Vapaus, July 26, 1928

              S S
f 1
Torstaina, heinäk. 26 D;iiä—Thnrsday, Joly 26 No. 157 —
Taistelu Kiinan vallankumouksen
johtaja-
(Jatk.)
V. 1911 vallaztkumoulcsen Mviön
jälkeen nousi toinen vallankumousaal-to
(toukok 4:nnen päivän liike). K i l -
zian porvarlstp Ja plkkuporraristo kävi
asteettain aktiiviseksi. Samaan aikaan
hypiäsi proletariaatti myöskin poliit.
tiselle näyttämölle. Vuodesta 1919
(toukokxran 4:nnen päivän liike) vuo­teen
1925 (toukokuun 30 :n p. liike)
on vallankumouksen aattoa. Tänä ai
kakautena kaikki luokat keskittivät o.
mla voimiaan, mutta proletariaatti on
Jo ottanut vallanktmiouksen etuvartio,
aseman. 8iitA huolimatta alkoi imperl-aUstivastainen
taistelu toukokouun
4:nnen päivän liikkeestä, mutta pro­letariaatti
on se, Joka johtaa tätä lU-kettä
todella va11anktnnouk«plll.«;elle
U n j ^ (yhtymä Venäjän vaUankuma
uksen ja maailman proletariaatin
' kanssa, luopumaan vallasta tarkotuk-seDa
taistella toista imperialistista
valtaa vastaan — Amerikan avulla
Japania vastaan — epä-tasa-arvolsten
sopimusten poistamista vaatien, tar-kotukseUa
saada tulllautonomla Ja
paljastaa Amerikan Imperialismin peh.
meft-ääninen nylkemlspolltlikka). La­kot
Ja toiset proletaariset taistelun
muodot kehitettUn tällä, aikakaudella.
Siinan vallankumoua on kehittynyt
proletarlcctin ollessa sen aelkftranka-
SUL Kukaan ei voi tätä toelselkkaa
kieltää. Kansallisen armeijan uudel*
leetxjärjestely Ja uudelleen luominen.
' polkotti t^iirftt*'ft*«fft tuotteita vastaan,
fc&zjistynyt läkkotalstelu. talonpoikain
unloltten taistelun järjesttaiinen
Kvantunglssa, taistdu epfttasamrvoL
ala soplmnksiä vastaan, liike kansalli­sen
konferenssin alkaaniaamli^kBl.' Jne
lyhyesti kaikissa imperialisti, ja mill.
taristivastalslssa toimenplteistft on
pröletaratti Ja sen puOUie se. Joka ot.
taa etuvartioaseman.
Toukokuun 30:nnen p. Ulke yhdistää
kalkki vaIlankiiinpuk»e1H«et voimat
yhteen. Toukokuun 30:nnen p&ivftn
liikkeen Jälkeen kehittyy Kiinan vai-lankumbus
hyvin nopeasti ja samaan
aikaan j a yhdenmukaisesti käy luok­kataistelu
h^Hn kärjistyneeksi Luok.
kien erilleen seuloutuminen tapahtuu
salaman lentoa muistuttavalla nopeu­della,
imiä aikakaudella sattuvat seU
laiset tapaukset kuin kansalUsen hal­lituksen
Kantoniin perustaminen, tou­kokuu
80:nnen päivän ylelslakkolilke,
Kantonin—Honkongin ISJcuukautta
kestävä lakko, sotilaallinen hyökkäys
pohjrfseen, Shanghain proletariaatin
nousu, taistelu Wuhanin Ja Nankingin
kansallisten hallitusten välillä, vasta-vallankumbukselllset
hallitusten val­taukset,
joitten toimeenpanijoina ovat
(Alang Kai-shek Ja L i Chi-sen Shang.
balssa ja Betonissa, Wang Chiang-weln
Ja Teng Shen.chi'n kapinat Wu.
hanlssa, Nanchangin elokuun enslmät-sen
päivän kumouksellinen nousu Ja
Kantonin nousu^ Joulukuussa. Kiinan
vallankumotiksen prosessi vuodesta
1925 vuoteen 1927 käsitti yleisestä lm-perialistivastalsesta
liikkeestä aina
sotaretkeen pohjoista vastaan Ja yri­tyksen
kaikkien feodaalisten JätteL
den kuklstamlseksL Proletariaatin
y(tiiftniniTnnvinyiHTii»t^ tolminfa kä.
sitti tässä prosessissa imifcirAin ur-hoolllslmman
Ja aktiivislmman luo­kan
toiminnan. Jossa tämä luokk^
taisteU Johtaja-asemasta kansallisessa
vallankumouksessa johtaakseen kii­nalaisen
porvarillis-demokraattlsen
vallankiimbuksen päämääräänsä, vie­däkseen
läpi agraarivallankumouk-sen
» voittaakseen täydellisen voiton
demokraattiselle vallankumoukselle Ja
kehittääkseen sen proletaariseksi
vallankumoukseksL Vuodesta 1925 vuo­teen
1927 saatetaan proletariaatin
taistelu vallanlnunoTiksen Johtaja-ase.
masta jakaa kolmeen vaiheeseen:
l . Toukokuun 30:nnen lAlvän liik­keestä
sotajoukkojen etenemiseen poh­joisessa
Jantse-Joelle. Tässä valbees.
sa oli vallankumouksen eteenpäin aja.
vana voimana vielä proletariaatin, ta-lonpoikaiston.
pikkuporvariston Ja
kansallisen porvariston yhteisrintama.
Mutta meidän on pantava merkille,
että Jo toukokuun 30:nnen p. liikkeen
alussa toteutti Kiinan kansallinen
porvaristo jo komjnromlssipolitilkkaan.
sa, se on Kiinan vallankumouksen
nayyinlspolitilkkaansa. Sattxil tapauk­sia
sellaisia kuin Tai Chi.taolsml Ja
Chiang.B^-sehkin poliittinen vallan­kaappaus
maaliskxm 20 p. Vaikkakaan
emme kansallisessa vaUankumouksessa
voi puhua repeämästä luokkien vä­lillä,
vaan paremminkin luokkia e.
xlttäytymlsen prosessista, niin siltä
bu611matta kävi tämä luokkien erittä-ytyminen
selvemmäksi Ja selvemmäk-sL
Porvaristo on Jo alottanut politiik­kansa
"perustaa perustuslaillineli po­litiikka
imperialismin hallltseyan vaL
lan alaisuudessa". Mikä on tämä poU.
tilkka? Se merkitsee sitä, että Kiinan
Kirj. Su Chao-pel
tamaan työväenluokan. Vaikkakin
objektiivisesti pohjoiseen tehty sota­retki
on sarja sotia kansallisen porva­riston
Ja Imperialismin työaseitten
(pohjoisten sotalordien) välillä, niin
siitä huolimatta samaan aikaan kan­sallinen
porvaristo tulee Itse imperia­lismin
työaseeksL Se haluaa käyttää'
näitä taisteluita laajentaakseen omia
aseellisia voimiaan, tukahuttaakseen
työläiset Ja talonpojat ja toisaalta ot­taakseen
Itselleen pohjoisen sotalor-nut
Wuhanissa Jo ennen Wuhanin
hallituksen perustamista. ''Wuhanln
Johtajiin vaikuttivat lilaksi paljon hei-dän
ystäviensä moitteet, heidän suh
dien aseman neuvoteUakseen imperia­listien
kanssa. tarkistaakseen sopi­mukset,
Jj},e.
