Vapaus, December 16, 1954

              sivu 2 Torstaina,^Joulukuun 16 p. — TbursOay, Dee. 16,1954
sr A PA u s
lUBBBfl) —• XBtfepeDden» l«lMr
Otgna (Bt Fbmltft CooMUkif. JB»^
«tfdlBbed liov. 6, 19». AMMtiu<L
U Moond elaM siaU ^ On» Po«t
y O f f i ^ t Departinen^ Ottom. Pab<^
.Hml tbrlce weekly: TOesdayv
nniiidftjv aatf Satttnlajv Vapaof
'^«UMMUi» Company JbtcL, 100-102
iän 8{b Wv 8ndbai7t Qnt, Oaaoda,
Xelenbones: soi, Office OS, 4-«2M
Edttoilal Office OS. 4-4289. Manager
E.6nktL ]S<UtorW,EUttnd.MUllsg
Adveitisln^ rates ttpon appUcatlon.
T^analatlon <kee of cbaige; -
TUdhTJSSXXaiATi
•thSftnmmi 1 fk. auoo 6 kk. 4J0
l t k . MO «kk. 4.75
t*77wr-rrr
' V f - ^ ' Y v ' . . j v-f; V .• ^Rauha maassa • .
"Vuosi pn jälleen kulunut Ja me elämme taas "Rauha maassa . .
^^lUinnuksen juhla-^ikaa. Kuten ennenkin, Vapaus ilmestyy tänään,
..rl^iMtptaina;ja tiistaina erikoisena joulunumerona, välittääk
.'jimiestemme '*Rauha maassa . . tervehdyksen laajan maamme
•^äariölä,-toiseen ja varatakseen pitkien juhlapäivien ratoksi sopivaa
rJ?^«Ulä on^'todella syytä viettää tulevaa juhlaa "Rauha maassa..."
"tunnusten mu 5illä juuVj rauhanvoimien työn, voittojen ja
r.;saavutu5ten ansiosta voitiiw viime keväänä välttää hiuskarvan va-
>;i^^s3,!pllut sota ja ^ d a a n viettää nyt tätä rauhan ruhtinaan juhlaksi
sanottua aikaa kansainvälisen rauhan olosuhteissa. Tosiasiassa voim­me
todeta, että ensimmäisen kerran 21 vuoden aikana vietetään nyt ^
jou]ua'niin etteivät tykit pauku missään maailman kolkassa. Tämä
sellaisenaan on suuri ilon ja juhlan arhe.
Samalla kertaa voimme iloita siitä tosiasiasta, että |länime
'["ms[3$^i minkä maan kamaraa; eivät ole hyökkääjämaan armeijat
;2^^tK^'neet vuoden J8f2sodan^^^
täällä tuhojaan. • ' '
Kuten näkyy, "Rauha maassa v^^^J
,f<entistä suurempi merkitys ja sisältö. Se nostattaa iloa, innostusta
jjijajpäättäväisyyttä kaikkien hyvää ta ihmisten sydämissä
"täfiä juhiahetkenä.
-/-**
^^^^'^jTpisaalta on kuitenkin iunnustettava, että rauhanpuolustajain
^s^i^ista voitoista ja saavutul^ista huolimatta ihmiskunnat! pään
.c^f^ääUä-on edelleenkin uhkaavia sotapilviä.
"T^^t^^.Juuri tällä kertaa, jolloin kaikkialla kuullaan "Rauha maassa...."
-o^OiSl^a; puhutaan siitä, että liittohallitus aikoo saada mahdollt^
man vähillä puheilla Lontoon ja 'Pariisin sopirhukset' ratifioiduksi
~-ihet£^i^
if'*r^a|'^'kuten tiedetään, Saksan imperialismin uudelleen aseistamista.
'jTVäniiojen kokemusten perusteella myös tiedetään, että Saksan impe­rialismin
uudell.een aseistaminen on askel, kohtalokas askbl uutta
50taa)cohti.s olla joulunakin huolissamme
; s i H ^ i . ^ t 3 hallituksemme johtajat suunnittelevat' toimenpidettä, ihikä
aivaiTvarmasti todetaan vakavaksi virheeksi.
. N r A . T ä m ä edellyttää sitä, että canadalaisten rauhanpuolustaijain
lAt^tyy» tehdä kaiken voitavansa pelastaakseen maansa tältä kohta­lokkaalta
virhe;eltä — nostattaakseen yleisen imielipiteen painostuk-
%a;^Jm. vpimakkaaksi, että Lontoon ja Pariisin sopimuliset jäävät
ratifioimatta, kuten maamme ja kansamme sekä koko ihmiskunnan
_edut vaativat. ^
\ . Viettäessämme jouluna "Rauha maassa . . juhlaa, meidän
velvollisuutemme on myötävaikuttaa siihen^ että rauha todella säi­lyy
ja lujittuu, jos emme mieli olla tekopyhien farielaisteh tapaisia,
ja katsella sormiemme lävitse, tniten sodan pilviävkobtaanmanune ,
j a valtiomme turmioksi petollisten rauhantunnusten varjossa;
Vaatikaamme siis tänä jouluna, ja seuraavien viikkojen aikana
mahdollisimman voimaperäisesti sitä, että Saksan imperialismia ei saa
uudelleen aseistaa, vaan että, sen asemesta on pyrittävä sellaisiin
'kansainvälisiin sopimuksiin, jotka lieventävät jännitystilannetta ja
siten vakiiitiiiittavat kansainvälistä rauhaa.
Tässä mielessä me yhdymme niihin miljoo|iiin canadalaisjin,
•jotka rukoilevat, toivovat ja taistelevat sen ylevän aatteen "tbteutta-misek^
y että saataisiin pysyvästi ''Rauha maahan ja ihmisille hyvä
tahto'i ' ,
Hauskaa joulua Vapauden lukijat, ja kaikki hyvää tarkoittavat
maanmiehemme!
i
!» • f
•
t • •(*
I
<
i
i
I
I
I
•
I
i
i
i
i
I
I
1
I
i
I
I
i
I
9
t
t
t
I
I
I
K
1"
I
I
t
t
;
i
t
I
•f •
I
*•
H
!
