Vapaus, December 29, 1951

              Sivu 4 Lauantaina, joulukuun 29 p, — Saturday, Dee. 29,1051
Beaver Lakella pidettiin tämän talven
ensimmäiset kilpailut viime sunnuntaina
Beaver l a k e . — T ä ä U ä Beaver L a -
, k e i l a aloätettUij viraUisesti talven
, , 3 i l i h t o t o i m i n t a viime sunnuntaina.
• J o l l o i n h i i h d e t t i i n Jehun Barjahlih-
" tojen e n s i m m ä i s e t e r ä t . L u n t a o l i v i i .
j n e p ä l järven Jäälle t a r -
p^l, joten h i i h t ä ä .voitiin oikein
h y v i n . Näihin k i l p a i l u i h i n ei vielä
> > J t a i k k i kerinneet mukaan, s i l l ä monet
; h l l h t ä j ä t olivat t y ö - y j n . esteiden
• ; t ä ä d e n estetty saapumasta kisoihin,
j. . . . e l sanota nyt laiskuudesta. Jos si-<
t a k i n olisi ollut. Ön k u i t e n k i n sei-
;• v ä ä . e t t ä pohjakuntoa j o n y t t ä y t yy
r> s a a d a j a sen o l i v a t ne oivaltaneet Jot-
,';/]ca olivat saapuneet n ä i h i n e n s i m m ä i ­s
i i n k i s o i h i n . -Ei s i t ä p e n k i l l ä puhu-
; ' m a l l a kuntoon p ä ä s t ä s i l l ä kova k i l -
>pailu o n se p u t a n r i • Jossa urheilijan
i k i m t o p u n t i l t a a n . H i k e ä j a v i e l ä ker­a
a n h i k e ä t ä y t y y pusertaa h a r j o i t u k ­sissa
j a vacta sStccn h i i h t o t t t n t uu h e l -
- p o l t a -ja n a u t i n n o l t a k u n e i tarvitse
Simms & Pickering
V a k u u t u k s i a Ja k l i n t e i m i s t ö jä
: KiiniÄ.mLstoIainoja j a bondeja
1.0 P l n c St. X . Tinunins. Ont.
P u h d i n 112
Barnes Drug Co.
— 3 K A U P P A A —
, S a u l t Ste. M a r i e A : Ontario
;^KCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
T ä y d e l l i n e n varasto l ä ä l c k e i l ä.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
( H3rötykää
Sääsfämiskaudesta!
i
ii
l
.-h
S u u n n i t e l k a a matka S.UOMEEN
^ t a l v e l l a j a k e v ä ä l l ä , j o l l o i n m a t -
kakuatannukset ovat p l e n e m a n ä t.
i N a u t t i k a a laivaimatkasta j a y s t ä -
; välUsestä - p a l v e l u s t a " G R I P Si
H O L M I S S A " ja " S T O C K H O L -
mI^Är^^^^•':m'^^^^ v.::
l{W^häitä\paiMojd seuraavissa
{'{Mimvuoroissh '•• iVkvfrVorkista
y::^Coieborgiin:
pGElPSHOLM! Tammik. 12
STOCKHOLM Tammik. 25
GlilPSHOLM Helmik. 9
STOCKHOLM Helmik. 21
GRIPSHOLM Maalisk. 10
..•§5[;OCKHOLMmaalisk. 21
;.- " ' :v ( H a l i f a x l s t a ssur. p n ä ) ^GRIPSHOLM huhtik. 11
•STOCKHOLM huhtik. 18
'^Ainoastaan ensiluokan lippuja,
s a a t a v a n a . '
V ä h i m m ä i s h i n n a t ( U Ä rahassa):
E n s i m m ä i n e n l u c k k a $285.
; turistiluokka $185.
K a & k i G ö t e b o r g i s t a l ä n t e e n mat­kaavat
l a i v a t poikkeavat kesä­k
u u n 7 p ä i v ä ä n saakka, t ä m ä m u ­k
a a n luettuna, H a l i f a x i s s a , Cana-dassa.
•.• •
Tervetullein lahja
S A L : n L A H J A P A K E T I N h a ­l
u a a joluiinen. Valittavana 3
pakeitta, h i n t a a n (U.S. rahas­sa)
$5.£5. $7.50 J a $10.50. m i h in
s i s ä l t y y perille toimitus m ä ä ­r
ä p a i k k a a n . T O D E L L I N E N
L A H J A .
Tilatkaa lu:vapuikat malka^avbniichrltHnne.
M r'val niak«a Teille mitään^
SWEDISH
AMERICAN LINE
1255 P h i l l i p s Square, Montreal
470 M a i n Street Winnipeg> M a n .
U n i o n B a n k B l d s , Calgary, A l t a.
1885 Halifax St.. R e g i n a . Sask.
v ä n g ä l l ä y r i t t ä ä Ja e i k u i t e n k a a n m i ­h
i n k ä ä n p ä ä s e.
(Miehet h i i h t i v ä t 2 k i l o m e t r i ä j a t u l i
s i j o i t u s seuraavaksi:
. I». P i i s p a n e n 7X)8, - A l l a n Johnson
3,02\ja A n t t i R a n t a 8.23.
Naiset h i i h t i v ä t n o i R : p u o l l kilomet-r
i ä j a s i i n ä alle '12 v. E l m a M ä ­k
i n e n esitti s u u r e ä i m o i s t a kuntoa.
T a i t a a E l m a s t a t u l l a vanbie^niÄan s i s ­konsa
E l l i n veroinen h i i h t ä j ä k u n h an
v a r t t u u , m i n u s t a t u n t u u s l l f ä e t t ä h ä ­n
e s t ä tulee v i e l ä k i n parempi k u n Ee­l
i s t ä . H y v i n ' t e h t y E l m a j a sen p i ­t
ä i s i innostaa "muitaicin t y t t ö j ä ' l a d u l ­l
e k i i s t a a n h i i h d o i i jalossa taidossa.
S a l l y - ^ v o i t t i vakuuttavasti j a hiyvln
h i i h t i H e l e n k i n huomioonottaen ettei
o l l u t y h t ä ä n vielä h a r j o i t u s t a . Kyllä
kunto nousee harjoituksen mukana. -
S a l l y M a n n i n e n 2.04, (Helen S i n t a .;
m ä k i 254.
A l l e 12 V. t y t ö t : E l m a (Mäkinen 2 2 0 .
P i k k u A n n e l i R i n t a m ä k i h i i h t i mat­kansa
ajassa 1.05.
A l l e 15 V. p o i k a i n hiihdossa olivat
mukana vaan K r a t s h i aina i n n o k k a at
j a terhakat pojat. Missä olivat muut
t ä m ä n i k ä i s e t J e h u n pojat? K a r l j a
B i l l h i i h t i v ä t saman m a t k a n k u n t y ­t
ö t k i n . B i l l K r ä t s 2.01, K a r l OECrats
3.19.
