Vapaus, December 29, 1951

              t
*>ivu 4 Lauantaina, joulukuun 29 p^-^ Saturday, Dee. 29, Jd5J
Beaver lakella pideftiiD tämän lalven
ensimmäiset kilpailut viime sunnuntaina
Beavcr lake. — Täällä. Beaver L a -
keUa aJoltcttim virallisesti talven
hiiättotaimima viime sunnuntaina.
Jonoin >)lihdettUn Jehun Barjahlih-tojen
enfilmmäiset erät. I,.unta oU v i i ,
me päivinä tullut järven Jäälle tar-peeluii.
Joten J>Jlhtää voitiin oikein
hyvin. Näihin kilpailuihin ei vielä
- Jbaikki kerinneet mukaan, sillä monet
hiihtäjät olivat työ- y j n . esteiden
tähden estetty saapumasta kisoihin,
e i sanota nyt laiskuudesta. Jos s i - '
täkin olisi ollut. On kuitenkin sei-
; vää, että p<ÄJakuntoa Jo nyt täytyy
- saada Ja sen olivat ne oivaltaneet Jot-
Ica olivat saapuneet näihin ensimmäi.
vängäM yrittää Ja ei kuitenkaan mi
hinkään pääse.
iMiehct biihUvät 2 kilometriä Ja tuli
sijoitus seuraavaksi:
N. -Piispanen 7X)3, -Allan Johnson
a.02^Ja A n t t i Ranta 8.23.
Tiaiset hiihtivät noin,puoli kilomet.
riä Ja siinä alle 12 v, Elma Mä­kinen
esitti suureAunoista kuntoa.
.Taitaa XHmasta tulla vanhemtään sis-konsa
E l l i n veroinen hiihtäjä kunhan
varttuu, minusta tuntuu sUtä että hä-r
nestä tulee p l a k i n parempi kun £1-'
lifitä. Hyvin tehty Elma Ja sen p i ­täisi
innostaa muitakin tyttöjä ladul­le
kiistaan hiihdon Jalossa taidossa.
;;Siin kisoihin. -Ei sitä penkillä puhu- , S 9 l i y voitti vakuuttavasti Ja hyvin
'ztuilla kuntoon päästä sillä kova k i l ­pailu
on se putanri Jossa; i v h e i l i j an
ktmto puntiltaan. Hikeä Ja vielä ker­ran
hikeä täytyy pusertaa harjoltuk-
. sissa Ja vazta sitten hiihto tuntuu hel­polta-
Ja nautinnolta kun ei tarvitse
Simms & Pickering
Vak*j'j:uxs:a Ja klinteimistöjä
KUnte.mulolainoJa j a bondeja
10 Pinc St. .V. Timmins, Ont.
Fubel-n 112
Barnes Drug Co.
— 3 KAUPPAA —
S»uU Ste. Marie Ontario
,'RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
'Täydellinen varasto lääkkeitä.
Poslitilaukset täytetään
huolellisesti.
\ Hyötykää
Säästämiskaudesta!
Suunnitelkaa maOca SUQMEEN
I «^taJjvellä j a koväällä. Jolloin mat-
Iv^kakustannukset < ovat plenenianät.
;| Nauttikaa'laivaonatkosta Ja' ystä­vällisestä
; palvelusta v "GRIPSi
irOLmSSA'/ , j a »STOCKHOL-
«Ml
tm
seuraavtssfl
Yorkista
Tammik. 12
Tamnuk. 25
GttlPläHOtM Helmik. 9
, STOCKHOLM Helmik. 21
GRIPSHOLM Maalisk. 10
,:^JOCKHPlM maalisk. 21
• ' (Halifaxlsta seuir. pnä)
«GRIPSHOLM huhtik. 11
'STOCKHOLM huhlik. 18
'Ainoastaan ensiluokan lippuja^
saatavana.
;Vähimmäishinnat ( U Ä rahassa) *.
Ensimmäinen luckka $285. .
turistiluoicka $185. ?
;:Kai^{ki Göteborgista länteen mat­kaavat
laivat poikSceavat kesä­kuun
7 päivään saakka, tämä m u ­kaan
luettuna, Halifaxissa, Cana-dassa;
Tervetullein lahja
SAL:n LAHJAPAKETIN ha­luaa
Jokainen. Valittavana 3
pakettia hintaan (U.S. rahas­sa)
$5.£5. $7.50 Ja $10.50, mihin
sisältyy perille: toimitus mää­räpaikkaan.
T O D E LLINEN
LAHJA.
T>)iilk*a l3;Tapatka.t maika-a9i.iniirhrli:inn«.
t l r f i i rn palvrlunoa {a kukrmtispcrjitct iiruvon*
«a r v ä t mak«a Teille mitaäo. -
SWEDISH
AMERICAN LINE
1255 Phillips Sqnare. Montreal
470 Main Street, IVinnipeg. Man.
Union Bank Bldg:. Calgary. Alta.
1885 Ualifax St.. Regina, Sask.
h i i h t i Helenkin huomioonottaen ettei
ollut yhtään vielä harjoitusta. Kyllä
kunto nousee harjoituksen mukana.
: Sally Manninen 2.04, Helen H i n t a -
mäki 254.