»
Ontto ja tyhjä väite
Osoituksena siitä kuinka hatarilla-ja kestämättömillä perusteilla
puolustetaan Yhdysvaltain sotaista ohjelmaa Kiinan öOO-miljooiiiäista
kansaa vastaan, lainaamme osan 'Kenneth iHilbor-nimisen henkilön kir­jeestä,
missä polemisoidan Kiinan tunnustamista vastaan seuraavasti:
" . . . Ensiksi: Länsivallat myöntyivät Kairon 'konferenssissa
v. 1943 siihen, että Kiinan valtio on oikeutettu saamaan-,talsisin
«nenettämänsä Formosan ijnaakunnan, minkä Japani oli siltä'^(Kii­nalta)
varastanut v. 189S.">
Kuten huomataan, kirjoittaja myöntää ylläolevassa eräitä perus-tavagklaatua
olevia historiallisia tosiasioita, mutta senkin tehdessään
yrittää anfaa^ liittoTakten Kairossa tekemälle yhteiselle sopimukselle
sen leiman, että "länsivallat myöntyivät . . Mutta lainatkaamme
edelleen:
"Tästä (Kairon sopimuksesta — Vapaus) seuraa, että Pekingin
punainen ^hallitus, ijos se tunnustetaan Kiinan hallitukseksi ja siten
Kiinan valtakunnan lailliseksi edustajaksi, saisi voimakkaan aseen
laillisen hallintaoikeuden suhteen tästä strategisesta saarilinnoituk-sesta,
mitä Adlai Stevenson sanoi erään kerran "Vapaan Kiinan
viimeiseksi meheväksi jalantilaksiV. 'Kiinan kommunistien tunnusta­minen
antaisi sille merkittävän poliittisen etuisuuden."
Kuten nähdään, kirjoittaja kiivailee tunnepohjalla kommunistien
"etuisuuksia" vastaan, mutta tunnustaa asiallisesti, että korkeista
moralikäsitteistään puhuvat länsivallat ovat jikkoneet.Kairon sopi­muksen-
r-r ja että Yhdysvallat ja sen pistinten nojassa heiluva
Chiang Kai-shekv^pitävät kansainvälisiä sopimuksia rikkoen hallus­saan
Kiinalle kuuluvakaiuetVnimittäiniFormösansafu-ta!
On siinäkin argumentti Kiinan tunnustamista vastaan!
(Mutta kun voimasta, väkivallasta:Ja toisten maiden sisäisiin asioi­hin
sekaantumisesta tehdään poliittinen "hyve", niin sillä perusteella
mainittu kirjoittaja lyö pöytään vielä toisenkin "valttinsa" ja sanoo,
että KaakkoisrAasian maissa olevat miljoonaiset kiinalaiset ovat po­liittisesti
Chiang Kai-shekin lähetystöjen ja konsuHvirastdjen holhouk­sen
alaisena. Mutta, jatkaa hän. jos nyt tunnustettaisiin Kiina,
niin:se. tarkoittaisi, että nämä lähetystöt ja konsulivirastot siirtyisivät
Kiinan valtion haltuun ja Yhdysvaltain marionettina esiintyvän
Ghiang Kai-shekin ote heltyisi niistä miljoonista "kiinalaisista, jotka
nyt asuvat synnyinmaansa rajojen ulkopuolella Kaakkois-Aasian mais-
,sa, mikä kirjoittajan omien sanojen mukaan "edelleen heikentäisi sen
alueen jo pahasti horjuvaa turvallisuutta.'' * .-r * -
«enen turvallisuudesta tässä puhutaan? Ei ainakaan 600-mil-jponaisen
Kiinan kansan turvallisuudesta. Eikä liioin itsenäisyyteen
pyrkiviin Aasian muiden maiden turvallbuudesta.
Mutta mitäpä muutakaan voidaan odottaa. Huonoa'asiaa on
puolustettava huonoilla aVgumenteilla. ' '
Vapauden
loiuimumerot
Valkk» alunperin oU iarMti»
jaUuIst» Vapaoden joalmuuDeroi
«iaään, jonlakoim 16 päfräoi i»;
eati tlbtalns, nfin murea Umoi-tu
»; terrehdy» Ja klrJoItfisi»äsrän|
raoksi oojoodntta Järjestänoään
nllOr etiä ioalanoinerot Umestyväi: \
torvtaina, perjantaina Ja tiistaina.
Ulkomaankaupan
arV0 trähenfynyt
huomattavasti
Ottawa. -^-Kuluyan vuoden jcymme-nen
ensimmäisen kuukauden aikana
vährentyi Canadan ulkomaankaupan
arvo huomattavasti Ja mikäli vientl-
Icauppa on kysymyksessä osoittaa se
tältä ajalta 8J2 prosentin väliennystä
edellisen vuoden vastaavaan a&aan
verrattuna.r todetaan Canadan tUas-tolliasn
toimiston Julkaisemissa: tie-;
doissa.
V I ^ k a k uw oli vientikauppa
yhdeksän prosenttia vähäisempi kuin:
edellisen vuoden lokakuussa.. V
^Kuluvan vuoden 10 ensimmäisen
kuukauden aikana myytiin Canadasta
ulkomaille - erilaisia tuofteita > kaik-.
kiaan2,128J miljoonan dollarin ar­vosta
Ja lokakuussa Sll.TmilJoonan
dollarin arvosta.
: Vientikaupan vähentyminen oli suu­rin
vehnään nähden sillä vehnän v i e n -
nistär saatiin kuluneiden 10 kuukauden
aikana rahaa noin 40 pros. vähemmän
kuin viime vupden vastaavana aikana.
Vienti osoitti kuitenkin llsaäntynilstä
seuraaviin; m a i l i i n : Australia, -Uusi'
Seelanti, Brasilia, Kuuba, Colombia,
Ranska; Norja; liänsi-Saksa.FiUppli-nit,
Turkki Ja Neuvostoliitto.
Monien miiiden tavaroiden ohessa
canadalainen whiskykin näyttää me­nettäneen
markkinamahdollisuutensa
sillä vuoden 10 ensimmäisen kuukaui
deii aJJcana Väkijuomien vienti vähen­tyi
kahdeksalla prosentilla. Huomat­tavaa
vähennystä tapahtui myöskin
vehnäjauhon, asbestin, shikin Ja lan-r
notteiden suhteen.
