Vapaus, June 4, 1970

              Sivu 2 Toirstai, besäk. 4 p. - Thuffsday, Juiie 4,' 1970
I 7 A r> "A . T T O INDEPENDfiNT U^BOR OROAN
Y J\ Ifj^ U O FINNISH CANADIAN8
< LIBERTY) BsbBldtGiiMd NOV. 6^ 1S17
Bdltor: W. EKLUNd HJBOsmeer: A SUltfSI
Saooiad Olaas Mali xegtoboUiiai NomBker 1078
\ •
CANÄDIANIDANGUAGEÄ^ U U B
OameidaGBa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5Ä .ÖÖAio: 1 vk. 6 tie.
3kk.«d.0ö ÖiMUdetti 1 vk. «iljM. 6 kk. 00.»
PinansBiministeri E . J . Benson tiedoitti sunnuntai-iltana melko
yllättäen/ että V. 1962 kansainvpseUäsopimirfffleUa USArn dolla­r
i in sidotun (92.5 senttiä Yhdysvaltain dollarilta) Canadan dolla­r
in "arvo on Uian alhainen", että döllärtmme ott "tolataiaeksi"
vapautettu ttilli, että se voi etsiä uuttÄ at^Jpälkkaä, jft että tiirkr
kailtuaän tilanteen kehitystä, llittohalUtUB tulee "sitomaan^' dolla­r
in arvon uudelletn, Vaikka kohtakin nykyistä korkeampaan tasoon
Samassa yhteydessä tledoitettiin, että dollarin arvon korotta­misella,
mitä sen sopimuksista "vapauttaminen" nykytilanteessa
tarkoittaa, tulee olemaan osansa m^shällitukäött inflaatioVastai^
. sessa ohjelmassa.
Dollarin "vapauttamisen" yhteydessä iUnoitettiin, että Cana­dan
pankki ön alentanut lainojensa koron 7% sentistä seitsemään
senttiin. Seuraavana päivänä, eli maanantaina» finansshninisteri
Benson sanoi alahuoneen iatunnosflft, että dollarin vapauttamisen
johdosta hän pertiuttaa maaliskuun trtidjetln yhteydettä ihnftiatun
suunnitehnan kuluttajäin luoton rajoittamiseksi.
Keskustelun aiheena on nyt se, että mitä käytännöllistä mer­kitystä
dollarimme "vapauttamisella" on TToronto Star tervehtii
tätä toimenpidettä tekona, joka löyhdyttää napanuorasiteitä Y h ­dysvaltain
epävakaaseen talouteen j a voi osaltaan estää yhdys­valtalaisen
inflaation työntymistä Canadan talouselämään. Lehti
esittää kuitenkin "varauksen" j a toivomukseii, että dollarin " v a ­pauttamisesta"
on odotettavissa hyötyä vasta j a vain silloin, jos
se tulee pysyväksi ilmiöksi. Toisaalta, finanssiministeri Benson,
sanoi kuitenkin, että hänen tarkoituksensa on "sopiva Ulaisuuden
tullen" sitoa Canadan dollari uudelleen.
Torypuolueen johtaja Robert Stanfield arvostelee hallituksen
toimenpidettä väittämäUä, että mr Benson "rikkoi kansainvälisiä
sopimuksia", joiden mukaan Canadan dollari on pidettävä sidot­tuna
Yhdysvaltain doUariln. Ml-. Benson ei väitäkään, että hän
olisi saanut kansainvälisen rahaston (IMF) hyväkaynlisen toimen­piteelleen,
mutta hän sanoo tiedottaneensa, että dollarin vapaut­taminen
on väliaikainen tounenpide, jonka jälkeen Canadan dollari
sidotaan uudelleen kansainvälisten sopimusten kirjaimen mukaan.
Talousmiehet ovat esittäneet asian johdosta aika paljon toi­sistaan
poikkeavia käsityksiä silta, miten tämä dollarin "vapaut*
taminen" vaikuttaa Canadan talouselämään.
/Melko yksimielisei» käsityksenä,on se, että dollarin arvon
kohoaiininen nostaa Caaadassa yahnistettaviep tevar^n hintoja.
Toisin sanoen Canadan maataloustuotteiden, puutavarateollisuu-den,
paperipuu- ja paperitööllisuuden, kalastusalan jms. tuotteille
tulee lisävaikeuksia kansainvälisillä markkinoilla. MikäU näin ta­pahtuu,
se tulee vaikuttamaan tuotantoa ehkäisevästi j a siis lisää­mään
työttömyyttä» Juuri tähän viittasi mr Benson sanoessaan,
että "dollarin" vapauttaminen liittyy inflatiovaataiscen ohjelmaan.