TäUä asteella on talonpoikain lii­kehtiminen
kehitetty hyvin nopeasti
— alkeellisista Punaisista Keihäistä
Kantonin nousuun — Ja sillä on tais­telun
vallasta merkitys, l^hän ai-kaan
tsdonpojat Halfengissa huusl-teensa
teolUsuuspilrelhln, maa-aatelisto
Ja suurmaanomistajat. Jotka pelottivat
heitä varotuksillaan". (The Nation,
jouluk. 7 p., 1927 — käännös kiinan-kielestä).
Teng Shen-chi'n joukot (jot­ka
olivat (Thlans Kal-shekin Joukkoja
vastassa), maa-aateliston ja surmaan-omistajien
joukot Hunanlssa, Sun-
Kuo ja hänen voimansa, jotka yhdis
chi-n ja Kwanksin ryhmien hyök­käysten
aseekisl Chlang Kalsheklä
vastaan ja "puolueen pn^'t'^^"**''^*^^''•
keeiT jälkeen Wuhanissa oli Wang
Ching-wen'h ryhmä ainoana vähnee
z:ä. jonka toimesta kommunisteja sul­jettiin
pois.
Jonkun ajan kuluttua pakeni Chlang
Kai-shek. yhteentörmäys tapahtui
Teng Shen-chi'n ja Kwangsi ryhmäin
välillä Ja Wang Chlngwel saattoi pa­lata
Kantoniin ainoastaan Chang Fa-kweln
Ja Huang Chi-hsianin kans-sa
Mutta Chlang Kai-shek'in ryhmä
saattoi myöskin käyttää Wang Chl-weltä
taistelussa Kwangsln ja Län.
nen Kukkuloltten ryhmiä vastaan.
Kantonin nousun aikana tuhottiin
vat: "kuomlntang on kuollut, me ha­luamme
talonpoikain hallitusta". TU-mä
talonpoikain nousun ilmaisu tar.
kotuksella kukistaa aateliston Ja suur-maanomistajien
poliittinen valta. V.
1926 talonpoikain liikkeen kehitys Hu­nanlssa
Ja HupeUssa aiheutti kärjis­tyneet
talonpoikain taistelut maaseu­dun
piireissä Ja työläisten taistelut
caupungelssa. Samaan aikaan on maa.
kysymys asetettu vanank»mouk.sellis-ten
työjärjes^kseen. Tämän kautta
paljastettiin porvariston lAässlalllsIn
piirre — nimittäin että se seisoi sivus­sa
argaarivallankumousta vastassa. Se
ei ainoastaan tehnyt kompromisseja
aateliston ja suurmaanomistajien
Icanssa, vaan se suoranaisesti Johti ne
talonpoikaisliikettä vastaan taisteluun.
Me voimme sanoa, että yhteisrinta­man
hajoaminen alkoi Jo itse liikkeen,
tyivät porvariston kansffl Hupehissa,
kimppuun. Niitten takana oli imperi.
allsmin saartopolltiikka ja Chlang
Kai-shek. Pikkuporvaristo, erittäinkin
pikkukauppojen omistajat, pelkäsivät
ja horjuivat porvariston Johdossa. SiL
hen aikaan Kommunistipuolueen pai-kalliset
keskusorgaanit horjuivat
myöskin — Ja meidän on tämä tosi­seikka
timnustettava avoimesti. Seu­rauksena
ei oUut. että proletariaatti
oUsI antanut Johdon laajoille talon.
poUcaln Ja pikkuporvariston Joukoille
rehelliseen taisteluun vallankumotik­sen
eteenpäin viemiselle, mutta sen
sijaan Johti pikkuporvaristo proleta-rlaattla
talonpoikain vallankumouksen
pjrsähdyttämiseen. Onko tämä työläis-ten,
talonpoikain Ja pikkuporvariston
vallankumouksellisen unionin toteut­tamista?
Tietenkään eL T%mä unio
Wang Ching-weln ryhmä kokonaan
ja se antautui cniiang Kal-shekille.
Mutta kun Chlang Kai-shek uudel­leen
valtasi käsiinsä Nankingin haUI-tuksen
johtajan aseman, nostatti tä­mä
taasen talstelim hänen ja Kwang-si
ryhmän välillä. Tämän aikakauden
kuluessa sodat Nankingin ja Wuhanin
ryhmien välillä Hunanlssa ja Hupe.
hissa, sodat Chang Fa-kwein, Huang
cnil-hsianin Ja I i Chi-senin välillä
alussa.
2. Wabaln Tattanksesta Wang Chfaag.
welB taaatammkaatoen asti (ke-
MIU 1927).
Tämän aikakauden yhteisrintama
käsitti nlinkutsutim unionin työläis­ten,
talonpdkain Ja pikkuporvariston
välillä — ilman kansallista porvaris­toa.
Chlang Kai-shekin kapina oli
kansallinen porvariston liike hnperia.
Istien uhkausten Ja rahallisten hou.
kutusten alaisuudessa. Kiinan porva­riston
erikoisuus on sen heikko talo­udellinen
kehitys. Vaikkakin se on
hiukan erittynyt kompradoriluokasta
(imperialistien välitysagenttien luo­kasta)
ennen Ja Jälkeen toukok. 3Q:n-nen
päivän liikkeen, niin siltä huoli­matta
se edeUeen tällöin käsittää yh-tymän
Ja sekotuksen puolifeodaalises­ta
aatelistosta (gentry) Ja kauppias-uokasta.
Joka todella käsittää kansal-isen
porvariston oikeIst(»iiven. 1927
huhtikuun vallankumouksesta Chlang
Kai-shek Ja I i Chl-sen edustavat nait­i
i n kahden luokan yhteisrintamaa —
kansallista porvaristoa Ja aatelistoa —
suurmaanomistajien lu()i!;jldsk Tämä
yhteisrintama taistelee työläisten,
talonpoikain Ja pikkuporvariston val­lankumouksellista
unionia vastaan.
Samaan aikaan on mieidän klitmi-tettävä
huomiota seuraaviin toslseik.
kolhin: Ensiksi, heikon taloudellisen
kehityksensä vuoksi porvaristo, kaup­pojen
omistajat, pikkuporvaristo; Ja
keskiluokka, sekottuvat Ja muodosta­vat
ylimmän kerrostuman pikkupor­varistosta
kansallisen porvariston vä-sempana
siipenä. Toiseksi, Kiinan
muuttui pahasti Ja menetti vaDanku,
moukselllsen luonteensa sietämällä
horjuvaa Ja sovittelevaa pikkuporva­ristoa
Ja opportunisteja. Jotka Johti­vat
Kommunistipuolueen elimiä. Wu-hsmin
hallituksen taantxmiuksellisuus,
Wuhanin vallankumouksellisen kes­kuksen
liftviäminen, pikkuporvariston
horjuminen Ja sen eroaminen vallan­kumouksesta
oli tietenkin vallankumo­uksen
tilapäisen häviön ilmaisu. Pik­kuporvarilliset
kauppojen omistajat
pelkäsivät enemmän vallankumousta
kuin vastavallankumousta. Ne unek­suivat
Ja rukoilivat "pääoman yhteis,
rintaman voittoa" voidakseen taistella
käsityöläisten Ja kauppa-apulaisten e-tenemlstä
vastaan. Sellainen keski,
luokka käsittää paljon nUtä. Jotka
«yniTiaiiA ovat maanomistajia, luokka.
Joka on riippuvaisuudessa feodaalijär-
Jestelmän rilstomuodolsta Ja agraari,
vallanktimousta vastaan. — SKT.
