Vapaus, April 8, 1965

              Sivu 2 Torstaina, huMik. 8 p. — Thursday, April 8, 1965
VAPAUS
l i _ I B E R T Y )
F.DiTOR:> W, E K L U N D
v TELEPHONE-I
N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H C A N A D I A N S
Established Nov. G. 1917
M A N A G E R : E . S U K S I
O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 6 4 .
PubJfehejd' tbrice vveekly: Tuesday5„'Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing CO. Limited; 100-102 Elm St. West; Sudbury, Ontario, Cj^ada.
i Mailing Address: «Bo.x 69." -'
• : Advertising ratcs Upon application, translatlon free of charge.
Authorizod as second class raail by the Post Office Department, Ottawa,
.. andflor. payment of postags m cash.
CANADIAN LANGUAGE PRESS
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:Hsa 1 vk. $10.00. 6 kk. $5.25
3 kk.i2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 5,75
SYNTYAAÄ-
PÄIVtÄ
^-Tervehdys näytelitiäiuhlalle
(y"^,"" kuluttua täällä Sudburyssa pidettävässä^SJ-n kah-denne."
5^ato|s(ä,näytelmäjuhlassa esitetään-ennakkotietojen mukaan ai­nakin
kahdeksan yksinäytöksistä näytelmää. Niiden esittäjät tulevat
tänne nikkelimaailman pääkaupunkiin aina Torontosta ja Port Art­hurista
asti. Sydämellinen tervehdys kaikille juhlaan osallistuville
näytelmien johtajille, roolihenkilöille j a avustajille sekä näytelmä-taidetta
harrastavalle ja kannattavalle juhlayleisölle. Uskomme Va­pauden
koko lukijakunnan liittyvän siihen kun toivotamme tälle näy-telmäjuhlalle
hyvää menestystä j a onnea.
Tällaisten näytelmäjuhlien jäljestäminen on suuria ponnisteluja
ja uhrauksia vaativa tehtävä. E i ole pikkuseikka se kun e r i puolilla
maakuntaa harjoitellaan näy^lmiä nimenomaan siinä mielessä, että
ne voidaan: esittää määräpäivinä, tässä tapauksessa pääsiäispyhien ai­kana,
satojen mailien päässä kotipaikkakunnalta. E i ole liioin leikin
asia se, että saadaan järjestetyksi tarvittavaa vapaa-aikaa matkan jär­jestämistä
varten ja hankituksi riittävästi varoja kustannusten peit­tämiseksi;
Sellaisen suururakan takana ja tukena pitää olla sellainen;
elinvoimainen kulttuurijärjestö kuin CSJ on.
Aikaisemmat kokemukset ovat myös osoittaneet, että ne, jotka
ovat seuranäyttämötoimintaan kiintyneitä ja toivovat sydämensä sy­vyydestä
sen edistystä, löytävät voimaa ja keinoja suurempienkin
,vaikeuksien voittamiseksi.
•Tällaisten näytelmäjuhlien arvoa ja merkitystä ei myöskään voi­da
yliarvioida. Juhlaan osallistuvat näyttelijät ja näytelmien ohjaa­jat
saavat tutustua "toisten paikkakuntien" näyttelijäin ja ohjaajain
pienettelymuotoihin ja ammentavat siten toinen toiseltaan lisää koke­musta
ja uutta innostusta näyttämötoiminnan edistämiseksi omilla
paikkakunnillaan.
• Teatteriyleisö tervehtii myös lämpimästi näitä'juhlia siksi kun
tiedetään, että kunkin paikkakunnan, osaston ja seuran näyttelijät, tu­levat
koettamaan parastaan. Näytelmät pyritään harjoittelemaan mah­dollisimman
perusteellisesti, jotta voidaan menestyksellisesti esiintyä
toisten näyttelijäin rinnalla.
Hyvin valmistautumisen yhtenä kannustajana on myös "Oskarien".^
jako,näytelmien ohjaajille sekä mies- ja naispääosan-viejille, "pikku- ;
osille," jne. CSJ:n näytelmäjuhlat eivät ole sanan varsinaisessa 'mie--
lessä näytelmäkilpailut, sillä yhteisesti omaksuttuna käsityksenä on'.
vOlymFialaismääritelmä, että '|osallistuminen on voittoa tärkieämpi";:
Mutta kun oskareita kuitenkin jaetaan kunakin vuonna-^-pjnlja^^en on-;;
nistuneista suorituksista, niin se tietenkin kannustaa mahdbllisimman!
hyviin esityksiin.