Alle 12 ir. tytöt: Elma IMäklnen 220,
Pikku Anneli Rintamäki h i i h t i mat­kansa
ajassa 1.05.
Alle 15 V . poikain hiihdossa olivat
mukana vaan Kratsin aina innokkaat
Ja terhakat pojat. Missä olivat muut
tämän ikäiset Jethun pojat? Karl Ja
B i l l hiihtivät saman matkan kun ty­tötkin.
B i l l Krats 2.01, K a r l Krats
3.19,
Ensi sunnuntaina hiihdetään sarja-hiihtojen
seuraavat matkat Ja lähtö
tapahtuu haalilta maastoon, aina­k
i n helpohkoon, sillä toivotaan j o et­tä
viikon päästä olisi Jo niin paljon
lunta.. Ellei, ole lunta tarpeeksi niin
sitten suoritetaan kilpailu Järven
Jäällä samasta paikasta kun nytkin.
Kilpailut aloitetaan kello: 12 päiväUä
j a näihin hiihtoihin toivotaan Jo e-nemmän'
osanottajiakin. Ottakaa
suksenne tomuisilta orsilta j a saapu­kaa
mukaan. — N ,
Ranskan taiteen
uusi realismi
Uusia jättiläis-lentokoneita
Neuvostoliitolle
Tokholma. "Daily Expres3"-leh.
den tietämän mukaan rakennetaan
Neuvostoliitossa maailman, suurinta
reaktiokäyttölsta' atomipommikonet-ta,
Jolla on niin ^suuri toimintasäde,
että se voi lentää .edestakaisin .Yhdys­valtoihin.
Lehde^j"saamien tietojen
mukaan tämä kone on suurempi kuin
Yhdysvaltain ilmavoimien, 179 tonnin
painoinen 0-36. Joka ^Xähän menhes-sä
on pidetty maailman .suurimpana
pommikoneena.: .:'' '
Kaiken muun lisäksi uuden .neu­vostoliittolaisen
koneen nopeus on 160
km. tunnissa nopeampi kuin amerik^'
kalaisen TUG-75 (uuden koneen n i ­mi)
pystyy saavuttamaan useimmat
amerikkalaiset i kaupimgit lentämällä
yli Pohjoisnavan. Jos pol^oainetäy-dennystä
Järjestetään ilmassa, voi
kone ulottaa lentonsa mihin teolli­suuskaupunkiin
tahansa Yhdysval­loissa.
Kirj, James Dudley
F s r i i s L - . Handun edlstjosmieli-cen
taide sai ottaa äskettäin vastaan
erikoisen kunnianosoituksen.
Se tuli tahallisuudesta poilÄeavas-t
a . lähteestä. Tapa oli myöskin
poikkeuksellinen. Mutta kaikkien n i i ­den,
jotka pääsivät osalliseksi siitä,
on syytä tunt«a itsensä suuresti imar­relluksi.
Tapaus sattui ennenkuin Salon.
d'Autoame avattiin;
M . Baylotin, poliisipäällikön, mää­räyksestä
saapuivat, poliisit ja^ poisti­vat
.seitsemän taidemaalausta.' '
Erikoinen valintakomitea oli hy-:
vätoynytnämä ijiaälaukset. Ei y k s i ­kään
niistä loukannut lakeja. Maa­lauksien
arvoa ei kukaan voinut kiis­tää.
"Rikos" oli siinä, että niissä ei k u ­vattu
Ranskan 15'öläisiä sellaisina
kuin hallitus olisi halunnut.
Syy maalauksien takavarikointiin
oli selvä. Niissä osoitettiin ettei Rans­kan
kansa alistu amerikkalaisten SO.
tasuunnitelmlin. /
Gerard Singerin maalaus "Helmi­kuun
10 pnä NIcessä" kuvaa kuinka
ranskalaiset satamatyöläiset heittävät
sotamateriaaleja mereen. Se oli elä­vä
kuvaus ja voimakas.
Siellä oli Boris Taslitskyn ^'Ripos-te",
jihtä elävä kuvaus, joka perustui
.samanlaiseen tapaukseen Port-de-
Boucissa 1949.
Tyynempi kuva on Julien Sorelin
"Henri Martin". Martin oli laivaston
aliupseeri, joka jakoi lentolehtisiä,
jotka hän itse j a toiset merimiehet,
olivat vaknistaneet j a Joissa, kehoi-tettiin
lopettamaan likainen sota I n -.
do-Kiinassa. '
Toisissa kuvissa oli myöskin aiheena
rauha j a niissä näyttelivät satama­työläiset-
johtavaa osaa. •
Tuhannet ihmiset "vierailivat näyt­telyssä:
• He näkivät seitsemän k u ­van
tilalla ilmoituksen: "Poistettu
hallitukseamääräyksestä."
HC' allekirjoittivat Tirotestin. He
yhtyivät-:maailman. kuuluisiin taitei-'
lijoihin,.se)lalsiin ikuin,Picassoon.;Ma-tisseen,
LegerUn Ja Gromaireen,
Lähetystö kävi taideministerin apu-^
laisen M . Comun puheilla. Hän tun­nusti
antaneensa voJiJixhylisen kuvien
poistainiseen vaikka ei ollut edes näh­nytkään
niitä. Hän näki taidemaa­laukset
j a ajatteli asiaa toisen kerran,
näytteille.
