Vapaus, July 26, 1928

              Snm 4 Torstaina, heinäk. 26 p;nä—Thui-sday, Jiily 26
VAPAUS
T O I M I T T A J A T :
A- VAAKA, B. A. Tr.VHC-\E.V. H, SttA. E . P E H K O . N E V.
OECca S v T c r t B c s t , O t u v < . «* M t c c d C U M s u t t a .
157 ^ 1 0 9 ^
Imperialistista ^VauhanpoUtiikksui'' 1 ThtäniOEeen järjestöön fcuin Barnes'toveruutta ilamisten kesJniudsssa. S t -
T i e o s ir
V A P A U S lia^T)
Samalla aikaa kun Ranskan hal­litus
on toisten Europan vahojen
irjottanut Kelle
lavastaisen sopimuksen ja Briand
tt.«OTUSHLv\AT v.u-AUDESSA: kumppaneineen puhuu heltyneenä
i t f i a . a a o t j i « t tixo krtiv «Ä» k*TtM. — Ar-;<i'jitti«e=i«wr5:mc,tok«« soe. p« ! « » t m a j M . — canfjia "r2uhanaatl*'e«ta"
l l i a c a = = « u o : i n « , i ^ k « t 5 > . I e n * , 1 1 ^ 3 k e r t « . - Sj^-r^iiiB^^k^.^ t\M k«ru, « Ä ) 3 t » ^ . - »—unuia - a n - J j a rauiiana^ueesia ,
A. v i o c r C i ^ l i n c : s k K t S3.C0 k c r u .
«M IZXii k c i : « . SOc. i i . i a i i t t o
( O r ^ k o T * . J l . » k o t a : e k r r t * « . , . .—.
ibK>t>»!riiiU « t a k i M « u — T i U o k t U . i o l u « . e s r u « h » , ö UieUiirii». ptilä wi»iaie««o, J o JU
Ricbardscn. mutta heidän täytyy t o i - ten vasta on toveruus y h t e i s k u n n a ^ . j
miz järjestöissään siihen suuntaan, j k u n kaikki tekevät hyödyllistä tyota;
een vleisaäne^tvksen kauUa ratkais-• ex:ä heidän järjestönsä cinaksuvat j j a ^^^^^^^^^TjäÄS^^ "
. ', - ' c-^ r, ^^„„^--va!tataisteliin todellisena tehtävänään, ^^tyonsa t u l o i 3 i s t 3 , j o ^^
ta tule^-aisuutensa. Snhen ir.enne.-• mucdcstunut o r j a - j l i k s i kaikkea. siUcin vasta ihmiset t u n -
kansaa allekirjottanut K e l l o g g i n so- -ä. aikoo Rankka saada valrauksi, ..^.^^^^^ ^^^^ täytyy orju\ittaa koko-tee toisensa tovereiksi. Kateus on i h -
linnoitusketjunsa ja o l l a valniiina.perheensä'tuottaakseen rikkauksia J.jmisessä sangen syvällä j a yksityisomis.
määräämään väkivoimin maaiiman-sodassa
vallottamiensa alueiden k o h - :;
fc^ n.ta/ kxtsi k e « « . - Khu^u^ktn 7 u odottavat kävtiinnolliset toimenpiteet J talon.
krrt*«. — TilTpiT^moiuiieo > Uifi«uj«t«ttaoHeB ea, «»i;t!»eMi, ponarilii=en "rauhanpolitiikan' to- Varus
niJlCSHntSAT:
1 r k . « J O . 6 k k . I 2 J 0 . S k k . f l . T S J» 1 k k . 1 1 X 0 . - yb<ly»»tll«au« {•
a & M u i i k : I r k . S £ J » . 6 k k . O J O . 3 k k . tiSH ^ 1 k k . I 1 . M .
S s & t B M a M k i ffi«««Ur
Ldble«a iUaotuk^t p i t i i «lU k«ttoriMa k«IJo « i p . iZo>e«rJa.fp2i.io t r f r f l i . « i «xkipiitiaä.
Vapaodea toioutaas U l x x t y B s i l i S s C . 33 Loro» S t m t . PafcalJ» S26W.
Y t y a a d c a k o e t t o r i : Laerty BoiUia», 3S L o n i a St. P a h e l i a 1028. P o K i M o U : Bo« » , S«a>gTy. Q g t -
C a s a r a l a<iTc(ti<fac raiaa » e . p « r e«J. ) B I * . M! » u B a * i «kaj»» foa •<»(]• InaartJ»» TSe.
l i t k a baat a ^ r t r t U l a v s « i i « 8 > ameoc tba F i a a U b Pcopla U Caaaaa.
T k a Vayaaa
Taa atta B O I a U t a h u a a aaa v a a t a i uU aaauaaiaaca k i ^ a c a a a s s a . kirioctakaa u d e l l a c a I B k k a c s h a i U i aa
^•taiiaaTllHni s i a a d H : I . V , KA!C«ASTO, lUkkaenhgitaia. . . . • • '
y •
^'Alentakaa palkkaanne^V— pyytää
kuoleva järjeste^
Federated Pressissä kirjottaa Le-land
Olds muun muassa:
Me tahdomme sinun avustustasi
tyoskustannusten alenlajnbessa, sa­notaan
siinä laadultaan harvinaises­sa
kehotuksessa, minkä Britannian
rautateiden johto on lähettänyt näi­den
rautateiden amraaltiliittojen ja-senille-
Samansuuntainen pyyntö
lähetettänee muodossa tai toisessa
työläisille kaikissa niissä kapitali-tisissa
maissa, joissa vanha järjes­telmä
kamppailee yksinvaltansa säi-lyUämiseksi.
