Vapaus, December 21, 1961

              Sivv"l[ Torstaina, jouluk. 6l p'. — Thursday; Dee. 2l,'iMi
(UbfeBTT); — Inaeptndettt lAbor
Prgfto' of Pinnisti Caiudiaiis. Es-r
«l^ifbed NoY. 6. 1917. Authorised
(Ut; «econd clais mail lv cbe Post
;ifi$e Oepiartment, 0(tawai Pub-
<«he<l t^rice «reeUy: tuesdayB,
fhiusöaya 'tuad Saturdays Itqr V&l(>&ii$
PubUstilng Ck>mpa)iy Ud.. »tioo-lia
K^nTst, Sudbni^. Ont. C a i ^
t«lt:ptK>ni»^ Bua. Office OS. 4^4264; '
Sdltpriäl Office 08. 4-4265. Manasit
E.:$9k!a.BdilorW. Eklund. Mailing
4ddi:e$s: Box 69. Sudbury, Ontario.
Ady^rUslng-rates upon applicatioii.
Translation free of charge.
, ' TILAUSHINNAT:
C&nadassa: 1 r)c. 8.00 6 U(. 4.25
' 3 kk. 2.50
Thdystalloiss*: 1 Tk. 9.00 6 kk. 4.80
^UQAMissai: ^ l vk. 9.9Q 6 kk- B.2S
Pitääko in^erJaHsmia p^lustäa?
Täkäläiset ^änomalehdety radiokontpmenta
tikoitsijat/ seuraten orjamäisestvimperkl^^^^^ en­nenkaikkea
Brita,imian ja YhdysWtairt'johtoay ovat
päivinä ahkeroiiieet' kaikella voimalla imperialistisen riiston
ja sorron jatkamisen puolesta". . ' ' :
Luonnollisestikaan ei. sanota' suoraan; että tarkoitus on
puolustaa NATO-liiton yhtä k:aikkein pahinta siirtomaiden,
sortajamaatä Portugalia. Päinvastoin on jouduttu myöntää,
mään, kuten menetteli esin^erkiksi Toronto Daily. Stat, että
Portugalin siirtomaakomennossa ; ei olfj mitään puolustet­tavaa.
•
Mntta Porjug^lin kurjaa silrtoraaakomentoa^ riensi muit­ten
mukana Star-lehtikin puolustamaan Jieittämällä tulta ja
tulikiveä Intiaa vastaan. - •
Meille selitettiin alkuvijkoUa silmää räpäyttämättä että
suuri Intia on hyökännyt "|ii?nen" Goa,o Mijappuun. Tällai­nen
väitös— mitä tahansa kauneusvirheitä Intian esiintymi­sestä
löydettäneekin on kokonaan valheellinen ja tuulesta
temmattu, sillä Intian tarkoituksena ei ollut; hyökätä "pie­nen"
Goan kimppuun, Vaan aj^as^^
laiset siirtoma4v6udit pois ja", vetää "emämaan yhteyteen Goa,
min^ Portugal on yäkivoirnin Inti^ilt^ ryöstänyt.
Tapahtumien kulku on myös ^osoittanut, että Intian hal­litus
oii oikeassa ja sen aiArostelijat hakoteillä. Goan asukkaat
eivät yrittäneetkään nousta vastarintaan "hyökkääjiä" vas­taan;
vaan asettuivat ilmeisesti intiglaisjoukkojen puolelle
portugalilaisia siirtomaa vouteja vastaan. Yiain tämä selittää
sen, m.iksi Portugalin vastarinta romahti täydellisesti 36 tun­nin
kuluttua siitä jolloin intialaiset joukot lähtivät Goaa va­pauttamaan.
AP:n maanantaisessa, uutistiedossa todettiin tä-m^
seikka selittämällä mm. sevura^vaa: . .Vastarinta (Por­tugalin
suo^elusalueella) oli paikallista, miltei olematonta
joiHakinalueilla . . . PortUgatF julisti, että sen ylivoimaa vas­tassa
olleet joukot taistelivat urheasti ja aiheuttivat intia­laisille
joukoille suuria menetyksiä San Quelin ja Xarvonan
kaiippaloissa Goassa.
'_^oassa portugalilainen kenraalikuvernööri Manuel Vas-salo
Silva sanoi Nova Goassa virastonsa parvekkeelta pitä­mässään
puheessa: *Me tulemme taistelemaan loppuun saak­ka...*'
; Portugalilaisten viranomaiste^i suurista puheista huoli­matta
on ilmeistä, että he eivät saaneet tukea ja kannatusta
lainkaan Goan asukkailta. Tosiasiassa näyttää siltä, että Goas­sa
'olleet 10,000^12,000 portugalilaista sotilastakin välttivät
taistelua imperiali§tisep'ni5tohjal^misen^^^^h^
» * *
r .Meille sanotaan tekopyhästi, että Intian olisi pitänyt
odottaa rauhallisesti sitä, että Portugali olisi luopunut riistor
vallastaan Goassa. Mutta .kun Portugali on pitänyt ko. aluei­ta'ja
kansanjoukkoja orjuudessa jö takapajuisuudessa jo 451
vuotta^ niin eikö se ole riittävän,pitkä odotusaika?
