Vapaus, August 9, 1951

              Sivu 4 Tor«t9ino> elokuun D p; — T}iOr«day, August'», 1931
st
«lii
}IardIU>Gk-lcuI(a-kaivanto
suljetaan
TorontA Vuodesta 193d I d h t im
tuottanut Ja k e r r a n ' ai]»i9änmfn su)
' j e t t u R a r d R c c k » k t i l t a f c a i v a n t o s u l ­j
e t a a n elok. 15 pnä. todennäköisesti
pysyvälsssti ilmoittaa yhtiön p r e s i ­dentti
A . W,' VVtJlte täällä.
; : ^ p i v a p t o : oli ensimmäinen alkupe­räinen
kultalöytö L i t t l e Lon« Lake
alueella J a . p n tähän mennessä tuot­tanut
k u l t a a U b e s kymmenen m l l j o or
n a n d o l l a r i n a r v o s t a ! ; K a i v a n n o n ' s u l ­kemisen
syynä o n taipeeksi ki}I tapitoll-s
e n o o r i n puute., K o l m e n :viime -vuör;
den aikana - o n o o r i n ; kultapitoisuus
vaihdellut dollariin tonnia
kobdeo^ ' . v i .
(t
•t
.1-
'm
i i i
m>
m
iMmmmä.
' l l l l j f
— K u n lää^ltyslaitos p o i s t e t t i in C a -
nadassa^ 1854 oU joilloin 180 läilnltys-h
e r r a a ' j a niillä'hoin 72,000 a l u s t a l a l s -
. t a . Joiden käytössä- o l i lähes 13 m i l j.
££kkeriä maata*. '
Simms & Pickering
Vakuutuksia Ja kilntelmlstöjä'
; Kilntelmistölainoja Ja^b^
20, Plne St, N . - Tlnmilns, Ont
PiibelJa.112 .
Barnes Drug Co.
— s KAUPPAA —
Sanlt Ste. MmrtB OntMfo
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
TiydeUloen varasto lUfckelUL
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
, Kolmesataa Canadan sveitsiläistä
kleaiU, nrheiU ja iloitsi traditlonaaU-sen
: kokbovaUu»n - ^ e f ^
OntaMossa,vIettäe8sään Sveitsin itse­näisyyden
660-vaotispäivää. Kuvassa
nähdään, mrs. Elsy Sater Sveitsin
kansalUspuvnssa.
ja iZLXj
Karlovy Varyn
elokuvajuhla
Kansainvälisessä elokuvafestivaalissa esitettiin
133 elokuvaa 19 eri maasta
l o a n ympärille. He Joutuvat vangiksi
on mu
;een
; K a r l o v y Vary^ 'TshefcluMiloTakla. —•
Kuudes/kansainvälinen elokuvafesti­v
a a l i a v a t t i i n täällä j u h l a l l i s e s t i h e i -
näit. 14 pnä j ä J a t k u i saman kuun,29
päivään. . J u h l a n tunnuksena oli
N y t Teidän on a i k a suunnitella
loppukesän, s y k s y n Ja ..talven, m a t ­k
o j a S U O M E E N . Parempaa v a l i n ­taa
el v o i tehdä k u i n ovat suositut
moottorllalvat " G R I P S H O L M "
. i a l " S T O C K H O L M "
Näillä l a i v o i l l a - n a u t i t t e mukavuu­desta.
< levosta J a .virkistymisestä.^
T R u o k a on m a i n i o t a J a p a l v e lu
moitteetonta.
' ' Lalvavnorot Ncir Yorkista
GSteborfiin:
S T O C K H O L M . . . . .Elokuun 25 p.
G R I P S H O L M ..Syyskuun 4 p.
S T O C K H O L M . . . . . Syyskuun 18 jp:
G B I P S H O L M . . . ^ .Lokakuun 2 p.
S T O C K H O L M ; . . L o k a k u u n 16 p.
Hallfaxista seur. pnä.
G R I P S H O L M Marrask. 1 p.
S T O C K H O L M . . . Marrask. 10 p.
G R I P S H O L M . . . . . Joulukuun 5*p.
S T O C K H O L M . . . . : J o u l u k u u n 8*p.
Halifaxteta seur. pnä.
(•) Joulunulkoja.
• M A T K A T A V A R A lähetetään
suoraan tärkeimmille p a l k k a -
kuhninee Suomeen.
• S U O R A T J U N A Y H T E Y D ET
Qöteborgista Tukholmaan, Jos-
; ta s u o r a höyrylalvayhteys Suo­meen.
• S U O M E A P U H U V A M A T K A ­O
P A S seuraa matkustajia H e l ­s
i n k i i n .
Alimmat hinnat:
TnrlsUluokassa $189-^^199.50
Ensimmäisessä luokassa $299.25
Teryetullcio Ulija Snoinetu on S A L :n
l i b l i p i k r i t i . Val.litvan* kolme pakeni*
«liatlarn kahvia, riia:ä, brdclm.a, kaakaota,
M t u k k c i l a )r* iiyliiniiukkia hiutaan {6.IS
$7.83,. t l I ; Noi»««, pcrilli- l».iuIiiM K r l . ,
a.oflo luotceata vacaaloaia. T O D E L L I N EN
L A I U A . '
Tllatessanne paikkoja ja paketU-
. asioissa saatte parhaat tiedot
asiamleheltämme.
Swedish American Line
1255 PhIUIps S«.. Montreal. Que.
470 Main St.. Winnlper, Man.
Vnlon Bank BIdff. Caleary, Alta
1835 HaUrax S t . Regina. Sask. '
Feodaalisen ajan
verolaki on vielä
voimassa Suomessa
HelsInkL — "Länsimaisen Isiltä pe­r
i t y n oikeuslaitoksen" kummallisimpia
pykäliä lienee Suomessa yhä edelleen
voimassa oleva laki rälssi verosta, j o n ­k
a perusteella suuromistajat yhä k a n ­tavat
ylimääräistä veroa maanomista­j
i l t a . Kansandemokraattinen edusta­j
a Myllymäki y..m; ovat n y t k u i t e n k in
tehneet aloitteen tämän luo;inotto.
muuden poistamiseksi. Heidän edus­kunnalle
Jättämässään aloitteessa
sanotaan m m . :
• Ruotsin v a l l a n aikana, v, 1789, on
maatamme koskevaksi säädetty laki
rälssi verosta. Tämän l a i n perusteella
saivat suurten kartanoiden omistajat
oikeuden verottaa talonpoikia. Vero
o l i : maksettava luonnontuotteena tai
rahana.