Kapitalistinen kilpai­lu
on näet kehittänyt tuotannon ja
kulutuksen väliset suhteet niin huo­noon
pisteehin, että liikevoittoja voi­daan
saada vain työkustannuksia
vähentämällä, ,
Britannian rautalielyöläisten pul­ma
on ki^takuinkin samanlainen
kuin mitä heidän ammatliveljillään
on Amerikassa. Heillä on edessään
surkea valinta, joko hyväksyä palk­kain
alennus tai työpalkkain luku­määrän
alennus. Viimeisen kah­den
vuoden kuluessa ofvat Britan­nian
rautatiet tehneet tuntuvia sääs­töjä
vähentämällä työläistensä luku­määrää
ja pitämällä toisia työläi­siä
työssä vain osittaisajalla., , .
"Naiden kolmenkyramenenluhan-nen
työläisen, vähennyksen oheilla,"
lausuu Lontoon Daily Herald, *'on
tyÖnopeutta yhä kiihdytetty, minkä-tak|
a rautatieläisten ammatti on,
muihin teollisuuksiin verraten, tällä
haavaa yleensä kaikkein raskainta
ja hermojen päälle' käypiiä työtä."
Tuo kuulostaa siltä kuin se olisi
leikattu jostakin yhdysvaltalaisesta
työväenlehdestä. missä käsitellään
työntekijäin lukumäärän vähentä­mistä
Yhdysvalloissa. Eikä täm­möinen
pulma kohdistu yksinomaan
näiden maiden rautatieläisiin. Eng­lannin
paremmin kuin Yhdysval-tainkaan
markkinat eivät voi niellä
esim. hiilikaivantojen kaikkia tuot­teita.'
Sen takia on kummassakin
maassa satojatuhansia hiilenkaiva-jia
joutilaana, toisten työskennel-lesfä
verrattain alhaisilla palkoilla;
Terästeollisuuden alalla on koneis­ton
säännöllinen kehittyminen val­lannut
tykkänään monien töiden
suorittamisen ihmistyövoimalta ja
siten vähentänyt huomattavasti tä­män
teollisuusalan palveluksessa
olevain työläisien luktunäärää At-lanhin
kummallakin puolella- Ja
tekstiiliteollisuuteen nähden pn jut­tu
aivan sama.
Viimeisten viikkojen kuluessa on
rekisteröityjen työttömäin lukumää­rä
Englannissa säännöllisesti lisään­tynyt,
ollen se tämän kuun alussa
1,217,000. New York Timesin muu­an
erikoiskirjeenvaihtaja kertoo
brittiläisten työväen parlamentti-edustajain
lausuneen, että Britan­niassa
on normaalisen köyhyyden
ja varsinaisen nälänhädän rajamail­la
noin kahdeksanmilJoonaa ihmis­tä.
"Rikkaus ja köyhyys ovat häm­mästyttävinä
vastakohtina toisilleen,"
jatkaa Timesin kirjeenvaihtaja.
"Kieltämättömän hädän ja puut­teen
keskellä rehottaa Lontoon ke­säinen
seuraelämä kaikkein loista-vimmassa
menestyksessään. Niillä
harvoilla henkilöillä, jotka ostavat
ylellisyys- ja herkl^utayaroita, näyt­tää
olevaii yllin kyllin rdiiaa, vaikka
samaan aikaan Britannian kansa hil­jalleen
kuolee ja menehtyy yhtä­mittaisen
työttömyyden takia verrat­tain
laajoilla alueilla."
'Samanlaisia vastakohtia on ha­vaittavissa
jokaisessa kapitalistises­sa
maassäV Työttömyys käy kroo-nilliseksi,
pitkäikäiseksi. Työläis­ten
myötävaikutusta pyydetään va­kiintuneiden
olosuhteiden ylläpitä­miseksi.
Heidän kehotetaan myötä­vaikuttamaan
työkustannusten alen­tamiseen
sen takia, että muutamat
harvat voisivat ostaa ylellisyystar-peita
ollessamme ylimenokaudessa
yhdestä aikakaudesta toiseen. Täm­möistä
myötävaikutusta tulee työ-
Iäisten tiukasti vastustaa, ja avus­tamisen
sijaan tarmokkaasti auttaa
ristiriitaisuuksiensa kanssa kamp­pailevan
kapitalistisen järjestelmän
täydellistä kukistamista.
dellisen luonteen kaikessa alasto­muudessaan.
?»Iintarislinen kilpa­juoksu
on verhottu pettäviin fraasei­hin
rauhanp>Tkim>-ksistä niin Rans­kassa
kuin kaikissa muissakin im­perialistisissa
maissa, paljastaen to­siasioiden
valossa oman onttouden.
Laivasto- 'ja ilmavarustelukilpai-lu
on mitä kiihkein. Sen lisäksi
Ranska ja Belgia rakentavat linnoi-tusketjua
itäiselle rajalle, josta tu­lee
niin vediva kuin mitä nykyajan
sotatekniikka voi luoda. Suunnitel­mana
on ulottaa linnoitusketju aina
Pohjanmerestä Välimereen . asti.