Kaikki eivät tietenkään voi :'oskareita" saavuttaa: ne.menevät
kunakin vuonnaniille, Jotka ovat valmisteluissaan tehneet perusteel­lisempaa
työtä ja j o i l l e , onnetar hymyilee sikält että esitys onnistuu
parhaalla mahdollisella tavalla varsinaisena juhlapäivänä. Mutta toi-:
sena vuonna saattaa- taas käydä niin, että ."oskaripallille" nousevat
vallan toiset henkilöt. Tässä mielessä näytelmäjuhlassa ei ole lain­kaan
."hävinneitä", vaan ainoastaan "voittajia", eli niitä, jotka saavat
nyt "Oskarinsa" ja niitä, jotka voivat saada "Oskarinsa" seuraavana
vuonna, tai sitä seuraavana. Pääasia on kuitenkin se — ja se nousee
kaikkien "Oskarien' yläpuolelle — että näytelmäjuhlat innostavat var­sinkin
nuorempia näyt teli jävoimia ja edustavat siten tuntuvalla ta­valla
näyttämötoimintaa kansalaistemme keskuudessa yleensä.
Vielä uudelleen toivotamme hyvää onnea ja menestystä CSJ:n
kahdennelletoista näytelmäjuhlalle.
B«Wy ^ Ptt^iikav" Mattawa; Ont.
äyttää huhtikuuh 10 pnä 73 vuotta.
Yhdymme; sukulaisten • ja* tuttar
vien onn^atqjtvotukseen.^. - ^
Ylös luotasta 4
kuul^ä^eiy^ jälkeen
Nizza. Jii.j|^ij*&tj^^. ranskalainen
mies, jo|Bi';^36leiiipWt'
loa n3ijä9n'.j&uj|^ö|kep fnöusi. maa;
iiantaina; imaän^lniif^ syvustFliip;
lasta RajisHjui Alt»e1ltaJ _
Hän on . Antoine Senni,- iloinen
huonekalukauppias, joka on asunut
yks.n luolassaan viime marraskuun
30. päivästä saakka. Hän on ollut
.{oekaniinina tutkimuksissa, joissa
selvitetään yksinäisyyden vaikutus
a avaruuslentäjiin.
. Sennillä ei ole aavistustakaan sii
ä, että hänen yksinäisyytensä on
päättyniä.ssä; Luolassaan hän se
kosi täysiiv ajanlaskussa. Oman
käsityksensä mukaan hän on oUul
maanpinnan alh hiukan y l i kaks.
kuukautta." .J,t;.
Maanantaina JSenni 0 0 ollut maan
alla yksinäisyydessä 126 pä.vää, jo
ka on uusi maailmanennätys.
Sennin luola on 100 metrin syvyy
dessä lumen peittämillä Ranskan
Alpeilia^^ Andonin kylän lähellä
noin T^d kilometrin päässä Välime
.•estä. . : • . .
Uusimp on tietojen mukaan Sen
nin mieliala on loistava. Hän nuk
kuu melko paljon, joskus jopa 3C
tuntia yhtäjaksoisesti ja luulee he
rättyään torkahtaneensa vain pie
neksi hetkeksi.
Maan alia Sennin
Vosjbod-2! JeyiJtajien, kokeiimkset;
maa
avoimessa kosmoksessa voi'
duan suorittaa työtä, v.joKa tapauk-s^
asa' voidaan ruuvejd kiinniUlä ja
iVTOttaa. Asennustöitä varten on
vain opittava hallitsemaan hyvin ke­hoaan
U kaikkiä~ liikkeitään,; jotta
energiaa - e i tuhlattaisi.
kun, jouduin kirkkaaseen auringoA-valoon
aivan kuin joku aivan lä­hellä
olisi suorittanut sähköbitsi^us-ta.
— Olen lukenut kaiken mahdol%
sen kosmoksesta js^ kuullut paljoa
siellä jo käyneiden toverieni'kerto-
TänjsT^n tärkein toteanius, jonka muksia, joten olii|| mielessäni val-
,Aleksei Leonov ja Pavel Beljajev
toivat rennolta.
'On toteutumassa^ jälleen yksi
KoristanUn Tsiolkovskin, avaruus-
Icnlojca tekniikan isän ennustus.
"Joitakin töitä siellä on helpompi
suorittaa kuin -Maassa"/ kirjoitti
Tsiolkovski kosmosta käsitelleessä
jutussaan jo vuonna 1926. — "En-,
!;innäkin siksi, että läiittcqt voivat
olla rajattoman suuria, ja-vaikka
kyseessä olisi heikoinkin aine, pai­no
ei niitä riko, koska sitä siellä ei:
ole lainkaan. Toiseksi ihminen voi
.siellä työskennellä missä asennossa
hyvänsä kiianitettyään vain jalkan­sa
tai muun ruumiinosansa. Siellä
ei ole olemassa, pysty- eikä vaaka-
-suoria linjoja, ei ylä eikä alapuolta.
Mihinkäi^n ei voi pudota. Mitkään,
kaikkein massiivisemmatkaan esi­neet
eivät voi puristaa tyl|,ntekii$i-:
tä, koska nc eivät putoa mihinkään;
vaikka ei olisi minkäänlaisia tuki-laitteita.