Tällaisia tavoitteita ulkomaamarkkinain vaikeuttamifita, tuo­tannon
vähenemistä j a työttömyyden lisääntymistä — tarvitaan
j a halutaan Canadassa osapuilleen yhtä paljon kuin vasikka "tar­vitsee"
viidettä jalkaa.
Rinnan ylläesitetyn kanssa on todettava, että Yhdysvaltain
tavaroille, esimerkiksi Visseille maataloustuotteille, tulee entistä
' helpommaksi kilpailla canadalaistuotteiden kanssa täällä Cana-dassakin-
Sama pitää paikkansa teollisuustuotteiden kohdalta. Ca-nadalaistuotannon
asemesta dollarin "vapauttaminen" auttaa yh-dysvaltalaistuotantoa
canadalaismarkkinoilla.
Teoreettisesti on tietenkin mahdollista, että canadalaiskulut-tajat
saavat alennuksia Yhdysvalloista j a muualta ulkomailta
tuotettavien tavarain hintoihin. Mähdolliflta onkin, että siitä tulee
joitakin muruja myös kuluttajayleisölle. Aikaisemmat kokemukset
viittaavat kuitenkin siihen, että rahan arvon muuttumisesta koi­tuvat
hintavaihtelut auttavat pääasiassa tuöntialan suuria mono­poleja,
jotka kahmivat ne hyödykseen.
Selvää on^ että dollarin "vapauttaminen" j a sen korkeammas­sa
tasossa ehkä uudelleen kansainvälisiin sopimuksiin kiinnittä­minen,
aiheuttaa ainakin yhtä paljon lisäpulmia, mitä se mahdol­lisesti
auttaa vanhojen ongelmien lieventämistä^
LiOcaherkkyyttäkö?
Kei:toen äskettäin pidetystä N A T O : n ulkoministerien konfe­renssista,
Torontosliä ilmestyvä Vapaa Sana julisti tiistaisen n u ­meronsa
etusivun otsikossa, että " N A T O hyväksyi Suomen esityk­sen".
Teksti ei öle kuitenkaan aivan fliiil varaukÄtofl kuin otsi­kosta
päättäen luulisi. Päinvastoin sima jätetään iBelkoInen va­raus
sanomalla: "Naton ulkoministerien kokoiis hyväksyi suunni­telman
siUä ehdolla
J ^ ^ "ehtoihin" onkin hJsöän taato haudattuna. P i ­täen
mielessä, että Suomen ehdotus Euroopan turvällisuuskohfe-
'irenssln pitämisestä, mlStä täSSä öh kySymy^,-on pääpiirteissään
saman tapainen mikä on älkaisepäiUin esitetty EUroopan sosialis­tisten
maiden toimesta, me voimme asian selvittämiseiksi lainata
torontolaisen aamulehden, Globe and M a i l in viime maanantaisesta
toimituökirjoituksesta mmr (Muit^^
". . : Venäjä ori ehdöttattUt koko Euroöp^
ferenssia keinona Euroopan jänuitystilanteen huojentamiseksi.
Sen (NL:n) työlistalla olisi taattu Euroopan turvalUsUus.voinia-^^
keinojen käytön kielto sekä kaupallisten^ taloudellisten, tieteellis­ten
j a tekhisten suhteiden kehittämineh askelciena poliittis^^ y h ­teistoiminnan
kehittämiseksi Euroopan valtojen kesken . . .
" N A T O : n ministerit joutuivat Vanovan llitoU maiden ehdo­tusten
johdosta pulmatilaan (dilemma). No eivät tykänneet siitä
(Euroopan turvallisuuskonferenssin järjestämisestä jne.), mutta
ne (NATO-maiden ulkoministerit) eivät voineet suoralta kädeltä
hyljätäkään sitä antamatta vaikutelmaa, etta he vastustavat rau­hanomaisia
aloitteentekoja. IDidyävftltaln aSenne, miiikä NATO
lopelta omaksui, edellytti ehtojen Ulttätoiötä kutön sotavoimien
vähentäminen, Berliinin kiistan «oplmlnen jne.
kohnessa ulkoministerien köJcOUkteMJCt laadittu strategia tuot­t
i kommunikean missä kutsutaan Varsovan liiton jOstfttia " ja muiU
asiaan kiihtyneitä maita" tutkimaan sotavoimlöft vähfefttärtilstä
V . . j a lähheii j a idäA välifltett fluhtcidö» HniiyM. > >
Kepu vaikean
edessä Mi
.Helsinki, (KV). KQskilsteUi
ylelqpolii^sesta tilanteesta, ' kor­keimman
j ^ o n v a l l d t a jä lSh|iJfm
l^vbiteObd^an hy^^l^svmhieli .oVat
' rk^mmät v i r a l ^ ^ päiväjärjestys^
«siat tulevassa j)uolu€^okouksess
i—i: ikesäkiiuta ^ikk«ilssa.
