Vapaus, August 9, 1951

              i
itte
i
H
l i :
« M l .
..JIÄI
i i
m Mr
VM k
fs4
m
iS9
Sivu 2 Torstaina, elokuun 9 p, ~ Thursday, August 9,1951
(UBEBTY) — Independent l a b o r
Olgan of Flnnteb Canadian». Es*
iablisbed Nov, 6, 1917.. Aothorized
« s second dass mail Iqr the Post
Office. Department, Ottawa. Pub»;
Ilshed ' tltfice VKekiy: Tuesdays,
Sluindays and Saturdays by Vapaus
Publlsblng Company Ltd.. at 100>102
E lm 8t. W., Sudbury, O n t ; Canada.
Telephones: Business Office 4<4264.
Editortal Office 4-4285. . Manager
E. suksL Editor W, EUond. BCafling
addreas Box 69. Btidlnny,; Ontarfo.
Advertisisg xates nponappUcatlon.
Translatioii free of charge.,
TILAUSHINNAT:
Canada^sa: i vk. 7.00 6 kk. 3.75
Ybdymrallolssa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4 ; »
Suomessa: < 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75
Eversti, Drew on puhi^ut!
Miltei olemattomaksi kutistuneen totypuolueen kansallinen joh-
-taja eversti Drew piti viikon vaihteessa Tlirontossa "suuren puheen"
„ aivan kuin Rautakork^Bennettin suulla ja vaati: liittohallitusta no-peistuttamaan
toimenpiteitään poliisivaltion pystyttämiseksi. Kuten
; "edeltäjänsä R . B i Bennett aikoinaan/ niin myös eversti ?Drew vaati
-taas ''kommunistien" vankilaan telkitsemistä ja uhosi, että jos joskus
tapahtuisi vielä sellainen ihme/että torypuolue voittaisi vaaleissa, niin
hän, eversti Drevir Jumalan armosta ja suurpääoman määräyksestä ve­htaisi
pitkän ristin Canadan demokratian päälle -r-^ tietysti Canadan
''demokratian" pelastamiseksi.
Ontariossa työväentoiminnan vuoksi vaalihäviön kärsinyt ja sit­ten^,"
yläkertaan'' Ontariosta pois potkittu torypuolueen kansallinen
"johaja vaatii täydellistä demokratian pimennystä, se ei suinkaan ole
^mikään äkkipikää ja ajattelematta' esitetty lausunto. Muistetaan,
v-^että jo ennen toista maailmansotaa eversti Drewvieraili^^ffi
^^sassa ja antoi sieltä palattuaan erittäin kiittäviä ja ylistäviä lausuntoja
/>ilitlerin diktatuurista. . S e n jälkeen kunnon everstimmeteki^^t^
Hitlerin karkeistyötä levittämällä sellafsia juttuja, ettei Neuvostolii-
1lon armeijalla ole mitään tekemistä ja niinmuodoin Neuvostoliiton
Sl^ vastaan.
Sen jälkeen on tapahtunut yhtä ja toista. Eversti Drevimylis-
'tämä 'Hitlerin suuri vankikasarmi murskaantui ja luhistuessaan pal­jasti
koko mädän olemuksensa samalla kun Neuvostoliitto ~ ^^^^^^j^^
p i t i oleman mihinkään kykenemätön, m^^
heisiin voidaan nyt enää viitata — vei ratkaisevan tärkeätä osaa siinä
liitossa mikä Hitlerin ''tuhatvuotisen" valtakunnan
i D r ew otaksuu luultavasti, että canadalaiset eivät e nM
I asioita, ja vallanhimoinen mies kun on, niin hän aikoo viedä Hitlerin
; roolin uudelleen tässä maailmassa. Kuten Hitler aikoinaan, niin myös
!Drew "puolustaa" valtiota "kommunisteja" vastaan ja vaatii toimen-
I piteitä, jotka aivan varmasti hävittäisivät kaikki demokraattiset va-s
paudet tästä maasta, kuten ne hävittivät hetkellisesti demokratian fa-sismin
alaisinaolleista Euroopan maista,
i Nämä torypuolueen ounastelut ovat sitäkin va^llisempia kun
1 muistetaan; että liittohallitus on askel askeleelta — ja myönnetysti
s Yhdysvaltain hallituksen^ vaatimuksesta — ottanut käytäntöön polii-
' sivaltion menettelymuotoja. Nyt viimeksi ilmoitettiin hallituksen.ot-
* taneen itselleen valtuuden laatia salaisia^hallinnollisia,n^
vangita uanadalaisia jotka joko tieten tai tietämättään ajattelevat
ujoissakin asioissa; varsinkin sodan ja rauhan asioissa/eri tavalla kuin
Säiberaalipuolueen johto ja sen" hallitus. Asiain nykyisellään ollessa
khallitus voi määrätä vangittavaksi kansalaisia "rikoksesta" jonka
Iteosta-asianomalsella henkilöllä-ei tanritse'olla^^^^^^
^usta. . "• '
--^ Selvää'on,'että feVersti Dreve pauhasi !'Jcommunisteja" vastaan
"Torontossa juuri sen vuoksi, että hallituksen olisi helpompi toteuttaa
»Tiäitä epädemokraattisia^ja todella vaarallisia menettelymuotojaan.
»Kyqrmys on: kaikessa lyhykäisyydessään seuraava: Kaikkien^^m
i^^den kansat; mukaanlukien Yhdysvaltain ja Canadan, kansat, vastus-ittavät
tätä tuhoaennustavaa sotaohjelmaa vielä ^Vaistomaisesti, itse-
:^ään käsittämättä kaikkia asiaan liittyviä seikkoja. Mutta mitä laa-
Ijemmaksi muodostuu kansanjoukkojen, vastarinta Korean sotaa ja
*"uu8ien Koreain'' sotaseikkailuja vastaan, sitä julkeammin sodanliet-
^sojat vaativat politiikoiltaan epädemokraattisia toimenpiteitä arvoste-slun
tyrehdyttämiseksi. Tosiasiassa voidaan sanoa, että mitä enem-
::män eversti Drew matkii Hitleriä ja mitä enemmän liittohallitus tur-rvautuu
epädemokraattisiin toimenpiteisiin ja menettelymuotoihin, sitä
Suuremmaksi» on kasvanut kansanjoukkojen vastarinta sotaohjelmaan
Ilnähden.