Esineen osat, olivat ne sit­ten
miten suuria hyvänsä, eivät pu­rista
toisiaan; kaikki esineet liikku­vat
pienimmästäkin sysäyksestä
riippumatta niiden massasta ja mit­tasuhteista
. . ."
mistautunut koljtanmaan suunniK
leen samqnlaisen ku.yan kuin minkä
he -olivat::^inulle^ antaneet. Mutta
kaikki vaUcutti kuitenkin jollakin
tavqm toisenlaiselta. _AvarutrsaIuk-sen.
ulkojguolella kosmos vaikuttaa
pohjattomalta kaivolta. Alapuolella
oleva maa on täysin litteä, j a vasta
kun vilkaisee horisonttiin, niin huo-
•maa sen kaaren. Suoraan yläpuolel­lasi
on musta taivas ja kirkkaat täh­det,
mutta ne eivät tuiki. Toisenlai­selta
kuin Maassa vaikuttaa myös
Aurinko. Se muistuttaa oppikirjo­jen
piirrok.sia — sen ympärillä ei
ole minkäänlaista kehää. Se on vain
tulinen kiekko, joka on upotettu tai­vaan
mustaan samettiin. Voimak-
Kaimmin vaikutti avaruuden ääret­tömyys;
Sellaista avaruutta ei kos­kaan
näe Maassa. Yiitä suuresti mi­nut
yllätti selkeä näkyvyys . • •
OJen liikkunut paljon lentokoneella,
mu tta on sanot ta va, että kosmokses­sa
kaikki näkyy paremmin ja relie­fi
niäisempänä'kuin lentokoneesta.
— Aloin valmistautua ulosme-noon
jo Afrikan yläpuolella, muis­telee
Leonov. Välimeren yläpuolel­la.
Halusin tulla ulos mahdollisim­man
nopeasti, mutta päällikkö pi­ti
hänelle Baik^ t^&emänsä j a n9-
y^talSaäl Kohentaja] valvoi mj[ds
iPuhuln atVöxifiidesta Jui;an
kanssa, Leonoy v M t t a a vieressään
istuvaan Juri G a g a r i n i i n . L i e ­tin
hänelle terveisiä, samoin kaikil­le
"kieloillemme" erikseen, hymyi­lee
Aleksei. " K i e l o i k s i " kosmonau­tit
nimittävät l e i k i l l i s e s t i toverei-|f>S5'^-;"3^^^^^^
taan. •:
— Olin Fäuhean levoton Alekseis
ta, lisää PavelBeljajcv.
Aleksei Leonov oli ensimmäinen
. . j ihihinen, joka käytännössä tarkisti! dätteli m i n u a :— Älä hätäile, ei ole
J^.'"''^''"P^"IV| tiedemiesten teorioita astuttuaan'vielä aikataulun mukaise.stikaan
puuhana on -ollut ve.stam.nen - [ ..varuusaluk.sesta ulos kosmokseen, ulosmenon aika. Oli pakko totella,
han vei luolaan mukanaan suuren _ Ulostulo tapahtui Simferopolin '
puunkappaleen. i M^.I-T.^E«Nr S E T A P A H T U I i
AVABUUSKEINU
Avaruudessa A l e k s e i Leonov koki
kaiken sen, m i h i n hän o l i Maassa
valmistautunut l e n t o a edeltäneen
valmennuksen a i k a n a . "Pyörintä"
esimerkiksi vastasi j u u r i sitä, mitä
hän oli odottanutkin. Mutta molem­mille
avaiuuslentäjille.oli täydelli­senä
yllätyksenä s e , että alus rea­goi
niin herkästi kosketukseen;
vaikka avaruuslentäjä y r i t t i loitota
siitä sulavasti k u t e n . Maassa oli
opittu.
— Kun töytäisin alusta keveästi,
kertoo Leonov, s i i r r y i m m e yhtä ke­veästi
vastakkaisiin suuntiin. Koko
kokeen ajan muocJostimme aluksen
kanssa keinun: minä heilahdin toi­seen,
alus toLseen suuntaan, minun
hcilahtaessani h e i l a h t i aluskin. N i in
me keinuimme siLnä eri suuntiin.
Komentaja huomasi toisenkin yl­lättävän
seikan: k u u l u v u u s o l i hyvä.
— Kuulin k a i k e n , hän sanoi.
Kuulin, miten A l e k s e i kosketti kenr
gällään alusta Ja m i t e n hän haparoi
käsillään seinää.
USAn lentokofiS^
näyttefllä Kim
Peking. — Miehittämätön, amerik-kalaine^
n tiedustelukoneoli viiöie
viikolla julkisesti;näytteillä Pekip-gissä,
ilmoitti uiijis^qimiilo Uusi
Kiina.. • ' >
Kone ammuttiin alas Etelä-Kiinan
keskiosassa -'•2. .tannnikuutä', siioi
uutistoimisto edelleen.' Käikt»«an
,kolme amerikkalaista suu>^^
'keuicsissa lentävää tiedii^felukonetta
OI? animutlu ala? Kiinassa,' lisäsi uu
tistoimlsto.
