Vapaus, September 13, 1928

              No; 198 —1928 StmM
A
SUOMEEN
Kurssi Suomen Markkaa
3960
Canadan Dollarista
L Ä H E T Y S K U L U T :
40c l&hetyksistä alle $20.00, 60 c lä­hetyksistä
$20.00~$49.99, 80e lä^
hetyksistä ¥50.00~-$79.99 ja $L00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
t5e jokaiselta «euzetavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SiIikosaBomalaIietykaist&. ovat lä-betyskolut
$3.50 lähetykseltä.
Sudbaryssa ja ympäristöllä asuvat
TOivat käydä Vapauden konttorisst»
tiedustamassa erikoiskarssia.
L A I V A P I L E T T E J A M Y Y D A XN
T I E D U S T A K A A P I L E T T I A S I O I TA
Tehkää lähetykset osotteella:
Boj
VAPAUS,
69, SUDBURY. ONT.
Vapaudelle ottava: rabavälityksiä
vastaan mySskia:
VAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port ALTthor, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
2S9 St, Antoine St,
Montreal, Que.
J . OKSANEN
Elrkland Lake, Ont.
JOHN VUORI.
South Porcupine, Oirt.
• CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmms, Ont.
A. T. HILL,
«57 Broadview Ave., Ttoronto, Ont.
DAVID HEIJN
eri paikkakunnilla Pofaj.-Ontariossa
ran taksi joukkuetta kansalnvälisiia
viestinjuoksmm ja mimt' kansalUsuU'»
det eWtt jlitäfin. — Ymmfirrftttekfi
njrt? Lienee samaUa r^iVanftfm huo­mauttaa,
että suomalaisilla ole omaa
kenttää, vaan on Dan-Iaakso6sa~ ole­va
niitty IkäänlnTfn lainassa suomalai­silla.
Edelläolevassa on kosketeltu hiukan
niitä valheita mitkä ovat yhteydessä
elok, 6 p:än juhlien kanssa
Kxm ensimäjnen juhlapäivä meni
vikaan, oli uudelleen kansainväliset
juhlat Umoltettu sunnuntaiksi, elok.
19 p:ksL The Worker-lehdessä ole­vassa
ilmoituksessa ei tosin mainittu
mitään kellon määrää, vaan voi itse­kukin
mennä juhliin joko nAmnnn tai
illalla. Tästä uudesta, eli "toisesta
kansainvälisestä" ei (de Toronton-suo­malaiselle
urheiluseuralle ilmoitettit
mitään- Ainoastaan liäimme ilmoituk-f
sen lehdessä ja uutisissa mainittiin
tulevan ainakin neljää eri kansalli­suutta
edustavia viestijoukkueita —^
jolta ei kuitenkaan nytkään tullut. A l ­lekirjoittanutkin
meni tuonne juhla­paikalle
noin kello kolmen aikaan
(suomalaisten juhlat tavallisesti a l ­kaa
kello 2—3 aikaan iltapäivällä) ja
ensimäisenä näin ainakin kasvoista
päättäen juutalaisen, joka otti kaksi­kymmentäviisi
senttiä kenttällpusta.
Tämä siksi kun "Vieras" uutisessaan
sanoi suomalaisten ja juutalaisten
suhtautuneen 'rälinpltämättömästi
kansainvälisiin. Menin paikalle, jossa
urheUukilpailut suoritetaan ja nähi
VASTINETTA "TOBAALLE"
Toisinaan joutua Tdrjoittamaan sel­laisestakin
asiasta, joSta edeltäpäin ei
öle ollut tarkotus •raairiita. Tämä täl­lainen
asia koskee tälläkertaa "kan­sainvälisyyttä"
Torontossa, taikka oi­keammin
sanottuna "Vieraan" valhei­ta,
valheita jöHsöia'ei luulisi kenen­kään
työväenjärjestön jäsenen laske­van.
Asian ydin on lyhyesti kerrottuna
seuraava: YCL, 'kai yhdessä puolueen
kaupungin keskuskomitean kanssa jär­jesti,
tai yritti järjestää kansainväliset
kenttäjuhlat njs. Kingstonin tien var­relle,
otieia tbo j{ilfifepälkkä keskikau­pungilta
ainakin tunnin matkan pääs­sä
katuvaunuDa kulkien. Juhlapälväkä
oli naäärätty elokuun 6 p., joka; päi­vä
on yleinen -vapaapäivä Torontossa.
Näistä juhlista ei kai tullut sitä mitä
hiistä ehkä oH Tiijottu, johtuen se kai
sy3?stä, että juhlia järjestämässä öK
siihen liukenemattomat henkUöt. Vi-,
rallisestl oli juhlat siirretty toiseen
päivään syystä, kun juhlapäiväksi a i -
jottu päivä näytti, sateiselta. 'lämä
sade oli selitetty jUlillen siirron syyk­si.
Jota syytä liyVln voidaan epäiHä.
Mutta millä tavalla nuo juhlat pe­ruutettiin
tai -peruutus Ilmoitettiin?:
Annamme nhiämerkki "Vieraan" pu-!
hua: "....Jotikko -suomalaisia tove­reita
meni kentälle huolimatta äitä.
että vesipisaroita tippui ja 'troklf oli­vat
poissa m ä ä r ä p a i k a s t a K a s ,
näin sanoo "Vieras". Todella sievä t a ­pa
odotuttaa ilmiisillä kaduilla "tro-keja"
ja aikansa -odotettuaan mennä
mihin halutti, -kotiinsa tai juhlapai­kalle!
Satoiko ^möln iltapäivällä?
"Vieras" olisi hyvä ja koettaisi muis­tella
— minun mtöstaäksenl oU silloin
iltapäivällä karaös Hma. "Vieras" koet­taa
suotta vetää ihmisiä ja "limojen
haltiaa" syypääfaä tjmaan vikaansa.
