Vapaus, June 28, 1962

              S i v u ^ ' Torstaina, kesak..28 p. — thursday, Jun^28, 1962
¥.APi
^* . <UBEP
Bdltor; ,W. l i l un
Telephc
Published thrlee
PublijSl^ing; Co. L
Advertising i
Authorized as sec
^ f T C INDEPENDENT LABOR ORGAN
T^-' V j O • ^ FINNISH CANADIANS
tTY) . ' Establistaed Nov. 6, 1917 .
d-, , . 3Manager: E. Suksi
»nes:.Office bjS 4-«264 — Editoria! 08.4-4265
weekiy: Tuesdi^s, iThur$dayiJ and Saturdays by Vapaus
td., 100-10? B lm S t West. sudbury. Ontai-lo. Canada.
, Mailing address: Box 69 ^
rates upoij appUcatlon. transtetlDns free of charge.
Qnd e)as5 inJoUl by t^^ Department, Ottawa,
and l o r payment of tpostage i n cash.
Canadassa: 1 vk.
. TILAUftinNNAT
$8.00 6 Uc. M3i . USA;ssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 6.25
Kehnoja Uiayceitä
Pääministeri John Diefenbaker, joka ministereineen
kerölöii vielä köliniseri viikkoa sitten vaalikampanjan aikana,'
että:Canadan "talouselämä ei ole ollut koskaan niin hyvässä
kunhpssa kuiri nyt'^iu!keutuen^ talouselämän "jatkuva
nousu"; 6n lopulta myöntänyt eräitä katkeria tosiasioita sii­tä,
inihin hänen jbhtamansa-"integraatio=öhjelma" Yhdysval­tain
kanssa on tämän maan vienyt. Valitettavasti liän ei esit-.
tänyt vieläkään koko totuutta — ja puolitotuus voi olla yhtä
paljon harhaanjohtava kuin oli esim. vaalien aikainen
valhe sutä, että maan asiat ovat muka parhaassa mahdolli­sessa
kunnossa. Pääministeri Diefenbaker myöntää nyt, että
mäamnie on vakavan kriisitilanteen edessä, mutta suui:pää-öman
johtavan puolueen päämiehenä hän ei vieläkään tun­nusta
mistä tämä kriisi todellisuudessa johtuu ja mitä se
ennenkaikkea valtiovallalta .vaatii. Tulos on meidän käsit­tääksemme
se, että Diefenbakerin hallituksen esittämät "pa­rannuskeinot"
eivät tule tautia parantamaan, vaan ehkä lyk­käämään
kalliilla hinnalla sitä jonkin verran tuonnenunaksi,
Pääministeri Diefenbakerin viime sunnuntaina esittämät
parannuskeinot kansallisen hätätilanteen korjaamiseksi on
verrattavissa siihen, jos lääkäri määräisi pahaa sydäntautia
potevalle henkilölle juoksua tai painonnostoa lihastensa ke­hittämistä
varten!
Että pääministeri Dieienbaker ja hänen hallituksensa
on- tietoinen "parannuskeinojensa" kehnoudesta, se näkyy
m.m. hänen esityksiensä suuresta ristiriitaisuudesta. Määrä­tessään
ulkomailta tuotettavien vissien tavarain tulliverojen
korottamisen 5—15 prosentilla pääministeri Diefenbaker sa­noi,
että muun ohella tämä toimenpide auttaa kotimaisen
teöUistiuden kehittymistä^ koska se saa canadalaiset teolli-suiislaitokset
entistä parempaan asemaan kilpailtaessa ulko­maisten
tuotteiden kanssa kotimaisilla markkinoillamme.
Mutta samassa hengenvedossa meille selitetään, että kansa-kuiinalle
nyt määrätyt hätätilatoimenpiteet ovat vain "väli-aikaisia".
'} Jos nämä tullikorotukset ja "vyön kiristämistoimenp/-
teet" yleensä ovat "väliaikaisia", silloin on hallituksen tarkoi­tus
auttaa kotimaista teollisuutta myös vain "väliaikaisesti"
ja: siinä tapauksessa on turhaa tuulen pieksämistä puhua'
mistään kotimaisen teollisuuden eduista. Toisaalta, jos tulli-kox-
ötukset ovat pysyvää laatua, silloin puheet "väliaikaisuu­desta"
oh tarkoitettu myrkkypalan"sokerikuoreksi". Ja tämä
tapahtuu aikana jolloin. poirvarillisissa piireissä < puhutaan
pitkästi • ja^leveästi siitä, että yleisenä suuntana tulisi olla
tullien "alentaminen" ja kokonaan "poistaminenkin^'? ;
Tällaisten ristiriitojen ilmetessä itse pääministeri Die­fenbakerin
puheissa ja selityksissä, meille sallittanee vapaus
ilmaista, ei vain epäilevän, vaan kokonaan vastakkaisen kä­sityksen
siitä, mitä nykytilanne todellisuudessa vaatii.
KEHIITSMAlDEN
RAUHANKOKpUS
Accra laatinee niiden Unden-sauniiltelman
Moskova. — AccrassaGIianas8a| Konferenssi, jonka tarkoituksena
pidetään kesäkuun 21—28 päivinä! on etsiä uusia keinoja nykyisen
konferenssi jonka tunnukseksi on kansainvälisen kireyden haiventa-valittu
'Maailma ilman pommeja"
sanoen nämä keinottelijat ve­tivät
pois . Canadan -talouselä-rhästä
näin suufen röhamäärän
siinä uskossa, toivossa ja tar-koituksessaj
että saisivat no-peistetuksi
kriisin kehitystä
omaksi edukseen.