2 Mutta terrori ja vankilalla uhkailu ei saa estää patrioottisia ca-
^nadalaisia toimimasta rauhan puolesta. Jos olisi niin, ettei liberaali-
';ja torypuolueen johtajat ole koskaan tehneet mitään virheitä, niin s i l -
];;loin voitaisiin ehkä jotenkin puolustaa sitä kun valtapiirit yrittävät
^hävittää kansalta-arvostelu- ja ajatteluvapauden. Mutta kuten niin
«>hyvin tiedetään, että nämä molemmat puolueet ovat menneinä vuosina
:{ehneet ulkopolitiikassaan miltei keskeytymättömän sarjan virheitä,
«alkaen Espanjan Francon puolustamisesta ja päättyen Mynchenin
l petokseen sekä Hitlerin ja Hirohiton aseistamiseen — josta kaikesta
* me saimme kansakuntana maksaa kymmenientuhannen miesten hen-
•gert, niin kansan velvollisuus on vaatia, että se saa esteettömästi kes-
* kustella kaikista sisä- j a ulkopoliittisista asioista. Poliisivaltion pys-
* tyttäminen on varma merkki lähestyvästä kansallisesta'onnettomuu-
* desta. Canadassa tarvitaan nyt enemmän demokratiaa eikä demok­in
raattisten oikeuksien rajoittamista ja supistamista. Canadan nykyi-t
syys ja tulevaisuus, Canadan valtion ja kansan edut vaativat Oikeuk-u
sien lain laatimista, eikä missään tapauksessa (>oliisivaltiota.
Kaksi suuntaa
Näyttää siltä, että ulkoministeri Pearsonilta on jotenkin mennyt
. piirustukset sekaisin siitä, mikä on rauhansopimus ja mikä jotakin
I vallan vastakkaista. ' .
l Viime tiistaina ilmoitettiin ulkoministeri Pearsonin antaneen kak­asi
lausuntoa: 1. että Atlantin pakti on paras rauhan turva, ja 2. että
; Neuvostoliiton presidentti Shvernikin Yhd>'svaltain presidentti T r u -
manille esittämä viiden vallan rauhansopimusehdotus on vain "vanhan
lämmitystä'^ jos saa Juvan'käyttää hieman muutettua mutta silti asian-
«mukaista sanontaa.
] Mutta jos Neuvostoliitto on jo aikaisemminkin tehnyt rauhan-iehdotuksia,
kuten ulkoministeri Pearson lausui, niin silloin on sitäkin
{suurempi syy tutkia, että minkälainen on tämä esitys perusolemuksel-
I taan. Kun Neuvostoliiton presidentti (tai kuka tahansa) ehdottaa v i i -
jdenvallan rauhansopimusta, aseistuksen 'rähentämistä, atomiaseiden
I hävittämistä ja tiukkaa kansainvälistä kontrollia näiden suunnitelmien
f toteuttamiseksi, niin luulisi sen olevan siksi tärkeän ehdotuksen, että
ise ansaitsee ainakin vakavaa harkintaa; Tämä sitäkin suuremmalla
i syyllä kun Neuvostoliiton ehdottama viiden vallan rauhansopimus ja
[siihen liittyvät seikat eivät kohdistu mitään muuta maata vastaan —
{eikä kiellä mitään muuta maata liittymästä tähän sotavastaiseen Uit-'
l toon-
Atlantin pakti seii sijaan on vallan toista maata. Se on selvästi
kohdistettu Neuvostoliittoa, Kiinaa ja kansandemokratiamaita vas-
' taan, koska nämä maat on sivuuteitu sen jäsenyydestä. Atlantin pakti
I ei edellytä asieistuksen vähentämistä ja atomiaseiden kieltämistä
\ vaan äärettömän kiihkrätä ascistumiskilpallua ja atomiaseiden valmis-
Miia muut ianoral
M0TTA 108 ABVOSTEICT,
OICT Sf UKA SUBVEESnVI
Pääministeri St. Laurent on puhu­nut
kuulijakunnilleen LSnsl-Oanada»
sa, että PDhJols-Atlantin sopimus tar­koittaa
inflaatioa j a korkeampia ve­roja.
Siitä huolimatta, hOn sanoo,
se o n isen arvoinen. Se todella onkin
. Keslcinkertainen canadalainen ei
ehkä sitä Uedä, mutta hän j a häneii
perheensä,. maksavat noin : dollarin
päivässä kansallisen puolustuksen m e ­noja
/ , . — Gkbe and MaU.
• « •
l' MARSHALLIN AVUN
HEDELMX KTP8TNTT
Ateena. — Kuuden vuoden kuluttua
toisen' maailmansodan' päättymisestä
Kreikica valm&tuu nyt ruokar j a väa
tetavaran säännöstelyyn ensi syys­kuusta
alkaen.
Kreikan haUitus sekä brittiläiset ja
amerikkalaiset neuvonantajat on t u l ­leet
Johtopäätökseen, että vain sään­nöstelyn
avulla Y>idaan inflaation jo
uhkaama Kreikan raha pelastaa . .