Miksi Mnsatvastustaviit
Lontoon ja Par. sopimusta
Kiinan väkiluku
Pekfpg, i - Väeniafiiun mukaan ke­säkuun
30: päivänä 1953 K i i n a n vä­kiluku
oli '601,938,035 henkeä. K i i n an
aiueiella yhdessä Taiwanln jkanssa
(Taiwanln' väkiluku on vuoden 1951
tietojen multaan 7,591,29A henkeä)
asuu 590,194,715 ihenkeä.' Loput 11,-
743,320 heificeä ovat ikllnaallsiä, joöca
asuivat ulkomailla, (ja yUcppllalta,
jotJfea opiskelevat ulkomailla.
•; Koko maan väeotöstä (Ilman T a l -
wania Ja ulkomailla asuvia'kiinalai­sia
sekä :ukomaiUa..<q)isk^
oppilaita), on kiinalaisia 547,283,057
henkeä eli; 93i>4 piröse;ittla; vähem-;
n i ' ^ n k a n s ä l l k i ' W a o r i ( 35320,380
hen'seä eli 6.00 prtxienttia.
K i i n a n väestöatä asuu kaupxmgeis-sa
13.26 prociTDttia Ja maaseudulla
86.74 !prosenttia.'-Kiinan. päkkaupun-gin
:i Pekingin väkiluku; on 2,768,149
henkeä. Tlantstaiii /väkiluku 2,693,831
henkeä, da Shanghain väkilulku 6,-
204.417 henkeä.
Bulgarian taloudelliset
yhteydet muihin maihin
Yhä enemmän laajenevat Bulga­rian
taloudelliset : yhteydet muihin
malliin. Paitsi NeuvoiitolUttoa, K i i ­nan
kansantasavaltaa- ja ikansande-tnokratian
maita Bulgaria on viime
\rUQ5lna laa!j'entanut huomattavasti
kauppaansa kapitalististen maiden
kansra. Tällä ^hetkeUä Bulgaria käy
:<auppaa 30 kapitalistisen maan kans­sa.
Taloudellisten yhteyksien laajentu­mista
Ja lujittumista' edistävät huo-inattavafiU
kansainväliset messut ja
näyttelyt. Yksistään tänä • vuonna
Bulgarian kansantasavalta osallistui
kansainvälisiin messuihin Ja näytte­lyihin
viiJil kertaa: Milanossa, P a r i i ­sissa,
"Wienissä; Damaakoksesa »ja L e i -
^zlgisä sekä ruokatvarameaulhin L o n ­toossa.
Kun aikaisemmin Bulgaria
tunnettiin kansainvälisillä markki­noilla
maataloustavaroiden tuottalja-na.
niin nyt se: ivie 'kansainvälisille
mef|5uille ija , näyttelyihin myöskin
teollisuutensa tuotteita. \
Kansainvälisillä me»>uiUä on B u l ­garian
kansan tasavallan paviljongeil­la
.aina suuri menestyä Esimerkiksi
Damaskoksen näyttelyssä kävi Bulgä4
rlan paviljongissaan miljoonan hen­keä.
Kemiallis-farinaseuttisen
f^Ilisiiuden kehitys
Tshekkoslovakiassa
: Praha. _ Joku aika sitten Tshek­koslovakiassa
pantiin käyntiin ke-miallis-
farmaseuttisen tehtaan ensi
vaihe. Akateemikko I. Braimerin
johdolla siinä 'Järeatetään sellaisten
lääkkeiden tuotantoa, ijoita aikaisem­min
tuotiin maahan ulkomailta.
Porvariston vallan aikana Tshek-koslovaikia
osti joka vuosi ulkomailta
kalliita lääkkeitä noin 200 eri nimi­kettä.
. Ensimmäisen viislvuotiaiuun-nltelman
aikana on rakennettu uusia
Ja laajennettu entisiä farmaseuttisia
tuotantolaitoksia. Tämän tuloksena
Tfihekko&ilcrvafcla on miltei kokonaan
vapautunut lääkkeiden tuonnista u l ­komailta.
Nykyään kemiaUis-farma-
^ u t t l n e n teollisuus tuottaa tärkeitä
lääkkeitä noin 350 eri nimikettä.
T&rkein4>ien lääkkeiden valmistuk-
Sfaailman raabannenvosfo f 1(o^'
. koontni torstaina;.nuurraADnnlSi^f;
päivänä TnkbohnaBas; Sen iyöjärr;
Jestyksen eräänä keskebenä kycy->)|
myksenä on toiminta Saksani on-
Celoutt raohaniumiisen irätlulsa^
Ja Eturoopan yhteisen tnrvallisiin-'.'
den putAestii.! JtiOa^ ,
Johdosta oheisenä Siidiiu» Baii>
hanpuolostajat ry :n sihteerin VI-
;: re-xdomlsen aHlkltellh;' ;'
kirjoitetta Jouri- mainitan. ito-koiiicsen
aattojiälvinä; '.^
Pari vuotta sitten länsivaltojen kon­ferenssissa
Pariisissa ja Bonnissa )Sol-mittiitt
ns. E u r o t q i a n p u o h^
sösopimus/ J o i ^ - farkoItulbena.:.pii^
vahvistaa LänsirSaksän aseistamtoen
n i i n kutsutun Euroopan armeijan
puitteissa, rfätä konferenssia,amerik­kalaiset
luonnehtivat 'kaikkien aiko­jen
suurimmaksi konferenssiksi"..