Hän määräsi muutamia, pantavaksi
Sitten hän ajatteli kolmannen ker­ran
Ja määräsi ne Jälleen otettavaksi
pois.
Taidemaalausten poistaminen on
sama kuin tunnustus, näiden'^ taide-maalareitten
kuvauksen voimakasta
Ja vakaumuksesta.
Joka on nähnyt nämä taidemaa­laukset
ei hevillä unohda niitä.
. Täaiä merkitsee . myöskin jotain
muuta.
^ 'M^eltäjä Selim
Palmgren kuollut
Helsingissä
HeJsfnU. ^ Jouluk. 13 pnä kuoli
täällä kuuluisa säveltäjä, professori
Selim Palmgren lähe» 74-vuoden lkäl.r
senä. Hän oli syntynyt Porissa. Käy­tyään
Helsingin musiikkiopiston hän
opiskeli vuosisadan vaihteessa Berlii­nissä
Ja Weimarissa sekä vuosina
1906>^ Italiassa. Toimittuaan or­kesterin-
Johtajana Turussa 1909-^1912
hän siirtyi ijääkaupunkiin, missä hän
Jo aikaisemmin oli toiminut Y L : n
johtajana. Helsingin Konservatorioni
pianonsoiton opettajaksi hänet k i i n.
nltcftih» 1927 j a v.sta 4939 hän toimi
Sibelius-Akatemian sävellyksen pro-lessorina.
Tuloksellisen elämänsä a i ­kana
hän esiintyi lukemattomat ker­rat
pianistina Ja mitä erilaisimpien
musiikkiesitysten johtajana säveltäen
suuren määrän pianokai>paleita, kuo­r
o - ja yksinlauluja^ orkesterisäveL
lyksiä, kantaatteja sekä näyttämömu-siikkia.
jolla alalla oopperan Daniel
Hjortin sävellys on'timnetuin. Vaina­j
a hoiti myös monia musiikkialan e-dustustehtäviä
toimien mm. Suomen
Se merkitsee sitä. että Rans- I säveltäjäin raliastpn Ja Teoston p u -
kan taiteen realistisen suumian uusi
koulukimta on kyennyt; valtaamaan
Ranskan ^yleisen mielenkiinnon.
(Pariisilaisen koulun tyylin vaikutus
nuorempaan taiteilijapolveen voidaan
nyt pysäyttää. \ ,
Realisteilla on käsissään voima. He
voimistuvat päivä päivältä.
Fougeronin j a Taslitskyn aikaisem­mat
voitot lujittaa vielä' tuntematto­mat
nuoremmat taidemaalarit. Jotka
jo karistavat^ pois niitä heikkouksia,
joita nämä kaksi tiennäyttäjää ovat
teoksissaan osoittaneet.
Tämän lisäksi k u n katsoo näitä t a i ­deteoksia,
niin huomaa kuinka .nämä
nuoret, taidemaalarit kehittävät t o ­dellista
kansallista henkeä, j o k a muis­tuttaa.
Davidia Ja'Delacroixia.
Yhdenmukaisuus ei ole sattuma.
Ranskan taiteessa ilmenevä käymis-klassismin
taistelua. Sitä johti s i l ­loin
David, j a se törmäsi.yhteen y l i ­mystön
hovltaidetta vastaan.
Se oli selvä, ilmaisu^ Ranskpm por­variston
pyrkimyksestäi valiaari! aivan
samoinkuin' realismi -nykyään ilmai­see
Ranskan' työväenluokan dynaa^
mistä taistelua. - •
Klassismi- ei jäänyt" pysyväiseksi.
Mutta se , eli niin : kauan.: että se
voittL Nykyään Ranskan realismi
on sen perijä.
heenjohtajana. Hän oli Suomen Sä­veltaiteen
Liiton. Sibelius J ^ t e m i a n .
Suomen Säveltäjät-yhdistyksen Ja Enemmistö Saksan
SENAATTORIKSI
Joolon ede^ä ehdotettUn, että ccf-Iäi­nen
miss Agnes MacPhall nimitettäi­siin
Canadan senaatin jäseneksL Miss
MacPhail oli ensimmäinen nainen.
Joka valittiin parlamentin alahuoneen
jäseneksL - Ehdotuksen < on: tehnyt
Nuorten Naisten KristiUii^cn Yhdistys.
Jos Ubetaalihallltns yhtyy ajatukseen
niin saa CCF-sen johdosta edostajan-sa
senaattiin. Senaatin jäsenyys on
elinkantinen ja sitä seuraa $6.000
vuosipallcka ym. etaisauksia.
" 1 * * • Osuustoimintapakitiai
Järvienpäästä
Suomen mieskuoroliiton kuruiiajäsen.
Professorin arvonimen häh sai 1928.