Noin 20 lajia ruoka- Ja*^ vaatetavaraa
Jaetaan kreikkalaisille annoskorttien
perusteella ; . . Leivän hinta on nous-
S.C.Ä.U.L:n Liittokokous
Port Arthurin bka sai järjestettä­väkseen
seuraavat liittojuhlat'
Tetonto. — (Omalta, ktrjeenvaihta^
Jalta) — 8CAU: n Liittokokous pidet­tiin
C S J : n osaston kesäleirillä-.Tarmo-lassamaanantaina
elok. 6 pnäJKoko-ulcsen
'avasi liiton sihteeri-veteraani
Paavo Vaorio. • Puheenjcditajiksi v a ­littiin
U . Sirviö Sudburysta)äf.f3^ (Har­j
u 8t.;,<^t)iailnesistap8atti^^ Pll
Vaurio j s ; ' ^ o tlUi^lfk;So^'::^ear.
pinestah ,jumu^t^rt^biwia^
joina toifflivaiU. 'Sf^rjv ^XViViauria
UtapälvläistunnossäVu. ärvSiJi:|a. <^
KbkoulKessa oU läsnä' iff virallista
edus^jaa 12 liiton seurasta,'yapaudra
j a C S J : n veUe8edustajat,;idittoioiml<i
kunnan Jäsenet sekä: useita seuraajia»'
K u n oli, suoritettu taxpeeiusetVaikut
valmistelut, - valittu tarpeelliset r ko-.
miteat j a toimitsijat, sekä Hyyäksytty
työjärjestys; kuultiin toiminta^ ja ti-^
Uraportit Toimintaraportissai: osoi>
tettiin; että^ toiminta viimek^^pider
sut 16 prosentilla viime vuoden, aikana, liittokokouksen Jälkeeiiöli 'ensin
liha 12 prosentilla, sokeri 32; munien lupaavan vlBcasta; samoin tyydyttää
28. sikaarien 42 Ja vaatteiden 34-42 vää vielä talvella, mutta lamaantui
prosentilla. — Reutersin uutistieto gi^t^^ joasakin määrin kevään, j a ke-isäin
tuUet^; n ^
tenkään bälyttävässä määrässä, mts-tä
onnistimeet Liittojuhlat ovat kou-raantuntuvana
' osoituksena;;; - Liitto
imvjtoi^
elok. 7 pnä.
• • •
TOTTA TOTISESTI
N I IN ON ASIA
Kun Amerikan Itensa katselee, m i ­ten
Dashiel Hammett.Alphaeus Hun-ton
Ja Frederick Pield nimisiä miehiä
Jahtaillaan: Ja kuljetellaan käsirau­doissa
oikeudesta vankilaan Ja van­kilasta
oikeuteen, niin monet alkavat
ajatella syvällisemmin . . : — Työ-;
mies-Eteenpäin.
maat meidän fcaimmme Ja fcaikkfen
kanselen lorvfnvofmln U brriu vat>-
don täyteisen elämän hyväksi fHoh-tnv
» tolmfnta kadottaa mencslymisen
edjdlytykset; ' ' '
Niin. tiksi «dfcoon päätetty:
. että taiä»,S.'c., A.'l7:n liittokofcotis
kelitftetaait; i>riiriwrt: »Maif^. siror-
.«»Heis -^ni^airäl&U;:
iMl^Bitia pyitfotykaelS caUuIsta
naaii» ' ^vaMaaUvat.:. rfsttifiliat ran-lunmnafiidll
» tavslb^ Ja. etti: »aha
aiÄadtaaiB
Ja kaikki
UfttrtiriuM» fcfhnfttaa kaikkia
tMtfptr fbMuli; n»MfH» U. vsnhem-pte^
JäaenistaSi. tekfmäifa fadtdaltaan
varpMmm |» vält»«aat,voIiataksi ke-bft^
rneeiK ' maaihaaiii '^kaasojien ran-hanliiklteen
»«ria^^ myös
! ulkomaalaiset
Kehoitti vetämään
nuorisoa entistä
enemmän multaan
Kalervo Ketola
puhui liittojuhlassa .
Toronto. VMe oleinme aina val­miit
yhteistoimintaan yhteisissä asi­oissa,
erikoisestlkin suomalais-cana-dalaisten
kanssa.. Poliittiset tai muut­kaan
syyt- eivät saa ehkäistä meitä
edistämästä urheilua, kansallista k u l -
tuuriamme Ja ennen kaikkea rauhan
asiaa", sanoi Kalervo Ketola puhues­saan
Suomalais-Canadalalsen '• Ama­tööri-
Urheiluliiton 16. liittojuhlassa
Tarmolan kesäleirillä. '
Puhuja loi puheensa alussa katsauk­sen
oirhellulilton historiaan Ja merki­tykseen
Ja totesi liiton olleen toimin­nassa
26 'vuotta Ja että sen vanhin
seura. Toronton Yritys on toiminut jo
46 vuotta. UrheilulUton tarkoitukse­na
on oUut urheilim saattaminen l a a ­jojen
kansanjoukkojen keskuuteen^
terveen ruumiin Ja mielen kehittämi­nen
j a siten rikastuttaa ihmisten elä­mää
Ja tehdä heidät kykenevämmiksi
kohtaamaan ne Jokapäiväiset prob­leemat.
Jotka ovat alituisesti edessäm­me.
Samalla hän totesi, että urheilu­liiton
Juuret ovat todellisuudessa;
Suomessa, josta siirtolaiset ovat tuo­neet
urheiluharrastuksen mukanaan
-tähän maalian. Puhuja kehoitti nuo­risoa
ei ainoastaan ossallstumaan k i ­sailuun
mutta myöskin klubien Ja
seurojen johtamiseen. Hän sanoi sen
olevan Canadassa syntyneen suoma­laisen
nuorison velvollisuutena. " M e i ­dän
on todettava, ^että Järjestomme
vaatii uhrauksia- Ja että se ei saa
rahallista tukea mistään muusta läh­teestä
kuin omasta toiminnastaan.
Meidän on toimittava Järjestöjemme
ylläpitämiseksi j a entistä suurempien
nuorisojoukkojen liittääilseksi rivei-liimme.