N y k y i s i i n oloihimme soveltumatto­mana
on tämä, " i k u i s i k s i ajollesi" v o i ­massaolevaksi
säädetty l a k i kumottu
24 päii^nä marraskuuta 1924, imlkäll
sanottua veroa olisi jouduttu maksa­maan
valtiolle.'
Yksityisiä verottajia koskevalta
k o h d a I t a ; o n laki edelleenkin v o i ­massa.
: Niinpä nmi. Tottijärven
pitäjän Pajulahden kylässä oleva
P a j u k a n t a - i d m i n e n rälsslverotila
R N : o G Joutuu maksamaan Laukon
kartanolle vuosittain rälssi veroa
: 3.10 h l ruista. 3.10 h l ohraa, 2.48
h l kauraa Ja r a h a a 33:50.
• K u n tällainen, joakus>ieraan v a l l an
aikana " i k u i s i k s i ajolkslV säädetty ve­rotus
o n kokonaan ylimääräinen r a s i ­tus
talonpojille, jotka joutuvat sitä
maksamaan yksityisille . 'vierottajille.
olisi oikeudenmukaista; että tämä Inki
tältäkin kohdalta k u m o t t a i s i i n j a v e ­rovelvolliset
(vapautettaisiin tästä y l l -
mduräisestu rasituksesta. ,
Edelläesitetyn perusteella ehdotam­me
eduskunnan päätettäväksi toivo­muksen,-
että hallitus antaisi Eduskunnalle
esityksen maanviljelijäin vapauttami­sesta
rälsslveron maksamisesta.
'Rauhan, uuden. ilmaisen Ja p a r e m ­man
m a a i l m a n puolesta" mikä yhdes­sä
Picasson: rauhankyyhkyscn kanssa
i l m a i s i festivaalin pyrkimyksiä. Fes­t
i v a a l i n a i k a n a esitettiin k a i k k a a n 41
taiteellista elokuvaa. 9 kokopitkää d o ­kumenttielokuvaa
Ja 83 lyhytelokuvaa
k a i k k i a a n 19 eri maasta. -Ulkomaisia
y i e r a i t a o l l 29 eri maasta, k a i k k i a an
y l i sata henkeä. Festivaalin a i k a na
järjestettiin keskustelutilaisuuksia, Jä
konferensseja, joiden keskeisenä a i ­heena
oli elokuvan tehtävät r a u h a n -
taistelussa.
F e s t i v a a l i n j u h l a l l i s t a a v a j a i s t i l a i ­s
u u t t a kunnioittivat läsnäolollaan
pääministeri Zapotocky ynnä muut
h a l l i t u k s e n Jäsenet.
Kansaitrvälinen elokuvafestivaali t oi
esille suuren J o u k o n ; k o r i e a n luokan
elokuvia,' j o i d e n tuottajina varsinldn
Neuvostoliitto j a kansandemmokra-t
i a t kunnostautuivat, myös I t a l i a ja
Ranska. Mukana olleet elokuvajour­n
a l i s t i t toteavat tason yleensä k o r ­keammaksi
k u i n viime vuoden festi­vaaleissa.
E r i k o i s e n suureksi yllätyk­seksi
muodostuivat Uuden K i i n a n elo­kuvat,
j o t k a olivat huomattavan kor­keatasoisia,
sekä PohJois-Korean do­k
u m e n t t i - j a taide-elokuvat.
E l o k u v a f e s t i v a a l i n kolme suurta
pääpalkintoa jakautuivat siten, että
suuren psflkinnon s a i neuvostoliitto­l
a i n e n elokuva " ' K u l t a i s e n tähden . r i ­t
a r i " , rauhan palkinnon k i i n a l a i n en
elokuva "Teräksinen sotilas" j a työn
p a l k i n n o n neuvostoliittolainen eloku­va
"Donetsln iiiilityöläiset". K i i n a l a i ­sesta
elokuvasta eraat f i l m i k r i t i i k ot
antavat jylistäviä lausuntoja mainiten,
sitä elokuvaksi, joka Jäa historiaan.
F i l m i kuvaa erästä episodia k u o m i n -
t a n g i n joukkojen j a kansanarmeijan
välisessä taistelussa. Toiminta (kes­k
i t t y y neljän kansanarmeijan soti­j
a kokevat hirveitä kärsinorksiä j ä k i ­dutuksia.
Elokuva kuvailee heidän
reagolntiaan kuomintangilaisten y r i ­t
y k s i i n horjuttaa heldän^moraallaan
j a vastustuskykyään ja - s a a d a heidät
erlpuraisSksi. Eräs s o t i l a i s t a on hy-^
v l n nuori, j a 'häntä esittää nuori ix>i-j
k a , jonka t u l k h i t a on- n i i n valloittava
todistus inhunillisestä/suuruudesta,
sodan julmuuden keskellä,', etta hän
painuu lähtemättömästi katsojan
mieleen.
Vapauskamppailua kuvaavista elo­kuvista
j a e t t i i n täiiä vuonna kaksi
p a l k i n t o a , j a ne saivat korealainen
elokuva '^Nuoret p a r t i s a a n i t " ja bulr
garialalnen elokuva "Hälytys". SaBc-salainen
elokuvasatilri •^Alamahietf'
p a l k i t t i i n sasialistisen edistyksen puo­lesta
taistelevana elokuvana. Saksa-r;
l a i n e n elokuva herätti m u t i l t a k i n o -
s a l t a a n mielenkiintoa. E s i t e t t i i n m.
m. s u u r t a tunnustusta saanut problee-mlelokuvÄ
" S o n n e n b r u c k i n perhe" Jä
värielokuva "Kylmä sydän", joka s ai
p a l k i n n o n hienosta värikuvausteknii-kastaan.