Ja- he onnistuivat! Saadak­seen
dollarin tilanteen vakiin­nutetuksi
ja ulkomaisten si-joittajain
"luottamuksen pa­lautetuksi
dollariimme", liitto­hallitus
korotti korkokantaa,
mikä tarkoittaa sitä, että kei-nottelutarkoituksessa
varansa
pois vetäneet sijoittajat saavat
nyt, sijoitettuaan uudelleen va­rojaan
Canadaan, entistä pa­remman
koron! Kuka vielä sa­noo
ettei rikos, tarkoitamme
keinottelu kannata!
MISTÄ JOHTUU NYKYINEN "HÄTÄTILANNE"?
Me* olemme kansakuntana eläneet "yli varojemme", vas­taavat
Suuren Rahan 'puhemiehet yhtenä kuorona ylläesi­tettyyn
kysymykseen ja selittävät, että juuri "yli varojen
eläminen" antoi spekuloitsijoille eli keinottelijoille tilaisuu­den
saattaa dollarimme uhanalaiseksi.
' Tämä on totta, vaikka ei kohtakaan koko totuus. Totta
on, että valtiolaivamme velkataakka on lisääntynyt konser­vatiivipuolueen
hallituskautena, siis viimeksikuluneen 5 vuo­den
aikana noin 3 miljardilla dollarilla. Se on todella heiken­tänyt
valtion talousasemaa.
• Mutta miksi ja minkä vuoksi on tämä valtiovelka lisään­tynyt
niin paljon? Siitä vaikeni pääministeri Diefenbaker
kokonaan. Siitä vaikenevat Suuren Rahan kontrolloimat leh­det
ja muut propagandaiaitokset.
Tosiasia on, että valtiovelkamme lisääntyy näin huiman
nopeasti kahden perussyyn vuoksi: Siksi kun mielettömään
varustelukilpailuun haaskataan (Washingtonin sanelun mu­kaan)
yli 1.6 miljardia dollaria vuosittain ja myös siksi kun
Yhdysvaltalaisille rahamiehille (imperialistisille talousval-loittajille)
on maksettava yhä lisääntyvässä määrässä voit­toa
canadalaisista luonnonresursseista, canadalaisesta vuori-teollisuudesta
ja canadalaisesta perusteollisuudesta yleensä.
Yksi esimerkki riittää: Yksinomaan Incon osakkeiden omis­tajat
vievät vuosittain kassaholveihinsa. "valtojen" puolelle
noin $100 miljoonaa.
. S i k s i kun näin suuri osa kansallistuloistamme on
vuosikausia mennyt yhtäällä maan rajojen ulkopuolelle
ja toisaalla mitään tuottamattomaan varustelukilpailuun
— - o n talouselämämme heikentynyt siinä määrin, että
spekuloitsijat eli keinottelijat "näkivät" mahdollisuuden
"tekaista" eräitä miljoonia dollareita kansakunnan vai­kean
taloustilanteen, siis Canadan kansan ja valtion kus­tannuksella,
f
MITEN SPEKULOITSIJAT TYÖSKENTELEV
Kun pääministeri Diefenbaker ja muut politiköitsijat
puhuvat nyt spekuloitsijoista, jotka ovat saaneet valtion ra­ha-
aseman kireään tilanteeseen, niin heidän mielessään eivät
ole tavalliset canadalaiset — vaan yhdysvaltalaiset ja cana­dalaiset
suurrahamiehet. kun "sijoittajiksi" sanotut rahamie-het
näkevät mahdolliseksi, että he voivat visseillä toimen­piteillä
aiheuttaa rahan arvon alentamisen niin he eivät
kaihda sitä tekoa lainkaan sillä siitä on saatavissa äkkiä sa­tumaisen
suuria voittoja ja heidän menettelytapansa on häm-iriästyttävän
yksinkertainen: He ottavat mahdollisimman
pälion rahojaan (tässä tapauksessa Canadasta), kuljettavat
n]B;r|ijan y l i Yhdysvaltoihin ja odottavat kuin raain peto­eläin,
milloin uhri (täss^ tapauksessa Canada) on väsynyt
siiRä>*määi-in, että sille voidaan antaa kuolinisku. Juuri näin
menettelivät nämä yhdysvaltalaiset ja canadalaiset "sijoitta^
j?it"-tässä tapauksessa. Canadan dollarikannan virallinen kul­ta-
ja ulkolaisen valuutan reservi on ny vain noin $1,100
rniljoonaa. Jou[lukuun 31 pnä 3e oli $2,055 miljoonaa. Toisin
MUUTKIN LÄÄKKEET
YHTÄ HUONOJA
Sen sijaan että olisi vähentä­nyt
varustelumenoja ainakin
puolella, kuten olisi mahdollis­ta
ja suotavaa, sekä tarttunut
l u j in käsin k i i n n i kansakunnan
hädän kustannuksella keinot­televiin
rahamiehiin liitto­hallitus
turvautui koko kansan
"vyön kiristämisohjelmaan" I
jonka tavoitteena on alentaa
työtätekevien elintasoa niin,
että voidaan edelleen tarpoa
nykyistä perikadon tietä.
