1951-08-09-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 Tor«t9ino> elokuun D p; — T}iOr«day, August'», 1931 st «lii }IardIU>Gk-lcuI(a-kaivanto suljetaan TorontA Vuodesta 193d I d h t im tuottanut Ja k e r r a n ' ai]»i9änmfn su) ' j e t t u R a r d R c c k » k t i l t a f c a i v a n t o s u l j e t a a n elok. 15 pnä. todennäköisesti pysyvälsssti ilmoittaa yhtiön p r e s i dentti A . W,' VVtJlte täällä. ; : ^ p i v a p t o : oli ensimmäinen alkuperäinen kultalöytö L i t t l e Lon« Lake alueella J a . p n tähän mennessä tuottanut k u l t a a U b e s kymmenen m l l j o or n a n d o l l a r i n a r v o s t a ! ; K a i v a n n o n ' s u l kemisen syynä o n taipeeksi ki}I tapitoll-s e n o o r i n puute., K o l m e n :viime -vuör; den aikana - o n o o r i n ; kultapitoisuus vaihdellut dollariin tonnia kobdeo^ ' . v i . (t •t .1- 'm i i i m> m iMmmmä. ' l l l l j f — K u n lää^ltyslaitos p o i s t e t t i in C a - nadassa^ 1854 oU joilloin 180 läilnltys-h e r r a a ' j a niillä'hoin 72,000 a l u s t a l a l s - . t a . Joiden käytössä- o l i lähes 13 m i l j. ££kkeriä maata*. ' Simms & Pickering Vakuutuksia Ja kilntelmlstöjä' ; Kilntelmistölainoja Ja^b^ 20, Plne St, N . - Tlnmilns, Ont PiibelJa.112 . Barnes Drug Co. — s KAUPPAA — Sanlt Ste. MmrtB OntMfo RCA Victor Radioita Nyal-lääkkeitä TiydeUloen varasto lUfckelUL Postitilaukset täytetään huolellisesti. , Kolmesataa Canadan sveitsiläistä kleaiU, nrheiU ja iloitsi traditlonaaU-sen : kokbovaUu»n - ^ e f ^ OntaMossa,vIettäe8sään Sveitsin itsenäisyyden 660-vaotispäivää. Kuvassa nähdään, mrs. Elsy Sater Sveitsin kansalUspuvnssa. ja iZLXj Karlovy Varyn elokuvajuhla Kansainvälisessä elokuvafestivaalissa esitettiin 133 elokuvaa 19 eri maasta l o a n ympärille. He Joutuvat vangiksi on mu ;een ; K a r l o v y Vary^ 'TshefcluMiloTakla. —• Kuudes/kansainvälinen elokuvafestiv a a l i a v a t t i i n täällä j u h l a l l i s e s t i h e i - näit. 14 pnä j ä J a t k u i saman kuun,29 päivään. . J u h l a n tunnuksena oli N y t Teidän on a i k a suunnitella loppukesän, s y k s y n Ja ..talven, m a t k o j a S U O M E E N . Parempaa v a l i n taa el v o i tehdä k u i n ovat suositut moottorllalvat " G R I P S H O L M " . i a l " S T O C K H O L M " Näillä l a i v o i l l a - n a u t i t t e mukavuudesta. < levosta J a .virkistymisestä.^ T R u o k a on m a i n i o t a J a p a l v e lu moitteetonta. ' ' Lalvavnorot Ncir Yorkista GSteborfiin: S T O C K H O L M . . . . .Elokuun 25 p. G R I P S H O L M ..Syyskuun 4 p. S T O C K H O L M . . . . . Syyskuun 18 jp: G B I P S H O L M . . . ^ .Lokakuun 2 p. S T O C K H O L M ; . . L o k a k u u n 16 p. Hallfaxista seur. pnä. G R I P S H O L M Marrask. 1 p. S T O C K H O L M . . . Marrask. 10 p. G R I P S H O L M . . . . . Joulukuun 5*p. S T O C K H O L M . . . . : J o u l u k u u n 8*p. Halifaxteta seur. pnä. (•) Joulunulkoja. • M A T K A T A V A R A lähetetään suoraan tärkeimmille p a l k k a - kuhninee Suomeen. • S U O R A T J U N A Y H T E Y D ET Qöteborgista Tukholmaan, Jos- ; ta s u o r a höyrylalvayhteys Suomeen. • S U O M E A P U H U V A M A T K A O P A S seuraa matkustajia H e l s i n k i i n . Alimmat hinnat: TnrlsUluokassa $189-^^199.50 Ensimmäisessä luokassa $299.25 Teryetullcio Ulija Snoinetu on S A L :n l i b l i p i k r i t i . Val.litvan* kolme pakeni* «liatlarn kahvia, riia:ä, brdclm.a, kaakaota, M t u k k c i l a )r* iiyliiniiukkia hiutaan {6.IS $7.83,. t l I ; Noi»««, pcrilli- l».iuIiiM K r l . , a.oflo luotceata vacaaloaia. T O D E L L I N EN L A I U A . ' Tllatessanne paikkoja ja paketU- . asioissa saatte parhaat tiedot asiamleheltämme. Swedish American Line 1255 PhIUIps S«.. Montreal. Que. 470 Main St.. Winnlper, Man. Vnlon Bank BIdff. Caleary, Alta 1835 HaUrax S t . Regina. Sask. ' Feodaalisen ajan verolaki on vielä voimassa Suomessa HelsInkL — "Länsimaisen Isiltä per i t y n oikeuslaitoksen" kummallisimpia pykäliä lienee Suomessa yhä edelleen voimassa oleva laki rälssi verosta, j o n k a perusteella suuromistajat yhä k a n tavat ylimääräistä veroa maanomistaj i l t a . Kansandemokraattinen edustaj a Myllymäki y..m; ovat n y t k u i t e n k in tehneet aloitteen tämän luo;inotto. muuden poistamiseksi. Heidän eduskunnalle Jättämässään aloitteessa sanotaan m m . : • Ruotsin v a l l a n aikana, v, 1789, on maatamme koskevaksi säädetty laki rälssi verosta. Tämän l a i n perusteella saivat suurten kartanoiden omistajat oikeuden verottaa talonpoikia. Vero o l i : maksettava luonnontuotteena tai rahana. N y k y i s i i n oloihimme soveltumattomana on tämä, " i k u i s i k s i ajollesi" v o i massaolevaksi säädetty l a k i kumottu 24 päii^nä marraskuuta 1924, imlkäll sanottua veroa olisi jouduttu maksamaan valtiolle.' Yksityisiä verottajia koskevalta k o h d a I t a ; o n laki edelleenkin v o i massa. : Niinpä nmi. Tottijärven pitäjän Pajulahden kylässä oleva P a j u k a n t a - i d m i n e n rälsslverotila R N : o G Joutuu maksamaan Laukon kartanolle vuosittain rälssi veroa : 3.10 h l ruista. 3.10 h l ohraa, 2.48 h l kauraa Ja r a h a a 33:50. • K u n tällainen, joakus>ieraan v a l l an aikana " i k u i s i k s i ajolkslV säädetty verotus o n kokonaan ylimääräinen r a s i tus talonpojille, jotka joutuvat sitä maksamaan yksityisille . 'vierottajille. olisi oikeudenmukaista; että tämä Inki tältäkin kohdalta k u m o t t a i s i i n j a v e rovelvolliset (vapautettaisiin tästä y l l - mduräisestu rasituksesta. , Edelläesitetyn perusteella ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,- että hallitus antaisi Eduskunnalle esityksen maanviljelijäin vapauttamisesta rälsslveron maksamisesta. 'Rauhan, uuden. ilmaisen Ja p a r e m man m a a i l m a n puolesta" mikä yhdessä Picasson: rauhankyyhkyscn kanssa i l m a i s i festivaalin pyrkimyksiä. Fest i v a a l i n a i k a n a esitettiin k a i k k a a n 41 taiteellista elokuvaa. 