S e l im 'Palmgrenin, merkitys ei ole
yksinomaan ansioluettelon kuivissa
tosiasioissa. Hän; on säveltäjä, joka
On merkinnyt suomalaiselle musiikille
j a suomalaisille hyvin paljon; Palm­grenin^^
värikäs, sanan^piarhaassa mie­lessä
kansanomainen musiikki on val­loittanut
hänelle i; aseman kansan sy­dämissä,
ajatettaammevalkiapa hä­nen
Tuhkinkovalssiaan tai Miilimpolt^
tajaansa. Palmgrenin osan on ollut
tavallaan täydentää,Sibeliuksen työ­tä.
Kun Sibelius on keskittynyt en­nenkaikkea
suuriin muotoihin, on
Palmgren rakennellut pienoishelmi-ään.
Olivatpa ne sitten yksinlauluja.
tila. sen uusi suunta j a uusi yleisö, , ^ , . > , - . , ,
muistuttaa vallankumouksen aikaista ^'^r^^T^^^"^^.,^ ovat puhuneet välitöntä ja raikasta
kieltä. DPianistina on hän luonnolli­sesti
tuntenut lukkarinrakkautta e n ­nen
kaikkea omaa soitintaan kohtaan,
j a sille säveltämällään miisiikilla on
hän suorastaan aukaissut uuden iq-an
suomalaisessa • säveltaiteessa, samaa
voi sanoa hänen-.parhaista mieskuo­rolauluistaan.'
Hyvän säveltäjän kuo.
lema funtuuiaina menetykseltä, mut-.-,
ta- toiselta puolen- on: lohdutuksena»,
että' sävelet sittenkin elävät.
12,438 fasaania
ammuttu Pelee
Islandissa
Karjala is-Suomalaisen SN T:n
tölmdj^n f a kulttuurin kasvu
entisistä sotilaista
vastustaa sotaa
Mynchen. — Entisten sotilaiden
Järjestö p n lähettänyt Bonnin parla­mentille
avoimenkirjeen jossa sano­taan:
• •
"; k - WashIngtonin sopimus saksa­laisten
joukkojen liittämisestä Atlan­tin
paktimaidenaroieijaan on täysin
vastainen tuhansien entisten sotilai­den:
mielipiteelle. Nämä sotilaat ovat
liittyneet vetoomukseen, jossa vastus­tetaan'Saksan
uudelleen aseistamis­ta."
Kirjeessä osoitetaan, että Saksan
kansa tarvitsee rauhaa eikä valmis­tautumista
tuhoisaan sotaan ja l a u ­sutaan:
"Entisten sotilaiden enemmistö on
vastaan minkäänlaista uutta sotaa.
Uuden sodan vaara on torjuttavissa
rauhanomaisella Saksan yhtenäistä-miseUä"
'
' K i r j e e n • allekirjoittajina olivat
«verstllttutnantti G . Hein, everstiluut­nantti
«r- Beyer, * kenraaliluutnantti
M. Schrank ym. entisiä upseereja.
Toronto. — Fasaanien pyynti Pelee
Islandllla on eräs huomatuimpla tä­män
mantereen metsästystapahtumia
sanotaan maakuiman> rlistavirano-maisten
tiedonatmossa. Tämän syk^
syn kolme päivää kestäneeseen fasaa­nien
pyyntiin osallistui kaikkiaan
1,550 metsästäjää. Joiden ilmoite­taan
ampuneen kaikkiaan 8,293 kuk- ' m a n menestyksellä
rst:i.i
Kirj. V. Karpov
KSSNT:n Korkeimman Neuvoston -
'Fabemiehistön (varapuheen Johtaja
Karjalais-Suomalaisen SNT:n työ­tätekevät
ottavat Stalinilaisen Perus­tuslain
/vuosipäivän vastaan uusiin
suurin voitoin" taloudellisen .Ja kult-iuurirakennustyön
kaikilla aloilla.
Stalinilainen Perustuslaki o n var­mistanut
sosialismin voiton neuvosto­maassa
ja avannut monikansaisen
neuvostovaltion kaikille kansoille l a ­vean
taloudellisen ja kulttuiurisen k u ­koistuksen
tien.
Kansantalouden kuntoonpalautta-misen
j a kehittämisen sodanjälkei­sen
stalinilaisen vILsivuotlssuunnitel-täyttäminen
on
koa ja 4,145 kanaa. Kullakin metsäs­täjällä
oli oikeus ampua enintään 8
kukkoa ja 3 kanaa.
Pankkien voijtot
'i'oronto. — Marrask. lojipuun päät­tyneen
tilivuoden aikana kohosivat
Bank of Toronton puhtaat voitot 1.-
116,234. dollariin. Josta summasta
maksettiin pankin osakkaille voitto-osinkoina
960.000 dollaria, todetaan
täällä äskettäin julkaistussa pankin
tilikertomuksessa.
; taannut Karjalais-Suomalaisen S N -
T ; n talouden ja kulttuurin mahtavan
kasvun.~
Vuosina 1943—-1950 tasavallassa
pantiin kuntoon ja rakennettiin y l i
203 teollisuuslaitosta, jotka vahnlsta-^
vat tuotteita rauhanomaista raken-,
nustyötä varten. Tasavallan teolli­suuden
kokonaistuotanto on tänä a i ­kana
kasvanut yli 20 prosenttia suu-remoiaksi
sodanedellistä, vuoden 1940
kokonaistuotantoa.