3. Kbhnas Jakso käsittää aikakau­den
Kommtmlstipuolueen eroamisesta
lähtien Kuomintanglsta NaclumgUi
noususta elok. 1 p. aina nykyhetkeen
asti. Tämän aikakauden alussa, vaik­kakin
vallankumouksellinen keskus
Wuhanlssa oli kadonnut Ja vallanku­mous
oli kärsinyt toisen Iskunsa, niin
sUta hublimatta maailman proletari­aatin
antamien ohjeitten mukaan
Kiinan Kommunistipuolue alkoi rai­vata
opporttmlsteja pois omasta puo­lueestaan.
Järjestää päättäväisesti pro.
letariaatin voimia Ja Johtaa talonpoi­kain
nousuja. Nachangin nousu elok.
Kwanttmglssa Ja kaikki eri yhteen­törmäykset
Kuomlntangin sisällä osot-tavat,
mitenkä vastavallankumouksen
suoritettuaan itse maa-aatellston Ja
porvariston kesken on yhä kärjlsty-neemplä
taisteMta. Talonpoikaisnou.
sujen Jakamat iskut, sotilaitten horju­minen
Ja erittäinkin proletariaatin
Johtama Kantonin housu aiheuta
sen, että heidän valtansa el pääse va­kiintumaan.
Kansallisen porvariston
Ja proletariaatin yhteisrintamassa käyt
tlvät Kuomlntangin militaristit Impe-riallstivastaisia
tunnuslauseita kansan
nylkemiseen Ja heidän sotilaalliset
voimansa edustivat liikettä pohjoisen
militaristeja vastaan. JNyt kaikki val­lankumoukselliset
voimat pitävät Kuo-mintangla
vihollisenaan. Joten Kiib-mintangln
militaristit haluavat voittaa
rakkauden Ja kilpailla pohjoisen mi.
litaristlen kanssa ulkomaisten Impe.
rlallstivaltojen suosiosta. Ne ovat
täydelleen uxtautuneet imperialismille.
Chlang Kai-ähek haluaa tehdä itsel­leen
hjnrän ystävän Japanin impe­rialismista,
kun taasen- I i Chi-sen te­kee
ensi kädes^ kauppoja Britan­nian
imperialismin kanssa.
mitoistaan esitän lukijoille seuraavan
pituus- Ja palnouarvo-asteikon:
(pituus on senteissä paljain Jaloin
Ja paino paunoissa alasti)
Pituus 156 cm. paino 123 paunaa
158
160
162
164
166
168
170
172
174
175
177
179
181
183
185
126
129
131
134
138
141
144
147
150
151
154
157
160
164
167
Huomaamme siis lyhyiden henkilöi­den
omaavan suhteellisesti suurem­man
painon kuin pitkien.
Rautmannin sarjan aritmeettiset
keskiarvot hänen tutkimistaan henki­löistä
ovat: iän ollessa 24 v. on ruu­miin
pituus 170 cm. ja paino 144
Suunnilleen samanlaatuisiin lukui­hin
ovat tulleet monet muutkin tiede­miehet.
On mahdollista, että suoma­laisen
rodun keskipaino on noin pari
paimaa raskaampi kuin esim. saksa­laisten,
joista on nämä esimerkit, sillä
suomalaisten ruumiin rakennetta pL
detään hiukan tukevampana saksa­laista.
Punnituksenne tapahtukoon seuraa­valla
tavalla: henkilö olkoon aina sa­moin
puettuna tai alastL Miphen
talvipuvun paino on noin 9 paunaa
ja naisen noin neljä tai vlisL Ohuen
aamup<(Vun paino on hiukan yli pau­nan.
Punnitus tapahtukoon aina sa­maan
vuorokauden aikaan ja ennen
ateriaa. Aamupaino on hiukan yli
paunan pienempi kuin Utapalno. On
punnittava kerran viikossa. TulcÄset
on otettava muistiin. Muutaman
paunan vaihtelut painossa ylös- tai
alasjjäln eivät erikoisempaa merkitse.
Sitten kun painokäyrä osottaa jatku­vaa
muutosta vähintäin kolmenkin vii­kon
ajan, voidaan tuloksesta vetää
määrättyjä johtopäätöksiä.
Jos teidän painonne ja pituutenne
ovat samat tai hyvin lähellä edellä­mainittuja
arvoja, voitte olla tjrytj-yäi-set
tletäessänne omaavanne ruumiin­rakenteen,
joka lähentelee tavanomai­sen
filmisankarin reipasta ja notkeata
olemusta.
kesM-ikä on vain n. 40 vuotta, i^jj
se esim. Europassa on huomattavasti
korkeampL Tilastojen mukaan on
Japanissa lehmiä huomattavaa vä.
hän asnkasluknun verraten. Kaiken
MAITO- JA LIHARUOKIENKO
PUUTE SYYNÄ JAPANILAIS.
TEN KITUKASVUISUUTEEN ?
Tiedemiespiireissä on alettu arvel­la
etupäässä maitoruokien puutteen
olevan ss^ynä siihen, että Japanissa
kaikkiaan lasketaan maassa olevan
n. 1,400,000 lehmää, maan asok^
luvun ollessa 56 milj. henkeä. Bno-kataloudessa
käytetäänkin pääasial.
lisesti kalaa, riisiä ja vihanneksia.
Viime aikoina ovat japanilaiset
kuitenkin europalaistuneet hyvää
vauhtia vaatetuksensa, asuntojensa
y.m. puolesta ja ruokalistoilla kaiva­taan
jo lihaakin. Kun sitä ei saada
riittävästi omasta maasta, on sitä
ruvettu tuomaan Kiinasta, mutta
sen laatu on kovin huonoa.
Voita, juustoa ja maitoa saa har.
voin. Kuitenkin ovat japanilaiset
nykyisin alkaneet kiinnittää erikois,
ta huomiota maitotaloustuotteiden
osuuteen ruokataloudessa ja samalla
maan koko karjakannan lisäämiseen
Hammaslääkäri
DR. S. HARRIS
1122 Notre Dame Street West
Pnlielui Main 8087 Montreal, Qne
(Top
utta
Amerilua UoioDUtiten Edaiujiitoa Veoijäa lUtlia, aeaTosCOTBlUH vikfi-
•:»tä oloisU j» »UTUtukiUu, •ooioeiiaot ' •
Aiig« Pitav. kirj." . . « c a u j . « a - u u , a ^ . «.i^asomoukMa miiuja) .TS
A j u UnohUBU LAt tUea tartaa^s. u-A. • • ^
Aapiaea, lastea .>pctMUi'afTa «>* — - . . - — _ _ _ _ _ _ _ _ _ S&
AilvaUb UUpait*, oi«u»n»-i runm^i. <xt- r«c» i«»Mon, nid. ... — •
Alukaa TyttS, <.Qua< «Sn- Itck '.ooJoa. -»id _ • • -2*
Atinfci— SiniHr)», •oocuilM.aoflBanM.oaa.
Anulä, kirjoitti: Kaappis-Beikki. va.
AnerikaUiMB TrörimliikkMm Vaiarikko. kirj. TTm. £. *Mter, aid.
Apiaain KnoiosM, kirj. E. R. Bairou^i, aid.
ATioTa:ma, kirj. Anna Baadacaard, nid. ,
Aaaauaaia Pojat, kirj. H. Coorta-Uaklar. aid.
Aatokirja, kIrJ. YrjS Voilia, aid.
Arattamia, ncaaaai, kirj. J. I. Vauaon, aid. '
Bakucrit, Tiatoaarre, kirj. Oae. Suaag, aid. —\ •
BasUljaa VaUohoa, kirj. Alexandra Oomaa, nid. (Raaakaa »aUaakamook-sea
aikaaa tapahtanot
Tämä tilanne oli tämän vuoden en.
simaisen puoliskon aikana hyvin Il­meinen.