9 kokopitkää d o kumenttielokuvaa Ja 83 lyhytelokuvaa k a i k k i a a n 19 eri maasta. -Ulkomaisia y i e r a i t a o l l 29 eri maasta, k a i k k i a an y l i sata henkeä. Festivaalin a i k a na järjestettiin keskustelutilaisuuksia, Jä konferensseja, joiden keskeisenä a i heena oli elokuvan tehtävät r a u h a n - taistelussa. F e s t i v a a l i n j u h l a l l i s t a a v a j a i s t i l a i s u u t t a kunnioittivat läsnäolollaan pääministeri Zapotocky ynnä muut h a l l i t u k s e n Jäsenet. Kansaitrvälinen elokuvafestivaali t oi esille suuren J o u k o n ; k o r i e a n luokan elokuvia,' j o i d e n tuottajina varsinldn Neuvostoliitto j a kansandemmokra-t i a t kunnostautuivat, myös I t a l i a ja Ranska. Mukana olleet elokuvajourn a l i s t i t toteavat tason yleensä k o r keammaksi k u i n viime vuoden festivaaleissa. E r i k o i s e n suureksi yllätykseksi muodostuivat Uuden K i i n a n elokuvat, j o t k a olivat huomattavan korkeatasoisia, sekä PohJois-Korean dok u m e n t t i - j a taide-elokuvat. E l o k u v a f e s t i v a a l i n kolme suurta pääpalkintoa jakautuivat siten, että suuren psflkinnon s a i neuvostoliittol a i n e n elokuva " ' K u l t a i s e n tähden . r i t a r i " , rauhan palkinnon k i i n a l a i n en elokuva "Teräksinen sotilas" j a työn p a l k i n n o n neuvostoliittolainen elokuva "Donetsln iiiilityöläiset". K i i n a l a i sesta elokuvasta eraat f i l m i k r i t i i k ot antavat jylistäviä lausuntoja mainiten, sitä elokuvaksi, joka Jäa historiaan. F i l m i kuvaa erästä episodia k u o m i n - t a n g i n joukkojen j a kansanarmeijan välisessä taistelussa. Toiminta (kesk i t t y y neljän kansanarmeijan sotij a kokevat hirveitä kärsinorksiä j ä k i dutuksia. Elokuva kuvailee heidän reagolntiaan kuomintangilaisten y r i t y k s i i n horjuttaa heldän^moraallaan j a vastustuskykyään ja - s a a d a heidät erlpuraisSksi. Eräs s o t i l a i s t a on hy-^ v l n nuori, j a 'häntä esittää nuori ix>i-j k a , jonka t u l k h i t a on- n i i n valloittava todistus inhunillisestä/suuruudesta, sodan julmuuden keskellä,', etta hän painuu lähtemättömästi katsojan mieleen. Vapauskamppailua kuvaavista elokuvista j a e t t i i n täiiä vuonna kaksi p a l k i n t o a , j a ne saivat korealainen elokuva '^Nuoret p a r t i s a a n i t " ja bulr garialalnen elokuva "Hälytys". SaBc-salainen elokuvasatilri •^Alamahietf' p a l k i t t i i n sasialistisen edistyksen puolesta taistelevana elokuvana. Saksa-r; l a i n e n elokuva herätti m u t i l t a k i n o - s a l t a a n mielenkiintoa. E s i t e t t i i n m. m. s u u r t a tunnustusta saanut problee-mlelokuvÄ " S o n n e n b r u c k i n perhe" Jä värielokuva "Kylmä sydän", joka s ai p a l k i n n o n hienosta värikuvausteknii-kastaan. Tshekkoslovakian rauhanpuolustaj i e n erikoisen rauhanpalkinnon sai puolalainen dokumenttielokuva " R a u ha voittaa koko maailmassa'\ K u n n i a k i r j o j a salvat i t a l i a l a i n e n elokuva " E i ole r a u h a a o l i i v i p u i d e n a l l a " , Joka kuvaa köyhän etelä-italialaisen l a m maspaimenen kovaa taistelua jokapäiväisestä leivästä, tshekkiläinen elokuvaohjaaja J i r i Weiss elokuvasta " N o u see uusia t a i s t e l i j o i t a " j a s e n pääosan esittäjä F r a n t i s e k Smolik; r a n s k a l a i n e n ohjaaja Louis D a q u h i elokuvasta "Ensimmäinen Jumalan jälkeen", k i i n a l a i n e n o h j a a j a S h i T i m - s a n f i l mistä "Uudet sankarit j a s a n k a r i t t a ret", ranskalainen o h j a a j a ^ a n - P a u l de ChanoLs filmistä "Osoite tuntemat o n " . Neuvostolainen dcikuipenttielo-kuva: " K u k o i s t a v a UkrainaVi p a l k i t t i in väreistään j a parhaimpana lyhytelokuvana p a l k i t t i i n ranskalainen "Elä-' köön satamatyöläiset". ij IVoshlngiOB. — Lobradorin ylänkö-maalla retkeilleet National Geographic Societyn edustajat sanovat, ettA Leb-> tadorln yJänkömaalta laskevat B a - nMIt^n-Joen jvedet iDU9<Iostavat valtavan vesivoiman Oiand PaUsilla. Joka on toiseksisuurin vesiputous Niäfä-ran (Jälkeen. - , ' , , '' He ovat todenneet, että Hamilton- .Jdki putoaä^^.mailln matkalla kaikkiaan Ifm jalkaa mikä muodostaa yhden :• valtavimmlsta" suurten Jokien putouksista. Juuri Grand Fallsin yläpuolella putoavat Joen vedet '210 Jalkaa; Sen Jälkeen on selvä 245 Jalan putous, joidta Jälkeen Joki tekee Jyrkän mutkan Bovdoinin kanjooniin. Jossa' vesi laskee sen kuohuvassa nielussa vielä 674 Jalkaa.' 'Kymmenen inailin etälS3^dessä näistä putouksista (linnuntietä'kulkien) sijaitsevat: nelinkertaiset tuntemattomat putoukset Hamilton-Joen tuntemattomassa haarajoessa.^ Näillä putouksilla:: on niin harvoin: Ja vähän Lähes $00 sötiiastJiUkoklafi kaukana Yhdysvalbista on tdistiis liySkk|ysaikei$fa v i e r a i l i j o i t a , ettär^ useissa kartoissa on J o k i mierkitty pisteillä/ merkkinä siitä, että Joen suunnasta ei ole tarkkaa tietoa. .Ennen^vuotta 1929'Ci k u k a an ollut;nähnyt tämän Joen y l ä - J a a l a - putouksia, väittävät m a i n i t u t r e t k e i lijät. Jotka oUvat a l u e e l l a kesällä 1950. Joessa oleivat saaret'Jakavat k u m m a n k i n putouksen kahteen osaan. , Retr k e i i i j ^ t kulkivat alumilnikanoöteill^ k a i k k i a a n 578 m a i l l a Ja j a l k a i s i n 61 m a i l i a viiden .viiikon a i k a n a , alkaen n i a t k a n s a B u m t Creekiltä. Jossa o li r a u d a n etsijäin keskusleiri. He lopett i v a t retkensä N o r t h West K i v e r in s u u l l a s i j a i t s e v a a n träppärien asutukseen. Jonne s a a k k a v a i k u t t a a A t l a n t in nousu- Ja laskuvedet. Tällä kertaa ei ole vielä tiedossa mitään s u u n n i t e l m i a G r a n d F a l l s i n ja tuntemattoman Joen vesiputousten byväkslkäytitöön nähden. Kirj. N. Harin •'• (Pariisissa pidetyssä ulkoministerien s i j a i s t e n