' Eturoopan . puolustusyhtei^puuha
raukesi kuitenkin • rauhaatahtovien
kansanjoitkkojen vastarintaan.
iLokakuussa kokoontuivat 9: n län­sivallan
ulkoministerit uudelleen täl­lä
kertaa Lontoossa. < Siellä s o v i t t i^
lainen; sotilasjohto' tahtoo, heillä on^^ oikeusministeri ^Neumeier'Jniisti, että
sim^^rä^C-kädet; Vähemi^ää^ e i - tullaan osoittamaan, miten:
vät sai».listautua f.
sopimuksesta, jonka ministerit' alle­kirjoittivat
Parilsissa./Äaikkien aiko­jen
suurin konferenssi'; sanoi jälleen
BtfflestHäämöittiköpresldenttiEisen,-
howerin mielessä Euroopan puolustua-yhtelrSa
kohtalo, k im hän 4, 10. l a u ­sui
: "Lontoon 9 : n vallan konferenssis­i
a saavutetut sopimukset, jos ne rar
tilioidaan, tulevat säilyttämään kaik­ki
arvokkaimm^at määräykset alku­peräisestä
Euroopan puolustusyhteisä-sopimuksesta.''
R A T I F I O I J I L L A O N K I I BE
• Huonon omantunnon tavoia r a t i ­fioi
jia kiirehtii tietoisuus sUtä; että jos
kansat ennättävät päästä sel^Uie tä­män
uusimman sopimuksen sisällöstä,
culee yhtynyt vastarinta sen jälleen
kumoamaan. J o nyt on kansanjoukko-,
Jen toiminta jatkuvasti noussut ja
kaikkien puolueiden kannattajajoukr
koja yhdistyy vaatimaan Saksan jäl-leenvarustamisen
estämistä. Näin t a ­pahtuu
varsinkin Ranskassa; mutta
sama liike on laajenemassa myös Sak­sassa
ja "SSn naapurimaissa. Mitä L o n ­toon
sopimus sisältää?.
M E B K I L L I N E N MUUTOS
B R Y S S E L I N SOPIMUKSEEN '
Kuten presidentti Eisenhovver tote?
si; oleellista eroavaisuutta; Euroopag
puolustusyhtelsön: ja. Lontoon sopi­musten
väUllä ei ole, Lontoon soplj
muksen pohjaksi selitettiin: y..'ltf48
Ranskan, Benelux-maiden'jaiEnglan-^
nin solmhna Brysselia sopimus Johon
kutsuttiin nyt Imukaan myos^ l A h s l r
Saksa ja Italia. Brysselin sopimus pe­rustettiin
aikoinaan elvyttämäänrEur
roopan taloutta j a vastustamaan 6ak^
san hyökkäyspoUtiikan' uusimista.
Mutta tämä Saksaa koskeva pykälä
muutettiin täysin ja se yhdessä mui­den
lisäysten kanssa tekee sopimuk­sesta
nyt välineen Saksan jälleenva-rustamiii-
Asi uutta ihyökikäystä varten..
SOPIMUS UUDESTA MIEHI­TYKSESTÄ
Lontoon sopimuksessa määritellään,
että kalkki tohnenpiteet on supritetr
tava läheisessä yhteistoiminnassa
Pohjolh^ Atlantin liiton järjestön
ianssa.' Atlantin liiton maiden iEtirgo-.
pan mantereella olevat, sotavoimat
ovat liittoutxuieiden Euroopassa oler
vien taisteluvoimien ylikomentajan
alaisia", sanotaan siinä. Sopimuksen
loppuosassa, johon on sijoitettu E u ­roopan
puolustusyhteisöä koskevat
tärkeimmät periaatteet, määrätään;
"Liittoutuneiden sotavoimien
ylipäällikön alaiset sotavoimat
mannermaalla on sijoitettava y h ­teistoiminnassa
Atlantin liiton
strategian kanssa."
Tämäh mukaisesti Ranska menettää
määräysvallan omaan riippumatto­maan
armeijaansa. Samalla sen on
alistuttav;^: siihen, että saksalaisia d i ­visioonia
voidaan sijoittaa Ranskaan.
Ranskalaiset voivat siis eräänä päivä­nä
havaita olevansa jälleen saksalais^
•joukStoJen miehittämiä, vieläpä rans-,
kalaisen hallituksena solmiman sopi­muksen
mukaisesti. Kuvaavaa oUi että
vanha viisas Englanti kieltäytyi hy­väksymästä
tätä määräystä omalta
kohdaltaan nyt- samoin::kuin Euroo-i
pan puolustusyhteisösopimuksen air:
kaan.
M I K A ON A T L A N T I N LOTON
"VAHIMMAISASEISTUS''?
Lontoon sopimuksessa määrätään
Saksan armeijalle sama vahvuus kuin
Euroopan puolustusyhtelsössä: 12 d i ­visioonaa;
so: 500,000 miestä. Mainit--
takoon, että Ranskan asevoimien vah­vuus
<Daladier'in kansalliskokouksessa
12; 10.-54 esittämän lausunnon mur
kaan ei samanaikaisesti ylitä 360,00(f
miehen määrää.;
Merkillinen yksityiskohta. Sopimus­maiden
asevoimien osumien vähim-mai^
lSärän määrää Atlantin Uitto.
Enimmäismäärästäv päättävät sopi­mukseen
kiniluvat valtiot yhteisesti;
Jos OLänsl-Euroopan maat haluavat'
varustautua enemmän kuin amerikka-:
AMERIKKALAISET ASEISTUKSEN.
VALVOJINA . . -
V Yhdysvayafsuorittaa asetoimitukset
sopimusmiille'ja' jakaa nel^miellvaltail
sesti parhaaksi 4l»ts(»Ballaan tavalla^
Ranskan ja Et^latinln^ ; e^
aselstultsen jakoa suorittavasta ikan-salhväKsestä'
• elimestä ::ei Amerikka
hyväksyt.'Länsi-Euroopah mailla el
ole mahdollisuutta itse sexnrata,-kuin­ka-
laajaksi 'Länsi-Saksan aseistautua;
minen-: paisuu. Tosin von perustettu
aseistuksen ^ valvontakomitea; mutta
tiedot'2ine aseistuksen määrästä ani-taa
Atlantin: joukkojen ylipääUikön
nimittämä upseeri;; siis amerikkalai­nen
sotilashenkilö.