Ensiksikin horjui plkkuporva-risto
Ja pelkäsi Kommunistipuolueen
vallankumouksellisia metoodeja, sekä
unehnoi siitä, että reformistisia metoo­deja
käjrttäen he pyst^rislvät vapautta­maan
Kiinan Ja parantamaan Kiinan
kan.TOn elinmahdollisuuksia.... T^mä
harhakuva on nopeasti halhttmut.
Pikkuporvaristo näkee Kuomlntangin
msryvän koko maan. Verot ovat kak-sinkertalstimeet.
Raha-asiat ovat ai­naisesti
häiriytyneet, kaikki polilUlset
oikeudet riistetään pois ja eivät ai-hoastaan
työläiset, talonpojat ja soti.
laat kärsi katkerU^ koettelemuksia ja
joukkoteiuastuksi£^/ miitta myöskin
porvuristo on niin nuori Ja kehltty.
mätön luokkana, että sillä ei ole mi­tään
riittävää luokkavohnaa koko
maan hallitsemiseen Ja erikoisesti on
aatelistolla (gentry) Ja suurmaanomls-tajaluokalla
voimakas paikallinen
luonne Ja Jakautuu moniin ryhmiin
Ja ryhmittymisUn. Silloin kun pro.
letariaatin Ja porvariston yhteisrin.
tama hajosi taistelivat maa-aateliston
Ja suurmaanomistajien ^ ryhp:iät
myöskin toisiaan vastaan Ja pitivät
uusia taistelulippuja yllä ktunmallakin
puolen taistelussa Wuhanin Ja Nan­kingin
välillä Nankingin vastavallan­kumouksellista
keskustaa Johti kan
sallinen porvaristo. Se yhdisti kaikki
porvaristo hälaaa käyttää kansaojonk-
Irajen vallankinMiiladUiista voimaa In-jittaaksecn
omaa asemaansa ja voit-
«aaksMii itsdleea konsesdoneja Impe.
tialisBuBta. Kihian porvaristo Uytti
toulodcuun 30:nneil päivän liikettä
tolTOen sen katitta voittavansa kon.
sessiooeja itseUeen tullikonfeienssls-sai^
stzaterritoriaaUsessa Ja EUinan
^ncfnfceP«Mqa «tii^Tighntn kUOnalliS-halhnnossa.
Lyhyesti. tSUä asteel­la,
vaikkakin Kiinan porvaxlsto
myöädln oh imperialismia vastaan,
niin sUtä huolimatta se ei halunnut
kumota vanassa olevaa imperialistleh
valUaqiitoa kokonaan. Se vaati aino­astaan
koinsessioneja imperialisteilta,
sdlaläa kuin tulliautoncmia ja on
valniiis jo siUcdn tekemään imperialis­tien
kanssa konsessioneja ja tokahnt.
maa-aateliston ja suuhntutnomistajl-en
luokat kaakossa ja voitti rehellisen
vallanktunouksellisen pikkuporvaris­ton
puolelleen Shanghain nousun ai.
kana vallankiunouksellisllla tunnus,
lauseilla. nylkemlspoUtilkallaan Ja o-levtnaan
näennäisesti taistelevinaan
imperialismia vastaan (mutta vain
näennäisesti) .J.n.e. voidakseen hyökä­tä
proletariaatin Ja talonpoikaiston
vallankumouksellisten taistelun kimp­puun.
Samaan aikaan olisi.Wuhanln val­lankumouksellisen
keskuksen tullut oL
la uniossa työläisten, talonpoikain ja
pikkuporvariston kanssa proletariaa­tin
johdossa, sen olisi tullut kohottaa
Ja voimistuttaa proletariaatin Jöhta-
Ja-asemaa kärjistyneitten talstelult-ten
prosessissa, sen olisi tullut puhdis.
taa kaikki maa-aateliston, porräriston
Ja suurmaanomistajien voimat Ja tals-telia
kansanvallan toteuttamtseksl
Wuhanlssa. Mutta Wuhanin Ja Nan­kingin
välillä tapahtunut hajaannos
ei voinut syzmyttää puhdasta työläis,
ten. talonpoikain Ja pikkuporvaristfm
uniota Wuhanissa. Siihen aikaan ei­vät
ainoastaan porvariston voimat (O-leet
Wuhanlssa, mutta myöskin maa-aatelistolla
Ja suurmaanomistajilla
luokkana dli siellä myöädn melkoL
nen valta käsissä. Slsälsfns taiste­lulla
WUhanissa Ja taistelulla Wuha.
nin Ja Nankingin v&lillä oli sama yh­teiskunnallinen
sisältö. Se oli taiste­lua
täydellisen ^rSläisten Ja talonpoi­kain
demokraattisen vaUankumouksen
Ja maa aateliston, suurmaanomistaji­en
ja porvariston taantumuksen VSIIL
la. Sisäinen erottautuminen oli alka-
1 p.. talonpolkadston nousut Hunanls­sa,
Hupenlssa. Klangsissa Jä Kwan.
tungissa, repeämä Kommunlstlpucdu-een
Ja Kuomlntangin välillä saattoivat
Kiinan intelligentsian, pikkuporvaris­ton
Ja byrokratian enemmän Ja enem­män
eroamaan työläisistä Ja talonpo­jista.
Kuomlntangin niinkutsuttu
"vasen siipi" menetti perustuksensa.
Ja kuitenkin tästä vallankumoukselli.
sen yhteisrintaman lyhentämisestä
huolimatta on vallankumouksellinen
päftvolma, työläisten Ja talonpoikain
Joukot voittaneet laveamman Ja sy.
vemmän kehityksen. Tällä asteella
on työläis- Ja talonpoikaisjoukkojen
taistelu kehittynyt yksinpä kaukai-
8lmml!«a' Ja plenlminlssäkin kylis­sä.
Jos otamme huomioon että im-periallstivastalsen
taistelun tunnus,
lause. Joka esitettiin Ja Josta sanot­tiin,
että Kommunistipuolue sen oli
mobilisoinut, on niin nopeasti tullut
kansan huulille Ja sän omaksumak­si,
että se tulee heidän Jokapäiväi­seksi
puheaiheekseen Ja yksinpä yli-oppllaitten
Ja sivistyneen nuorison
Järkkjrmättömäksl periaatteeksi tou-kok.
30:nnen päivän liikkeen jäl­keen,
niin — "Kommunistipuolueen
vasemmistolainen agraavlvallanku-mouksen
tunnuslause" (kuten kansa
puhui Wuhanin hallituksen taantu­muksen
Jälkeen) on pian tullut työ­läis-
Ja talonpoikaisjoukkojen tun-plkkuporvaristo
tulee ventistä köyhem-mäksi
Ja vararikSbutdu. Lyhyesti, ön
ilmeistä, että Kuomintang ei voi to­teuttaa
mitään vallankumouksen teh.
tavista. Se ei ainoastaan ole kykene­mätön
Johtamaan agraarivallankumo-usta.
mutta se el kykene edes tote­uttamaan
"imperialistista perustus,
laillisuuttakaan" (sellaislia kuin epäta-sa-
arvoisten sopimusten peruutusta,
tulli autonomiaa, Jji.e.). Talonpojat
Jatkavat kxmioukselllsia nousujaan
Ja pystyttävät sovlettlvaltoja monissa
paikoin; työläiset sumissa kaupun­geissa,
yksinpä militaristien puristuk­sen
alaisuudessa ollessaan, keskittävät
omia voimiaan valmistautuessaan Joh.
tamaan talonpoikain ja sotilaitten
nousua ja täyttämään vallankiunouk.