Appien kohdalla kaikki strat^isesti
tärkeimmät paikat tullaan varasta­maan
Italian varalta, tarkotuksella
sulkea italialaisilta tie Niceen ja
Sayoyyn.
Yksistään, tämän varustelun las­ketaan
maksavan $100,000,000,
Seitsemän vuoden kuluessa Ransr
kan on sopimuksen mukaan poistet­tava
sotajoukkonsa Reininmaalta.
Ja saman ajan kuluessa täytyy
Ranskan kontrolloiman Saarin alu-arusteluketju
ei sisällä suuria ]conin tapaisten kapitalistien rikastu- k i n .
linnoituksia, vaan Sanokaa maan\iljelijälle tä-sanokaa
hänelle mitä muuta hy­vänsä.
sensijaan vahvo-j m i r ^n
j a sementtisiä vallihautoja, ^"^"rten | odottaa seuraavaa hyvää
kenttätykkien perustuksia, konetykki- j ^^^^L päästäkseen veloistaan. Porvä-varuäteita
j a muita nykyaikaiselle rillinen sanomalehdistö pitää huolen
sodankäynnille tarpeellisia varus­tuksia.
Erikoisen tärkeäksi tässä va-rustelusuunnilelmassa
näjitävät jou-ttmeen
myöskin Lothringin rauta-kaivosseudut,
se johtuen siitä, että
maailmansodan aikana Ranskassa
oli puute raudasta, jotavastoin Sak­salla
sitä oli riittävästi.
Maailmansodan voittajana Rans­ka
maksattaa kustannukset tuosta
impttialistisesta varustelustaan Sak­salla.
Dawes-6uunnitelman perus­teella
saadut sotakorvaukset kulute­taan
sotavarusteluun, jota tietysti­kin
Ranskan kansa nousisi jyrkästi
vastustamaan, jos siihen kaikki va­rat
kiskottaisiin heidän kukkaros­taan.
Kuitenkin kun sitä tarkotusta
varten voidaan iskeä voitetun kan­san
suonta, niin militaristit ovat
vielä voineet puuhiansa jatkaa il­man
suuremjpaa jöukkonousua.
, U. K .
/ Port Arthurin piirin erikoisnumero
Että työväenlehti. vastaisi parem­min
larkotustaan, ja saisi järjes
tyneiden työläisjoukkojen todellisen
taisteluvälineen luonteen, tulisi sen
toiiiöttamj^een osa|lUstua kaikilla
teollisuusaloilla työskenteleväin työ­läisten,
kirjottelemalla hayaintojaan
omasta työpaikastaan, siinä ilme­nevistä
välo- tai varjopuolista seka
niistä johtopäätöksistä, joita nämä
havainnot pakottavat työläisen niis­tä
tekemään. Meidänkin lehdelläm-me.
Vapaudella! on melkoinen mää­rä
työläisldrjeenvaihtajia, mutta nii'
tä ei ole kyllin paljoa eivätkä ne
yleensä toimi riittävän tehoisasti^
Mahdollisuuksia näiden epäkohtain
pobtamiseksi etsittiin taannoin pi­detyssä
toimitusneuvoston kokoxik-sessa.
Yhtenä keinona niiden voit­tamiseksi
pidettiin niin sanottujen
aluenumerojen julkaisemista, joihin
kirjottaminen ikäänkuin luoimos-taan
lankeaa sen alueen toveireille,
minkä alueen numero kulloinkin i l ­mestyy.
Edullisimman ilmestymisajan va­litseminen
itsekunkin alueen nume­rolle
ei ole suinkaan helppo teh-Zufa/ine/
,tävä niin laajassa maassa kuin Ca­nada
on. Mutta kun Port Arthu­rin
piirissä tullaan pitämään syys­juhlat
ensi syyskuun 2 ja 3 päivänä,
niin katsoi toimitusneuvosto, että
Port Arthurin alueen numero on
'ipdullisinta julkaista ensi elokuun
30 päivänä. Port Arthurin piiriin
kuuluu Port Arthur, Fort William,
Intolav Conmee, North Branch, Ni-pigon,
Nolalu, Findland, y.m. kylär
kuntia. Näillä paikkakunnilla on
toimivien toverien heti ryhdyttävä
varaamaan kirjotuksia ja kuvia a
lueensa numeroa varten. Kirjotuk
sissa, joiden tulisi olla lyhkäisiä,
noin kolmen neljäsosan tai yhden
palstan mittaisia, tulisi käsitellä
itsekimkin paikkakunnan työväen
poliittista, ammatillista ja osuus­toiminnallista
liikettä ja työväen
fnuita aineellisia ja henkisiä pyrin­nöltä.
Toimeen siis Port Arthurin piirin
toverit aluenumeronne suhteen! Ke-iiittäkäanvne
lehdestämme entistään
tehoisampi työläisjoukkojen toiste-
Metsätyöläisille pohjois-Ontariossa
Pohjols-Ontarion metsämiesten valmistuttava talstelann nnion hyväksy­mien
palkfcatalcsojen puolesta syyskatkaisussa
Paikkakunnilla, Jotka Cochranen
edustakokouksessa määriteltiin, on v a l ­mistuttava
viipymättä pitämään paik-kakuiman
kämppien yhteisiä kokouk­sia
Joissa valitaan edustajat elok. a i i i l.
la pidettävään koko alueen edustaja­kokoukseen.