: Sitä paitsi on muistettava; että YK:n yleiskokous hyväk­syi
jo vuosi sitten päätöslauselman .siirtomääkansojen va­pauttamisen
tärkeydestä ja'tJ^peellisiiudestaj mutta PortUv.
gaU ei ole osoittanut pienintäkään merkldä siitä, että se aikoo
toimia tämän päätöslauselman toteyttamiseksi^ Goassa. Päin­vastoin
on jatkuvasti «aatu 'tietojHi että Pqjtugali on lujitta­nut
imperialistista komentoaaii niin Goassa kuin .Angolassa­kin
ylläpitäen kerrassaan tuomittavaa terrorikönientoa yli-
\'altansa säilyttämiseksi.
Me olisimme tietysti halunneet nähdä, että Portugali olisi
luopunut vapaaehtoisesti 451: vuotta sitten suorittamastaan
Goan rosvQiUcsesta, Me toivoisimme, että; Portugali ottaisi
opikseen Goan tapahtumistavja vapauttaisi viivyttelemättä
'Angolan.
i Mutta joka tuulta kylvää, hän myrskyä niittää ja silr-tomaavoudit,
jotka kieltäyät orjuuttamiltaan kansanjoukoilta
kaikki alkeellisemmatkin oikeudet, ovat todella kylväneet jo
niin paljon tuulta, että myrsky puhaltaa heidät riistoalueil-taan,
yhdeltä toisen jälkeen, pois, elleivät he halua ymmärtää
heinällä jo olevaa kirjoitusta. Siirtomääkomento on kerta
kaikkiaan tuomittu häviämään, ja mitä pikemmin siitä pääs­tään^
sen parempi se on koko ihmiskunnalle. Kysymys ei ole
joistakin mahdollisista;'kauneusvirheiltä, vaan siitä, haluam­meko
me kansakuntana puolustaa siirtomaaorjuudessa ole­vien
kansojen vapautumista vai haluan^meko avoimesti tai
kierrellen puolustaa kurjaa siirtomaakomentoa. Kysymys
Goassa oli siirtomaakomennon lopettamisesta.
Kovalla propagai^dalla voidaan Ganadassa ja Yhdysval­loissa
ehkä harhauttaa väliäksi aikaa osa kansakunnasta täs­säkin
asiassa mutta epempist^q ih^nislcunnasta saa alusta
pitäen tietoonsa,'mikä on totuus Goas^akin — ja tätä totuutta
ei voida pitkää aikaa salata täälläkään.
Eichmsmnm tuomio
Ennätyksellisen pitkjih'' ja yHsUyiskohtai^n^ oikeuden­käynnin
jälkeen^tqomittiin Jeruisalemissa saksalainen SS-eversti
Adolf Eichmänn •ioioleniaan, miljoonien juutalaisten
murhaamiseen osaliistimUsestaiKv^qlernan^^ ole
syytä kenenkään iloita "--^ eikä ainakaan me.i^an lehtemme
Vapaus sitä tee —mutta kukaan ei !v^öiJde tuomion
oikeudenmukaisuutta tässä tapauksessa- Mikään pienempi
rangaistus ei olisi ilmeisiöstik^än ^tyydyttänyt tässä tapauk­sessa
sen paremmin Israelin kansaa kuin maitakaan juuta­lais^.
, '
Vaikka syytetyn paikalla pii'"vain" yksilö, niin tosiasia
kuitenkin on, että tämä kuolemantuomio annettiin juutalais­vainojen
harjoittajille yleensä |ä;eriltoisesti niisä rikoksissa
hekumoineelle fasismille." Eichmannin kuolemantuomio oli
samalla varoitus niille rotusyrjinnän liarj<)ittajille, jotka koh-teleyat
vieläkin joko juutalaisia tai miiita rpdullisia ryhmiä
loukkaavasti ja vahingoittavasti.
• 'Eräs seikka aiheutti tuoinion langettamiserj yhteydessä
kmtenkin melkoista ihmetystä. Eichmannin l^errotaäh olleen
tuomion kuultuaan täysin räuhaliinen. Ifarl^innalUrlen suur-murhaaja
voi tietenkin olla kylrpä ja väiinpitämätön omasta­kin
elämästään. Mutta kun hänen kiihkeä puolustusasian-
Varustelu ja varustelumenot ovat USA:ssa muodostuneet
valtioksi valtiossa. Niitä el enSä kukaan tunnu hallitsevan, ne
paisuvat paisumiltaan ja:tava]linfn amenKkgJlainen on jo.pitluin
aikaa sitten menettänyt kaiken käsityksensä Inkojen täh^t|e^V
llsestä snnruudestaA Tämän tot^i mm. Anton Zisclika hiljattain
suomeksikin ilmestyneessä kirjassaan "Sota vai rauha". Ja hit-.;
jattain julkaisi tunnettu ameri^alainen aikakausilehti '^he
Nation" Fred J. Cookin kiijoittaman 63-sivui8en artikkelin sa­masta
asiasta. Se osoittaa hätkähdyttävällä tavalla, miten
USÄ:sta on tullut sotilasvaltio. juggemant, sotavänkkuri, jota
niaa ei enää ohjaa vaan joka ohjaa maata.
Laajan artikkelinsa aluksi Fred
J. Cook palauttaa mieleen presi­dentti
Dvright D.. Eisenhowerin 17,
1. 1961 pitämän perinteellisen ero-jaispuheen,
jossa, hän esitti aluksi
tavanomaisia fraasejaan, mutta siir­tyi
puheensa lopulla äkkiä aivan
odottamattomaan, aiheeseen, Ame­rikan
demokratiaa, hän lausui, uh­kaa
uusi, valtava ja salakavala voi­ma.