K u n meille sanotaan,- että
vissien tuontitavarain veroa
korotetaan viidestä viiteentois­ta
prosenttiin, n i i n se tarkoit­taa,
että ulkomailta joukkomi­tassa
tuotettavien tavarain hin­nat
kohoavat täällä. Näin ko­rotetun
veron alaisiksi joutu­v
i a tavaroita tuotetaan kaik­kiaan
$3,100 miljoonan arvos­ta.
Niistä luokitellaan "vähem­män
tärkeiksi" tavaroiksi eri­näiset
koneet, tekstiilit j a säh­kölaitteet
joiden tullivero nou­see
5-prosenttisesti; 10 prosenr
t in korotus tulee sellaisille ku­lutustavaroille,
joita voitaisiin
valmistaa Canadassa, kuten
autot, vaatteet, radiot, tv-vas-taanottimet
jne..: • 15-prosentti-sesti
nousevat sellaisten tava­r
a i n kuin pyssyjen, viinien,
viinojen, kauneudenhoitoainei-den
j a kalliimpien valokuvaus-koneiden
tulliverot.
Yhteistä näille k a i k i l l e vero-korotuksille
on se, että ne kis­kotaan
valtaosalta tavallisen
kansan taskuista.
Sen lisäksi on tarkoitus vä­hentää
hallituksen "tavallisia
menoja" noin 250 m i l j . d o l l a r i l ­la
— ja vaikka asiasta ei ole
vielä annettukaan yktiyiskoh-taisia
tietoja, me saamme
epäiliä pahaa siitä, että sekin
osa otetaan pois jostakin muu­alta
eikä sieltä, mistä pitäisi,
nimittäin varustelumenoista. ,
K a i k e n kukkuraksi hallitus
on päättänyt lainata y l i $1,000
miljoonaa dollaria oman dol­larimme
vakauttamiseksi. Tä­ten
kansallinen velkataakkam­me
lisääntyy yhdellä tempauk­sella
näin paljon vain siksi, et­tä
voidaan keinottelijoilta kiel­tää
toistaiseksi mahdollisuus
painaa dollarimme arvo ny­kyistäkin
alhaisemmaksi, eli
kuten Globe and M a i l sanoi
tiistaina: "Tämä (laina kan­sainvälisestä
Monetary Fund-rahastosta)
on varoituksena
keinottelijoille, että he eivät
voi toivoa dollarimme arvon
edelleen alentamista ylläpitä­mällä
keinotekoista painostus-
_ta sitä (dollariamme) vastaan.
Meidän (valtiomme) taskut
ovat nyt syvemmät kuin kei­nottelijain
taskut ja. me voim­me
lyödä heidät minä päivänä
tahansa he ryhtyvät uhkape­l
i i n dollariamme vastaan."
Mahdollisesti voimme. Mut­ta
se tehdään kansan kustan­nuksella.
Tosiasiassa nämä kei­nottelijat
saivat jo leijonan
osuuden saaliikseen yksistään
sillä perusteella k u n korkokan­taa
korotettiin.
Kehnoja ovat siis liittohalli#
tuksen lääkkeet taloustilan-teemme
parantamiseksi.
miseksi^ on syntynyt Ghanan presi­dentin
Kwaine Nkrumähin aloit­teesta.
Konferenssi öii saanut lÄm.
;Linus Paulingin, Ilja Ehrenburgin
Pablo Picasson, Albert Schweitzc-r
i n ym. kannatuksen, kertoi Gha­nan
täkäläinen suurlähettiläs E l l i ot
Accran kokouksen osanottajista
suurin osa saapuu Afrikasta,' Aasi-,
asta ja latinalaisesta Amerikasta.
Sosialistisista maista saapuu 14-hen-kinen
valtuuskunta, mm. kuusi tun­nettua
neuvostoliittolaista tiede­miestä.
Accran kokouksen työjärjestyk-,
seen on otettu seuraavat kysyiHyk-set:
kansainvälisen jännityksen J i e -
ventämtnen,, aseistariisunnan teho­kas
valvonta, nykyisin ydinaseisiin
käytettävien aineiden rauhanomai­nen
käyttö, nälänhädän, sairauk­sien,
tietämättömyyden ja orjuuden
syiden tutkiminen j a konkreettisten
menetelmien löytäminen niiden
poistamiseksi maailmasta, .jossa ei
enää ole pomme a vaan jossa va­rustautumiseen
kuluvat voimavarat
voidaan käyttää rauhan hyväksi.
Kokouksessa laadittaneen ehdo­tus
aseistariisunnan toteuttamises­ta.
Alustavien tietojen mukaan
Accran suunnitelma tulee liitty
mään aikaisempiin ehdotuksiin ku­ten
Undenin ja Rapackin suunnitel­miin
sekä presidentti Kennedyn eh­dotuksiin,
mainitsi suurlähettiläs
E l l i o t.
as
L U K I J A N MIETTEITÄ
Kun minutkin on aika vienyt sen
"Känsäkouran" kertoman tytön
kanssa samaan tilanteeseen, niin
ajattelin hiukan varoittaa toisia
kulkijoita, että jos ei ole vielä niin
varakas, että voi vain elää ja vihel­tää
oli työtä vai ei niin on saman­tekevää.