Näissä kokouksissa tulee
evästää edustajat xiiiden taksojen m ;u
kaan Joiden puolesta tulemme tinki­mättä
seisomaati. Aluekokouksen ajan
Ja paikan Ilmoittaa aluekomitea myö­hemmin.
• N y t alkavista Ja Jo osaksi käyn­nissä
olevista roffikämpistä on alue­komitea
sitä mieltä, että millään käm­pällä
ei tulisi alkaa työtä ennenkuin
kämpällä on suostuttu maksamaan
unlon taksat $3.00. 4 jalan Ja $5.00. 8
j a l an puilta koortista Ja; että niillä
kämpillä Joissa työt on käynnissä eikä
makseta yllämainittuja taksoja, olisi
työt lopetettava siksi kimnes n i i h i n on
suostuttu. Toimenpiteisiin ryhtymi­sen
yllämainitunlaisilla kämpillä Jät­tää
aluekomitea kuitenkin miesten o-i
n a h harkinnan varaan, siksi kimnes
alueen edustajakokous on ratkaissut
kysymyksen lopullisesti.
Kiireesti siis valmistiunäan edusta­jakokoukseen
Ja samalla taisteluun
roffinkatkaisuttaja' jappareita vastaan.
Njrt Jos koskaan tulemme nä3^tä-mään,
että/ölemme valmiit katkeraan­kin
taisteluun uniomme asettamien
taksojen puplesta.
L. W. I . tr. of Canadan Pohjois-
Ontarion aluekomitea.
PanMdinen toiveet ovat kohdistettuiRa
maai a a a a a l
Lehtemme ilmestyy tänään kah-deksansivuisena.
Vaikka semmoi­sen
julkaiseminen tuottaa painossa
melkoisia hankaluuksia vanhanai-keuksien
voittamiseksi, mitkä joh­tuvat
liian suuresta ilmotusmäärastä.
Lehden lukijat eivät näet siedä sitä,
että lehti on täytetty pelkillä il-mc^
uksilla, jotka kuitenldn ovat
kaisen painokoneen takia, niin niistä j lehtemme parhaita tulolähteitä. Jul-huolimatta
piti toimitusneuvosto | kaisemalla kahdeksansivuisen Idi-kahdeksansivuisen
lehden julkaise- j den silloin tällöin saamme enempi
mistä parhaana keinona niiden vai-;s.ilaa sekä tekstille että ilmotuksille.
Royal-pankln keräämien tilastojen
mukaan on sätotilanne yhtä edullinen
kuin 1923. Jolloin saavutettiin Cana­dan
maanviljelyshlstorlassa tunnettu
korkein sato. Joillain paikkakimnilla
on sätotilanne vieläkin edullisempi
kuin mainittuna vuoima. Kerättyjen
tilastojen mukaan on aavikkomaakun-t
a i n kylvöala 2,679.000 eekkeriä suu­rempi
kuin 1923. Yleensä on sätoti­lanne
erikoisen hjrvä y l i koko Cana­dan.
Porvarilliset sanomalehdet lyövät
rumpua Canadassa valitsevasta ylei­sestä
hjrvlnvoinnista, mutta Juuri nyt
kun maanviljelijäin työntulokset ovat
varttumassa hyödykkeiksi. Joilla k a ­pitalistit
aikovat taas keinotella Itsel­leen
yhä suurempia Ja suurempia r i k .
kauksia. täytyy ostetun sanomalehdis­tön
esiintyä määrätyssä äänilajissa,
lohduttaakseen köyhiä maanvlljelijöttä
loistavalla tulevaisuudella. Aika Ja
tilanne on perin tärkeä kaikkien a -
siain ajamis^e. Jos tuon loistavan
sadon vaikutelman käyttäminen Jä­tetään,
sikseen, n i i n kauaksi k u n sato
p n saatu markkinoille, n i i n oh hyvin
kyseenalaista voltaisllnkp maanviljeli-
JQlhin saada luotua samaa vaikutä-m
^ . sillä heillä o n silloin jp kpuraan-tuntttva
kokemus siitä, ketä tup tois­tava
sato p n hyödyttänsrt. Sillpln k u i ­teinkin
voidaan alkaa hiljalleen herät-herrasmies
pn James Richardson, jo-ka
huvitellakseen kiertelee malta man­terelta.
Hän on maataviljelevien k a n -
saveljlensä orjuuttaja, jotka eivät voi
siirtyä kotcöan muuten kuin sheriffi
heidät vapauttaa maapalastaan v e l -
kaln vupksL
James Rlchardspn uskoo järjestymi­seen
luokkansa poliittisen vallan säi­lyttämiseksi
kuten selviää seuraavas-ta:
James Richardson on B . A . (yliopis­ton
alemman taidekursln suorittanel.
den) yhdistyksen puheenjohtaja; J a ­mes
Richardson and Son. v i l j an ulos-telanaan
uuden sadon toiveita, maan-
VilJeUJäin Järkeillessä talven ylf pä&yä
Ja ihmetellessä mistä saa i r t i jauhp.
saidn hinnan, k u n vUja o n myyty Ja
rahat ovat pankkiireitten, viljakelnot-telijain
ym. muiden keplpttelijain
taskuissa.
