Vapaus, November 10, 1960

              >iMIÄed^ Nov.lfee^:19n.:,Autliorissed
^AtMO(»di'clBSs '.maa^l}3r> the" Post'
1C)tfloe^IHpfurtinent,\;iOtta«a.^ Pub-3
Uahed 'ttirfcc / vw'eekly ^v-Tuesdays,
f'lfaUTBday8 «ndvjSatuzdaysby Vapaus:
iPobUsbiiig Company Ltd., at 100-102
'Sbn S t W^ Sudbury. Ont.. Canada.
>Telephones: Bus. Office 06^4^4264:
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager,
E. Suksi.^EditorW. £kluäd.'i^alUng;
address: ,Box 69,' Sudbury.^Ontario."'
Advertising, rates^iupon dfipllcatlazL
jTraruflatlon^free ofgJChaggeJ^ i>:^^ <r}
''• ^.TILAUSHINNAT: - ^ = .
Csmadassä: 1 Tk.l8.00;6tt."'455'
Yhdysvalloissa:^ 1 •k.-9.00 6 U c . -4.80
Suomessa: ' 1 vk.?9.50 6 kk!V.25
IXSAs^a^^yiuBulitäan: suuiäiahmuutost^
. ' 1 Tiistaina Yhdysvalloissa suoritetut presidentin j a kongressin vaa-^
ä l { Iit osoittavat,Reittä'Yhdysvaltam kansa on kerta kaikkiaan kyUästynyt
1^^^'nykyisen hallitulcsen ohjelmaan, mikä on aiheuttanut suurelle naapu-i
V rimaallemme maineen ja arvovallan.laskua tdkomailla, sekä verotaa-^i
'^'kiA'jatkuvan'^kohoiunisen j a yhä pitommät työttömien jonot koti-|
maassa. -
r "Vaaitsemalla demokraattipuolueen ehdokkaan, mr.' John _ K e n^
nedyn presidentiksi, j a sivuuttamalla republikaanipuolueen edelleenT^
edustajahuoneen että senaatin kontrollista. Yhdysvaltain kansa
sanoi asiallisesti'puhuen, että riittää jö Eisenhowei>Nixon-ryhmän
johtaman republikaanipuolueen viheliäinen, ohjelma.
' ^. Valitettavasti amerikkalaisilla ei oUut näissäkään vaaleissa stiur-y
ta^väiimän varaa:' :Demokraattip
1%'^' samalla tavalla kuin republikaanipuoluekin,' j a presidentiksi valittu
rar. Kttmedy <m "osannut" syntyä miljoneeriperheestä.
\tf Vaalikampaioja osoitti myös, että mr. Kennedyllä ^ei ollut aina-m
1 ^ k a a n vielS mitään konkreettista ohjelmaa, minkä avulla Yhdysvallat?
"•S pääsisi vapautumaan tähän asti seuratusta "sodan partaalla" äeikkai-
'^/l luohjelmasta. Niin Kennedy kuin Nixonkin korostivat puheissaan
|>3' varustelukilpailun jatkumisen j a tehostamisen tarpeellisuutta.
Toisaalta on kuitenkin myönnettävä, että. mr. Kennedy antoi
vaalikampanjan yhteydessä valitsijain ymmärtää, että hän tulee: seu-
'ifi^ raamaän hieman joustavampaa ulkopolitiikkaa k u i n Nixon, jos demo-
^fiT kraattipuolue tulee valituksi. Tämä, yhdistettynä Kennedyn lupauk-
V/u s i in talouselämänvilkastuttamiseksi, vaikutti epäilemättä siihen, että
'•yhdysvaltalaiset valitsijat pitivät edullisempana äänestää Demokraat-tipuoliiieen
ehdokkaita näissä ^vaaleissa.
.Nähtäväksi tietenkin jää, missä määrin demokraattipuolueen
^johto pystyy: tai:^haluaa, täyttää •valitsjain. toivomuksia.:.-; M
mittain tulee; että kummankaan valtapuolueen ehdokkaat eivät puhur
neetsvaalien^aikanashalaistua sanaa tämän hetköntärkeinimästä^^^^ik^^
rsyfi^rkse5tä;*%li siitä, mitä he tulevat tekemään kansain
p i i r in parantamisen, ydinaseistuksen hävittämisen ja yleisen aseista-xisumisen
hyväksi.^ Selvää kuitenkin on, että suhtautuminen. näihin
kysymyksiin: on ratkaiseva tekijä tulevien kuukausien aikana.ifl^^^^^^^_^
' Paljon tietenkin riippuu siitä,' minkälaisia voimia presidentiksi
valittu -Kennedy kerää: lähemmiksineuvonantajikseen.^^^^K
tiedetään; demokraattipuolueen ehdokkaana varapresidentiksi valittu;
Lyndon.) Johnson;; on poliittisestivkatsoen~p'uolueensa;v
kuuluva. Toisaalta saimme nähdä — ja hän vaikutti epäilemättä
pjdjon: äänestyksen'yleistulokseen^^:^^^
ehdokkaana : ollut: AdlaiStevenson omaksuu edelleen, jos saa; 1^
sanoa; puolueensa demokraattisen tai vasemman siiven kannan, mikä
ik>: ::pyrkii k^ parantamiseen rauhallisen rinnakkais­e
l o .;;periaatteen; mukaisesti, ;Vedetäänkö:Ke^
enemmän Johnson- tai Stevenson-tyyppisiä voimia, se voi hyvinkin
\^ muodostua hyvin tärkeäksi tekijäksi siinä, minkälaista ohjelmaa Y h -
>^ 1 • dysvaltain uusi hallitus tulee toteuttamaan, niin uiko- kuin sisäpoli-
' tiikaSsakm.