Tshekkoslovakian rauhanpuolusta­j
i e n erikoisen rauhanpalkinnon sai
puolalainen dokumenttielokuva " R a u ­ha
voittaa koko maailmassa'\ K u n ­n
i a k i r j o j a salvat i t a l i a l a i n e n elokuva
" E i ole r a u h a a o l i i v i p u i d e n a l l a " , Joka
kuvaa köyhän etelä-italialaisen l a m ­maspaimenen
kovaa taistelua jokapäi­väisestä
leivästä, tshekkiläinen eloku­vaohjaaja
J i r i Weiss elokuvasta " N o u ­see
uusia t a i s t e l i j o i t a " j a s e n pääosan
esittäjä F r a n t i s e k Smolik; r a n s k a l a i ­n
e n ohjaaja Louis D a q u h i elokuvasta
"Ensimmäinen Jumalan jälkeen",
k i i n a l a i n e n o h j a a j a S h i T i m - s a n f i l ­mistä
"Uudet sankarit j a s a n k a r i t t a ­ret",
ranskalainen o h j a a j a ^ a n - P a u l
de ChanoLs filmistä "Osoite tuntema­t
o n " . Neuvostolainen dcikuipenttielo-kuva:
" K u k o i s t a v a UkrainaVi p a l k i t t i in
väreistään j a parhaimpana lyhytelo­kuvana
p a l k i t t i i n ranskalainen "Elä-'
köön satamatyöläiset". ij
IVoshlngiOB. — Lobradorin ylänkö-maalla
retkeilleet National Geographic
Societyn edustajat sanovat, ettA Leb->
tadorln yJänkömaalta laskevat B a -
nMIt^n-Joen jvedet iDU9<Iostavat valta­van
vesivoiman Oiand PaUsilla. Joka
on toiseksisuurin vesiputous Niäfä-ran
(Jälkeen. - , ' , , ''
He ovat todenneet, että Hamilton-
.Jdki putoaä^^.mailln matkalla kaik­kiaan
Ifm jalkaa mikä muodostaa
yhden :• valtavimmlsta" suurten Jokien
putouksista. Juuri Grand Fallsin ylä­puolella
putoavat Joen vedet '210 Jal­kaa;
Sen Jälkeen on selvä 245 Jalan
putous, joidta Jälkeen Joki tekee Jyr­kän
mutkan Bovdoinin kanjooniin.
Jossa' vesi laskee sen kuohuvassa nie­lussa
vielä 674 Jalkaa.'
'Kymmenen inailin etälS3^dessä näis­tä
putouksista (linnuntietä'kulkien)
sijaitsevat: nelinkertaiset tuntematto­mat
putoukset Hamilton-Joen tunte­mattomassa
haarajoessa.^ Näillä pu­touksilla::
on niin harvoin: Ja vähän
Lähes $00 sötiiastJiUkoklafi
kaukana Yhdysvalbista on
tdistiis liySkk|ysaikei$fa
v i e r a i l i j o i t a , ettär^ useissa kartoissa on
J o k i mierkitty pisteillä/ merkkinä siitä,
että Joen suunnasta ei ole tarkkaa
tietoa. .Ennen^vuotta 1929'Ci k u k a an
ollut;nähnyt tämän Joen y l ä - J a a l a -
putouksia, väittävät m a i n i t u t r e t k e i ­lijät.
Jotka oUvat a l u e e l l a kesällä 1950.
Joessa oleivat saaret'Jakavat k u m m a n ­k
i n putouksen kahteen osaan. , Retr
k e i i i j ^ t kulkivat alumilnikanoöteill^
k a i k k i a a n 578 m a i l l a Ja j a l k a i s i n 61
m a i l i a viiden .viiikon a i k a n a , alkaen
n i a t k a n s a B u m t Creekiltä. Jossa o li
r a u d a n etsijäin keskusleiri. He lopet­t
i v a t retkensä N o r t h West K i v e r in
s u u l l a s i j a i t s e v a a n träppärien asutuk­seen.
Jonne s a a k k a v a i k u t t a a A t l a n t in
nousu- Ja laskuvedet.
Tällä kertaa ei ole vielä tiedossa
mitään s u u n n i t e l m i a G r a n d F a l l s i n ja
tuntemattoman Joen vesiputousten
byväkslkäytitöön nähden.
Kirj. N. Harin
•'• (Pariisissa pidetyssä ulkoministerien
s i j a i s t e n kokouksessa länsivallat k i e l ­täytyivät
Jyrkästi käsittelemästä ky^
syaiystä' f U S A : n sotilasti&iluäHlista;
M a a i l m a n .rauhan säilyminen Ja lu
JittamJnen vaatii k u i t e n k i n tämän
k y s y m j l e ^ n Ja A t l a n t i n sopimusta
koslMytm'', kysymyksen ottamista; vi-k
o m i n ^ r i e n neuvoston päiväjärjesr
^by^cseen:'Tämä o n a i v a n selvää, sillä
'XfäXMx''' v i e r a i s i i n ' m a i h i n muodosta­mat
hikuisat: sotilastukikohdat ovat
suurimpana syynä nykyiseen Jännlt-:
tyneeseen kansainväliseen tilantee-:
seen.
t E S A : l l a ' o n n y k y i s i n - r a j o j e n s a i d -:
kopuolellavl^hes 500 strategisesti tär­keää
sotilastukikohtaa. J a s u u r i n osa.
niistä . t u h a n s i e n m a i l i e n päässä sen/
m u u t t u v a n sosialistisen i h m i s e n t u n -
n e m a i l m a n t u n t i j a , runoissaan hän
yhdistää perheen, lapsenrakkauden Ja
yleensä rakkauselämän : kysymykset
r a k e n t a v a n - ihmisen > a j a t u s p l l r i i n.
Ferencs Juhoszzln paras: teos' kertoo
U n k a r i n talonpojan- sankarillisesta
Kirjallisuuden renessanssi Unkarissa
Kansan vapauttaminen on kohottanut kirjallisuuden
painosmäärät kuusikertaisesti—^kirjailijat
kansan puolesta
U n k a r i n kansandemokratia on
K U M I A M A A T A L O U S T U O T T E I S TA
Y h d y s v a l t a i n maatalousministeriön
tiedemiehet ovat valmistaneet syn­teettistä
k u m i a maidosta j a ruokaso-kerlsta.
