERÄISU PRIMUS" ^ J^ITTIMÖITÄ JA
LAMPPUJA. OVAT OLLEET YMPÄRI MAAIjy«^^^^
SESSA SUOSIOSSA JO YLI 30 VUOTTA^ KAIKISTA^J^
NÖKSISTÄ HUOLIMATTA. ON VIELÄKIN VOITTAMATON.
. KATSOKAA AINA "PRIMUS" LEIMAA.
' VAROKAA JÄLJENNÖKSIÄ.
Ellei paikallinen kauppiaanne voi myyda teillä
"ALKUPERÄISTÄ PRIMUSTA", kirjotlakaa
Canadalai«aie levittiijille, •<%•
S A N DV L K CANADIAN
410 St Nicholas St MontreaVP, Q>
kausi y l i 25 -vuotta ne mainitut Tiel-sinkilälset
lierrat perustivat tänne
työväenyhdistyksen. Se oli ensin i t senäinen,
sitte l i i t y t t i i n yhdysvaltalaiseen
ImatraBittoon. Sen jälkeen on
muututtu liitosta liittoon Canadan
työväen pyrinnöiden mukana. On
a i n a koetettu pysyä oikealla tiellä. N y kyään
sama yhdistys kuuluu omaisuuteen
nähden Canadan S. Järjestöön
j a henkisesti Canadan K . P . Mainitulla
yhdistyksellä tm ollut nousukautensa
ja takatalvensa. Kokoushuoneita sillä
on Järjestyksessään kolmas, K t m tä^
män mantereen työläisten riennoissa
on tapahtunut useampia repeämiä, e i vät
suomalaisenaan niistä ole -j^äs-seet
vapautumaan. Siihen aikaan k un
oli muodissa Iiweeläinen liike, ulottui
sen mainingit tänne, ehkä raskaammin
k u i n moneen muuhun paikkaan.
Suomialalnen S.S. osasto oli saanut
Juuri valmiiksi Ja mtmtamia vuosia
käyttänyt kokoushupnettaan Työn
temppeliä. Se oli raskaan velkataakan
alla. Joka kuitenkin olisi läpäisty.
Jos ei olisi ulkoa päin vaikutettu her-paannuttavasti
sen asioihin. Sen kuuluisan
Työmiehen yhtiökokouksen jälkeen,
kun njigönen IndustrlaTIstin
koko alueella korkeintaan 2,000. Nyt j " k a n k i " ei pj^tynyt Työmiestä valiot-voidaan
laskea 15 tuhanteen. Yksis- tamaan, ulotettiin hajottavat voimat
tään Port Arthurissa "viimeisen väen- täxfae päin. Aikomuksena niillä oli
laskun aikana oli 3.600 kaupungissa a -
suvaa suomalaista; Fort WilliamIssa
noin 2,000
vallata täkäläinen Työkansa vainaja.
Sen ne katsoivat mahdott<anaksi Ja
siksi sotastnmnitelma Kohdistettiin o-
Toveritar Senia Koski ja hänen
•eitseaän laitaan. Toveritar, Koski
hoitaa suuren osan, maataloustöistä
— karjatalouden, taloustyöt, perhe-ompeluksen,
lasten hoidon -—-ja kuitenkin
hän joutaa puoluetöihin e-nemmän
kuin monet piirimme naiset.
Allekirjoittanut on usein sanonut,
että aikaa on, kun vain on saa.
nut itselleen selväksi sen totuuden,
että sitä pitää olla silloin, kun luokkataistelu
kutsuu; ja toveritar Koski
on todistus siitä, etta kun vain
tietää että sitä pitää lahtea, niin
myös voi lahtea ja jattaa kotoiset
asiat yhteisen suuren asiamme takia.
— SANNA KANNASTO.
saston taloa vastaan. Duluthlsta lähetettiin
useampia lähettejä. Joista
toiset nyt ovat kuolleet, joku on pikk
u isäntänä j a yksi ainakin istuu t a kaisin
meikäläisen lehden toimltustuo-
I NORTHERN COAL & VOOD CO,
KOVAA JA PEHMEJSX KOLIA ^ K O K S I A _ KOVAA JA'
PEHMEÄÄ PUUTA ^ '
i 202 Mackey B l d g . P u h e l i n 744, Sudbury. \
VARASTOPAIKKA — LOfejJB STREET - — P U H E L I N 86.