1^, - s ^ Y k s i asia on kuitenkin varmaa: Demokraattipuolueen johto ei
'^^ voi olla tietämättä j a ymmärtämättä sitä että Yhdysvaltain kansa
M^v;f; haluaa j a v a a t i i perustavaa laatua olevaa;ulkop
'S- ' tosta — j o t a k in sellaista ohjelmaa' mitä edesmennyt presidentti
£\ Franklin D. Roosevelt toteutti. .
,:
te
I
mm»
1^ : ii
P
p
fii m
"0:
Aselepopäivänä 1960
Huomenna, marraskuun 11 päivänä, vietetään Canadassa aselepo-vpäivää,}
3olloin::kunnioitetaan kahdessa maailmansodassa taistelleiden
l^%r:":ja erikoisesti siellä';kaatuneiden mui
i"' ' että sotaa ei koskaan enää vaatisi uhrejaan.
^'^'^ Rinnan muiden canadalaisten kanssa näihin aselepojuhliin osal-.
alistuvat myös Canadan suomalaiset muistaen toisen maailmansodan
i^' ^ ankeat ajat, sekä kunnioittaen demokratian puolesta taistelleiden
^;v^:$caBadaIaisten' j a suomalaisten nuorten ~ miesten
ti-, muistoa.
. .Tänä päivänä me muistamme — ja meidän tulisi se muistaa joka
,iii>.'kpäivä:v^ ettävsqdanj
yS>' nella tavalla j a ponnistelemaan kaikin mahdollisin voimin ihmiskun-
I^J'^. nan ^vapautta j a edistystä uhanneen fasismin kukistamiseksi. Mutta
\ - ' kun tänä aselepopäivänä, j o l l o in teoUisuuslaitostemme pyörät pysäh-
|l^^!f%.ty^t hetkiseksi j a järjestetään juhlaparaateja sankarivainajain hau-
$ ^ doille, me kunnioitamme ennenkaikkea niitä nuoria canadalaisia, mu-
Wi kaanlukien Canadan suomalaisia nuoria, jotka antoivat sodassa fasis-p;;''
mia vastaan henkensäkin. ^•llilliÄilliiiliBi^^
Aselepopäivän viettokin voi muodostua pelkäksi muodollisuudeksi
0. .\ ^ e l i itsepetokseksi silloin, jos emme kiinnitä sen yhteydessä huomiota
siihen, miten voidaan estää kolmannen maailmansodan puhkeaminen.
^ / . Kaikki ajattelevat ihmiset, tiedemiehet, politiikot ja ennenkaik- ;
kea työväenliikkeen edustajat;;ovat yksimielisiä siitä/vettä nyt uhkaa-vavkolmasimaailmansota
aiheuttaisi;,monin>^^^
henkien menetyksiä ja omaisuustuhoja kuin molemmat tähänastiset
maailnfansodat yhteensä. j
. i * Tällaisen suuronnettomuuden välttäminen — j a ihmiskunnan
s suuri enemmistö toimii jo tietoisesti sodan pilvien hajoitt§iniseksi —^a,
P'; vaatii_ennenkaikkea vallitsevan tilanteen; mahdollisuuksien j a tehtä­vien
ymmärtämistä. ' ^ "
^^'V .'Yleisesti myönnetään jo, etiä kummankin maailmansodan puh-<
keamisen perustekijänä oli - imperialististen maiden pyrkimys valta-;
i^'asemiensa lujittamiseen — ensimmäisessä sodassa toinen toisensaiB
^kustannuksella, toisessa maailmansodassa ensikädessä- sosiaistiscnf;
maailmanosän ja myös heikompien imperialististen maiden"kustan^^
auksella. ^ " ' ' ',
. J-^ Selvää tietenkin on,' että imperialismin olemus ei ole miksikään ;
',:V^. 'juuttunut: sen tavoitteena-on enimmaisvoitot, mikä ajaa imperialis- ;
frVr mia sotavarustelun tietä yhä toistuviin sotaseikkailuihin siinä toivos- ;
M V 'sa/että v o i b i s i i n ; vallata asevoimin ne markkinamahdollisuudet, mitä
5?jr>'ei:ole pystytty/'muilla, keinoin''valtaamaan. . " ' ' „
k^;>-'^^'M/rMutta maailman'tilanne on kuitenkin muuttunut paljon siitä.mitä
•VJ-"- -se,oli^imperialisminV'heinänteon päivien',"eli ensimmäisen j a toisen
^imaailmansodan:aikana.>.'Imperialististen maiden'rinnalle on noussutll
e >
e>
o
o
o
i -
>^.PÄiyiÄ
••;o
r 'O
> JJolui^jIUivo, Sudbury, ^pnt.,4 täyt­tää
sunnuntaina, marraskuun . 13
pnä 70 vuotta.' ^ >
j K i u l Lehtinen, VNipigon, Ont:,
täyttää ^sunnuntaina,^' marraskuun.
13. pnä-68 vuotta..' ' ,
E r i i k k a . Luhta, Waters Township,
Ont., V täyttää, sunnuntaina, 'marras­kuun
13*^ päivänä 80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin. *
Mitä muiit; sanovat
" I H M E " ON TAPAHTUNUT!
. . . Nikitan haukkuma-Eisenhp-wer
; e i - kylläkäänole ehdokkaana^
mutta: republikaanien ; ehdokkaana
sensijaan on Richard Nixon, mies,
joka Moskovassa on luokiteltu yhtä
järkkymättömäksi > kommunismin
viholliseksi kuin Väinö Tanner, jo­ten
ihme ja Kumma olisi ellei . . .
presidentinvaaleissa Nixon:- tulisi
valittua . . . — Vapaa Sana, Toron­to,
kesäkuussa 1960.
i i
" K U O L L E E N A SYNTYNYT"
Tällä otsikolla tervehtii Helsin­gissä
ilmestyväi Päivän Sanomat viir
mevviikoUa perustettua ammatillis­ta
hajotusjärjestöä:
"Uuden haiiotusjärjestön .pohja
lepää täysin- poliittisilla perusteil­la:
vain yhden puolueen ^ uskottujen
ja luotettujen johtajien harteilla.