Puhuja korosti rauhan tjrön tärkeyt­tä
Ja sanoi kolme Canadan suoma­laista
osallistuvan Berlinissä alkanee­seen
nuorison ja opiskelijain rauhan
festivaaliin.
Suomen vaalien lopulliset
tulokset puolueittain
laskettuna
Helsinld. — Elok- 2 pnä Julkaistujen
tietojen mukaan saivat kansandemo­kraattien
ehdokkaat heinäk. 2 Ja 3
pnä suoritetuissa eduskuntavaaleissa
15.588 ääntä enemmän kuin edellisissä
vaaleissa Ja sosialidemokraattien ää­nimäärä
väheni 13.945 äänellä. Maa­laisliitto
kärsi 32.669 äänen tappion,
kokoomus 34.801 ja ruotsalainen kan­sanpuolue
8328 äänen tappion mutta
uusi kansanpuolue sai 29.534 ääntä
enemmän kuin sen tilalla ailcaisem-mlssa
vaaleissa ollut edistyspuolue.
Eri puolueiden äänimäärät jakaan­tuivat
seuraavasti:
Kansandemokraatit . . .391.375
Sosdemit . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 8 0 . 7 49
Maalaisliitto . . . i . . . . . . . . . . 4 2 2 3 91
Kokoomus . . . . . . . . . . . . . . . . 265JM4
Kansanpuolue . . . . . . . . . . . . 1 0 2 . 9 34
Ruotsalaiset . . . . . . . . . . . . . . 1 3 7 , 1 27
Edellämainittujen lisäksi annettiin
kahdelle pienelle ryhmälle hiukan-yli
10,000 ääntä mutta ne eivät saaneet
ehdokkaitaan valituksi. Hyljättyjä
äänestyslippuja oU kaikkiaan 114,184.
Äänestämässä käyneiden lukumäärä
oli 1325334.
Porvarillisten puolueiden elidokkaat
saivat 70.195 ääntä enemmän kuin
vasemmistopuolueiden. Vasemmisto­puolueet
salvat y l i 48 prosenttia kai­kista
annetuista ä&nistä.
nassa C S J : n kanssa, ollen sillä mm.
yhteinen varhaisnuorisotyötä ohjaava
komitea Ja nyt viimeksi yhteinen e-dustaja
Berliinin nuorisofestivaalissa.
Tämä on ehdottoman tarpeellista,
koska toiminta tapahtuu samoissa
toimintapaikoissa Ja koska siten voi­daan
tehokkaammin Ja tuloksellisem­min
suorittaa työtä nuorison {keskuu­dessa.
Liitossa on tällä kerralla 17 seuraa,
joista monet toimivat tyydyttävän
vilkkaasti. Yksi seura lopetti toimin-,
tansa kuluneen vuoden aikana. L i i ­ton
taloudellinen asema ei ole ollut
kiitettävä, koska seurat eivät ole k y l ­lin
täsmällisesti huolestineet liiton r a ­hoittamisesta.
Vielä. kuultiin varliaisnuorisökomi-tean
edustajan Helen Tarvaisen r a ­portti
varhaisnuorisokomitean toi­minnasta;
jossa osoitettiin minkälai­sella
toiminnalla on : mahdollisuus
eaavuttea tuloksia, jos seurat toden­teolla
käyvät asiaan käsiiksi J a yhdis­tävät
työskenteljmsä C S J : n osastojen
varhaisnuorisokomiteolden kansia.
K E S K U S T E L U BAFOBTEISTilV U
- (kun vielä oli kuultu kunkin seuran,
edustajan raportit, käytiin kaikkien
raporttien Johdosta laaja Ja rakenta­va
keskusteli^. Jossa varsinkin varhais­nuoriso-
j a . nuorisokysymyikselle anr
nettiin suinta huomiota.' Kokous v e l -
voittikln Jokaisen seuran perustamaan
. varhaisnuorisokomitean. Joka yhdessä
paikallisen C S J : n osaston kon^tean
kanssa Järjestää lasten toiminnan.
Lapsille tulee Järjestää urheilua, leik­kejä,
lauluja y.m. j a samalla kasvattaa
heistä ; itsestä ohjaajia vanhempien
Johdolla. Komiteoiden tulee olla sään­nöllisessä
yhteydessä Torontossa ole­van
lastentoimintaa ohjaavan lu^mi-tean
kanssa.
TUNNUSTUS VAPAUDELLE
Keskustelun yhteydessä annettiin
tunnustus^Vapaus-lehdelle siitä, että
se on toivomukset ylittäneessä mää­rässä
avustanut Liiton työn edistä­mistä,
että sen sivut ovat aina olleet
avoinna liiton seuroille; . Mikäli siinä
on puutteellisesti, käsitelty asioita, on
se johtunut siitä, ettei sille ole lähe­tetty
tietoa eikä käytetty sitä hyväk­si.
Kokous päättikin, että Vapaus pide­tään
edelleen liiton äänenkannatta­jana,
mutta : että samalla mahdolli­suuksien
mukaan käytetään siinä tar­koituksessa
nuorisolehteä Champio-nia.
BAUHAN PUOLESTA
Useat edustajat toivat keskustelussa
ilmi, että n i i n urheilutoimintaa kuin
alleMrjoHiainaaitMMlian^iii^fiMniiltaen,
silla vain »lAäiioIo^tafca» loimia
naDennnesamolB imte koko niaallman
Innsollle valoisaa Ja hcdrimälllsen
tnlevalsmiden.
Banlum paoleatat sotaa vastaan!
Myöskin byväfceoFttiia-Caziadan h a l ­litukselle
osoitettu vetoomus, jossa s i ­tä
keholtetaan käyttämään vaikutus­valtaansa
viiden suurvallan neuvotte­lujen
aikaansaamiseksi j a yleensä t o i ­mimaan
raiihantllan palauttamiseksi
16 VUOTTA SIHTEESIN2L
Paavo Tanrio valittiin . niidelleen
Snomalais-Canadakdsen A m a t ööri-
Urheilnliiton sihteerilcsi:, Torontossa
pidetyssä liittokokonksessa. Paavo, on
toimlniit jo '16 vuotta liiton sihteeri­nä
Ja aloittaa nyt 17; toimintavuo­tensa
tässä tärkeässä virassa.