Pankkiirit Ja viljakeinpttelijat h y -
kertelevät käsiänsä kprjatakseen
niaanviljelijäin hikipemdnglt Hfefflft
on oina ffffponi*'^''^'^!'^^"^, ^Pka sQ-läaikaa
rauhpittaa maa&vilJeBJäin
mieltä, k u n kelnottelijtdn kädet ovat
pistetf^rinä köyhäin maanviljelijäin
tas1*r'i1^<r>
K u k a todälisuudessa hyötyy tuosta
laistavasta sadosta, jos se menestyy
ttirmeltumattomana j a saadaan edul­listen
ilmastosuhteiden vallitessa kor­jattua?
Esitämme tässä yhden huomatuim-m
l s t a : länsi-Canadan maanviljelijäin
hikihplmien kullaksi. muuttajista, joille
canadalainen porvarillinen sanomaleh­distö
lainaa suurta huomipta. Tämä
lähettäjät Winnlpeglssä; entinen v l l -
japörssin puheenjohtaja j a Wlnnlpe-gin
vlljapörssin Jäsen; Montrealin osa-kepörssin
jäsen;. Calgarjm vlljapöts-sln
jäsen; jäsen Toronton kauppaseu-rassa;
Montrealin kauppaseuran Jäsen;
Jäsen Chicagon kauppaseurassa; j p h -
tPkunnan jäsen seuraavissa yhtymis­sä:
Canadian Pacific RaUway; Cana.
dian Bank pf Conmierce; Victers. L t d . ;
Fairehild Arial Surveys (CanJ L t d . ;
puheenjphtaja seinraavissa yhtymissä:
Eastern Terminal Elevatpr Co.; P i o ­neer
Grain Co.; 8askatchewan and
Westem Orain Co., L t d . ; Westem
Canadan Airways, L t d . ; 'Tdeal** A l u -
minum Prpducts. L t d . ; McLePts. L t d . ;
Acme Mfg. Cp., L t d . ; varapiresidentti:
Guardian Reality CP. pf Cimada, L t d . ;
jphtpkunnan jäsen seuraavissa yhty­missä:
Valley Camp Coal Co., Cleve­land,
Ohip; Kingstpn, Ortsmputhand
Cataraqui Electric R a i l w a y - C a ; Ja
puheenjohtaja monissa muissa yhteis­kunnallisissa
ja ihmisystävällisissä
seuroissa.
N i i n k u i n yllä olevast^ selviää, e i tä­mä
äiskä kärsi työttömyydestä. Suu­rin
työ kuitenkin lienee palkanperi-m
i n e n , k a i k i s t a noista tPimista, jplta
hänen harteilleen o n sälytetty. Täraä
siitä, että maanviljelijä pysyy toivo­rikkaana.
Nykjrinen tuotantoprosessi on kehit­tynyt
siihen, että maanvilj. täytyy
liikkua mahdollisimman nopeasti, kes
taakseen kilpailun. J o i l l a k i n teollisuus-työläisillä
on taipumus uskoa, että
maanviljelijän pitkä päivä johtuu s i i ­tä,
että Ihmisellä omissa oloissaan on
taipumusta laiskotteluun Ja veteleh-timiseen.
Todellinen asiain tilanne on
tykkänään päinvastainen. Thmln
ei ole koskaan niin yritteliäs kuin
silloin kun hän uskoo hoitavansa o.
maa liikettään.
Monet maanviljel3?sseudim pikku­kaupunkien
liikemiehet omistavat ko­meita
aCitomopiUeJä. Jos heidän tar­vitsee
siirtyä toiseen liikkeeseen aslpll-leen,
joka pn vastaisella puolella k a ­tua,
he istuvat autoonsa j a siirtyvät
kadun polkkL Aavikkomaanviljelijöille
on nykyaikana automopiili välttämä­tön
tuotantoväline. Voivatko he sen
hankkia? He voivat sen hankkia mää­rätyillä
ehdoilla: Ostamalla velaksi.
Se tahtoo sanoa, että velan maksa­minen
pusertaa yhä kireämmälle suo-livyötä.
Ajatelkaamme maanviljelijää, joka
kiireenä kylvö- tai leikkuualkana k u ­luttaa
päivän hakeakseen korjausosia
koneisiinsa, hevoskyydillä 15—20 mai­lin
matkan takaa. Hevosella kulkeva
maanviljelijä on aavikkomaakuimissa
tuomittu häviämään! Jam^es Richard­son
siirtyy kadun poikki loistoautol­laan.
Hän on tuomittu häviöön sil­loin,
kun maanviljelijät ja teollisuus-työläiset
ottavat poliittisen vallan kä­siinsä.
mies 'mustekalan tavoin ulottaa i m u ­kärsänsä
melkein Igalkkiin canadalal.
s i i n tUPtantPlaitPk£din. v i e l l ^ ulko­puolelle
<TaT»nH<^T»iriT», imeäksccn
tä itselleen tuloja k a i k i l l a mahdolli­silla
keinoilla. Persoonallisesti näyt­tää
hän innostuneen: maanviljelijäin
nylkemiseen, keinotellen Winnepegin
j a Calgaryn viljapörsseissä.
Uskovatko maanviljelijät järjestymi­seen,
poliittisen vallan hankkimiseksi
työväenluokalle. Maanviljelijäin ja
työläisten ei liene tarpeellista kuulua
NAISTEN OSASTO
Raportti
työläisnaisten kokouksesta, joka
pidettiin 26 pnä kesäkuuta Lady-smlthin
haalilla j a jossa olivat
edustettuna Tn. liiton Lady-smithin,
Cop Treen ja Chasa
R i v e r i n osastot.