Se on "militaristis-teollinen
yhteenliittymä", jonka palvelukses­sa
on miljoonia ihmisiä, joka käyt­tää
miljardien dollarien valtaa, ja
kehittää valtapiiriä, jotka "tunne­taan
jokaisessa kaupungissa jokai­sessa
valtion talossa, liittohallituk­sen
jokaisessa toimistossa".
Pelkästään Eisenhowerin kahdek­san
vuotta kestäneen hallinnon ai­kana
— kertoo Fred J. Cook —
käytettiin USA:ssa 350,000 miljar­din
dollaria sotilaallisiin tarkoituk­siin.
Ja kun vuoden 1962 budjetti­esitys
kohoaa 80,900 milj. dollariin
niin 39 % eli yli puolet siitä käy­tetään
sotilasmenoihin. ' Tämä
miljardien vesiputous antaa Penta­gonin
(USAn puolustusministeriön)
käsiin taloudellisen vallan, joka u-lottuu
koko kansan jokaiseen nurk­kaan
ja kulmaan". Cook sanoo ja
-jatkaa:
"Sotilaalliset varat ovat kolme
kertaa suuremmat kuin United
States Steelin, American Tele­phone
and Telegraphini Metropo­litan
Life . Insurancen, General
Motorsin ja Standard 011 of New
Jerseyn yhteensä. Puolustusvoi­mien
palkallinen henkilökunta on
kolme kertaa suurempi kuin kaik­kien
näiden suuryhtymien yh­teensä,
joiden vaikutus maan asi­oihin
on niin useasti huolestut­tanut
tarkkailijoita^
Nämä kaksi- valtavaa voimate­kijää
— sotilasmenot ja Big
Business (suurai^ääri 1~) liittyvät
kiertämättömäksi : mielipiteiden
puntaroinniksi, joka koskee mil­jardien
doUäiiensopiinuksia, lois­sa
yksi osapuoli esiintyy tilaaja* .
na ja toinen tilauksen täyttäjänä.:
Budjettivuonna 1961 käytettiin
sotilasmäärärahoista noin 31.000
milj. dollaria näihin tilauksiin."
HUIPPUYHYTYMIEN
PAP^AATI
Ja edelleen Cookin mukaan:
"Sata huippuyhtymää leikkaa
kolme neljännestä tästä valtavasta
piirakasta kymmenen suurimman
saadessa 7.600 milj. dollaria. Kol­me
yhtymää saa yli 1,000 milj. dol^
laria kukin. • General Dynamics
1,260 milj. dollaria sekä Lockheed
ja Beeing (lentokonetehtaita) kum­pikin
hieman yli 1.000 milj. dolla­ria.
Kaksi muuta, General Elect-rics
ja North American Aviation
saavat kumpikin yli ,900 milj. dol­laria."
Tilauksia suorittavat viranomai­set
neuvottelevat kaupoista' huip-puyhtymien
suppeassa 'piirissä ja
86,4 % koko jättiläismäisestä 21.000
miljoonan dollarin summasta meni
tilauksiin, joiden rinnalla ei ollut
kilpailevaa tarjousta. Tämä on puo­lestaan
johtanut siihen, että jatku­vasti
esiintyy vahvoja epäilyjä tie­tystä
suosikkijärjestelmästä.
Tähän mennessä mitään päteviä
todisteita tästä ei ole kyetty esittää
mään, mutta merkit ovat oireelliset.
ajajansakin, Robert Servatius,
ylisti tuomion jälkeen Jerusale­min
oikeudenkäyntiä ja sanoi
uskovansa että Eichmann Vei
olisi saanut sen oikeamielisemr-pää
oikeuskuulustelua Saksas­sakaan",
niin se sai monen huo­mioitsijan
kulmakarvat kohoa­maan
hämmästyksestä.
Tämä syytetyn rauhallisuus
ja hänen asianajajansa "tyyty­väisyys"
palautti pakosta mie­leen
Eichmannin oikeuskuulus­telua
fedeltäneet tapahtumat,
joiden perusteella monet huo­mioitsijat
niin "idässä" kuin
•'lännessäkin^' vetivät Eich­mannin
oikeuskuulustelun lyk­käämisestä
ja eräistä muista
siihen liittyvistä seikoista sel­laisen
johtopäätöksen, että
Eichmann saa ehkä loppujen
lopuksi pitää henkiriepunsa,
jos hän pidättyy "laulamasta"
eli paljastarqasta muita rikos-kumppaneitaan
oikeuskuulus­telun
yhteydessä.
Olipa näiden mahdollisten
lehmäkauppojen kanssa niin
tai näin, Eichmannin vetoomus
hyvin ansaittua. kuolemantuo-naiotaan
vastaan on edelleen
mielenkiinnon kohteena kaut­ta-
maailman.
Mm. eri aselajien välillä käydään
edelleen kilpailua laitteista ja,ra-
.^ettien kohdallahan' kissanhännän­veto
on ilmeisin. Ja yhä uudel­leen
käy niin että. puolustuslaitokr
sen korkeat viranomaiset, jotka
ovat J^ittaneet peistä jonkin-tietyu
aseen ja» laitteen puolesta, äkkiä
eroavat jä saavat hyvin maksetun
"paiKari yhtymässä, jonka valmista­mien
vPneiden puolesta he ovat
lyöneet rumpua.