Itsessään tuossa jiflila-aslassa el o-lisi
mitään sanottavaa, ^knutta kun
"Vieras" oman kykenemättömyytensä
Tcoettaa vierittää toisten, -asiaankuulu-mattomlen
niskoille, -siinä luonnolU-sesti
epäonnistuen. Annamme "Vie­raan"
itsensä Vieläkin kertoa:
- ' . . . . K u u l in myöskhi, että suomalaisil­l
a -Tttheiiun johtajilla oli tJllut kova
Mire juhlien järjestämiseksi kansain­välisille
. vastapainoksi—
Kuulepas nsrt hyvä "Vieras^, otapas
ja Icysy Canadan suomalaisen T U L :n
sihteeriltä P. Ruohoselta, hän var­maan
ilmoittaa kysyttäessä milloui
liittotolmlkunta on myöntänyt Toron­ton
YrttykseUe luvan järjestää urhei-hiMlpjdlut.
Myös sopU kysyä Windso-rin
tovereilta milloin heidän kans­saan
olimme alkaneet suunnitella noi­ta
köpaHuita, joihin liittotoimikunnal-ta
pyysimme luvan. Jotka kilpailat
kuitenkin peruutimme "kansainvälis­ten"
»tieltS. Yrityksellä on Idrje Vfind-sorin
Visalta jo kesäk. 13 p:ltä, kos­kien
juuri noita seurojemme välisiä
kilpailuja; jota vastoin "kansainväli­set"
juhlat ilmoitettiin viikkoa ennen
siellä suomalaisten urheilijain hyppi­vän
ja juoksevan ja kuulin katkeria
kirouksia siltä, kun aina saa tulla
hukkaan. Pojat teldvät poislähtöä,
mutta toveri Johnsonin ehdotuksesta
alkoivat iirheilla omia aikojaan, har­joituksen
vuoksi. Toisten avustamana
oU alleldrjoittanutkin "palklntotuoma-rina"
näissä "kansainvälisissä" ja niin
tuli ehtoo ja aamm ja siten seuraava
päivä.
On mahdoton yhdellä kertaa oikoa
kaikkia niitä valheita, jolta "Vieras"
laskettelee; se veisi Illaksi alkaa ja
sitä ei mexkäläisellä tahdo olla. Eräs
suuri -valhe "kuitenkin täytyy vielä oi­kaista,
jonka "Vieras" syöttää, ehkä
ulkopaaOakontalaisla tarkoittaen. Hän
sanoo nlm. suomalaisten olleen noin
neljänriBsraallln päässä omaUa ken­tällään.
*Vieras" oUsl hyvä -ja mit­taisi
mäflDan; allekirjoittanut on sen
jo mitannut ja se on noin sata met­riä
siitä -palkasta jossa ravintolaa p i ­detään
ja jossa henkinen ohjelma jiih-lissa
suoritetaan. Kenttä on samallB
aulceHmälla juhlapaikan kanssa ja e-rolttiA
'sen juhlapaikasta ainoaltaan
pitkä heinä ja muuan tuulen taatama
puuziksilto.
Sitten vielä eräs kohta, jorifca ""VÄ-
TBS"-sanoo: " Suomalaisten tehtä­väksi
Tili jätetty urheilun valvonä-n
e n . . , ; " — Paljon mahdöIDSta, mutta
Irenölle suomalaisille? Voinusteluseu-ramme
el ainakaan tästä öHut tiötdi-v
nen. '"Vieras" olisi hyvä ja sanoisi isen.
'Se juttu, mistä ylläoleva ön synty-
TQfl;, -öll Vapauden numerossa 182 ja
«Ha -nimimerkki 'Vieras". —KJi.:K—la^
Tämän kesäjuhlajutun "Tcäslttele-minen"
Vapauden palstoiÖa saa jäät-tyä
tähän. — Toimitus.
Metsämiehen havainto­ja
South Porcnpinesta
ja samaksi ifiiväksi jonpinDH suunni­teltu
Visan ja Yrityksen kilpaöut. E n ­tisen
kokemuksen perusteella ei«ilim-me
kyllä noita "kansainvälisiä" mut­ta
siitä huolimatta meni Yrityksestä
kaksi viestijoukkuetta juhlille.
"....Mutta löytyipä joukossa sellai­siakin
urheili joita, jotka nostivat aika
metelin keskikaupungilla toitottaen,
että ne juhlat oHslvat onnistuneet
jos suomalaisten kentällä olisi pidet­t
y . . . . " — Näin "Vieras", jatkaen e-delleen,
ettei muka voinut heitä ym­märtää
gtriT^pä-" "Vieras", kai te
ymmärrätte suomenkieltä: Ne juh­lat
olisi flman peruutuksia voitu p i ­tää
Don-laaksossa, koska se on lähel-
B baaUs, ja kun sucnnalaiset sai ker-
Kun eletään suittten tapabturriien
•aiksa, kuten me Pohjois-Oötarton
-metsätyöläiset tälläkertaa elämme,
Tcun ilmassa on lähenevien rafkaiisujen
tuntua, jolloin työnantajat ja työn­tekijät
jännittyneenä seuraavat
jan merkkejä", punnitsevat vtftmäa ja
nmhdölUsuuksla tulevaa talvika:tkai-stikauttaan
varten, niin saattaa työ-
Täisten taholta herätä seuraavat Icysy-
•mykset: Oletko sinä metsämies, työ­väenluokan
yksilö selvillä luokkatals-telukäslttelstä
tänä ankarana ajan-aattona,
jolloin meiltä kyss^tään so'fi-daarisuutta,
tahdontarmoa ja rau-dantujuutta?