> j i S f
sauna
Avoinna 4 kertaa viikossa t Tllatainai kecUviiUkoBa* perjantaina |a
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12tta ySilE.
Spmco St. —— Puhelin 1107 Sudbary, Oat.
Lähellä Vapauden konttoria.
l i l l a naapurimaassa. .Lähettiläiden Järjestämänä
asetettiin yleinen boikotti
osaston lltamatllaisuuksia vastaan ja
tuloksena oli, että- maailmansodan
vaikuttaman yleisen lamaannuksen a i kana
joutid osasto luovuttamaan t a lonsa
ryöstäjilleen. Tosin siinä htnrs-kaassa
uskossa, että osastollakin on
t i l a a jossakin nurkassa siellä toimia.
M u t t a n i i n ei käynyt, kun kontrolli
meni pois käsistä, n i i n potkittiin pois
koko osasto. Muuten osaston vaiheista
olisi ollut mielenkiintoista tehdä tarkempi
selostein, mutta se on mahdotonta,
sillä kun talo meni Jäivät k a l k -
,ki asiakirjat sinne arkistoon Ja uudet
isännät ovat ne tarpeettomina polttaneet.
Kuten Jo mainitsin on 25 vuotta s i t ten
perustettu 8. J . Arthurin osasto
aina kulkenut vasemmlstotyöväenlUk-keen
mukana. Matkan varrella siitä
on aina borjtiva aines varissut pois,
menneet omiin lelrelhinsä. Niitä on
piisannutkin kaikkialle, niitä löytyy
kirkosta aina turisteihin saakka (Suomen
valkaisijoiden seura). Osa istua
kököttää aidalla Ja ovat aina siellä
mistä,on Jotain tuloa. Ympäristön suomalaisten
henkiset pyrinnöt myöskin
ovat pirstoutuneet. Voimakkaimpana
kuitenkin useammassa paikassa on
kommunistinen liike. Taloudellisesti
Järjestäytyminen on heikkoa Joka puolella,
siihen vaikuttavana tekijänä
luonnollisesti on englanninkielisten
heikko Järjestäytyminen, — i — L
> •« -K -»< -K •(<
Nuga-Tone
nm. UKKiUN PIINAISEN VEItEN»
UHAT, KESTÄVÄT HERMOT/ SUliVOI-H
A I S U MIEHIÄ J A NAISIA.
Kun olette menettäneet terveytenne, knn ajatuksenne
tylsistyy Ja ruumiinvoimanne heikkonee,
koD olette turhaan Icocttaaect panntaatua kiiboltasaineilU ia
fcaBmsavnU lUfckeUU, nitn koetukaa Kura^Tonea. SUIdio
oIett« {faniMksense hnonaava, taiUn pian toanette itaeene
c^deksi ihiaiscksit Yhdcksfin kjmmieaettk osaa kaikista ifamis'
kannan vairoista, kat«n fanono rookahalo, ruqsnstilatos, vatsa-kaaaa
ia tmpoava vatsa, kova vatsa, maksaUu^it, reunaattlfet
Il 11
päivässä.faU
rahanne takalsUL
•Iryt, piUtokivistrs, hrraaotandft, ellnvofman pnnt«, hermosta-peftaas
ia anettomuus, iobtavat Hcmo-Voinan päätteestä, heikolta,
vesfaalisestl veresti ia baonosU verenkierrosta.
JokalscB elimen, Jokaisen mamiintoiminnan tehokkalsaas riippaa
Hena4>-Voia>ast«. Hermo-Votei* on vatsan, makean, maaoalsten
ia saplistoo, sydtoen lyönnin ia vcrenkierrro toimeenpaneva voi-
VUi. Nnsa-Tone on parliain apn hennoUle seki frrsiflisestt rap-pcutanecnc.