F. Edward Hebertin johdolla VV,
1950^1960 tutkimuksia suoritta-put
komitea totesij että yli 1.400
eronnutta upseeria, joiden sotilasar­vo
oli majurista ylöspäin, on niiden
sadan huippuyhtymän palvelukses­sa,
jotka jakavat % 21.009 milj,
dollarin aseistusmäärärahasta: Tä-rtiä
luettelo käsittää ^1 kenraalia
tai vastaavan arvoista upseeria.
Ja yhtymä, jonka palveluksessa
näitä eronneita upseereita oli eni­ten,
sai myös — eikä suinkaan sat­tumalta,
toteaa Cook — suurimmat
tilaukset. Tämä yhtymä on Gene­ral
Dynamics ja sen palkkalistoilla
011 tällöin 187 eronnutta upseeria,
niiden joukossa 27 kenraalia ja a-miraalia
ja johdossa on Frank Pa-ce,
joka aikaisemmin oli armeijaa
ministeri. Näillä suuryhtymillä on
puolestaan alihankkijansa ja tä­ten
reitti ulottuu käytännöllisesti
katsoen maan jokaiseen kolkkaan.
Puolustusministeriön alaisuudes­sa
on suoranaisesti 3.5 milj. ihmis­tä,
joista 947.000 «iviileitä. Heidän
palkkoihinsa menee vuosittain 11.-
000 milj. dollaria, mikä on kaksi,
kertaa enemmän kuin autoteollisuu­den
työläisten palkat. Lisäksi on
arvioitu että neljä miljoonaa, työ­läistä
on suoranaisesti sotateollisuu-desn
palveluksessa.
JOKA 10. TYÖNTEKIJÄ
SODAN PALVELUKSESSA
Tämä merkitsee sitä, että 7.5 ar
merikkalaisen toimeentulo on suo­ranaisesti
riippuvainen varustelus­ta,
mikä on 1/10 maan koko työ*
voimamäärästä. Tietyillä alueilla
ja nimenomaan raskaan teollisuu­den
piirissä prosenttimäärä on pal­jon
korkeampi ja riippuvuus varus­teluteollisuuden
tilauksista on lä­hes
täydollinen. ' '
Esimerkiksi Kalifornia hyötyy
nykyisin lähes 5,000 milj. dollaria
vuosittain varusteluteollisuudesta,
Los Angelesissa .puolet työnteki­jöistä
kuuluu suorasti tai epäsuo-;
rasti tähän piiriin. Parisen vuotta
sitten Kaliforniassa toimiva yksi­tyinen
taloudellinen tutkimuslaitos
jonka takana on huomattavia liike-elämän
edustajia, suoritti tutkimuk­sen
siitä: mit^ tapahtuisi, jos Los
Angelesin alueen varustelutilauk-.
sia vähennettäisiin puolella.-Tutki­muksessa
päädyttiin siihen tulok­seen,
että mikäli suhdanteet olisi­vat
hyvät ja sijoitustoiminta vilkas­ta,
niin noin 200.000 työntekijää eli
12 % kokonaismäärästä joutuisi
työttömäksi. Mut(a mikäli suhdan
teet eivät olisi hyvät, niin vastaa-vatrluvut
olisivat 350,000. Ja tutki­mus
koski vain mahdollisuutta, että
varustelumenoja kutistettaisiin
puolella, tähdentää Cook.
Siten siis USA:ssa on erittäin voi­makkaita
pääomapiirejä, jotka rum­muttavat
jatkuvan ja kasvavan va­rustelun
välttämättömyyttä ja va­litettavasti
tähän ryhmään on liit­tynyt
myös joukko ammattijärjestö­jä,
jotka suhtautuvat täysin nurin­kurisella
tavalla työttömyyden peik­koon.
IVashingtonissa toimii erit­täin
voimakas "lobby", ns. käytävä-politikkojen
ryhmä, joka pyrkii
vaikuttamaan kongressin jäseniin
varustejujen lisäämiseksi. Erikoi­sen
voimakkaasti toimii USAtn len­tokoneteollisuuden
liitto/ joka lob­by-,
propaganda- ja suorastaan ki­ristystä
hipovaan toimintaan käyt­tää
vuosittain kymmeniä tuhansia
dollareita.
SOTAPROPAGANDAA
Niinpä suurimmat lentokoneteh­taat
vuokraavat televisio- jä radio­asemilta
lähetysaikoja, jotka käyte­tään
äärioikeistolaisen — jota sa­naa
Cook tässä yhteydessä käyttää
— propagandan levittämiseksi. Täl­löin
käytetään ahkerasti kahta elo­kuvaa,
jotka luovat täysin vääriste­levän
kuvan maailmasta ja jotka
kymmenet miljoonat amerikkalaise-ovat
nähneet. Niinpä toinen näistä
elokuvista ("Kommunismi kartal­la")
antaa mm. sellaisen kuvan
kuin koko maailma USA:ta, Formo-säa,
Länsi-Saksaa ja Sveitsiä lu­kuunottamatta
olisi "kommunisti­nen".
