Vapaus, May 20, 1954

              Sivu 2 Torstaina, toukokuun 20 p, — Thursday, May 20, 1954
VAPAUS CUBEannrt < ^ ladepcadgot JUbor
OrpLZX of FbaUSx CnjuUäaxuL Es»
teblUbed ,Ko7. 0, 1917. Atitborlxed
M «econd cUsS msil bj tfce Port
Office Department, Ottawa, Pub-
Jltfted thrice- «eeklj: Tuesday»
IZtaxBdaj» siui S^tardaTB Vitpsus
FObliAhiiJS C(»np«iir I>t<U at ;100'102
J3m Bt. W , Sudbmjr* Oat^ Canada,
Telephones: Bus. Olfice OS. 4-4264
BäiUfSi&l Office 0 8 , 4-4265. Manager
E. S a k i t EditorW. £ k l t U)d.Mamng
addrea»; Box 6g. gqdlwnr,'OnUrio.
Advertteing » t « s upon appUcation,
TYaoalation frce of eharger
TZLAU6HXNNAT:
Canadaan: m c 7JOO 0 kk, S.75
TbdimnolM: 1 vk. t i » 0 kk^4;30
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kuka
-Jätettäköön Guatemala rauhaan
, - käyttää silta, etta \Väll Streetin sotaiset raftamiehetovai lylity-'
neet muokkaamaan YbdysvaUain ja muun maailman yleista mielipi­dettä
otolliseksi sille, etjfa valtiosihteeri Dulles voisi lähettää sotajouk-
Itonsa Guatemalan pientä kansaa kurittamaan.
. sÄjalella sitä suurta ^'vaaraa*' minkä 3-miIjoonainen' Guatemala
[aiheuttaa ISCkniljoonaiselle* Yjhdys^-alloille, mikä normaalisissa olofs-isa
väittää olevanpa koko maaifman Jsäniäl'
I Tällainen suuri '-vaara" on ilmeisesti olemassa, sillä AP,tiedoitti
.viime maanantaina VVaibinjjtonista Seuraavaa: - >
i i
^•Valtiodepartmentti syytti täniän, että vasttnmlstolaiseen
Guatemalaan on lähetetty "tärkeä aselähetys neuvostojen kon­trolloimalta
alueelta."
Tiedonannossa sanottiin, että 'valtiodepartracntti pitää
tätä val«n"ana kehitysvaiheena''.*'
' \ ' Kuten naky>', Yhdysvaltoja ei siis uhkaa mikään tavallinen, väan;
"%yvin "ji-akavff vaara'' pienVst^a Guatemalasta! ' i
j Tutustukaamme va6äo yksitytskobtaisemmin asiaan,, (Myönnäm­me
kemaastijrvcttä Btelä-Amerikan maat ja niissä ^-allttseva tifanne
ovat meille melko vieraita ja kaukaisiakin — sivumennen sanoen kor­jausta
vaativa tilanne.^ 'ilutta meille oli äskettäin onnellinen f ilaisuust
Jtuulla edesvasttjuUincn guatlemalalaisen erittäin valaisevaa puhetta,
jja samalla keskustella hänen kanssaan yksityisesti. Me viittaamme
isiihen Guatemalan (porvarillisen) sanomalehtimiesyhdistyksen jäiel
keen, joka sattum^äia oli vappuna täällä Sudburyssa ja puhui tSlla
Ipiideiyssä, vappu juhlassa maansa asioista.
p ' ^ f u t t a sitä ennen lienee paikallaan luoda"'yleissilmäys Etelä|;
JAinenkan ;maihinir jotka ^ovat yhdysvaltalaisten rahamiespiirien'kB||
|vassa. puristuksessa jä"riisio5sa. "aleille sanotaan jänkkien sotasuu^^
jnitelmten puolusta jäin toimesta., että YJidvs valloilla ei voi olla mitään,
r |vaIloitusaikeita, silla \Tidys\'alioiila ci ole ollut, ei ole, eikä voikaan
4olla mitään' siirtomaita. Tosiasia kuitenkin on, että Etelä-j\merikan%
maat ovat tähän asti olleet sanan varsinaisessa mielessä Yhdysvaltattfl
'rdi^pääbman siirtomaina. Ottakaamme psimerfciksi Etelä-Amerikaij
|suurin maa Brasilia, missä Yhdysvaltbjen suuryhtymät ovat' alistaneet,
^valvontansa alaiseksi 70 prosenttia koko maan tuotannosta. . ^
i - Chilessä ovat amerikkalaiset kapitalistit anastaneet käsiinsä ta-
Jlouselämän, tärkeimmän alan, vuoriteollisuuden. / Kaksi yhdysvalta­laista
yÄptä kontroUorpS prosenttia* Chilen^ koko kuparituotannos^j
^fuita samanlai^ esimerkkejä voitaisiin luetella. ' l ^ !, ' T
G^temälas^. mfetä^vi^^ miljoonaa 4ij)yhäaj'a\suurinpafta^^^^^^^
: Mfina Soomlnen.' Wat<rs Toft-nshl-pista
taTttää. tinään. toulcoicuun 20
päivinä, 85 vuotu.
, lif4ina Ritari, Lockerto^sU. tiijrtti
viime tiistaina 73 vuotta.
YhdiTnme suktilaisten, Ja. tuttavien
onnentoivotuksiin!