kokouksessa länsivallat k i e l täytyivät Jyrkästi käsittelemästä ky^ syaiystä' f U S A : n sotilasti&iluäHlista; M a a i l m a n .rauhan säilyminen Ja lu JittamJnen vaatii k u i t e n k i n tämän k y s y m j l e ^ n Ja A t l a n t i n sopimusta koslMytm'', kysymyksen ottamista; vi-k o m i n ^ r i e n neuvoston päiväjärjesr ^by^cseen:'Tämä o n a i v a n selvää, sillä 'XfäXMx''' v i e r a i s i i n ' m a i h i n muodostamat hikuisat: sotilastukikohdat ovat suurimpana syynä nykyiseen Jännlt-: tyneeseen kansainväliseen tilantee-: seen. t E S A : l l a ' o n n y k y i s i n - r a j o j e n s a i d -: kopuolellavl^hes 500 strategisesti tärkeää sotilastukikohtaa. J a s u u r i n osa. niistä . t u h a n s i e n m a i l i e n päässä sen/ m u u t t u v a n sosialistisen i h m i s e n t u n - n e m a i l m a n t u n t i j a , runoissaan hän yhdistää perheen, lapsenrakkauden Ja yleensä rakkauselämän : kysymykset r a k e n t a v a n - ihmisen > a j a t u s p l l r i i n. Ferencs Juhoszzln paras: teos' kertoo U n k a r i n talonpojan- sankarillisesta Kirjallisuuden renessanssi Unkarissa Kansan vapauttaminen on kohottanut kirjallisuuden painosmäärät kuusikertaisesti—^kirjailijat kansan puolesta U n k a r i n kansandemokratia on K U M I A M A A T A L O U S T U O T T E I S TA Y h d y s v a l t a i n maatalousministeriön tiedemiehet ovat valmistaneet synteettistä k u m i a maidosta j a ruokaso-kerlsta. Tämä Lactroprene B N sopii p a l j on paremmin m u u t a m i i n t a r k o i t u k s i i n kuin luonnonkumi j a muut kelnokumllaadut. Lactroprene B N kestää erikoisen h y v i n kuivaa kuumuutta, vettu. o l - Jyii Ja hyvin alhaisia lämpötiloja. Tledemlcshet ovat situ mieltä, ettu se tulee syrjäyttämään muut auton volmansiirtolaitteissa. t i i v i s t e i s s ä, jätihdytyslaitteissa j a polttoainesäiliöissä käytettävät kumllaadut. KOKONAINEN TIETOKIRJASTO YHDESSÄ TEOKSESSA TIETOJEN KIRJA Kuusi 08aa« kukin osa käailtäen yli 800 sivua Koko teoksen hinta sld. $15.00 • Kuiislosainen oplskeluteos, Jossa annetaan kolmenkymmenen eri tietoalan peruskurssit osa osalta edeten. Soveltuu yhtä h y v in omlnpälnopiskeluun k u i n koulujen tai kurssien täydennykseksi. E i edellytä l u k i j a l t a a n alkeistletoja; m u t t a tarjoaa täysopplneel-l e k i n m a i n i o n tilaisuuden kertaamiseen J a tietojen syventämiseen. TEOS SISÄLTÄÄ SEURAAVIEN AINEIDEN KURSSIT: biologia, eläintiede,: englannin • kieli, filosofia Ja slelatiede. fysiikka, fysiologia, geologia, Suomen Ja maailmanhistoria. Ilmatiede, kansantalous, kasvitiede, kemia, kirjallisuushistoria, kirjanpito J»' liikelaskenta, latinankieli, maantiede, maatalous, matematiikka, musiikki, piirustus Ja maalaus, pikakirjcritns, ranskan klell, ruotsin klell, saksan kiellä suomen k l ^ , taidehistoria, tek-nlldia, tähtitiede, uskonto. T I L A T K A A OSOriTEELLA: VAPAUS PUBLISHING C O . Box 69 Sudbury. Ontario niittänyt kulttuurivallankumouksen kauneimman voittansa k i r j a l lisuuden a l a l l a . V. 19^9 J o l k a i s t l ih U n k a r i s s a 46 miljoonaa k i r j a a Ja broshyyria (asukasluku 9.3 mllJ) J u l k a i s t u j e n k i r j o j e n l u k u o l i k a k sinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna Ja kuusinkertainen sotaa edeltäneeseen vuoteen verrattuna. U n k a r i n kansan nälkä k a s vaa hyvinvoinnista.^ p o l i i t t i s i s t a Ja taIoudeIIi<L^ta saavutuksista Ja myöskin sosialistisen kulttuurin kehityksestä.. Tämä 46 - m i l j o o n an kappaleen p a i n o s , ' j o k a v. 1950 y l i t e t t i i n huomattavasti, merkitsee - myös sitä, että Unkarissa o n k i r j a k i n , Jnuii- samoin k u i n tehtaat Ja pellot, tullut työtätekevän luokan aseeksi Ja omaisuudeksi. N E U V O S T O K I R J A L L I S U U S U N K A R I S S A K i r j a l l i s e n elämän muuttumiseen on ratkaisevasti vaikuttanut se, että Neu\X!stolilton kaunokirjallisuus on vallannut alaa .Unkarissa; 1945—1948 loppuun m c n n e : s l j u l k a i s t i i n 549.000 kappaletta Neuvostoliiton kaunokir-: j a l l i s i a tsoksla. 1949 nousi painos k o l minkertaiseksi: Ilmestyi 1,659,000 teosta. Osoituksena neuvostolaisen k a u - no'.{lrJalllsuuden'kansansuoslosta ovat luvut, joille el lovdy vertaa U n k a r in k i r j a p a i n o n historiassa: Sholohovin H i l j a i n e n D e n 50,000, Aron Raivaajat '80,C00, A . Beck: Volokolamskln v a l t a tie 70,000 kpleen painoksena, A s a j e v ln K a u k a n a Moskovasta-nimisen k i r j an ensimmäinen painos. 25,000 ikp]., m y y t i i n loppuun vajaassa kuukaudessa. J a 1950 kesällä o l i sen kolmannen p a i noksen määrä 75,000 k p l . Neuvostokirjallisuuden hyppäys-mähien eteenpäinmeno on osoituksena kulttuurivallankuuouksen k i r j a l l i sella rintamalla saavuttamasta menestyksestä. i i U k e v a yleisö on k a s v a nut v a l t a v a s t i , j a työläis- seikä t a l o n - p o l k a i s l u k i j a t ovat päässeet enemmistöön. Neuvostokirjallisuuden mestariteoksista tahtovat U n k a r i n työtate-vät oppia tuntemaan ei vain neuvostoihmisen elämää, vaan myöskin neuvostoyhteiskunnan kehitystä j a sen ongelmien ratkaisua. Näistä teoksista unkarilaiset saavat vastauksen s i i hen, miten heidän o n suhtauduttava työhön, työtätekevihi lähimmäisiinsä j a yhteiskuntaan. -He saavat vastauk-sen myös s i i h e n , m i t e n o n taisteltava r a u h a n puolesta, miten puolustettava nousevaa sosialistista valtiota. Umka-r i l a i n e n l u k i j a löytää näistä teoksista oman elämänsä., omat probleemaasa. U N K A R I L A I S E T K L A S S I K OT S U O S I O S SA ' U n k a r i n klassikkojen. Unkarin menneen ajan edistyksellisen k i r j a l lisuuden p a r h a i t a ; luomuksia, j u l k a i s t a a n v a l t a v i n a paiimksina. V a l l a n k u moustaistelija Petöf 1. viime vuosisad a n suurten runoilijoiden'joukosta M i h a l y Vdrösmarty j a