Näiden,asioiden käsittelyssä pyri"
tään myös kartoittamaan puolueen
aatepoliittista liikkuma-alaa ja vas
taamaan vennamolaisten ja toisella
sivustdla kokoomuksen vasta hy­väksytyn
uuden periaateohjehnan
häasteisihi. on kuitenkin
otaksuttu, että puolue^ vanhoilli
nen siipi yrittää vahnnolsea ja ideo­logisessa
keskustelussa leikata siivet
heiveröisiltäkin uUdistuspyrkimyk-sUtä.
Mielialojen katsotaan vaalitappion
jäilkeen jonkin verran rauhoittuneen,
minkä otaksutaan vahvistavan pu-leotjohtajan
Johannes Virolaisen
: a v i . puoluesihteerin Jouko Loikka­sen
mahdollisuuksia tulla uudelleen
valituiksi^ Silti on odotettavissa vah­vojakin
vaatimuksia siitä, että puo-
U ^ koriiehita johtoa on ainakhi
osittain vaihdettava.
Keskustapuolueen järjestöväki pi­tää
tällä kertaa kokouksensa suu­ressa
teltassa herännälsliikkeiden
tapaan, koska Mikkelistä el kuu-emma
löydy sopivaa salia. Edusta-ien
lähettämiseen on mahdollisuus
S,800 : penistajajärjestöllä, kunnal-
Us-, j a piirijäfje8töllia.\ Eklusta^en
maksiliAu voisi olla 3,500, mutta to­dellisen
luvun arvellaan pysähtyvän
1,500—1,600 henkilöön.
YlelspoUittisen keskustelun sävyt
vuitetään pääsetostuksella, jtmka
esittää tri Johannes Virolainen. Kui­tenkin
epäillään, että puolueen pu­heenjohtajan
llnjaveto ei tule ole­maan
kovinkaan r<dikaiseva.
KESKUSTAPUOLUEEN
KUVA HIMMENTYNYT
Nykyjohtoa onkin arvosteltu siitä,
että se on päästänyt keskustapuolu­een
roolin himmentymään ja ettei
se ole pyrlunytkään voimakkaalla
edistysmielisyydellä vastaamaan
Vennamon vanhoillisen pikkupor-varilhsuuden
ja kokoomuksen oikeis­tolaisiin
taisteluhaasteisiin. Puolu­eessa
on todettu tapahtuneen usein
myös samastumista oikeiston arkki-
PURNAUSPALSTAN
UUDELLEEN AVAUS
Sudburyssa viikonvaihteessa ko­kouksessa
oltaessa aivan selvästi ha­vaittiin
lukijain haluavan lehdes­tään
lukea jonkinlaista pumauspals-taa.
Sellaista, jossa jostakin asiasta
joko moititaan tai kiitetään. Tuo­daan
lyhyessä muodossa esiin mieli­pide
yleisön osastossa. Jd{u voi sa­noa
jotakin sattuvasti, toinen vastaa
joko samalla mitalla siitä tai toises­ta
asiasta ja niin tämä ystävällises­sä
mielessä tukkanuottasilla olo jat­kuisi.
Kun sitten sateisena päivänä kä­velin
pitkin Ebn katua menossa jo­honkin
asialle ja tarkoitukseni oli
viipyävain viitisen minuuttia, niin
ainakin sen viisi minuuttia pitkän
junan ohimenoa odotellessani äkkiä
kuin salaman leimauksena tuli mie­leeni:
- T - Kappas noita sudburylai-sia!
Vuodesta vuoteen ne vain odotr
telovat pääkatunsa yli vilkkaan ju­naliikenteen
katkaisemaa liikenne-selsautusta
eikä siitäkään ole kos­kaan
näkynyt mitään purnausta
lehden palstoilla. Ori kai liiaksi
tuttua?
Simä junan ohimenoa odotellessa­ni
sain nuhan, joten siitäkin vihas­tuneena
oli helppo saada alku tä­hän
ensimmäiseen pumausjuttuun.
Jatkakaapa toiset jostakin mUusta.
Kyllä asioita löytyy.
Ykkönen.
Ylläoleva osoittaa — eikä Globe
and Mailia voida ainakaan " p u ­naisuudesta"
syyttää — että kun
NATO-maiden ulkoministerit ei­vät
voineet Euroopan turvalli­suuskonferenssia
j a siihen liitty­viä
seiikkoja suoralta kädeltä, hyl­jätä
joutumatta huonoon valoon
maailman ; yleisen mielipiteen
edessä, he kehittivät "ehto-stra­tegian",
mikä tarkoittaa kaikkea
muuta vaan ei "Suomen esitylo--
sen hyväksymistä".