Mutta jos täytyy penniä
Velin pihistellä ja laskea menoja se­kä
tuloja, ettei vaan l u l i s i niitä
lyhytsulkuja ruokataloudessa, niin
olisi järjestettävä sillä tavalla, et­tä
voisi huomiota herättämättä s i ­vuuttaa
tuon "vanhannuoren" elä­män"
ajan. Toisin sanoen, nukkua
siitä lähtien kun on tullut "liian
vanhaksi" työtä tekemään, eli työ-hönkelpaamattomaksi.
siihen saak­ka
kunnes alkaa saamaan vanhuu­den
eläkettä,
Kyllä meillä on toinenkin keino,
joka auttaa meidät tuon ajan y l i
ilmun mitään epämukavuuksia ja
3c on, että otamme sen avun s i l l o in
kun se on meille tarjona. Tähän
meillä ci ole tilaisuutta yksilönä,
mutta meillä oli j u u r i tällainen ti­laisuus
joukkona, josta_ olisi ollut
ehkä apua mutta henkilöt jotka tä­tä
apua tarvitsevat yhtä kipeästi
kuin kaikki työläiset, eivät olleet
valveilla eivätkä uskaltaneet ottaa
sitäkään vähää minKa ehkä olisivat
saaneet. Miksi? — Siksi, että toisil­la
ei sillä hetkellä ollut nälkä ja
toiset eivät halunneet sitä etua kai­k
i l l e . Meillä on täällä kauniissa,
rikkaassa maassa vielä paljon sel­laisia,
jotka haluaisivat pitää toisia
orjan asemassa. On paljon heitä,
jotka eivät ymmärrä yhteistyön
merkitystä, mutta meidän ei sovi
hylkiä heitä, sillä kunnon kansalai­sina
on meillä velvollisuus .yrittää
saada heidän yksilöpyytecnsä pois
j a jos emme heti onnistu, niin yri­tämme
uudelleen. Meidän täytyy
tehdä tämä ystävänä sillä sota j a
r i i ta eivät koskaan luo pysyväistä
rauhaa vaan sen tekee ystävyys ja
yhteistyö. — Jussi.
Vuonaa 1903 U S A 8iep|>9si Co.
iQipbialta JElteiinsS.JKeski-Amerikan
kaiinakseh kapeimnäan osan ja' sai
samalla keskeneräisen ' kanavan,
jonka kanssa suuri ranskalainen
kanavanrakentaja Ferdinand de
Lesseps o l i 1 8 ^ tehnyt vararikon.
Kanavahankkeen ympkrille perus­tettiin
muodoton Panaman kääpiö-valtio
ja itse kanava saatiin J u u r i
ensimmäisen maailmansodan aatto­na
valmiiksi. Nykyisin eivät juuri
enää mitkään {amerikkalaisetkaan
piirit -kiellä; että koko Panama-afääri
oli aikanaan kylmäverisen
sapelinkalistelupolitiikan tulos, jos-öa.
suuri j a vahva saneli tahtonsa
pienelle ja heikolle. Mutta asiaa on
amerikkalaisella taholla selitetty
tämän jälkeen siten, että leikkaus
koitui lopultakin Panaman uuden
marionettivaltion hyödyksi j a että
USA toki maksaa synnyttämälleen
tasavallalle vuokraa hallussaan ole­vasta
kannaksen viipaleesta, joka
on 60 kmn pituinen ja 30 i u nn le­vyinen.
Mutta miten' tämän kaiken laita
Panamassa liepee? Ensinnäkin ka-navavyöhykkeen
vuokra oli aluksi
250,000 dollaria vuodessa, sitä sum­maa
on erä erältä korotettu ja vuo­desta
1955 vuosivuokra on ollut 1.9
milj. dollaria, mikä kuitenkn on
mitättömän vähän. Jopa Suezin ka-navayhtiö
maksoi aikanaan enem­män
Egyptille. Mainittakoon vielä,
että kanava-alue on vuokrattu US-Alle
"ikuisiksi ajoiksi".
Vaikka Panama on muodollisesti
"itsenäinen tasavalta", niin j ^ k o
termi itse asiassa soveltuu vain hy­vän
farssin ainekseksi. 50 vuoteen
panamalaisilla itsellään ei ollut
minkäänlaista sananvaltaa kanava-vyöhykkeen
alueella ja.vasta vuo­desta
1960 on sallittu Panaman
oman lipun siellä liehua. Mutta e i
silti missä hyvänsä. Panaman ja
USAn liput ovat rinnakkain salossa
Shaler-aukealla, Panama Cityn sy­dämessä,
juuri Panaman kansallis­kokouksen
ikkunoiden alla. Kaik­kialla
muualla varsinaisella kanava-alueella
on lupa vetää salkoon vain
USAn lippu ja k u n vierasmaalaiset nettiin taas syrjään luonteenomai-alukset
purjehtivat Panaman kana- sen palat.sikeikauksen avulla. Siitä
panamalaisten kansallistunteen he^
riiämistä on k a i k i n tavoin ' p y r i t ty
puuduttamaan j a tämä on tapahtu­nut
lähinnä siten, että varsinaisessa
Panaman tasavallassa USA nojau­tuu
johdonmukaisesti hyvin harva-lukuiaeen
yläluokkaan.
J A ETUOIKEUTETUT
P A N A M A L A I S E T
Uoin 60 suuromistajan käsissä on
koko Panamasta j a vaikka asiaa
yritetäänkin kaunistellen selitellä
siten, että melkein kaiken lopun^
omistaa • hallitus ja se on siten
"kansan omaisuutta", niin käytän­nössä
tällä ei ole mitään merkitys­tä.