Janos Arany. suurten romaanikiljailijoidenjouikosta M o r Jokai. Jossef-Eötvös, Lajos T o l - nai j a K a l m a n M i k s z a t h pääsevät n yt ensimmäisen k e r r a n koko elämäntyöllään lähelle l u k i j a a . Endre A d y Ja Jozsef A t t i l a , joiden vallankumouksel- Ilsen runouden arvoa ei vanha Järjestelmäkään pystynyt kieltämään, ovat nyt suosituimpia k i r j a i U j o i t a . J a h e i dän teoksensa ilmestyvät eimenäke-mättomän s u u r i n a painoksina. -: Vielä maan vapautumisen jälkeisinä vuosina ilmennyt k i r j a l l i n e n t a a n tumus Ja kosmopolitisml on i k e h i t y k - sen kuluessa menettänyt kaiken m a a perän j a tänään on nousemassa täydellisesti uusi kU-jailijakaarti. joka ammenta neuvostokirjallisuuden ja U n k a r i n edistyksellisten perinteiden kokemuksista, pyrkii päästämään kuuluville U n k a r i n kansan. U n k a r in työväenluokan äänen, joka tuo l a a j o j e n joukkojen probleemat kirjallisöu^ teen. U N K A R I N U U S I R U N O US J A D R A A MA (Ensimmäiseksi sai lyyra uuden ään e n antaen U n k a r i n kirjallisuudelle l u k u i s i a uusia, nykyään kaikkialla maassa tunnettuja rakastettuja nmoi- Ujolta. Työväenliikkeen vartha runoil i j a Z o l t a n Zelk kuvaa usein klassillisessa muodossa, jalolla paatoksella työväenliikkeen taistelua. Joulukuun 21. päiväksi 1949 hän Wrjoltti "Uskollisuuden j a kiitollisuuden laulun', joka oli U n k a r i n kansan mittaamattoman rakkauden ilmauksena-^Unkarin vapauttajaa, suurta S t a l i n i a Jcdhtttän. S t a l i n i n 70-vuotispäivft merkitsi muut o in ratkaisevaa rintamamurtoa Unk a r i n runoudessa: U n k a r i n > runoilijat antoivat tuon päivän kunniaksi lukuisia uusia teoksia U n k a r i n kirjallisuudelle. Gabor'Devecserin runoddessa o n ydinkysymyksenä rauhantalstelu, rauhan puolustaminen: tästä kertovat hänen kauenimmat runonsa. Lajos K o n y a tarkastelee uudelleen nousevaa maata, varsinkin uudekslmuuttuvaa kylää, hänen nmojensa aiheena- ön sosialismin tielle astiiva U n k i e u l n ' t a lonpoika. Peter K u z c k a n mUkaina t u l i kirjallisuuteen uusi ääni; sisällöltään Ja mucdoltaan realistisiasa r u noissaan hän puhuu työläisten eUL-mästä. heidän Jotopälväislstftlcj^- myksistään. Lanlo Benjamin'i on t y ö s ^ , hänen menneestä J a nykyisestä taistelustaan. .Yleensä; o n U n k a r i n uuden l y y r a n J a t k u v a n a . m o t i i v i n a S-vuoiissuunnitelma,-rauhan puol u s t a m i n e n , / työläisen Ja < talonpojan jokapäiväinen taistelu: siis ne elämykset, ' J o t k a k i i n n o s t a v a t koko U n k a r i n työtätekevää kansaa; ne koke- ^mukset. Jotka-kansa'timtee oniakseen. Koreäii kansan s a n k a r i l l i n e n t a i s t e lu J a r a n h a n l e l r i n k a m p p a i l u i m p e r i a l i s m i a vastaan o n tuonut mahdollisuud e n sellaisten, r u n o j e n syntymiseen, j o t k a tuovat Julki U n k a r i n : ikansan rauhantahdon, sen .taistelun raUhan j a vapauden puolesta. Lyyran-Jälkeen lähti draama u u s i l le teille. Sandor Pergely. Jonka " R i tareita Ja sankareitaV-niminen - n ä y telmä on tunnettu, monin p a i k o in myös u l k o m a i l l a , o n vielä v a n h a n ' s u - kupolven edustoja; M u t t a t o i n e n t o i sensa perään syntyy. näytelmiä, j o t ka tuovat ntiyttämölle ^tehtaan työläisiä, tuotanto-osuuskuntien talonpoikia, s i i s tämän päivän työtätekeviä; S u u r e k s i avuksi o n t ä s ^ ollut U n k a r in teattereiden . o h j e l m a p o l i t i i k k a ; on esitetty, erinomaisia neiivostonäytel-mlä, jotka ovat näyttäneet tietä U n k a r i n kirJaUlJoille. - r a n n o i l t a , . iE%elä-Amerikan maissa on tällaisia' s o t i l a s t u k i k o h t i a 75. Espanr^ Jässa o n ^ a m e r i k k a l a i s i l l a sa ilmailu-^ voimien - J a y l i / 50 merivoimien t u k i -: kohtaa. Englannissa 13 ilmavoimien; t u k i k o h t a a . J a n i i d e n miehistön l u ku nousee' • 15,000:een. V i i m e vuoden ; lo-; pulla' muodostettiin suiuria amerikka-I l a i s i a s o t i l a s t u k i k o h t i a Bordeauxii» Ja IA: P a l l e s l n s a t a m i i n Ranskassa. Ja tämän vuoden alussa U S A : n i l m a v o i m a t salvat käyttöönsä viisi lento->l kenttää ' R a n s k a n . M a r o k o s s a . Lisäksi U S A - o n - ottanut valvontaansa Ja: käyttöönpä I t a l i a n sotilastukikohdat, j a A m e r i k a n merivoimat ovat h a r j o i -, telleet maihinnousua I t a l i a n alueelle. J o k a u a n s i t t e n amerikkalaiset ovat ottaneet huostaansa I t a l i a n entisten s i i r t o m a i d e n T f i p o l i k s e n j a K y r e n a i^ k a n sotilastukikolidat. I s r a e l i n v a l t i osta on kehittymässä USÄ:n vtärkeä-strateginen tukiasema läihi-id^ä.: Vastohi k a i k k i a Icansainvälisiä sopi-muksi on Triestestä tehty U S A : i i; sotilastukikohta. Myös Jugoslavian. K r e i k a n : J a T u r k i n -satamat j a lentokentät ovat . U S A : n valvonnassa, ja: T y y n e n . . v a l t a m e r e n kaikissa osissa. Canadassa, Grönlannissa, Islannissa jne, ön,USA:lla t u k i k o h t i a . U S A : n sotilastukikohtien perus-; . t a m l s e l l a o n selvästi agressiivinen tarkoitus. Jokainen sotllasasiolhin; ' perehtymätönkin henkilö käsittää, . ettei-minkään m a a n puolustus ^ a a - d l - sellaisten sotilastukikohtien nuodostamista,: j o t k a sijaitsevat K X X N N E R E A L I S T I S E EN R O M A A N I I N Viimeisenä t u l i käännevuosi r o m a a n i n a l a l l a . ' Siinä tuntui : k a u i m m i n maaperän menettäneen taantumuksen epätoivoinen k a m p i ^ i l u kulttuurin valtaamiseksi. Tällä a l a l l a nousi e n simmäisenä vanha sukupolvi, ensisij a s s a ne k l r j a i i i j a t , / o t k a olivat viettäneet H o r t h y - f a s i s m i n vuodet N e u vostoliitossa, J3. Joiden teQkset olivat vielä tuntemattomia*^ I J n k a r h i k a n s a l le. ' S a n d o r ' G e r g e l y n vastavalmistun