Toisin sanoen NATO-kokous
esitti USA :n sanelujpolitiikan mu­kaisesti
sarjan verukkeita, joiden
tarkpituksena bn hämärtää sel­vää
asiaa ja hukuttaa yleistä
kannatusta saava ehdotus loput­tomiin
mehettelytapaseikkoihin.
Juuri tässä mielessä kaivattiin
esiin N A T O i n jo vuonna' 1968
Reykjavikin kokouksessa tehty,
ehdotus Euroopassa olevien ase-vbimieh
ns. tasapainotetusta su­pistamisesta.
Mielenkiintoista on
pitää myös mielessä, että Ranska
kieltäytyi nyt pidetyn NATO :n
ulkoministerien kokouksen jul­kaiseman
kommunikean allekir­joittamisesta.
VÄhlntään liikaherkkyytönä
USA :ta kohtaan on pidettävä ju­listusta,
että N A T O :n ulkominis­terit
j^uka hyväksyivät Suomen
esitykflön.-
vanhoillisen suuntauksen kanssa.
Erityisesti tämä oö Ihnenriyt yhtei­senä
hyökkäyksenä Yleisradion hie­man
vapautuneita yhteiskunnallisia
öhijeltnia vastaan. Samastumista
oikeis' rprcpagandaan on sanottu ta-pah'uneen
myös siten, että puolue-jcihdcn
kannanotoissa kohdistettiin
syyLäk:;et työtitömyydestä ja muista
vaikeuksista vain vasemmistoon.
Ohjelmista huolimatta kakusta-puolueen
kuva asutuskeskuksissa on
jäänyt selkiytymättä, vaikka van^
hoillinen agraarisiipi syytti vaalitap­pion
jälkeen puoluejohtoa nimen­omaan
liiallisesta "asfalttiläheisyy-destä".
RYHMÄ 70 MUSTA LAMMAS
Puolueen vapaamielisemmän uu-distusryhmittymän
"Ryhmä 70:n"
vaientanusta vaaditaan yhä voimak­kaasti
ja sen näkyvimmät henkUöt
olivat puheenjohtajansa valt.maist.
Kalervo Siikalan johdolla kuultavi­na
viime viikolla puolueen edus^
kuntaryhmässä. Lopullinen suhtau-:
tummen tähän ryhmään siuTettiin!
kuitenkin puoluehallituksen ratkais­tavaksi.
Sitä on syytetty vaaUtappi-osta,
maolaisuudesta jne. Ryhmä
70 vaati äskettäin keskustapuoUiet-ta
sanoutumaan irti pelkästään Ui-ketaloudellisia
pyrkimyksiä palvele­vasta
maatatouspolitiikasta samoui
kuin puolueessa ilmenevästä oikeis^
t(»uuntauksesta. Osa puolueen opis­kelijanuorista
on tukenut kansanrin-tamayhteistyötä,
mutta heidät ero-tettihi
ädcettäin KOL:n johdosta ja
uusi johtokunta läheni mm. SYL:ssä
oikeistoa.
PAINE KOHDISTUU
MYÖS NYKYJOHTOON
VaaUtappiota seuranneen kireän
kritiikin kerrotaan laantuvan mel­koisesti
puoluekokoukseen mennes­sä.
Taloudellisen rakennusmurros-kriisin
katsotaan silti varjostavan
MikkeUn puoIuekQkousnäkymiä.
Ttopereen puoluekokouksessa
1988 otettu tunnus "70-luku vihreän
aallon vuosikymmen" on menettän>l
voimansa ja suurelle yleisölle on
ns. keskusta-aate erityisesti asutus­keskuksissa
jäänyt melko hinmieäk-si
tai samaistunut oikeiston vahvoi­hin
propagandatavoitteisiin. Arvos-
.telu on herkästi kohdistunut puolue­johtoon.
Onpa myös mainittu, että
puolueelta puuttuvat 1950-luvun " v i ­taaliset
johtajat;.
Mutta muidenkin tekijöiden sar
nottiin Usääväli ristikkäispainetta
keskustapuolueen johdon vaUnnassa.
Puheenjohtaja Virolaiselle on yllät­tävän
vahvaksi vastaehdokkaaksi
noussut puolueen eduskuntaryhmän
puheenjohtaja Nestori Kaasalainen,
vaikka tämän kannatuksen väitetään
kin seuraavan lähinnä maakunnalli­sia
rajoja. Hänen katsotaan saavan
tukea lähinnä Etelä- ja Länsi-Suo­men
varakkaalta maalaisporvaris-tolta,
joka haluaa säilyttää vanhoil­lisen
agraalilinjan puolueen poli­tiikassa.