Luettiin liiton sihteeriltä tullut k i r ­jelmä,
jossa muun ohella selostettiin
toimintaa j a siinä ilmenneitä virheitä.
Siinä sanottiin m.m. suomalaisiin nai­siin
nähden, että he tekevät toimin­nassaan
. siinä virheen etteivät koeta
suuremmassa määrin saada tcimm-taan
ulkopuolella olevia naisia,' vaan
supistavat toimintansa puolueessa ole­v
i i n naisiin. Samalla kirjeessä selostet­t
i i n myöskin englanninkielisien nais­ten
tekemiä virheitä toiminnassaan.
K i r j e käsiteltiin j a päätettiin siinä
esiintuotuja virheitä korjata mikäli
se suinkin on mahdollista.
Vancouverissa, naisten neuvotteluko­kouksessa
ollut Cob Treen edustaja
tov. Elina L i n d selosti kokouksen me­noa,
sanoen, että kokouksen alku ei
ollut oikein hyvin järjestetty, joka
tuotti siten hankaluutta, ettei voitu
kokousta alkaa niinkuin olisi pitänyt.
Lopuksi kuitenkin o l i k a i k k i selvinnyt
ja kokousta voitiin jatkaa n3^ällä
menestyksellä. Toisella kerralla jär­jestään
paremmin.
Otettiin keskusteltavaksi, josko kus­tannetaan
yhteisesti oppilaita nuorl-sokiursseille,
nlm. nuorisoliiton jäsenis.
tä. Heti/alussa alkoi Ilmetä jyrkkää
vastustusta, ettei kursseille kustanne­ta
ketään; on sillä hjrvä, että on a u ­tettu
muuten kursseja. -Että Jos ke­nellä
on siinä iässä olevia laitela, n i in
saavat lähettää ne kursseille omilla
kustannuksillaan. Jos haluavat. T o i .
set taas olivat sitä m i e l ^ , että oppi­laita
olisi aivan välttämätön lähettää,
koska meidän ohjelmaamme kuuluu
opettaa lapsiamme niin paljon kuin
mahdollista tuntemaan kommunisti­sen
liikkeen, periaatteita. Ja myöskin
sentähden. että heistä sitten- kasvaa
opettajia j a johtajia, ettei niistä o l i ­si
aina puutetta, kuten nyt on. J a yksi
hyvä puoli on sliiiä, että jotikkolna
meidän täytyy yksilöitä kohpttaa, eikä
tule odottaa tai luottaa siihen, että
kyBä se taikka tuo kehittää itse lap­sensa.
J a käypä tPisinaan n i i n k i n , e t ­tä
jos jpku kouluuttaakin lapsiaan,
koettaa saada näitä vähän korkeam­malle
henkiselle tasolle kuin o n itse,
n i i n pian kuulee sanottavan, että m i n -
Kokouksen puolesta Sofia Luhtala.
Finland, Ont,
Naisosaston toiminnasta
Naisosaston työkokous pidettiin
kolmas päivä heinäkuuta. Luettiin
edellisen kokouksen pöytäkirja ja
hyväksyttiin. ValJttiin virkailijat
kolmeksi kuukaudeksi: Organisee-raajaksi
Tilda H e l i n , puheenjohta­j
a k s i Edla Korpi, pöytäkirjuriksi
Hanna Blom, jäsenkirJuriksi Mandy
Söderholm, Ida Törönen Toveritta­reen
uutisten kJrjottajaksi, sano-malehtiasiamies
on sama kuin suo­malaisen
järjestön osastolla. Hmo-t
e t t i i n , että on t u l l u t - k u i t t i nao-risokurssirahastoon
annetusta viides­tätoista
dollarista. Luettiin sihtee­riltä
tullut k i r j e ; j o s t a keskusteltiin
tärkeimmistä kysymyksistä. Puheen­vuoroissa
ilmeni, että työläisten p i ­täisi
käsittää missä on heidän paik­kansa
j a t u l l a joukkoomme keskus­telemaan
epäkohcfista, jotka paina­vat
raskaana meijlän työläisten har­t
i o i l l a tässä yhteiskunnassa. Keskus­t
e l t i i n myös, että miten saadaan
korjaus aikaan kun Y o u n g Com-rade
j a Young "VVorker eivät saavu
tilaajilleen säännöllisesti. Nuoriso-kurssikomitea
ilmotti toimineensa
vointinsa mukaan, organiseeraaja
toi raportin, j o k a hyväksyttiin. Kes­kusteltiin
lasten sunnuntaikoulusta,
josta tuli päätös, että aletaan taas
pitämään koulua kerta viikossa.
Opettajiksi tuli Roosa Lampi j a E d ­la
Korpi. Keskusteltiin edustajan lä­hettämisestä
piirimme neuvotteluko­koukseen.
Yleinen mielipide, o l i , e t ­tä
lähetetään. Edustajaksi t u l i Roo­sa
Lampi.
Naisosaston ohjelmakokous oli 17
päivä heinäkuuta. Oli t u l l u t tieto,
että naisliitolle tuleva "Woman
W o r k e r " tulee uudistettavaksi i>er-soonallisella
nimellä H . N e i l . Sih­teeriltä
tullut kirje luettiin, jossa
kehotettiin ottamaan osaa piirimme
lasten j a naisten kesäjuhliin. Nais­osasto
luovutti $10.00 nuorisokurs-sien
oppilaitten k y y t i k u l u i h i n.