Kjfsyiriyksiä ja
vastauksia
T T Ö K ^ Y T T Ö M T Y S E L Ä K K E E T
Kysrmys: Meillä on hiukan risti­riitaista'
tulkintaa Ontarion maakun­nan
työkyvyttömyyseläkkelsilnf näh­den;*
Josta syystä haluamme $aada,voi-kean
j a pätevän vastanlLBeni K u n hen-i-kilö
saa tätä eläkettä 480 dollaria;
vuodessa niin:saakoyhän^
Usälcsi 75Q'doIIariavtu>diäsa? J a miten
paljon siit}ä tapauksessa, että kum­matkin,
j i i i n mies ktiin-vaimokin saar
vat tätä eläkettä? — Väittelyyn Jou-trniut
Vastan»: Ontarion .huoltoministe-riCn
julkaiseman asiaa koskeran len­tokirjasen
mukaan saa yksinäinen
henkild oma ta ^vuodessa enintään 720
dollarin r v u o d t u i o t : s^
den eläkkeen, 40 dollaria kuukaudes­sa.
(Mainittuun 720 dollarin .tuloon
sisältyy myöskin eläketulo. Mikäli
naimisissa'olevavja-vaimozisa ka
elävä lienlciUi on 'kysymyksessä, saa
hänen: tulonsa' olla;: enintään i;200 dol­laria
«vuodessa, eläketulot mukaan
laskettuna.
i P M n i l l i l ^ i i i
Englantilainen viikkolehti 'The New Statesman
and Nation'' tarkastelee DuOesin epäonnistumista
Korean sodan benUnen i s^ John
FosterDone» poisto! Gesevettlom.:'
ferenssSsta^fcosica häntä "d-iatMt-
•keTtui.^yie]Jif ajatukseen ' r-yh:el£e£tä
- j ioogressJlIe • Ja: rnsA: tf. yfcl-ta
tanrlttavan siellä, miss» barki-' sÖlIe si tä, etiä hänelU yhä oli -taka-taan
raolianlijan patactlamista ( taskussaan «politiikka joka p.tä!si A a -
IcnosoftnkseUista poistnmiäa 'oa
Urkastelini enclantilainen viikko­lehti
•'Tbe N'ew SUtesman and
Nation" hyvin mldenkiintoJseUa
;> tavalla^^^^
sejiia- Relsiocin Vapaa Sanan se­lostuksen
cdellämainitnsta iarfcas-telnsta,
v
vesta Oli j o ennen, konferenssin'.'alkua
suunniteltu eräänlaiseksi; vo.raaeleek-t
si. Mutta siitä on Jo nyt muodostu­nut
yksi: loistavin V. epäonnistumisen
synihooleJ£,a ja esimerirelstä. «Brfhi-nin
fcoiif erenssissa DullesÄUostcd*^
n Uisestl matkustamaan Geneveen.
Jos'liänen: vastapelaajansa osoiitaiSi'
vat hiemankin Uppiniskaisuutta Jän-siralloille.
Jos hänelle eätetitäisiin
vaatimuksia, joita hän'ei vo s i J^Tväk-syä,
laskettaisim epäonnistumisen
pääpaino näiden vastapöaajien har­tioille
j a saataisiin siten t'e raivatuksi
selväksi "yhteiselle toiminnalle" A a ­siassa.
Mikä tässä suunmiehnasäa meni v i ­noon,
kysyy lehti, >I>ullean Berliixiissä
QdÖanti valmistautuu ^
vet3rpömmisotaan
Hollanti 1 on rakentanut' maailman
ensimmacsen siviiliväestöä pommi-su3
janv - vetypomminäyökkäyksä!^^ vas­taan;
1 Suoja sfJailläeeH^^
sessa-noin 3 km.maai4>innan.alapuo­lella.
Suoja oa. JaettU'kolmeen osas­toon
j a siihen ma^ituu 500 }hiniä&.
Siiheä on neljä käytävää j a katto on
t^ty£.radicakti{visuuttavi vastustavak­si;
rtVarus oikoinen t u u -
leMisjärjestehnä ja keittiöl
noudattama takUikka — v i e S ^ j t oi
konferenssi N L : n kanssa ja älten
Länsi-Saksa aseistetaan — epäonnis­tuu
Genevessä:; koskajEuroopassaijvalf
Ltsevat olcsiöiteet ovat arssua toisen­laiset
kuin Aasian ' olosiiiCee'E.'' On
tonen asia puhua kollektiivisöt^'.tur-valUsuudesta
kesken, joilla on tioSyJä maantietsel-lisiä
j a polJtttsia ^htälaisyjteiä^^tja
aivan toinen asä vaatia yhteistä
toimintaa" alueella, jcssa välEf&e
siinä määrin vounakas vastenmieli­syys
läntistä imperiaJamia" kohtaan
kuin Aasiassa. } ,
Ku tenkin herra DuUes teki kovaa
työtä Lontoossa j a Pariisissa saadak­seen
ne; ennakoita suostumaan Aasian,
"turvallisuuslattoon". Hän kuvitteli,
että hänen ehdottamansa luttopakctr
taisi Kiinmi;myönnyt^sim;::Kun hän
siteen aLko käsittää, että näin^ei t a ­pahtuisi,;
hän Itaikesta huolimatta i ar
»Jan p^atrioottmen kansa nousi yhtenä miehenä iätä ulkomaista riistoa
l^astaanja valitsi hallituksen, mikä päätti köyhj^des^ ja kurjuudessa
jeläneen-kansan taloudellisen^ aseman parantamiseksi toteuttaa määre- :
'sformih. minkäsfJerusteell^ ko. amerikkalainen suurj*htiö menetti osan
fsuurisia maaomaisuuksistaan. ^ ^ ^
^ t^anotaan^ edla )k)rvati5ta tulee "p^to jos kajotaan'sän lihavaan
tkukkäroon. öfeistä tuntuu, että juuri tässä onkin se "vaara" mikä 1
nyt muka uhkaa Guatemalasta'Yhdysvaltoja tai iarkemmin sanoen
'yhdys%'altalaisia suuryhtiöitä. " "
'Kuten sanottu. Guatemaja on hyvin pieni maa —: vieläkin pie-
Juempi kuin Suomi. Sen pinta-ala on vain 42,000 eekkerinalaa ja
'•^väkiluku 3,000.000, Enemmistön Guatemalan Ti-äestöstä muodostavat
äintiaanit, joita yhd.vsvallalaiset suuryhtiöt ovaipitaneet takapajuisina'
.yja halpapalkkaisina työlisinä. Nom 75 prcsinttia koko Guatemalan
^väestöstä on lukutaidotonta.
l Mutta Guatemdilan isänmaallinen hallitus ryhtyi asiaa paranta­jinaan.'