Kaasalaisen on todettu v&s-tustavan
jyrkästi ns. kansanrintama-haUituksen
pystyttämistä jatkossa.
VIROLAISEN UHKANA
VAIN YLLÄTYSEHDOKAS
Myös on viitattu 1964 syrjäytetyn
prof. V. J . Sukselaisen uudelleenpa-luuseen
puolueen johtoon. Sukselai­sen
kerrotaan torjuneen nämä väit-teet
keväällä, mutta ettei kielteinen
kahta oUsi enää yhtä ehdoton. Myös
otaksutaan, että Sukselainen yleis­valtakunnallisena
henkilönä saisi
myös Kaasalaisen äänet. Kaasalai­sen
ja Sukselaisen rinnalla Vui>lai-sen
asemaa pidetään vahvana.
Vennamon voimakkaan menes-
Helsinkii — Suomen oikeusmi­nisteri,
Keijo Liinamaa, sai v i i -
tne tiistaina odotetusti myös palk
kaministerin salkun: tasavallan
presidentti määräsi hs^net myös
toisen valtiovarainministerin teh­täviin,
joihin kuuluu lähinnä palk
ka-asioiden hoito.
Pääministeri Teuvo Aura sanoi,
että tämä on hänen hallituksen­sa
^ministerilistan osalta lopulli­nen
järjestely. Hallituksen jäseh-määrää
ei siten ole tarkoitus l i ­sätä
nykyisestä 13:sta. Aikalsan-min
kaavailtiin hallituksen täy­dentämistä
lähinnä S A K : n edus­tajilla,
mutta tämä kaatui lopul­lisesti
keskusjärjestön valtuuston
lauantaina omaksumaan kieltei­seen
kantaan.
Tiistaina vahvistettiin myös en
simmäisen valtiovarainministerin
Päiviö Hetemäen sekä Liinamaan
välinen työnjako. Liinamaan työ­sarka
valtiovarainministeriössä
on tämän mukaan jonkin verran
kapeampi kuin edellisen hallituk­sen
palkkaministerin.
Liinamaa käsittelee valtion
suorittamia korvauksia sekä val­tiolle
tulevien maksujen j a kor­vausten
vapautusta tai: helpotus­ta
koskevat asiat sekä palkka- ja
järjestelyasostoille kuuluvat
muut kuin henkilökunta-asiat.
Ministeri Hetemäki käsittelee
muut ministeriön toimialaan kuu­luvat
asiat.
Samoin jouduttiin muuttamaan
valtiovarainministereiden sijaisia.
Hetemäki jä Liinamaa ovat tois­tensa
ensimmäisenä sijaisena. Sir
säministeri Teemu Hiltunen kum
mankin toisena sijaisena.
Valtioneuvoston raha-asianva-liokuntaa
täydennettiin samassa
yhteydessä ministeri Liinamaal­la
sekä yleistaloudellista minis­terivaliokuntaa
kauppa- j a teol­lisuusministeri
Olavi J . Mattilal­la.
Edellisen ministerivaliokunnan
puheenjohtajana toimii pääminis­teri
Aura j a jälkimmäisen valtio­varainministeri
Hetemäki.
i\fontreäl panAdn
voitott nousläeeit
yli $10 miljoonalla
Toronto. — The Bank of Mont
real tiedoitti tiistaina, että sen
vcitöt olivat huhtikuun 30 päi­vänä
päättyneen kuuden kuukau­den
aikana $52,920,000 eli $1.55
jokaista osaketta kohti. Vastaa­vana
aikana viime vuonna pan­kin
voitot olivat $41,475,000 eli
$1.29 osaketta kohti.
lyksen katsotaan kuitenkm vaativan
keskustapuolueelta myös johdon va­linnoissa
myötämielisempää asen­netta
pienviljelijöihin. Tässä mie­lessä
laskemattomana puheenjohta­jaehdokkaana
on mainittu tilasto­tieteen
pnrf. Eino Haikala Tampe­reen
yliopistosta.
LOIKKANEN EHDOLLA
PUOLUESIHTEERIKSI
Nykyisen vt. puoluesihteerm Jou­ko
Loikkasen mahdollisuuksia puo­luesihteerin
tuolille pidetään melko
vahvoina "vanhemman" K-linjan
edustajana. Toisaalta kehitysaluei­den
puolueväen odotetaan vaativan,
että SM P.Ile tapahtuneiden mene­tysten
jälkeen vaihddcsia on tehtävä
myös liorkeimmassa johdossa. Yh­tenä
ehdokkaana on mainittu kan­sanedustaja
Paavo Väyrynen, 23,
Lapista.
mmT^ff jSQMMA OLI VIRHETTÄ J . )
New York. — Pohjpis-Korean^iylrkaksi vuotta sitten •
paantan USS Pueblon komentaja Uoyd M :Bucher katsoo Nejvk-yreek
julkaisun kertoman mukaan,' että "koko kirottu homma \oli
virhe'*.