Tämän vuoden kolmannella neljän­neksellä
tasavallan teollisuuden koko-
Uusi englantiiais-suomaiainen
UUSI PAINOS.HALOSEN .ENGLANTILAIS-SUOMALAISESTA
SÄN A K t R J A S TA
© Tämä sanakirja on entista: komeampi, sillä se on painettu pa­remmalle
paperille ja on sidotti^ parhaaseen vedenkestäviin koviin
kansiin. .
® Siinä on samalla entinen käytännöllinen hakemisto,
kooltaan 4x6 tuumaa, sisältäen 461 sivua.
Se on
Englanninkielen oppimiseen ja tuntemiseen mitä
käytännöllisin sanakirja.
HINTA 3.50
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED
I SUDBURY. ONTARI
naistuotanto kasvoi viime vuoden k o l ­manteen
neljännekseen verraten 18
prosentilla. ? ; .
Tasavallan tärkein teollisuusala —
metsäteollisuus on ottanut aimo aske­leen
eteenpäin. Sen edelleen icehit-tä.
miseen käjtettiin viisivuotiskauden
alicana y l i 400 miljoonaa ruplaa. Met­säteollisuuden
- varustaminen uuden-aikalsimmilla
koneilla on sallinut ko­neistaa
80 prosenttia puutavaran val­mistuksesta,
70 prosenttia ajosta ja
75 prosenttia lastauksesta.
Tasavallassa on lisääntynty lastien
kuljetus autoilla 3.8-kertaIsesti ja
matkustajain kuljetus 2,5-kertaisesti
vuoteen 1940 verraten.
Neuvostohallituksen alituinen huo­lenpito
maamme pohjois-osau maata­louden
työntekijöistä on taannut k o ­ne-
j a traktoriasetnlen konevoiman
kasvun 2.3-kertaisestL Kylvöala on
tasavallassa laajentunut 22 prosentil­la,
hevoskanta on kasvanut 1,6-ker-taisesti
ja nautakjarjan pääluku 2.1-
kertaisesti vuoteen 1940 verraten. T a ­savallan
neuvostotilojen kylvöala on
laajentunut 34 prosentilla j a k a r j a ­kanta
on lisääntynyt 2,8-kertaisesti.
Viimeksi kuluneiden vuosien aikana
tasavallassa on rakennettu 42 uutta
työläisasutusta. Yksistään Metsä­teollisuuden
ministeriö on rakentanut
tänä vuonna työläisilleen asuntoja
lattiapinta-alaltaan yhteensä 221.000
neliämetriä. Metsätyöläisten asutuk­siin
on tänä yu^ 19
sairaalaa j a 40 lastentarhaa .ja -sei-meä-
Tasavallan maaseudulle'6h r a ­kennettu
y l i 4,500 asuintaloa.
Yhdistyneen veijesiehden
ies- m
Ganadaan tilattuna ovat
seuraavat:
• 7 (Canadan rahassa) '
1 vuosikerta %SJSO
Ynnä kurssin ero . .42
6 kuukautta . . . . . . . . . . . 4.50
Ynnä kurssin ero . i . . . .22
Stumkanlta . . . . . . . . . . . $ 2 . 50
Ynnä kurssin ero . . . .> ,13
58.92
54.W
$2.63
VäUtämme tilauksia
yhdistynselle veljcslehdelle
"Työmies-Eteenpähi".
Lähettäkää tilaukset osoitteella:
Vapaus Publisliing
Box 69, Sudbury, Chiiario
Tasavallan pääkaupunki Petroskoi
tulee yhä laajertunaksi j a , kauniim­maksi.
Sinne ' rakennetaan uusia
asuintaloja.' lastenhoitolaitoksla, elo­kuvateattereita,
klubeja ym. - Y l e i s ­tään
tänä'.vuonna on pääkaupimgh)
rakennustöihin käytetty 42 miljoonaa
684 ruplaa.
Tasavallan työtätekevät on v a l l a n ­nut
tavattoman suiu-i innostus tehdä
työtä kotimaansa • mahdin lujittami­seksi,
koko maailman rauhan hyväk­si/:
" . . .
Työläiset, kollektiivltalonpojat ja
työtätekevä sivistyneistö valmistautuu
ottamaan stalinilaisen perustuslain
vuosipäivän vastaan uusin voitoin
tuotantosuimnitelmien täyttämisessä.
Kaikkiallfa tasavallassa tunnetaan
Kontupohjan m e t s ä teollisuuspiirin
traktoristit N i k o l a i - U t t u ja Anatoli
Pegonen, jotka juontavat puita joka
päivä 50—60 kuutiometriä pälvänor-min
ollessa 28 kuutiometriä. Pitkä­rannan
metsäteoUisuuspiirln trakto-risti
Vasili Krupenkin Juontaa joka
päivä puita 70 kuutiometriä j a on
luvaimut täyttää hakkuukauden k u ­luessa
kolme vuoslnormia.