Tämä Lactroprene B N sopii
p a l j on paremmin m u u t a m i i n t a r k o i ­t
u k s i i n kuin luonnonkumi j a muut
kelnokumllaadut.
Lactroprene B N kestää erikoisen
h y v i n kuivaa kuumuutta, vettu. o l -
Jyii Ja hyvin alhaisia lämpötiloja.
Tledemlcshet ovat situ mieltä, ettu
se tulee syrjäyttämään muut auton
volmansiirtolaitteissa. t i i v i s t e i s s ä,
jätihdytyslaitteissa j a polttoainesäili­öissä
käytettävät kumllaadut.
KOKONAINEN TIETOKIRJASTO
YHDESSÄ TEOKSESSA
TIETOJEN KIRJA
Kuusi 08aa« kukin osa käailtäen yli 800 sivua
Koko teoksen hinta sld. $15.00
• Kuiislosainen oplskeluteos, Jossa annetaan kolmenkymmenen
eri tietoalan peruskurssit osa osalta edeten. Soveltuu yhtä h y v in
omlnpälnopiskeluun k u i n koulujen tai kurssien täydennykseksi.
E i edellytä l u k i j a l t a a n alkeistletoja; m u t t a tarjoaa täysopplneel-l
e k i n m a i n i o n tilaisuuden kertaamiseen J a tietojen syventämiseen.
TEOS SISÄLTÄÄ SEURAAVIEN AINEIDEN KURSSIT:
biologia, eläintiede,: englannin • kieli, filosofia Ja slelatiede. fy­siikka,
fysiologia, geologia, Suomen Ja maailmanhistoria. Ilma­tiede,
kansantalous, kasvitiede, kemia, kirjallisuushistoria, kirjan­pito
J»' liikelaskenta, latinankieli, maantiede, maatalous, mate­matiikka,
musiikki, piirustus Ja maalaus, pikakirjcritns, ranskan
klell, ruotsin klell, saksan kiellä suomen k l ^ , taidehistoria, tek-nlldia,
tähtitiede, uskonto.
T I L A T K A A OSOriTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING C O .
Box 69 Sudbury. Ontario
niittänyt kulttuurivallankumouk­sen
kauneimman voittansa k i r j a l ­lisuuden
a l a l l a . V. 19^9 J o l k a i s t l ih
U n k a r i s s a 46 miljoonaa k i r j a a Ja
broshyyria (asukasluku 9.3 mllJ)
J u l k a i s t u j e n k i r j o j e n l u k u o l i k a k ­sinkertainen
edelliseen vuoteen
verrattuna Ja kuusinkertainen so­taa
edeltäneeseen vuoteen verrat­tuna.
U n k a r i n kansan nälkä k a s ­vaa
hyvinvoinnista.^ p o l i i t t i s i s t a Ja
taIoudeIIi<L^ta saavutuksista Ja
myöskin sosialistisen kulttuurin
kehityksestä.. Tämä 46 - m i l j o o n an
kappaleen p a i n o s , ' j o k a v. 1950 y l i ­t
e t t i i n huomattavasti, merkitsee
- myös sitä, että Unkarissa o n k i r j a ­k
i n , Jnuii- samoin k u i n tehtaat Ja
pellot, tullut työtätekevän luokan
aseeksi Ja omaisuudeksi.
N E U V O S T O K I R J A L L I S U U S
U N K A R I S S A
K i r j a l l i s e n elämän muuttumiseen
on ratkaisevasti vaikuttanut se, että
Neu\X!stolilton kaunokirjallisuus on
vallannut alaa .Unkarissa; 1945—1948
loppuun m c n n e : s l j u l k a i s t i i n 549.000
kappaletta Neuvostoliiton kaunokir-:
j a l l i s i a tsoksla. 1949 nousi painos k o l ­minkertaiseksi:
Ilmestyi 1,659,000 te­osta.
Osoituksena neuvostolaisen k a u -
no'.{lrJalllsuuden'kansansuoslosta ovat
luvut, joille el lovdy vertaa U n k a r in
k i r j a p a i n o n historiassa: Sholohovin
H i l j a i n e n D e n 50,000, Aron Raivaajat
'80,C00, A . Beck: Volokolamskln v a l t a ­tie
70,000 kpleen painoksena, A s a j e v ln
K a u k a n a Moskovasta-nimisen k i r j an
ensimmäinen painos. 25,000 ikp]., m y y ­t
i i n loppuun vajaassa kuukaudessa.
J a 1950 kesällä o l i sen kolmannen p a i ­noksen
määrä 75,000 k p l .
Neuvostokirjallisuuden hyppäys-mähien
eteenpäinmeno on osoitukse­na
kulttuurivallankuuouksen k i r j a l l i ­sella
rintamalla saavuttamasta me­nestyksestä.
i i U k e v a yleisö on k a s v a ­nut
v a l t a v a s t i , j a työläis- seikä t a l o n -
p o l k a i s l u k i j a t ovat päässeet enemmis­töön.
Neuvostokirjallisuuden mesta­riteoksista
tahtovat U n k a r i n työtate-vät
oppia tuntemaan ei vain neuvos­toihmisen
elämää, vaan myöskin neu­vostoyhteiskunnan
kehitystä j a sen
ongelmien ratkaisua. Näistä teoksis­ta
unkarilaiset saavat vastauksen s i i ­hen,
miten heidän o n suhtauduttava
työhön, työtätekevihi lähimmäisiinsä
j a yhteiskuntaan. -He saavat vastauk-sen
myös s i i h e n , m i t e n o n taisteltava
r a u h a n puolesta, miten puolustettava
nousevaa sosialistista valtiota. Umka-r
i l a i n e n l u k i j a löytää näistä teoksista
oman elämänsä., omat probleemaasa.