Mikii? Siksi etU se on yhdUtclaMt kahdeksasta t«r.
keSsU hiovasta aineesta, ioita parhaat UUXrit snosUtelevat. ia
«n fiini «rikoisea ronsaasti nataa ia fosforia—mflatoa verelU
is bermoOIe. -«
NuBa-Tone panee xnaksan toimSatasa, «aa saollston kaatoon,
niin etti aa lUkkavat sUan&]lis«sti. 8« «loittaa manaaiset,
poistaa arrkrUiset liikaniineet. £1 enUn kaasoa eikl. tarrotasta.
ei pahanbainista faensitysUl eikfttabnaisU kieltä J Ei cnUn Mpo* Ja
sirky&l Nogs-Tone antoa ihmeeinsen ruokabalon. kyv&n nipaasala»
taksan, taiat hennot ia sikeAn, voimistavan anea. »asa-Tona rfkas-tottaa
veren, parantaa verenkierron, antaa terveyden panan kasvoOh»
ia kirkkaadra silmille I Se tekee voimakkaita miebift ia terveenpift, kaanlimpla nabU.
Nagm-Tone cf sisKlU opiamia eikJi boanuavfa aineita—ei miVOn mikS pakoittaisi nlitft
naattimaaa kaaemtein koin on tarpeellista. Nusra-Tone Ubetetun pienissä paketeissa.
8e on sokerilla piällyatettyX, brvinmaknista ja helppoa naattia. Koettakaa sitS, i a ta
tulette esitttmllin sftA tatUvilfennekin. "'^ . —
. , MEIDÄN EHDOTON TAKUUMMEt Nnfa-Tflncn hinta e n j ^ l ($IJ00) dollari pnl.
lolta. Jokaiaerpano sIsaitiU yfadeksSnkynuaeata (90) pfflaHL'fcokoaalsea ktmkauaca
tarpcMu MrydUn kuusi puHoa, kauden koukaudcn tmr»m, vUddUi ($84») donsrilla.
N a u t ^ NujpMTonMka^^ <20) PjUvSai,> oto tyytyviUnen tulehaiia,
nalauttalraa SUam olevat laatdtön kanssa neOIe, nite ma IMiafgmma tahaaaa h«ti te-fcaisia.
Ta «tt» hXvIX aenttJIkiUia. Ma pidimma ^ f a g o a.
KAYTTAKAA TATA KUPONKU TILATESSANNg Ji
Ifritoaal Lsbomtory Fin. 21 — 1018 So. W8baiia St, ChicHm» IB
Befnt»Libctan tissft Idziecsa.........|oaa »hsttikU B i 8 a B a , . . . . . . . . . p a BM
ffosa-Tonea. , ••
Katn ia nBitt BMTO teili K » O a a a a • ' • • • « • • « * • • • • • • • « « • • • * • • • • • • » • « • • « • • • • « • # « « «4
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 29, 1928 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1928-08-29 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus280829 |
Description
| Title | 1928-08-29-03 |
| OCR text |
o, 186 1928 KeskiviilAona, elok. 29 pinä — Wed.> August 29 Sivu 3
PanikM sanoo asian ha
__eikä osittam. Syntyisi kauhea hämminki, ellei Punikkia olisi _
veli ei t u n t i s i t ^ e l j e a , sisar ei sisarta, sulhanen heUuansa. Punikki
jästi, joka nostattaa ajatukset. Joko sinulle, rakas a a t e v e U ia
-sisar, tuee P u m t o ? Jos e,, n i i n tee tärkeä käännös d ä S S fi
jaala £ita t i l a a p a a n ! ^ ^ l I t a kauppojansakin katuu, mutta t f iä
Uppa.on.seUainen, jota ei kadu niin kauan kuin m a r s eS
(joka ei seiso). Ennemmin tai myöhemmin se on kumminkin t e h -
t£vä. Jos sintme jo tulee Punikki, niin katso p e i l i i ^ n i i ? näet
viisaan miehen tai naisen. Leikkaa silloin tämä ilmotus rti i,a«v;
t5l3us joltakin toiselta. Punikin tilaushinnat ovS^SLfÄnna^
51.50 vuosi, 90c puoh V . , Canadaan $1.75 j a $1.05.