Nähä, elokuvia näytetään
USA:ssa yhä edelleen ja vastaavan
propagandan takomiseksi amerikka­laisten
mieleen järjestetään erilai­sia
konferensseja, seminaareja, esi­telmätilaisuuksia"
jiie.,"" jne.
Palveluksessa olevat korkeimmat
upseerit ovat asiassa mukana. Vii­me
syyskuussa amiraali Radford
vaati Chicagossa järjestetyn semi-kuskin
naarin-yhteydessä "täydellistä voit­toa,
koipmujiistisesta järjestelmästä
— eikä paikalleen jähmettymistä";
"Täydellinen voitto"'ei'tässä tapa­uksessa
v t i merkitä muuta kuin so­taa.
Keitraali Twining on lausunut
brittiläisille lehtimiehille, että mi­käli
poliitikkoja ei olisi, niin hän
olisi järjestänyt sodan yhden ilta­päivän
;,^kuluessa pommittamalla
Neuvostoliittoa. Ja USAn ilmasota­koulun
johtaja kenraali Orvil A. An­derson
on ^sanonut olevansa v"iloi-nen"!°
j(«'?i^si pommittaa Neuvosto-liittoaS''^^
t^kaa vain' käsky, niin
teen sen", hän .sanoi ja lisäsi: "Kun
menen ylös Kristuksen luokse, niin
saattaisiin sanoa hänelle, että olem­me
pelastaneet sivistyksen".
Asiaan kuuluu edelleen, että US-A:
n -sotakoulujen oppikirjoihin
kuulyu teoksia, joissa on sama ääri­oikeistolainen
henki. Eräässä niis­tä
(The Forward Strategy for
America") esitetään mm., että US-A:
n nykyisen poliittisen järjestel­män
. säilyminen on tärkeämpää
kuin rauhan säilyminen ja tätä yar-ten
suositellaan "Caton strategiaa''.
Tällä. tarkoitetaan roomalaista se­naattoria
Catoa, jonka hokema kuu­lui:
VMuuten olen* sitä mieltä, että
Kartago on tuhottava".
, Näin siis amerikkalainen \ lehti­mies
Fred J. Cook amerikkalaisessa
•'The Nation"-lehdessä, josta ohei­nen
yhteenveto on tehty vahvasti ly­hentäen.
Fred J. Cook päättää ar­tikkelinsa
toteamukseen, että US-A:
n varustelupollitikka on saanut
mielettömät mittasuhteet ja hä^ a^
settuu rauhanomaiseen rinnakkain­elon
ja aseistariisunnan kannalle.
'Vielä ei ole liian myöhäistä", hän
s'anoo.
Planned Programme...
Toronto Group Has
(Continued from page 3)
(Watch on the Rhine). This play
was performed here very successful-ly
under the able direction of Eino
farvainen, who had an outstanding
east of young and old alike. Per-haps
you have read the critics re-views
on this previously,; so I
woni elaborate except to say that
you wont often see such' a po ished
performance of a fascist swine as
that portrayed by Hugo Elimen,
an ex-Sudburian (and I alv/ays
thought he was a "nice guy"). A
polished performance is aiso to be
assured by the tbree. young kids
(pardon me, children) Elilssa Lat­va,
Elmer Hilden and Allan mäki.
You will have to go and s^e this
play and you'll be m for a surprise.
Don't forget the date and place —
Sunday, January 14th;, 1962, at 3
ociock at the Finnish Hail on
Spruce Street in-'&udbury. You
won't be sorry you went. -r- HVH.
Tilatkaa Vapaus!
LllSi RÖNNIN
MUISTOLLE
Taas täällä Torontossa saatettiin
haudan lepoon yksi meidän par­haista
tovereistamme. Liisi Rönn.
Hänet haudattiin 4 päivänä joulu­kuuta,
suuren toveri, ja tuttavajou-kon
saattaessa häntä viimeisellä
matkallaan. Hän kuoli syöpätaudin
uhriqa ja sairasti jo pitkän aikaa.
Hän oli yksi niitä ihmisiä joka ei
koskaan valita; Tyynesti ilman
valituksen sanaa hän kesti kaikki
tautinsa tuskat. Hän oli hyvä elä-mäntoveri
Yrjölle ja Margin Äiti.
Oli hauska aina ennen poiketa
heidän kauniissa kodissaan. Siellä
oli aina ilo keskenäinen rakkaus
heidän perheessään.
Liisi oli työläiskodin lapsia jo
nuorena Suomessa ollessaan, työ*
väenluokan taisteluille hän omisti
ka.kki aikansa.^ aina työnsä välis­iä,
kuuluen laulukuoroihih ja nais­ten,
voimistelujoukkueisiin. Tässä
maassa ollessaan hän tutustui Yr­jöön
..ja hänen kanssaan viet.ivat
monta onne lista vuotta. Myöskin
täällä Torontossa hän oli antamas­sa
auttavaa kättänsä näyttämötoi­minnassa
ja myöskin kuuluen pit­kän'aikaa
laulukuoroon.
Nyt hän on poissa, muta hänen
muistonsa elää. Toivon Yrjölle ja
Margille voimaa ja tarmoa kestä­mään
raskaan surunsa. — M.