U N K A R I L A I S E T K L A S S I K OT
S U O S I O S SA
' U n k a r i n klassikkojen. Unkarin
menneen ajan edistyksellisen k i r j a l ­lisuuden
p a r h a i t a ; luomuksia, j u l k a i s ­t
a a n v a l t a v i n a paiimksina. V a l l a n k u ­moustaistelija
Petöf 1. viime vuosisa­d
a n suurten runoilijoiden'joukosta
M i h a l y Vdrösmarty j a Janos Arany.
suurten romaanikiljailijoidenjouikosta
M o r Jokai. Jossef-Eötvös, Lajos T o l -
nai j a K a l m a n M i k s z a t h pääsevät n yt
ensimmäisen k e r r a n koko elämäntyöl­lään
lähelle l u k i j a a . Endre A d y Ja
Jozsef A t t i l a , joiden vallankumouksel-
Ilsen runouden arvoa ei vanha Järjes­telmäkään
pystynyt kieltämään, ovat
nyt suosituimpia k i r j a i U j o i t a . J a h e i ­dän
teoksensa ilmestyvät eimenäke-mättomän
s u u r i n a painoksina. -:
Vielä maan vapautumisen jälkeisi­nä
vuosina ilmennyt k i r j a l l i n e n t a a n ­tumus
Ja kosmopolitisml on i k e h i t y k -
sen kuluessa menettänyt kaiken m a a ­perän
j a tänään on nousemassa täy­dellisesti
uusi kU-jailijakaarti. joka
ammenta neuvostokirjallisuuden ja
U n k a r i n edistyksellisten perinteiden
kokemuksista, pyrkii päästämään
kuuluville U n k a r i n kansan. U n k a r in
työväenluokan äänen, joka tuo l a a j o ­j
e n joukkojen probleemat kirjallisöu^
teen.
U N K A R I N U U S I R U N O US
J A D R A A MA
(Ensimmäiseksi sai lyyra uuden ää­n
e n antaen U n k a r i n kirjallisuudelle
l u k u i s i a uusia, nykyään kaikkialla
maassa tunnettuja rakastettuja nmoi-
Ujolta. Työväenliikkeen vartha runoi­l
i j a Z o l t a n Zelk kuvaa usein klassilli­sessa
muodossa, jalolla paatoksella
työväenliikkeen taistelua. Joulukuun
21. päiväksi 1949 hän Wrjoltti "Uskol­lisuuden
j a kiitollisuuden laulun', jo­ka
oli U n k a r i n kansan mittaamatto­man
rakkauden ilmauksena-^Unkarin
vapauttajaa, suurta S t a l i n i a Jcdhtttän.
S t a l i n i n 70-vuotispäivft merkitsi muu­t
o in ratkaisevaa rintamamurtoa Un­k
a r i n runoudessa: U n k a r i n > runoilijat
antoivat tuon päivän kunniaksi lukui­sia
uusia teoksia U n k a r i n kirjallisuu­delle.
Gabor'Devecserin runoddessa
o n ydinkysymyksenä rauhantalstelu,
rauhan puolustaminen: tästä kertovat
hänen kauenimmat runonsa. Lajos
K o n y a tarkastelee uudelleen nousevaa
maata, varsinkin uudekslmuuttuvaa
kylää, hänen nmojensa aiheena- ön
sosialismin tielle astiiva U n k i e u l n ' t a ­lonpoika.
Peter K u z c k a n mUkaina t u ­l
i kirjallisuuteen uusi ääni; sisällöl­tään
Ja mucdoltaan realistisiasa r u ­noissaan
hän puhuu työläisten eUL-mästä.
heidän Jotopälväislstftlcj^-
myksistään. Lanlo Benjamin'i on
t y ö s ^ , hänen menneestä J a nykyises­tä
taistelustaan. .Yleensä; o n U n k a ­r
i n uuden l y y r a n J a t k u v a n a . m o t i i v i ­n
a S-vuoiissuunnitelma,-rauhan puo­l
u s t a m i n e n , / työläisen Ja < talonpojan
jokapäiväinen taistelu: siis ne elä­mykset,
' J o t k a k i i n n o s t a v a t koko U n ­k
a r i n työtätekevää kansaa; ne koke-
^mukset. Jotka-kansa'timtee oniakseen.
Koreäii kansan s a n k a r i l l i n e n t a i s t e lu
J a r a n h a n l e l r i n k a m p p a i l u i m p e r i a l i s ­m
i a vastaan o n tuonut mahdollisuu­d
e n sellaisten, r u n o j e n syntymiseen,
j o t k a tuovat Julki U n k a r i n : ikansan
rauhantahdon, sen .taistelun raUhan
j a vapauden puolesta.
Lyyran-Jälkeen lähti draama u u s i l ­le
teille. Sandor Pergely. Jonka " R i ­tareita
Ja sankareitaV-niminen - n ä y ­telmä
on tunnettu, monin p a i k o in
myös u l k o m a i l l a , o n vielä v a n h a n ' s u -
kupolven edustoja; M u t t a t o i n e n t o i ­sensa
perään syntyy. näytelmiä, j o t ka
tuovat ntiyttämölle ^tehtaan työläisiä,
tuotanto-osuuskuntien talonpoikia,
s i i s tämän päivän työtätekeviä; S u u ­r
e k s i avuksi o n t ä s ^ ollut U n k a r in
teattereiden . o h j e l m a p o l i t i i k k a ; on
esitetty, erinomaisia neiivostonäytel-mlä,
jotka ovat näyttäneet tietä U n ­k
a r i n kirJaUlJoille. -
r a n n o i l t a , . iE%elä-Amerikan maissa on
tällaisia' s o t i l a s t u k i k o h t i a 75. Espanr^
Jässa o n ^ a m e r i k k a l a i s i l l a sa ilmailu-^
voimien - J a y l i / 50 merivoimien t u k i -:
kohtaa. Englannissa 13 ilmavoimien;
t u k i k o h t a a . J a n i i d e n miehistön l u ku
nousee' • 15,000:een. V i i m e vuoden ; lo-;
pulla' muodostettiin suiuria amerikka-I
l a i s i a s o t i l a s t u k i k o h t i a Bordeauxii» Ja
IA: P a l l e s l n s a t a m i i n Ranskassa. Ja
tämän vuoden alussa U S A : n i l m a v o i ­m
a t salvat käyttöönsä viisi lento->l
kenttää ' R a n s k a n . M a r o k o s s a . Lisäksi
U S A - o n - ottanut valvontaansa Ja:
käyttöönpä I t a l i a n sotilastukikohdat,
j a A m e r i k a n merivoimat ovat h a r j o i -,
telleet maihinnousua I t a l i a n alueelle.