sen tehtäviä laajassa asteikossa; yk­sinpä
pikkuporvariston laajat Joukot
horjuvat Kuomlntangin Ja Kommunis­tipuolueen
välillä. Pikkuporvaristo on
tyytymätön nykyiseen asiain tilaan. Se
käsittää, että Kuomintang on "mädä­tetty,
kompromisoitu. itsekäs, itsepin.
täinen Ja sen hallussa on ainoastaan
aina maksamaton ^an minlsmi." Täinä
on yleisenä mielipiteenä. (Olen nämä
nuslauseeksl ja leviää laajalti yksin­pä
sotllalttenkin keskuuteen yhtäk­kisten
talonpolkalsnousujen matkas­sa,
l^llä hetkellä on maailma suurien
muutosten prosessissa el ainoastaan
Chlang Kai-shekin ja Li ChiLsenin
Kuomintangissa, taikka 'Wang Chihg-weln
Ja Chang Pa.kweln luottamsuk-sen
kadottamisessa joukkojen keskuu-dessa.
mutta myöskin " todellinen"
Kuomlntangin vasen silpi" menettää
kokonaan jöukkokannatuksensa ja
luottamuksensa. Ennen toukokuun
30:nnen p. liikettä pidettiin ylioppi­laita
"vallankumoukaelllsina" ja työ.
Iäiset Ja talonpojat tervehtivät niitä
ja ^ pyysivät ylioppilaita auttamaan
heitä taistelunsa Johtamisessa. Wuha-nin
hallituksen taantumtiksen Jälkeen
eivät ainoastaan tavalliset yUoppIIaat,
taikka "Kuomlntangin puhdas nuo­riso"
menettäneet Joukkojen kanna­tusta,
mutta ni3Föskin kommunistiset
yli(^pllaat (Kommunistipuolueen op­portunistiset
jäsenet, Kuomlntangin
todellinen vasen siipi). Talonpojat aJoL
vat väkivaltaisesti ulos horjuvat Johta­jat
ja työläiset kääntyivät samalla ta­valla
niitä johtajia vastaan, jotka kiel­täytyivät
taistelua johtamasta. TSmS
bn vallankumouksen prosessL
Samaan aikaan todellinen Kuomln­tangin
uskollisten jäsenten puolue
taasen tuli kommunl-stivastaisen tals.
telTin ri^hnpt^»^*"*^^^^!?^; Teng Shen-sanat
kopioinut Kiinalaisen Katsauk­sen"
maallsk. numerosta, 1928.)
Ilmeisesti on Kiinan vällankmnouk-sen
nykyinen aste se. Jossa proletari­aatti
johtaa talonpolkalstoa, agraari,
vallankumousta päämääräänsä, pitää
talonpoikaisliikkeen Johtaja-asemaa
(hegemoniaa)) jo nyt käsissään taat­tuna,
toteuttaa imperlallstlvastaista
porvarillls.demokraattista diktatuuria
(sovlettlen poliittista valtaa, muotoa,
joka kaikkein helpommin on muu.
tettavissa proletariaatin diktatuuriksi).
Vain tätä tietä me voimme vapauttaa
Kiinan ja kirvottaa Kiinan Imperia­lismin
otteista. —SJK.T.
Ihmisen normaali­painosta
Allaolevassa on tanlokko. Jossa verra­taan
ihmisen n«maalIpainoa
hänen pitmiteensa
Koska meillä suomalaisilla ei vielä
ole erikoisesti suomalaisen naisen eikä
miehen pituuden, painon ja lantion
leveyden ja muiden ruvmiiinosien tar­kistettua
tieteellistä, mittaa — sellai­nen
kuuluu kyllä olevan tekeillä —
niin on meidän otettava ulkomaalai-
Babbitt. kirj.' Sinclair Leviä. aid.
Cralkla, kirj. Coarta-UaUer, aid. \
Eaglanaiakielea Oppikicja. kiij. K. Brakka, aid.
Elainoran Kapiaa. klfj- Loadoo, aid. _ —
Erimaa kntsna. kirj. Jade Loaden, aid.
5.50
.50
JS
.75
.40
JO
24»
sn
sa
.75
ISO
M
\sa
1.25
.75
Elollialea Olentojen Liaääntrmiaen, kirj. F. Kolpin Rava, aid. — sa
EatUaUlaia-Sasmalaiaea Sanakirja, hrrä op«<ulakirJa. kirj. Y. Halaaen 2J5
Elaa. kirj. Teawa Pakkala, nid.
Ei Onnea Ilmaa Sinva, kirj. H. Cottrth*.tIaI>Ier. aid. _
Enclaalia Aloittalarill*, kirj. Eackall.Saariaen, aid. —
EacUatilaia-Soonulainan Sanakirja, loiBut. T. Walleaiaa, lid.
EB(Iantilaia.Saon>aIainen Sanakirja, kirj. S. Nuorteva, aid.
Corillacaiea, kirj. Heikki Mnmou, nid. „ , ,
GriaeldU. kirj. H. Cpajtlia.MakIer. nid. __
Halikon Hakoaiakat. marrekertamakaia, kirj. KoUio, aid. ——
Hiirii roinaani, kirj. Ninna Claaen. aid. .1....
HnoltorlidiatTkaeo Vuoaikirja III. 1927
IM
1.7S
2 JO
2.00
.iO
J6S
1.40
AO
JS
Hnilunaoitujaa Kala, rakluoaremaani, kiij. H. de Vera Stacpoole, aid. .75
Hiran-Hallitaa, kirj. Alexandre Dama^ nid. (jatk. kirjaan Ualaan.^
Roagea RiUri) — , .75
Hopeakuilu. JännilläTS iatiaanikirja, kirj. George ManriUe Fenn, nid. — .75
Haakairikko. kirj. intialainen Rabindranatli Tagore, aid. ' •..- . .. IJO
Hänen Englantilainen Rouranaa. kirj. Rudolph Stratz, aid. Ir25
Humoriatinen Laalakirja, aa viimeinen painoa — . ..M. . n • .45
Hamokannun Perintö, norelli. lurj. V. Laja, nid. —; • .. JO
Hjpatia, kirj. Charlea Kiogaler. nid. ••- . . .75
Ihmiaardän, kirj. Car de Maupaatan, aid. , ' ' 1.25
tkuiaen PäiTän Maa, kirj. E. R. Bnrrongha. aid. JS
Ikäinen Ralcastaja, kirj. Edgar Rico Barrougbs. nid. „•••.• . SO
Ibmiaan Herra, tarina aTnniati, kirj. Hall Caine, 2 oaaa, nid. 1.75
tkninen SaU:aau>, kirj. Jack London, nid. ' .,.. .40
IbmiaardäD, kirj. Cor da Manpaaaant, aid. —. .75
Ikäinen Unni. kirj. Rudolph Stratz. aid. ' 1.25
laänraaattonut, kirj. Herman Bang, aid. IJO
Isoäidin Kuvakirja, kirj. Anrid Lydacken, aid. ' , ' n , JO
Ilmojen Halki, kertomua leanoata pohjoiaaaTaUe,. Idrj. Araandaea, aid. IJO
Juaitoparooni, kirj. Kalle Riaaaaen, aid. _ . , , .' .,, , .,, , , , .40
Jotef Balsamo, kirj. Alexandra Damai, histarialliaea romaaai No. 2 ' .90
Jumsbn Maa Ja Nainen, kirj. Jamea Olivar Canrood, aeikkailaja Caiu.
dan pohjoiaseaduiasa, nid. • .75
JiU. miellrttävi romaani, kirj. E, M. DeUneld. aid. , „„ .90
Jack London Elämäkerta, kirj. Helmi Kroha, nid. .90
Jerin Veli. erään koiraa aeikkailnja EtelämerellS. kirj. Jack London, aid. 1.00
" 1J5
1.75
iJS
1.00
1.50
.75
3.75
1.00
ija
1X0
Kairotta Niiliin Latvoille, matkailijakertomna, kirj. Pekkala, aid. .90
7,M0 Uallla HalU Afrikan Aavikoiden, kirj. Otto ZeItina.CoIdfeIa, aid 13i
Keraa Erakot, kirj. Arvid Lydecken. nid. : - • ^
Rämekorven Viinakoaiakaat. kirj. Veikko Korhoaeo. nid. _ _ _ _ _ _ _
Harraaajan Laoloja. runokirja^ kiri. Aku Päiviö,. aid. • j j j
Mirtkamiehea Oonl. aeikkailnramaani. kirj. S. Bringer. nid. _ _ _ _ _ .40
Uinna Sanotaan PaoaepSkai, ykteiak. ramani. kirj. Upton Sinclair, aid. I.2S
MTtkky-Nnoli. klrJ. A. E. V. Uaaon. Jännity* roaaaaeja 1, aid. .75
12S
.7S
.TS
.70
Nnorea Opettajattaren Varavealtiili, kirj. H. Valtanca. aid.