Vaarallinen on atomiaseiden .vai-,
mistusta: koskeva kohta. Näiden asei-f
den samoinkuin kemiallistenibaktee-riasei&
ni j a strategisten pommikonei­den
valmistus o n sopimuksessa kiellet­ty
Saksan alueella; Mutta on jätet-:
ty mahdollisuus näiden sopimuskoh­tien
muuttamiseen j a päätös muu­toksesta
voidaan tehdä yksinkertaisel­la
enemmistöllä.' Tarvitaan siis vain
4 valtiota kolmea vastaan, jotta Sak­salle
suotaisiin mahdollisuus .atomi­aseiden
valmistukseen; 'Saksalla > on
jo lupa aseiden maasta -vientiin.!
Ruhrista muodostetaan niinollen; uu-%
delleen keskeinen asevarikko. - ' ,
"UUDET TAKEET» , •
Ratkaisevana parannuksena. Eiu-oq-pan
puolustusyhtelsöön verrattuna on
Suomenkin lehdissä esitetty> että L o n ­toon
^sopimuksessa Englanti sitoutuu
pitämään -mieliitysjoukkoja manner-maalla.
v, Tämä on se tae; jota ilman
Mendes-Prance ei rohjennut lähteä
Länsi-Saksan kanssa samaan puolus-tusyhteteöön
"ja samalla Ranskan riip­pumattomuuden
ra jolttamiseen. Mikä
on tämän? takeen arvoÄ; Englannin
miehitysjoukkojen vahvuus on 4 divi­sioonaa,
i Se on sama 'määrä; mikä
Englannilla «11 v. 1939 Euroopan man­tereella
Ja :pystyikö se mitenkään es­tämään
Saksan hyökkäystä! Sen llr
saksi'Englanti jätti itselleen Lontoon
sopimuksessa varauksen,' jonka :mu-kaan-
se'voi-vetää mieliitysjoukkonsa
pois Saksasta, - milloin katsoo oman
tilanteensa vaativan joukkoja: muu­alla.
^ ^ _ . \ ' '[
SANAlT^&TEÖ*'" ' ^ ' , ;
Aderiaiief julisti Lontoon sopimuk-;
sgn; yhteydessä,- että -Bonnin tasaval­ta
ei nillloinkaai?: ole väkivaltaisin k e i ­noin-,
suorittava. Saksan yhdistämistä
tai: Saksarir rajpjen-; muuttamista. E i
kuiteBkga:p< voitolla ^muistamatta, että
Hitler julisti 20 vuotta: sitten ryhty­vänsä;
r^gaip^ puolustustarkoituksessa
luomaanjjxutta'Wehrmachtia.: tehden
den muuten aivan samasta lähtökoh­dasta,
500,000 miehen joukiovahvuu-destai
:kuin nyt Adenauer. Kansainvä­lisessä
politiikassa teot puhuvat sel­vempää
kieltä kuin sanat; Itä-Sak­san'
hallitus on jatkuvasti tarjonnut
neuvotteluja Saksan- rauhanomaisesta
yhdistämisestä, aselstulEsen supistami­sesta
ja fasisminvaaran torjumisesta.
Samaa neuvottelujen pohtiikkaa on
Neuvostoliitto johdonmukaisesti ja
voimakkaasti ajanut kansainvälisessä
elämässä. vAdenauerm hallitus on jat­kuvasti
torjunut, neuvottelutarjoukset
ja .kaiken rauhancmalzen yhteistoi­minnan
idän kanssa. E i ole kauan sii­tä
kun nykyinen Bonnin halUtuksen
kaan abpimusmääräyksillä^^^^^ mi­tään,
ma-kltystä vaan todelliset v o i -
masiAteet ovat; ratkaisemia;; Bonnin
hslUtuksen ministerit ovat useita k e r ­toja
' esittäneet, lausuntoja. Joissa
-^ireussilaiseen henkeen, yhtyy täydelr
'Ilnen ;auur-Saksaa^^vaUoitusohjelma.'
Ovathan -AdenauCTm läfiimmät piirit
suurelta <»3lta koottu entisistä a a t -
-selsta Ja Hitlerin upseereista.,
iHerääkin Kysymys:.Miksi Lontoon
sopimuksen allekirjoittajat; yhteisessä
julistuksensa korostavat .että;'Saksan
rajojen 'Jopullinen;, määrittely saa
odottaa iTauhansppinnista"^^^^J
-'Saksan liittotasavaltaäixuoa^ia v a ­paasti
j a laillisesti perustettuna Sak­san
hallituksena>on pätevä puhumaan
koko 'saksan nimissä". \
" . ' ' .
AIXEKiBjpiTUSTA^CIvbLE VIE^
VAHVI8TTTU- .
Kansojen vastalause nousee kaik­kialla
^Euroopasta.; Lontoon sopimuk­sen
ratifiointiatulee;3tanskaii; parla-mentiniMsittelyyn;
Jb^ukuus5a.: Myös
'tänsi-Saksassa on levottomuus uuden
Wehrmactln perustamisesta suuri.
Saksalaiset tietävät,\ että. he joutuvat
ensimmäisiksi uhreiksi, jos asioiden
annetaan luisua sotaa kohti: Työväeni;
joukkojen yhteinen rauhanvaatlmus;
painosti;; Frankfurtissa ;; koollaolleen
Länsi-Saksan , ammattijärjestöjen
kongressin: hyväksymään päätöslau­selman
jälleenvarustamista vastaan.
Sadat evankeeliset papit ovat yhty­neet
samaan .-vaatimukseen. Joukko­kokousten
määrä kasvaa -jatkuvasti..
; Rauhanpuolustajain liike on toimin­nassaan
kiinnittänyt keskeistä huo­miota
; Saksan jälleenvarustamlsen
merkitsemään vaaraan. Maaliman
Rauhanneuvoston puheenjbhta ja, pro­fessori;
JoliotrCurie korosti äskettäin
antamassaan lausunnossa - sellaisen
poHtUkan vaaraa, jonka mukaan neu­votteluja
voitisiin käydaä-vainvohna-asemlsta
ja sanoi: '^Kokoanaalla asei­ta,
suurentamalla armeijoita; kasaa­malla
varastoihin atomi-, jä vetypom­meja
ja jakamalla maailma aseistet-
,tuililn'liittoihin ei helpoteta neuvot­teluja
vaan valmistetaan v a in atomi­sotaa?