Hallitus' on nimittäin koottu yk­sinomaan
samoista suurmaanomis­tajista
j a siten se ajaa myös heidän
etujaan. Maankansalliskokoukseen
kuuluu nykyisin 51 jäsentä j a l a in
muutamat liarvat heistä edustavat
muuta kuin suuria latifundioita. Ja
kun Panama on tullut kuuluksi mo­nista
keikauksistaan -r- vuoden 1903
jälkeen vain yksi Panaman 30 pre­sidentistä
on palvellut täyden, lain
edellyttämän ajan — niin niiden
takana ovat vain yläluokan keskuu­dessa
puhjenneet sisäiset erimieli­syydet.
S A V U A V A RUUTITYNNYRI
Eipä Siis ihme, että em. taatusti
porvarillisen "The Guardianin" kir­jeenvaihtaja
saattoi kirjoittaa:
"Siten siirtomaavaltaa vastaan
tähdätyn kansanvallankumouksen
klassilliset ainekset ovat näkyvästi
esillä Panamassa: köyhää ja omis­tamatonta
enemmistöä hallitsee r i ­kas
klikki yhteistoiminnassa vallit­sevan
ja etuoikeutetun vieraan val­lan
kanssa. Toistaiseksi ei ole i l ­maantunut
ainoatakaan henkilöä,
joka olisi kyllin voimakas johta­maan
tällaista vallankumousta ame­rikkalaista
vastustajaa vastaan. Lä­himmäksi
tätä asemaa on päässyt
erään mahtavimman perheen luo-piopoika
tri Arnulfo Arias, joka
muutama' vuosi sitten valittiin US­An
vastaisin tunnuksin presiden­tiksi
ja hieman myöhemmin työn-
BUijilcaan vähennSr fdojldp^
ko p r ^ . Itennedyn i ^ l M a l i t o l s i H ^^
teen-Ja "ediÄylöjen IJÄini" lupaa-mien
doIlafetHeit=ji0!inaan. Olkoon
näet Kennedyn henkilökohtainen
käsitys "edistyksen Uitosta" mikä
tahansa, niin jo nyt on osoittautu­nut
että nykyisellä pohjalla uudis­tukset
ovat mahdottomia niin Pa­namassa
kuin muuallakin latinalai­sessa
Amerikassa. N i i n kauan kuin
hallitukset ovat etuoikeutettujen
ryhmän harvalukuisissa käsissä,
n i in dollarit otetaan kyllä vastaan,
mutta ne kiertävät vain rahakkaissa
piireissä ja useissa tapauksissa pa­laavat
yksityisiin kassakaappeibin
Wall StreetiUä. _
Panamaan liittyy USAstai katsel­len
vielä eräs mielenkiintoinen l i ­sätekijä.
Ensinnäkin kanavan soti­laallinen
merkityrralkaa tekniikan
edistyessä o l la jo olematon. Toisek­si
se on l i i an pieni jo suurimmille
nykyisille rahtilaivoillekin ja on sa­nottu,
että kymmenessä vuodessa
koko kanava saadaan panna viralta.
Laivojen koon kasvaessa tarvitaan
suurempaa kanavaa ja jo parisen
vuotta uuden rakentamista on va­kavasti
pohdittu. Siten U S A voi las­kelmoida,
että sen läsnäolo Pana­massa
tulee tarpeettomaksi, mutta
siitä huolimatta se yhä edelleen pi­tää
kiinni omista etuoikeuksistaan
ja tukee panamalaisten etuoikeutet­tujen
harvalukuista ryhmää. Pana­massa
ei siis olekaan kysymys yk-sin
kanavasta,__ vaan_ siirtomaapoli­tiikan
jatkumisesta.
'New Delhi — Intian päfiminifr*
tei^iNe^iru sanoi viime-vllkolia par­lamentissa,
että Englanti e^ voi es-tää'Intlaa
ostamasta neuvdsteliitto<<i'>'
laisia Mig-suihkuhävittäjiä.
*'Me «nune «issään tapdukacdfla •
pyydä Englannilta puolu8tustammie<.
koskevia neuvoja•^ sanoi - N e l i r u i j " ; >
"Aikaisemmin piemme liank]dj>/ <<v.i: /
necit puolustUBvarusteemme ebijö^
niäkseen Englannista, osittain Y b r M ' . -^
dysvalloista : j a osittain Ranskaata'i^.,N>i>
j a muista maista". Tämä e l m«r? .v
kitse sitä, että he voivat puutt»ä.,.„.
aikbinukseemme-AStaa Ifig-saibk»^
hävittäjiä.
Komtnunistipuolueen j o h t^ä
Bhupesh Gupta kysyi miksi Eng­lanti
halusi myydä hävittäjakonejr
taan Intialle; vasta sen jälkeen » m '
Neuvostoliitto oli tarjoutunut myy-,
mään Mig-koneita.
Pääministeri Nehru mainitsi, että ' ' '
Neuvostoliitto ei ollut tehnyt ntf- ' =
tään tarjousta, miitta Intian asiäA*
tuntijat olivat suorittaneet alusta-via
tiedusteluja asiasta;
•>.v,'
vassa, niin ne vetävät yhä edelleen
kohteliaisuuslippuna salkoon USAn
eikä Panaman lipun.