u t Dozsatrilogia Ja ' S e l a Illoin K a r - p a a t t i e n VRapsodia--nlminen' ^ menestysteos olivat ensinunälsiä merkkejä uudesta kirjallisuudesta. U u s i n a p a i n o k s i n a ovat ilmestyneet; sellaiset teokset, j o i t a r i i s t o n a i k a i n e n v i r a l l i n en kirjallisuuspoUtUkkä p y r k i k a i k i n k e i n o i n vaientamaan^ SeUanen o l i U n k a r i n novelliklrjalllsuuden mestari L a j o s N a g y , n y k y i n e n opetusndnisteri Jozsef Darvas, j o k a exmen k i r j o i t ti U n k a r i n k y l i e n r i i s t o s t a , m a a n v a p a u tumisen Jälkeen a l k a v a s t a u u d ^ t a e-lämästä. G y u l a H l y e s v— n m o l l i j a, i Q m a a n i k i r j a i l l J& - j a ' kääntäjä - — on m a a n vapautumisen Jälkeen kunnostautunut proosateostensa ohella var-sUUcin l y r i i k a n a l a l l a . E m l g r a n t t i t e a s - ten Ja ennen vaiennettujen teosten p a i n a t t a m i s e n Jälkeen cna myOskin u u s i romaani alkanut nousta vähitellen. Neuvostoarmeijan mukana kotimaah a n palannut B e l a lUes o n kuvannut vapautumisen elämyksiä. "«Laulan a - seen Ja s a n k a r i n ylisty8tä'"Ja " H u v l - näytelmäteatterin talstelu"-nimlsissä kirjoissaan hän kuvaa el&västl ja a-slaanperdityneen < kirjailijan Innolla neuvostoarmeijan sotaretkeä'Unkarissa. , ••|>!f (Peter Veres on<'tullut kansanomaisten kirjailijain leiristä; mutta hänen on onnistunut' päästä vapaaksi tämän suunnan rajoituksista. Ja nyt hän kuvaa Jo talonpoikaa. Joka rakentaa aoslallsttsta maataloutta. Hänen uusi novelUkokoelmansa Tgoettele-uius" esittelea Jo vapautensa puolesta tuhansien kilometrien päässä k o timaasta. Eihän Neuvostoliitolla.; Joka horjnmattomasti noudattaa taistelevan - Ja f Aiutta^ r a k e n t a v a n ta-; lonpojan. Tibor Dery k u u l u u hänkin vanhaan-sukupolveen. iHänen maan vapautumisen jälkeen Ilmestynyt te-; oksensa '-Keskeneräinen lause" oh vielä p a i k k a paikoin formalistinen; j o s k i n sekin kertoo työväenluokan taistelusta Horthy-järjfestelmää vast a a n . M Hänen : teoksensa "Vastaus''^ j o k a ilmestyi vuoden 1950.kirjapäiväk-si, merkitsi'ikääxmettä r o m a a n i n a l a l l a . Yksinkertaisella i l m a i s u t a v a l l a an se kertoo erään työläislapsen kasvusta- Harthy-Järjestelmän pimeydestä vapautuneen maan loistavaan n y k y i syyteen. : : -Teoksen ensimmäinen osa^ ilmestyi Khrjapäiväksi, toiset osat ovat vielä' ' valmistusmisasteellaan. Myös P a i Szabo on : talonpoikaiskirjallija, ennen maan vapautumista ilmestyi 'hänen talonpoikaisalhelnen romaan i t r i l o g i a n s a , jonka p o h j a l l a syntyi t u n n e t t u : u n k a r i l a i n e n f i l m l i " M a an j a n o " . Pai S z a p o n mielenkiinto k o h - ; d i s t u u talonpoikien elämään j a k e h i -, tykseen. roinaanelsssaan' Ja näytelmissään hän kuvaa uuden syntymistä j a vanhan Ja uuden välistä taistelua. N U O R E T R O M A A N I - K I R J A I L U f A T Nuorista k i r j a i l i j o i s t a mainittakoon Ferenc- K a r i n t h y . J o k a o t t a a teemans a työläisten j a tehtaiden elämästä. R a k e n t a m i n e n, suunnitelmien toteut-' tamlnen. vihollisen tuhotyö: näistä teemoista hän k i r j o i t t a a novelleissaan. Hänen'.kertomustensa perustnuimel-maa kuvaa novellikokoelman otsikko: " K a u n i s elämä". -Hänen mieltään kiehtoo ennen kaikkea se, mikä u u dessa elämässä on hyvää, mikä luo pohjaa kehitykselle. Tamas Aczel t u li niinikään, k i r j a i l i j a k s i maan v a p a u t Ur misen.Jälkeen: teoksissaan hän k a s i t - ^ l e e vapautumisen elämyksiin perust u v a a ainehistoa, j a p o r v a r i l l i s e n elämäntavan vararikkoa hän kuvaa r e a listisesti., p a i l k o i n jopa n a t i u t i l l s t i s e s t i. Sandor R i d e g ottaa novelllensa aiheet etupäässä työlälsvalnoista Hcrthy-järjestelmän a i k a n a , mutta hänellä o n b y v i n k a u n i i t a k i r j o i t u k s i a myösk i n nousevasta uudesta maasta. Istv a n K a m j e n tuli tunnetuksi ensimmäisellä tec^Esellaan Khrjapäivänä 1950. teoksen nUni o l i " M i h a l y " . K a m j e n o l i maanmuokkaaja j a teoksissaan hän kuvaa kärsimyksiä Ja alennusta. J o t a , n a i d e n työläisten o l i kestettävä k u l u n e i d e n 2Ss vuoden a i k a n a . K a m - J e n i n ohella o n noussut useita uusia työiaisUrjaiUjoita: tähän on Vaikuttanut suuressa määrin m a a n A m m a t t i y h d i s t y s t e n K e s k u s l i i t o n julistama Jozsef A t t i l a - k U p a i l u. > < rauhanpolitiikkaa, ole sotU^stnU-kohtia oman aineensa mkopnolella. A m e r i l t a n porvarillinÄn sanomalehdistö j a .USA:n h a l l i t u s p U r i e n e - dustajat .'tulevat: a i n a s i l l o i n : tällöin sanoneeksi ' t o t u u d e n ; A m e r i k a n impe-r r i a l i s m i n .todellisista tarkoitusperistä. i ; 3 i m . - U S A : n entinen puolustusminist e r i Kenneth Royal, .-sanoi kerran: " ^ e i d ä n : o n muodostettava hyöklcä- •ystuktkohtia;' J o t k a ^ i o v a t . ; p a l j o n .-lä-hemiJäna v i h o l l i s t a -kuin omaa maatamme". Saman ajatuksen/•; m u t ta p a l j o n selvemmin, esitti USA:n v a r a presidentti B a r k l e y sanoessaan: " M e i dän on saatava sotajoukkomme maai l m a n k a i k k i i n osiin, j a ' meidän^ on ehkä miehitettävä eräitä m a i t a enn e n k u i n j kylmä sota päättyy" Asa.