Yllämainitun maareformin perusteella on jo aiuiettu noin
*/12,000 eekkerinalaa < maata 55,(XJ0 > talonpojalle. Kaiken' kaik-
~ tiäan,on'suurtilojen ontiistajilta takavarikoitu 1,200.000 eekkerinalaa
Inmtaja yksinomaan. vhd>-svaltalaiseUa. Vnited Fruit yKtiöUaonl
mm
m
italavarikoitui42^6.0003eekkerinalaa maata,
* Eikä ^ tässä kaikkL ^ JViime vuonna yhdys\'alta]aisen Bon and
f5hear yhtiön sahkötyölaiset voittivat palkankorotuksen, mikä aihent-
|taa WairStreetin miehille $250.000 vuosimenot. Ja kaiken kukkuni
ralts! on Guatemalan hallituksen toimelta rjhdytty rakentamaan
^kansallista maantietä, joka ryhtjy kilpailemaan yhdysvaltalaisten ra-iliamiesten
omistaman Guatemalan rautatien kanssa. ^ ^ ^
^l'-" KaikJrf tämä on luonnollisesti kuin myridtyä Wall Streetin r a b *|
tmiehille, Yhdysvaltaiti tomiesta onkin jo järjeitetty pientä "Guate-
^rhalaa vastaan julkinen boikotti sen vuoksi kun Guatemalan kansa ei
halua alistua Wall Streetin rahamiesten riisfef tavaksi. ^ \ >/
' Sotaiset jänkkipoliiiiköt ovat monelh muullakin ta%*alla ilmais-
^ si§et halunsa kääntää ajan kelloa taaksepäin Guatemalassa'. Ensiksi*
• ^yhdysvaltalaiset rabamiehet vTJttivät järjestää useita vallankaappauk-
,sia. Sitten jtitettiin provosoida sisällissota-, Mainittakoon se tosiasia,
^että Guatemalan hallitus julkaisi viime tammikuussa asialArjoihin
jperustuvan s\-ytöksen siitä, että Yhd\-s\aUain toimesta valmbteltiin
^asedlista sekaantumista Guatemalan sisäisiin"asioihin. Tämän ^ ' y -
;töksen perustedla inter\-ention piti tap.-»btu3 United Fruit yhtiön
. ^ siipien suojissa olevan erään guatemalalaisen upseerin johdolla.
* Kaikki asioita set^aN-at henkilöt muistavat aivan ä^ettäin C a -
^tacasissa pideljTi Amerikan aaltojen'konferenssin, mihin osallistui
4 kaikkien tämän mantereen maiden edustajat Canadaa luktiimottamat-
Jta. Yaltiosihteeri Dulles painosti s i dE ääreuömän voinukkaasti
^ 'Guatemalan^edustajaa ja sai lopulta tosin suurella vaivalla,jGiiate-
Humalan äänestäessä vastaan sekä ^leksikon ja .Argentiinan pidättyessä
1^äänestyksestä, ajetuksi läpi päätöslauselman, jonka perusteella voidaan
*»rj*tya'**yhteisiin toimenpiteUiin'', tarko;ttaen Yhd>'S\-3ltain wäarä\-k-jsfetä,
sUloin jos jokin Amerikan mantereen maista joutuu "konimu-fX^
nuvaaran kohteeksi". ^
' i 'Kun valtiosihteeri « y t julistaa;-että Guatemalaan 0 0 lähetetty
< 4-"aseita neuvostoalueelta", niin hän ilmeisesti yrittää muokata ilma-
' ~|piir£i Guatemalan sisäisiin asioihin sekaantumista \'arten Caracasissa
•^aaitauui^^Am-tämän
1&'
M M . : n Julkaisu
mattiyhd:stysliike? w . s^
vuoden nurndtjssa 3: Atlantin l i i t on
maiden suunnattomia sotavaruste^
luja lausuen seuxaanraa:
"f&Micaiist" juBcaisi joulukuun n u ­merossaan
«virallisia mumeroitaiuistä
Jät^läisnkis&U rsbuiaanenoista. ;j<A|
hin Atlantin sopivus. iNATO'). ts. a|
menkkalainen .;&perialismi von';kan­sat
pakottanut.^
Me koros^arnme, että näm^ä ovat v lr
rallisia numerolta. Jotka ^ eivät m i l ­lään'
tsvoln axma kuvaa'tdiieilisesta:
tUanteesta niistä tähtitieteelliaistä
simunista: huolimatta;-joita ^neosoitr;
tavat.
Voimane todeta näissä numeroissa
jaUuvaa nousua. Luohnollisesii on
kansan Ja ennen kaikkea työväen­luokan^
n i a k s e t b L v a : lasku, rk^
tämä/poUtlUkStä:'tuottaa:'suurkapibiV
listeille. jotica sitä harjoittavat, pää­tähuimaavia
^voittoja.