E n s i s u n n u n t a i n a h i i h d e t ä ä n sarja-h
i i h t o j e n seuraavat matkat j a l ä h tö
tapahtuu h a a l i l t a , maastoon, aina­k
i n helpohkoon, s i l l ä toivotaan j o et­t
ä v i i k o n p ä ä s t ä olisi j o n i h i p a l j on
l u n t a . E l l e i ole l u n t a tarpeeksi n i in
s i t t e n suoritetaan kilpailu j ä r v en
J ä ä l l ä samasta, p a i k a s t a k u n n y t k i n.
K i l p a i l u t a l o i t e t a a n k e l l o 12 p ä i V ä l lä
J3 n ä i h i n h i i h t o i h i n toivotaan j o e-n
e m m ä n osanottajiakin. Ottakaa
suksenne t o m p l s i l t a orsilta j a saapu­k
a a m u k a a n . — N ,
Ranskan taiteen
uusi realismi
Uusia jättiläis-lentokoneita
Neuvostoliitolle
• T u k h o l m a . — " D a i l y Express"-leh-den
t i e t ä m ä n mukaan rakennetaan
Neuvostoliitossa maailman suurinta
r e a k t i o k ä y t t ö i s t ä a tomlpommifconet-r
ta, j o l l a on n i i n suuri t o i m i n t a s ä d ^,
e t t ä se v o i l e n t ä ä edestakaisin y h d y s ­v
a l t o i h i n . LehdeQ saamien tietojen
mukaan t ä m ä kone. o h suurempi kuin,
; Y h d y s v a l t a i n Ilmavoimien, 170 t o n n in
p a i n o i n e n ,©-38, j o k a Jlohäh mennes­s
ä on pidetty n^aallman suurimpana
pommikoneena»; . . i - j ".:
Kaikei> muun ilsäksi uuden neu­vostoliittolaisen
koneen nopeus o n 160
km. tunnissa nopeampi, k u i n amerik.'
k a l a i s e n ^ 0 - 7 5 (uuden koneen n i ­mi)
pystyy saavuttamaan useimmat;
a m e r i k k a l a i s e t . kaupungit' l e n t ä m ä l lä
y l i Pohjoisnavan, Jos p o l t t o a l r i e t ä y -
d e n n y s t ä j ä r j e s t e t ä ä n ilmassa, voi
kone ulottaa lentonsa m i h i n teolli­suuskaupunkiin
tahansa Y h d y s v a l ­loissa.
Kirj. James. Dudlesr
' r^uilsL —' i l a n ä o m • edistysmieU'
n e n taide s a i o t t a a ä s k e t t ä i n vastaan
erikoisen ktinnianosoituksen.
Se t u l i tavallisuudesta poikkeavas­t
a lääiteestä. Tapa oli m y ö s k in
poikkeuksellinen. M u t t a k a i k k i e n n i i ­den,
j o t k a p ä ä s i v ä t osalliseksi siitä,
on s y y t ä t u n t e a i t s e n s ä suuresti i m a r ­r
e l l u k s i .
Tapaus sattui ennenkuin Salon
d^AutaTuie a v a t t i i n . . -
M . B a y l o t i n , pollLslpäälllkön, m ä ä -
r ä y i k s e s t ä saapuivat p o l i i s i t j a p o i s t i ­vat
s e i t s e m ä n taidemaalausta.'
E r i k o i n e n valintakomitea o l i h y ­v
ä k s y n y t x i ä m ä c t t i ä ä l a u k s e t . E i y k s i ­k
ä ä n n i i s t ä loukannut l a k e j a . Maa­l
a u k s i e n arvoa e i laukaan voinut k i i s ­t
ä ä .
"RlkOT" o l i s i i n ä , e t t ä n i i s s ä e i k u ­v
a t t u R a n s k a n työläisiä sellaisina
k u i n h a l l i t u s o l i s i h a l u n n u t.
S y y maalauksien takavarikointiin
o l i s e l v ä . N i i s s ä o s o i t e t t i i n ettei R a n s ­k
a n kansa a l i s t u amerikkalaisten so.
t a s u u n n i t e l m i i n .
G e r a r d S i n g e r i n maalaus " H e l m i ­k
u u n 10 p n ä N l c e s s ä " kuvaa kuinka
ranskalaiset s a t a m a t y ö l ä i s e t h e i t t ä v ät
sotamateriaaleja mereen. Se o l i e l ä ­v
ä kuvaus j a voimakas.
S i e l l ä o l i B o r i s TasUtskyn "Rlpos-te",
j h t ä e l ä v ä kuvaus, j o k a perustui
samanlaiseen tapaukseen Port-de-
Boucissa 1949.
T>'ynempi kuva on J u h e n Sorelin
" H e n r i M a r t i n " . U l a r t l n o l i l a i v a s t on
aliupseeri, joka jakoi l e n t o l e h t i s i ä,
•jotka h ä n itse j a toiset merimiehet,
o l i v a t valmistaneet j a joissa kehoi-t
e t t l i n lopettamaan l i k a i n e n sota I n -
Qo-Klinassa.
Tolsissa kuvissa oli m y ö s k i n aiheena
r a u h a j a n i i s s ä n ä y t t e l i v ä t s ä t a m a -
t y ö l ä l s e t j o h t a v a a osaa.
T u h a n n e t ihmiset • v i e r a i l i v a t n ä y t ­t
e l y s s ä ; • H e n ä k i v ä t s e i t s e m ä n k u ­van
tilalla- U m ö l t u k s e n : -'Poistettu
h a l l i t u k s e n . m ä ä r ä y k s e s t ä ."
Her a l l e k i r j o i t t i v a t protestin. He
y h t y i v ä t m a a i l m a n k u u l u i s i i n taitei­l
i j o i h i n , . s e l l a i s i in ikuin,Pica<?soon, M a -
tlsseen. L e g e r l l n j a G r o m a i r e e n.
I < ä b e t y s t ö k ä v i t a l d e m i n i s t e r i n apu­l
a i s e n M . C o m u n p u h e i l l a , l l ä n t u n ­n
u s t i antaneensa m ä ä r ä y k s e n kuvien
poistamiseen v a i k k a el o l l u t edes n ä h -
n j t k ä ä n nUtä. H ä n n ä k i taidemaa-laukset
j a a j a t t e l i asiaa toisen kerran,
n ä y t t e i l l e .
H ä n m ä ä r ä s i muutamia pantavaksi
S i t t e n h ä n a j a t t e l i kolmannen ker­r
a n j a m ä ä r ä s i ne j ä l l e e n otettavaksi
pois.
Taidemaalausten poistaminen on
sama k u i n tunnustus n ä i d e n ' ' t a i d e -
m a a l a r e i t t c n kuvauk-sen voimakasta
j a vakaumuirsesta. .