Bficbert jpk0 oli yhdessä miehistönsä kanssa pidätettynä lähes
vuodeui sanoi pobjois-korealaisten luulleen Yhdysvaltain vakoilut
laivaa Etelä-Korean alukseksi siksi kun laivassa ei ollut mitään:
lippuja, ja siksi kun ke oli numeroitu ja maalattu Etelä-Korean
sotalaivojen tavoin. — U P l : n uutistieto kesäk. 1 pnä 1970.
LAKI JA JÄRJESTYS YHDYSVALLOISSA
"Maamme kadut ovat sekasorrossa: Yliopistot ovat täynnä
kapinoltievta ja Mellatibitsevia opiskelijoitai Kommunistit yrittä­vät
tuhota maatiime. Venäjä uhkaa meitä mahdillaan ja tasavalta
on vaatass$i_ ^ivan oikeih, vaata uhkaa sisältä ja ulkoa. Me tar­vitsemme
lakia ja järjestystä maamme olemassaolon turvaamiseksi.
Valitkaa meidät jotta voimme palauttaa lain ja järjestyksen."
^ Näin puhui Hitler Hampurissa v. 1932. _
Minä toivon, eitä nykyajan Amerikan tragedia ei kulkisi sa­mansuuntaisesti
Saksan historiallisen tragedian kanssa.
M. Shepherd, Toronto (Star lehden yleisön kirjeitä osastossa).
Henry Ford II ja Kama-joen
kuorma-autotehdas
Amerikkalaisen Ford Motor
Co:n johtaja j a omistaja Henry
Ford n ilmoitti äskettäin yhtiön­sä
kokouksessa lyhyesti, että hän
ei katso olevan mahdollista Ford-yhtiön
osallistumiselle Neuvosto­liiton
suunnitteleman raskaita
kuorma-autoja tuottavan tehtaan
rakentamiseen. Kysymyksessä ole
van suunnitelman mukaan Neu­vostoliitto
rakentaa 150,000 kuor­ma-
auton vuosituotantoa edusta­van
tehdaskompleksin Kama-joen
varrelle. \3en sijaan hän ilmoitti
olevansa halukas tutkimaan mah­dollisuuksia
kulutustavarain kau­pasta,
ei-strategisten teknisten
tietojen vaihtamisesta ym. yh­teistyöstä
Neuvostoliiton kanssa.
Fordin ilmoitusta pidettiin hie­man
yllättävänä, kun otetaan
huomioon hänen Neuvostoliittoon
viime maaliskuussa tekemänsä
10-päiväinen vierailu j a sen päät­teeksi
hänen Moskovassa pitä­mässään
lehdistötilaisuudessa an­tamansa
. myönteiset lausunnot.
Fordin lyhyessä ilmoituksessa i l ­meni
kuitenkin epäsuorasti selvä
nyreys ellei suorastaan vastalau­se
Jollekin, joka oli pakottanut
hänet "mielenmuutokseen".
Eikä tätä "mielenmuutosta",
tarvinnut kaukaa hakeakaan. US-A
:n sotaministeri Laird oli ni­mittäin
hyökännyt Fordin aikeita
vaataan paria päiviä aiemmin;
Asiantuntijat tiesivät lisäksi, et­tä
sotaministeri oli vedonnut yk­sityisesti
Fordin "yhteishenkeen
ja isänmaallisuuteen" yhtiön ai­keiden
torpedoimiseksi. Lisäksi
hän oli moittinut Henry Fordia
siitä, että hän ylipäänsä oli mat­kustanut
Neuvostoliittoon maini­tuissa
asioissa.
Mainitsematta sotaministerin
nimeä, vastalauseita j a moitteita
Henry Ford puolusteli lehtimie­hille
matkaansa Neuvostoliittoon
sillä, että USA :n hallitus on v i ­rallisesti
kehottanut kehittämään
USA: n kauppaa Itä-Euroopan
maiden kanssa. " U S A :n hallitus
oli etukäteen tietoinen vierailus­tamme
eikä se ollut yrittänyt
saada meitä luopumaan siitä",
Ford mainitsi. "Emme ole ajatel-leetkaan
käydä kauppaa Neuvos­toliiton
kanssa vastoin USA:n
lakeja j a hallituksen tahtoa", mr
Ford korosti. "Tutkimme kuiten­kin
edelleen niitä monia muita
yhteistyöehdotuksia, joita neu­vostoliittolaiset
isäntämme .vie­railun
aikana tekivät", mr Ford
mainitsi.