A i k o i ohjelman suoritus. Tilda
H e l i n luki kertomiikseh, "Vanhuk­sen
jouluyö". Manda Söderholm
l u k i kertomuksen, "Vähän ajattele­mista
työläisäideille". Näistä ker­tomuksista
keskusteltiin. Amalia
K i v a r i oli tuonut keskustelukysy­myksen
orpojen kohtalosta. Keskus­teltiin
miten" kurjassa asemassa ovat
orpolapset. Tämän 'epäkohdan kor­jaamiseksi
olisi ryhdyttävä toimen­piteisiin
työväenjärjestöjen taholta.
Piirimme nuorisokurssit alkava;
22 päivä heinäkuuta j a täältä/Fin
landistakin lähetämme kaksi poikaa
kursseille. Toivomme, että kaikki
kurssien oppilaat ottavat oikein tar­molla
opiskeluun osaa, että heistä
kasvaisi luokallemme taistelijoita,
josta olisi hyötyä heille itselleen ja
kaikille sorretuille. — H . N .
nolostiis
N A T I O N A L M I N E E S EELJEFTmT
M T T T E E N E D U S T A J A N 5UBTS^*
H E N D E I C K S O N N I K SUATK, ^
O H J E L M A
Heinäkunlla:
B u r r i t t •
sudbuiy ^ P-Levack
• • ^ P-Creighton
Mine "'
Long Lake .............y'"'- ^ ^
Elokuulla:
Wanup i.
Whitefish ••• \ P-Beaver.
Lake "
Espanola Station . . . . . . . . "•
Bruce Mines ' \^
Sault Ste. Marie, O n t . . " * • ••
Sault Ste. Marie. M i c h . .. " • ' , ?•
Sokerlsaari, a i i c h . ' ^
' op.
"Sniämainituilla paikkakunnilla m
detään ottamaan huomioon tä^i
matkaphjehna Ja järjestämään S
viettoja eU Iltamia, sekä huoldto*
maan ihnotukslsta. että kaikista IX
mistä saapuisi mahdollisimman luhn*
sat kuulijakunnat seuraamaan nm
kivihiUenkaivajlen yU vuoden kest^
nyt lakkptaistelu on ppettanut Or»
välttämätöntä tietää mitä kolilakk^
rintamalla tapahtuu- - - «^
K a i k k i mukaan avustamaan lakko-laisia
heidän taistelussaan kuuden,
tuntisen työpäivän saamiseksi ja palk
katasonsa tukemiseen, että olisi mah'
dollisuus elämän välttämättömyyden
säUymiseen.
Yllänlmitetyn komitean
keskuksen puolesta,
Toveruudella:
M a r t i n Hendrickson.
Torontoa
vään mennessä. Vanhemmat saavat
vapaasti laittaa lapsensa lähtemään
j u h l i l l e , sillä siellä tullaan pitämään
huoli kaikista lapsista.
Komiteat on v a i t t u näitä lasten
j u h l i a varten seuraavista osastoista-
A r t h u r i s t a , Williamista, Intolasta]
A l p p i l a s t a , N o r t h Branchista, Nola-lusta.
Tulkaapa s i l l o in kaikki van-hommatkin
ihmiset lasten juhlille,
antamaan kannatuksenne j a samalla
kuulemaan j a näkemään lasten esi-tyksiä,
sillä heillä tulee olemaan
paljon hyvää Ohjelmaa, kuten use.
ampia näytöskappaleita, kuvaehnia
sekä kaikenlaista muuta ohjelmaa,
j o i t a lapset ovat harjotelleet jo pi-temmän
aikaa näitä juhlia varten.
Nämä ovat siis toiset lasten juhlat
tässä piirissä. Tervetuloa kaikki
lapset sekä vanhemmat juhlimaani
Raiakaupunklen uutisia
AUTOTYÖLÄISTEN
anNEN
J.21RJESTÄ-
Haaste
kähän sekin luulee tytöstään tai po­jastaan
tulevan. Sitä varten niitä k e .
säkoQluJa laitetaan, että sinne saa­taisiin
niin paljon kuin mahdpIUsta
nuaria oppimaan luokkataistelun aak-kpsia
Kaikesta huolimatta kuitenkin pää­tös
tuli, ettemme avusta ketään
näille kursseille. Siinä jps mis.
s a t o teimme suuren virheen täl­lä
kertaa. Päätös tuli äänes­tyksen
kautta. Mutta jollemme
mitään toimisi emmekä tekisi, n i i n ei
myöskään tehtäisi virheitä. Seuraa­valla
kerralla tässäkin suhteessa luon­nollisesti
ollaan viisaampia j a otetaan
oppia virheistämme.
Oli myöskin keskusteltavana tove­ruus-
kysymys, jonka alusti tov, L i n d . '
Asiasta käytiin myöskin keskustelua
j a t u l t i i n lopuksi siihen tulokseen, et­tä
n i n kauan k u i n yhteiskunta perus-
Levackin työläisnaisten osasto
haastaa täten Whitefishin työläis
naisten osaston köyden vetoon nais­ten
aluejuhlille, joka pidetään
Creightossa t.k. 29 pnä.
Antakaa haasteen mennä eteen­päin.
C. Tn. l i i t on Levackin Osasto.
A n n i Sorjonen, Emmi Sandberg,
puheenjoht. kirjuri.