J o k a on n ä h n j - t n ä m ä taidemaa­laukset
ei h e v i l l ä u n o h d a n i i t ä.
Säveliäjä Selim
Palmgren kuollat
Helsingissä
H e l s i n k i . Jouluk. 13 p n ä k u o l i
t ä ä l l ä kuuluisa s ä v e l t ä j ä , professori
S e l i m V&lxnzrenliixs 74 v u o d e n l k ä i«
s e n ä ; H ä n o l i s y n t y n y t P o r i s s a . K ä y ­t
y ä ä n H e l s i n g i n musiikkiopiston h ä n
o p i s k e l i vuosisadan vaihteessa B e r l i i ­n
i s s ä ja Weimari5sa sekä vuosina
1906—4)9 I t a l i a s s a . T o i m i t t u a a n o r ­k
e s t e r i n - j o h t a j a n a T u r u s s a 1909—1912
h ä h s i i r t y i p ä ä k a u p u n k i i n , m i s s ä h ä n
j o aikaisemmin oU t o i m i n u t . Y I l ^ ,
j o h t a j a n a . Helsingin K o n s e r v a t o r i on
pianonsoiton opettajaksi h ä n e t fciin.
n i t e f t i h i 1927 j a v:sta-1939 h ä n t o h n i
S i b e l i u s - A k a t e m i a n sävellyksen pro­fessorina.
Tuloksellisen e l ä m ä n s ä a i ­k
a n a h ä n e s i i n t y i lukemattomat ker­r
a t p i a n i s t i n a j a m i t ä erilaisimpien
m i i s i i k k i e s i t y s t e n j o h t a j a n a s ä v e l t ä en
suuren m ä ä r ä n pianokappaleita, kuo­r
o - j a y k s i n l a u l u j a , o r k e s t e r i s ä v eL
l y k s l ä . k a n t a a t t e j a s e k ä n ä y t t ä m ö m u -
s i i k k i a , j o l l a alallaj oopperan Daniel
H j o r t i n s ä v e l l y s on ' t u n n e t u i n . V a i n a ­j
a h o i t i m y ö s m o n i a m u s i i k k i a l a n e-
T ä imä m e r k i t s e e m y ö s k i n j o t a i n d u s t u s t e h t ä v i ä t o imi e n m m . S u ome n
muuta. Se merkitsee s i t ä , e t t ä R a n s - I s ä v e l t ä j ä i n r a h a s t o n J a Teoston p u -
k a n t a l t e e n r e a l i s t i s e n suunnan^uusi
k o u l u k u n t a on kyennyt valtaamaan
R a n s k a n ^yleisen mielenkiiimon.
aPariisllaisen koulun t y y l i n vaikutus
nuorempaan t a i t e i l i j a p o l v e e n voidaan
nyt p y s ä y t t ä ä . \
•Realisteilla o n k ä s i s s ä ä n voima. H e
voimistuvat p ä i v ä p ä i v ä l t ä.
Pougeronin j a T a s l i t s k y n aikaisem­mat
voitot l u j i t t a a vielä tuntematto­mat
nuoremmat taidemaalarit, j o t ka
j o karistavat, pois n i i t ä heikkouk-sia,
j o i t a n ä m ä kaksl_ t i e n n ä y t t ä j ä ä ovat
teoksissaan osoittaneet. •
T ä m ä n lisäksi k u n k a t s oo n ä i t ä t a i ­deteoksia,
n i i n huonuia 'kuinka n ä mä
nuoret taidemaalarit k e h i t t ä v ä t to­d
e l l i s t a k a n s a l l i s t a h e n k r ä , j o k a muis­t
u t t a a , D a v i d i a j a D e l a c r o l x l a.
Yhdenmukaisuus ei ole sattuma.
R a n s k a n taiteessa i l m e n e v ä k ä y m i s ­t
i l a , sen uusi suunta j a uusi yleisö,
m u i s t u t t a a vallankumouksen aikaista
k l a s s i s mm taistelua. Sita j o h t i s i l ­l
o i n D a v i d j a se t ö r m ä s i - y h t e e n y l i ­m
y s t ö n hovitaidetta vastaan.
Se o l i s e l v ä ilmaisu-. R a n s k a por­v
a r i s t o n • p y r k i m y k s e s t ä ^ v a l t a a n ' a i v an
s a m o i n k u i n realismi n y k y ä ä n i l m a i ­see
R a n s k a n t y ö v ä e n l u o k a n dynaa^
m l s t a taistelua. ;
K l a s s i s m i ei j ä ä n y t ' : pysyväiseksi.
M u t t a se eli n i i n ; k a u a n , e t t ä ' se
v o i t t i Nykyään -Ranskan realismi
o n sen p e r i j ä . . j '
beenjohtajana. H ä n o l i Suomen S ä -
v e l t a i t e e n L i i t o n , Sibelius-Akatemian,
Suomen S ä v e l t ä j ä t - y h d i s t y k s e n ja
Suomen m i e s k u o r o l i i t o n k u n n i a j ä s e n.
P r o f e s s o r i n arvonimen ihan s a i 1928.
i S e l i m (Palmgrenin, merititys ei ole
y k s i n o m a a n ansioluettelon > k u i v i s sa
tosiasioissa. H ä n ; o n s ä v e l t ä j ä , joka
on m e r k i n n y t suomalaiselle m u s i i l u l le
j a fiubnmlaisille hyvin p a l j o n . P a l m ­g
r e n i n iVärikäs, s a n a n parhaassa mie­l
e s s ä kansanomainen m u s l i k k l . o n v a l ­l
o i t t a n u t h ä n e l l e aseman kansan sy­d
ä m i s s ä , ijjatelkaamme -vaikeapa h ä ­n
e n T u h k i i ^ o v a l s s i a a n tai Miiluni>olt.
tajaansa. Palmgrenin osan oh ollut
t a v a l l a a n t ä y d e n t ä ä Sibeliuksen työ­t
ä . K u n S i b e l i u s o n k e s k i t t y n y t e n -
n e h k a i k k e a suuriin muotoihin, on
P a l m g r e n rakennellut pienoishelmi-ä
ä n . O l i v a t p a ne s i t t e n ykshilauluja,
kuoroteoksia t a i p l a n o r u n o e l m i a a i na
ovat puhuneet v ä l i t ö n t ä j a r a i k a s ta
k i e l t ä . (E>ianistina o n h ä n l u o n n o l l i ­sesti
tuntenut. l u k k a r i i u a U E a u t t a en-
.'nen k a i k k e a omaa s o i t i n t a a n kohtaan,
j a isille s ä v e l t ä m ä l l ä ä n m u s i i k i l l a on
h ä n suora5taa~h;.aukalssut -uuden luran
suomalaisessa • s ä v e l ^ i t e e s s a . samaa
•voi sanoa h ä n e n p a r h a i s t a mieskuo­r
o l a u l u i s t a a n . > iHs^vän s ä v e l t ä j ä n k u o .
l e m a tuntuu' a i n a menet^ykseltä, mut^
t a toiselta puolen; o n lohdutuksenay.
e t t ä s ä v e l e t s i t t e n k i n e l ä v ä t.