Vai kuljetko sinä edel-leerilön
-ölämäsi pimeitä polkuja, vail­la
elämän tarkoitusta ja päämäärää,
ilman aatteita ja Ihanteita, ilman us­koa
ja lujaa luottamusta lakkotaiste-lumme
"voittoon viemiseksi, ja ennen­kaikkea,
ihnan moraalia ja slveyskä-sitteitä?
Nämä kysymykset johtui mieleeni
eräänä lanantai-iltana, katsellessani
tämän tadvo^län "seuraelänÄä" ja
huvitteluhalua. Tuossa tulee vastaani,
kaupungin kadulla, omaan kansalli­suuteeni
kuuluvia työlälstovereita,
jotka htonalaSsena äänekkäästi kes­kustellen
ja ksdken maailman "sukke­luuksia"
lasketellen puhuivat elämän
tamtitffrjestelmän oTffrittsffrnjpjia maa-toja,
j<mka avulla-se Imumaa, hmftoaa
suuret kassajoukot Ja pitiä. . s ^ . . a r
vulla ihmiskunnan orjimdessa.- conan
määräämisvaltansa alaisena, vcddak-seen.
itse elää ylellisyydessä ja lois­tossa
juuri meidän työläisten hien
M n tt^e-^aisaotaBsa on -^el&kin
ksniä.; imeläkin ptmffftmpl, sillä kapi-
>^ifaCTn^2pr^a«ya jmi&röi tqeitä kaik- SSaT» heidän verta Imevät yölepa-veren,
tuskien ja kyynelten hinnalla?
Tämäkö cm kehityksen tiilos kahden-nellakymmenennellä
vuosisadalla? I h ­miskunnan
rappeutuminen niin henki­sesti
kmn fyysillisestL ESkö eläasäOä
ole mitään korkeamtSaa päämäärää ja
tarkoitusta kuin koiratorplssa rypemi­nen,
peliluolissa oleminen ja kaiken­laisissa
paheiden pesissä; maleksimi­n
e n — ? Hyvät lukijani! ^Kun tämän
kysymyksen olemme jokainen ratkais­seet
itse omassa minässäme, niin ns-kon,'
että jokainen ajattelukykyinen
työläinen vastaa:
Miksi tällätavoin suurin osa Cana­dan-
suomalaisesta työväestöstä etsii
tyydytystä ja nautintoa henkiseen
nälkäänsä vain väkijuomista, rikok­sista
ja kaikenlaisista paheista, sensi­jaan
että se etsisi lienklstä kuin
myöskin aineellista virkistystä jalos­tavista
huveista, taiteesta, kirjalli­suudesta,
voimistelusta ja urheilusta?
Miksi kuluttaa se miehuutensa par­haat
vuodet mitä alhalsimmlssa nau­tinnoissa
ja Ikäänkuin uhmalla vain
antautuu ajanvirran pyörteisön, pol­kien'
jalkoihinsa ihioisyys-lhanteen
korkeimman lain: unohtaen oman i t ­sensä
ja turmellen terveytensä ja lo­pulta
syösten koko ihmiskunnan pe­rikatoon.
Tämä on historian antama opetus
meille nykyajan sukupolville: Äl­käämme
s i ^ punoko hirttonuoraa itse
omaan kaulaamme, -vaan rakenta­kaamme
ajatuksemme kommimismin
ylevaie kMlttuuri-ihanteille, eikä hä­viävän
kapitalismin moraalittomuu­delle.
Pelastakaamme työväenluokka
silloin kun se x)elastettavissa on. Äl­käämme
kulkeko enää paheiden pol­kuja,
joka ennustaa ihmiskunnan tu­hoa.
Kuinka kävi Kreikan valtaluokaBe?
Se iSDTtui mässällyjensä veltostuttama
na, samoin ^ v l Rooman yllmyslno-
IcaHe, keskiajan khkkoruhthiaille ja.
fetjdaUajan ^telistölle. Näiden luok-
Tden huvltteluhalu suuntautui rappeu­tuviin
eläihännautlntolhin ja siksi he
•sortuivat, Tiävisivät p<äs kansalnintlen
rSiyttämeitä. Samoin myöösän tulee
'käymään työväenluokan ja sen jOuk-
%:opyrklfflyksllle ellei se luovu tällai­sista
paheista ja lähde tosltyön ja
-toimin kulkemaan Marxin ja Leninin
•viitoittamaa luolÄataisteliJan tietä.
Me -metsämiehet, mekin -voimme jo­takin
toimia luokkamme hjrväksi, kun
meillä vaan on halua ja liarrastusta.
Jokainen meistä ymmäftää järjestäy-tsnrilsen
tärkeyden ja sen -suuren mer­kityksen
mihin koraimniistinen työ­väenliike
tähtää.