, Uutistoimiston mukaan Yhdysval:
tain puolustusministeriö välttää, et­tei
Yhdysvalloilla ole miphittämättö-
. miä tiedustelukoneita, käytössä.. Yh'
dysvallat kiisti KiikTii ilmoituksen
sen jälkeen kun ensimmäinen mie-
Lainen kone oli
ammuftu' alas v.irn^wärraskuun-15
pgivana. -
7^-Yhden tällaisen konöSff^hylky.
on nyt' pantu näytteille sotamuseoon
lodistuksck.si amerikkalaisten rikok
sista', sanoi uutistoimisto.
jälkeen.
— Siellä oli ystävä, joka odotti
minua ja odotti, kärsimättömästi.
Ölin itsekin levoton, ja'sitä riemul-lisempi
oli tapaamisemme.
M I T Ä IIE N Ä K I V Ä T .
— En löydä vastaavia sanoja ku­vatakseni
kosinoksen suurenmoista
kauneutta, sanoi Pavel 6eljajev.:
Eräällä" kierroksella näimme pu­naisia
tähtiä. Se o l i vavahduttava
näky. Olimme juuri tulossa varjos­ta.
Aurinko oli vielä horisontin ..ta­kana.
Katselimme sen säteiden lä­vitse
taivan varjossa olevaa puolta.
Se oli hieman kalpea,: siihen o l i
kuin huolimaton käsi sirotellut kul-^
tarahoja, jotka hehkuivat hiilinä.
Sitten kohtasimme tekokuun. Se
liikkui noin kilometrin päässä meis­tä.
Erotimme hyvin sen antennit. Se
muistutti pientä tähteä sellaisena
kuin taiteilijat ne esittävät. Teko-
Kokeen järjestäjät sanovat, että! Avaruuslentäjä Leonov kertoo nä-j'n^n^t p^jg kuin korkin pullosta,
saadut tiedot ovat hyödyksi lähetet kymä.stä. joka avautui hänen eteen-1 v i l k a i s in alas. lensimme jossain
Ketrshiri yläpuolella. Näin Mustah-v.>.
r i Paluu alukseen osoittautui pois-, . . ,. ,-. - , 4 . ,
. yläpuolella. Ulostulolaite lennätti tumista vaikeammaksi. Siitä oli sei- - loinen puoh o . hyvin vala^tu.
täessä ihminen kuuhun. Tiedot lä i .sä hänen jätettyään istuimensa kap-hetetäLn
erääseen Yhdysvaltain y I selissa.
liopisloon. -r- Kun Pavel avasi ulosmenoluu-
USAn SODANVASTAINEN
OPPOSITIO VOIMISTUU
raasiaisena
Huhtikuun 18 päivänä vietetään taas pääsiäisjuhlaa, kristillisen
kirkon yhtä suurinta ja ehkä vanhinta juhlaa, Jeesuksen ristiinnau­litsemisen
j a ylösnuosemuksen muistojuhlaa.
, Niin on myös lehtemme tämänpäiväinen numero omistettu osit­tain
pääsiäisjuhlan vietolle ja toisaalta GSJ:n näytelmäjuhlan kun-niaksi.
,•:||KlW'•,•
Tänä vuonna on meillä "myöhäinen" pääsiäinen, eli kuten van­han
kansan ihmiset tapasivat sanoa, pääsiäispyhät "ovat nyt alhaalla".
Tämä johtuu pääsiäispyhien "liikkuvuudesta", mikä juontuu siitä,
että kirkon piireissä syntyi jo ajanlaskumme toisen vuosisadan keski­vaiheilla
ankara riita pääsiäisen ajasta, eli Kristuksen ristiinnaulitse­misen
ja ylösnousemisen vuodenajasta. Itämainen kirkko vietti pää­siäistä
nisankuun 14 päivänä, jolloin oli juutalaisten ikivanha pää­siäinen.
Länsimainen kirkko vietti sen sijaan pääsiäistä viikkoa myö­hemmin,
eli seuraavana sunnuntaina. Siitä johtui riita kirkkojen vä-
Iillä.