KarfalaiS'Suomalaisen SNT:n
täiQM:den ja kulttuurin kasvii
12,438 fasaania
ammuttu Pelee
Islandissa
Toronto Fasaanien pyjmtl Pelee
I s l a n d l l l a o n e r ä s huomatulmpla t ä ­m
ä n mantereen m e t s ä s t y s t a p a h t u m ia
sanotaan'" maakunnan, r l l s t a v l r a n o -
maisten tiedonannossa. T ä m ä n s y k.
s y n kolme p ä i v ä ä k e s t ä n e e s e e n f asaa -
n l e n pyyntiin osallistui kaikkiaan
Kirj. V. Karpov
K S S N T : n K o r k e i m m a n Neuvoston
' P o h e m l e h i s t ö n ^varapuheenjohtaja
K a r j a l a i s - S u o m a l a i s e n S N T : n t y ö ­t
ä t e k e v ä t ottavat S t a l i n i l a i s e n Perus­t
u s l a i n .-vuosipäivän vastaan uuslhi
s u u r i n voitoin' taloudellisen j a k u l t -
t u u r i r a k e n n u s t y ö n k a l k i l l a aloilla.
S t a l i n i l a i n e n Perustuslaki o n var­mistanut
sosialismin voiton neuvosto­maassa
j a avannut monikansalsen
neuvostovaltion k a l k i l l e kansoille l a ­vean
taloudellisen j a k u l t t u u r i s e n k u ­koistuksen
tien.
K a n s a n t a l o u d e n Icuntoonpalautta-,
miseu j a k e h i t t ä m i s e n s o d a n j ä l k e i -
1,550 m e t s ä s t ä j ä ä , joiden ilmoite- sen s t a l t o j l a i s e n viisivuotissuunnitel-t
a a n ampuneen k a i k k i a a n 8,293 k u k - m a h m e n e s i y k s e l l ä t ä y t t ä m i n e n oh
k o a j a 4,145 k a n a a . K u l l a k i n m e t s ä s - \ t a a n n u t K a r j a l a i s - S u o m a l a i s e n S N -
t ä j ä l l ä o l i oikeus ampua e n i n t ä ä n 8
kukkoa j a 3 k a n a a.
Pankkieil voijtot
' i o r o n i o . — M a r r a s k . loppuun p ä ä t ­tyneen
tilivuoden aikana kohosivat
B a n k of T o r o n t o n piihtaat voitot 1,-
116,234 . d o l l a r i i n , josta : summasta
m a k s e t t i i n p a n k i n osakkaille voitto-osinkoina
9J60,000 dollaria, todetaan
t ä ä l l ä ä s k e t t ä i n julkaistussa p a n k in
tilikertomuksessa.
T : n talouden j a k u l t t u u r i n m a l i t a v an
k a s v u n . . ..•^..•y^-
V u o s i n a 1943—1950 tasavallassa
p a n t i i n kuntoon j a r a k e n n e t t i i n y l i
200 teollisuuslaitosta, j o t k a v a l m i s t a ­vat
tuotteita rauhanomaista raken­n
u s t y ö t ä varten. Tasavallan t e o l l i ­suuden
kokonaistuotanto o n t ä n ä a i ­kana
kasvanut y l i 20 p r o s e n t t i a s u u -
remcnaksi s o d a n e d e l l l s t ä , vuoden 1940
kokonaistuotantoa.
T ä m ä n vuoden k o l m a n n e l l a n e l j ä n ­n
e k s e n ä tasavallan teollisuuden koko-
Uusi englantilais-
UUSI PAINOS HALOSEN .ENGLANTILAIS-SUOMALAISESTA
.A
SÄN AKiRJÄST^
© Tämä sanakirja on entistä^komeampi, sillä se oh painettu pa­remmalle
paperille ja on sidottö parhaaseen vedenkestäviin koviin
•kansiin.^;-.. •.: • -y,
0 Siinä pn samalla entinen käytännöllinen 'hakemisto. Se on-kooltaan
4x6 tuumaa, sisältäen 461 sivua.
Englanninkielen oppimiseen ja tuntemiseen nutä
käytännöllisin sanakirja.
•*.f
HINTA 3.50
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
' • • ' • ' - 'i ' ' I iii i"^"^'^» SUDBURY, ONTARK
naistuotanto kasvoi viime vuoden k o l ­manteen
n e l j ä n n e k s e e n verraten 18
prosentilla. I .
T a s a v a l l a n t ä r k e i n teollisuusala —
m e t s ä t e o l l i s u u s on ottanut aimo aske­leen
e t e e n p ä i n . Sen edelleen k e h i t ­t
ä m i s e e n k ä y t e t t i i n viisivuotiskauden
a i k a n a y l i 400 m i l j o o n a a ruplaa. M e t ­s
ä t e o l l i s u u d e n varustaminen uuden-a
i k a i s i m m l l l a k o n e i l l a on s a l l i n u t k o ­n
e i s t a a 80 p r o s e n t t i a p u u t a v a r a n v a l ­mistuksesta,
70 prosenttia ajosta ja
75 prosenttia lastauksesta.
Tasavallassa on l i s ä ä n t y n t y lastien
kuljetus autoilla 3,8-kertalsesti ja
m a t k u s t a j a i n kuljetus 2,5-kertalsestl
vuoteen 1940 v e r r a t e n .
NeuyostohaUituksen alituinen huo­l
e n p i t o maamme pohjols-osan h l a a t a -
louden t y ö n t e k i j ö i s t ä on t a a n n u t kd>-
ne- ijä t r a k t o r i a s e a i i e n konevoiman
k a s v u n 2,3-kertalsesti. , K y l v ö a l a bn
tasavallassa l a ä j f i f i t u h u t 22 p r o s e n t i l -'
l a , hevoskanta on kasvanut 1.6-ker-talsesti
j a n a u t a k a r j a n p ä ä l u k u 2,1-
k e r t ä i s e s t i vuoteen 1940 veiTaten. T a ­s
a v a l l a n neuvostotilojeh kylvöala oh
laajentunut 34 p r o s e n t i l l a j a k a r j a ­k
a n t a on l i s ä ä n t y n y t 2 . 8 - k e r t ä l s e s t i.