"Mutta sittenkin, -me «nme ole kyen-
-neet nostattamaan •sitä solidaarista
henkeä, joka ölisä. ensimäinen ja vält-
'fämätön ehto raeiä&& työläisten Ipes-
'kuudessa. IHytyy. yitorförtää" ja opGqia
Tijattelemaan, että -me metsätyörälset
t|a tääUä työskentelevät kaivostyöläi­set
y. m. eri aloilla työskentelevät se­katyöläiset
olennne -saman kapitaUsö-sen
riisto- ja sortojärjestelmän alla
ja sen poistamiseksi tulisi meidän jo­kaisen
pyrkiä luöKfcsitietolsuuteen; et­tä
emme^ kllpalHsl olemattomastl a i ­kaan
ja tilaisuuteen %ätsomatta, vaan
oppisimme järjestämään esim. haali-toiminnan
sillätavalla, että se ei
tuottaisi niin simiro, vaikeuksia k u ­ten
nytkin täällä tm käynyt. Meillä
metsätyöläisillä oh -him. aikomus pitää
iltamat lakkorahastion kartuttamiseksi,
koska metsämiehiä -dli tällä hetkiellä
kaupungissa huomattava määrä, ja
päästiin jo niin -pämUe, lettä oli jo
nä3^kappale hommattu ja osat
jaettu itsekuDekin HeiikUöUe, Mutta
kävi iiihi ikävästä, «ttä ei saatukaan
haalla sille ajalle Inm -se meille lak-kolaisiUe
öllsl sopinut. Alleklrjotta-
'a-|~neesta tuntuu sntä, 'että haalin <S
järjestön osaston) jöhtiMamta el har­kinnut
tätä asiaa pitämässään kokouk-nautlnnoista,
kuinka se on Ihanaa, —
hurmaavaa. — lumoavaa — ja mu-kaansavetävää
kun alkohooUn häkä
päässä kuumana höyryää.... Silloin
ei elämän surut eIkS huolet mieltä
rasita, sillä elämän synkkä todellisuus
on pUveen verhoutunut, -vaan silI61h
on kaikki hyvin, eikä mitään puutu:
Näin keskustellen "seurapiiri" häVlsl
näkyvistäni ja lähin koiratorppa sai
uusia tiilokkaita.
Voi alhaista tilaa — ajattelin —
v<ö moraalittomuus, ja voi teitä tyh­mät
ihmislapset, jotka tuoDatavalla e-lämän
rapakoissa ryvette ja "huvitte­lette",
että se on muka mlKmäistä.
jcnnTiinJtttfita- ja luulette sieltäkään
onnnenne löytävänne.
Tällaiselleko perustalle rakentuu tu­levien
sukupolvien kohtalo, elämän
-sessa siltä kannalta, lnm'^se meikäläl-
-selle järjestölle olisi oHUt sopiva, kos­ka
luovutti haalin seii järjestön kiin­teästi
ja läheisesti tcSnllvllle osas­toille.
KäytännöHisese la taloudelli­sesti
on otettava huonöoon, että me
metsätyöläiset enune kykene joka a i -
Icä 'Saamaan iltamia toimen, ilman
tpälkallisen järjestön snnrempaa apua.
Tälläkertaa me emme olisi tarvinneet
talin kaksi nalshenSdlöä avuksemme
näytöskappaleen esitykseen. Muun oh­jelman
olisimme järjestfmyt keskuu­destamme.
Me emme pysty sitä sano­maan
'Olisimmeko voineet hommata
nätein erikoisen arvokasta ohjelmaa,
mutta taiitenkin heikoista trolmistam-kot
vartlcd meitä, voidakseen viimei­senkin
elämän mehun meidän työläis­ten
rizmasta kuiviin-imeä.... Järjes­tymättömäksi
jääminen merkitsee i t ­semurhaa
työväenluokalle ja kommu­nismi-
unelmien iknisesti unelmiksi
pUdcotoverit (dlvat vS24n tfakaloiset.
mutta näyttäkää ejMOcesioft tinuninsi-läisille.
että osataan pQ» eteUlpfiissä-kin
voittaa. Panksapas talvenalkaoy
jäämistä.' jolta toteutaaksemme me
työläiset työskentelemme. Mitä merki­tystä
on silloin työyäenjoukkolilkkeel-lä,
jos toiset toiminnallaan kevään
tuloa edistää ja" jos toisten tohnet-tomuuden
kautta uhkaa meitä entistä
synkempi taantimauksen' takatalvi?
Jokisen ajattelukykyisen työlälsMi
täytyy nähdä, että samoin kuin jär­jestymisessä
on avain mennelsjryden
tutkhnuksille, samoin on siinä se a-vain.
joka avaa ihrrilskunnalle tien
valoisampaan tulevaisuuteen.
Me säälimättömän kapitalistisen yh­teiskuntajärjestelmän
orjina ollessam­me
imelmolmme vapaudesta — köy­hälistön
keväästä <—, mutta meidän
unelmamme el kaikinajoln perustu to­sitoiminnalle
vaan haparoivaUe poh­jalle,
ja siltä meidän on jÄästävä. Ny­kyaika
vaatU el unelmia vapauden l u ­vatusta
maasta, vaan työtä ja tekoja,
tahdonlujuutta ja tarmoa vapaus-aat-teemme
eteenpäin viemiseksi. Meidän
on mentävä aina esteistä huolimatta
eteenpäin, eteenpäin siksi kuimes
voitto, työväenluokan voitto, on lo­pulta
saavutettu. Jos työläiset eivät
järjestäydy ja järjestäydy oikein, on
rikollisuuden kalkilla aloilla pakko U-sääntyä,
sillä rikollisuuden aiheutta­jana
jo perustana on aina rikollisten
rikollinen'— kapitalismi. Se tälläker­taa
hallitsee, niin taloudellista kulnj
yhtelskuiuiällistakln valtaa, ja kont-'
rolloi maailman järjestyksen. Vain
hävittämällä kapitalismi ja rakenta­malla
kommimlstinen yhteiskuntajär­jestelmä,
voidaan Ihmiskunnalle saa­vuttaa
lAana tulevaisuuden aamu.
Katsokaa ruskoa mikä idän mailta jo
hohtaa! Se on rusko ml meUle uutta
päivää ennustaa. Neuvosto-Venäjä, sen
150 miljoonainen kansa on tajunnut
elämän kauneuden, vapauden jä työn
solidaarisuuden ja siihen meidänkin
on pyrittävä. — Metsälammen MiSko.
ne isot toverinne lojUIe. VfyMttaa n i i ­den
harjoittamaan teitä. VolBBlrtylkaa
ahkerasti, niinkuin TlputtiQSin pio­neeritkin,
niin sitten nähdiin ensi­kesänä
saavatko timminslUUset pitää
nUtä kauniita voittoja. '
Saman päivän iltana olivat pionee­rien
onnistuneet iltamat, jcrissa onnel­liset
voittajat saivat hyvähuutojen
kaikuessa palkintonsa.