'Tähän maahan ei mahdu kahta am­matillista
keskusjärjestöä, vielä
vähemmän ;:poliittista; ammattijär­jestöä.
Historia osdoittaa tämän
k y l l in selvästi. Uuden järjestön
perustajat haukkuvat SAKita-politi­koimisesta:
pystymättä edes alkuun-,
kaan peiustelemaan väitteitään.
Sen sijaan he kaavailevat oman jär­jestönsä
:;yksinomaan:p
perustalle, jossa ei ole sijaa "simo-n
i s t e i l l a " eikä "kommunisteilla",
kuten he itse sanovat. Voiko tä­män:;
parempaa todistusta enää; löy^
tää ;:hajotusjärjestön; politisoinnis-t
a ? ; Uusi: järjestö on alusta; alkaen
hajotushengen; myrkyttämä;: j a sik­s
i : se: syntyy ;kuolemanutomion
merkki otsassa."
YLEISÖN
KIRJE
BotiUiBsMtesisesti^impenaUsmia^! suuremman woim
VASTAUSTA PÄRJÄÄJILLE
Kun luin Vapaa Sanasta Paven
selostuksen imitä::;Venäjällä- sanot­tiin:
suomalaisista- kommunisteista
sanon muutaman sanan.
Tässä kirjoituksessa ilmenee kat­kera
persoonaviha," joka on yleistä
Vapaa Sanassa johon:ei kannattaisi
kiinnittäähuomiota. sillä jos sonta-;
läjää tonkii sitä pahemmin se hai­see.
Mutta kun tuossa kirjoituksessa
on;niin :paljon valhetta.saadakseen^
persoonavihalleen enemmän pontta,
joka lopuksi kohdistuu. "Känsäkou­raan",
sanon jonkun sanan.
Hän mainitsee, että Venäjällä on
sotilasvahdit rajalla ja teollisuuslai­toksilla.
Se onkin totta j a voin sa­noa,
että jos niitä ei siellä olisi
ollut olisi niistä monta tuhottu j a
Suomestakin: käsin - autettiin ; tuota
tuhoamista^. En sanoisi näin ellen
itse olisi ollut siellä. Jos Venäjällä
ei suojeltu noita laitoksia niin se
olisi hävinnyt.sodan j a samoin olisi
käynyt meille.
Suomi oli Saksan liittolainen ja
Hitler lupaisi sille johtajapaikan
pohjoismaissa. Koska näin ei käy­nyt,
niin se, taitaakin kismittää
Suur-Suomen haaveilijoita.
Sitten hän sanoo, ettei Canada.ssa
ollut sotila-svahteja sodan aikana,
joka on valhe. Niinikään hän sanoo
Olavi Lindforsin ky.syneen vieläkö
suomalaiset; kommunistit iharjoittar
vat likvidoimistaan Canadan kor-
Sosiali8miii^ksaavutusten|kie|tä-|
i/täminen)ioii'^^ yhtä vaikeampaa. |
9H;NeuvöstoUiton4lavaruustiätk!mu]t^
sen.^ edistyminen. on''avannat mo-1
^nieii"silm»AKaikki sputnUbit' j a |
lumikit olisivat jääneet rakenta-l
omatta, elleivät tiede;^c^ikka j a |
-"teollisuus, olisi nykyisellä korke>
alla' tasollaan.
Sosialismin vastustajat , etsivät
nyt muita syitä sosialismin hauk­kumiseen.
He pyrkivät' vääristflle-mään
sosialistisen vallankumouk­sen;
sisältöä jatulkitsemaan sen vä­kivallaksi
yksilöä kohtaan. Tällöin
he (tietenkin iunohtavat tarkoin; et-:
tä -miltei kaikkia porvarilliset: vaMn^
kumouksetj jotka^nostivat; kapitalisr
min .valtaan, tapahtuivat feodaali­sia
monarkioita vastaan käytyjen
sotien Inerkeissä Myöhemmissä­k
in vaiheissa kapitalismi, esjintyy
vähintään yhtä verisenä. Yksistään
maailmansodat merkitsevät ihmis­kunnalle
noin 30 miljoonan ihmi­sen;
menetystä kaatuneina ja : 100
miljoonaa raajarikkona. Tuskin; ku-ikaan
:onv laskenut;. "paikallissotlen" •
uhrien kokonaismäärääysotien,; joi­ta
kapitalismin historia on täynnä.
On väärin yrittää esittää sosia­listista.
; vallankumousta väistämät­tömänä
aseellisena: taisteluna suu-rine
ihmishenkien menetyksineen
ja tuhoineen.
. T i e t e e l l i s en sosialismin oppi-isät
Marx, Engels ja Lenin eivät pitä­neet
koskaan aseellista kapinaa
ainoana; eikä edes kaikkejn tarkoi-tuksenmukaisimpanakaan
muotona
sosialistisen: vaalankumouksen : to­teuttamisessa.
Marx \korosti aikoi­naan
monessa eri yhteydessä, että
työväenluokalla tulisi olosuhteiden
vallitessakaikkein; halvimmaksi ja
edullisimmaksi sotaa itsensä va­paaksi-
porvaristosta' lunastamalla
tehtaat; maa ja. muut/ tuotantoväli­neet.
Lenin kirjoitti, että kaik­kien
:; kansakuntien siirtyminen 'so-:
sialismiin on väistämättömästi
edessä, ; mutta .siirtymisen; muodot
voivat olla erilaisia, riippuen
konkreettisista vhistoriallisista olo-'
suhteista, - maan - kansallisista r eri
koispiirteistä ja yleisestä kansain^
välisestä tilanteesta.