ETUOIKEUTETUT J E N K IT
Varsinaisella kanavavyöhykkeel-lä
pätevät vain erityiset amerikka­laiset
postimerkit, jotka ovat hal-jVempia
kuin . muualla Panamassa,
kanavavyöhykkeen erikoiskaupat
tarjoavat, kaikkia amerikkalaisia
hyödykkeitä erikoishintaan j a vaik­ka
nämä myymälät ovat avoinna
kaikille ostajille, panamalaisillekin,
niin useimmat näistä etuoikeute­tuista
kauppiaista ovat amerikka­laisia.
Vain kolme vuotta sitten
.poistettiin kanavavyöhykkeellä vi­rallisesti
voimassa ollut palkkaus­järjestelmä,
joka diskriminoi pana­malaisia,
mutta yhä edelleen ame­rikkalaisten
palkat ovat noin 25
pros. korkeammat j a heidän käsis­sään
ovat kaikki tärkeimmät 1.500
virkailijan paikkaa. Myös 120 kana-valuotsia
ovat kaikki amerikkalai­sia
— "turvallisuussyistä".
Puhtaasti amerikkalaisissa käsis­sä
oleva kanava vyöhyke on siten
tyypillistä siirtomaa-aluetta ja to­teutettu
järjestelmä ylittää jopa
senkin, mitä britit milloinkaan sai­vat
aikaan omissa siirtomaissaan,
toteaa brittiläisen lehden "The
Guardianin". kirjeenvaihtaja. Myös
lähtien hänen puolueensa on kiel­letty,
mutta jos sellainen käsite
kuin vapaat vaalit olisi Panamassa
mahdollinen, niin,useat ihmiset us­kovat
t r i .Ariasin voittavan ylivoi­maisesti
tämän juoksun, jossa hän
kantaisi "Panaman Peronin", väre­jä.
Ainoa mies, joka saattaisi voit­taa
hänet, on epäilemättä Fidel
Castro, sillä t r i A r i a s in joutuessa
syrjään Kuuban vallankumous on
saanut osakseen ihailua monien nu­risevien
panamalaisten keskuudes­sa,.
USAn ulkoasiainministeriössä ol­laan
tästä hyvinkin perillä, mutta
eri asia on, missä määrin se voi
suostutella puolustusministeriön tai
Panaman hallituksen ryhtyipään
asianmukaisiin t o i m e n piteisiin.
Puolustusministeriö toivoo, kuten
tällaisilla ministeriöillä on tapana,
että sen sotilaallinen asema säilyy
poliittisten tekijäin häiritsemättä.
Samalla tavoin Panaman hallitus
toivoa etuoikeuksiensa jatkuvan ja
se paljastaa harvainvallan tavan­omaisen
vastenmielisyyden ryhtyä
mihinkään merkittäviin uudistuk­siin
huolimatta presidentti Kenne­dyn
pyrkimyksistä toteuttaa 'edis­tyksen
liiton' ohjelmaa latinalaista
Amerikkaa varten."
Edellä lainattu katkelma on var­sin
paljastava, eikä sen merkitystä
Sodanvaara ei vielä
ohi, varoitti
NLn pääministeri
Bukarest. Neuvostoliiton pää­ministeri
Nikita Hrushtshov sanoi
täällä viikonvaihteessa, että jotkut
kaukonäköiset ihmiset kapitalisti­sissakin
maissa alkavat nähdä yhä
paremmin kuinka tarpeellista on
päästä yhteisymmärrykseen idän ja
lännen välillä;
Mutta samalla hän varoitti, että
sodanvaara e i ole vielä ohi ja että
tulisi olla valppaana siltä varalta,
että imperialistit ryhtyisivät joihin­kin
sotaan johtaviin toimenpitei­siin.
• • (
Hän oli puhumassa 80000 ihmistä
käsitt.ävälle joukkokokoukselle
päättäessään viikon kestäneen vie­railunsa
Romaniaan.
Hän sanoi, että k r i i s in ratkaisemi­nen
Laosissa ja kokoomushallituk­sen
siellä muodostaminen ovat esi-merkke
ä siitä miten voitaisiin>rat^
kaista sellaiset ongelmat kuin Län-^
si-Berliini.
Hän arvosteli joitakm länsimaisia
sanomalehtireporttereita että he
olivat antaneet virheellisiä raportte­j
a siitä mitä hän o l i sanonut Sak­sasta
ja Berliinistä viime tiistaina
pidetyssä kokouksessa.
Hän sanoi, että jos länsimaat pit-kistyttävät
loppumattomiin neuvot­teluja
Saksan tulevaisuudesta, niin
Neuvostoliitto tulee allekirjoitta­maan
erillisen rauhansopimuksen
Itä-Saksan kanssa kaikkine seurauk­sineen.
Ranskan lakko-liikkeet
jatkuvat
Pariisi. — Valtion .kaasu- j a sSS^
kölaitosten sekä valtion rautateidiflr -
työläiset Ranskassa aloittivat tk 19 >
päivänä kolmipäiväiset lakkotqijr: >
menpiteensä tehostaakseen palkatr>^ »
korotusta j a lyhyempää työviikko» [
koskevia vaatimuksiaan. v J
Lakko pysäytti Pariisin maanaläi- i
sen liikenteen, mutta muutamat jb- !
nat jäivät kuitenkin liikenteeseen.