Tämä kesä oli alote monelle kau-nlUle
ja hyödylliselle haaralle -työ­väen
luokkataistelussa. Nuorlsokurs-.
slt. puhujakursslt ja pioneerien'i^rh-»
telstolmlnta näiden kolmen osaston
kesken salvat tänä kesänä aliin£ jaj
iloksemme vohnme todeta hyvi»von--
nlstuneen alun. Ensike?^nä jatkamme
kaksinkiertaisella tarmolla. slUä ny€
oleitune varmat onnistumisesta.
Muista tl^kelmmlstä päätöksistä
mainittakoon, että i&ätettlln i)eruut-taa
aljotut naisten kenttäjuhlat, jot­ka
oU ajateltu vietettäväksi syyskuun
ajalla, ilmojen epävakaisuuden, sa­teiden
ja kylmyyden tähden.
Pioneerien taholta on käsketty kiit­tämään
A. Koskelaa tyttöjen viestin­juoksuun
lahjoittamastaan maljasta.
Khrjeenvalhtajlksl nalsoston puo­lesta
vallttUn Toverittarelle Ranghlld
Leivo, Suomessa Ihnestyvälle Työläls-ja
Talonpolkalsnalsten lehdelle Lempi
Saarinen ja Vapaudelle Sllrl WU^.
qhdessH, SlLaivrence joen kauUa
kulkevissa SUURISSA LAIVOISSA
Kun matkustatte kotiinne käyt-
•taen Canadian Pacific Unjaa olette
aavalla merellä ainoastaan 4 H vuo­rokautta
•— saatte parhaat muka­vuudet
sekä palveluksen — ja mat­kustatte
nopeaan.
Tietoja antaa kuka
tahansa linjan asia>
mies.
Canadian Pacific
^.Madilmen suurin nuiikusfus sifstecmi
Pitäkää aina mukananne Canadian Pacific Express Companyn
matkusta jäin maksuosoituksia. Vaihdetaan missä tahansa.
Observations Along the
Road
Schximacher, Ont.
Nyt tSytyisl täyttää tehtäTänsä,
kun olen tullut valituksi tämän paik­kakunnan
lehtiraportterlksL Elika tä­män
lehden lukijat luulevat, että tä-
Tt& pifflckakunta on vajoimut maaa
uumeiDän, kim el ole näkynyt "niln-käählsasta
Mrjoltusta koko tämän ke­sän
totena. Vaan el senlSfin tämä
ole hävinnyt pois kartalta, vaikka •ei
täältä öle ihitään iraportteri maaihnal-le
ttatbttamit. Onhan täällä sentään
yksi ^oluldn toiminnassa. Kökpiikset
on pidetty säärmöllisesti "fca^i kertaa
torassa, joihin osanotto on tiUdt ^ o h -
talalseii hyvä näin keÄn aikaan.'"Että
el tämä lyhkäiien k6^,.»te,"sa^Ut vie-ktftejtuia
jäseiilä nlli;i paljon puölfeensa
öttä -olla jäänyt kökpiöäsÄ pitämättä.
Ja ne tämän paikkakunnan työt on
täi -parhaasta päästä maiiiltäffö, jol-
Mn -vihne aikoina on kai tuulöjen mu­kaan
saanut käsivartensa muutamat
kaupaksi, toisten poistuessa -palkka-tamnälta
pois. Vaan el seritään ole
työvoiman puutetta ^taavaritökapltalls-teffla,
sillä satoihin nousevat Tiiieslau-nrat
'on käsivarsia kanpaHa joka piälVä.
— "Raportteri.
me ohämme puristaneet kaiken ener­giamme
tämän asian edesauttamisäcsL
T^onä olisi ollut yksi kehittävä as­kel
mödän joukboliikkeeoune eteen­päin
vioniseksi, m i n henkisesti kuin
taioudelfiaeädkin. On otettava huoml-con,
että mikään ^öväenliike el vtA
toimia ilmsa taloudellista tukea, ja
jos mikäJH» t0x yyeVtSiXIAnm J&riesiö
sitä kipeästi »»ipaa, etenkin tällä het-fceUäi£
En ipeop sanomaan sitä. eikö
ttiän»'toisetkin järjestöt ole melkein
samanlaisessa asemassa, mutta knften-iiic'^^
i^ paikalSset järjestöt voivat
J:-—iltamia Uäxaeen milloin halna-onni
ja menestys,.:.? kysyin itseltäni,
mutta sain yhtä äänettömän vastauk­sen
rintani poljennoista sanattomine
IcysymyksillenL K
Hyvät työläistoverit! E k 3 väkijuo-mapahe
ole yksi kapitalistÄen yhtels-
- v ^ 'Siksi, että he ovat paikallisia a -
^al±aita ja työmaat ympärillä. Me
hieteätyöläiset koetamme taimia soB^
daarisesti ja aonamme niin henkisen
kuin taloudellisenkin tukemme työ­väen
yhteisen asian hyväksL South
Porcupinen paikalliset työläiset ovat
aina ojen^neet toverillisesti auttavan
käteni mutta mikä lienee Vaivannut
nyt. kun tällaista menetehnää käytet­tiin
meihin metsätyöläisiin nähden.
Tcnvottiavaa olisly että ei keskuudes­samme
tapahtuisi tällaisia välii^tä-mättömlä
virheitä tulevaisuudessa.
Hyvät toverit! Työväestön m^cylsyys
en pimpää, synkkää korpitva^Iusta
läivästä päivään. Mutta jos työläiset
pysyvät- järjestymättöminä, idin hei-
NAISTEN OSASTO
Timminsin kirje
Jj^yt kesä on mennyt ja 'ic^mä
talvi tekee tuloaan. SIksip» Olikin
naisosasto kokoontimut tämän kuun 3
päiVän iltana järjestämään taas tälvl-toimäxltaa.