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont. V •
Punikin tilaus. Rahaa seuraa $
Nimi
Osote
AHAA
S U O M E E N
orssi Snomen Markkaa
60
sen vietteleminen tunteilemalla el
tahtonut oikein sujua. Niissäkin hommissa
paatuneinkin koettelee ensin
hyvällä ja lopuksi jsakoUa. K o h t a -
j ukset Varjon kanssa oikeia tulkitut.
\ Varjo Mrs, Matson. Varjon luontaiset
csat eivät ole mrs. Mflt«;npiT> o-siä.
Henkilön jiitäisi omata hurjuuteen
saakka nousevaa nhrnnit j a lujaa
päättäväisyyttä, silloin osan voi esittää
hyvin_ Mrs. Matson on hyvä k a u -
nsiUe tunneosille, aivan r n n t n i i n luotu,
siksi hän ei voinut Varjon osaa
täydellisesti hallita. Laulut meni hyv
i n . Rampa J i m — Ekman oli mies
paikallaan. A n n a — Mrs. Osman. loi
täydellisen kuvan puutteessa olevan
työläisen vaimosta. — Hölmö Henry
— P. Mäkilä, o l i parhain osan tulkinta,
mitä allekirj. on Mäkilää Isvalta
nähnyt. Hölmön Henryn es:tyk£sssä c i
vaara Vaipua klovnimaisuuteen. Sitä
ei ollut vähääkään esityksessä.
Yleensä kff<'rv< nimiosat onnistmvat
hyvin. Joukkokohtaukset sitävastoin
olisi tarvinnut enemmän hioa ja ennenkaikkea
joukkoa olisi pitänj-t olla.
—1 — — L
pääomaa. Hai ilmottaa tahtovansa
vuokran etukäteen, mutta antaa tällä
kertaa viikon aikaa. Miksi? Hän
huomaa Jacksonin vaimon ja päättää
itsekseen vietellä vaimon. Ensimäi-nen
näytös loppuu Jacksonin lähtiessä
viemään ilmotusta lehteen orjahuu-tokaupasta.
Toinen näytös tapahtuu katujen
kulmassa. Siinä ihmiset ihmeissään
lukevat orjailmotusta. Poliisi sekaantuu
asiaan, vie ilmotuksen mennessään.
Hai kohtaa myösMn siellä e n t i -
Ganadan Doyarista
LÄHETYSKULUT:
lähetyksistä aUe $20.00, 60je ISP
ksistä $20.00~$49.99, 80e lä.
ksistä $50.00-~$79.d9 ja $L00
etyksistä $80.00—$100.00 seJtä
e jokaiselta seuraavatta alkavalta
Jta dollarilta. .
3fiMoinTinin>lit>tyiriiitS OVSt Ift-ilut
$8.60 lähetykseltä.
Sadburyssa ja ynpäristoUä aravat
'at käydä Vapaöden konttoriSBa
ostamassa erikoiskarssia.
I V A P U X T T E J X MYYDXXN
USTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetyfcset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUJQBURY. ONT.
Vapaudelle ottava', rahavälityksiä
an mySskin;
AUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street,
Port Arthur. Ontario
APAUS lOONTREAL BRANCH
239 St. Antoine St.,
Moyrtreal, Que.
J . OKSANEN
EirMand Lake, Ont.
JOHN VUORI,
Sovfb Porcupine, Ont.
CHAIC1£5 HAAPANEN.
Osuuskerappa, Timmins, Ont
A. T. HILL,
Broadview Ave., Toronto, Ont.
i i A V ID HELIN
paiUsakunnilla Polij.-Ontarioesa
NÄmXMÖTAIDE
"Vapaassa maassa"
aiaassa maassa" on 5-nä3rtöksi-lanlui^
ytelmä, kirj. Aku Päiviö,
ut ^rvreltänyt Jack Koski.
"eHänrainitusta kappaleesta ei ole
äessa vielä paljoa mainittu
ään. Ktjska kappale tavallaan on
alueella asuvien henkilöiden tuo-nfin
lienee paikallaan mainita
muutamalla sanalla myöskin alu-erossa.
iTielä senkin tähden, että
juuri TMytelmäs^rtirat valmistele-talvitöijelniiaan.