Nonaa. kirj. Kathleen Narria, nid.
Naaaiioimiakonla. hTvä närttöaiölUe, kirj. Juarioja, nid. -
Napoleon lU ValUnkaappaa.. kirj. Karl Mara, nid. _^
Nelitabtineo Räjäbdramoattori. käaikirja ,^ faoettocia. - rakentajille,
inainööri ViinS Laatinen, aid.
toiiB.
, .75
IJBS
S»
Naiavalnuatelu M. kirj. Elli Bjurkatea, aid. '
Naiaten ja Tyttöjen Urheiluopaa, loim. Anni Collan (karitattn) _ ^
Nainen ja Avioliitto, hyvä tervayiopiBitkcn kirja, kirj. Margaret Stepkaaa I.SO
Neiti de Tavemey, k i r j . A. Dumat, hialoriaUiDen romaani No. 3, nid. , .75
Naiavoimiatela 1, kirj. Elli BjörlMtan, nid. 1.00
Nuoren Naiaen Terreya, lääkatietecDInea kirja, kirj. Kriatia* Skjerre. aid. IXM
Nyrkkeilyä Alkeet, Arthur Koch (kuvilctta), aid. : ' .7}
. .75
.13S
. IJBS
. .75
. J S
. Ja
IS»
Oaakeybtiö Earopa vai Europan Ybdyavallat, kirj. Edo Fitainea. nid.
Polttomoottorit, kirj. Väiaö A. Airaa. aid.
Pelopanneaolaia Sou, kirj. Tykydidea. Suom. Emil Härdh. nid.
PuoKoeitayet, kirj. Marael Prerost. s!d.
Pimeya. Erik XIV ja Juhana UI, II oaa, kirj. Carl Bliak
PuheUidon Opaa, kirj. Arthur M. Lavia, aid. •
Pakolainen, kirj. Laari Luoto, aid. -
Rau- ja Keattäurheilaa Käaikiija, kirj. Jaakko; J . MikkoU (172 kuvaa) IM
Rannerengaa, kirj. David Potter, nid. , , , , _ .40
Rakkaudetta Oaaton. kirj. H. Courta-Mahler. nid. .SO
Rämekorven Laiskottelijal, kirj. Veikko Korhonen, nid. ' .50
Pieni Tietoaaiiakirja, 3 osaa, kpl., aid.
Pcruaiuilain Olemna. kirj. O. Saari
Pieni Mehilälakirja. kirj. Mikko Ilkka
. «JOO
. JO
. .25
Pieni Kementokiija. konlaja ja lyhyitä knraaeja varten, kirj. E. Kallio .2S
Primitiivinen eli Pcmsvoinuatela (aaiaille), kirj. Kaarina Kari. aid. JM
Pariisin Salaisuudet, 2 aunrta oaaa. kirj. Eugene Sae, aid. • 3.2$
Papukaija ja Knmpp., kirj. Harold UacCralh. aid. ,- - ' .7}
Pelastutreagaa, rakkauiromaani, kirj. Leo Leipsiger, nid. .40
Pakkopaita, kuolemattomuntu tutkiva vankilaromaanl, kirj. Jack. London 1.75
Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtion Alkuperä, kirj. F. Engela. aid. IM
Penikkauuti, kirj. NikoUa Lenin, aid. : „ JO
Poikien Oma Kirja, toimittanut Veli Giovanni, nid. - — JO
Pohjolan Kukka, kIrJ. James Oliver Cunrood, aaikkailuja Canadan aan.
rilla saloilta, nid.
Pakolaia Kunlngaa, kirj. A. Dumaa, historiallinen romaani No. 10,
f
Sairas. Lapsi, lasten tarreythoitökirja, kirj. Ruotsalainen, aid. \ ^
Salaperäinen Ruuml«arkkq, kirj. Stein RIverton, nid.
Juvenilia. kirj. Larin Kyösti , (Nnomnden Uniatahaia), aid.
Jenkkejä MtailmalU. kirj. Mark Twain, aid.
Järjestelmäni Mieblile, hyvä voimistelnkirja, kirj. J. Maallar
Kamaran Sankarit., kirj. Lauri Lnoto, nid. "" •
Kamaran Sankarit, kirj. Lauri Luoto. aid. " - •, ,
Kauhea Tarxaa, Idrj. E. R. Bnrroui^a. nid. '
Kaleerivanki No. 117, 3 auuru osaa, kirj. P. Du Terrail. aid.
Kaapunki-Kaniakoalnn Laskuoppi Ja Tuloskiija. aid. •
Kananhoitokirja, kirj. Mikko.Ilkka, dd.
Kahdeksan Serkutu, kirj. Lonita M. Alcott. aid.
Kadotakaan Kansa, kuvan» London itäpäästä, krij. Jack London, aid. _ 1.00
Kemia, kirj. Hanaa Saikku, aid.
Kansakoulun Kartukirja, toim. Jotuni, aid. _ _ _ _ _
Kielletty Hedelmä, kirj. NaUly von Eschstmtfa, .aid.
Kirja NaisiUa, kirj. Hra. E. B. Oaffy. nid. '
Kaulanauha, kirj. H. Conru-Mahler, nid.
Kakal RakasUvaisU, kirj. . H . Courtt-Mahler, nid.; -•
Kaasakoulua Kartasto, ausi, loim. A. R. Blomqvist ja E. E . Kaila
Kommnaiitinen Manifesti, kirj. Karl Marx, «id. '
Kurjat, en», osa Faatine, kirj.. Victor Hugo, aid. -
Kuudes Maanosa, kirj. Arvid Lydecken, nid.
Kesäinen Leikki, romaani, kirj. Fredrik Böök, aid. '
Keluinen Domino, kirj. .Marcel Prevost, sid., hieno rakkausromaani
Kristinntkon Alkuperä, tutkielma, kirj. Karl Kaatsky, aid.