Pitkän matkan- j a esikaupunkiläir^ii
kenteeseen lakko aiheutti vakavia'***
hankaluuksia. Lisäksi se aiheutti -
huomattavia keskeytyksiä kaasun ja .
sähkön jakelussa.,
Valtion työläiset toteavat, että:
heidän palkkansa :ovat jääneet jäl^
keen yksityistediisuuden
mistä palkoista.
11
SITÄ
maksa- '
. • T T ft
V •'
JA
TÄT^
1867 — S i r John A. MacDonald,
Canadan ensimmäinen pääminis­t
e r i.
K U L T A K A I V O S =
— Minä haluaisin nähdä kaupun­gin;
jossa kaikki ihmiset olisivat
vapaita mädänneisyydestä.
^ Minä myös. Sellainen kaupuii^Q
ki «lisf todella kultakaivos " o i k ^ ' * ^?
le"^ öiiehelle. '
' PAKOTTr LIIAKSI
"Sitä täytyy pakottaa ihmisiä: :\
tamaan yhtä ja toista, vaikka Mie y ?
eivät haluaisikaan", opetti robdc^ i J
kauppias oppipojalleen. 'TitäälÖKJ
ettaa vetää ostajain huomioon sitä
taikka tätä.'' . ,y^:v,-^;'is>.-^ ,
"Minä käsitän", vastasi poika. S^'^ !
massa astui kauppaan vanhanp<%;;^ !
leinen nainen, joka oli tehnyt osjja^ j
toksensa samassa kaupassa jo mon- Ä .
tä vuotta. Nainen oli postimerl^iä •
vailla. Poika antoi merkin ja sär­mällä
päätti koettaa isäntänsä m|äf' ? ]
räystä: pakottaa ostamaaan jotaiff »
muutakin. i
"Pitäisikö olla mitään muut^';^ * f
sanoi hän. 'Hiusväriä, poskimaalia,-
kasvopuuteria, reumatismitippofft! - ;
luteenmyrkkyä, koinhävittäjää •
>Seuraus tästä pakotuksesta o l i pe, !
että vanhanpuoleinen nainen nyt •
ostaa kadun toisella puolella ole- '
vasta rohtolasta. * .'
PÄIVÄN PAKINA
Todella "konuja ajatuksia"
Strateegiset
varastot USAn
painajaisena
Kennedyn hallituksen erikoisva­liokunta
on laatinut ehdotuksen,
jonka mukaan USAn hallituksen vja
sotavoimien strategisten tavaroiden
varasto-ostoihin käytetään alkavana
budjettivuotena 600—800 miljoonaa
dollaria. Tämä on moninkertainen
määrä, mitä tarkoitukseen on ai­kaisemmin'varattu.
USAn strategisten tavaroiden ar-
VO on tällä hetkellä 7.7 miljardia
dollaria. Senaatin erikoinen varas-tovaliokunta
on tutkimuksissaan
kuitenkin arvioinut, että tässä sum­massa
on l i i k aa 3,4 miljardia dol­laria.
Se on tehnyt ehdotuksen, et­tä
ylimääräiset strategiset varastot
voitaisiin sijoittaa maailmanmark­kinoille
sekoittamatta markkinoi­den
"normaalia" kehitystä sekä
hintojen että määrien suhteen. Va­rastojen
supistamisen vastustajat
ovat sitä mieltä, että maailmanta­lous
(kapitalistinen) joutuisi seka^
sortoon, mikäli .strategisia varasto­ja
ryhdyttäisiin purkamaan.
Torontolaiset virkaveljemme ovat
kuulema löytäneet ' konuja ajatuk­s
i a " noilta Sudburyn "kommunis­teilta".
Viitattuaan meidän lehtemme
"kukkoiluun kuinka muka siellä
(siis Vapaudessa — K ) ollaan työ­väen
parlamenttiehdokkaiden taka­na.
Torontossa ilmestyvä Vapaa Sa­na
kertoo lauantaina sen pitkäve­teistä
jorinaa hieman lyhentäen.sa­natarkasti
näin:
"Epäilimme kylläkin jo silloin
tuota rehvastelua täysin valheelli­seksi
sillä . . . herran voideltuna;
olivat liberaalit' . . . Nyt kun vaa-lietPtulokset
ovat selvillä, nähdään­kin,
että olimme aivan oikeassa.
"Sekä Nickel Heitin että Sudburyn
vaalipiirissä tempasivat liberaaliset
ehdokkaat huiman^enemmistön kil­pailijoistaan;
"Molemmissa vaalipiireissä sen
sijaan työväen, siis NDPn ehdok­kaat
jäivät äänissä soittelemaan le-pänlehdille
sillä liberaalien lisäk­si
konservatiivienkin ehdokkaat
porhalsivat heistä, paljon edelle
.. ff •
Sivumennen .sanoen tämän kir­joittajasta
tuntuu, että Vapaudelle
annetaan nyt Vapaa Sanassa hie­man
liian suuri voima ja merkitys
kun se nimenomaan meidän lehdes-ämme
puhuen yrittää .selittää, että
^Iickcl Bellin ja Sudburyn vaalipii­r
in valitsi at ovat "rivien välistä"
lukien saaneet sellaisen käsityksen,
että työväcnehdokkaidcn äänestämi­sen
asemesta onkin äänestettävä l i ­beraaleja!
E i tämä vaatimaton Vapaus-lehti
sentään mikään ihmeitten tekijä
ole, eikä lähes tulkoonkaan niin
suuri voimatekijäkään!