Pulman ratkaisi Nikean kirkolliskokous v. 325 päättäen, että'itä-mainen
käsitys tulee hyljätyksi, mutta toisaalta ei määritelty mitään
varmaa-päivämäärää Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuk-
"sen-muistojuhlalle. Rijtapuolet tekivät siis komproniissipäätöksen,'
_minkä_ mukaan _pä^siäistä vietetään- kevätpäiväntasausta seuraavan^
täysikuun jälkeise^fiä-sunnunlaina. Tästä päitÖks_estä johtuu, että_ pää-'
- siäinen on ris7 vaihteleva -kristillinen juhl^jiivä, johon on kytketty
; Inuutltin. " l i i k k u v a t " juhlat. Sen perusteetta voi pääsiäinen olb^aikai­sintaan
maaliskuun 22 pnä ja viimeistään huhtikuun 26 pnä. K u t e n"
- sanottu, meillä on tänä vuonna hyvin "myöhäinen" pääsiäinen;
Pääsiäistä on kuitenkin vietetty jo paljon aikaisemminkin. Pää­siäinen
eli Passah eli juutalaisten suuri juhla Israelin kansan Egyp­tistä
lähtemisen muitoksi. Itämaisten paimen^laisten tiedetään viet­täneen
pääsiäistä jo tuhansia vuosia sitten. Eurooppaan ja tänne Poh-jois-
Amerikan mantereelle on pääsiäisen vietto tullut kriijtinuskon
mukana^'
Nykyisenä kaupallisena aikana on pääsiäinenkin saanut melko
annoksen kaupallisia piirteitä. Kevätmuodit ovat pääsiäisenä uutis­aiheina
ja pääsiäispyhien viettoon kuuluu varsinkin Canadan suurcm-mi-
ssa kaupungeissa "kevätmuotiparaatit", eli kävelyllä käynti uusim­missa
kevätmuodeissa ja se puolestaan vilkastuttaa'liiketoimintaa. \
Pääsiäisvieton hengen mukaan kiinnitetään nykyoloissa huomiota
myös toimintaan ihmiskunnan pelastamiseksi sitä uhkaavalta atomi'
sodah palolta. Tosiasia nimittäin on, että koko ihmiskunta tulee s i l -
NcH' York. — Jos amerikkalaiset
vaativat ybtä tarniokliaasti Viet-'
namin sodan lopettamista knin he
ovat tukeneet ncekercitten kan
salaisoikcustaistclua, on hallitus
pakotettu muuttamaan ' p o l i t i i k ­kaansa
tässä asiassa, totesi tun­nettu
lehtimies Stone täglläpi-
. detyssä • vastalansemielenosoitak-scssa,
juka oli suunnatta USArn
politiikkaa vastaan Kaakkois-Aa-siassa,
erityisesti Vietnamiiisa.
Alaskalainen senaattori Ernest
Gniening tähdensi, että järkevin
päätös olisi vetää amerikkalaiset
joukot Etelä-Vietnamista, mutta
koska on vaikea olettaa Washing-tonin
ottavan tällä hetkellä sei
laista askelta, täytyy meidän vaa­tia
pommitusten välitöntä lopet­tamista,
järjettömän tappamisen
lopettamista sekä neuvottelujen
aloittamista, hän sanoi.
Kuu.si vuotta Indo Kiinassa työs
kennellyt professori Bro\vn huo
mdutti, että Pohjois-Vietnamin a
lucelle suoritetut lentohyökkäyksel
eivät voi muuttaa tilannetta Etelä
Vietnamissa, missä on käynnissä
kansalcissotar "Professorin -mieles
tä. USA:n poistuminen Etelä-Viet­namista
vahingoittaisi huomatta,
vasti vähemmän sen arvovaltaa
kuin nykyisen järjettömän ja vaa
rallisen politiikan jatkaminen.
"Demokraattisen yhteiskunnan
puolesta" :nimisen ylioppilas järjes­tön
edustaja Cupper kehotti koko
ulcsen osanottajia ottamaan osaa
Washingtonissa huhtikuun 17. päi
vänä järjestettävään marssiin. Täi
lä marssilla on kaksi tarkoitusta:
kiinnittää amerikkalaisten huomio
siihen, -että sotaa käydään Vietna
mi.ssa kansaa ja demokratiaa vas
tann sekä saada kaikki ne ryhmät ja
jäijestöt. liittoutumaan, jotka ovat
esii)^tyneet~tuhoamissodan vastusta'
jina.''
"VIELÄ SUUREMMAN -
TAPPION ^LKUÄ' A '
Washingtön._— Neljä -miljardia
hukkaan-Jieitettyä dollaria, satoja
Kaakkois-Aasiassa menetettyjä ih
mishenkiä — tämä on vain vielä
suuremman tappion alkua, jos Y h
dy.svalhit taipumattomasti noudat
taa päätöstään : ratkaista Aasian
vaikea.!- poliittiset pulmat sodan a
vulia, totesi demokraattinen senaat
tori (Jeorge McGovern viime viikoi
la esiintyessään Levvisburgin. kau­pungin
yliopistossa Pennsylvaniassa
Eielädakotalainen senaattori koros
ti, että "iskut ja vastaiskut "voivat
I Victnj-mis.sa "johtaa suureen-so
jfaan", joissa USA joutuu hyvin epä
edullisi.n olosuhleisiin.
Senaattori huomautti, että piesi
dcnttiä ympäröivät neuvonantajat.