Pekkanen lopetti
syömälakkonsa
* Helsinld. — K u n varatuomari Cmll
Päckasen tila oU käynyt: krtitilUseksI,
ilmoitettiin tääliaTelOk. 1 pnä. että
Henkisen Tj'ön Keskusliitto on asetta­nut
ftoiipikunnanj; bänen asiaansa sel­vittämään.
Toimilnmnan Jäseniksi
ovat lupautuneet Helsingin-yliopiston
lainopillisen tiedekunnan v dekaani,
hallinto-oikeuden professodi.. Aanie
Rekola, valtiosääntöoi|ceud«i-^ofes^
sori Kaarlo Kaira j a Julldsoikeuden
professori -\y.:Aw Palme, kapoanedus-tojat
laamanni? A t i d Ahihava&ra Ja
piiri-insinööri-T(ttsim!NfDräström se­kä
Henkisen Työn l^esku^
tuksen Jäsen, varatuomari !Öero Rön­kä.
' ^ • '
: Toimikuntaaii lupautuneet. : ovat
asettaneet ehdoksi sen, että varatuo­mari
Pekkanen lopettea iheti syömär
lakikonsa. Jotta toimikunta voisi rau­hassa
j a painostuksetta tutkia asiaa
maailmaan.
; Nämä päätöslausehhat päätettiin
lähettää n^öskin Canadan Rauhan-kongressille.
YHTEISTOIMINNAN PUOLESTA
Kun keskustelujen yhteydessä tuo­tiin
esille, että Canadassa on olemas­sa
myöäkih: sellaisia suomalaissyntyis­ten
nqo^öp' urheilujärjestöjä, jotka
eivät kuulu Liittoomme, mutta:Joihin
kuuluvat^moret ovat halukkaita toi-mimaaÄ'yhdessä.
n i i n 'hyväksyttiin a -
siasta päätöslauselma, jossa ilmais­taan
väUaeus 'lurheilulliseen yhteistoi­mintaan
niiden kanssa, tarkoituksella
edistää -Canadan suomalaissyntyisen
nuorison fj^yskulttuuritoimintaa Ja
vetää eri ryhmiin kuuluvat työläis­nuoret
lähempään yhteistoimintaan.
KURSSITOIMINTA
L i i t o n ^ t o i m i n n a n tehostamiseksi
katsottiin^ välttämättömäksi kurssi­toiminnan'
järjestäminen Liittotoimi-kunnan
tahoin. Kurssit ovat aina
osoittautuneet innostusta tuoviksi ja
siksi on n:^kin löydettävä varat n i i ­den
järjestkmiseen. "Mutta Jotta nils-
Varatuomari Pekkanen on suostunut
tähän vaatimukseen.
Varatuomari E; Pekkanen on lää­kärin
kehoituksesta siirtynyt Marian
sairaalaan hoidettavaksi.
Enemmän demokratifia eikä
demokratian kuristamista
Toronta'—^Siviilioikeuksien Union
(Civil Rights Union) toimesta on lä­hetetty
eri JärjestoiUe päätöslausel­maehdotus
Canadan rikoslakiin teh­tyjen
muutosten suhteen. Tässä pää­töslauselmassa.
Joka kehoitetaan lä­hettämään
lUttovaltlon pääministe­rille
' j a ' kunkin alueen parlaithentti--
edustajalle, -viitoitetaan kaksihaarai­nen
toimlntav, kansalaisvai>auk6ien
turvaamisen hyväksi; '1. vaaditaan r i ­koslakiin
tehtyjen muutosten peruut­tamista
j a 2. suositellaan, että parla­mentti
laatisi Oikeuksien lain' kansa­laisvapauksien
mielivaltaista loukkaa­mista
vastaan.
Samalla kertaa Sivilivapauksien
Unio vetoaa osastoihinsa. jäEeniinsä
Ja kannattajiinsa, että toiminta kan­salaisvapauksien
puolustamisen l i y -
väksi on suuresti-tehostettava kan­sainvälisen
j a * kansallisen tilanteen
vuoksi. "Kansainväliset seikat — eri­koisesti
fasistimaiset demokraattisten
oikeuksien loukkaukset Yhdysvalloissa
— ovat "vaaramerkkejä" Joista on
otettava vaari. Meidän hallituksem­me
kulkee samaa suuntaa. Se voi
tapahtua taäUä — eUei sitä ehkäistä
Canadan - kansan Järjestymisen- Ja
joukkopainostuksen avulla'\ sanotaan
mainitun järjestön tiedonan'nossa Ja
samalla ilmoitetaan, että kansalais­vapauksien
puolustustyön hyväksi tar­vitaan
kipeästi myös rahallista tukea.
Kansalaisvapauksien puolustamisen
hyväksi suunnitellun kaksihaaraisen
totminnaii' viitoittaa Siviilivapauksien
Union pääti^auselmaehdotus. Josta
ylempänä mainitaan, j a minkä sana­muoto
^n^seUraanra:-
K O S K A Canadan rikoslain osat
• 74j(k)784;.J^, 132A. 134,.509A,miMr-tettiL^;
parlamentin istunnossa ke-säknnssa
1951 sillä tavalla, että
nämä osat muodostavat nyt vaha-
~ van vaaran ihmisoiketdcsille j a pe-rusvapaulcsllle,
ja
KOSKAmeidän maamme tarvit-
° see Oikeuksien lakia —eUcäoikeidc-sien
poistamista, demokraattiset
oikeudet olisi turvattava lailla —
eikä niitä saisi rajoittaa tai poistaa
sortavalla lainsäädännöllä; siksi
OLKOON PÄXTETTYY. että me
vaadimnne Canadan hallitusta l o ­kakuu
» 9 pnä kokoontuvassa par­lamentin
istunnossa peruuttamaan
yllämainitut muutokset rikoslaista;
ja
OLKOON* E D E L L E E N PÄATET-
. T Y , että - parlamentin seuraavan
istunnon' tulisi: 1. Väliaikaisena
toimenpiteenä hyväksyä Y K : n
yleiseen Ihmlsoikeulcslen julistuk­seen'^
perustuvan Canadan ihmis­oikeuksien
julistuksen; 2. ryhtyä
fcalkkiitt- Mahdollisiin j a tarpeeUi-
-siin toimenpiteisiin valmistaakseen
Oikeuksien lain joka liitetään p i -
kaisrati 'j^Vnstuslakilmme.