Olkoon jo etu-en
sanottu, että "Vapaassa mäas-kappaleen
pitäisi löytää tiensä
iselle työväen näyttämölle,
'apaassa maassa" kappaleen Juo-on
jokapäxvSistä, työläiselle tut-
, kylmää toäellisuutta Kukapa
tä ei oHsä saanut kokea työttö-desta
sem-a«vla kärsimyksiä. H y -
pälvät xäää&äai työtä kerjäämäs-ei
ole l e i k i n tekoa. Kappaleen kes-apäJiä
beiikllöilä oleva entinen
'as, Jack Jackson hakee työtä e i -
saa, johan «^"Hynn vaikuttaa y-en
työttömyys, znutta suurimmaksi
siihen on syynä" hänen radi-et
m i e l i p i t e e n i . Jackson, pan-uaan
k a i k k i mitä 5rti on saanut,
ttää myydä itsenä julkisella h u u -
upalla vuodeksi orjuuteen, pelas-nuoren
vaimonsa j a lapsensa
istä j a samana panna yksilöllisen
talauseen nykyistä järjestelmää
taan.
tosimäinep näytös tapahtim Jackin
asunnossa. Ester, Jacksonin v a i -
on saanut nälkäiset lapsensa nukkaan,
vaipuu yksinään menneihin
istoihln, laulaa laulun, jonka alku
pelkkää päivänpaistetta, mutta
:uu täydelliseen toivottomuuteen:
"Kurjuuden taival mun etehen
es! Päivä on toivoton, tähdetön-"
s tiilee sisälle tekeytyen iloiseksi,
•ta ei tahdo onnisttia. Näytelmässä
ntyy kaikki köyhän, ihmisen k i r i s -
t: vuokraaja, panttilainaaja ja
i vuokrakasarmin omistajaherra,
. joka kappaleen juonessa edustaa
sen viettelemän^ tytön, joka, oHen
voimakas luonne jä päättäväinen, p i tää
Hain valtansa »Ha j a kiristää r a haa.
Orjahut»kaupan hajottaa poliisi,
mutta Hai tekee yksityisesti sopimuksen
Jacksonin kanssa vuotuisesta
orjuudesta.
Kolmas näytös Jacksonin asunnossa,
jonka Hai pn laittanut siistiin kuntoon
Tässä näytöksessä Hai koettaa
panna pirulliset aikeensa käytäntöön
Jacksonin vsumcfn suhteen, mutta täydellisesti
eiräonnistuu.
Neljäs näytös tapahtuu kaupungin
puistossa. Siellä työttömät työläiset
viettävät aikaansa j a tekevät ivaa
nykyisestä herrain järjestelmästä. P u huttavat
j a laulattavat Hölmöä Henryä.
Viiden näytös tapahtuu ulkona metsässä.
K a p i n e e s s a esiintyvät työläiset
ovat kokoontuneet viettämään sinne
vapaata päivää.
K u t e n sanottu, "Vapaassa maassa"
näytelmän juoni on korutonta todellista
elämää. Jonka tekijä on yksilöllis
e s i tappelusta nykyistä järjestelmää
vastaan Icehittäiiyt joukkotaiste-luksl.
K u t e n kööri lopuksi laulaa:
•"Nousee rientää alholi, lapset, salvat
siteet laukeaa, kunnes yhtelsäänin
voimme laulaa: vapaa, vapaa maa!
'Eri liehkilötyypit sopeutuvat mainiosti
^ p p a l e e n sisältöön.'
Pienemmillä korjauksilla kappaleesta,
TiUekirjoittaneen mielestä, saisi
parhaita "luokkanäytelmiä. Siinä on
Icyllin selvästi tuotu järjestelmän n u -
Tinkurisutis -esille, mutta jätetty muu-tairiien
lauseiden varaan se puoli a -
siasta kuinka työläiset joukkotoimin-
•nalla voisivat muuttaa tämän järjestelmän.