.75
, 1.00
, JO
. .60
, JO
. JO
. iM
. 1.00
. IJO
, J5
1.25
.75
. 3J0
IJS
Kuningattaren Kaulanauha, kirj. A. Damaa, historiall. romaaai No. 5, nid. .75
Kreivitär de Cbamy, kirj. A. Damav historialliset romaanit No. 8, nid. .75
Kanaan Mie*. kirj. A. Dumas, romaani Ranskan vallanknmouksesU, nid. .75
Kipinälennättimen Toiminta, kuvitettu opaa, kirj. Krigar ja Subkia, aid. JO
Kilpakosijat, aeikkailaromaani, kirj. D. Crimeton, nid. _ _ _ _ _ _ _ _ .40
Kirianpito-opaa, tehnyt Juhana Toiviainen. ^tA , , , ; .75
Kirjanpito, kanppaopistoja' vartan, kirj. I. Kovero ' 1.S8
Keittokirja, kirj. Min» Walli, sid. 2.00
Kolme Muskettisoturia. Jäaiiitysromaani, kirj. A. Dumaa. 3 oaaa, nid. ' 1.00
Kruunun Perämies, kirj. Larin Kyösti, nid. • . • 1.2$
Ketunpyyntiopaa. kirj. Edvard Koponen, nid. IM
Kurkien Keralla Afrikkaan, matkailija, ja liniukert, kirj. B. Berg, nid. 1.75
Kaltainen Paula. kirj. James O. Canrood, nid. ' • '
Klondyken Kuningas, saikkailaromaaui Alaakaata, kirj. Jack London
.90
.TS
liS
Saksan Suuri Talonpoikaissou, kirj. Daniel Grainer, snom., nid. _ _ _ JO
Sata Kuuaikyaimeatä Ohjetta LaMcu Taudelaaa, kirj. tri Julet Comby, nid. IM
Satukontti (pikkulapsille), toim. Helmi Krohn, nid. JS
Salomaiden Samoilijat, kirj. Jamea Oliver Cunrood, Inonnonromaani, nid. ^90
Salaliittolaiset, kirj. Alexandre Dumaa, historiallinen romaani No. 9, nid. .75
Sakaan Kumonsuistelu 1818, kirj. Karl, Marx. »id. .75
Seurnslelun T<>>to, kirj. Bagbaera, nid. ' ;, , ,', , . .75
Seurustelun Taito, kirj. Bagheara, sid. _ . . _ _. ', ' , , 1.00
Setä Tuomon Tupa, Lapsille. Lyhennetty, Knritettu, Suom., kirj. Harriet
Beecber-Stoire, nid. „ JS
SllkkiUiva, romaani, kirj. Elenius, nid. , ' . .7S
Soalalittisen Filosofian Jnuret, kirj. Frietrich Engel*, nid. _ _ _ _ _ .40
Suomen Kielioppi, kirj. E. N. Setälä, »id. , .TS
Sukupuolielämän Terveysoppi, kirj. Max von Cniber, nid. .7$
Suloisen Järjettömyydea KtnpunU,' erittäin -faieno -rakkanatoaiaaai, -kirj.
E. Templa Thnnton, . aid. ' IJO
Silraukorven Nuori Epra, kirj. Kaarle Halme. aid. ; '. IJS
Sireenien Alla, romaani, kirj. L. H . Aleott, »id. u. ISi
.Signe, Björtetb, kertomaa, kirj. Jnho ' Koakimaa, nid. • , , •
Sielallitalti Saira* Ihminen ja Hänen Hoitonsa^ liir]. Karia Neainan-Rabn 1.75
JO
.7S
.75
JS
.»
.TS
.TS
.75
.75
.75
Saikkailijatar, UrJ. E. Phillipa Oppenhein. nid.
Synöva Päivänkumpn, kirj. Bjömstjeme Bjömson, nid.
Tarxanin Paluu, kirj. E. R. Burroo^». nid.
Taraanin Pedot, kirj. E. R. Barrought. aid. ,, •
Tarxanin Poika, kirj.. E. R. Burrongba. nid.
Tanan Ja Oparin Aarteet, kirj. E. R. Burrongb», nid. _
Tarzan ja Valkoinen Nainen, kIrJ. E. R. Burroui^», nid.
Tarxaa Ja Pikkuväki, kirj. Edgar Rice Barroughs, nid.
Tarzan Ja KnlulelJona, kirj. Edgar Rice Barroughs, nid. _ _ _ _ _ _ _
Tarttuvista SukupuoUtandeieta, kirj. tri PIriU. nid. -
TalttuBMton Tarzan. kirj. E. R. Burrongba. nid. —
Tie Terveyteen ja Kauneuteen, lulsten kotivoiralstelaopa», kirj. Hilma
Jalkanen—Helvi Salminen (88 valokuvaa), aid.. „ , .7S
Tuhatvuotinen ValukaaU, kirj. Upton Sinclair, nid. - .„,.. JS
Tbuvla. Marsin Neito. kirj. E. R. Burronl^t. nid. JS
Tietosanakirja, täydellinen II osaa. vaatekansista , BO JO
Tulenliekki, seikkailu, ja rakkanrromaani. kirj. L. J. Vanee, nid.
Tropiikin Hehkussa, seikkailuromaani, kirj. Maud Diver, nid.
Tyttöjen Oma Kirja, toimittanut Helmi Krohn, nid. _ _ _ _ _ __
Templrn Vangit, kirj. A. Dumas
— . . . . . . . — ^ _______ _ . .c.iu«;,uiui»ic,a 11, j K u v i i e f i u , KiTj, vaino uuerma _ _ _ _ _ _ _ _
KKöaTi ia RMuuestusä nP uEhlkaemaaas, tar. oaks.ana-n i,R k. irHj.. FLr.a nMce.. ATlcieottot,a a»rrid.. . Uusi Sarja I, nid.. 1..0400 | Tiede Ja Vallankumous, mainio teo^ kirj. Emett Unteimann, nid.
Knitamaan Rakkuatta, kirj. Jack London, aid. • M
Kaunis Ambrosine, miellyttävä rakkaosromaani, kirj. Elinor Clya, nid. _ .40
Kttunlaakso, romaani. 2 osaa. kirj. Jack London, »id. • • 3.00
Kuninfu Lndvlg ja Hänen Lemmittynsä, kirj. Coartht-Mahler, nid. _ _ . .40
Lsn!u~Tal;pttnai»e«ta Kukasu, kirj. Johanne* Linnankoski, kuvitettu, »id. 2.75
LeOBora. hieno roinaani, kirj. Arnold Bennett, nid. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ M
Leain ja Leninismi, kuulua aarjakirjattpon. kIrj. I. Stalin, »id. .75
Lenin — Taistelija. Opettaja, Johtaja, nid.; • -,' ' .40
Lumikenttien Tytär, teikkailuromaani Alaskatta, kirj. Jack Loadoa. »Id. 1 JS
Lappalaisten Kuningatar, Sten Sture Vanhempi ja Bäneti Aikalaitenta, I ota.
kirj. Carl Blink, ^
Lasten Laalakirja. kirj. Hilja Llinamaa.Pänsinen. aid. naottipainoa _ _ SS
LuonnonUeteiden Voittokulku, Tietoaarce. kirj. Lannhardt. dd. jj
Lädlatyttö. kirj. Edgar Rice Burran^t. nid. ' • jss
Lasten Oma Kirja, toimittanut Veli Giovanni, nid. ' jjs
Lääkärin Mnittelmia. kirj. A. Dumaa. hittoiialliaet romaanit No. I , M
JBS
JS
JS
JO
JS
_ .7S
Luokkien Sota, kirj. Jack London, aid. ,
Lyhyt Terveysoppi Naitjlle, kirj. tri Fr. Havitx
Liselotten Naiminen, kirj. H. Coart».Mahler. nid. '
Lyane Coartin Salaisaat. kirj. J. S. Fletcher, nid.
Läpi Seinän, kirj, O. Moffett, Jännity» romaaneja H. nid.
Haisoa.Raugen Ritari, kirj. Alexandra Duaus. nid.
set ruumiin mittaustutkimukset ver.
tauskohdiksi seuraavaa esitystämme
vartra.