Jotka suosittelevat hänelle "poliit
tista suuntausta, jota ei ole mahdol­listui
toteuttaa". Pentagonin ehdo
tukset lenlohyökkäyksistä Pohjo.s
Vietnamiin " s en paremmin kuin
muutkaan ehdotukset eivät voi teh
dä tynjaksi sitä tosiseikkaa, että
Etelä-Vietnamin hallitus on heikko
— Emme saata odottaa, että ilma
piiri tulee, neuvotteluille suoluLsam
maksi, jos pommitamme Pohjois
Vietnamia tuhansien mailian pääs
sä niiltä paikoilta, missä Etelä
Vietnamin partisaanit taistelevat
mencsiyKscllisesti, lau.sui senaatto
ri.'
loin ristiinnaulituksi, jos kolmas
maailmansota pääse puhkeamaan ja
se olisi täydellinen vastakohta pää­siäiselle,
j o l l o in juhlitaan kuolemas­ta
saatua voittoa, eli ylösnousemi­sen
muistojuhlaa.
. Me puolestamme toivotamme lu­kijoillemme
niin työn raskaan raa­tajille
kuin eläkeläisillekin — missä
tahanst mielessä ja minkälaisissa
olosuhteissa hyvänsä he pääsiäistä
nyt yi^tiävätkin -^rauhanomaista
juhlahetkeä. Olkoon pääsiäinen to­della
hyväntabdon, juhla niin
nuorempia kuin vanhempiakin vir­kistävä
loma- ja lepohetki.
meren, syvän salmen kuin maljan
Novorossiskin edustalla, osittain
pilven verhoamat Kaukasuksen vuo­ret.
Sitten kiiti ohi Volgan leveä
nauha. Uralin vuoria en huoman-iml,
siilä juuri silloin suoritin kier­toliikkeitä,
tein kuperkeikkoja. Fil­masin
samalla. Sitten tulivat näky­v
i in Siperian valtavat joet —Irtysh
ja Jenisei. Jenisein yläpuolella sain
Pavelilta käskyn palata takaisin
alukseen. Palatessani olimme jo Je­nisein
lakana. " ' , -
K A H D E N U R O T Y Ö ^
— Pavel joutui noina minuuttei^
na tekemään melkoisen urakan, sa­noo
Aleksei Leonov lämpimästi ko­mentajastaan.
: > ^
— No. no, keskeyttää hänen ystä­vänsä
aluksen' komentaja.—-Sinä
sentään jouduit tekemään vieläkin
enemmän . . . j a ' sinun työsi oli
poikkeuksellisen vaikea.
Tämä pieni kiista osoitti, miten
suun ansio Pavel Beljajevilla oli
kosmonautin siirtymisessä alukses­t
a avaruuteen.
Koko kokeen ajan Pavel Beljajev
ohjasi eristyskammiojärjeslelmää.
Hän valmisti Leonovin poistumi-sta
varten, tarkkaili häntä hänen.olles­saan
eristyskantmiossa ja astuessaan
siitä ulos. Leonovin ollessa aluksen
ulkopuolella hän tarkkaili tämän
hengitystä ja valtimoa, suuntasi
aluksen siten, että Aurinko osui hy­vin
Lconoviin ja TV-kameiat saat­toivat
välii^cää Maahan hänen liik­keensä.
Leonov ei hetkeksikään kadotta­nut
yhteyttään aluksen komentajaan.
viydyltävä suunnitelman mukaises­t
i , sillä tiesin, m i t e n tämän kokeen
tuloksia odotettiin Maassa, tiesin,
että vuokseni ovat levottomia paitsi
omaiseni-ja ystäväni myös miljoor
nat ihmiset. R a s i t u s osoittautui suu­reksi:
oli tehtävä paljon liikkeitä
lyhyessä ajassa. A v a r u u s p u k u häi­r
i t s i jonkin v e r r a n ja alus pyrki
törmäyksistäni k a r k a a m a a n luotani.
loisen puolen valoläikät kimalteli­vat
hieman. ,
Kosmos on kaunis: vahvistaa Alek­sei
Leonov; — Mutta minuun teki
kaikkein \'Oimakkaimman vaikutuk­sen
avaruusaluksemme Voshod-2:n
ulkonäkö. Se l i i k k u i niin juhlallisen
arvokkaana: Avaruuden mittaamat-tomuuteen
katsovat aluksen ikkuna­luukut,
telekaraeroiden" objektiivit
Kun totesin, e t t ä etukäteen suun^ = Ja rungon yläpuolella kohoavat an-niteltu.
aluk§ejBiu,:*:paluumenetelmä ! tennit, ja kaikki tämä nähtynä ava­ruuden
mustaa taivasta j a sillä hie­man
oudosti iloista Vien v!^^^
taa vasten. Yinpärlilä öntaj^
yyys, ja /kaukana näkyvissä Maa..
vie runsaasti a i k a a , tartuin ajatuk­sissani
itseäni . k o r v a s t a , pysähdyin
j a sanoin itselleni: ajattele j a yritä,
.suoriutua kaikesta nopeasti!