Huhtikuussa vuonna 1917 Le­nin
hahmoilteli bolshevistisen
.puolueen suuntaukseksi sosialis­tisenvallankumouksen
. rauhalli-
^sen -kehityksen,: mutta' Venäjän
porvaristo ja tilanherrat aloitti­vat
Entcnten imperialistien tu-
• kemana kansalaissodan. Työläi-ihmiskunnasta
ja haluaa toiminnal­laan
panna esteitä sotavarustelujen
tiel'e. Kaiken lisäksi on kehittynyt
maailmanlaajuinen rauhanliike,
minkä .laajuista ja veroista ei ole
aikaisemmin nähty.
Kaikki tämä tarkoittaa, että
maailmassa on tällä.kertaa jo n i in
suuret rauhanvoimat; että neivoivat,
jos tahtovat, suitsia sotaan, pyrki­vät
imperialistiset piirit j a ' estää
uuden sodan puhkeamisen. ^ s
Nämä rauhanvoimat voivat, jos
esiintyvät yhtenäisesti ja päättäväs­ti,
pakoittaa imperialistitkin hyväksi
symään ydinaseiden kokeiden kiel­lon,
ydinaseiden hävittämissopi-muksän
jä loppujen lopuksi yleisen
aseistariisumissopimuksen^ mitä i h |
miskunnan enemmistö nyt haluaa
ja vaatii. ' * v \ ; ' T |
, ' ' 'i
' Tagsä- mielessä kun vietämme
aselepopäivää, nn|e voimme osaltam-J
jme^kiinnioittaali sanlwrlhiuKlois$am<;i
me Jepääviä, i jotka Ikaatuivätri toi-yoen,,
elta , koskaan ^cnää ej -;tull.si
soLn
vissa. Olen seurannut sanomaleh­distä;
tapahtumia ja ainoan likvidoi-misen-
olen todennut:vsilloin ; kun
;RoswaH j a Voutilainen 'tapettiin ja
heitä • eivät ?; suinkaan /likvidoineet
kommunistit. He olivat metsätyö-
Iäisten union järjestäjiä. Koska
tunsin Lindforsin niin uskon ettei
hän tällaisia kysymyksiä ole edes
tehnyt.
Hän puhuu kuinka Stalinin kana­valla;
kuoli y l i 5 miljoonaa miestä;
Totta: oli; että; tuon.kanavan rakeii-;
nustyössä kuoli paljon ihmisiä,
mutta lukumäärää ei Lindfors tien-:
nyt. Eikä "Poika " Tuominenkaan.
Olisihan sitä vVoinut;sanoa vaikkapa
50 miljoonaa, kaipa sen olisi joku
uskonut. Kävin itse Kontupohjan
känavaleikkauksella;:-;: jossa sanot­tiin
olleen 4,000 miestä. fJika siel­lä
; olot; olleet ; ilahduttavia.; Mutta
samanlaista;se oli kun rakennettiin
Grand Trunkin rataa, j o l la työmaal­la
olin itsekin työssä -Ko.ska Pevc
oli hankkinut numerolla Venäjältä,
niin olisihan sitä voinut ottaa tie­toa:
kuinka palon ihmisiä kuoli tääl­lä
rautateiden rakennustyömaiUaJv f
J a vaikkapa tuolla työmaall-3 oli­sikin
kuollut palon ihmisij, niin
Venäjällä kuoli keisarin,hallituskaur
del'a 10-^12 miloonaa: vuosittain ei;;
ka niistä virsiä tehty.
Venäjä oli vaikeissa oloissa, mul­ta
siellä on nostettu maa etumais­ten
joukkoon. Kirjoitettu historia
« i tunne mitään noin jättiläismäisiä
eteenpäin menoa.
Omasta puolesta voin sanoa, et­ten
ole kommunisti ja jos he teke­vät
rikoksia en lähde puolu-stamaan
heitä. Olin Venäjällä 1931--32 j a
näin ne vaikeudet, joika jouduttiin
siellä voittamaan. Mutta euT-kui-tenkaan
ole niin Kurja, että lähti-)
sin niistä väärin parjaamaan.
Siellä oli sisäiset^ja ulkoiset vi-'
holliset ja vuosisataiset' tavat jar­ruttivat
kaikkia uudistuksia.
Mutta koska Peve ihailee Suo­mea,
n i i n haluan kertoa omasta Il­osestani
tositarinan. Koska minut
häädettiin kodistani, niin jouduin
lähtemään vieraaseen maahan elan^
toani: hankkimaan.: Kun ^Canadassa
tuli Bennettin" nälkävuodet päätin
käydä-Venäjällä. Kun lähdin siel­tä
pois päätin käydä katsomassa
vanhaa isääni Suomassa, Pyysin
kahden kuukauden .oleskelulupaa
Suomessa jota en' saanut. Pyysin
jcnjälkeen, kahden 'viikon lupaa,
mutta sitäkään ^ en saanut. Sain
.kolmcn~pälvän kauttakulkuluvan.
^ Salapoliisi -seurasi minua • Raja­joelta
Turun rantaaii laivalle asti.:
; Ajatteljh, ,että^jopa on'tinllut kodis-
•taan-häädetystii f torpparinsJpojasta;
.rti;yolcji|ckun; kanniitli .Mlkcfinrhsilli-;
-.tuksen antaa'Henkivartijan.-'—"J;- S.l
^ sille';--ja , t^oiipojilIe%.!tC|,i ^jäänyt
_ muuta\^neuyoa ,kuin;kaatoa_ asei- ,
den .'väfmiäjla kansaUe) v i h m i i e l i - l
neni fi^iitus j a ottaalvaltafomiin
käsiin^ ^ i a täs/ä huolimatta lo-1
, kakuun l sosialistinen vällanku-1
mous öli sittenkin-historian v e - i
rettömin Vallankumous.
Työväenluokka turvautuu- väki­valtaan;;
sosialistista-vallankumousta
tehdessään ainoastaan sikäli kuin
porvaristo pyrkii aseellisin keinoin
säilyttämään herruutensa.' Väki­vallan
käyttökin määräytyy porva­riston
vastarinnan voimakkuuden
mukaan. Muuten' ty»/äenluokka
yleensä-' p y r k i i ;suorittamaan:; s
listisen- vallankumouksen ^rauhano­maisin
keinoin, koska se vastaa täy-dellisimminvi
työväenluokanshumaa-;
nisen: : nraailmankatsomisen^^^-v
muksia.