>. aj9ita
Ranskalaiset laulut raikuivat Toronton Union-asemalla, kun Mon>
trealista saapui ylioppilaita 12:sta vuotuiseen Carabin-viikonlopun
viettoon. Kun alkoi sataa montrealilaiset nostivat sateenvarjon ja
jatkoivat lauluaan. Kolmekymmentä montrealilaista ylioppilasta
saapui Toronton yliopiston vieraiksi; Torontolaiset ylioppilaat
vierailevat vuorqstaan Montrealissa ensi helmikuussa.
Sa|ilf Ste. M u ^ . — Joitakin tun­temattomasta
<syysti oli VapaudiBD
joulukuun 14 pn. Soon uutiseen
tullut erheellinen otsikko, joka an­toi
virheellisen kuvan Algoman te­rästehtaan
työläisten uudesta palk­kasopimuksesta.
Otsikko vastaa ; ensinmiäisen
vuoden palkankorotusta, jota ön i l ­meisestikin;
hätMiden Itiiiltu koko
sDp|musajän korotukseksi.' . ,
gppimus on 3-yuoiine^' ja. palkko­jen
kf^ot^^ on ^te^ttfdnen, tehden
yhteensä IS^^ senttiä tunnilta po­rotusta
koko sopimusajalta ja pa-ranne.
tuja lisäetuja, eji "reunapa-rannuksia"
^flringe'benefits) kuten
sairastusmaksuja, • vanhi|u§eläke
ym, nousee noin 7M! senttiä tuntia
kohti, joten joidenkin laskehnien
mukaan tulevat Algoma Steel yh­tiön
työläiset hyötymään noin 21
sentin korotuksen tuntia kohd so­pimuskauden
viimeisenä (Sna)
«vuonna.
Vapauden joulukuun 7 päivän
numerossa oi essa Soon uutisissa
oli tarkempi^ selostus uuden sopi­muksen
tärkeimmistä muutoksista,
jotka lyhyesti kertoen ovat seuraa-
•vat:. •-•••i •• •
Elokuun 1 pstä -1961 astuu voi­maan
4Vfe sen in yleinen tuntipal­kan
korotus; elokuun 1 päivänä
1962 astuu voimaan % sentin ko­rotus
eri työ- eli anunattiluokkien
väli<l^ tehden 6V& senttiä tunnilta
eri työluokkien maksujen eroa
uoista selostus alempana) ja elok.
1 p 1963 astuu voimaan yleinen
5 sentin korotus tuntipalkkoihin.
iVdtään muutoksia ei tule kesälo­mien,
juhlapäivien, työajan, yli­ajan,
vuorotyökorvauksen ym suh­teen,
vaan ne pysyvät entisellään
V. 1958-^1961 tehdyn sopimuksen
mukaisina.
Tammikuun l p . 1963 astuu voi­maan
parannuksia sosiaalihuollos­sa
(welfarebenefits) eli ryhmä­vakuutuksessa
Prudential Insu­rance
yhtiön ja Algoma Steel-yh-tiön
sekä työläisten kesken. Hen­kivakuutus
tulee silloin olemaan
$5.000 työläistä kohti nykyisen
:^,Ö00 asemasta. Samalla korote-aan
säirastusmaksuja jne. Algoma
Steel-yhtiö ja työläiset maksavat
kummatkin tähän vakuutukseen.
Eläkesopimus on 5-yuothien, jos­ta
ensimmäisenä 3 vuonna tulee
parannuksia, kuten eläkerajah
alehtiimmen nykyisestä 68:sta vuo­desta'
p5:een vuoteen asteettain, en­sin
67:ään vuoteen ja'v." 1964 65:een
vuoteen. Silloin pääsee työläinen
eläkeelle, jo shän niin haluaa, mut­ta
pakollinen eläkeikä on edelleen
68. Eläkemaksu kohoaa $3.15:iin;
kuukaudelta nykyisen v$3.00 . ije^
:Masta) jokaista • palveluvuotta koh-i,
ollen korkein, $128.00 kuulfau-dessa
40 vuoden palveluksesta. ,
Terästehtaalla on 27 en työlub-kittelua,
• joiden tuntipalkkojen
eroavaisuus on tähän asti oUut 6
senttiä ti, vaan elokuun l p 1962
lUlee tämäV eroavaisuus olemaan
J% senttiä tunnilta. Uuden sopi­muksen
mukaan ovat uudet tunti­palkat
lyhyesti kertoen seuraa­vat:.
•
Elok. 1 pstä 1961 lähtien työ-luokan
No. 1 (talonmiehet, joita
on vain muutama) $2.00 t: No. 2
(sekatyöläiset) $2.06, No 3 luok­ka
$2.12 t: No 4 $2.18 jne, kun­nes
saavutetaan No 12 $2.66: No 13
$2.72. No 14 $2.78: No 16 $2.90
ja korkein, jossa on vain muutama
mies, No 27 saa $3.56 t. Kun tä­hän
lisätään elok. 1962 voimaan
astuva W sentin korotus, nousee
joka työluokkaeroavaisuus % sen-,
tlrfä.
1 p. elok. 1963 tulee voimaan
yleinen 5 sentin korotus tunnilta',-
joten eri luokkien palkat nousevat
Y2\staavasti.
.pn siis totta, että uuden sopi­muksen
mukaan Algoma Steel-yh*
tiön terästyöläisten palkat tulevat'
olemaaii parhaat tä'lä alueella. Si­tä
vastaan el ole kukaan väittänyt­kään.
Se' on saatu järjestymisen
yksimielisyyden ja pitkäaikaiseh
tidstelun kautta.