tä saataisiin mahdollisimman suuri
hyöty, katsottiin tarpeelliseksi että
niiden ohjelmistoon otetaan voimiste­lun
j a ux3ieilun lisäiksl myöskin valis­tuksellinen
puoli, tarkoituksella saat­taa
liiton Jäsenistö käsittämään työ-läisurheilun
tarkoitusperät j a yleises­ti
ynunärtämään laajemmassa mitas­sa
yhteiskunnallisia. kysymyksiä.
Tässä mielessä annettiin liittotol-mikunnan
tehtäväksi neuvotella S J : n
t p k : n kanssa yhteisen kurssitoinoin-nan
Järjestämisestä siinä ymmärryk^
sessä että niistä' muodostuisi mah-dollislmman
suuria tuloksia tuotta­vat.
i
TERVEHDYS SUOMEN l ' U L :n
JÄSENISTÖLLE
Samalla k im kokouksessa lausuttiin
valitteluja sen hajoitustyön Johdosta;
mitä oikeistolaiset Junttamlehet ovat
TUIitssa viimeaikoina tehneet, se ei
kuitenkaan vähemmässäkään määräs­sä
kylmennä liittomme suhteita Ja
ihailua STUL: n yleensä. Niinpä k o ­kous
hyväksyi yksimielisesti seiuraa-van
tervehdyskirjelmän:
SUOMEN T U L : N LIITTO-TOIMIKUNTA.
Me CanadaJi^kiKmiafaisperuifiet) t y ö -
läisurheilijat kokoontuneina 15. l i i t -
tokoikoukseen, lähetämme täten läm­pimät
' veljelliset . tervrf^dyksemme
Suomen työlälsurhellijoille onnitellen
heitä suurista saavutuksista työllt^-
'nuortson-kokoamiseasasTirhplluIUkkem.
KOULUSSA
Raimo on saanut Jälkl-lstnnto» 1
opettaja panee häiiet silstlm^nt
kaa istuutuen itse korjailemaani
koja. Jonkin ajan kuluttua <«
hiljaisuuden Jälkeen) opettaja
— Katsohan nyt. Raimo, mitmi
jäinen j a siivo sinä osaat «la |i
set, ole samanlainen tuniiiilakin'
, •— Nfln. opfettjaja. sanoq RalmoV
tuneena, sainaa mlna o^n' t
ajatellut opettejastakihj • f,j
EIPÄ TIETENKÄÄN
Kuuikaahao tarjoljijji!
pitäisi olla olstensoppaa okä^
Xfle yllahdustakaan oistCTeista.
^~ .Arvoisa herra. Jos te ,
irlantilaista soppaa niin Pitftisäg,
nä olla irlantilainen?^ • • •
VAROITUS
: Mies: "KertakalMtiaau minun L
tyjc-katsoa-kuka on isäntä täaii
lossa."
RoUvar^Sinä voit paljoni
jos ymmärrät luopua sellaisesta i
tuksesta."
• • • i
KARSII ITSE
Potilas: Minä puhun aUtulseittj
sekseni.
Lääkäri: El se ole vaarallista, i
näkin teen samoin.
Potilas: Mutta te ette tiedä
yksitoikkoinen puhuja minä
Suomen uusi eduskunta I
ensitöikseen lomalle
Helsinki. — Suomen vastav
uusi eduskunta paatti heinäk. 31 \
keskeyttaä työnsä kuuden -viikon |
JaJcsi kesälomalle lähtemistä
Uusi eduskunta suoritti lyhyen i
tokautensa aiicana pääasiassa'i
lijahisa Ja valiokimtainsa vaalit |
duskunta kc&oontuu Jälleen i
11 pnä. '
piiriin J a heidän loistavista saavutuk­sistaan
urheilussa Ja voimistelussa.
Meidän läqsmin toivomulcsemme.on,
että yhtenäisyys, laaja, Jäsenjoukko-ien
demokratia ja päättävä toiminta
rauhanpuolustajain mukana - maail­man
Tauhan- .turvaamiseksi edelleen
lujittaisi rivejänne, sillä vain yhtei­sesti
toimien rauhan oloissa on urhei­lutoiminnalla
menestymisen mahdol­lisuudet.
Lähelsempää kanssakäymis­tä
toivoen.
Työläisurhelluterveisin
SuomalalsrCanadalalsen Urheiluliiton
15. Liittokokous
Toronto. Canada, elok. 6 p. 1951.
(Puheenjohtaja) (Sihteeri)
LIITTOJUHLAT PORT ARTHURIIN
Ensi kesän liittojuhlia o l i hakenut
kaksi seuraa. Sudburjm Ja Port Arthu­r
i n seurat. Yksimielisesti päätettiin
antaa Juhlat Port 'Arthurin Iskun jär­jestettäväksi
ymmärrjicsellä. että s i ­ten
autetaan suuresti liiton toiminnan
vilkastuttamista siinä piirissä.