Mitä mahdollisuukäia on tällä
hetkellä 'sosialismiin .siirtymiseen
rauhan :tietä siellä,'missä kapitar
lismi on vielä vallassa?
Maailmassa;tapahtuneiden syvien
muutosten johdosta : ovat; mahdolli­suudet
;;;nimenonriaan:: rauhalliseen
siirtymiseen entistä suuremmat
Kapitalismin ja sosialismin^ vä­linen
voimasuhde on muuttunut
sosialistisen maailmanjärjestel- '
män eduksi. Toista miljardia i h ­mistä
on päässy/ vapaaksi kaplta-
[Jisminv-kahleista ja. rakentaa.me-,;
nestyksellisesti uutta yhteiskunr
taa, joka suo .työn;ihmisille; kaik-::
: k i ; k u l l t n u r in ja sivistyksen edut;:^
Aasiassa, Afrikassa ja latinalai­sessa
Amerikassa kehittyvä voi­makas
kansallinen vapaustaistelu '
joh/aa:Jmperialismin siirtomaa-
: järjestelmän; (äydclliseen: hajoa-,
miseen .Se horjuttaa monopoli-porvariston
vallan perusteita ja
heikentää imperialismista järj-
: jestelmää .kokonaisuutena.,; Kan- :
sainvälinen työväenl.ike ja kan- i
; sanvaltaisct voimat ovat kaikkialr;
la maailmassa i^asvanect ja voi­mistuneet.
Siten ulkonaiset edel- ;
lytykset ovat muodostuneet-sosia-;
listLsclIc vallankumoukselle en­tistä
suotuiscnimiksi.
Sosialismin aate tunkeutuu yhä
syvemmälle j kapitalististen : maiden
kansanjoukkojen;^,^: ; U
Vertaillessaan kapitalistisessa ja
"Armotappaja^*
vastaamaan
tekosestaan
Frankfurt. — T r i Gerhard Bohne
lakimies, jota syytetään sula, että
hän :.vei'tärkeätä osaa H i l l e r i n ' c u t*
hanasia-ohjclman ; (''armolappami-sen")
järjestämisestä, on pidäteti
lynä täällä.
Frankfurtin yleisen syyttäjän v i ­rastosta
vilmoiletaani että ;58:Vuoti-as
Bohne järjesti aikoinaan erikoi­sen
rekisteriviiaston, missä henki­sesti
sairaitten ihmisten lappami­nen
; peitettiin ;vahrennetlyjen .asia-r
kirjojen avulla
; Pian: sodan- päättymisen .jälkeen
pidetyssä sotarikosoikeuden, kuulus­telussa
kuultiin todistuksia,- että
mielenvikaisten cparanloloissatapet-;
l i in noin'60,000:ihmistäicnnen:kuin
ensimmäincn^^^ -e
lopetettiin; v. 1941, kirkkofy.mijoh-lajain
protestien johdosta.
sosiälistisessaijärjestelniässäMalliti}
eyaa^^UIaÄ
väistämättömäsn \ jö
että'^ kapitalistien'' herruuden'', pois^
tamirien f on- välttämätöntä!Tosinr
useissa kehittyneissä kapitalistisis-
W>maissa —'kuten USAssa ym —-;
elintaso; on : suhteellisesti korkeam-pi.
V;; Mutta;iaineellisten; ;hyödykkei{
den jakautuminen omistavien' ja
omistamattomiep luokkien välillä
on äärettömän . epätasaista.. Kapi­talistit
omistavat valtaosan kansan
varallisuudesta j a i h e pitävät hallus­saan
todellista poliittista valtaa,
kun :taas omalla työllään elävät; ovat
sitä vailla. Kapitalismi ei voi kers­kua
jiedes; lyhyellä historiansa ajan^
jaksolla, jolloin sen järjestelmän
puätteissa olisi kauttaaltaan vallin­nut
täystyöllisyys. Epävarmuus
huomispäivästä ja rakenteellinen
työttömyys ovat; kapitalismin ainai­sia
seuralaisia.
Sosialistisessa; maailmassa; vallit­see
toinen tilanne Tuotantovoi­mien
.nopea kehityes ei:palvele siel­lä
pienen • kapitalisliryhmän jikas-tumista,::
vaan työtätekevien etuja:
Sosialistinen (talousjärjestelmä-tur­vaa;
kansanjoukkojen ihyvinvoinh^
keskeytymättömän nousun.. ^Työttö-;
myys on jäänyt taakse eikä enää
palaa: tästä johtuu luottamus huo­mispäivään;
Kaikkien työtätekevien
tosiasiallinen tasavertaisuus ja
demokraattiset oikeudet; ovat taa­tut.
•; Sosialistiset - maat; ovat; kehit­täneet
^maailman :;tehokkaimm
terveydenhuoltor j a kansanopetus-järjestelmän.
Neuvostoliiton ja muiden so­sialististen
maiden saavutukset
: talouselämän j a : kulttuurin kaikil- ;
. la;;:aloilla ; tuovat; havainnollisesti ;<
: esiin; sosialistisen /alousjärjestel-män.
ctevämmyyden: ; k
scen verrattuna ja osoittavat työ-'
tätekcville tien vapautumiseen
puutteesta, työt/ömyydestä ja
muista sellaisista yhteiskunnan
vitsauksista, jotka.ovat:kapitalis--;
min olosuhteissa väistämättömiä.
Kapitalististen maiden ; ja siirto­maiden
työtätekevien keskuudcs-savkasvavatjatkuvststi
sosialismin ;
;,kannattajien ; rivit.- Sosialismiin:
pyrkivien;rintama laajenee jatku­vasti.