—Jäsenistön taholta on kuitenkin
arvosteltu sitä, että sopimusaika
on liian pitkä (3 vuotta) ja että'
ialkkQJen korotuksen rinnalla olisi
saatava Enemmän parannuksia ke­sälomien,
työviikon lyhentämisen
yms Helkojen ^ kohdalta. Esimerkki­nä
mainittakoon, että union alku­peräisenä
vaatimuksena oli se, että
työviikko pitäisi lyhentää 40 im­aista
32:een tuntiin (8-tuntiseste
työpäivästä 6-.untiseksi), mutta
siitä luovuttiin jo neuvottelujen al­kuvaiheissa
yhtiön vastarinnan
vuoksi.
Jos työviikkoa olisi lyhennetty,
se olisi antanut työmahdollisuuden
noin tuhannelle työläiselle. Se oli-^
äi merkinnyt paljon tälle paikka­kunnalle,
jossa nytkin ilmoitetaan
olevan 2,373 työtöntä. Toisaalta
palickakorotus katoaa kuin "kuu­mille
kiville" hintojen ja verojen
nousun yhteydessä, mutta lyhen-'
netty työpäivä ja muut parannuk­set
olisivat pysyvää laatua. —W.L.
Uudenvuodenkemut
Djin-haalilla
jouiiikuun 31 pnä
.Torooto. — Viime sunnuntaivas-taiscna^
yönä saimme täällä Toron-tt^
sa 3" tuuman vahvuudelta lunta,
mutta jlman pitäisi nyt lämmitä.
Tuli siis "valkoinen joulu".
.Uudenvuoden kabarettitanssit
ovat aivan jo ovella. Uudenvuoden
juhlia ei sovi mitenkään sivuuttaa,
sillä> sellainen tilaisuus on meillä
vain. kerran, vuodessa. Mr. J. E.
Huttunen;, joka on Suomesta vierai­lemassa
täällä, on monitaitoinen
mies, - ja' hän on luvannut antaa
meiUe esityksiä sunnuntaina, joulu-kufö*^
pn iltana. Dolores ja hänen
tyttönsä antavat myös tanssiesityk­siä.
Aika rientää siis kello kymme­nestä
puoleen yöhön kuin siivillä ja
silloin aloittaa- Pucasin orkesteri
tanssimusiikin. Ilman muuta on sel­vää^
että tilaisuuteen varataan kaik^
ki uudenvuoden 'hilut" ja "helyt"
harmaan arjen unhoittamiseksi.
Tulkaa siis hauskoihin kemuihin ja
tuokaa tuttavannekin. Tilaisuus al­kaa
,kello 10 - illalla. Paikka Don
haali. Päivä, jouluk. 31;
Pitkäaikainen Toronton asukas,
64-vuotias Toiv.o Armas Lind kuo­li
täällä joulukaan 15 pnä. Hän
sairasteli jo pitemmän aikaa. Ha- <
neltä jäi veli Kalle tänne Cana-daan-'^
a muita sukulaisia Suo^-
.meen.' "
UIKENNESXANNÖT
Lontoo, r—Britannian yhden suu­rimman
autoyhtiön johtaja Brian
Rootes sanoi äskettäin, että britti­läiset
eivät ole oikeassa silloin
kuin he ajavat vasempaa puolta
tietä. "Mitä pikemmin me ajam­me
oikeata puota sitä parempi
meidän autoteollisuudellemme",
sanoi hän.
Hirveätä jouliinalusviikon puhetta
Yksi kaunis muistp rakkaan mum-movainajan
ymmärtäväisistä.. ope­tuksista
on Vieläkin mielessämme,
kun hän ystävällisessä mutta
vakavassa äänensävyssä neuvoi tätä
poikaa ' pesemään" suunsa.
Aivan pienenä nalll^isena tarttui
sanavarastoomme kadulta, kuin tak-kiainen
siä-kahousuihin eräs ruma
sana. Kuri'mymmö-vainaja sai sen
kuulla omilla korvillaan,'hän katsoi
hieman moittivasti, pudisti-päätään
ja sanpi, että menehän poika pese­mään
suusi noin ruman sanan jäl­keen.
^Hän' ei ','torunut" sen kum­memmin,
puhuttamaan siitä olisi
tukistanut. Se, ja erikoisesti mum­mon
surunvoittoineri, moittiva ilme
sai tämän poikavtikarin miettimään
ja unhoittamaankin mokoman sa­nan,
joka suunkin"tahraa".
Mutta liian paljon olisi kaiketi
odottaa, että täkäläisellä Legionan
haalill^i viime sunnuntaina pidetyn
'protestikokouksen" puhujat osaa­vat
rumien "tappa-pois" puheitten­sa
jälkeen edes suutaan pestä, pu­humattakaan
nyt tapojensa paran­tamisesta
ja veriruskeitten syntien­sä
tunnustamisesta, niin pappeja
kuin heidän joukossaan olikin.
Mahdollisesti heillä ei ole ollut
iloa omata sellaista syvästi uskon-nollismielistä
ja sen vuoksi, tai eh­kä
siitäkip huolimatta ehdottomas­ti
oikeamielistä mummoa, kuin' oli
allekirjoittaneella!