V i i m a k s i k u l u n e i d e n vuosien a i k a na
tasavallassa on rakennettu 42 uutta
t y ö l ä i s a s u t u s t a . Yksistään Metsä­teollisuuden
m i n i s t e r i ö on r a k e n t a n ut
t ä n ä vuonna t y ö l ä i s i l l e e n asuntoja
l a t t i a p i n t a - a l a l t a a n y h t e e n s ä 221,000
n e l i ö m e t r i ä . M e t s ä t y ö l ä l s t e n asutuk­s
i i n on tänä. vuonna rakennettu 19
s a i r a a l a a j a 40 l a s t e n t a r h a a J a - s e l -
meä. Tasavallan maaseudulle.on r a ­kennettu
yU 4,500 asuintaloa.
Yhdistyneen veijeslehden
Työmjes^Efeenpäin
TIUUSHINNAT
Canadaan tilaUuna ovat
seuraavat:
(Canadan rahasisa)
1 vuosikerta ... , ^ . 5 0
Y n n ä kurssin ero .42
6 k u u k a u t t a . . .. .. 4.50
Y n n ä kurssin ero . . . . . .22
3 fcnokautta . . . . . . . . . . . $ 2 . 50
Y n n ä k u m i n ero . . . . . .13
$8.92
$4.72
$2.63
V ä l i t ä m m e tilauksia
y h d i s t y n ö s l l e vcljeslehdelle
" T y ö m l e s - E t e e n p ä h j " .
L ä h e t t ä k ä ä tilaukset osoitteella:
Vapaus Publishing
Co, Ltd.
Box 69, Sudbury, Ontario
T a s a v a l l a n p ä ä k a u p u n k i Petroskoi
tulee y h ä laajemmaksi j a k a u n i i m ­m
a k s i . Sinne rakennetaan ; u u s ia
a s u i n t a l o j a , lastenhoitolaitoksia, elo­kuvateattereita,
klubeja ym. Y k s i s ­t
ä ä n t ä n ä ' . v u o n n a on p ä ä k a u p u n g in
r a k e n n u s t ö U i i n k ä y t e t t y 42 miljoonaa
684 r u p l a a.
T a s a v a l l a n t y ö t ä t e k e v ä t on / v a l l a n ­nut
tavattoman suuri innostus t e h dä
t y ö t ä kotimaansa m a h d i n l u j i t t a m i ­seksi,
koko m a a i l m a n r a u h a n h y v ä k ­s
i . ~
T y ö l ä i s e t . koUektiivitalonpojat ja
t y ö t ä t e k e v ä s i v i s t y n e i s t ö v a l m i s t a u t uu
o t t a m a a n stalinilaisen perustuslain
v u o s i p ä i v ä n vastaan uusin voitoin
t u o t ä n t o s u i m n i t e l m l e n t ä y t t ä m i s e s s ä^
K a i k k i a l l a t a s ä v j d l a s s a tunnetaan
K o n t u p o h j a n m e t s ä t e o l l i s u u s p i i r in
t r a k t o r i s t l t N i k o l a i U t t i i j a A n a t o li
Pegonen, j o t k a j u o n t a v a t p u i t a joka
p ä i v ä 50—60 k u u t i o m e t r i ä p ä l v ä h o r -
m i h ollessa 26' • k u u t i o m e t r i ä . P i t k ä ­r
a n n a n m e t s ä t e o l l i s u u s p i i r l n trakto-r
i s t i V a s i l i K r u p e n l t i n juontaa joka
p ä l y ä puifa 70 k u u t i o m e t r i ä j a on
l u v a n n u t t ä y t t ä ä hafckuukauden k u ­luessa
kolme v u ö s i n o n n i a.
Ohegan t e h t a a n sepät Vladimir
Serkeit^huk j a I v a n ^ o r b s i i i n t ä y t t ä ­v
ä t j o k a p ä i v ä . t y ö n o r m i n s a , 1 7 Ö - - 2 00
p r o s e n t i l l a .
Y h t ä ihyvin t e k e v ä t t y ö t ä muidenkin'
tuotantolaitosten tuhannet s t a ^ ^
l a i s e t a u t t a e n etieehpäiri irauhan asiaa
j a liijittiaen t y ö l l ä ä n / s y n n y i n m a a x i sä
mahtia.;, ,
M a a t a l o u d e n t y ö n t e k i j ä t uurastavat
m y ö h i n suurella innostuksella sadon
j a k a r j a t a l o u d e n kiihottamiseksi.
R i m s ä a n sadon saamisesta j a suun­n
i t e l m a n t ä y t t ä m i s e s t ä karjatalouden
kcihottamisen alalla ' Neuvostoliiton
K o r k e i m m a n Neuvoston P u h e m i e h i s tö
on p a l k i n n u t t ä n ä Vuonxia: Neinr<Kt6--
l i i t o n m i t a l e i l l a y k s i t o l s , t a Z ä l t s^
n i m e t y n neuvostbtUan t y ö l ä i s t ä!
P o h j o l ä n r - a h k a r i s t a ilmastosiihte
t a huolimatta tasavallah ' kalastiaijät
ha,kevat j a l ö y t ä v ä t :j-:hä uiisia apajia
j a y l i t t ä v ä t huomattavasti suunhitiel-mansa.
S t a i l n i l a i s e n perustuslain auringon
a l l a tasavallassa o n saavutettu s ä n ­g
e n hjSriä tuloksia muodoltaan k ä n -
saUisen, s i s ' ä l l ö l t ä ä n sosialistisen k u l t ­t
u u r i n k e h l t t ä o n i s e s s ä . Y k s i s t ä ä n t ä ­n
ä vuonna - k ä y t e t ä ä n kansanvalis­tukseen
hoin 170 ' m i l j o o n a a ruplaa;
o p p i l a i d e n luku ikoulujen ylemmillä
l u o k i l l a on l i s ä ä n t y n y t 6 t u h a n n e l la
viime vuoteen verraten.
Tasavallassa on v a l t i o n yliopisto,
opettajabpisto. Neuvostoliiton Tiede-a
k a t e m i a h osasto j a m u i t a tieteelli­s
i ä t u t k l m u s l a i t b k s i a , m o n t a t e k n i l l i s ­t
ä keskikoulua, y l i 700 kbuJtia, monta
s a t a a ' k l u b i a j a k l r j a i s t o a . e l ö k u v a t e a t -
S E N A A T T O E I K S I
J o u l u n e d e l l ä ehdotettUn, e t t ä c c f - I ä i ­n
e n ' m i s s Agnes M a c P h a i l n i m i t e t t ä i ­s
i i n C a n a d a n s e n a a t i n j ä s e n e k s i . Miss
M a c P l i a i l oli e n s i m m ä i n e n nainen,
j o k a v a l i t t i i n p a r l a m e n t i n alahuoneen
j ä s e h e k s L ' Ehdotuksen on tehnyt
N u o r t e n N a i s i e n K r i s t i l l i i ^ c n Y h d i s t y s.