Talousjärjestelmien, kehitysno­peuden
ja/sosiaalisten aikaansaan­nosten
vertailu •pakottaa kapitalisv
lisissä ; maissa; muutkin. väeslökei>
rokscl myös porvariston tervees­ti
ajattelevan, osan — toteamaan,
että kapitalismi on jo: käyttänyt
mahdollisuutensa; loppuun.. Histo­ria
tuomitsee tuhoon :sellaisen;yh-;
tei.skunnanv; jossa varallisuuden-lif
saäntyminen ei johda puulteen.ka-loamis^
en
Nain siis useissa kapitalistissa
maissa kehittyy: reaaliseksi mahdol­lisuus
väestön suurimman- osan ;liit-tymisen
yhteen monopolien .vastus-tami-
ien: yleisdemokraattisella: poh-jaIla:
ja raIkaisevan yii^oiman kesit-tämiseen
vallassa olevia porvarilli­sia
p/Ircjä vastaan.
::: Eräänä mahdollisena sosialismiin
siirtymisen rauhanomaisena muoto­na
tulee kysymykseen parlamentaa­rinen
;tie e l i ; poliittisen . v a l l a n . s i i r -
tyminen. työväenluokalle parlamen­tin
enemmistön saavuttamisen
kautta. Nykyoloissa saattaa sel­lainen
; perspektiivi ; muodostua u -
^Tä^ikirjditds' on viimeinen^^U;
kottainiäiiartikkeliisarjassaanipn
rion^^lXeveysn^inisterira^;^^^
taj^Viimeksikyuneen*^
^kau^en^aikana minä^ olen', selostanut
terveysdepartmentin^J;'^eräitä v tärf
keimpiä tehtäviä. Jos te.olette lu-'
keneet näitä kirjoituksia, s i l l o in
olette päässeet' alustavasti'selville,
että tämän maakunnan . terveyshal­linto;^
toimii ;i:;laajassa! mittakaavassa
asioissa^ j o i h in teillä^^ont kansalaisi;^
na läheinen kiintymys.
Sallikaa jninun esittää uudelleen
kohokohtia' teidän Terveysdepart-menttinne
toiminnasta.
Olen aikaisemmin sanonut, että
ihenkisen terveydenhoito;;on ^ meidän
No. 1 terveysongelmamme. Mutta
huomattavaa j a dramaattista edis­tystä
on saavutettu tällä alalla v i i -
meksikuluneitten vuosien aikana.
Y l i tomen puoli maakunnallisiin
^mielivikaisten parantoloihimme;vas-taanotettavista
potilaista pääsee
pois;parantoloista kolmen:'kuukau-den
aikana, ;kolme neljännestä; vas­taanotetuista
pääseekotiin :• vuoden
kuluessa parantolaan tulonsa jäl­keen.
Parantolain ulkopuolella
mielenhäiriöissä; ;; olevien ;potailal-,
den::>hoitopaikat; lisääntyvät nope­asti
ja myös huoltopalvelus laaje­nee.
!
i Äitien ja..pikkulasten, hoitokysy­myksiä.
tutkitaan ) äitien . j a ; pikku­vauvojen;
kuolevaisuuden; ^vähentä­miseksi.
"Nyt on saatavissa ilmai­nen
lapsihalvaustauitivastainen; ro­kotus
— ja se on ollut jo hetken ai­kaa
saatavissa; - ^ 7 k a i k i l l e aikuisille;
ja lapsille tässä maakunnassa.
•; Tuberkeli: oli aikaisemmin suuri
tappaja Pohjois-Amerikassa; Nykyf
aikaisen lääketieteen: edistyksen ta­kia:
tämä-tauti'on nopeasti vähene­mässä;
Mutta ; älkää
mahdollisuutta ::X-sädekuvaukseen
vuosittain. Se on ilmainen paikal­lisen
terveyshuollon tai X-sädekes-kuksen
välityksellä.
Olen maininnut siitä suuresta
työstä: mitä :;terveyshuoltoyksiköt
suorittavat; halvalla :hinnalla kun-:
. i
Ontarion ^tenreysmlnisteri
Malthew B. Dyxnond
seissa maissa täysin _ reaaliseksi.
Työväenluokka.: voi johdollaan yhr
dislcäkansancenemmislöni aiheuta
taa tappion,taantumuksen; voimille
ja hankkimalla vankan enemmistön
parlamentissa muuttaa pai lamentin
porvarillisen demokratian ivälikap-;
paleesla tehokkaaksi kansan tahdon
toteuttajaksi syvien . sosiaalisten
uudistusten suorittamisessa; Sosia­lismiin
siirtymisen parlamentaari-
\nen:muolo on •mahdollinen-ainoas­taan'
siinä tapauksessa;: että: parla­mentin
.enemmistö- nojaa; työv.äen-luokan
j a laajojen kansankerrosten
vallankumoukselliseen; joukkoliik­keeseen
j a käsittää, sen: Sosialistis­ten
uudistusten ratkaisevaksi edel-lytykseksi.
Toteamme siis, että reaalinen
voimasuhteiden, muutos luo - entistä
suu.rempia mahdollisuuksia .sosialis-,
tisen vallankumouksen ^suorittami­selle
rauhan keinoin. Multa niissä
maissa,::missä porvaristolla' on: voi­makas
sotilas- ja poliisikoneisto: j a
missä- porvaristo;on; valmis keinoja
kaihtamalta 'taistelemaan::; pysyäk­seen
; vallassa, on; aseellinen; luokka­taistelu
ainoa: mahdollisuus, porva^
riston diktatuurin kumoamiseen.
(G. Laplev — SIB)
nallisen ;.»;terveyshuollon\ .'hyv-äksi.
Älkää v;unhoittako; i maakunnallisia
laboratorioita, jotka :avustaya||^
kareitanne ja Sairaaloitanne; ^^v-t^;.