O n heti estettävä sellaisen ko­neiston
käyntiinpano, joka .veisi meir
YhdysvsOloJSSA tydttömiä
viiallisteii, tietojen
mukaili ^^93,000 ,
W«sbb^e(<n. — Keskiviikkona h a l ­lituksen
tiedonannossa sanottiin, ^et­tä
työttömyys lisääntyi YhdyavaUoIs-ea
marraslnpuBsa 152000 id kaikkien
työttömie» . ^ t e i n e n lukumäärä ' p i i
2,893,00|i^e^5nannon mukaan,työt-tömyydra^
liSäntyminen oli pienempi
loila muim^uosina ktm lorlniät
alkavat.
Tämä ei kultekaanannabdeOliäta
kuvaa ' Yhdysvalloissa vallitsevasta
työttömyydestä. '
aat k a u ^ !ta^^ä^t^|staf|a;
vofci ÄTise^a-meldkf^k^lttL'' *'''
LONTOON SOVrnvdstT 3A\{fi--h.
:^i:^faKcnl'^p:mu^
Toopan sotilaallista kahtiajakoa, jonka
kärJistyBiifetä •osoittaa myös J Länsi-
Saksan-virallinen liittäminen Atlan­tin
liittoon.^ Täinä Johtaa rauhaii-omälsten:
;neuvottelujen -vaikeutumi­seen'ja
jäilitsTään^^^
Näin vaaraimetaan sekin myönteinen
kehitys,4imkä; on ;:tapahtuhut;^ Y K : s s a
^Äuyqtteluissa aseistiOcsen
stäii Vilkastunut: taloiidellf-it^
iirtkanssakäyntl-idän ja
uhataanvjälieeii py^h-f
Auto ^piäosi nuoru-fcaisen
päälle
aiheuttaen kuoleman
Peterbroncb. — Viime kesikvakJiocj
sai kuolettavia vammoja n-vumja$
George MacArthur: kun hän oli aii:
ton alla. korjaamassa autoa ja auto
putosi nostolaitteelta hänen päaJieeii:
_ Hän'huusi apua, jolloin hänen äi.
tinsä kiiruhti naapuriin noutamaan
apua.. K u n poika saatim pois autoa
alta ja kuljetettUn kotiinsa, paikalle
saapunut t r i H . E.,Gastle totesi nuo-r
u k ^ e n kuolleeksi.
supista;
n e n j a !
läiinen:
;äyttääig_ _ _
: ; O n ; o ^ t j ^ ^ ' ; h a v a i t a Suomessik nil-^
den leUO^IiiC^lptka ovat kilnnosu^^
pia suliteiäta'' läntisihi valtohi mfeU-hyvällä-;
sim"aavan tätä kehitystä. E i
!vbi käsittää;muuta kuin. ettäseikkai-^
lusotiin^Iajäcelmointi jä<leeh:sumentaa
terveeK^ä^^telun.liykit, joista he .in-;
nostavat - on .suunnattu Suomea vas­taan.
Lontoon sopimusten itoteutta-minen
tulee merkitsemään suomenkin
ystävällisen kanssakäymisen vaikeu­tumista;
juuri^Länsi-Euroopan maihin.
Elävätkö eräät piirit maassamme vaa­rallisella
'tavalla'menneisyydessä nä­kemättä
'^Si^ f nykyistä -asemaa?
Sota-. Safcfassa • johtaisi . meidänkin
maammeTlnts^aHnjoille. *
' Euroopan kollektiivisen turvaiU- :
sanden^l jäYjes^täminen : kaiklden
Enroopätf^ maiden tasa-arvoisella
yhteistoiminnalla on ainoa todelli­nen
ra^^i^> J o k a rtorvahi r a u - .
han maanosallemme. Tämän Neu-
::VO£toUltpn,.tekemän ;,ehdotuksen.
.sniifen'4ieik^tyksen myös'Suoman ':
• ellnednille totesi maamme haili-
, tus jnUi^^siDmassaan viime h e i -
näkuoissa^,'Snomen kansalla^, on
syytä :^Iivj|se^tI-r yhtyä Euroopan
' ^ t a l ^ i e n i Itansojen: toimintaan
Saksan^^Ueravarnstamisen estä­miseksi.
halua sotaa
Kirj. Thomas Mann
Ranskalainen porvarillinen ailcakausiehtiEjtpress^^.J
ailca sitten nykyisin Sveitsissä elävän ktmlalsap saksalaisen lÄr-jaiUJanTh9mas
Mannin Idrjoitiiksen-Saksan^koht^^
: liittyvistä; ajanl^ohtäisistä kysymyksistä. -'Mann esittää tässä k i r -
joitnksessaanVscnraavla: ajatuksia j a varoitnksia saksälalseii m i l i ­tarismin
elvyttämfsestä. i . ^
Kehitys kansainvälisessä tilantees­sa
on: saanut turmiollisen Ja uhkaavan
luonteen, i toteaa
Saikc«3.n tilanteeseeiH Ja ensi sijassa
Länsi-Saksan tapahtumiin Ja siellä
vallitsevaan 'poUlttlseen'^: ilmapiiriin,
Thomas Mann kirjoittaa:
HalUävatiko " lUttotasavallan; sak­salaiset
; jälleenvaruqiamista, ovatko
he niin sokeita, että haluaisivat uutta
sotaa? He eivät halua sitä sen enem­pää
kuin ranskalaisetkaan j a aivan
samojen'^ v painavien syiden •: -yuoksi;
Mutta iooäta. Ihe eivät voi haluta sotaa,
n i i n täytyy''aseistautumisen, jota on
pidettäiyä tienä sotaan, olla heille y h ­tä
syvästi' vastenmieliaiä-ja vthän
toivottua' kiiih ranskalaisillekin.
On seh7äa;"että kun sanon "he ja
"henie" ' en-•^luonnollisesti ' tarkoita
3tolkSla • liittptasaÄjallarl kanaalaisia.
^J^P°^^' ett^tfälkäBn vuodesta
5^ä'TJ4t'Sii^'fTmne' vuosina ovat
,4HialaIIe?|?flleet;seliaiset henkUöt ja
'JäidestötiJJoldenlöimlnta täysin oi^
iteudenmiöaisesti' Jäellettun hitleri-
;ia|;jCäiresl^man. ijm^taessa.