^, r i k k a l a l n e n News-week on puolestaan selittänyt, e t t a siinä tapauksessa,^ että U S A menettäisi muissa maissa olevat . s o t i l a s t u k i k o h t a n s a , s u p i s t u i - r slvat ne USA : n i l m a - j a merivoimat"; j o U c a : se voisi keskittää taistelutm Venäjää vastaan, ,80.pros, Nomä l a u - s u i m o t ; ovat todistuksena siitä, että uSA: n : i m p e r i a l i s t i t muodostavat so-tilastukULohtiotm: mäWlman k a i k k i in o s i i n , alkaakseen /sodan ^Neuvostoliitt o a j a : kansandemokratian miaita: v a s t a a n j ä saavuttaakseen^maailm^iiherr ruuden. Erityteestl on:täiriän yhteydessä.kor rostettava 'sitä„ että >USA:n sotilastukikohdat uhkaavat jmaailmankaik-^ k i a kanisoja. :koska n i i d e n 'muodostam i n e n merkitsee- uuden maailmanso-: d a n valmistelemista.: .Toinen m a a i l mansota vaatii ihmiskunnalta-^luker mättomiauihrejä;> m i l j o o n i a ivkuolleiT ta j a raajarlkkoutunelta. • Uudesta sodasta voi muodostua vielä kauheampi Ja laajempi, sillä USA:'n.;' 'imperialistit >: tahtovat . muuttaa l i a l k k i siitä riippuvaiset Euroopan, A f r i i t a n Ja A a s i a n maat sotilastukikohdikseen Ja näiden maiden kansat tykinruuakseen. On aivan luonnollistai että r a u h a n j a t i l a l l i s u u d e n ' p r o b l e e m aa ei voida: a ^ ^ ^ t i ^ ^ | . e l l ä . : , i l m a n , ' etteikö s a m a l l a ' fcäsiteUä^l A t U n - t i n sopimusta Ja U S A : n s q t l l a s t u - : k i k o h t i a , koska- Janini ne ovat a l - Quisliiigin miehet o>i vapautettu Norjassa O l i o . — "Morgenposten- k t ä käytännöllisesti katsoen vuoden vankeusrangaistafa^ tut norjalaiset maanpetW mahdettu j a samoin myös oL N o r j a n vahkiloissa on v i e l ä^ p e t t u r i a j a 25 saksalaista ' ta. — . :Laivanrakennustyöt Canadassa v. 1608 Port S., jossa rakennetuin vuonna kaksi p:enta a l u ^ lisllikennettä varten heuttancet jännittyneen Euroopassa. ' M u t t a tällaisen k>syaiykseai telya länsivallat vastustavat 1 j u t t u a a n ehdotuksen Atlantin muksen ja -sotilastukikohtia van-.ki'symyksen käsittelystä! l a t ovat jälleen osoittaneet, tahtovat agressUvisten vuoksi säilyttää jännittyneen 1 teen Euroopassa. ..Kolmen suurvallan edustajia! nettely. ulkoministerien sijaia kouksessa on kä,yn.vt selväksi 1^ rauhanpuolustajille. M a a i l nJ sat eivat ole tahtoneet sopm m i n i s t e r i e n neuvoston kokoii väjarjestyksestä. Kansat vt tähän voimistamalla'taistelaaail •han hyväksi. : F I N N I S H STEAM BATÄI 56-58 Widmer Street Toronto, Ontario MIEHST: .Keskiviikkona ja torstaina I-ul P e r j a n t a i n a I-12 Lp. Lauantama 1 l.p.-2 a.p. S i m n i m t a i n a 8 a.p.-i ip. NAISET: Keskiviikkona j a torstaina 3-u| Perjantaina j a lauantaina l - l l l P U H E L I N EL. 2571 i Peter Ä.Vesa,Bjta Barrister. BoUcltor. NoUi}] SUOMALAINEN LAKIMIES GE. 3392 1028 Danlorlh Ave» To HALUATTEKO OSTAA TALOI T A I MYYDÄ O M A N N E? / A N T A K A A MEIDÄN A U T T A A TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA ARTHUR H. KIVINEN • 7 •TORONTO R E A L E S T A T E B O A R D I N JÄSEN 33 Esffore D r i v e ' P u h e l i n M O . 5464 Toronto 12, Onfa H HELSINGIN OLYMPIALAISET 1952! N Y T ön aika. tehdä lipputllauksenne; jos haluatte matkusUal RfEEN^ e n s i ; vuonna O L Y M P I A K I S O J E N aikan-i. . j i M e voimme.järjestää Teidän matkanne .Canadasta t a i H l i o t s l n , . E n g l a n n i n t a i mannermaan kautta. ;-:?'Olympiakomi^an jäsen M r . Taisto Salo tulee johtamaan. I^htohuylmatramme'^suoraan Helsinkiin, lähtien New Yorkisu 'kuussa.1952. :: •.• Olkaa'hyvä jA I l m o i t t a k a a meille heti m i t e n haluatte matl tulemme tekemään kaiken voitavamme jarjestaakserome teili* 1 :kan matkan. - i - . ' knwomi^ SOITTAKAA KÄYKÄÄ TAPA :^Vakuutus-ja :•= ^ m a t k a i l u toimisto ' 597 B a y Street O.K. Johnson & Co. IVA.) WAl Toronto i, I Unkarin kansa osoittaa yhä sna-rempa »; kllnn«rtasta Unkarin i|a-s U kirjailiioltä kohtaani ' E l ole cniä Juttvinalsta. cttA nndesta' teoksesta nyydOUlD bqppaon;?^ S S ^ . k p l c e n painos, onpa Bcla Il-< Icsin cKaipaattlcn Baptodla' päis: «rt IjÖu» 1 ^ . « M ]palnokM«n. PYSÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN AIHEUTTAMA YSKÄ Pysäyttäkää se heti euroopp DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisena mukaan tehdyllä lääkkeellä, mmka jo henkilö^ kaikkialla Euroopassa on tu vuosia: ja jota on nyt myytävänä teilie| kallisessa rohdoskaupassanne. Muutama tippa DIANAA otettujaj sokeripalassa tai kuumassa ved«sa4q t)äivässä, helpottaa heti K Y L M ^ ^ tamassa itsepintaisessa YSKASbA,' katarrissa, auttaa parantamaan kipfaa^ kua, kylmää rinnasta, auttaa .astnir" henkitorven tulehduksessa, «orv? hammassäryssä ja on erikoisen hyvä'? huuhteluaine. Sopii myöskin mm koituksiin talojudessa. Huomaatte, er rooppalaiset DIANA-TIPAT ovat Jo tiensä useihin koteihin kaikkialla u erikoisen auttavana lääkkeenä w kesällä. Canadassa ei ole toista taista lääkettä. Hinta $1.25. 'Kas( hiekka Kkoiti dempa laudoil alla tl I ovia. peittar taa ra ilvien kapuav I kirveitl Nain [isat j£ Suomej •Mutta I nuoriso \ poUisin (laiset r tu" Ja I tnatton Namj Inamyo mät ov! I Ja vanl Tanäi I rakenni lineissä van ma tettynä betoni-nosturit rakenne nostolai nnukser M K J S T I K O I T A Lähettäkää mustikkanne STjiONACH & SONS ^)[ARJOJEN TUKKUKAUPPIAAT F R U l t MARKET - TORONl PARHAAT HINNAT - VAHMAT SUOf . ' NOPEAT NEUVOT . Läheiysleim^in tai osoiteliput lähetetään va pyydettäessä. ; Suositukset mistä hyvänsä canadalaisesta pa»*^ KmJOlTTAKAA TÄNÄÄN .;JQs.teidän osoitteenne ei ole muuttunut, voitte W vanhaa lähetysleittiasinta. •,'(,/.. i, !~';:'f-\'iy^-r.'tt.:/, ^ i J S i v ' • i ' . , Vw Ku DY DY DY DY DY DY DY DY DY DY DY DY DY DY DY DY DY DY DY DY Va ?5rfe':/-'' ;J*S: iiiiSIBiiiiiiiSIä
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 9, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-08-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510809 |
Description
Title | 1951-08-09-10 |
OCR text |
Sivu 4 Tor«t9ino> elokuun D p; — T}iOr«day, August'», 1931
st
«lii
}IardIU>Gk-lcuI(a-kaivanto
suljetaan
TorontA Vuodesta 193d I d h t im
tuottanut Ja k e r r a n ' ai]»i9änmfn su)
' j e t t u R a r d R c c k » k t i l t a f c a i v a n t o s u l j
e t a a n elok. 15 pnä. todennäköisesti
pysyvälsssti ilmoittaa yhtiön p r e s i dentti
A . W,' VVtJlte täällä.