J o k a u a n s i t t e n amerikkalaiset ovat
ottaneet huostaansa I t a l i a n entisten
s i i r t o m a i d e n T f i p o l i k s e n j a K y r e n a i^
k a n sotilastukikolidat. I s r a e l i n v a l t i ­osta
on kehittymässä USÄ:n vtärkeä-strateginen
tukiasema läihi-id^ä.:
Vastohi k a i k k i a Icansainvälisiä sopi-muksi
on Triestestä tehty U S A : i i;
sotilastukikohta. Myös Jugoslavian.
K r e i k a n : J a T u r k i n -satamat j a lento­kentät
ovat . U S A : n valvonnassa, ja:
T y y n e n . . v a l t a m e r e n kaikissa osissa.
Canadassa, Grönlannissa, Islannissa
jne, ön,USA:lla t u k i k o h t i a .
U S A : n sotilastukikohtien perus-;
. t a m l s e l l a o n selvästi agressiivinen
tarkoitus. Jokainen sotllasasiolhin;
' perehtymätönkin henkilö käsittää,
. ettei-minkään m a a n puolustus ^ a a -
d l - sellaisten sotilastukikohtien
nuodostamista,: j o t k a sijaitsevat
K X X N N E R E A L I S T I S E EN
R O M A A N I I N
Viimeisenä t u l i käännevuosi r o m a a ­n
i n a l a l l a . ' Siinä tuntui : k a u i m m i n
maaperän menettäneen taantumuksen
epätoivoinen k a m p i ^ i l u kulttuurin
valtaamiseksi. Tällä a l a l l a nousi e n ­simmäisenä
vanha sukupolvi, ensisi­j
a s s a ne k l r j a i i i j a t , / o t k a olivat viet­täneet
H o r t h y - f a s i s m i n vuodet N e u ­vostoliitossa,
J3. Joiden teQkset olivat
vielä tuntemattomia*^ I J n k a r h i k a n s a l ­le.
' S a n d o r ' G e r g e l y n vastavalmistu­n
u t Dozsatrilogia Ja ' S e l a Illoin K a r -
p a a t t i e n VRapsodia--nlminen' ^ menes­tysteos
olivat ensinunälsiä merkkejä
uudesta kirjallisuudesta. U u s i n a p a i ­n
o k s i n a ovat ilmestyneet; sellaiset te­okset,
j o i t a r i i s t o n a i k a i n e n v i r a l l i n en
kirjallisuuspoUtUkkä p y r k i k a i k i n k e i ­n
o i n vaientamaan^ SeUanen o l i U n ­k
a r i n novelliklrjalllsuuden mestari
L a j o s N a g y , n y k y i n e n opetusndnisteri
Jozsef Darvas, j o k a exmen k i r j o i t ti
U n k a r i n k y l i e n r i i s t o s t a , m a a n v a p a u ­tumisen
Jälkeen a l k a v a s t a u u d ^ t a e-lämästä.
G y u l a H l y e s v— n m o l l i j a,
i Q m a a n i k i r j a i l l J& - j a ' kääntäjä - — on
m a a n vapautumisen Jälkeen kunnos­tautunut
proosateostensa ohella var-sUUcin
l y r i i k a n a l a l l a . E m l g r a n t t i t e a s -
ten Ja ennen vaiennettujen teosten
p a i n a t t a m i s e n Jälkeen cna myOskin u u ­s
i romaani alkanut nousta vähitellen.
Neuvostoarmeijan mukana kotimaa­h
a n palannut B e l a lUes o n kuvannut
vapautumisen elämyksiä. "«Laulan a -
seen Ja s a n k a r i n ylisty8tä'"Ja " H u v l -
näytelmäteatterin talstelu"-nimlsissä
kirjoissaan hän kuvaa el&västl ja a-slaanperdityneen
< kirjailijan Innolla
neuvostoarmeijan sotaretkeä'Unkaris­sa.
, ••|>!f
(Peter Veres on<'tullut kansano­maisten
kirjailijain leiristä; mutta hä­nen
on onnistunut' päästä vapaaksi
tämän suunnan rajoituksista. Ja nyt
hän kuvaa Jo talonpoikaa. Joka raken­taa
aoslallsttsta maataloutta. Hänen
uusi novelUkokoelmansa Tgoettele-uius"
esittelea Jo vapautensa puolesta
tuhansien kilometrien päässä k o ­timaasta.
Eihän Neuvostoliitolla.;
Joka horjnmattomasti noudattaa
taistelevan - Ja f Aiutta^ r a k e n t a v a n ta-;
lonpojan. Tibor Dery k u u l u u hänkin
vanhaan-sukupolveen. iHänen maan
vapautumisen jälkeen Ilmestynyt te-;
oksensa '-Keskeneräinen lause" oh
vielä p a i k k a paikoin formalistinen;
j o s k i n sekin kertoo työväenluokan
taistelusta Horthy-järjfestelmää vas­t
a a n . M Hänen : teoksensa "Vastaus''^
j o k a ilmestyi vuoden 1950.kirjapäiväk-si,
merkitsi'ikääxmettä r o m a a n i n a l a l ­l
a . Yksinkertaisella i l m a i s u t a v a l l a an
se kertoo erään työläislapsen kasvus­ta-
Harthy-Järjestelmän pimeydestä
vapautuneen maan loistavaan n y k y i ­syyteen.