ENSIMÄINEN OHJELMAKOKOUS
päätmUn pitää 17 lälvä syy*, a l ­kaen
puöir kahdeKsan UlaBa. S t ^ n -
lä&sy -vapaa kalkille. Seuraava sa­manlainen
kokous pidetään joka -nel­jän
viikon kuluttua. Työkokoukset
moin joka neljäs maanantai.
Ohjelmaa on runsaasti ohjehnakökOr
uksessa. Puhe Lempi Saarinen, "kes­kustelukysymys:
"Onko Canadan työ­läisnaisten
-asema viimeisen 20 -yuoäem
ajalla parantunut", alustaa A i n o ^ l o .
Runoja Hanna Tynjälä ja Hilja VSas-kela.
Satu Amalia Koski. Laulua'i»Ia-rla
JohnsoTL Käslnkhrjoltettu lehti,
toimittavat Ola Lähde ja Maria i^fah-to.
Puheenjohtajana Laina Hoi^räla.
PIONEEBIEN TULEVA TOIMINTA
Pioneereille opettajaehdokkaiksi ase­tettiin
KaUe Mäki, M « i a Jansson,
RangliUd Leivo, Linnea Ojanen ja
Helmi Heino. Lopullinen valinta alis­tettiin
agitatsionikomitealle.
Lauantain iltapäivinä päätettiin jär­jestää
pioneereille hafjöitiielur/ieli
mallikokouksia, jotka' samalla myös
ovat ohjelmakokouksia.-'^ Komitealle
azm^tiin valta järjestää huvitilaisuiik-slakta-
Tähän kom. tuli Lempi" Saari­nen,
Mtai Viitasaari ja Maiju Riihi­nen.
.-'•riTV
nONEEBIEN MENNYT T^EMINTA
Pioneerien kesätoimintaa on liidetty
yHä tolmhnana Iltamia, kenttä juhlia,
kävelyretkiä ja yksi vierailu Pottsvil-leen,
jossa pidettiin päivällä urheilu­juhla
ja illalla iltamat. Elok 29 i ^ vä
olivat viimeiset kenttäjuhlat 'Hmmin-slssä,
johon olivat saapuneet South
Porcupinen ja Pottsvlllen pioneerito­verit
ohjaajineen. Lapset urheilivat
monessa eri lajissa. HucHuattavin niis­tä
oli viestinju(dsu pojille ja tytöille
erfkseittL Palkintoina oli kauniit mal­jat.
Tinmilrisig joukkueet voittivat
molemmat Näytti että "etdäpään"
BRUCE MINES.
On approaching the village of Bruce
Mlnes, one cannot^but get an impres­sion
of desolatlon and devastatlon by
some glgantlc power. So in fact the
viUage has been pUIaged by the f l -
nanclal Interests, who have exploited
the now abandoned mlnes whlch have
teen the among/the flrst in Canada.
Äfter the operatlon of thiKe mlnes
had not been as proHtable as re-
«luired the company has aliandoneä
the vlllagB, leavlng behtnc a sparsely
populated townslte, from v/hlch most
bulldlngs have been removed, or are
vacänt XTp to now life has been «ulte
exthici. but recently the " ^ n e qaarry
has commenced to operate. The
quans employs soBnae 130—^201) men,
vhic^ are not trrganilzed IhtD any
orgsoiization, excepi a J B W party mem-bers.
The vroridng condltlons are ex-treine.
The wuitgrs are compelled to
wofk as long « s 12-hour /fiays, for
wt(g^s far below the liazardous nature
of the work. The Bpectre öf _Blllcosis Is
möre dreadfal äa the-sb-calied "stone-cut"
than In .the ordluscry mizies,
because the company is nsing drills
that cut into the rock dry, withoät
the aid of -nrater -vluch would to some
extent minimize the f toe rock dust.
The workers betag forced to work a
long day In an atmosphere laden
wlth the deadly -dust, caimot keep m
condltlon for any long perlod of tlrne.
The hacklng cough saps the very v l -
tality of their conSfitittlons.
There is no torm -of trade imlon
organlzation, to splte df the fact that
the conditions mäke it an absolute
hecessity. A smaU party unlt Is In
exlstence, but as wen as ali öther
forms of organixatlon, the youth mo-vement
has been -negleCted.
On September 8th <a mass meetlng
of the youth wns Irfld and at thls
meetlng enthusiastlcally a unlt oi the
YCL was organized. Twelve comrades
jotoed the nnlt, and -a basls of work
was outllned. An enChusiastic splrit
spread over the meetlng, every one
betog eager to partlcäpate In the -work
of the YCL. The Bruce Mlnes Y C L
came Into exlstence With a very flne
start, and we may he «onfldent that
It wlll conttoue ta a -slmllar manner.
SAULT STE. MARIE.
Next stop down the line is Sault
Ste. Marie, — an Industrial city, a
rallway centre, and a dlstributing
centre. Here are located paper mills
and a steel plant. The former em­ploys
about 1500 men -under normal
.conditions, whlle at the present time
,there is a declded slump ta the
operatlon of the plant. Only about
500 men are eniployed at present,
many of these on half tlme. The steel
plant Is aiso runnlng at only a part
of its capacity, employlng about 20W
-vrorkers, of whom about one-flfth
are young wörkers. Here too the
trade unlon movement is very weak.
Especially the young' worker8 are
under cruel «conditions vrorkinjg; an
average of 12 hours a day for as
low wages as 3J25 dollars a day.
•The party has been establlshed.at
Soo, but it is still limlted among.^äie
Finnish and Ukrainlan comrades 'Tbe.