Onegan tehtaan sepät Vladimir
Serkeitihuk ja Ivan Poroshin täyttä­vät
joka päivä työnorminsa 170--200
prosentilla. '
Yhtä hyvin, tekevät työtä muidehkta
tuotantolaitosten tuhannet stahanovi­laiset
auttaen etieehpäih rauhan asiaa
j a iujittaen työllään synnyinmaansa;
mahtia... ['•.'•.•'••'•':,
Älaaitalouden työntekijät uurastavat
myöskin smirella innostiiksella sadon
jä karjatalouden kohöttamiseksL
Runsaan sadon saamisesta Ja siiun-lilteimari^^^^
tö^^
kohottamisen alalla Neuvostoliiton
Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö
on palkinnut tänä vuonna;Neuvosto­liiton
mitaleiUa yksitoista Zältsevllle
nimetyn neuvostotilan "työläistä/
Pohjolan ankarista Ilmastosuhteis-ta
huolimatta tasavallan kalastajat
hakevat ja löytävät yhä uusia apajia
ja ylittävät huomattavasti suunnitel­mansa.
Stalinilaisen perustuslain auringon
alla tasavallassa on saavutettu san­gen
hyviä tuloksia muodoltaan kan­sallisen,
sisällöltään sosialistisen Indt-tuurih
kehittämisessä. Yksistään tä­nä
vuonna -käytetään kansanvalis­tukseen
noin 170 'miljoonaa ruplaa;
oppilaiden lukU koulujen ylemmillä
luokilla öh lisääntynyt 6 tuharmella
viime vuoteen verraten.
Tasavallassa on vältloh yliopisto,
öpettajabpisto. Neuvostoliitpn Tiede­akatemian
osasto, j a mvdta t i e t ^ l l i -
siä tutkimusiaitb^ia, monta teknillis­tä
keskikoulua, y l i 700 koulua, monta
sataa'klubia Ja kirjastoa, elokuvateat-
Kaupan lisäämiseen
suotuisat olosuhteet -
Moskova. — Novoje Vremja on Tas­sin'
toimiston kertoman mukaan k i r ­joittanut,
että tällä' hetkellä vallitsee
suotuisat olosuhteet Neuvostoliiton ja
suurten •kapitalistimaiden välisen
kaupan lisäämiseen. K u n Neuvosto-liitoh
vuotuinen ^iljatuotanto on nyt
lll,'250,000 tonnia, niin kykenee se
toimittamaan viljaa sitä tarvitseville.
Sama pitää paikkansa puutavaraan
nähden. Neuvostoliitto t^as puoles­taan
ori valmis ostamaan raakaaineita
ja teollisuustuotteita.
Amerikkalaisten painostuksesta
huolimatta onkin kauppa Länsi-Eu-roopan
maihin lisääntynyt, mm. v i l ­j
a n / v i e n t i Iso-Britanniaan kolmin­kertaistui
vuoden 1948 jälkeen.
Siirtolaisuudella
keinottelua aiotaan
rajoittaa Suomessa
kelsinld. (S-S) — Saadun tiedon
mukaan on soslalimlnisteriössä laa­dittu;
lakiehdotus, jolla on tarkoituk­sena
rajoittaa siirtolaisuudella kei­nottelu.
Maastamuuttoa- koskevien
tietojen antaminen on suunniteltu
työnvälityksen yhteydessä maksutto­masti
tapahtuvaksi.
Neuvostolehdet varoit­taneet
länsimaita
Moskova. — Joulukuun kolmannel­l
a trilkolla julkaistiin useissa sanoma-lehdissä
kirjoituksia, joissa tarkkail­tiin
U S A : n ja Exuroopan taloutta.
Näissä kirjoituksissa osoitettiin, että
asestautumlschjelma tulee johtamaan
niiden taloiiden rappeutumiseen ja
samalla todettiin, että Neuvostoliitto
on valmis normaalisiin kauppasuhtei-siiin
kapitalististen maiden kanssa.
Port Aiibor, — Tjöväenliikkeessä
opitaan kokemuksista j a niiden ope­tusten
kantta selvitetään kysymyksiä
joista on mahdollisesti ollut vajanai-nen
käsitys toiminnassa. Tässä mie­lessä
suoritettiin intemational-osuus-
'liikkeen vaiistuskomitean joulukuun
kokouksessa arvosteleva katsaus toi­mintaan
lokakuun väJistuskuukauden
ja 23rvuotisjuhlien aikana.
S t o m i o l t i i n . että osuusUikkeen v a ­listustoiminnan
yleinen suunta' on a -
varturiut j a tähtää liikkeen laajenta-miseeri
Järvienpään väestön etujen
pchjallav Mutta samalla tuotiin ilmi,
että" tätä" suuntaa on suomalaisten t a ­holla
osittain ymmärretty väärin. On
nimittäin sanottu, että suomenkieltä
ja suomalaisten merkitystä väheksy­tään.
Tässä yhteydessä mainittiin, .että,
25-vuotisjuhlissa oli monipuolinen ja
hyvä ohjehna. mutta suomenkieh oli
Si-i-uutettu.: Tätä: väitettä tulkitsivat
eräät hyvää tarkoittavat emännät s a ­noen,
että 23-vutisjuhlissa "CSJ : n
tervehdystä esittäessään ••Hill teki sen
englanninkielellä." Tämän kirjoitta­j
a myöntää omasta j a osuusliikkeen
vaiistuskomitean puolesta, että emän­nät
olivat; oikeassa.. Koska juhlissa
oli Vähän .suomenkielistä ohjelmaa,
olisi minim pitänyt .tervehdystä esit­täessä
puhua suomenkielellä.