: : -Teoksen ensimmäinen osa^
ilmestyi Khrjapäiväksi, toiset osat ovat
vielä' ' valmistusmisasteellaan. Myös
P a i Szabo on : talonpoikaiskirjallija,
ennen maan vapautumista ilmestyi
'hänen talonpoikaisalhelnen romaa­n
i t r i l o g i a n s a , jonka p o h j a l l a syntyi
t u n n e t t u : u n k a r i l a i n e n f i l m l i " M a an
j a n o " . Pai S z a p o n mielenkiinto k o h - ;
d i s t u u talonpoikien elämään j a k e h i -,
tykseen. roinaanelsssaan' Ja näytel­missään
hän kuvaa uuden syntymistä
j a vanhan Ja uuden välistä taistelua.
N U O R E T R O M A A N I -
K I R J A I L U f A T
Nuorista k i r j a i l i j o i s t a mainittakoon
Ferenc- K a r i n t h y . J o k a o t t a a teeman­s
a työläisten j a tehtaiden elämästä.
R a k e n t a m i n e n, suunnitelmien toteut-'
tamlnen. vihollisen tuhotyö: näistä
teemoista hän k i r j o i t t a a novelleissaan.
Hänen'.kertomustensa perustnuimel-maa
kuvaa novellikokoelman otsikko:
" K a u n i s elämä". -Hänen mieltään
kiehtoo ennen kaikkea se, mikä u u ­dessa
elämässä on hyvää, mikä luo
pohjaa kehitykselle. Tamas Aczel t u li
niinikään, k i r j a i l i j a k s i maan v a p a u t Ur
misen.Jälkeen: teoksissaan hän k a s i t -
^ l e e vapautumisen elämyksiin perus­t
u v a a ainehistoa, j a p o r v a r i l l i s e n elä­mäntavan
vararikkoa hän kuvaa r e a ­listisesti.,
p a i l k o i n jopa n a t i u t i l l s t i s e s t i.
Sandor R i d e g ottaa novelllensa aiheet
etupäässä työlälsvalnoista Hcrthy-järjestelmän
a i k a n a , mutta hänellä
o n b y v i n k a u n i i t a k i r j o i t u k s i a myös­k
i n nousevasta uudesta maasta. Ist­v
a n K a m j e n tuli tunnetuksi ensim­mäisellä
tec^Esellaan Khrjapäivänä
1950. teoksen nUni o l i " M i h a l y " . K a m ­j
e n o l i maanmuokkaaja j a teoksissaan
hän kuvaa kärsimyksiä Ja alennusta.
J o t a , n a i d e n työläisten o l i kestettävä
k u l u n e i d e n 2Ss vuoden a i k a n a . K a m -
J e n i n ohella o n noussut useita uusia
työiaisUrjaiUjoita: tähän on Vaikut­tanut
suuressa määrin m a a n A m m a t ­t
i y h d i s t y s t e n K e s k u s l i i t o n julistama
Jozsef A t t i l a - k U p a i l u.
> < rauhanpolitiikkaa, ole sotU^stnU-kohtia
oman aineensa mkopnolella.
A m e r i l t a n porvarillinÄn sanoma­lehdistö
j a .USA:n h a l l i t u s p U r i e n e -
dustajat .'tulevat: a i n a s i l l o i n : tällöin
sanoneeksi ' t o t u u d e n ; A m e r i k a n impe-r
r i a l i s m i n .todellisista tarkoitusperistä.
i ; 3 i m . - U S A : n entinen puolustusminis­t
e r i Kenneth Royal, .-sanoi kerran:
" ^ e i d ä n : o n muodostettava hyöklcä-
•ystuktkohtia;' J o t k a ^ i o v a t . ; p a l j o n .-lä-hemiJäna
v i h o l l i s t a -kuin omaa maa­tamme".
Saman ajatuksen/•; m u t ta
p a l j o n selvemmin, esitti USA:n v a r a ­presidentti
B a r k l e y sanoessaan: " M e i ­dän
on saatava sotajoukkomme maa­i
l m a n k a i k k i i n osiin, j a ' meidän^ on
ehkä miehitettävä eräitä m a i t a en­n
e n k u i n j kylmä sota päättyy" Asa.^,
r i k k a l a l n e n News-week on puolestaan
selittänyt, e t t a siinä tapauksessa,^ et­tä
U S A menettäisi muissa maissa
olevat . s o t i l a s t u k i k o h t a n s a , s u p i s t u i - r
slvat ne USA : n i l m a - j a merivoimat";
j o U c a : se voisi keskittää taistelutm
Venäjää vastaan, ,80.pros, Nomä l a u -
s u i m o t ; ovat todistuksena siitä, että
uSA: n : i m p e r i a l i s t i t muodostavat so-tilastukULohtiotm:
mäWlman k a i k k i in
o s i i n , alkaakseen /sodan ^Neuvostoliit­t
o a j a : kansandemokratian miaita: v a s ­t
a a n j ä saavuttaakseen^maailm^iiherr
ruuden.
Erityteestl on:täiriän yhteydessä.kor
rostettava 'sitä„ että >USA:n sotilas­tukikohdat
uhkaavat jmaailmankaik-^
k i a kanisoja. :koska n i i d e n 'muodosta­m
i n e n merkitsee- uuden maailmanso-:
d a n valmistelemista.: .Toinen m a a i l ­mansota
vaatii ihmiskunnalta-^luker
mättomiauihrejä;> m i l j o o n i a ivkuolleiT
ta j a raajarlkkoutunelta. •
Uudesta sodasta voi muodostua
vielä kauheampi Ja laajempi, sillä
USA:'n.;' 'imperialistit >: tahtovat
. muuttaa l i a l k k i siitä riippuvaiset
Euroopan, A f r i i t a n Ja A a s i a n maat
sotilastukikohdikseen Ja näiden
maiden kansat tykinruuakseen.
On aivan luonnollistai että r a u ­h
a n j a t i l a l l i s u u d e n ' p r o b l e e m aa
ei voida: a ^ ^ ^ t i ^ ^ | . e l l ä . : , i l m a n , '
etteikö s a m a l l a ' fcäsiteUä^l A t U n -
t i n sopimusta Ja U S A : n s q t l l a s t u -
: k i k o h t i a , koska- Janini ne ovat a l -
Quisliiigin miehet o>i
vapautettu Norjassa
O l i o . — "Morgenposten- k
t ä käytännöllisesti katsoen
vuoden vankeusrangaistafa^
tut norjalaiset maanpetW
mahdettu j a samoin myös oL
N o r j a n vahkiloissa on v i e l ä^
p e t t u r i a j a 25 saksalaista '
ta.