, Ejrikoisen säälittävää oli nähdä,
miten vissien kansallisuusryhmien
äärioikeiston edustajia käytettiin
kokouksessa likaisen kenttätyön te­kijöinä
osapuilleen samalla tavalla
kun seppä käyttää pihtejä, jotta ei
polttaisi käsiään kuumassa"' raudas­sa.
"
1 Sinne oli haalittu kahdeksan "et-nillisen"
ryhmän edustajaa, jotl^a
etukäteen varatuista luntista - luki­vat
kukin vuorollaan jotakin tilai­suuteen
sopivaa, oman pesänsä,
oman kansansa mustaamiseksi.
Heille ei tosin annettu aikaa mutita
kuin 2 minuuttia päätä kohti jä vä­lillä
vielä varoitettiin, että kaksikin
minuuttia on oikeastaan liikaa ja
siksi sen pitää riittää heidän puheil­leen,
sillä jahka he ovat saaneet
luuttansa luetuksi, puhujan pukille
nousee sellaisia suuruuksia, jotka
osaavat panna Venäjän matalaksi ja
painaa "kommunismin" maan rako-hon.
Siellä esiintyi vihan lietsojina
joulunalusviikolla Rev. A. Regim-bal.
jota sanotaan peräti nuoriso­johtajaksi;.
sellainen työväehmies,
kuin Don GilUs, jolle ovat omat
kannattajansakin jo kääntäneet sel­känsä
— ja jonka terästyöläisten
uniokin on kuulema valmiina heit­tämään
roskakannuun siksi, ette
torypuolu«en politikoitsijat sovi
edes terästyöläisten oikeistojohdon
kanssa samaan kaatraan ja kaiken
kukkuraksi eli puhujana vielä pii-mäpartainen
mutta "kaikkitietävä
profes,sori Leo Brodeur.
Kukaan ei luonnollisestikaan ih­mettele
korkeasti oppineen profes­sori
Brodeurin vihanlietsontaa
'kommunismia" vastaan ja sitä, että
hänen mielestään on kommunisteja
jo mustepullojenkin alla, puhumat­takaan
siitä, että heitä on joka töl­lissä
pöydärt alle piiloutuneina.
Kukaan ei liioin Ihmettele ienää
sitäkään miksi mr. Gillis ei halun­nut
mennälcaivosmiesten omaan
kokoukseen Arenalle, minne oli ko­koontunut
lähes nelisentuhatta ih­mistä
käsittänyt joukko. Hän "halu­si
mieluimmin esiintyrä yhtenä pää
puhujana . f ä s ^ ('NeUvOsto^Venäjän.
terroria ja kolonialismia vastaan'
kuts^tusft^ s n ^ n ^ iöulflpljsoi^pk
sessa, mitä sudburylaiset kunnioit­tivat
kovasta mainostuksesta huoli­matta
poissaolollaan. ''Mullikin nuo­lee
mukaislaui", sanoo vanha ja vii­sas
^omaläiqen sananlasku Ja mr.
Gillisilla on to4elIa ihmeellisiä vuo-dekumppapeita^
Maallikon mielestä tuntui kuiten­kin
t^aamealta jetti tällaisen vlhan-liets^
ntaaii ja demokratiavastaiseen
rienaukseen ^ l l i s t u i 'p«r9ti kalcsi
pappaa, joidei) puheiden todenpe­räisyys
ei kest|i totuuteen koetinki-vessi
tulitikun "vertaa. '
Siellä näht^ih ja kuultiin miten
eräs ukrainalainen pappi — Jumala
olkoon armollinen hänelle, ellei
hän osaa mennä suutansa pesemään
— vetosi kuulijoihinsa, ja muihin,
mutta ei kylläkään Jumalaansa, et­tä
autettaisiin ja tuettaisiin " k a i ­kin
keinoin" — siis sotakeinoinkin
— unkarilaisia ja muita"vapaus-taistelijoita"?
Yhtä kaamea, kuin näiden"suur-miesten"
puheetkin, oli kokouk­selle
esitetty ponsikin, missä vaadi­taan
"kommunistien-komentamien"
(dominated) järjestöjen lakkautta­mista,
aivan samaan tapaan kuin
fasisnun aikana Euroopassa lakkau­tettiin
"kommunistisina" järjestöi­nä'
kaikki yhdistykset ja seurat,
joista fasistit eivät syystä tai toi­sesta
pitäneet.
Olisipa vanha mummomme vielä
erossa, .uskovaisena ja oikeudentun­toisena
ihmisenä hän sanoisi moi­sille^
papeille ja heidän kaatralleen.
että joulun alusviikolla ei sovi mo­komilla
puheilla suutaan tahria, ja
että ainakin pappien pitäisi pestä
suunsa ennen kuin yrittävätkään
tämän jälkeen mitään kristinuskos-ta^
t>uHua.
^ 't, . ->
VJbdestä asiasta — täkäläisistä
kansalaisista yleensä — olimme kui­tenkin
sydämemme pohjasta iloisia
jä ylpeitä. Sikäläiselle puhujalaval­le
el oltu saatu mustan taantumuk­sen'kulisiiksi
yhtään ainoata kansa­laistamme
ja tuskin siellä oli ylei­sönkään
joukossa meitä muita kuin
allekirjoittanut Sellaisissa fasisti-hiluissa
— ja me käytämme harki­ten
tätä sanaa—- oli todella mukava '
oUa yksin! — Känsäkoura. .