Tämän johdosta haluamme sanoa,
että englanninkielen käyttö ei ole
kansainvälisyyden mitfepuu. Vaikka
se vastaa suomalaistenkin nuorem­man
polven vaatimuksia ja on ehdot­tomasti
huomioitava niin sittenkään
el International-liikkeen kasvu j a
laajentuminen perustu englanninkie­leen.
Todellinen laajentuminen pe­rustuu
kaikkien monopoli^vastaisten
voimien yhdistämiseen liikkeen osta-japiiriin,
sen kannattajajoukoiksi. Se
tarkoittaa sitä, että kaikki työväen-luokkaetujen
puolustajat suomalais­ten
keskuudessa on herätettävä käsit­tämään,
että tällä hetkellä heidän y h ­teinen
laitoksensa on juuri Interna-tional-
osuusliike.
Yleensä ymmärretään, että sota-kiihkon
vimmassa ovat työväenliik­keen'
taantumukselliset johtovoimat
myyneet itsensä imperialistien ohjel­man
kannattajiksi. Ne ovat antautu­neet
suurrahan sotatalousohjelmalle
ja saattaneet aikaan repeämän työ­väen
unioliikkeessä; Menneisyyden
kokemuksista käsitämme tämän suprr^
rahan kiihoitushumalan olevan ohi­menevää,
joka kestää vain niin kauan
kum työvä.enliikkeen rivijoukot sel­vittävät
itselleen sen turmiollisuuden.
•N. .-
Mutta jos sekaannuksen sallitaan
vaikuttaa, niin tästä välinpitämättö­myyden
välikäudesta voi hetkellises­ti
koitua työväenliikkeelle suuriakin
vaurioita — fasismiin tähtääväfvir-taukset
voivat tuhota demokraattisen
unioihin järjestäytymisen ja muut­kin
työväen toiminnan oikeudet. .
Kaikkien tämän tosiasian käsittä­vien
on siis säilytettävä toiminnan
ohjaammen ja edistäminen käsissään.
Ennenkaikkea on pyrittävä säilyttä­mään
yhtenäisyys kaikkialla mis»
sotahumala ei ole saanut aikaan a -
vointa repeämää. Tämä tehtävä el
perustu yksinomaan siihen, että on
pyrittävä sellaisen rakentamamme y-rityksen
säilyttämiseen j a lujittami­seen
kuin on Internationalosuuslilke,
vaikka sekin olisi j o riittävä sitä var­ten.
Mutta yhtenäisyys on välttämä­tön
koska se perustuu koko työväen­liikkeen
taistelukyvyn säilyttämiseen
ja suojelemiseen. Mikäli voimme sen
tehdä yhdistämällä Intematlonal-osuusliikkeen
piiriin työväen ja f a r ­marien
voimat sikäli myöskin avus­tamme
Järvienpään työiäenliikkeen
yleisten etujen ja kokonaisuuden a -
slaa. •
Tätä : International-osuuslllkkeen
laajentamista j a lujittamista ei suo­riteta
siten, että toimintamme kan-salnvälis3^
s rajoittuisi, ainoastaan
englanninkielen käyttämiseen. Osuus-llikkeemme
rakentamisessa perustuu
ianaainvälisyys tya;'äen ja fanttiJ:
JuokJtayhtenälsyyden käsittSaiseter
sen pohjalla njahdolllsimaaa^jr'
jen • edlstykselllrten ilJmlsjoaSä
mukaan vetämiseen Ja t o i i ^S
herättämiseen. Suomalaistenko
dessa se tapahtuu ensikädesa^
menkielellä Ja toiseksi ?uufia3
kansallisuuden, ukrainalaLte^^''^
kuudessa' heidän omalla kieläS!
ruotsalaisten keskuudessa n i o S'
lellä Jne. Mutfa kaikkien k 3
suukslen keskuudessa on h u i ^M
va-nuoremmat sukupolvet ji^^i^S*
ninklelen käyttämisen tärkeyjjS"
ky^rmyksessä toimtata n i i d e i i k ^ ;
dessa. International-osuualiikkeea
leisen Johdan pitää siis penjstta ^
hen, että kyetään yhdistämäaa k i '
ki nämä Joukot, ^
Tältä pohjalta lähtien oa
kiksi välttämätöntä, että
kokouksissa oh pääkielenä
kielLi Mutta sillä ehdolla, etli öt^
kielenkääntäj^ suomenkielelle ^?
päinvastoin — •-. Ja muiUekIn kie]i§|
mikäli se on tarpeellista. iPiäasiairf^
että Jokainen saa sanoa sanotta^i^l
siten kuin parhaiten taitaa. f?