X i m a on eräs ^tätekn-än kan­san,
elintason jatkuvan huonontumia
sen syitä.
Tyoväerduokka tietäa.tämän. Sik­si
se ei ainoastaan käy yhten^tä
j a horjumatonta taistelua vSOittfimien
vaatimustensa puolesta vaan; taistelee
yhdessä' kaikkien mttidenväest^^
rosten• kanssa ^ivarustelujen 'supistar;
mispolitiikan ja; kansainvälisen' jän­nityksen;
lieventämisen' puolesta /vii­den
suurvallan; U S A : ; i . Neuvostolii­ton,'
Suur-Britannian; (Kiinan kansanf
tasavallan; j a yRänslum välisen -»•ält-tamätömän
> yhleisynanSrytaen ;:ipoh-:
-jalla.
-».Berliinin; koxifmrnss^
liiton ulkoasiainministeri Molotov
esitti seuraavan paätosIauseImaehd»>;
tuksen:
• "Yhdysvaltojen, - SuUr-Brjtannian,
Hanskan JaKeuvostoUiton haiutukset;^
joita" elähdyttää halu ratxhan lujitta-
•Maa 1949
Belgia^ 153
Canada 338
raäsesn ja Jännityksen vähentämisen
icamatnvälisissä suhteissa, pitävät
välttämättömänä ryhtyä tounenpuei-;
siinl joiden tarkoituksena on keven^
täasitä Mskasta taakkaa, jonka soti­laalliset-
menot idlpavarustelun p s a -
jalla muodostavat kansoille ja* ovat
sopineet:; s i i t ä . e t t ä ; Neuyostolutto;
IJS.*, Suur-Britannia"'ja'»Ranska Yhr
djstyneiden J^ansakuntien puitteessa
ryhtyvätitoimenpiteisiinifcokp maail­man
käsittävän konferenssin koolle
jprjpagandansa ole sallinut hänen tar-;
jota ^ vastapshreluisia etsimilleen
iiiyöanytyksjlle::. jokainen -mahdolli-
;'neh':sopÄi^^^^
peräär.5?-jaiseaä;. Toiselta puolen kon­gressin
.varcvaisemmat repufalikaan:-
tukfemasta herra, DuHesfn hurjistu-'
neita.sanoja terillään. . '
;':: Tämä jakomieh ta uria - muistulta%-a
•rjakasnttimm^
piirieeiiä^ ;.yhdyivaltain;: ulkoasioitten
;hO;tamiS£SS3j. • .Eiseröiowerin ajeleliti-van
j a pelolla TatiastavanäialhEuIisen
pohtjikasHa ei: ole johdonmukaisuutta
eikä suuntaa. ^Eräänä päivällä v^^
.f!reiMentzi
laisia jiiukkoja lähefeitäisifn Indo-
Kiinaän,.f,iTö'sena päivänä
väittää; ettei hän ois koskaan harkin­nut
moista •hirviömäistä ajatusta.
;&ääiiä';.^äiV.ähä*?21^
raali Radfor^d tulevai: Lontoss«n vaa-
'l^fö^k^roi^pu^
|f en^^oInäoiKiihä?^^
vä:^ Washtngtoniia palannut ami-vraali|;?
j^!ät&;|^^
Kolmantena .päivänä: pre£rf2r::ti p u ­huu
modus vivendjstä: *. . . yritäm­me
ohjata kurssia ka^ade.»! äir'niinäi-sryden
Talilla, joista toista ei voida
^saavuttaa; elkä^toista: hyväksyä: V
teiiä päivänä Duilesipuhuu sitä, toi-j
muutaf:,i^s.V^
lensä £anssa, ei hänen oma sotainen' Ies on hark.'tsemat;tomiIla saneillaan
sian kur-ssa ilman Yhdysvaltain yks:-'
puolista toiminJtaakm. J a Itpuksi —
ios hallitus päättäisi ryhtyä sotilaal-'
hseen toimintaan, se 'voisi, jjcs ;Kaak-ko
»-Aasian H Jtto oJ^si jo oUat alJe-kirjoitetta.
'välttää kunnitittsvansa
kan£afni;äl siä sitoumuksia j a toimi-;
vansa tarvitsematta saada siihen^kon-;
^ressai ^ ösnakkosucBtumusta.
Toistaiseksi näniä suunnitelmat
ovat aikataulustaan jäljessä osittain:
sik^.iMäka. USA-.n.haiatus^aetää^ et4
tei »e^voi panostaa Ranafcaa, jossa
valhtsee yleinen iQ-Uästj-minen Inda-
Kiman sotaan, liiaksi" j a osittain taas
siksi, koska Churchia ja Eden ovat
jyrkästi kieltäytyneet suostumasta
Bidault-rt' pyyntöön hätätjlatoimm-'
nasta. Mutta nämä eiväc-kuitenkaan
o U ^ pääsyitä herra DuUesin epäon­nistumiseen.
Hänet petettLjd^ mutta
el niinkään Lontoossa k u i h Washing-tonissa,
kutea eräät amerikkalaiset
huomioitsijat väittävät,»Aina sxuä
lähtien' k u n repubhkaanii pääsivät
valtaan, ovat US-4:n halhtus j a kon­gressin
äärimmäisyyssiipi kannusta­neet
toisiaan kommunisminvastaisen
hysterian -uustn* ennätyksiin. Jos
oletamme, että herra^^Dulles olis: to­della
hal-unnut neuvotella ^vastapuo-kuträmiseksi
»vuoden ,1954; aikana kär;
ottelemaan yleistä vi^rusteiden supis-i
"iaausta. j a •osanottajina seikä .Yhdis-!:
tyneiden^ - K ^
että ei-jäsenvaltio?.