"Minun mielestäni viimeinen
"riä37tös Tsaisi olla suoranainen joukkojen
juhla. Voisi aijitaa aivan hjrtto
Jacksonin puheessaan e s i t ^ muuttuneet
miielipiteensä. Jos mikään niin
V a r j o n -esiintyminen muuttuneena v a i -
"kuttalisi katsojaan. Katsoja edellä on
Varjossa hähnjrt vaan elämän murjoman,
lokaan vaipuneen naisen. N a l -
•nen, joka oman uhmaavan luonteensa
avulla t)n voinut sellaisesta elämästä
nousta, vaikuttaisi varmaan ihmisiin
syvällisesti. Kappale aivan hyvin v o i si
loppua mahtavaan kumouslauluun,
sUlöin loppu olisi voimakkaasti vaikuttava.
"Myöskin voisi tehdä pari tek-nUKstä
"korjausta. Esim. ensimäises^
näytöksessä oh tarpeetonta laskea esi-rippira
alas siinä kun Rampa J im
poistuu. "Yhtä hyvin voisi Jackson ja
Esteri vaipua omiin mietteisiinsä ja
Jim pääsisi silloin ikäänkuin huomaamatta
pöistiunaan. Se tekisi katsojiin
paljon paremman vaikutuksen kuin
esiripun las^keminen. Toinen on Hölmön
Henryn suhteen- Pitäisi johonkin
paikkaan sovelluttaa lause pari, joka
selventäisi, niillä tavalla Henry ouj
tullut narrattavaksi. Tuntuu epäto-denmukaiselta
-ajatella, että synnsoi-nätnen
hölmö vpisi laulaa laulun sellaisen,
mikä saa järjestään jokaisen
katsojan sHmSn nousemaan kyyneleet.
Johdonmukaista olisi, että Henry on
ollut voimakas ttmneihminen joka onnettomuuden
sattuessa on menettänyt
osan ymmärrystSin, ja nykyisesä t i lassa
ikäänkuin -raistomaisesti pystyy
lauluillaan vaikuttamaan ihmisiin. *
•Laulujen sävellykset allekirjoittaneen
mielestä ovat hyvät. Niiden teknillinen
arvostelu kuuluu musiikin
tuntijoiden arvosteltavaksL Se olkoon
sanottu, että jos syrjäiset laulujen sävellyksiä
rupeavat peukaloimaan, voi
käydä p"niniiTi on käynyt " A j a n l a u lun"
sävellyksille, että niistä el saa
kukaan selvää.
Lopuksi olkoon sanottu, että " V a paassa
maassa" on näyttelemisen a r voinen.
Saa tilata näyttämöliitolta.
Edellä mainittu kappale on kaksi
kertaa esitetty S. J Port Arthurin o-saston
näyttämöljä täydelle huoneelle.
Jack Jackson — ömer Frans, ei
jaksanut kaikin paikoin syventyä o-'
saansa täydellisestL E r i t u n n e v i v ^ -
dukset jäivät huomioon ottamatta.
Laulut menivät koko hyvästL Ester,
Jacksonin vaimo — Mrs. Hendrlckson,
oli paikallaan: lauloi hyvin ja yleisest
i jaksoi syventyä osaansa- Hai-Pohat-ta.
— Jack Koski, loi hyvän kuvan
lahanjiehen röyhkeydestä mutta n a i -
Kesäjolila
Jo parikymmentä vuotta takaperin
meikäläisten yleiset kesäjuhlat r a jan
toisella puolen, esim. Ma.ssan ja
New^ Y o r k i n alueilla idässä, muodostuivat
valtaviksi tilaisuuksiksL L a a joilta
aloilta niihin kokoonnuttiin.
OU ihmisiä, oU ohjelmaa, oU j u h l a humua.
VirkistjTieinä ja innostuneina
niistä palattiin omille kolkille touhuamaan,
mielessä kytellen jo seuraavat
kesäjuhlat — että kyllä sitä sitten
taas mennään! N i i n , niitä seuraavia
juhlia ruvettiin jo melkeinpä heti
valmistamaan ja rttihin varustautumaan,
sellainen oli l i i i d e n vaikutus.