Jos osuusliike ei nykyisessä tJaN
teessä voi myydä tavaraa halve J , .
la niin se myy sitä kuitenkin
halvalla" kuin muutkin väihittäijE
keet j a antaa sama41a oman
tunnim sitä tehdessään. Mutta j
ta' e i ; olekaan pääkysymys-l
kaikkea on suomalaisille yleenö
tava- selväksi edistykselllBen
näisyyden suuri merkitys, jota i
vienpäässä edistää ja edustaa'
national-osuusliike. ODen yhti
minnassa esim. «olaluun alueen j^^ri
mers Merchantlle-kauppojen ja |
mers Marketing Associationin kaii^'>
on sen merkitys korvaamaton. ' j -
Tätä yhtenäisyyden suurta matf 1
tystä ei voida korvata joillakin*
kuasioilla ja vaikuttimilla, tM^\
nenkään pitäisi sitä heikentää
semalla erilaisten hintakelnottär'|
puhvien perässä. -i
Kysymyksessä on ensikädessä :
väenliikkeen edistyksellisen ylitaj
syyden suuri asia ja toiseksi tyaiäö'
ja farmarien yhtenäisyys iis^l^ |
vienpään ' kansanjoukkojen
suuri kokonaisuus. 1 l'-
(Seuraavassa-kirjeessä esitän li^'.
errään tärrkeän kyssmiyksen, Joh 1
toistaiseksi Jäänyt huomioimatta k'
suustoiminnalllsessa työskentelTOi^..
me. — A T H .
Outoja ruokatarpeita
VVashington. —; Yhdysvaltain
tus poisti joulun edellä hintasäjnkl
telystä paistetut kaxmutetut BA.
ja kannutetun kalkkarokäänneal
han. Tieto ei kerro "miten paljon^
mä herkut ovat maksaneet - u i ,
arvatenkin niidenkin 'liinta on tC(
perin korkea kuteii muunkin liJm, 1
ii FINNISH STEAM BATBB
5 6 ^ VVidmer Stictt
Toronto, Ontario i,;
MIEHET: A*
Keskiviikkona ja torstaina 3-U4|
Perjantaina 1-12 i.p.
Lauantaina 1 l.p.r2 a.p. {
Sunnuntaina 8 a.p.-l Lp.'
NAISET: k
Keskiviikkona j a torstaina 3-131»'
Perjantaina j a lauantaina M3I|)|
PUHELIN EL. 2571 ,|
PeterA.Vesa,BJli
Barrister, Solicitor, Notaijl,
SUOMALAINEN
LAKIMIES
^ GE. 3392
1028 Dahlorih Ave« To
tereltä.ja kiertäviä elokuvia; venäläi­nen
j a suondalainen draamateatteri
yaltion..la'ul.u^^^ "kan­tele''.
, i i s e i t a i l c a ^ jne.
Karjalais-suomalainen musiikki- Ja
•tanssiyiikko Moskovassa k.v. loka­kuussa
osoitti havainnollisesti, kuinka
suuren"kukolstukseensa on neuvosto­maassa
kasvanut taiue j a kuinka suu­ria
niahdollisuuksia on neuvostomaan
kaikilla kansoilla kulttuurinsa kehit­tämiseen.'
Karjalais-Suomalaisen t a ­savallan''
työtätekevät' rakastavat tai­detta
jä"<föallistuvdt aktiivisesti sen
kehittämiseen.' - • •
Petroslcoln ja Secsjärven kansan-kuorot
ovat viisitoista vuotta tehneet
suiutajä hedelmällistä työtä laulu­ja
tanssitaiteen propagoimiseksi. Mos­kovan
yleisö' antoi suuren arvon näi­den
kuorojen laulu ja tanssitaidolle
tasavallan musiikki- j a tansslvUkon
aikana..' ' •
Räirfianomalsella rakennustyöllään
Karjalais-Suomalaisen S N T : n työtä­tekevät-
lujittavat kansojen rauhan Ja
turvallisuuden tuen — Neuvostoliiton
taloudellista. mahtia ja kulkevat var­moina
, eteenpäin kommunismin k u -
kol^tayi% kukkuloille. '
HALUATTEKO OSTAA TALON j
TAI; MYYDÄ OMANNET
A N T A K A A MEIDÄN A U T T A A TEITÄ NÄISSÄ ASIOISSA
ARTHUR H. KIVINEN
TORONTO" R E A L ESTATE B O A R D I N JÄSEN .j
33 Esgore brive : PuteUn MO. 5464^^^^^^^ 12, OnU'*'^
4'
mm!
PYSÄIOTÄKM imMÄN
AfflEUTTÄMA YSKÄ j
Pysäyttäkää se heti eiiroopp.
DIANA-TIPOILLA, eurooppalaisen r
mukaan tehdyllä lääkkeellä, minkä jt
henkilö kmkldallä: Euroopassa on tunt
viiÖsiä jat jota ön;nyt;myytävänä t»»Ds 1
kallisessa rohdoskaupassanne.
! Muutamat; tippa DIANAA otettunV
.sokeripalassa tai kuumass? .vedessä<4»
päivässä, helpottaa hbti KYLMÄN «'^
henkitorven ^ulehdiikisessa,' ko.
hammassäryssä ja ori erikoisen hyvä»
huuhteluaine. Sopii myöskin miahj,
köituksiin taloudessa. Huomaatte,
röoppalaiset DIANA-TIPAT byat ^•^'^
tiensä useihin koteihin kaikkialla ^ ,
erikoisen auttavana lääkkeenä talvö»
kesällä. Canadässa ei ole toista
taista lääket.tä. Hinta $1^9.
'M
I ^
•
•f
Ui
ii