' [ ^Mvkk, > 'väJädka' näinä vahingolliset
; ainekset • ovatkin ? uudelleen: iiousseet
lÄnhalle nlin:elvät"niita talla kertaa
ole-;Hcstaiicet' -jplnialle fanaattiset
kansanjoukot. Näitä ei ele nostettu
esille, .vaslona demakraattiren maalla
;man,,(kut'ien Thomas Mann nimittää
länsivaltoja^: tahtoa kuten vuonna
; iW3;i(tahtpä,v jokasilloin oli hajanai­nen
j a osittain laanaannutettu), joi­lloin
oltiin' sitä mieltä, ettei tätä ke­hitystä/
pystjrtä torjumaan.
T ^ ä kertaa ovat taman saman
'naaailman; mah'tavat edua;ajat nosta­neet
esiin ija; asettaneet entisille päl-;
koilleen- eiliset verivihc llisensa herät-täenvLänk-
Salksan väestön enemmis-töruä;
josta n^yt:;;oh tullut rauhaara­kastava.^.
hämmästystä ja suuttumus-:
ta. •
; Todettuaan, että länsivallat ottivat
täniän • Satean. kansan enemmistön
tahtoa vastaan olevan a:»:eleen pe­rustamalla
' laskelmansa si.'hen, että
eilisesiä;.vihollisesta: "VOI tanaan tulla
niiden liittolainen,; Thomas Mann ä-iijttaa
seuraavaa kysymyxsen:
Miten käy, jos eilinen vibolli-'
: nen heti tarjcaa tällä tavoin ta-l
u i s i n saamansa sotavoimat sen
liiton:: käyttöön, joka yksin voisi
sallia sen anastaa takaisin me-nettämänsä
alueet? Ja mitä ta-pahtuu,
vJos se, pitää parempana •:
. t u r v a u t u a väkivaltaan ja ryhtyä.,
unteen sotaan?.
« • *
; 'puhuessaan. Länsi-Saksan vaeatöh
mielialoista Mann 'korastaa:
Ei pidä aliarvioida Schleswig-Hols-.
teinin äskeisten vaahen. tarkeaa tu­loapa.
Kuten tunnettua; kristillisde­mokraattinen
puolue (Adenauenn
puolue) menetfi näissä vaaleissa: kol-m
a n n ^ e n äänistään kun sensijaan
sosialidemcikraatit noua.vat voimak-kaimmaiksi
puolueeksi Schlesv,-jg-Hol-.
steinlssa. Mikä Johti tällaiseen tu­lokseen?
j^MlnuUaoonedeajänl asiakirja; jon­ka
otsikkona-on "Essenin ehdotus".
Asiakirjan.on laatinut ryhmä sosia-lidemciiraatteja:
tämän vuoden heinar
kuussa. .-Kuten esipuheeam on sanot­tu,
tässä aiakirjassa "tarka-stellaan
puolueen asennetta aikamme perus-kyrj/
myksissä".
Mielestäni on. hyödyllistä lainata
Siitä seuraava kohta:
- "Uuden maailmansodan vaaran
uhatessa on poliittisen toimin-
' tamme ensimmäisena vaatimui-
•• sena oltava rauhan: turvaaminen..
Meidän' mielipiteemme on, etta:
paras-keino tämän päämäärän
saavuttainlseiksi on kaikkien kan-^,
;;.sojen välisissä • auhteissa nouda­tettava
ystävyyden ja yhteis}-m-
: märyksen politiikika, jeka ottaisi
huomioonniiden nykyisen pplut-tisenUa
aksiaalisen Järjestelmän.
Vakuuttuneina militarismin vaa-
• rallisuudestä' 'ia turmiollisuudes­ta
samoin kuin jokaisen vakival-
(Jatkuu 4. sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
"Antamisen ilo"
sessa Tifiekkoalorvakian kemialUs-far-:
maseuttinen teollisuus käyttää koU"
maista raaka-ainetta. • .-,
Koska lehtemme ilmestyy tänään;
lauantaina ja tiistaina joulunumero­na,
lienee paikallaan puhua siitä;
"antamisen ilosta", Jcka vaaiusta-;
mattoniällä voimalla tempaa mu-:
kaansa tah'än vuoden aikaan!/
• Totta-.pjihuen olemme "mlsuksen"
kanssa moneen^ kertaan vannoneet,
että, ^suoritamme.; jouluostoksemme
vasta joulun jälkeen, mutta mainos­tus
j a '^yleinen henki" vaikuttaa nUn
'^voimakkaasti; meihin lihallisesti heik-koiliin..^
että"antamisen ilo" on aina
täyttänytysydämepmie 'ja tyhjentä-nyt
kukkaromme. ,
y Ainoa, ^hjrvä p u o l i , siinä kukkaron
tyiijentyinlsessä o n ollut, -ja oni edel­leenkin
se, että pennoast:ovat men­neet
xilille liikemiehille, jotka ha-luaivat.'
olla liiketuttavuudessa työtä­tekevien
kanssa j a ilmoittavat, täs-
^ työkansan yhteisessä lehdessä. '
Miitta sUtä "antamisen Uosta" oU
'tarkoitus puhua, vaikka järjen ääni
kuiskuttaa; että parempi olisi sitten­k
i n jättää "mlsukaan" aamutossujen
ostamisen 'joulun jälkeen. Alkal-semmat''?
vaxiksen"valat" huomioon-;
ottaen olemme kuitenkin vakavasti
päättänyt;;: että maksoi mitä maksoi,
> mutta "misus" saa Joululahjansa ;—
tavalliset aamutossut > - e i m e n . jou­lua^
kuten ajan henki vaatii. J a ; v a i k ­k
a : toivommekin; että '"inlsus^v puo­lestaan
-ostaa paidan . t a i käsineet,
.kUten. ta^ ca ollut, .nUn> sittenkin
rukoUemmehiljalrena hetkenä, ettei
hän antaisi liian sumta valtaa sille
"antamisen ilolle" — Jotta voitaisiin
velat maksaa ennen seuraavaa Jou­lua!