YCL has been poUtlcally weak, i & ö
the case with the entire League. -iftoyr
the Y C L is eztending Its actlvltiei|i^r
to the f ield of organizing the domestic
eervants and offloe workers into''the
YCL, approaches are belng made to
organize the Ukrainlan young worker8.
and closer co-operation wlth the
party and pa^icipation to party cam-paigns
are belng attalned. — M. P.
man jaloissa. Todellisuudessa raha­ruhtinaat
ovatkin hävittäneet kylän,
rllstettyään nykyisin hyljätyt kaivok­set,
jotka ovat olleet enslmälsiä kai­voksia
Canadassa. Kun näiden kaivan­tojen
käynnissä pltämtoen el tuotta­nut
himoittuja voittoja, hylkäsi yh­tiö
kylän, jonka rakeimukslsta suu­rin
osa on joko kuljetettu pois tai
ovat tyhjinä. Näihin asti on koko
paikkakunta ollut elotonta, kuimes
hiljattain klvllouhlmo alkoi käymään.
SUnä työskentelee 150—200 miestä,
jotka eivät ole järjestäytyneet mlhta-kään
työväenjärjestöön, lukuunotta­matta
muutamaa kommunistipuolu­een
Jäsentä. Työsuhteet ovat äärimäi-een
kurjat. Työläiset ovat pakotetut
työskentelemään nUnkln pitkiä kuin
12-tuntlsla työpäiviä mitättömän pie­nellä
palkalla, vaarallisessa työssä
-Kammottava slllcosls — kaivosmies­ten
keuhkotauti — on uhkaavampi
niin kutsutussa "klvllelkkauksessa'
kuin kaivannoissa, sillä yhtiö käyttää
poria, jotka purevat kallioon kuivana,
ilman vettä, joka jossain määrin vä­hentää
lUnaan nousevaa klventomua.
Työläisten on mahdotonta pysyä kun­nossa
pitempiä aikoja työskexmelles-sään
pitkiä päiviä, hengittäen Umaa
jossa leijailee tätä tappavaa pölyä.
Minkäänlaista amihatlUlsta järjes-täytjmilsmuotoa
el ole olemassa, vaik­kakin
olosuhteet olisivat siihen pa­kottavana
tekijänä. Pieni kommunisti­puolueen
yksikkö on tolmlimassa,
mutta nuorisoliike, samoin kuin muut-kta
järjestömuodot, ovat tulleet sivuu­tetuiksi
Syyskuun 8 päivän Ulalla pidettiin
nuorison Joukkokokous ja tässä koko­uksessa
Kommunistisen nuorisoliiton
osasto muodostettiin. Kaksitoista to­veria
liittyi Uiton yksikköön. Ja suun­nitteluja
tehtiin tulevaisen toiminnan
suhteen. Kokoulcsessa vallitsi itmostu-nein
mieliala, jokaisen dllessa ittaolla
valmis ottamaan osaa nuorisoliiton
työhön. Nuorisoliiton Bruce Mlnen o-sasto
aloitti toimintansa hyvissä mer­keissä.
Ja volmmepa luottaa, että se
tulee siten jatkamaankin työtänsä.
SAULT STE. MARIE.
Seuraava pysähdyspaikka on Sault
Ste. Marie — teollisuuskaupunki
rautatie- Ja tarvikkeiden Jaon keskus.
Täällä on paperi- Ja terästehtaita.
Edellisessä työskentelee noin 1,500
miestä normaaliaikoina, vaikkakin
tällä kertaa on tehtaan tuotannossa
huomattava laskukausi. Ainoastaan
noin 500 miestä on työssä tällä e-rää,
useat atooastaan puolet ajasta.
Terästehdaskaan el oTe täydessä käyn­nissä,
ollen ainoastaan 2,000 työläistä
työssä. Joista noin yksi viidesosa on
nuoria työläisiä. Täälläkin on amma­tillinen
liike hieikkoa. Erittäinkin nuo­ret
työläiset ovat kurjien työsuhtei­den
alaisina, työskennellen keskimää­rin
12 tuntia päivässä niin vähäisel­lä
kuin 3.25 dollarin päiväpalkalla.
Puolue on toiminnassa Soossa, mut­ta
on vielä rajoitettu suomalaisten Ja
ukrainalaisten keskuuteen. Nuorisolii­ton
osasto on poliittisesti ollut heikko,
kuten on ollut koko Lllttokta, Nyt
kuitenkto nuorisoliiton osasto Ulottaa
toimtotaansa palvelijattarien ja kont-torityöläisten
Järjestämiseksi nuo­risoliittoon;
yrityksiä tullaan myös te­kemään
ukrainalaisten nuorten työ­läisten
järjestämiseksi; läheisempään
yhteistoimtotaan puolueen kanssa Ja
osallistumista puolueen ryntäyksita Ja
•taisteluihin ollaan saavuttamassa.
M- R
Havaintoja matkan
vairelta
B R U C E MINES
Bruce Minen kylää lähestyessä saa
tunnelman, että koko seutu olisi ollut
Jonkuxr jättiläismäisen hävittävän voi-
Osuuskauppamies ja
osuuskauppamies
Junula on paitsi ukkomies Ja maa­mies,
inyöskta lautamies, kunnan
valtuusmies, "plälysmles" erinäisissä
johto- ja lautakuimlssa. moni muu
mies. sekä osuuskauppamies, kuuluen
kylcyjensä ja johtoasemansa vuoksi o-suuskaupankto
"plälysmlehito", halli-tuksess.
Osuuskaupan jäseneksi hän liittyi
jonkun ajan kuluttua kaupan perus­tamisen
jälkeen. Junulä on näet tun­nettu
perusteelliseksi ja harkitse^^tksi
mieh&ksL Eijä senvuoksl ruvennut liä-tikölmään
osuuskauppahommassakaan.