Sittemmin juhlat kasvoi yhä mahta-vimmiksi,
että niiden rahallinenkin
puoli kulki jo, ei sadoissa, vaan t u hansissa,
jopa joskus puhtaat tulotkin
lähennellen ksmimjentä tuhatta dollaria.
Ne ovat jo juhlia, ne.
K e n ei ole sellaisissa Juhlissa m i l loinkaan
ollut, hän tuskin käsittää
niiden merkitystä, mutta ken on o l lut,
hän käsittää. Kun nyt vertaa
meidän juhliamme täällä "järvien
päässä" tovereittemme juhliin rajan
toisella puolen, n i i n «tuppaa naurattamaan.
— ei, päinvastoin on sanottava,
vakavaksi se kasvot vetää. Juhlissamme
on vikaa, eikä aivan vähääkään,
mutta oimeksi se vika on meissä
itsessämme ja siis korjattavissa.
E i ole vika siinä, ettemme kyketdsi
saamaan n i i h i n ohjelmaa, eikä siinäkään,
ettei meillä olisi n i i h i n väkeä;
molempia on, Jte niScseen tulee, yhtä
juhlEUk varten y l l l n k y l l l n . '\nk& vaan
on siinä, ettei yleiää kesäjulilia ole
milloinkaan tcslsssan toimeenpantu,
vaan on hhikan sinne päin leikltelty.
NUtä ei ole valmistettu, nöMn el ole
varus^udnttu Ja iiitstä ei ole edeltäi
s i n pofanttiL Sama innottomuus, masennus,
puristus, miksi tuota sanoisikaan,
mikä näyttää vaivaavan toimintaamme
yleensä, ilmenee kesäjuhlissamme.
— niihin ei innostuta ja
niistä ei saada innostusta. Vuorovaikutus
on sellainen.
Mutta nyt, ktm kokemus on paljastanut
ilmeisen j a paheksuttavan
vian, sopisi koettaa eikö meilläkin
voida, muuttaa kurssia. Katsokaamme
tiukasti tähän paikkaan ja päättäkäämme
että se tapahtuu. Muodostakaamme
piirimme ensi keväisistä yleisistä
juhlista todellakin juhlat, — l a u l
u - ja soittojuhlat, lu-heUujuhlat, t a i dejuhlat
ja samalla aatteemme k y l -
vöjuhlat; taidon, voiman ja joukkoj
en katselmusjuhlat Ja toveruusjuhlat.
Jossa laaJoUta aloUta yhteen yhdytään,
tutustutaan ja erotaan virkis-tjmeln
voiman tuntein. N i i n monipuol
i n en tulee olla sen ohjelmisto, mutta
se kyllä kyetään aikaansaamaan, jos
vaan tahdotaan. Emme me kalpaa y k sitoikkoista
saarnapäivää emmekä surujuhlaa,
sitä tunnehriaa me saamme
joka päivä, mutta arvokasta ''humu-juhlaa".
Jonka muisto virkistää vielä
kauan jälkeenkin päin.
Siis — toimeen. Kaksoiskaupunklen
toverit valitkoot heti toimikunnan, jok
a ryhtyy ajoissa, jo talven kuluessa.
Juhlien valmisteluun koko laajuudessaan,
j a tekee sen tosissaan. J a katsottakoon
sitten, että Juhlat tulee tunnetuksi,
että niistä puhutaan ja on
puhumista, että nSden tunnelma tuntuu
ja humu käy Ilmassa jo liyvän a l kaa
edeltäpäin.
Näin tehden kyllä j u h l im väkeä kokoontuu,'
j a k u n ' k e r r a n o n kokoonnuttu
Ja h y v i n onnistuttu, niin sitten
n i i h i n jo rientämällä riennetään. Ja
silloin ne ovat sitä m%ä niiden olla
pitääkin. — A. P——5.
Suomen
Päakonsalivirasto
koko CÄnadau varten suorittaa kaik
k>> mnaTt viralliselle edustoksellr
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkostut^ta vart(>n kotimaahan tai
musalle, vaiivistca asiakirjoja, käännöksiä
y.m., selvittää perintö- ja
^uita Suomen kansalaisiin kobdif
iovia asioita.