J o s UberaalihaUitus y h t y y ajatultseen
n i i n saa C C F s e n johdosta ednsiajan-s
a senaattiin. Senaatin j ä s e n y y s on
elinkautineni j a sitä seuraa $6,000
v u o s i p a l k k a ym. e t a i s a u k s i a . ,
Enemmistö Saksan
entisistä sotilaista
vastustaa sotaa
M y n c h e n . — Entisten sotilaiden
j ä r j e s t ö p n l ä h e t t ä n y t B o n n i n p a r l a ­m
e n t i l l e avoimenkirjeen jossa; sano­t
a a n : '
.\ Waahingtonin sopimus saksa­l
a i s t e n j o u k k o j e n l i i t t ä m i s e s t ä A t l a n ­t
i n p a k t l m a i d e n armeijaan on t ä y s in
vastainen tuhansien entisten s o t i l a i ­den
mieUplteelle. N ä m ä sotilaat ovat
l i i t t y n e e t vetoomukseen, jossa vastus­tetaan
' S a k s a n uudelleen aseistamis­t
a . " -
K i r j e e s s ä osoitetaan, e t t ä Saksan
kansa tarvitsee rauhaa eikä valmis­t
a u t u m i s t a tuhoisaan sotaan j a l a u ­s
u t a a n :
" E n t i s t e n sotilaiden, e n e m m i s t ö on
v a s t a a n m i n k ä ä n l a i s t a uutta sotaa.
Uuden sodan vaara on - torjuttavissa
rauhanomaisella Satean y h t e n ä i s t ä ­m
i s e l lä
K i r j e e n • a l l e k i r j o i t t a j i n a olivat
^everstiluutnantti -G. H e i n . everstiluut­n
a n t t i « r Beyer,- k e n r a a l i l u u t n a n t ti
M . S c h r a n k y m . e n t i s i ä upseereja;
Osuustoiinintapakina4
Järvienpäästä
Käu,pan lisäämiseen
suotuisat olosuhteet
jV^osJkova. — Novoje Vre.Tjja o n T a s -
sln<'tolmiston k e r t o m a n mukaan k i r ­j
o i t t a n u t , e t t ä i ä l l ä h e t k e l l ä vallitsee
suotuisat olosuhteet Neuvostoliiton ja
s i i u r t e n ' •' k a p i t a l i s t i m a i d e n välisen
kaupan' l i s ä ä m i s e e n . K u n Neuvosto-l
i i t o h vuotuinenYiiJatuotanto on n y t
111,'250,000: tonnia, n i i n kj-kenee se
t o i m i t t a m a a n v i l j a a s i t ä tarvitseville.
Sama p i t ä ä paiMiarisa puutavaraan
n ä h d e n . Neuvostoliitto taas puoles­taan'
ori valmis ostaniaan raakaaineita
j a teollisuustuotteita.
A m e r i k k a l a i s t e n painostuksesta
h u o l i m a t t a o n k i n kauppa L ä n s i - E u -
r o o p a n - m a i h i n l i s ä ä n t j - n y t , mm. v i l ­j
a n : ' v i e n t i I s o - B r i t a n n i a a n kolmin­k
e r t a i s t u i vuoden 1948 j ä l k e e n.
Siirtolaisuudella
keinottelua aiotaan
rajoittaa Suomessa
H e l s i n l t i . (S-S) — Saadun tiedon
mukaan oh s o s i ä l i m i n i s t e r i ö s s ä l a a -
d i t t i i - lakiehdotus, j o l l a o n t a r k o i t u k ­sena
rajoittaa siirtolaisuudella kei­nottelu.
Maastamuuttoa- koskevien
tietojen antaminen . o n • s u i m n i t e l tu
t y ö n v ä l i t y k s e n y h t e y d e s s ä maksutto­masti
t a p a h t u v a k s i : ; ^.
JVeniivostolehdet varoit­taneet:
länsimaita
Moskova. — J o u l u k u u n kolmannel­l
a v i i k o l l a j u l k a l s t i i h useissa sanoma-l
^ d i s s ä k i r j o i t u k s i a , joissa t a r k k a i l ­t
i i n ; U i a A : n ja Euroopan taloutta.
N ä i s s ä klrjoitiiksissa' osoitettiin, e t tä
ä s e s t a u t u m i s c h j e l m a tulee johtamaan
n i i d e n talouden. raippeutumiseen' ja
s a m a l l a todettiin, e t t ä Neuvostoliitto
on valmis n o r m a a l i s i i n kauppasuhtei­s
i i n k a p i t a l i s t i s t e n m a i d e n kanssa.
tereita ja; k i e r t ä v i ä elokuvia, v e n ä l ä i ­nen
j a suomalainen. draamateatteri
v a l t i o n .lajulu- Jä tanssiyhtye " K a n -
tele'V ijseito ikan^ jne. '
K a r j a l a i s - s u b m a l a i h e n m u s i i k k i - ja
tanssiviikko Moskovassa k.v. l o k a ­kuussa
' b s b i t t i h a v a i n n o l l i s e s t i , k u i n ka
suuren 'kukoistukseensa ö n neuvosto­m
a a n a • k ä s v s m u t taide j a k u i n k a suu­r
i a mah'dbilisuuksia on. rieuvostomaan
k a i k i l l a k a n s o l i l a kulttuurinsa., k e h i t -
t ä i h l s e e h l k a r j a ^ i s - i S u b m a l a l s e n ; t a -
savallaiti • ' t y ö t ä t e k e v ä t ' rakasUyat t a i ­detta
jä' ^ o s a l l i s t u v a aktiivisesti sen
k e h i t t ä m i s e e n . ;
P e t r b s k b l n ja S e e s j ä r v e n kansan-kuorot
' ova t v i i s i t o i s t a vuotta tehneet
"suurta j a " h e d e l m ä l l i s t ä t y ö t ä ^laulu­j
a tanssitaiteen propagoimiseksi. M o s ­kovan
yleisö' a n t o i suuren arvon n ä i ­den
kuorojen l a u l u Ja tan.ultaldoUe
t a s a v a l l a n m u s i i k k i - j a tanssiviikon
a i k a n a . '.'