Ehtlhän tuohon lUttyä myöhemnUn-kln,
kun ensto näki mikä siltä lapsesta
tulee. Ja kun kerran sitten mukaan
lähti, lähti täyvellä höyryllä. Se tah­too
sanoa: lUttyi Jäseneksi, kävi osuus­kunnan
kokouksissa, käytti vilkkaasti
puheenvuoroja, kun kerran oli saanut
puheenlahjan, puhui innostavia sanoja
osuustolmlrmasta Ja varstakin osuus­kaupasta.
Puhui Itsensä hallituksen
Jäseneksi Ja niin pois päin.
Osuuskaupan Jäsenyys el, eikä hal­litukeen
Jäsenyyskään, Junulalle mer­kitse
sitä, etteivätkö muutkin, niinkuin
yksltylskaupplaatkln ole hyvät ole­massa.
Jopa välttämättömätkto. Junu­la
on asian käsittävä mies ja harkit­see
visusti asiat itse tykönänsä. Ja
nUnpä on tuUut sUhen. että kyllä vaan
osuuskaupallakta pitää olla kilpailija,
ja parempi kuluttajalle, sUs ostajalle,
jonka pahempi kilpailija vaan on. Se
olisi muuten niin, että ne ryötät ntfo
osuuskaupat muuten nylkisivät ylet­tömästi
Ja — rikastuisivat. J a mikSs
rillden kanssa sitten. Junulan mielestä
voi myöskin osuuskaupan jäsen ostaa
muualta, jos saa iialvemmalla. J a val<«
lankin silloin kun el dsuuslcaupassai
ole kysyttyä tavaraa, voi hyvällä o-malla
tunnolla ostaa KenkkusUta. M i ­käpäs
sitä aina odottelemaan. i
NUn, kalkista edellä mainituista jä
mainitsemattomista syistä on Junula
paikkakuntalalstensa mielestä, kuten
sanottu, paitsi maamies y. m. alussa
mainittu mlesT myöskin osuuskauppa­mies.
Ja tämän tuntee syvästi Junula.
itsekto ja on jokseenkin varma siitä.,
että täyttäessään kohta vuosia, saa-,
nimensä, ehkäpä kuvansaldn lehteeih.
Tipahtaisiko "ritalikih" rintaa»? ^
Tanula on mies hänkin, iUollaiheh
tavalltaen mies. J(»saln määrin, jopa
paljonkin Junulan kaltataeii; paitsi
el misisään muussa, kuin omassa t a ­loudessaan
"plälysmles".. Voitaneen
sanoa myöskin osuuskauppamieheksi.
Mutta el kaildceta mielestä yhtä hy­vällä
syyllä kuin Junulaa. Tanula on
luonteeltaan tuollainen tasainen ja
vähän huomiota herättävä koko ole­mukseltaan.
Ja sitäpaitsi on hänelle
suotu hidas puhe ja kankea kieli, jo­ten
asla, johka joku voi sanoa sula-.
vasti, jää Tanulalta kokonaan toi­selle
sanomatta.
Kuitenkto on Tanula niitä pitäjänsä
osuuskaupan peruBtaja-Jäsenlä. LUt-tyl
mukaan enslmälsenä, liittyi vaka­vasti.
Ja vakavasti on ollut mukana.
Kierteli päiviä, lleneepä mennyt vllk-kojakto,
jäseniä keräämässä, että saa-tlto
kauppa alkuun. No, sitten kun
kauppa alettiin, alkuvaikeudet voitet­tiin,
el hänellä ole erikoisemmin muu­ta
tehtävää ollut-kaupan kanssa, kuin
ostaa sieltä tavara ja käydä kokouk­sissa
kuulemassa, Icuinka asiat me­nevät.
Kyllähän Tanula Juttelee tosto,
milloin tilaisuutta sattuu ja aihetta
Ilmaantuu, naapureUleenkln, että se
on tämä osuuskauppa meidän oma
kauppamme Ja meidän velvollisuu­temme
ja etumme on ostaa sieltä
kalkki "tutista hautaristiin" Ja sUtä
väliltä mitä tarvitsenune. Ja sitten
vastahan sitä oikein nähtälsilnkto,
mitä yksimielisyydellä saadaan a i ­kaan,
kun saataislta tuo kauppamme
oikein äveriääksi, niin että se kykeni­si
paremmto Ja paremmto meidän a -
slaamme hoitamaan.
Niin sanoo. Ja siihen suuntaan myös
tolmU, Ei mene dollariakaan Kenk-kuselle,
eikä muille. Saa varmasti kau­pastaan
mitä talossa tarvitaan. Jopa
tyttärilleen Ja emännälleen kengät ja
sukatkin, jotka tavallisesti haetaan
"kaupungista". Ellei ole sopivia, tlla-taan-
Tanula on siis tavallinen osuuskaup­pamies
hänkin. Tanula täytti äsket­täin
vuosia, mutta kuinka lienee jää­nyt
nimi ja kuvakin pois lehdestä.
Vaikka mikäpä ne nyt kaikkien kuvat
ja nimet lehtUn. Vallankaan sellaisten.
Jotka eivät toimi osuuskaupan hyväk­si,
ovat ainoastaan uskolUsIa. Ja n i i -
tähän on ntto paljon.
MyYTÄVÄNÄ
160 eekkerin farmi, 40 eekkeriä
puhdistettua kylvön alaisena. 30 eek­keriä
heinää. Maa puhdas kivistä ja
kannoista, joitain rakennuksia. Lop.
pu maasta helppo puhdistaa. 23 mai­lia
Fort Williamista. Hyvä antomo-biilitie.
Koulu lähellä. Suomalaisia
ja canadalaisia naapureita. Halntes-sanne
ehtoja kirjoittakaa
J . E . Cook, Fort WaH«m, Ont.