0^ ;.«tet
'~'^.A»uUt' C«nrr«) of FtalaaJ,
Room 918
1410 Stanley Street, Montreal.
(Comer St. Catharine and Stanley'
AKSELI RAUANHEIMO.
pääkimsull
L>-äkä! un Suomena edustajint
Janadaäsa: Konsu!: Erick J. Korte
Port Arthur, Ont- — Adiel Saarimäki,
319 Bay St, Toronto, Ont —
H. P. Albert Hermanstn, 479 Main
St., Winnipee, Man. — Thomas
Pranssi. Box L, Sopper Cliff, Ont
HYVIX KALUSTETTUJA
HUONEITA
miehille, naisille ja perheille
saatavana
Hilda Nurmella
279 Simcoe St, Toronto, Ont
Kenkäin korjausta otetaan vastaan
samassa paikassa.
Jottim Port Arthurin alueen suomalusista
Tämän alueen varsinaisen suomalaisen
asutuksen völ hjrvällä syyllä p i tää
n o i n ptroliväliin kolmattakymmentä
vuotta -vanhana. Tukikohdissa, k u ten
Port Arthurissa, Fort TVllUamissa
ja ehkä "Niplgoriissa on ollut pienempi
määrä suomalaisia noin 40 vuotta.
Port Arthtirtssa kuulu Erkkilän kapakk
a on oHut kukoistuksessaan jo C. P.
rantatien tekoaikana. Mutta ettei se
kovin laajaa suomalainen asutus o l lut
25 "vuotta takaperin näissä kaksols-kaupungetesäkaan,
toteaa parhaiten
pieni esimerkkL Kun siihen aikaan
tyttö j a "iKiika menivät naimisiin,..nUn
häihin läiytiin talo talolta käskemässä
kaikki Tsuomäläiset ja h y v i n ne sopivat
•pSenempäärikIn huoneeseen.
Teitä enempää kuin asukkaitakaan
kaupungin "ympäristöllä ei ollut sanottavasti
ultetiicaan.
"Noin "25 "vuotta takaperin ekssd tänne
joxikkp "helsinkiläisiä herroja, joista
suurin osa ^1 liene Helsinkiä koskaan
nähnytkään, j a iisettuivat tänne asumaan.
"Ne -antoivat eräänlaisen sysäyksen
"Port Arthurin suomalaisten
henlcjsme rtennoiUe. Siitä oli vaikutuksena,
että "liämä seudut tulivat yleisemmin
muualla maailmassa tunne-tUlksL
Työsuhteet samoihin aikoihin
älköiva.t nousiikautensa. Metsätyöt
-vHkasttraivait, uusia rautateitä alettiin
rakentamaan ja ollen lähin satama-
Xialkka lännen "viljalle, alettiin suuremmassa
mittakaavassa rakentamaan
vDjanpiihärstus ja sällsrtyshuoneita.
Senaikainen Viljankäsittely näissä satamissa
supistui noin 10 miljoonaan
buslieliin vuodessa. Nyt sitävastoin,
kun valmSsftuu uusi maailman suurin
viljankäsittelylaitos, voidaan yhfäl-kaa
säilyttää i ^ j a a yli 55 miljoonaa
bushella täkäläisissä elevaattoreissa.
"Yleisesti alkoi suoranainen kansainvaellus
näme -ympäristöille. Itsessään
kanpungeissaOchi työt vilkastuivat.
Maa-alaa laajennettiin, uusia katuja
laitettiin Ja taOoja rakennettiin.
Suomalaisia alkoi myösklh siirtymään
suuremmassa mitta-kaavassa tänne.
Työt. kuten metsäs^ Ja rautateillä
olivat miesten töitä j a supmalaihenhan
on kutilu sitkeydestään j a • suorasta
voimasta.
K u n kerran Port Arthur tuli suomalaisille
tunnetuksi, muodostui se
tavallaan suomalaisten ke^pisteeksi.
Hallituksen "vapaita maita oli saatavissa
kivenheiton päässä loiupungista
ja aivan n< |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-08-29-03