Henry Ford mainitsi maalis-r
kuun vierailunsa päätteeksi, että
valtavan Kama-suunnitelman tut­kiminen
ja valmistelu vaatisi
Ford-yhtiöltä ainakin vuoden en­nen
kuin varsinaisiin neuvotte­luihin
päästäisiin käsiksi. Tällä
kertaa asialle on tullut viralli­sesti
j a julkisesti piste. Mikään
ei kuitenkaan estä Ford-yhtiötä
jatkamasta "yksityisesti" suunni­telmien
tutkimista omissa kont­toreissaan.
Mutta jos Kama-suun­nitelmalle
tulisikin Fordin osalta
piste, niin Neuvostoliitto ei ole
suinkaan luopunut hankkeen to­teuttamisesta,
ja yhteistyöhaluk­kaita
löytyy kyllä lännestä.
Tiettävästi ainakin ranskalai­nen
Renault, englantilainen Ley-:
land Motor Co., kaksi länsisaksa-laista
firmaa, nimittäin Daimler-
Benz j a Volkswagen sekä ruotsa­lainen
Volvo ovat näiden yhteis­työhalukkaiden
joukossa^ 'Parhail­laan
on Japanissa Neuvostoliiton
autoteoUisuusministeri Tarasovin
johdolla 8-henkinen valtuuskunta
Japanin suurimman kuormä-auto-.
tehtaan Honi Motors . L t d :n vie­raana.
Japanin autoteollisuus on
"sangen kiinnostunut" osallistu­maan
Kama-joen kuorma-autoteh
taan rakentamiseen ja suunnitel­maa
on jo tutkittu usean kuu­kauden
ajan. Honi Motorsin edus­taja
lausui lehtimiehille.
On syytä palauttaa mieleen
loppusilausvaiheessaan oleva To-gliattin
jättimäinen henkilöauto-tehdas,
joka on rakennettu ita­lialaisen
Fiatin avulla. Suunnit­telu-
j a neuvotteluvaiheessa län­nessä
sanottiin, ettei siitä mi­tään
tule. Kun Fiat sai lopulta
tilauksen, niin lännestä — aina
General Motorsia myöten — i l ­mestyi
puolisen- tusinaa autoteh­dasta,
jotka olisivat ottaneet t i ­lauksen
mielihyvin vastaan. K a ­ma-
joen kuorma-autotehdassuun
nitelmastaan Neuvostoliitto ei
luonnollisestikaan luovu. Aika­naan
nähdään kuka tai ketkä
ovat yhteistyökumppanit . län­nestä.
Kysymys on maailman
suurimmasta kuorma-autoteh­taasta
j a siinä on paljon pelissä.
— Libra.
PÄIVÄN PAKINA
HYVINHÄN SE MENI
Mitä tahansa muuta asiasta
sanotaankinj yksi sdkka on kui­tenkin
melko varmaa: Kenelle­kään
ei tullut koti-ikävä eikä a i ­ka
pitkäksi täällä Sudburyssa
viikon vaihteessa pidetyissä ko­kouksissa
— CSJ:n laajennetun
toinieenpanevan komitean ja V a -
paus kustannusliikkeen vuo3iko:_
koukslssa.
Selän ja pakaroiden puutu­minen
taisi vaivata joitakin niir
tä, jotka eivät ole tottuneet niin
iin "istujaisiin!! yhdellä-kertaa,
mutta kukaan ei siitä
vaikeroinut. —
Päinvastoin — kokousväki ;
kun halusi päästä myös Wanu-pin
Visan 40-vuotisjuhliIle sun­nuntaina
iltapäivällä — istun­toja
jatkettiin molemmista
: päistä.
Lauantaina kokoonnuttiin
suunnitelmien mukaan kello y h ­deksän
aamulla, mutta iltapäi­vällä
päätettiin, että istuntoa
jatketaan "niin kauan kuin jak­setaan"
vielä illall?. J a kun ilta­istunto
läheni loppuaan, niin
sitten päätettiin, että sunnun-taiaaiUuha
kokoonnutaan tuntia
alkalsenirain kuin oli suuönltel-tu,
eli kello kahdeksalta. Pää­töslauselmaluonnosten
laatijat
päättivät Paolostaan kokoontua
"hötl kukon, kiokumlsen" kuul­tuaan.^';
Tarkoitus oli kfikflipuoUilen
— käsitellä asiat hyvässä jär­jestyksessä
ja mahdollisimman
yksityiskohtaisesti ja siitä huo­limatta
päästä Visan 40-vuotis-juhlille.
Näin sitten tapahtuikin.
Mahdollista on, että kokouk­seen
osalUstuneet olivat suhnun-tai-
iltana väsyneitä mUtta
eivät varmaankaan pettyneitä.