Yksi terveysdepartmentin • erino-imainen;:
palveluv on:^sen ;mätkustovä;
hammashoito^auto^^mikä vierailee
Ontarion pohjoisosissa,-missä-eiiöle;:
hammaslääkäreitä,-ja;antaa; hoitoa:
lasten hampaille.
;. .Lisäksi ::;o
velu, mitä tointa johtaa terveysde-paramentti
ja erikoisesti Public
Health Nursmg ' j a :„Certificated
NursingAssistant ohjelmien hallin-:
to. :
Nämä on -vain muutamia niistä
monitahoisista toimista^ joita Onta-:
r i on terveysdepartmentti on j ärj es­tänyt.
/ ' . -
Kiitos siitä, että olette - lukeneet
näitä artikkelita; j a kiitokseni' myös
tälle sanomalehdelle, :;jokaonr.nämäv
laiminlyökö artikkelit välittänyt ylesiön käyt­töön.
\'
; Jos teillä;; on ;jotakin sanottavaa
tai kysyttävää niistä;kysymyksistä;
joista olen. kirjoittanut, tai mistä
muusta tahansa terveyttä: koskevisr;;
ta asioista, olkaa;hyvä ja kirjoitta­kaa
osoditteella Division of Health
1 nformation Ontario :?Department of ;
Health, Queen's Park Toronto.
.rl?: f
. , . ^ . . . ' » 1
> I i i i .
mu k- tlS't^
>'.nii I .'•//•»I
...,:'M;: (.-»«.oftr
i
;; •;:.•-:•;." V :•'..';•;; • 1
•>if j i f ,7ni
.1 > f j
:<-,l ...'•/oj
i;r|;;v:fS:i;vt-lffej|
1
SITÄ iiiiiiiiiiiiiii
JA
llllllllllllillllillllllllilTÄTÄ
M O R A A L I N E N OPETUS '
Pastori ja hänen vaimonsa kes-'
kuslelivat kahdesta ;.sanoraalehtiuu-;;f
tisissa kerrotuista'^ heidän molem­pien
tuntemistaan miehistä.^
— Aivan niin, tunnen heidät mo-.
Ismmat poikasesta lähtien. Tomen
oli viehättävä, älykäs j a , näppärä,'
toinen vakava luja työmies/ puheli',
pastori ja jatkoi:\.Se älykkäämpi
jäi kilpailussa jäljelle, mutta kovan'
työn tekijä edistyi ja jätti kuolles­saan
kaksisataatuhatta leskelleen.
Mikä moraalinen opetus!
— Yes, huomautti siihen hänen
;Vaimonsa:hymyillen,';:c:: todellakin-i
huomioon olettava. Kuulin tänä
aamuna, että se älykkäämpi menee
naimisiin sen lesken kanssa.
- -1 I
< II I
'<.'7''Twvi:^ri--7i-.>.M^; I
.e >i <>• t <i
.v.,,.-..t=i.ii|
;-;(;Vi*»;v
x<n ii4\
i l
» f -f
— Retusolda, korjailla.Sparannella,
ehcnnella, tasoitella puutteellisuuk­sia
]
« V I
• ' ...••Äi5|
rf» * ^ I
t * 4 I
PÄIVÄN PAKINA
Hyvälle miehelle kunnollinen palkka
m
mm
; : Näitä-rivejä;•kiiJoilctlaessa^^:'C
laina) ;ei: ole käytettävissämme tie­t
o j a sillä-,: kumpi;;; yhdysvaltalainen
piosidcnlinehdokas selviytyi voitta­jana
:v''kaikkicn:;aikojen;;;kalliimmas-ta"
vaalikampanjasta.
Tiedetään vain, että iltaan men­nessä
tulee valituksi vissi määrä va-lilsijamiehiä,
jotka puolestaan suo-rillavaL.:
varsinaiscn.;presidentin ;va-;
linnan, ja c l lh uusi presidentti as­tuu:'
virkaans^a. vuoden vaihteessa.;, •
"Epävirallisesti" täällä Canadas-
•sa toivotaan kuitenkin - melko laa-;
joissa^ piireissä häviötä miv Nixonil­le
joka edustaa henkilökohtaisesti
"vanhan hapatuksen" jatkumista.
Multa huolimatta siitä,'kumpi eh­dokkaita
— RTchard Nixon tai John
Kennedy — t.ulce valituksi, hänen
arvellaan kuluttavan virkakaute­naan
enemmän veronm:»ksajain va­roja
kuin yksikään aikaisempi pre­sidentti.
E l l e i meitä syytettäisi "puolueel­lisuudesta",
mc puhumme Iästä asi­asta
suulla suuremmalla, eli ajamal­la
toisen vasikalla siten, että lai­naamme-
erään .torontolaisen;'päivä-,
lehden palstoilla George H.~ Wil-r
liamsin asiatietoja, joista , ilmenee,
että Yhdysvaltain presidentti el pe­laa'
mitään nappipeliä, sillä kutenj
mainittu -kirjoittaja .sanooj- presi­dentin
palkkaan.rkulunkienkoryaii-f
miseen j a muihingligämenoihin me-pce
vuoslttain/;noin|$2;5 miljoonaa.l
- i K u n tähän' vielä 'lisätään presi-j
dcMitin kaylettävissii^olcviin hcnkilö-kimnan
palkat'jtt Valkoinen talon
ylläpitokustannukset, niin presiden­tin
vuosimenot nousevat neljän
miljoonan dollarin paikkeille.
On nimittäin muisteltava, että
presidentinviran mukana t u l e e voit-:
tajan käytettäväksi' kaksi. lentoko­netta,,
kaksi huvipurtta, yksityisjuna
(mitäVsanotaan pyörien päällä: ole­vaksi
kodiksi) ja* noin $25,000,000
avoinen asuinlinnaijlialvelijoineenja
muine mcnoincen.
: Mainittu* kirjeenvaihtaja sanoo,
olla Yhdysvaltain nykyinen presi­dentti
Eisenhower on tullut veron­maksajille
neljä kertaa kalliimmak­si
kuin presidentti" Roosevelt < v.