Varojen hankkimiseksi llittotoimi-kunnalle
päätti kokous velvoittaa, j o -
Menetti henkensä kun
laski Niagaran
putouksesta alas
Niagara Falls. — William Hill i
surmansa täällä sunnuntaina ]
saan alas .Niagaran putouksestai
hänen auton kiuneista yjn. tehtj l
teensä hajosi. :
*>'Npin' 150,000 Himistä;öli ^
Sa uhkarohkeaa !yrltysta.i,i^
muuden uhrin ruumista ei^'ole
löydetty.
kaisen seuran pitämään ybdelJ
j a huolehtimaan, että niistä tulee i
'Öh"'5U6llir'önnisttinm- •
^ m a s s a tarkoituksessa tulee;
^tolmitninnan Järjestää ohjelnudcii
tfle.'
Vielä keskusteltiin lukuisista i
hiton Ja sen seurojen asioista,
lilttojuhlaohjelman sup
(liittotolmikunta' esittää seurtllle) |
n.s.'"tahtlurheilljain" vetäml
toon ja ennätysten siirtämisestä y
dän nimiinsä. Viimeksi
asiassa päätettiin, että liiton en
siksi voidaan hyväksyä vain JatI
ti seiurojen toimintaan ja
osallistuvien urheilijain saa?
ANSIOMITALIT
Ansiomitalit päätettiin antaa
raaville: Karl Lehto ja J .
Yritys, seikä Pirkko Salminen.
LHTtOTOIMIKUNTA
Liiton sihteeriksi valittiin tthtäTi
sä ansiokkaasti 16 vuotta
Paavo Vaurio. Entinen liitb
te valittUn uudelleen paitsi B. 1
son tliaUe valittiin J . Boström.
Kokous loppui 6.30 innostavan i
lialan vallitessa.
PÄIVÄN PAKINA
koko maailman sivistystä vaarantavan
sodan uiiatessa. on myöskin liittomme
osallistuttava mahdollisinunan t ^ d k -
kaasti rauhan turvaamiseen tähtää­vään
maalinaan raxihanliikkeen toi­mintaan.
Päätöslauselmakomitean
ehdotuksesta päätti kokous^ koko L i i -
ton jäsenistön nimissä -vahvistaa ve­toomuksen.
J ossa vaaditaan viiden
suurvallan rauhansopimusta. Korean
sodan lopettamista ja ulkomaalaisten
poistamista Koreasta päätettiin myOs-k
i n vaatia.
Asiasta hyväksyttiin semtiava pää­töslauselma:
PÄÄTÖSLAUSELMA RAUHAN­KYSYMYKSESTÄ
Koska nrheUutoimintamme kor-keimpana
päämääränä on kansan Ja
erikoisesti Canadan suomalaisen vä­estön,
saattaminen osalliseksi yhteis­kunnallisesti
tervehdyttävästä ja kas­vattavasta
urheUutolminnasta Ja
koska urheilutoiminta on rauhano­maiseen,
veljelliseen Ja rehtiin toi'
mien mittelyyn perustuvaa. toimintaa.
Jona on todelliset laajat menestymisen
mahdolUrandet ainoastaan ranlian
olesnhCelssa' Ja' ^
koska sota; samalla kun se repii
rikki eri kansakunUen väliset v c U ^ -
sen kisailun Ja patemmundesta Upaki-tuiran
kamppailun mahdoUisnudM,' se
tulee aUieuttaniaan sellaisen tuhernj^^^
knrjuoacii täyteisen olotilan, Joitein
nrlieilntoimlnta samoin koin kalkki
Pääministerin osuustoimintaa
Canadan pääministeri Louis St.
Laurent päätti lähteä avustamaan
taantumuksellisten kelkassa olevia
ukrainalaisia sen Jälkeen kun edistys­mielisten
ukrainalaisten Shevchenko-
Juhlallisuuksissa oli ollut Jumalatto­man
paljon kansaa. ^ Jotkut arvelivat
lukumäärän kotionneen y l i 50,000 siUä
juhlamerkit loppuivat kesken vaikka
nUtäoU tehty kaikkiaan 35.000. )
No niin, arvoisa päämlnlsterinune
on nyt kulkenut aavikolla ja on puhu­nut
oikean siiven ukrainalaisille useis­sa
eri palkoissa. Hänen kuulijakun­tansa
on vaihdeUut sadoista aina 1.200
saakka, mikäU Canadian Pressin tie­toihin
voidaan luottaa.
Two Hills Albertafsa oli hänen v i i ­meisin
pysähdyspaikkansa. Siellä hän
sanoi kuulijakunnalleen maanantaina,
että •
' Canada on ikiänknin suuri osuus­liike,
Jossa kansa työskentelee yh-dessi
yhteiseksi hyviksi Ja haUltus
yrittää tuottaa pariiaat tulokset
kafldUe.
N i i n ! Päämlnlsterinune mielestä
sitä on kaikenlaatuista osuustoimin­taa.
Sellaistekin mistä hän puhui.
Mutta sen nimi on todellisuudessa k a -
pltalismL Sitä hän ainakin tarkoitti
sillä Canada on kapitalistinen, eikä
missään mielessä osuustolminnaUInen
valtio. • ^ • V ; > ^ ; - , , ; " : : - v ; ; \ \ : ; : - , V o^
EUemme muista väärin, on oisuiis-toiminnan
tunnuslause: *TCaIkki y h ­den
ja yksi kaUckien puolustin r r A h i a -
k l n '^SrMlalnen vön 'oUut < t ä k i ^^
osuusmeijerin maltokärryjen sivuun
maalattuna Ja se on kaiken lisäksi
koristettu kahdella yhteenllitetyUä
kädelläj Se - on muuten sivumennen
sanoen, -melkoisen naseva ' köyliän
kansan tunnus.
Mutta jos • katsomme tatä Canadan
osuusliikettä^ Josta pääminlsterlmme
puhui niin sen kapitalistiseksi tunnuk­seksi
sopisi parhaita " K a i k k i harvojen
puolesta Jai/harvat omasta puoles­taan!"