Päätin jättää liitäntäletkun keri- • Puuttui vain elektronimusiikki .
misen, Se osoittautui oikeaksi me-; Jos se olisi vielä kuulunut, olisi voi-nettelyksi,
S u k e l s i n nopeasti, eris-* ' '
t.vskammioon ja annoin .signaalin.
Komentaja sulki l u u k u n , pumppasi" U U D E L L E E N MAASSA
kammion täyteen i l m a a , j a minä u in
sisään kapsefiin. .
Pasha jatkoi o l i j e l m a n mukaisia
tehtäviä. Minä r y h d y i n merkitse­mään
aluksen päiväkirjaan vaikutel­miani
oleskelusta ulkopuolella. Kir­joitin
kauan, m i l t e i puolitoista tun­tia.
— Muistuttaako avaruudessa liik­kuminen
vedessä uimista? kysyi
Leonovilta eräs lehtimiehistä.,
r - Ei, hän v a s t a s i , vedessä tuntee
aina, että jokin ympäröi sinua, jou­tuu
ponnistamaan voittaakseen vas­tuksen.
Avaruudessa ihminen ei koe
mitään sellaista. Siellä hän saattaa
vapaasti ottaa m i n k ä asennon hy­vänsä.
Leonov ei h a v a i n n u t eroa painot­tomuuden
tilan aiheuttamassa tun­temuksessa
a l u k s e n ulkopuolella ja
sen sisällä. A l u k s e n ulkopuolella
nut Juulia kaiken olevan fantasiaa,
mielikuvituksen tuotetta.
Pavel: Beljajev antaa kiittävän
lausunnon avaruusaluksen laskeutu­misvaiheen
käsiohjauslaitteista; Hän
oli onnellinen saatuaan ensimmäise­nä
kokeilla,tätä järjestelmää.
— Toimin samoin kuin mihin olin
tottunut harjoitusten, aikana, hän
sanoi. Kytkin käsiohjauslaitteen
tarkalleen ennalta määrättynä'het­kenä:
meillä olivat mukana Maassa
suoritetut laskelmat. Kaikki laitteet
toimivat normaalisti. Laskeutumi­nen
alkoi Afrikan yläpuolella.'Alus
laskeutui tasaisesti heittelehtimättä.
Laskeutue.ssamme emme kerta kaik­kiaan
tunteneet minkäänlaista-löy-täilyä.
Muutaman minuutia kuluttua
otimme radioyhteyden, annoimme
ilmoituksen onnistuneesta laskeutu­misesta
Maahan sekä tiedotimme s i ­jaintimme.
Tiedonantomme vastaan-vain
oli enemmän liikuntavapautta. ' otettiin yhteysasemalla ja toimitet-
Mutta kapseliin tvän astui n i i n kuin
tunsi koko ajan tämän tuen, ilmoit- palataan kotiin pitkän poissaolon
tiin edelleen avaruuslentokcntpn
komennuspaikalle.
PÄIVÄN PAKINA
VIRTA VIE EDISTYKSEEN
Meidän aikakautemme yksi pe­ruspiirre
on se, että kaikista vas­tuksista,
esteistä ja hetkellisistä
taka-askeleistakin huolimatta, yh­teiskunnallisen
käymistilan vuolas
virta vie kehitystä edistykselliseen,
suuntaan.
-Tämä pätee ~$lämän kaikilla
aloilla.
' NäTnpääsiäisaattona, jolloin leh­temme
ilmestyy "erikoisesti pääsi-äisnumerona,
voidaan ilomielin.to-
-deta,-että^edistystä^tapahtuu myös
kirkollisissa piireissä,. nimen­omaan
kirkoi.s<;a, joiden on sanottu
luutuneen vanhoihin kaavoihinsa.
Pöydällämme on näitä rivejä na­puteltaessa
kaksikin tällaista ilo­sanomaa
kirkossa tapahtuvasta
edistyksestä. - -
Selmasta, Alabamasta tulleessa
. tiedonannossa kerrottiin, että tä­hän
asti "ainoastaan" valkoihois­ten
sielujen pelastamiseen kiinty-;
nyt eräs sikäläinen kirkko oli tul­lut
puolestaan synnintuntoon ja
päättänyt, että mustaihoisillakin
on oikeus tulla autuaaksi valko­ihoisten
rinnalla samqssa kirkossa.
Selmassa on viimekslkuluneen
seitsemän viikon aikana murhattu
kolme ihmistä sen vuoksi kun he
ovat vaatineet tummaihoisille vel­j
i l l e en ja sisarilleen kansalais- ja
ihmisoikeuksia.
Ko. AP:n uutistiedon mukaan
rotuerottelun lopettaminen St.