Täysi yhieisyimnärrys on saavutet­t
u myös siinä, etta suunnitellut toi-i
meajpiteet varusteiden yleisestä supis­tamisesta
ohsi; ryhdistettävä - atomia-,;
seita koskevan probleeman i samanai-r
kaiseen ratkaisuun." >
Miten voisivat nämä järkevät sa­nat
olla: saavuttamiattar voimakasta^-
vastakaikua kaikkien työlasten kes­kuudessa,
joiden tunteita ne tulkitr:;
sevat? Ja mikä vastakohta Ameri­kan
valtuutetun John Foster D u l -
lesm omaksumaan asenteeseen ver­rattuna,
jcka avoimesti lausui: " Y h ­dysvallat
ei suostu osallistxmiaan VIIT
den vallan k c n f e r e r i s s i i n ; ; ; : maail­manrauhan
yleisen käsittelemisen
merkeissä." ^
l^mä c n eräs nutä syitä, joiden
johdosta; työläiset jihdistyvät; lujem-^
m i n k um koskaan ; aikaisemmin Ja
taistelevat rauhan puolesta j a .-Vtr
;lantin sopimuksen iiohtiikkaa; vas­taan,
jonka: tavoitteena on varuste-r
lujen. lisääminen: Ja :;Saksan uudel-*:
leen varustaminen köyixdyttämis- ja
sotapohtikka, joka on suurten mo::
nopoliyhtymien etujen mukaista.
. Atlantm rsopimukseen kuiUuvien
maiden / sotilasmenot vi'(miljoonissa'
USA:n dollareissa).
Postilaitokseen
otetaan puolue-suosikkeja
Ottawa. — CCF.n edustaja Al.sta r
Stewart; Winn:pegistä syytti; Oanadan
postilaitosta, puoluesuosikkQärjestel-män
käyttämisestä postimestarien
paikkoja ' taytetCäessä -Ja ;5 hänellä . ph
kokonainen; hippu asiaka-joja syyttei­den
tcd itämistä varten.
; .: Puhuessaan alahuoneen atunncssa
Stewari-Banei;: että postilaitos on pyy--
tänyt neuvoja, nunitysten suhteen
tappiolle joutuneilta hberaa"lien ehr
dokkailta ja että heidän suos tuksiaan
on noudatettu nimityksä tehtäessä
Vaikka erään'alipostikcnltorin: hoita­jan
virkaan oh amoastaan yksi h a ­kija
nim si täkin huolimatta halusi
postilaitos saada hboraahen elidpk-kaana
: olleen Peter ;Taraskan suosi­tukset
ennen'lopullista nimitystä..Mt.
Stevräri .sanoi;'että hänen-mielestään
pitäisi post.la icksen tutkia hakijain
kelprisuusedellyksiä, varsinkin kun on
kysymyksessä yksi ainoa hakija, ja
hyljätä tai hyväksyä heidän sen pe­rusteella.
Mutta niin ei tehdä koska
äVoinnä olevien v r k o j e n täyttämmen
tapahtuu joka-: liberaalien ;ipaikallisen
puoluejärjestön tai vaaliehdokkaiden
suositusten perusteella, mikä osoittaa
postilaitoksen toimivan, puoluesuosikr
kijärjestelmän pohjalla. ^
SITÄ
' *OIlVÄ JEÄT 1JSKO
TVO.VTEKOÖN
Torontelainen Patr'ck Ballentmea,
viime vakolla tiedon, etta hän pj
isänsä, länteläisen uuutavaraimij,^
näärj Edvard Blake BaUentineäjSä:
asialhnen perilhnea ja että hän ta
isänä kuclinpesas.ä noin kolaie ml-jconaa
dollar.e. K u n häneltä iysjt
tUn mitä työtä hän rupeaa tekemään
saatuaan perinnön, sanoi Patrick:
•"lyötäkö? Minä en p^dä
Suoraan sanoen, minä eh usko työn-tekoon!'
, E l i a se ole kummakaan siUä Patnek^
to'mi Torontossa sellaisessa ilmoitus,
hikke^sä. jonka" preädenfcti hänm
isäasä c l i . Hän oli" myöntänyt viet­täneensä
kirjoituspöytänsä ääresi
vähemmän aikaa k i i i n kukaan mtm
ilmoitusm:es Torontossa. ^ , _
;: Kuka 'Vielä sanoo: Ahkeruus on'rik; '
kauden edälftys 1 '' ' ' -
a naluniomalta osaltaan; tehnyt;t^^
jiksi heuvottelurauhan keskitien mah­dollisuudet.
ii-Iämän-hälvaannUksen syy ei johdu
vain; hallituksen poliittisesta sekaspr-;
toisuudesta vaan myös kongressipohr
tiikasra uusien vaahen lähestyessä.