Toronton uutisia
J A C K MACDONALD AREttATTI-J
A R J E S T O N K O K O U K S E EN
H i l j a t t a i n pidetyssä Toronton piirin
ammattiyhdistysten keskusneuvostoh
kokouksessa valittiin muiden muuassa
malllveistäjähi ammattiyhdistyksen e.
dustaja, ^mmunlstipuolueen sihteeri
toveri Jack MacEtonald neuvoston e-dustajaksi
tääUä syyskuun 10 p ä l ^
tienoissa alkavaan ammattijärjestön
vuotuiseen kongressin.
L A S T E N JUHLAT
Port Arthurin t a i p i i r i 6:nnen
lasten kesäjuhlat pidetään 5 p. elo­kuuta
Intolassa S. J . osaston haalin
kentällä. Lapset siellä tulevat suo­rittamaan
kaiken ohjelman. Urheila
alotetaan keUo 12 päivällä j a mm^
ohjelma alkäa kello 3 iltapäivällä.
Kun päiväohjelma on loppuun Bup.
ritettu, niin sitten otetaan illallis--
loma j a k a i k i l l e lapsille annetaan
vapaasti illallinen. Sitten taasen
iltaohjelma alotetaan 8.30. Ohjel­man
loputtua alkaa sitten yleinen
tanssL Juhlamerkkiä myydään päi­vällä,
j o l l a pääsee sitten vielä i l l a l l a ­kin
haalille.
Lapset jotka lähtevät A r t h u r i s ta
juhiaie, olisi oltava kello 10 aamu­päivällä
haalin tykönä, B a y Stree-
. tiliä. Siitä sitten lähdetään t r o k i l la
tuu yksityisomistukselle, n i i n kauan Intolaan, N i i n , että sitten tiedätte
ei tule olemaan myöskään todellista i laittaa lapset kuntoon siihen päi
Kokouksessa 11 p. heinäk.. valittiin
auto-työläisten unioUe vakinainen pu­heenjohtaja
ja muut virkailijat, sekä
johtokunta. Päätettiin että sisäänkir.
jotusmaksu niin kauan kun järjestä-misryntäys
kestää, on oleva 1 dollari,
sekä jäsenmaksu 75 senttiä fcuukau-
,dessa. Jos jäsen joutuu työttömäksi,
ei jäsenmaksuja tarvitse maksaa niin-kauan
kun työttömyyttä kestää. Uni­on
Järjestäjä ilmoitti, että järjestämis-työ
on sujunut paremmin kun enna­kolta
arvioitiin.
Vaikka alkusysäyksen järjestäyty­miselle
ovat antaneet siirtolaiset, on
unioon viime aikoina ihnoittautunut
paljon canadalaisiakin, ollen heidän
lukumääränsä nyt jo suurempi kuin
ulkomaalaisten. Kokouksia päätettiin
pitää tästedes joka toinen perjantai,
yövuorolaisten k : l p 10 ap. ja päivä-vuorolaisten
k : l o 8 illalla. Ensimäincn
kokous ollen 3 p. elok.
R A J A K A U P U N K I E N AUTOTEOLLI.
• suus
Viidessä täkäläisessä automopiill-tehtaassa
j a kuudessatoista nuUe lisä­tarpeita
valmistavassa tehtaassa työs­kentelee
nykyään 12,000 miestä, val­mistaen
800 autoa vuprokaudessa. Joh­tavan
tilan edelleenkin pitää Ford,
jossa 8,500 miestä vahnistaa 470 vau­nua
vuorokaudessa.
, K u n F o r d i n tehtailla mahtuu yhtä­aikaa
työskentelemään : ainoastaan
4,000 miestä, o n siellä työt järjestetty
kahteen j a toisilla psastpilla kohneen-k
i n vuprppn.
General MptPrs^illa an 700 miestS,
pllen päivittäinen tuptanto 200 triic-kia.
Sielläkin tehdään työtä kahdessa
vuorossa.
K u n General Motors pejkäsi, että
palkkojen alentaminen täällä voisi
synnyttää samanlafsen lakkotilanteen
j a työläisten järjestäytymisen kuin
viime keväänä Oshawassa Ja kun kui-tenkin
ylempää tuH määräys, että
palkkoja täytyy alentaa, turvautui se
sangen klerpon keinppn: Jokaisella o-sastöUa,
jpssa miäilS; pii sellaisissa
töissä Jpita hftinpnkfn vpisi tehdä, e-
Foitettiinmiehet j a otettiin naisia t i -
lane 20 senttiä halvemmalla tuntipal­kalla.
Chryslttlllä . o n työssä nato 1,200
miestä, JpiUa o n tinldnä vahnistaa 100
vaunua päivässä. N y t k u n uusien mal-ien
v^tmistamihen Ja uudet hipnoitte-ut
ovat astuneet vdmaan. im uusi
alennettn palkkataksa herättänyt
tyytymättömyyttä Chryslerin työläisis­sä.
Viime perjantaina esim. tihä mak­saessa,
kun trimmansosaston työläi­set
hupmasivat, että vMihoista mal­leista
maksettu boonus nohi 15 sent­tiä
tuntia kohden Pii ppistettu uusis-a
hinnpitteluista, kuittasivat he. noin
300 luvultaan heti työn. Lauantaina
pääsivät he k u i t e n k i n sellaiseen sopi­m
u k s e n , että tekevät työtä seuraa­vaan
tUimnaksunn, johon mennessä