T943.- Yhdysvaltain hallituksen ra­ha
asiainministeriön arvion mu­kaan
tänään valittava presidentti
lulee;; maksamaanSiveronmaksajille
yhtä paljon mitä maksoi koko Y h '
dysvaltain hallitus -toimenhaltijoi-neen
ja lyöläisineen sata vuotta
sitten. , * ,
' Presidentin palkka on $100,000
vuodessa ja-sen lisäksi $90,000 ku­lunkien
peittämiseksi, mutta nämä
menoerät ovat vam pikkusummia
presidentin budjetissa. Viime vuon­na^
maksoi valtio" 289.-avustajalle,'
sihteereille ja muille lähes $2,000,-
000. w
Y l i 180 polisia pitää silmällä Vai-koislai^
taloa ja-"sen-18-eekkerin-laair
juistn aluetta . . .' Presidentin hen-,
kivartiosto maksaa lähes $300,000
vuodessa. ' / ,j
Palkka ja' kulunkimcnöjeh kor­vauksen
lisuksi piesidcntti^saasyai
paan asunnon Valkuisostu talosta,
minkä hinta on n. $25,000,000. Sen
mukana tulee ilmaiseksi'presidentin
käytettäväksi 38 palvelijaa j a työ-täistä,:/
mukaanlukien; sähkömiehet,
nikkarit, puutarhurit jne.
Jos presidentti sitä haluaa, hän
voi käyttää taistelulaivaa merimat­koillaan,
tai lentokoneita. Ilmavoi­mat:
pilaa presidentin. käytettävänä
kahta-lcntokonelta ja maksaa niiden
ylläpidosta $250,000 vuodessa.
Laivasto ylläpitää kahta laivaa
presidentin käyttöä vai Ien — yksi
on 92 jalan huvipursi ja toinen 60
jalan alus.
Presidentti Eisenhower on käyttä­nyt
näitä suurempia laivoja 8-vuoti-sen
virkakautensa aikana vain ker­ran,
jolloin hän vei lastenlapsiaan
huvimatkalle.
Jos presidentti haluaa matkustaa
j u n a l l a ^ hänen, käytettävissään on
hallituksen omistama yksityinen j u ­na,
jonka.hinnaksi arvioidaan $200,-
000. - -
Ilmavoimat maksaa _ p a l k a n ja
muut jy;l!äpitokustannukset upsee­reille
""ja miehille jotka pitävät
käynnissä helikopteria^ mikäikuljet-:
taa nykyistä presidenttiä Valkoises­ta
talosta hänen farmilleen Gettys-burgiin
— matka on lentoteitse 30
minuuttia, autolla 2.5 tuntia.
Monet lisämenot eivät näy lain­kaan
Valkoisen talon budjetissa
sillä ne on haudattu syvälle toisten
hallitusdepartmenttient talousarvioi­hin."'^'
Esimerkiksi .armeija, maksaa
palkan sille henkilökunnalle joka
lukee salakirjoitustiedonännot; ar­meija
ylläpitää siä'auton ja niiden
ajurit. -Hallitus-ylläpitää -presiden­tin
huvilan Camp, Davidissa.
Presidentti maksaa' väin oman se­kä,
perheensä ruoan ja^yksityispyyk-kin$
ä'äpesirn'jWkä''henkilökohtaisten
pjUvolijaliisjiifp:tlkat.^' Presidentti
Eiscnhowennu on ollut Vulkoisoäsa
talossa 2 yksityispalvelijaa. Hallitus:
.maksaa kaasu-, sähkö- ,ja lämraitys-ainelaskut.
* * *
Emme epäile lainkaan, etteikö
Yhdysvaltain presidentin toimi ole
"niaailman vaikein ja kovin", kuten
presidentti Rooseveltin kerrotaan
aikoinaan sanoneen.
Mutta aivan tyhjän vuoksi ei hä­nen
sentään tarvitse raataa, kuten
ylläolevasta'näkyy.
Ja kun esimerkiksi presidentti
Eisenhower nyt "urakkansa" päät-
•lää, häntä ei heitetä senkään, jäi-;
keen aivan puille paljaille,' sillä val­tio
myöntää hänel le elinkaudekseen;;
$25,000 vuosieläkkeen, vuoktava-|
paat virkahuoneistot' seka '$57,000
vuosittain ;!henkilökunnan| menojen j
korvaamiseen ja vapaan postipalve-,
l y " - ' - - ^ . >
No, hyvälle miehelle kannattaa
tietenkin maksaa kunnollinen palk­ka
ja lisäksi korvaus kuluista.
Mutta meitä ihmetyUää kuiten­kin
hienokseltaan tämä: Siirtolaisia
(mukaanllikien Suomesta, tulleita) l
on kehuttu hiton hyväksi työläisik­si.
Mutta eivät he sittenkään taida ^
olla X yhtään sen. parempia ;työmie-;
hiä kuin'neekeritkään, joita ei l i i ­oin
meinataan valita Yhdysvaltain'^
presidentiksi- ;-^ieikä redes nimitetäj;
hallitusministerey<sikään.
Emme epäile lainkaan sikäläisen
demokratian eli-^ täsa-arvoisj/uden i-ij
aitouttar mutta kuten sanottvi^^apr^ ' , J
kointia aiheuttaa ylläoleva.jjTlisäk- |
si sekin, kiin tavallisesta ^merikka- i
laisesta työmiehestä yleensä,>^^^lcan-
-salliseen<"ja rodulliseen^alkuperään
katsomatta, ei ole "sopivaa" n presi­dentit
ehdokasta.' Siltr^yva^työ- , - -
miehiä" taitaakin* siis^olla vain>milr:
i i
"ii
m
•'M
.',IJ
•}:v;;:;i:;;?:^;i^
\
\
- -..tm
•I i
I
mk
mm
Ä
m MM
tgam 1»
jonecnon kcskundcssa?,^ j ^
— Kunshkouia.