MeMän pitää täällä Sudbu-ryssa
esimerkiksi puskea Incön hyväk­si,
eikä -Ince' puske kansan hyväksi,
muuta kuin Juuri sen verran kuin
union voimat pakottavat sen ttice-mään.
'Vaikka Sudbiu^n läheinen
ympäristö muodostaa todennäköisesti
Canadan - maantieteellisesti rikkaim­man
alueen, n i i n siltä huolimatta ovat
Sudbrn^n kaupunki ja sen läheiset
ympäristökunnat maan köyhimpiä
kuntia.. Sellaista on'se Incon Ja pää­ministerin,
osuustoimhita. Ja kaiken
lisäksi rikkaudet vhrtaavat pois vielä
Canadastakin (eikä yksinomaan Sud-buryn
alueelta), joten ne eivät Jää­kään
kansalle vaan ulkomaalalsOIe
raharuhtinaille, keinottelijoille yms.
Kuuhmme Joninm kysyvän miten
Sudburyn seutu voidäian määritellä
Canadan jlkkalmmaksi alueeksi. Se
tapahtuu alueen todettujen mineraa
rlkkattksienperusteella. Muutamia
vuosia ^ l ^ p e f i n -vallinneiden:mark-k
l i u h b t o j c n , perusteella arvioitiin
Incon tfidpt^toOTivarat^^^ yirdcn tn-"
liannen miljoonaii doUaxin' arvoisiksi.
Koska nikkelin j a kuparin hinnat ovat
sen jälkeen kohonneet ^11 50 prosen­tilla
oUsl näiden oorivarojen nykyinen
markkina-aryo yli 7,500 miljoonaa
dollaria. Tietääksemme ei mikään
muu Canadan maantieteeUInen alue
ole niin rikas. J a kaiken todennäköi­syyden
mukaan ovat nämä rikkaudet
vielä paljon suuremmat sillä tähän
mennessä on timanttiporauksUla to­dettu
vasta osa näistä maanalaisista
rikkauksista. Jotka ovat kalkki Incon
ym. yhtiöiden yksityisomaisuutta.
Mutta siitä pääministerin osuustoi-mlnnastatian
meidän pitikin puhua.
Sen jatkoksi,voidaan sanoa, että m i ­käli
Sudburyn seutu on kysymyksessä,
ovat Incon osakkaat tuUeet sen Joh­dosta
entistä rikkaanuniksi Ja Incon
työläiset ovat pysyneet Jokapäiväisessä
leivässäi mikäli eivät Ole sah-astuneet
työnsä Johdosta tai menettäneet hen-keäänlncoUe
rikkauksia tuottaessaan,
kuten tänä vuonna on jo tapahtunut
ainakin kymmeneUe miehelle. Kaiken
lisäksi on Sudburyn 'seutu pysynyt
köyhänä kun Incon noin 700 miljoo­nan
dollarin- suuruiset voitto-osingot
ovat virranneet täältä etupäässä u l -
komaffle. Yhdysvaltoihin j a Englan­tiin.
Se on sievää osuustoimintaa se,
sanoidi siihen entinen sudburylainen
Paavo Kivinen.
Samanlaisia esimerkkejä voisimme
kertoa monista muistakin niiden suur­yhtiöiden
osuustolmimuista Ja sen
seurauksista, yhtiöiden, joiden l a k i -
mlehenä pääministerimme totani en­nen
parlamentaarista uraansa. ;
Emme malta olla kuitenkaan kajoa­matta
Timmittsin kullankaivajain l a k -
kotalsteluun. ^ .^ia^ on xiähkääs.siten,
että kultatuotannqsta menee rtmsaat
verot iilttovaltlon Ja maakunnan r a ­hastoihin
j a loput voitot niflle koti-malsUle
ja ullcomaislUc kapitalisteille,
Jotkar^elvät tietenkäÄn uul Tinankin:
sin seudulla. Pääministerimme e
toiminnan mukaan pitäisi
seudun kullankaivajat tehdä (
minnan nimessä raskasta ja
lista kullan kaivamista ja muita I
paljon huonommalla
esimerkiksi nikkelin tuottajat;
Se ei ole meidän mielestämme i
dylllstä peliä — kalkkein
sitä osuustoimintaa, jonka I
o n " K a i k k i yhden ja yksi k«il
puolesta!" Pääministerimme
huomattavalla tavalla vaikutta i
den lakkolaisten hyväksi, motUJ
nen osuustoimintansa el sitä (
Hänen osuustoimintansa el
kuUankaivaJaIn etujen
vaan HoUinger-yhtiön etujen J
miste. SeDaista se pää ^
osuustoiminta sitten on. Bäu » ,
llttänyt osuustoimintaa.'-juuri
tapaan kuin .piru selittäisi raafl
Kaiken tämän jälkeen plt«»;
kaikille selvää, että Canadan ^
el ole millään tavalla osuustflö"
llnen yritys - vaikka
yrittäisi sitä yhä edeDeenHn
' Tätä kirjolttaessamme ba^
juuri uutisen, että Incon j ^ ^
on päättänyt korottaa yhtiön i
nesvuotoisen voitto-osingon « '
tä 50 senttiin, Incon osakiuuv^
siten 25 prosentin suuruisen,
tuloihinsa - mutta täniäa r
luojat saavat tyytyä enW«»
kaansa. Jos Inco harjoitta»^''
Ja kristiUIstä peliä J » ° ? J ! ^
niin antaisi se rikkauW«
sviansktiana vakno skkoar oteulklnskenu sIta»nim» ö^^ ^
alituisesU kohonneet «ai J » ^ . .
panck<^a v l l m e k ^ k ^ g^
koska Inco on päämln^^^,
toiminnan - kannalla, e» «".rT'
c ö c f s c jöiidu pa6öh«tcen.
^:-iCfi:.: r:sa~-'r--