R a t i h a n o m a l s e l i a r a k e n n u s t y ö l l ä än
K a r j a l a i s - S u o m a l a i s e n , S N T : n t y ö t ä ­t
e k e v ä t l ä j i t t a y a t kansojen r a u h a n ja
t u r v a l l i s u u d e n tuen — Neuvostoliiton
t a l o u d e l l i s t a mahtia Ja kulkevat v a r -
m b l i u i ^ e t e e n p ä i n kommunismin k u -
k o ^ t a y i l § ' k u k k u l o i l l e . '
Port Afihor. — T y ö v ä e n l i i k k e e s sä
o p i t a a n kokemuksista j a n i i d e n ope­tusten
k a n t t a s e l v i t e t ä ä n kysymyksiä,
j o i s t a oh mahdollisesti ollut vajanai-h
e h k ä s i t y s toiminnassa. T ä s s ä mie­l
e s s ä s u o r i t e t t i i n Intemational-osuus-
' l i i k k e e n v ä l i s t u s k o m i t e a n joulukuun
kokouksessa arvosteleva katsaus t o i ­m
i n t a a n l o k a k u u n vaJlstuskuukauden
j a 25-vuotisJuhlien a i k a n a . ' :
. H t ^ m i o i t i i h , e t t ä osuusUikkcen v a ­l
i s t u s t o i m i n n a n yleinen suunta'on a -
vartuhut j a t ä h t ä ä l i i k k e e n laajenta­miseen
» J ä r v i e n p ä ä n väestön- etujen
pchjallav M u t t a samaUa t u o t i i n i h n i.
e t t a t ä t ä ' s u u n t a a o n suomalaisten t a ­h
o l l a o s i t t a i n y m m ä r r e t t y v ä ä r i n . O n
m m i t t ä i n sanottu, e t t ä s u o m e n k i e l tä
j a suomalaisten m e r k i t y s t ä v ä h e k s y ­t
ä ä n .
T ä s s ä y h t e y d e s s ä m a i n i t t i i n , että;
2d-vuotisjuhli6sa o l i m o n i p u o l i n e n ja
h y v ä ;ohjelma, mutta suomenkieli o l i
sivuutettu. T ä t ä v ä i t e t t ä tulkitsivat
e r ä ä t h y v ä ä tarkoittavat e m ä n n ä t s a ­noen,
e t t ä 25-vutisjuhlissa " C S J :n
t e r / e h d y s t ä e s i t t ä e s s ä ä n H i l l teki sen
e n g l a n m n k i e l e l l ä . " T ä m ä n k i r j o i t t a -
j a m y ö n t ä ä omasta j a osuusliikkeen
v ä l i s t u s k o m i t e a n puolesta, e t t ä e m ä n ­n
ä t olivat oikeassa- Koska juhlissa
o l i v ä h ä n , s u o m e n k i e l i s t ä ohjelmaa,
o l i s i m i n u n p i t ä n y t , t e r v e h d y s t ä esit­t
ä e s s ä p u h u a s u o m e n k i e l e l l ä.
; T ä m ä n johdosta haluamme sanoa,
e t t ä englanninkielen k ä y t t ö ei ole
k a n s a i n v ä l i s y y d e n mitfapuu. Vaikka
sei vastaa suomalaistenkin nuorem­man
polven v a a t i m u k s i a j a o n ehdot­t
o m a s t i huomioitava n i i n s i t t e n k ä än
ei I n t e r n a t i o n a l - l i i k k e e n kasvu ja
laajentuminen perustu englanninkie­leen,
Todellinen laajentuminen pe­r
u s t u u kaikkien monopoli-vastaisten
voimien y h d i s t ä m i s e e n l i i k k e e n osta-j
a p i i r l i n , sen kannattajajoukoiksi. Se
t a r k o i t t a a s i t ä , e t t ä k a i k k i t y ö v ä e n -
luokkaetujen puolustajat suomalais­t
en keskuudessa o n h e r ä t e t t ä v ä k ä s i t ­t
ä m ä ä n , e t t ä t ä l l ä h e t k e U ä h e i d ä n y h ­teinen
laitoksensa on j u u r i Interna-tional-
osuusllike.
Y l e e n s ä y m m ä r r e t ä ä n , e t t ä sota-k
i i h k o n vimmassa ovat t y ö v ä e n l i i k ­keen'
taantumukselliset johtovolmat
myyneet i t s e n s ä i m p e r i a l i s t i e n ohjeU
man k a n n a t t a j i k s i . Ne ovat a n t a u t u ­neet
suurrahan sotatalousohjelmalle
j a - saattaneet aikaan r e p e ä m ä n työ­v
ä e n unlollikkeessä; Menneisyyden
kokemuksista k ä s i t ä m m e t ä m ä n s u ) «<
r a h a n k i i l i o i t u s h u m a l a n olevan ohi­m
e n e v ä ä , j o k a k e s t ä ä vain n i i n k a u an
k u i n t y ö v ä . e n l i i k k e e n rivljoukot sel­v
i t t ä v ä t itselleen j s e n turmiollisuuden.
M u t t a jos sekaannuksen . s a l l i t a an
vaikuttaa, n i i n t ä s t ä v ä l i n p i t ä m ä t t ö ­myyden
v ä l i k ä u d e s t a voi hetkellises­t
i koitua t y ö v ä e n l i i k k e e l l e suuriakin
v a u r m i t a ,— f a s i s m i i n t ä h t ä ä v ä t " v i r ­taukset
voivat tuhota demokraattisen
Umoihin j ä r j e s t ä y t y m i s e n ja muut­kin
t y ö v ä e n toiminnan oikeudet.
K a i k k i e n t ä m ä n tosiasian k ä s i t t ä ­vien
on siis s ä i l y t e t t ä v ä toiminnan
ohjaaminen j a e d i s t ä m i n e n k ä s i s s ä ä n.
E n n e n k a i k k e a on p y r i t t ä v ä s ä i l y t t ä ­m
ä ä n y h t e n ä i s y y s kaikkigj/a^ m i s sä
sotahumala ei ole saanut aikaan a-vointa
r e p e ä m ä ä . Tämä t e h t ä v ä ei
perustu 3'ksinomaan siihen, e t t ä on
p y r i t t ä v ä sellaisen rakentamamme y -
r i t y k s e n s ä i l y t t ä m i s e e n j a l u j i t t a m i ­seen
k u i n o n Internationalosuusliike,
v a i k k a sekin olisi j o r i i t t ä v ä s i t ä var­ten.