; : ^ p i v a p t o : oli ensimmäinen alkuperäinen
kultalöytö L i t t l e Lon« Lake
alueella J a . p n tähän mennessä tuottanut
k u l t a a U b e s kymmenen m l l j o or
n a n d o l l a r i n a r v o s t a ! ; K a i v a n n o n ' s u l kemisen
syynä o n taipeeksi ki}I tapitoll-s
e n o o r i n puute., K o l m e n :viime -vuör;
den aikana - o n o o r i n ; kultapitoisuus
vaihdellut dollariin tonnia
kobdeo^ ' . v i .
(t
•t
.1-
'm
i i i
m>
m
iMmmmä.
' l l l l j f
— K u n lää^ltyslaitos p o i s t e t t i in C a -
nadassa^ 1854 oU joilloin 180 läilnltys-h
e r r a a ' j a niillä'hoin 72,000 a l u s t a l a l s -
. t a . Joiden käytössä- o l i lähes 13 m i l j.
££kkeriä maata*. '
Simms & Pickering
Vakuutuksia Ja kilntelmlstöjä'
; Kilntelmistölainoja Ja^b^
20, Plne St, N . - Tlnmilns, Ont
PiibelJa.112 .
Barnes Drug Co.
— s KAUPPAA —
Sanlt Ste. MmrtB OntMfo
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
TiydeUloen varasto lUfckelUL
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
, Kolmesataa Canadan sveitsiläistä
kleaiU, nrheiU ja iloitsi traditlonaaU-sen
: kokbovaUu»n - ^ e f ^
OntaMossa,vIettäe8sään Sveitsin itsenäisyyden
660-vaotispäivää. Kuvassa
nähdään, mrs. Elsy Sater Sveitsin
kansalUspuvnssa.
ja iZLXj
Karlovy Varyn
elokuvajuhla
Kansainvälisessä elokuvafestivaalissa esitettiin
133 elokuvaa 19 eri maasta
l o a n ympärille. He Joutuvat vangiksi
on mu
;een
; K a r l o v y Vary^ 'TshefcluMiloTakla. —•
Kuudes/kansainvälinen elokuvafestiv
a a l i a v a t t i i n täällä j u h l a l l i s e s t i h e i -
näit. 14 pnä j ä J a t k u i saman kuun,29
päivään. . J u h l a n tunnuksena oli
N y t Teidän on a i k a suunnitella
loppukesän, s y k s y n Ja ..talven, m a t k
o j a S U O M E E N . Parempaa v a l i n taa
el v o i tehdä k u i n ovat suositut
moottorllalvat " G R I P S H O L M "
. i a l " S T O C K H O L M "
Näillä l a i v o i l l a - n a u t i t t e mukavuudesta.
< levosta J a .virkistymisestä.^
T R u o k a on m a i n i o t a J a p a l v e lu
moitteetonta.
' ' Lalvavnorot Ncir Yorkista
GSteborfiin:
S T O C K H O L M . . . . .Elokuun 25 p.
G R I P S H O L M ..Syyskuun 4 p.
S T O C K H O L M . . . . . Syyskuun 18 jp:
G B I P S H O L M . . . ^ .Lokakuun 2 p.
S T O C K H O L M ; . . L o k a k u u n 16 p.
Hallfaxista seur. pnä.
G R I P S H O L M Marrask. 1 p.
S T O C K H O L M . . . Marrask. 10 p.
G R I P S H O L M . . . . . Joulukuun 5*p.
S T O C K H O L M . . . . : J o u l u k u u n 8*p.
Halifaxteta seur. pnä.
(•) Joulunulkoja.
• M A T K A T A V A R A lähetetään
suoraan tärkeimmille p a l k k a -
kuhninee Suomeen.
• S U O R A T J U N A Y H T E Y D ET
Qöteborgista Tukholmaan, Jos-
; ta s u o r a höyrylalvayhteys Suomeen.
• S U O M E A P U H U V A M A T K A O
P A S seuraa matkustajia H e l s
i n k i i n .
Alimmat hinnat:
TnrlsUluokassa $189-^^199.50
Ensimmäisessä luokassa $299.25
Teryetullcio Ulija Snoinetu on S A L :n
l i b l i p i k r i t i . Val.litvan* kolme pakeni*
«liatlarn kahvia, riia:ä, brdclm.a, kaakaota,
M t u k k c i l a )r* iiyliiniiukkia hiutaan {6.IS
$7.83,. t l I ; Noi»««, pcrilli- l».iuIiiM K r l . ,
a.oflo luotceata vacaaloaia. T O D E L L I N EN
L A I U A . '
Tllatessanne paikkoja ja paketU-
. asioissa saatte parhaat tiedot
asiamleheltämme.
Swedish American Line
1255 PhIUIps S«.. Montreal. Que.
470 Main St.. Winnlper, Man.
Vnlon Bank BIdff. Caleary, Alta
1835 HaUrax S t . Regina. Sask. '
Feodaalisen ajan
verolaki on vielä
voimassa Suomessa
HelsInkL — "Länsimaisen Isiltä per
i t y n oikeuslaitoksen" kummallisimpia
pykäliä lienee Suomessa yhä edelleen
voimassa oleva laki rälssi verosta, j o n k
a perusteella suuromistajat yhä k a n tavat
ylimääräistä veroa maanomistaj
i l t a . Kansandemokraattinen edustaj
a Myllymäki y..m; ovat n y t k u i t e n k in
tehneet aloitteen tämän luo;inotto.
muuden poistamiseksi. Heidän eduskunnalle
Jättämässään aloitteessa
sanotaan m m . :
• Ruotsin v a l l a n aikana, v, 1789, on
maatamme koskevaksi säädetty laki
rälssi verosta. Tämän l a i n perusteella
saivat suurten kartanoiden omistajat
oikeuden verottaa talonpoikia. Vero
o l i : maksettava luonnontuotteena tai
rahana.