Tiedämme luonnollisesti, että erito­ten
Saksassa Ja Neuvostoliitossa on
niTimiillinen kultuuri ns^cyään erin­omaisessa
nousukaudessa. Senvuoksi
ajattelen lähinnä niiden maiden an-tropologistieteellisiä
saavutuksia.
Professori Rautmann on mitannut
parisentuhatta 20.30 vuoden välillä ole­vaa
ruumiillisesd täysin tervettä ja
urheilun avulla ruumiillisesti kehit-tyiiyttä
nuorta miestä. Näistä hänen
Blaraeljeeti. romaani Ranskan »allaakuraonkaeata. kirj. A. Daaaat. aid. _ JS
Maan Vnmeeitaa. kirj. Edgar Rice Borroa^ (Ikäiaea PiHin Maa oo
tähän jatkaa), nid. ;
Maanvajely». Kenua ja Fytiikka. kirj. Arthur Rindall. «id. l.n
Maaaviljalyaoppi. kirj. Suaiaca. aid. - • v •<
Uabelia Häämatka. D. D. «alla, aid. _ .40
- JS
.75
Uaiain Ptiatana. krij. E. B. BarroniJia, nid.
Maailmaa Talosddliaea TyOväenliike. kirj. H. Loaaraky
Maailmanrakenne. kixinele* tnaailmankaikkaatla. kirj. E . Backer. aid. -. l]'^
Hatttaarcn Tyttö, reaoaai. kirj. Hall Caiae, mi, •
Maapallon Kehityi&itleria. Tietoaane. kälj. Victor Uadaea, «M- -'e*
Maaffmaaliik-. Tiatoaaize. 'kirj. Albrecht Wi«h. aid. . .
Martiai Edea. kirj. Jack Londoa. sd. ' J M
Mita Olan Siaalle Tehnyt, kirj. H . Ceatta-MaUar. idd. ... . 2
Hiaka Jamala aa Yhdistänyt. Id»}. H . Co«rt>-lUiIar, nid. . «a
Maija-Rosvaa Onai. Krj. H . Couna-Mahlar. nidi. . ; ,
Metxin Tyttö. kcrtoatrsBaaaU kirj. Maariaa Bazraa. nid. • jj
Minoa Mazttxni. kirj. Arvid ^JZtaefdt, rid.. kjituuiua
Miai Tahdon, täxj. B. Conrtka-UaUer. nid. - U S
JO
Mecikbtka. kertaan» Sokaxa kaappazilaivatcoata m*% aitm. kir}. Falis
«oa Laekaar. » d . ' ' - jjj
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
JO
. IJOO
JO
JS
r .75
1.00
. . . 1.00
Taistelu Naisesta, kirj. Edgar Rice Burronght, seikkailuja AlaskasU, nid. JS
• - IJS
JO
. I JO
, I JO
1.00
M
I JO
1.00
JO
1.10
JO
J S
JO
JS
.75
JS
JO
Tom Sawyerin Seikkailut, kin'. Mark Twain, nid. _
Tom Sawyerin Seikkailut, kirj. Mark Twain, »id.
Tnomo Sedän Tupa, kirj. Harriet Beecher-Stowe, nid.
seikka'
Työväen OlympUUisel, toim. V. Koivula, yja., »id.
Terveyteen Itaetnggestionin Avulla,' kirj.. Harry Brooki. nid.
Tubat Sanaa Englantia, mainio oppikirja, nid. '
Tuhlaajapoika, romaani, Icirj. Hall Caine, tid.
Tuliliemen Tuttavana, kirj. Jack London, tid. _ _ _ _ _ _ _
Työväen Laulukirja, 9 painot, tid.
Telinevoimistelu I, kuvitettu, kirj. Väinö Laherraa
TelinevoimUtelu II, kuvitettu, kirj. Väinö Laherma
Työväen Laalnkirjt, nubttipainot. tid.
Työmiehen Talousoppia, kirj. O. W. Kutfinen. nid.
Työn Hittoria. kirj. Tjuroenew, tid. ' f '
UrheUupoikain: ppa», kirj. Vilnö Lähennä, kovitettu, »Id.
Udiellavien Käaikirja 192S, toim. Yrjö Balms. aid.
Uttaroava ja Metaimiea. roDaani. kirj. Rndolph H . Bartaeh. »id.
Valtio ja Vallanknmou», kirj. N. Lenin, »uom., nid. . _
Vanlian Aryoitukten ratkaitu, kirj. T. J. Lahtitnie*
Valkeat Sitaret, kirj. Florence L. Barclay, tarina kahdennelutoitta vnoti.
dalta, nid.
Valkeat Sitaret, kirj. Florence L. Barclay, tid. ••• '
Villimutn, kirj. Kate Dongla» Wiggin, kehity» Totaaani, tild.
VoImitteluB Teoria, kirj. Viktor Hei^eL^ nid.
IJO
IJO
.75
, IJO
Valaveljet, romaaai Itlannln atnttamiten ajoilta, kirj. C. Connaraon. »id. iJO
Vaimo. Jonkas MiaoUa Annoit, ronuttai climätt!. kirj. Hall Caina. aid. 1 JS
VXrmlannin Matka, kertoinaia Scaadlnayln »aloaaomalalaitta. kirj. Em*
Lampen. nid. ' •. IJO
Voimittelnsali ackl Voimittelupavit ja TeUaaet (13 kavaa). yUpaiao»
E. Kallioa Volmiitela KitikitJB>3äen^a*Ba Taeta lavasU . M
Volmittela Ohjelmia, Saava.Uikkcitli.- k}zj<: Arvo Vartia, aid. ' .7»
Voimistala Ohjelmia. Vapaa.. Sem»! ja "PfrmaatoUikkBta. kirj. Atre
""Vartia, aid. • ' . UJ-.^.A • - • J»
VoimittalaB Rytmiharjollukria Maalikin kirj. Hilsa JaQcaaaa
(aaitina), aid. - . , .7»
) .71
.7$
IJO
Valkotea Leijonaa Metaäatijit. kfaj. Laari f^fito. nid. IJ»
Vanhat PoativannBt. kettofaakaia kixjailijaeKi^ta. kiij. T. Hlzm Bid. 1.71
VeaSjänKelen Sanaato^-teJ. Jk:-VwMU\maH/^SL — I J»
Ylöa BelvetitU, loauuii. Ur}.' XaBriä' LäntÄOl. aid.
Yleiaaa Tervcyeepia rAOntc., Utt^.^gitn Uidan,c rid.
Voiaättelan Käsikirja, kirj. Eino O. Kallio. B M : (etapXätd naiar.
Vieratu ja Omaa KielU Vienrtmi, lAtfiJHät^ oppikirja
Valkoaan Leijonan MetuitUjät. kirj. Laari Laotp, tid.
• • I.7I
MO
Yleinen Johdata» LaasaoatiMeitim. tieteaaxia. icbj. Tk. H. Hozlay. dd. J*
' JS
.7»
' M
J»
Yön Kaa!ngatar„ .ki>i. Beadoa BsD. nU.
Yhdi*ty»opa» Sai*«öiaJ<itiifälK''kai.L:KUtiML:KBii. mii.
Valkeact latiaBiiv wiaaai. UBtm. ^ _
Vedoalyöati. maaani. kirj. Halaa y f o r ^ - a i d . . - _ - _ __
YBioIevaa Halfaa Vapail» 'täa'ttiiriitii'-g|»ta WATCR1UI(S mOTI-TAIN
KYNU. Joldn l i i u t a o i a b S U l t . «tJOV.^SM {• 7.00.
U a ^ k£^bl>'-taIa«'^aMT«»a^gaTi«ilt» « a ä t t U s a^aUa
Scaratkaa. iiBotakä V^udaatti. : Triika-.titeka« aaoHaaDa
)