— . :Laivanrakennustyöt
Canadassa v. 1608 Port
S., jossa rakennetuin
vuonna kaksi p:enta a l u ^
lisllikennettä varten
heuttancet jännittyneen
Euroopassa.
' M u t t a tällaisen k>syaiykseai
telya länsivallat vastustavat 1
j u t t u a a n ehdotuksen Atlantin
muksen ja -sotilastukikohtia
van-.ki'symyksen käsittelystä!
l a t ovat jälleen osoittaneet,
tahtovat agressUvisten
vuoksi säilyttää jännittyneen 1
teen Euroopassa.
..Kolmen suurvallan edustajia!
nettely. ulkoministerien sijaia
kouksessa on kä,yn.vt selväksi 1^
rauhanpuolustajille. M a a i l nJ
sat eivat ole tahtoneet sopm
m i n i s t e r i e n neuvoston kokoii
väjarjestyksestä. Kansat vt
tähän voimistamalla'taistelaaail
•han hyväksi. :
F I N N I S H STEAM BATÄI
56-58 Widmer Street
Toronto, Ontario
MIEHST:
.Keskiviikkona ja torstaina I-ul
P e r j a n t a i n a I-12 Lp.
Lauantama 1 l.p.-2 a.p.
S i m n i m t a i n a 8 a.p.-i ip.
NAISET:
Keskiviikkona j a torstaina 3-u|
Perjantaina j a lauantaina l - l l l
P U H E L I N EL. 2571 i
Peter Ä.Vesa,Bjta
Barrister. BoUcltor. NoUi}]
SUOMALAINEN
LAKIMIES
GE. 3392
1028 Danlorlh Ave» To
HALUATTEKO OSTAA TALOI
T A I MYYDÄ O M A N N E?
/ A N T A K A A MEIDÄN A U T T A A TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
• 7 •TORONTO R E A L E S T A T E B O A R D I N JÄSEN
33 Esffore D r i v e ' P u h e l i n M O . 5464 Toronto 12, Onfa
H HELSINGIN OLYMPIALAISET 1952!
N Y T ön aika. tehdä lipputllauksenne; jos haluatte matkusUal
RfEEN^ e n s i ; vuonna O L Y M P I A K I S O J E N aikan-i.
. j i M e voimme.järjestää Teidän matkanne .Canadasta t a i
H l i o t s l n , . E n g l a n n i n t a i mannermaan kautta.
;-:?'Olympiakomi^an jäsen M r . Taisto Salo tulee johtamaan.
I^htohuylmatramme'^suoraan Helsinkiin, lähtien New Yorkisu
'kuussa.1952. :: •.•
Olkaa'hyvä jA I l m o i t t a k a a meille heti m i t e n haluatte matl
tulemme tekemään kaiken voitavamme jarjestaakserome teili* 1
:kan matkan. - i - . '
knwomi^ SOITTAKAA KÄYKÄÄ TAPA
:^Vakuutus-ja :•=
^ m a t k a i l u ­toimisto
'
597 B a y Street
O.K. Johnson & Co. IVA.)
WAl
Toronto i, I
Unkarin kansa osoittaa yhä sna-rempa
»; kllnn«rtasta Unkarin i|a-s
U kirjailiioltä kohtaani ' E l ole
cniä Juttvinalsta. cttA nndesta' te­oksesta
nyydOUlD bqppaon;?^
S S ^ . k p l c e n painos, onpa Bcla Il-<
Icsin cKaipaattlcn Baptodla' päis:
«rt IjÖu» 1 ^ . « M ]palnokM«n.
PYSÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN
AIHEUTTAMA YSKÄ
Pysäyttäkää se heti euroopp
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisena
mukaan tehdyllä lääkkeellä, mmka jo
henkilö^ kaikkialla Euroopassa on tu
vuosia: ja jota on nyt myytävänä teilie|
kallisessa rohdoskaupassanne.
Muutama tippa DIANAA otettujaj
sokeripalassa tai kuumassa ved«sa4q
t)äivässä, helpottaa heti K Y L M ^ ^
tamassa itsepintaisessa YSKASbA,'
katarrissa, auttaa parantamaan kipfaa^
kua, kylmää rinnasta, auttaa .astnir"
henkitorven tulehduksessa, «orv?
hammassäryssä ja on erikoisen hyvä'?
huuhteluaine. Sopii myöskin mm
koituksiin talojudessa. Huomaatte, er
rooppalaiset DIANA-TIPAT ovat Jo
tiensä useihin koteihin kaikkialla u
erikoisen auttavana lääkkeenä w
kesällä. Canadassa ei ole toista
taista lääkettä. Hinta $1.25.
'Kas(
hiekka
Kkoiti
dempa
laudoil
alla tl
I ovia.
peittar
taa ra
ilvien
kapuav
I kirveitl
Nain
[isat j£
Suomej
•Mutta
I nuoriso
\ poUisin
(laiset r
tu" Ja
I tnatton
Namj
Inamyo
mät ov!
I Ja vanl
Tanäi
I rakenni
lineissä
van ma
tettynä
betoni-nosturit
rakenne
nostolai
nnukser
M K J S T I K O I T A
Lähettäkää mustikkanne
STjiONACH & SONS
^)[ARJOJEN TUKKUKAUPPIAAT
F R U l t MARKET - TORONl
PARHAAT HINNAT - VAHMAT SUOf
. ' NOPEAT NEUVOT
. Läheiysleim^in tai osoiteliput lähetetään va
pyydettäessä.
; Suositukset mistä hyvänsä canadalaisesta pa»*^
KmJOlTTAKAA TÄNÄÄN
.;JQs.teidän osoitteenne ei ole muuttunut, voitte W
vanhaa lähetysleittiasinta.
•,'(,/.. i, !~';:'f-\'iy^-r.'tt.:/, ^ i J S i v ' • i ' . , Vw
Ku
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
DY
Va
?5rfe':/-'' ;J*S: iiiiSIBiiiiiiiSIä