N y k y i s i i n oloihimme soveltumattomana
on tämä, " i k u i s i k s i ajollesi" v o i massaolevaksi
säädetty l a k i kumottu
24 päii^nä marraskuuta 1924, imlkäll
sanottua veroa olisi jouduttu maksamaan
valtiolle.'
Yksityisiä verottajia koskevalta
k o h d a I t a ; o n laki edelleenkin v o i massa.
: Niinpä nmi. Tottijärven
pitäjän Pajulahden kylässä oleva
P a j u k a n t a - i d m i n e n rälsslverotila
R N : o G Joutuu maksamaan Laukon
kartanolle vuosittain rälssi veroa
: 3.10 h l ruista. 3.10 h l ohraa, 2.48
h l kauraa Ja r a h a a 33:50.
• K u n tällainen, joakus>ieraan v a l l an
aikana " i k u i s i k s i ajolkslV säädetty verotus
o n kokonaan ylimääräinen r a s i tus
talonpojille, jotka joutuvat sitä
maksamaan yksityisille . 'vierottajille.
olisi oikeudenmukaista; että tämä Inki
tältäkin kohdalta k u m o t t a i s i i n j a v e rovelvolliset
(vapautettaisiin tästä y l l -
mduräisestu rasituksesta. ,
Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,-
että hallitus antaisi Eduskunnalle
esityksen maanviljelijäin vapauttamisesta
rälsslveron maksamisesta.
'Rauhan, uuden. ilmaisen Ja p a r e m man
m a a i l m a n puolesta" mikä yhdessä
Picasson: rauhankyyhkyscn kanssa
i l m a i s i festivaalin pyrkimyksiä. Fest
i v a a l i n a i k a n a esitettiin k a i k k a a n 41
taiteellista elokuvaa. 9 kokopitkää d o kumenttielokuvaa
Ja 83 lyhytelokuvaa
k a i k k i a a n 19 eri maasta. -Ulkomaisia
y i e r a i t a o l l 29 eri maasta, k a i k k i a an
y l i sata henkeä. Festivaalin a i k a na
järjestettiin keskustelutilaisuuksia, Jä
konferensseja, joiden keskeisenä a i heena
oli elokuvan tehtävät r a u h a n -
taistelussa.
F e s t i v a a l i n j u h l a l l i s t a a v a j a i s t i l a i s
u u t t a kunnioittivat läsnäolollaan
pääministeri Zapotocky ynnä muut
h a l l i t u k s e n Jäsenet.
Kansaitrvälinen elokuvafestivaali t oi
esille suuren J o u k o n ; k o r i e a n luokan
elokuvia,' j o i d e n tuottajina varsinldn
Neuvostoliitto j a kansandemmokra-t
i a t kunnostautuivat, myös I t a l i a ja
Ranska. Mukana olleet elokuvajourn
a l i s t i t toteavat tason yleensä k o r keammaksi
k u i n viime vuoden festivaaleissa.
E r i k o i s e n suureksi yllätykseksi
muodostuivat Uuden K i i n a n elokuvat,
j o t k a olivat huomattavan korkeatasoisia,
sekä PohJois-Korean dok
u m e n t t i - j a taide-elokuvat.
E l o k u v a f e s t i v a a l i n kolme suurta
pääpalkintoa jakautuivat siten, että
suuren psflkinnon s a i neuvostoliittol
a i n e n elokuva " ' K u l t a i s e n tähden . r i t
a r i " , rauhan palkinnon k i i n a l a i n en
elokuva "Teräksinen sotilas" j a työn
p a l k i n n o n neuvostoliittolainen elokuva
"Donetsln iiiilityöläiset". K i i n a l a i sesta
elokuvasta eraat f i l m i k r i t i i k ot
antavat jylistäviä lausuntoja mainiten,
sitä elokuvaksi, joka Jäa historiaan.
F i l m i kuvaa erästä episodia k u o m i n -
t a n g i n joukkojen j a kansanarmeijan
välisessä taistelussa. Toiminta (kesk
i t t y y neljän kansanarmeijan sotij
a kokevat hirveitä kärsinorksiä j ä k i dutuksia.
Elokuva kuvailee heidän
reagolntiaan kuomintangilaisten y r i t
y k s i i n horjuttaa heldän^moraallaan
j a vastustuskykyään ja - s a a d a heidät
erlpuraisSksi. Eräs s o t i l a i s t a on hy-^
v l n nuori, j a 'häntä esittää nuori ix>i-j
k a , jonka t u l k h i t a on- n i i n valloittava
todistus inhunillisestä/suuruudesta,
sodan julmuuden keskellä,', etta hän
painuu lähtemättömästi katsojan
mieleen.
Vapauskamppailua kuvaavista elokuvista
j a e t t i i n täiiä vuonna kaksi
p a l k i n t o a , j a ne saivat korealainen
elokuva '^Nuoret p a r t i s a a n i t " ja bulr
garialalnen elokuva "Hälytys". SaBc-salainen
elokuvasatilri •^Alamahietf'
p a l k i t t i i n sasialistisen edistyksen puolesta
taistelevana elokuvana. Saksa-r;
l a i n e n elokuva herätti m u t i l t a k i n o -
s a l t a a n mielenkiintoa. E s i t e t t i i n m.
m. s u u r t a tunnustusta saanut problee-mlelokuvÄ
" S o n n e n b r u c k i n perhe" Jä
värielokuva "Kylmä sydän", joka s ai
p a l k i n n o n hienosta värikuvausteknii-kastaan.
Tshekkoslovakian rauhanpuolustaj
i e n erikoisen rauhanpalkinnon sai
puolalainen dokumenttielokuva " R a u ha
voittaa koko maailmassa'\ K u n n
i a k i r j o j a salvat i t a l i a l a i n e n elokuva
" E i ole r a u h a a o l i i v i p u i d e n a l l a " , Joka
kuvaa köyhän etelä-italialaisen l a m maspaimenen
kovaa taistelua jokapäiväisestä
leivästä, tshekkiläinen elokuvaohjaaja
J i r i Weiss elokuvasta " N o u see
uusia t a i s t e l i j o i t a " j a s e n pääosan
esittäjä F r a n t i s e k Smolik; r a n s k a l a i n
e n ohjaaja Louis D a q u h i elokuvasta
"Ensimmäinen Jumalan jälkeen",
k i i n a l a i n e n o h j a a j a S h i T i m - s a n f i l mistä
"Uudet sankarit j a s a n k a r i t t a ret",
ranskalainen o h j a a j a ^ a n - P a u l
de ChanoLs filmistä "Osoite tuntemat
o n " . Neuvostolainen dcikuipenttielo-kuva:
" K u k o i s t a v a UkrainaVi p a l k i t t i in
väreistään j a parhaimpana lyhytelokuvana
p a l k i t t i i n ranskalainen "Elä-'
köön satamatyöläiset". ij
IVoshlngiOB. — Lobradorin ylänkö-maalla
retkeilleet National Geographic
Societyn edustajat sanovat, ettA Leb->
tadorln yJänkömaalta laskevat B a -
nMIt^n-Joen jvedet iDU9 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-08-09-10