• • •
Tasan eivät käy onnen lahjat täs­sä
"antamisen llossäkaan'V sUIä
meillä tavallisilla kuolevaisilla on sel­lainen
" y l i vardjen" elämisen aika
vain kerran .-vuodessa mutta - Jotkut
ihmifijt juhlivat Jatkuivasti, seitsemän
päivää viikossa Ja 52 viikkoa vuo­dessa.
'
. Ottakaamme nyt esimerkiksi valk«
ka Toronton pormestarit.
Meilie on kerrottu, että tammi­kuun
a päivästä l950>lkaen on To­ronton
pormestarina . o l l u t . Allan
maksanut Royal York ho-kahden
ja'ipuolen vuoden
aikana kestitys- ja h u v l t t e l u ^ u i -
hin — luonnollisesti veronmaksajain
varoja — »47,613.90.
..'Saman .kiutfetiedon ^mdkaan on
Hoyal York; hotellissa pidetty vakl-tuLiisti
huonetta n:o 1735, että por­mestari
voi asianmukaisella / arvok-kuudella
osoittaa torontolaisten ve-lonenaksadain'
puolesta "antamisen
Uoa"; Vuonna 1954 koitui pormesta­r
i n , "antamisen ilosta" torontolaisll-le
veronmaksajille 116.4Sa.87 hotel­lilasku.
V . 1953 17.797.83 Ja v. 1952
13,363.20.
»Nämä menot eivät tietenkään ole
Labort
telUssa
kohtuuttoman suuret, sillä niihin s l -
r i l t y y ruokien, sanomalehtien Ja
Juomarahojen - lisäksi vielä ''erikois-cstoäcsebkin"
^— . jota tavaraa elVut--
kitä lusHEalla, .vaan maistellaan l u u l ­tavasti
"hieriQJsta pikareista.
. Mr.:. Lamport on muuten kovasti
närkästynyt siitä k u n hänen "anta-v;
misen iloaan"; on i ruvettu Julkisesti
pöyhimäänj j a hän puolestaan * on
vakuuttanut;. että kaikki muut to-rontolalset
poxonestarit ovat mene­telleet
samalla, tavalla, sillä suurkau-pungto
maipe, j a kunnia vaatU sitä,
että vieraita: kohdellaan säädyllises­ti
j a suurkaupungin arvoa vastaavalla
tavalla. Eih^n se' sovi mihinkään,
että Torontoon tulevat vierailijat
toisivat tullessaan omat voileipänsä
ja muut eväänsä!
Mitähän sanojfii e i ^ e i k i k s i arvoi­sa
hikija, jos.vaikkapainyt Joulun tie-n
o i ^ tulisi Joku naapuri:vierailulle
ja tölsi ttdlessaan dmat'>iet^ebnasen-sä
Ja puliosaa vielä kahvia asianmu­kaisine
seSEOltnksineen? Sitä voltal-i
sän jo pitää loukkauksena. , \
Nato onrii6i^!:a^'är'foronton pori;
mestarin kohdalta., KUkaan ei ole'
yrittänytkään.'kieltää sitä.T''elteikö
pormestarlUe kuulu vieraitten Jces-tittämtoerf
^'kysymys on v a i n siltä,
"millä tavsöia" c n tätä "antamisen
iloa" toteutettu.
Yksi asia meitä kultenkto ihme­tytti
ali&sl. Vaikka aUekirJoittanut
on vieraillut, - useita kertoja Toron­tossa,-
niin kertaakaan ei qje mr. L a m ­port
(eikä muukaan pormestari)
osoittanut -rantomlsenilpa'' meidän
vatsamme japäämme täyttämiseksL
Olemme n]^ suorittaneet erääi>lal»>
ta epävUaUista . "galhip-tutklmasta"
tunnetttij<k^i«xiattt<|na saAr
buiylalsteä kcäkmiäclsa -ja be
ovat vakuuttaneet, että min laillista
ja jchdcn-muiaista kun torontolais­ten
pormestarien kemut c-vat.>3lleet-kln;
kukaan tapaamamm? sudbury-lainen
tai heidän ystävänsä, ei ole
pää:ryfc nauttimaan, sata "antamisen
Uosta".; '
Näyttää siis siltä, etta me taval­liset
kuolevaiset olemme tässasm ta­pauksessa
"valinneet" itseUemme
väärät vanhemmat. 01'si pitänyt kat-eoa
j>uolueensa aikanaan ja syntyä
hopealusikka suussa, silla lJ'Jten
maanantatoen Globe and Mail-IeB»
uutifiyedossaan kertoi mr. Lamportm
selittäneen:
"Rahaa on käytetty huvitettaessa
Canadan kalkkia päämmistereja.
kalkkia^' kenraalikuvernöörejä. W
dysvaltain. haUituksen jäseniä, sj
naattcreila, kuninkaita, pnnss^ '
herttuoita' j a pohattoja .'^ •" ^
* k u t e n näkyy, torontolaisten
m'estarien suuresta »anta-misen w^
ta" ei -ole.hy«tyn>-t yksikään IDMB
"vllJeUjä,"tehdasty9läinen. m ^ ^ ^
Iäinen tai kaivosmies. Tana JPj^^
een^än.^iisoittaa ^ virheen «nn^^
den kuÄ'emme aikoinanune y m ^
täneet Vällta"itsellemme oikeita «a
- V-:-'---:>^::.;'i«?f.i;V; it-r^;^ . '• •
nempia!
Mutta vaikka cinme voikaan tottu^
taa "antamisen iloa" jt)ka P**
nUn tänä j o u l u n a . - k u t e n muina^
Jculuhia - karaisemme P * ^ " ^ ' „ ^
tomme j a yhdymme ^^^^
valslta y l i varbjen e l a m i 5 e s s a .
koittaa.- * u t e n sanottu. «J^^Tj,
lehtemme ihnoittaja ^
taneestiUdn asiakkaan ja
saa liuäet aamutosut. -
MulUe täinän lehden l u ^ J ^ ^,
hyvää vtaitoIttaviUe «»^'J^oa-me'
7lejnsä'toivotamme ^^j"^
lua dr^nellista uutta, vaotta.
Känsälmura.