Kongress:v:i helposti ehdottaa rjota--
k i n poli liikkaa, mutta sen erilaisia
finanssi-: suurceoDauus- ja poUittisia
etUjä:ajaviHa .voimaryhmillä on: vetOr
oikeus, joka voJ halvaannuttaa kaiken
nime vastenmielisen toimiiman-vottelumahdollisuuksia
ei ele koska —
vaalikamppailun jo ollessa-käynnissä
— yksJEMn senaattori tai edustaja­huoneen
jäsen el katso vorvansa tehdä
myönnyiTksIä 'Tpunaisillz'. rKongressi
pettää OuUesia;; joka yksinkertaisena
ottaa" : to
paljon vsuiraviivaisemmin kuin ;am-mattii
»liit;kct; kieltäjrtymällä; tuke-;
niasta DuUesin karkeita haksahdiik-sia
ja tekemästä sellaista -sotajcbia"
Indo-Ki-nässa, jossa US.A.:n housut
olisivat: yksin t u l e s s a . ^ R e p u b l i^
aplodeerasivat .'."massakostonTI-vopUle,
kcska se lupasi helpotusta m esreserr
vien j a sotamenojen pulmalle. Mutta
Pentagonin lupauksista j a halUtuksen
uutta: strategiaa achtaan; tuntemasta
innostuksesta huolimatta herra Dulles
Pakanalälie^styön" '
harrastus suomalais- '
ien keskuudessa l
Port Artluu% Ont. — Täkäläisen
suocnalaisen Saalem-seurakunnaa
pastori. T , : P a j a ^ on ilmoittanut, (rtU:^
—Seurakuntamme :on; ottanut uudenf
udEon askeleeai;siinä; että lahety^an-J^
dMaattiname;; Miss. Saara Pyykköni
lähtee seurakuntammekaimattaniana-
FormosaUe niin: piani-kumviisuini.^
yjn. asiat 'järjestyivät. Tähän kanna-'
tukseen :csallistuu: myös; joitakin, jot-s
ka eivät kuulu Port Artiiurm seura­kuntaan",
sanoo " pastoriy Pajala- tie- ä
donannossaan.
;: M3amittu seurakt|pta kannattaa yh-:^
dessä .; muiden seiirakuntien; kanssa:
entuudestaan kahden lahetyssaaraaa-:
jan pitämistä Intiassa.
lationistlset pyrkimykset. Kykene-'
mättömänä tekemään' ratfaaa.kyie-?
nemättömäna;s5vl77ttämään uutta so­taa
herra Dulles rämpii Skyllan ja
Kharybdiksen väLllä. Harien t p p osa
' Yhdysvaltain johtöasemasu' on
päätynyt hänen mykkään >ja murjot-;
tavaan: poistumiseensa konferenssista, >:
jonka kokoontumista kaikki Yhdjfs-.:
ivaltoja lukuunottamatta ovat • halun-ri
neet.
Tällä blanteella cvat. myös omat
vaaransa Si^poUtiikka ja >USA:D
perustuslain negatiiviset pidäkkeet •
esteetä f Yhdysvaltain; johtoasemalle"
—' .tekevät Yhdysvaltain politukan
epävakaaksi juuri fiutä syystä, että
havaitsi, et.ä hänen atomisotauh-J jämä politiikka pohjaltaan on pikem-
;;Steve;Endicott7(vasenj-),; Canadan;
Talitta johtaja; päristämässä ftansallisen sihteerin toimesta eroavan:
J o r m a n Pennerin kättä. " ^ '" ^
kauksensa öliva t tyhjää ja hyödytöntä
lavertelua.' Hänen oh uudemman ker­ran
päätettävä, oKko vai eikö amenk-;
k a l a s a joukkoja lähetettävä uuteen
perifeeriseen^ sotaan — ; tällä kertaa
Indo-Kiinaau;;; Puoluejohtaja t ilmoit­tivat
heti Valkoiselle talolle, cUeivät
he suostu suunnitelmaan, ja näm her­ra;
DuUesin kaJcki äskeisten VI 'kkojen
aikana ottamat asenteet ja lausumat
sanat tulivat yhfä^kiä naurettavaksi.
; K a k s i vuotta herra Dulles on häily--
nyt "saavuttamattcman"'ja "hyväksy-;
mättömän' välillä ulkopolitiikassaan
rajat,- joita eivät ole rast neet U S
A : n vastapuolen toiminta ja ehdotuk-:
set, vaan Dullesm; oman, puolueen sa­malla
kertaa interventionistiset j a isb-nun
s.säisen paineen - aaltohikeheijas-;
tusta kum tulosta maailmantilanteen
huolellisesta : tutkimisesta.- "KenraaH
MacArtVur j a senaattori-: McCarthy;
seuraavat nykyistä pohittista kaaosta,
Yhdysvalloissa epäilemättä' epätoivon
3a;katkeruuden:/iunteella; jota voi Ue-
V ttää ainoastaan; heidän yhtä kat-.;
kera, tietoisuutensa suta.' että repulh
likaanit^ulkevat vaalitappiotaan koh­t
i marraskuussa. ^ O n kuitenkm a nm
selvää;;että-Yhdysvaltain hallitus her-;
ra ;DuIlesin haksa-hdukslsta; huohmati
ta yhä tekee pomjistuks'aijärjestääk-.
seen yleisehiKiinan-vastaisen ristiret­ken
Kaukoltaan. Englannin tehtävä-nä;
on:naiden valmistelujen pysähdyt-;
täminen.