Mitä sitten tulee Vapauden asen-tee.
seen viimeksipidetyissä vaaleis­sa,
niin siinä ei todellakaan ole mi­tään
epäselvää. Meidän lehtemme
antoi avoimen -ja horjumattoman
kannatuksensa Uuden demokra^ti-sen
puolueen tNDPn) ehdokkaille
kautta mnan, muutamaa "poikkeus­tapausta''
lukuunottamatta;^— ja nä­mä
"poikkeustapaukset" mainittiin
myös avoimesti.ja julkisesti.
Y k s i niistä poikkeustapauksista
oli Nickel Belt vaalipiiri — missä
Uuden demokraattisen puolueen
ehdokkaana oli pahamaineiseen
rcittaustyöhön osallistuneen teräs-union
eräs jäsen ja hänen silmän-tekevinä
taustamfehinään Mihe-Mill
osasto 598 johtokunnan niitä mie­hiä,
jotka ovat menettäneet kaiken
arvovallan ja kannatuksen Nikkeli-teollisuuden
työläisten keskuudessa.
Nickel Beltistä puheen ollen
meidän lehtemme sanoi julki.sesti
j a avoimesti, että siellä ei ole yh­tään
ainoata sellaista ehdokasta,
jota lehtemme voisi rehellisesti puoli, kuten on tavallisesti raakka:;;;
j a puhtaalla omallatunnolla valit­sijoille
suositella.
Sivumennen sanoen Nickel Beltin
vaalitulos osoittaa, että sikäläiset
työläiset ja farmarit olivat kuiten­k
i n sitä mieltä, että parempi on ää­nestää
pienemmän pahan, eli libe­raalien,
kuin pääpaholaisen, tory-puolueen
ehdokkaan, mr. G i l l i s in
tai toisten reittaajien puolesta. Mut­ta
korostettakoon tässä sitä tosia­siaa
vieläkin että vaikka lehtem*
me ei "omasta takaa" kirjoittanut
yhtään riviä eikä "rivien väliäkään"
liberaalien puolesta Nickel Seitis­sä,
niin tämän kirjoittaja henkilö­kohtaisesti,
kuten meidän lehtem-me
sanomalehtenäkin, kieltäytyy
heittämästä kivellä Nickel Beltin
valitsijoita siksi kunjhe kieltäytyi­vät
tukemasta reittaajien hyväksi
toimineita ehdokkaita puolueyh-teyksistä
huolimatta. Tosiasia ni­mittäin
on että tunteet ailahtelevat
melko voimakkaina vieläkin taval­listen
kansalaisten keskuudessa sen
vuoksi kun reittaajat ovat niin pal­jon
tehneet pahaa suurpääoman hy­väksi
ja työtätekevien aseman huo­nontamiseksi.
Kuka käski torypuo-lueen
ja NDP:n nimittää reittaa­jien
puolella olleet ehdokkaat? Re­hellinen
vaalitulos on nyt osoituk­sena
siitä, mitä reittaajista aratel-laan
väestön keskuudessa.
Mutta kuten sanottu, ylenpalttis­ta
voimankorotusta on sittenkin
Vapaa Sanalle selittää, että Vapaus
olisi kaiken tämän aikaansaanut
Nickel Beltin ja Sudburyn vaalipii­rissä.
Sitäpaitsi asias.sa on toinenkin
J
rassa kaksi päätä.
' U u d e n demokraattisen puolueett-J
(NDP) ehdokkaat julistivat monoei^^
kertaan paikallisen näköradion v|i^-
lityksellä silmät päässä mulkoillen^i
että he "eivät hyväksy kommunis-: ,
t i e n " kannatusta ja että kommuni^V;
tit eivät saa tukea heitä. Tämä sit- ;
tenkin, vaikka konimunistinen pUet- ;
lue kieltäytyi edes tarjoamasta beib |
le kummallekin kannatustaan. (Va-, ^
paus julkaisi toimituskirjoitukScM; *
NDP:n Sudburyn vaalipiirin ehd#fcw\
kaan puolesta, mutta vaatimäub- ,
muuskäsitysten perusteella kieKBy* *
dymme uskomastia, väittämästä Ja
uneksumasta sitä, että NpPrii. eh­dokas
sai tuntuvasti paremman kahv
natuksen Vapauden toimituskirjoi-tuksen
takia Sudburyn piirissä,
kuin sai NDP:n ehdokas Nickel
Beltissä, niissä Vapaus kieltäytyi
vissien tosiasioiden perusteella tu­kemasta
NDPrn ehdokasta.
NDP:n~" ehdokkaat saivat siis
"oman tahtonsa" läpi. Kommunis*
tinen puolue ei tukenut heitä kiifiji- ' i:
massakaan vaalipiirissä, ei Sudbtf- ;
ryssa eikä Nickel Beltissä. He ei« ''
vät siis saaneet kommunisteilta '
pelkäämäänsä 'kuoleman suudel­maa".
'" ;
Mutta Vapaa Sanan mielestä Vä-:
paus on rivien välissä esitystyylin-sä
ansiosta vastuussa siitä, että
NDP: n ehdokkaat eivät saaneet­kaan
muka heille "luvattua" kanna­tusta.
Ja tämä sittenkin, vaikka
esim; Vapaus nimenomaan sanoi, <
että Nickel Beltissä ei ole yhtään ^
ainoata sellaista ehdokasta, jpta
voitaisiin työvacnmiohonii .ss4io«ii-telia.
— Känsäkoura.