M u t t a y h t e n ä i s y y s o n v ä l t t ä m ä ­t
ö n koska se perustuu koko t y ö v ä e n ­l
i i k k e e n taistelukyvyn s ä i l y t t ä m i s e en
j a suojelemiseen. Mikäli voimme s en
t e h d ä y h d i s t ä m ä l l ä Intemationai-osuuslilkkeen
p i u - i i n t y ö v ä e n j a far­m
a r i e n voimat sikäli myöskin avus­tamme
J ä r v i e n p ä ä n t y ö i ä e n l i i k k e en
yleisten etujen ja kokonaisuuden a-s
l a a . . •
T ä t ä International-osuuslIIkkeen
laajentamista j a l u j i t t a m i s t a ei suo­r
i t e t a siten, e t t ä toimintamme kan­s
a i n v ä l i s y y s rajoittuisi ainoastaan
englaniUnkielen k ä y t t ä m i s e e n . Osuus-liikkeemme
rakentamisessa perustuu
t
;•);-
.•f •
v /
{ i
j ^ a n s a i n v ä l i s y yB ty&väen j a tonnaxle»
l u o k k a y h t e n ä l s i y y d e n I c ä s i t t ä m i s e m f ,
sen pohjalla, roabdolH/ilmman Isa.^'
j e n edistyksellisten ibmlsjoukkojJ|
m u k a a n v e t ä m i s e e n j a toimintaa
h e r ä t t ä m i s e e n . Suomalaisten kesktiU'
dessa se tapahttiu e n s i k ä d e s s ä suo;
m e n k i e l e l l ä ja toiseksi suurimnal
k a x ^ l U S u u d e n ^ ulkrainalalsten ke>"
kuudessa beldän omalla klelellääa;
r u o t s a l a i s t e n Iceskuudessa ruotslnkie! t> \
leirn jne. Mutfe kaikkien kansaaii L
s u i i k s i e n keskuudessa o n huomlottJ . i
v a nuoremmat sukupolvet j a engliQ;'"'' v
nlnklelen_ k ä y t t ä m i s e n tärkeys kun o / > ( /
k y s y m y k s e s s ä t o h n l n t a niiden keskuui ' • * -J
dessa> I n t e m a t i o n a l - ö s u i i s l i i k k e e n y! ' ' | ' < :
l e l s c n johdin pitää siis perustua arfp^^i'
heh; e t t ä k y e t ä ä n y h d i s t ä m ä ä n kalki ^ 1-
k i nämä joukot. -
T ä l t ä p o h j a l t a l ä h t i e n on esime^ '
k i k s i v ä l t t ä m ä t ö n t ä , e t t ä yleisistä i
kokouksissa o n p ä ä k i e l e n ä englannin) ';i
k i e l L , Mutta sillä i d o l i a , että id4
k i e l e n k ä ä n t ä j ä suomenkielelle [
p ä i n v a s t o i n — - j a m u i l l e k i n kielUJ-'
m i k ä l i se o n t a r p e e l l i s t a . P ä ä a s i a enn­e
t t ä j o k a i n e n saa sanoa. sanottavansa
s i t e n k u i n p a r h a i t e n taitaa: ;/
J o s osuusliike ei nykyisessä tilan­teessa
v o i m y y d ä tavaraa h a l v e m m ä i . v r v > ,^
l a n i i n se m y y s i t ä kuitenkin yhf" l.-J^
h a l v a l l a k u i n m u u t k i n v ä i h i t t ä l s M - J ^•
keet j a a n t a a samalla oman lilkkeäi
t u n n u n s i t ä t e h d e s s ä ä n : M u t t a h i ^.
t a ei olekaan p ä ä k y s y m y s . Enne', *
k a i k k e a on s u o m a l a i s i l l e yleensä sa^
tava- s e l v ä k s i edistyksellisen yhU
n ä i s y y d e n suuri merkitys, jota J ^ ' '
v i e n p ä ä s s ä e d i s t ä ä j a edustaa
national-osuxisliike. Ollen yhteist
minnassa esim. N o l a l u u n alueen IPaft
mers M e r c h a n t i l e - k a u p p o j e n j a Pa .
mers M a r k e t i n g Associationin
on sen m e r k i t y s Icorvaamaton.
T ä t ä y h t e n ä i s y y d e n suurta mi
t y s t ä ei v o i d a korvata Jolllakhi
kuasIolUa j a . v a l k u t t i m l l l a , eikä k
nenkään p i t ä i s i s i t ä h e i k e n t ä ä ji
semalla erilaisten hintakeinotteli
p u h v i e n p e r ä s s ä . . .
K y s y m y k s e s s ä on- e n s i k ä d e s s ä t;i
v ä e n l i i k k e e n edistyksellisen yhi
syyden s u u r i a s i a j a toiseksi t yö
j a f a r m a r i e n y h t e n ä i s y y s ^ siis Ji
v i e n p ä ä n ' kansanjoukkojen et
s u u r i kokonaisuus. / .
Seuraavassa k i r j e e s s ä esitän
e r r ä ä n t ä r r k e ä n kysymyksen, joka
toistaiseksi j ä ä n y t huomioimatta
suustolminnalllsessa t y ö s k e n t ei
m e . — A T H .
Outoja ruokatarpeita
WasIiington. — Yhdysvaltahi
tus poisti j o u l u n e d e l l ä h i n t a s ä;
t e l y s t ä paistetut kannutetut
j a kannutettm k a l k k a r o k ä ä r m e e n'
h a n . Tieto e i k e r r o m i t e n paljon
m ä ' h e r k u t ovat maksaneet — muti
a r v a t e n k i n n i i d e n k i n h i n t a on oÖijt
p e r i n k o r k e a k u t e n mwunkin lihan
F I N N I S H S T E A M 9ATB8
56-58 W i d m e r Street
Toronto, Ontario
M I E H B T :
K e s k i v i i k k o n a Ja t o r s t a i n a 3-1219\
P e r j a n t a i n a 1-12 i . p.
L a u a n t a i n a 1 I.p.r2 a.p.
S u i m u n t a i n a 8 a . p . r l i.p.
N A I S E T : V
K e s k i v i i k k o n a j a torstaina 3-12 If,]
P e r j a n t a i n a j a l a u a n t a i n a 1-12 Ipl'
. P U H E L I N E L . 2521 ]
PeterA.Vesa,6.A.
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
( GE. 3392
1028 Dahforih Ave.. Tc
HALUATTEKO OSTAA TALON
T A I MYYDÄ O M A N N E?
A N T A K A A M E I D Ä N ' A U T T A A T E I T Ä N Ä I S S Ä A S I O I S SA
ARTHUR H. KIVINEN
T p R O N T O ^ R E A L E S T A T E B O A R D I N J Ä S EN
33 Esffore Drive PnheUn M O . 5464 Toronto 12, Ontarto >
li
PYSÄYTTÄKÄÄ KYLMÄN
AIHEUTTAMA YSKÄ
Pysäyttäkää se heti eurobppak
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen r
mukaan tehdyllä lääkkeellä, minkä jt
henkilö kaikkialla Euroopassa on tunt
vuosia ja5 jota ön nyt myyl^^^ >ille
kallisessa rohdoskaupassanne.
Muutama; tippa DIANAA otettunh
sokeripalassa tai kuumassa Vedessä^'
päivässä, helpottaa heti KYLMÄN i
tämässa itsepintaisessa YSKÄSSÄ, _ ni
katarrissa, auttaa parantamaan kipeää »
kuä; kylmää rinnasta,"auttääasUiniassa
henkitorveh tiilehdiiksessa, v körvakiv'''
hammassäryssä ja ori erikoisen hyvä ku
huuhteluaine. Sopii myöskin muihin
köituksiin taloudessa. Ifflomaatte, etta
röoppaläiset DIANA-TII*AT ovat löytf'
tiensä liscihin koteihin kaikkialla Canai
erikoisen auttavana lääkkeenä talvella i
kesällä. Canadassa eLole toista tämi
taista lääkettä. Hinta $1.25.