Perusfeellfsfa korjausta Vaativa tilanne
Tanska 52
Ranska ,. i;3TO
Kreikka- 109
Italia .* 482
Luxemburg , 2
Htaianti 179
. N o r j a . . i . i i , > • » . . . . . V S I '
Portugali 50
f i u k k i 258
Suur-Britaxmia 2,181
YhdOravaBat' , 13,300
K o k « U i ^ a
Euroopassa 4^831
Koknnai^HTBna
NATOin p i i r i s ^ .1^303
1950
165
450
52
1.599
131
561
3
237
50
53^
248
2J77
14,300
5.413
2lDj2(»
19Sr
268
1,159
69
2.517
222
731
* 5
279
80
54
'273'
3518
.33516
1952
401
1.917-
98
3 706
164
842
9
330
116
307
4577
47^1
195r
450
2 m
156
iJ086
221
835
" I A
417
76
3Ä'
4,957
51,860
kdrbstettavä,
kisialmemoK
t kraattinen hallitus, Guatemalan hallitus <Ai Guatemalan kansaliismie-hisea
pon-ariston käsissä, mutta tämä kans«iltLsen porvarislöh^kontrol-
7 ^ 10326 ^ ll,SÖ
42.M1 59,812 63.4^'
.kaikkien patrioottisten voimien; mukaanlukien kommunistien kanna-.„'„, ^IM** itfQä iisätodistidsen»
tuksen j a tuen. / 'iiili^§^fi0il$>^^
^ . ^ TäHainen" on kaikessa alastomuudessaan* se '^suuri vaara" mikä ^
tloima hallitus on maan erikbistOanteen vuoksi omaksunut impernlis- ^ ' Yhdysvaltoja uhkaa GuatemalastiEU ^ . - - - j,' ' ^ ^ / t*f ia«sl«L|yÄäisten eäai * oiknidci
r . . . r ^^^.^ ^' sanottava, *^ttä jatetiäkSön Guatemali^'' t ' ^ a Ä W i . n i i l a ^ t ^ joiden
kenrOttiiiieltäTtpm varapr^
sidentti mr. Car. E , Berg oU juUs-
;;^ : fonnt paheelliseksivalheeksi natise;
' £[edoD,.^~eftä 'Hod 'Calrriers' mu<*n
.(AFX.) yhdysvaltalaiset virkailijat
' diivat allddrjolttaneet työehtoso-tPimnksenr
jonka suhteen canada-kusOla
työläisillä ä ole oUnt no­kan
kopntnsta, ei edes tilaisaatta
äänestää sopimuksen byväksymi-
'•^sen tai hylkäämisen puolesta —
vaikka tässä sopimuksessa määrä­tään
sen alan canadalaisille työläi­sille
hnonommat palkat, mitkä o-|
;;^? v a i käytännössä. Yhdysvaltain ete­lävaltioiden
pakkotyömailla. . ,
^ M r . " Berg, joka sivumennen sanoen
on H o d Carriers uiuon yhdy^valtalai-
'sQu^pääo^jan' edusta ja Canodassa,;^^^^
yrittänytkään ,kieltää ^sitä tosiasaaj
e t t e ^ jmdmtussä: ;:^öehtoäopimt&-:
sessa? määrätä: tämän; alan • canada-läislU^
Ityöläiälle;; etelävaltioiden; n ^
käpalkkii'akin alhaisempia palkka-faksoja.^
TcKiasiat ovat hirveän i t -
sephitaisia ja niitä e i voida kieltää, i
afir. Berg yntti ^kuitenkin pestä
putitaaksl unionsa amerikkalaisen
htt^sjmjohdon syntejä kieltämällä sen,
ettei -työläisillä ollut
mainittuun sopimukseen mitään s a ­nanvaltaa'sehttämällä.
että canada-
Iaiset\ työläiset ovat aina > t u k i ^ e t '
lällainen Icleltdr ei lnooiu|li|
srstifcaan ole mikään kleUo,
.«iitä» eUä amerikkalaiset nnlop»-
{^-,;mol jama, — sontien kaasapntkitoi-fcennettavaksi
sunnnltellnn luon-u
; ; . ncnkaasoputldjohdon;;
r rakka.
Jokin aika sitten eräät canadalai-set
työväenlehdet paljastivat tämän
suurpetoksen kaikessa alast<aiuudes-saanil
Mainitun työehtosopimuksen on
allekirjoittanut; Mainland Pipeline
Contractor j a International Hod Gar-ners.
Builders and. Common Laborers
Unien of »America ;— j a 'sopimus on
VQunassa toukokuun 31 päivään 1955.
;.;;Tunnettu tosiasia myös;on; että t ä ­mä
sopimus onall^drjoitettu canada-laisten
työläisten siamatta tilaisuutta
edes äänestää sei^ suhteen — j a että
s kysymys on myös canadalaisista työ­läisistä,
se näkyy.maimtun Vsopimuk-sen"
neljännestä ^u±iklasta, missä s a ­notaan:
eräjojen piiriin fcnäoii koko T h -
% dysvallat jaf Canada."'
1 '<.
^ THa^ e i saHi^ yksttylsknhtaismimin
täinän kysymyksen. ;käs2ttelyä; imutta
todettakoon kuitenkin, et^ tässä
V työehtcsic^pimtdcsessa;^. unib;. lupsta;
koja e ^ muita kahnank.'sia millään
hinnall.aV jätettä jos lakto) t a i joku
mxm riitakysymys "kuiteiikm tulee/sil-^
iom asiasta.ilcnoit;£aa'''nnion''ami^^
kalalseHeTce&njohdoJle TTÖSASrVAL
•^Ai eJkä^a^aan kuulaa' union paikal-:
:ii«isaötar'''''''^'
Palkkojen suhteen tämä "työehto-m
v'*'A'''r>(r?nw/'"iF.r*r?'!;^^§?!2Cr*
I?YI^;!
scpilmus" säätää, että ranadalairten
tyolälstei täytyy tyytyä 10.1-35 sent­tiä'huonoimpiin
tunti^paSUu^hin mitä
nyi' beiHe maksetaan,' Tosin sänaen;
cana^latsiTIe työläisille määrii'tään
YjhdysvaHo^stä, pain' 10 ^ sentin
palkanalauius turmilta! < ' ^
/ToiSÖSSl'tä .^gä •'::: t»ri<tfcnTnrr) ^'jli^^»^
työehtosopimuksesi
?enlgiset'v:;palkkataks9t--jyhdysvaltaiil
48:ssa, valtiossa ja:;Canadassa^< K o r ­kein
paikka taksa on-Zllinotsin ^altios-r
sa^ missä tämän sopimuksen mukaan
maksetaanv;$255:',tuniulta.^;=i A l h a i s o
palkka on South Carolinansa; missä
maksetaan tämän saman.työehtoso­pimuksen"
mukaan samanlaisesta
työstä $1.05 ttmnilta. Ero on vain
siinä, että South Carolinassa asuu
tummaihoisia ^ölälsiä.
£ntäs Canadan taksat?
Lnkinmottamatta- Cliiniwackista
Vaneonvczim ulottavaa alulta,
• m
on $150 tuntipalkat joka sekin
. r on noin 33 senttiä hnonbmpi^^^^^^f^
: ;>;-tipalUa^
taan putkiCh^löisfä" sekaCyöIä&it-
; : . ; le — kaikkiani .mniian!i.fTaT«ailj(«-
sa, B . C : n mäissä osissa» Sakkat-chewanissa,
H a n i t o b a ^ Onta­riossa,
Quebecissa, Labradotissa.
NewfoandIandissä ja Nova Sco-
. tiassa on tämän alan työEUsOIe
määrätty eteläiyöhykkeen p a l U a -
taksai! r
Tosiasiassa Canadan: aavikkomaa-kimtien,
työläisille on määrätty ^ —15
senttiä huonoimmat palkat ? kuin
Georgiassa. LousfaVassa. M J c ^ ^ p p t g .
sa 'sekä T o f a j c ^ Ja Etelä-Carojinassa
— puhumattakaan nyt canadalalsesta
paJkkatascsta.
vi.:^-;^i<l^^;'K;;«|^^
Toisin sanoen McCarthy-maan
poliittisesti mustat unlopogBipt
ntiuuäävät canadalalsten mielipi­dettä
kysymättä, että canadalaisil-t
le makwtaaa vi^fikin hnonimipia
palkkoji, mitä, gnkkfannjMictrit
sm^tatnt smmsta nfepparem-mnndf<
naw maksaa ns. mustan
vyöhyUteen pakkotyoasemaasa «te-vnie
tmnmaiTwfaaie lyöGudlleen!!
TäU voidaan pitää Jo ennätyk­senä
atalhian.
Mutta tämä nastaa hyvin terä^jiä
eteen ^fsymyksen Canadan tmlonis-ösen
liikkeen autoncanlasta j a itse­näisyydestä.
Jos allddrjolttannt ei ole täysin
-väärässä, ^niin; Canada; on. ainoa
: maa;£oko;maailmassa, niissä ei oie|
: its'aiäisesti t<rimivaa umo
f ,ia."Ainoastaan Canadassa vallit- -
o see; sellsänen; tilaime, että imioliik- ^
iäämajat':sijait aika-mailla:^
Kaikki A F L : n j a C I O ^|
knnlduvien unioiden^ päämaj^,
ovat rajan t o i s ^ puolena Y h * ^ |
vaUoissä. ' J a i i d b u i ' tidlat näaä
ulkiimaflla' olerai anl(Aeskaks«t.f
jfot^ on;miduteUy:kokonaan^1^^
kmnaalalsilla eli yhdysvaltalaisO-
-voimilla,. komentelevat sittea"
;.- miten '.sattau canadalaista ; nnio-lilkettä!
, ^
Kuten sanottu, a H ^ j o i t t a n e e n tie-
.dossa ei öle yhtään ainoata tapausta
kokomaailmassa, mikä olisi Canadan,:.
uniolilfckeeseen verrattavissa.
Asia on vielä sitäkin pahempi knn
APL:n-tjaGIO:nhuippujohto;on erot-:
tamattomasti' kasvanut kiinni Wall
Strefeön rahamiehiin j a ' heidän kyl-.
män £cdan.ohjeknaaiisa. -Vain tämä
s e i ^ selittää sen aniksi tehdään sel^
laisia; työAtn^v»pi>ntyir<an'' canad?^'^^-^:
ttfi työläisten mlelqiidettä kysymättä,
mistä on jdempänl piÄiuttu.
I l m ä taiiaus 'sellaisenaan nostat|i
taa-!^esiin- jQTsymyksen Canadan - unio-liäkeen^
itsenäistymisestäi'] On j o to-ddla*
iiika,- että toista miljoonaa kä­sittävä
Canadan ixnionistinen liike sa^;
noutuu irti ' ulkomaalaisista unio-poim^
sta j a l y h ^ muodostamaan
Qmaai?.'ffnniiritt]flt^4-^"<i^l*"*^^ mi-/
k ä on- y f a d n m n a a n c a n a d a l a l s t e n työ­l
ä i s t e n k o n t r o l l i s s a ja.pahrelDksessa.
Si'VTHnpnnen.^ s a r y e n me o l e m m e v i i -
m e a i i ö i n ä ^ h a v a i n n e e t s e n ilahdutta­v
a n i l m i ö n e t t ä s e l i a i s e t e d i s t y k s e l l i ­s
e t u n l o t . k u i n ftsimerfclksi Mine-MiD
UniO.' ovat '..jfi'p*rT|ftHTij>yt f^fy^^alalstiv
köiöÄsem^ itsenäi­sesti
kalkissa Canadaa koäcevissa » -
siosssL T S h i n >sutmtaan pitäisi ke^
• "'^•'"»««{(äJä^Kj^ mmm
hi^rloeii ictdkea koko canadalaisess»'
tmioiiiikräsa.^' " '
.Vaisu itsenäisesti'^ asioistaan päät-täai..
t«| Canadan unionistinen Idi^
oIIa-;i>,'veljielli&essä : • 3^
toteten'''maiden.'iny&s ."jnb^ysvaltata
unloUlUceea kanssa. ~ ^öndacbuni.
m