Päinvastoin eräs ensimmäistä
kertaa tällaisiin kokouksiin osal
listunut henkilö olkoon hä-nen-
nimeni3ä nyt mainitsematta
— sanoi allekirjoittaneelle jää­hyväisiä
jättäessään, että hän ei
olisi mitenkään uskonut, että
kokouksissa istuminen ja toimi­minen
voi oila niin mielenkiin­toista,
mitä hän täällä sai kokea.
^ Hänen mielipiteensä mukaan
tällaisia kansallisia kokouksia
pidetään aivan liian harvoin —
j a että niihin pitäisi tulla vielä­kin
enemmän psanottAjia. Täl­laisissa
tilaisuuksissa asiat to­della
paranevat puhumalla.
Hän huomioi mielihyväkseen,
että osanottajat tuntuivat poik­keuksetta
viihtyvän oikein hy­vin
häissä kokouksissa.
Puheet j a puheenvuofot olivat
hänen mielestään kauttaaltaan
hyvin mielenkiintoisia, sellaiset­kin
puheet, joita tosin ei ollut
monta, joissa olisi. asianomai-nöri
voinut jättää jotakin sano-matta,
tai dahoa hieman pala­min
siistityssä muodossa.
Myös kahvi- ja tupakkatauon
aikana käytiin mielenkiintoista
rupattelua, hän sanoi..
Mutta suurimmin tätä ystä­väämme
kiinnosti kuitenkin se
avomielisyys mitä kaikkien asi­oiden
käsittelyssä ilmeni.
Kokoukselle esitetyt tili- ja
muut selitykset olivat hyvin yk-sitjriskohtaisia.
Mitä tahansa
lisätietoja haluttiin koskien jär­jestön,
lehtiliikkeen tai niiden
toiinitsijain edesottamisia, ne
nimettiin brutaalisen avomieli- •
• sesti yrittämättäkään kaunis­tella
tai siUtellä niitä. Puheen­vuoroja
käytettiin arkailematta
j a täysin avomielisesti.
Tämäntapaisia katsomuksia
esitti k.o. ystävämme, y
: Omalta kohdaltamme sanom­me
siihen "Amen".
Lehtillikkeen vuosikokouksen
tärkeimpänä kysymyksenä oli
Vapauden ja Liekin talousvai­keuksien
lisääntymisen aiheutta­mat
pulmat, mitkä johtuvat pos­tin
hintojen suuresta noususta
j a muiden kulujen jatkuvasta
kasvusta. -v'
Aivan yksimielisiä oltiin ko­kouksessa
siitä, että lehtien i l -
mestymlsmahdolllauudet on taat
tava talousvaikeuksista huoli­matta.
Tulkoon mitä tulee, mut­ta
lehtiemme ilmestyminen taa­taan,
tuntui olevan punaisena
johtolankana kisdkkien osanot-tajain
puheenvuoroissa.
Aluksi oli tietenkin eriäviäkin
mielipiteitä niistä keinoista jn
menetelmlstäi ihitön tähiä yhtei­nen
tavoite voidaan helpommin
toteuttaa. Mutta kun oli vapaas­t
i käsitelty asiaa puoleen ja toi­seen,
niin, lopulta päästiin yksi­mielisyyteen
siitäkin, että nor­maalisten
liiketoimien j a keräys­ten
lisäksi on järjestövoimalla
varattava lehdillemme riittä­västi
uusia tuloja. Tässä mie­lessä
tehtiin suunnitelmia jär­jestötoiminnan
keskittämiselisi
entistä voiihaperäisempääh. työ­hön
sanavapauden säilyttämi­sen
hyväksL
E i ole epäilyäkään siitä et­teikö
kokousten päätösten täy-täntöönpaneminen
varmista s i ­tä,
että molemmat lehtemme
voivat selvitä nyt j a vielä vuo­sien
kuluttuakin nousevista t a ­louspulmista.
Työtä se tosin
vaatii paljon, mutta emmehän
me ole qnrienkään toimintaa ja
uhrauksia pelänneet.
Erikoisen luvun ansaitsisi se
asiakas ja monipuolinen kes­kustelu
mitä käytiin lehtiemme
j a erikoisesti Vapauden sisällös­tä.
Siellä esitetty arvostelukin
oli ylipäänsä rakentavaa j a erit­täin
innoittavaa.
Uskomme tämän keskustelun
auttavan sekä lehtemptie toimi- '
tusta että niitä kansalaisiamme,
jotka kirjoituksillaan j£\,kir
lään haluavat rikastuttaa, el­vyttää
j a piristää lehteärnme.
Sanalla sanoen, täällä pide­tyistä
kokouksista pn' kerrotta­van
polkkaa hyyUä. _^
• / — Känsäkoura,