Paufs Episcopal (anglikaani) kir­kossa.
tapahtui selkkauksitta ja
verenvuodatuksitta, mikä sellaise­naan
t~crdistaa siihen kirkkoon kuu-
Johannes määräsi jo maaliskuus­sa
1959, että " v u o s i s a t o j a -vanhaa
pitkäperjantai-jumalanpalv^elun ru­kousta
on muutettava siten, että
siinä ei sanota enää juutalaisia
"kavaliksi" ( p e r f i d i o u s ) ihmisiksi.
Nyt on paavi P a a v a l i määrännyt
uusia muutoksia, jotka pannaan
täytäntöön h u h t i k u u n 11—17 p :n
välisen pyhän v i i k o n aikana.
•'Pitkäperjantain yhden rukouk­sen
nimi on m u u t e t t u juutalaisten
käännyttämisent^nomisesta juuta-luvien
valkoihoisten inhimillisyyt-^ laisten puolesta rukoilemiseksi
tä. _
Kirkon"ensimmäisessä jumalan­palveluksessa,
mihin laskettiin
myös tummaihoisia.__oli uutistie­don
mukaa'ii-5- neekeriä ja 10 val­koihoista.
: "
Me puolestamme onnittelemme
kirkkoa jq toivomme jatkoa tälle
edistykselliselle suunnalle.
Toinen edessämme oleva uutis-tieto
käsittelee välittömästi pfiä-siäisviettoa
koskevia kysymyksiä
roomalaiskatolisessa kirkossa.
Vatikaanista viikko .sitten tors­taina
i5aapunee.ssa AP:n uutistie-dossa
sanotaan; että "paavi", jonka
pitäisi olla uskon ja ohjelman «si-,
oissa erehtymättömän, on korjan­nut
aikaisempia virheitä "korjaa­malla
edelleen pyhän- eli pääsiäis,
viikon rukouksia niin, että niistä
poistetaan juutalaisia alentavat
(loukkaavat) sanonnat."
Nykyisen paavin edeltäjä, paavi
. i ' , ^ o o A P : n uutistieto.
"Yhdeksännen rukouksen nimi
on nyt- muutettu vääräuskoisten
käännyttämisestä"uskomatto­mien
käännyttämiseksi . . ." " ' '
Tä$sä "yhdeksännessä rukouk­sessa
anotaan ( n y t ) Jumalan siu­nausta
kirkolle, paaville, kaikille
täysin uskovaisille, hallitsijoille,
kääntyneille, u s k o v a i s t e n tarpeil­le,
kirkon yhtenäisyydelle ja ei-uskovafsten
käännyttämiselle . . .",
selitetään uutistiedossa.
Erikoisen lämpimästi tervehdit­tävä
on j u u t a l a i s i a koskevan ru-kouskohdan
m u u t t a m i n e n ,sillä to­siasia
on, h u o l i m a t t a siitä tunnus­taako
roomalaiskatolinen kirkko
sen tai ei, että mainitun kirkon
kielteinen suhtautuminen juutalai­siin
on antanut vettä juutalaisvai­nojen
kirottuun myllyyn.
Roomalaiskatolinen kirkko on
tähän asti pitänyt j u u t a l a i s i a asial­lisesti
puhuen kirkonpannassa Jee­suksen
ristiinnaulitsemisen takia,
vaikka kirkko opettaakin, että J u ­mala
oli niin tahtonut, että hänen
poikansa antaa henkensä ihmis­kunnan
pelastamiseksi. ,
Tämä ei ole tietenkään ainoa
ristiriita kirkollisissa opeissa,
mutta se tosiasia, että roomalais­katolisen
kirkon rukouksista pois­tetaan
räikeimmät kohdat juuta­laisvastaisuudesta,
on tietenkin
lämpimästi tervehdittävä. Toisaal­ta
se seikkarkun juutalaisten puo­lesta
pitää kuitenkinjeslttääiJiilli-
• nen rukous muihirf syntisiin v eP
rateTSTon tietenkin merkkinä siitä,
että tämäkään uiidistus ei tule
vielä tyydyttämään sen paremmin
juutalaisia kuin ajattelevia kato­lilaisiakaan.
Joka tapauksessa tämä katolisen
kirkon pääsiäisrukouksissa nyt
tehty uudistus edustaa tärkeätä j a
tervehdittävää edistystä. -
Tämä antaa aiheen myös uskoa
ja toivoa, että hölmöläistenkin
kirkoissa voi vielä jonakin" päivä­nä
tapahtua sellainen muutos, että
ne uslcaltavat yrittää lähestyä
myös uskomattomia hölmöläisiä
sen sijaan kun ne nykyään, hölmö­läisiä
kun ovat, keskittävät kaiken
huomionsa jo autuaina itseään p i ­tävien
vielä autuaammaksi teke­miseksi.
— Känsäkoura: