Vapaus, December 6, 1966

              alympiä
Viime lauantaina nähtiin CBCin
televisiooh jelmassä ensimmäinen
• jakso meille suomalaisille hyvin
tunnetun Ty Lembergin tuöttamain,
johtamati' j a kirjoittaman CBC:n
Sports Presents ohjelman OlympiaV
lais-sarjäohjelmastä Jos tämä oh-
- jelma esitetään, järjestyksessä, niin
' kuten oh tiedoitettu ensi lauantaina
alkaen kello 2 iltapäivällä tullaan
näkemään Lontoon olympialaiset,
sitä seuraavana lauantaina Helsin­gin
olympialaiset jne.
Neljä olympialaisohjelmista ön
' kaksi tuntia kestäviä jä viides eli^
Viimieinen tunnin kestävä kuvaus sei
laisista cahadalaisurheilijoista kuin
B i l l ;:Crothers,: Abigail Hoffman,
Dave Steen,' Harry Jerome ja
Elaine Tanner, sekä heidän harjoi­tusmenetelmistään.
\
Tämän ohjelmasarjan, yhteydessä
Kauneimmat muistojen kukat
VÄINÖ MÄNTYLÄN
MUISTOLLE •:
Tyyra ja perheesi; me otamm-a
sydämen' syvyydestä osaa suu­reen
suruunne.
Elaine Laakso
Sauib Sts. Marie, Ont.
Irene ja Hannes Vuori
Dolores ja Keveh
Sfc- Oa thar nes, Önt.
"Sampoa" katsomaan
Don-haalille
Toronto. - - Kuuluisa yärielo-kuva
Sampo edtetSan Don häa-lilla
sunnuntaina, jAulukunii 11
pnä, kello 4 ip. Filmin «sitysaika
on noin 1 tiinti 50 minuuttia. :Saa-tujen
tietojen mukaato sen pitSlSl
oUa katsomiseäi ja kuulemisen
arvoinen. Tervetuloa. — K.K. u..
esitetään filmikuvauksia myös seu­raavista
olympialaisistä: Lontoo
1948; Helsinki 1952; Melbourne
1956; Rooma 1960 j a Tokio 1964.
Kauneimmat
MUISTOJEN
KUKAT
serkkuni
M
Lempi Broijer
Riay ja Bafrbara Broijer
Jean ja Walter Klemets
Kauneimmat
MUISTOJEN
KUKAT
äitini
Aino Ahokkaan
Muistolle
Kucli joulnkuunll pnä 1965
Pois lähtösi kaipuun meille toi,
mutta parhaan rauhan se sulle toi/
Kaipauksella muistaen,
Aune Luoma perheineen.
Uudenvuoden
kabaretii
lorohtossa ^
Toronto. — Täällä tuli sen ver­ran
lunta, että on vähän valoisam­paa
joskin kylmempää. Joulukin on
jo aivan ovella kaikkine hullutuk-sineen,
humpuukia kaikki.
Don haaliila on taas niin kuin
kymmeniä vuosia ennenkin, hupaisa
uudenvuoden kabaretti, jota ei p i ­täisi
kenenkään unohtaa. Siellä t u ­lee
olemaan kaikilla hauskaa.
Koska tänä. vuonna on. uuden­vuoden
aatto lauantaina, niin tar­joilu
alkaa kabarietissa jo kello
seitsemältä ja kestää ainakin kello
12 yöllä. Ravintola ori ollut aina
hyvä Don haaliila ja niin on tänä­kin
vuonna.
Ostakaa ovilippunne ajoissa jä t i ­latkaa
pöytäpaikkanne Don haaiil-ta
puhelinnumerolla H05-Ö162. L i ­put
pitää lunastaa viikkoa ennen,
viimeistään sunriiiritaina joulukuun
25 päivänä. Lippujen hinta on k o l ­me
:(3> dollaria kappale. .
Tulkaa suurella joukolla Don
haalilleuudenvuoden vastaanotto-ilaisuuteen.
Don haalin puhelin numero oh
KANNATTAKAA LIIKKEITX,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA!
S.C.A. UrheilnUitoB
virkailijoidan osoitteot!
Pnheenjobtaja: Ake Hunnakko
90 NeviUe Park Blvd.
' Puhelin OX 1-6195
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawatha Rd.. Toronto 8, Ont.
Puhelin HO. 6-8815
Rahastonhoitaja: Len Boström
58 McNaim Ave., Toronto 12, Ont.
Puhelin HU 1-3551
LIITON NAISJAOSTO:
Martha Turkla
592'Woodbine Ave. Apt. 18
Toronto 8. Ont.
Puhelin -391-3477
LIITON HIIHTOJAOSTO .
Puheenjohtaja: Antti Ranta, .
Jehu A . G ; PuheUn 673-9015
479 Sandra Blvd, Sudbury, Ont.
• .1
CSJ:n OSASTOJEN KOkOUKSET
CSJ:n IVannpin osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 ip. osaston liaalilla;
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
R. R; 3, Sudbury, Ont.
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään
joka kuukauden ensimmäisenä
maanantaina klo 8 illalla Don-haalilla.
CSJ:n Sanlt Ste. Marien osaston
sääntömääräinen kokous pider
tään joka kuukauden ensinunäl-senä
tiistaina kello 8. illalla
omalla talolla, 321 Joim Street,
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään Joka kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
. 1 päivällä osaston haaliila. Kir­jeenvaihtajan
osoite: N, Piispa­nen,
R. R. 1, Wortliln«ton. Ont.
CSJ:n Vancouverin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään elin-ton-
iiaalissa jokaisen kuukauden
toisena sunnuntaina klo 2 ip.
: Kirjeenyaihto sihteerille: Mr.
Mätti Mäkelä, 2605 East Pender
St.. Vancouver 6, B.C.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu-kuukauisikckoukse
pidetään jo-.
kaisen kuukauden ensimmäisenä
perjantaina, alkaen klo 7.30 ill.
Johtokunta kokoontuu klo 7 ill.
KirJ-aenvaihto osoitteella: 3i6
Bay St., Port Arthur, Ont. ^
GSJ:n Sudhuryn osaston kokouk­set
pidetään kerran kuulaudes­sa
johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin
a.siahi vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Kirjeenvaihto sihtee­rille:
Lyyli Pärsänen, Box 354,
Sudbury, Ont. -~
UUDEN
CLINTON-HAALILLA
2605 East Pender St., Vancouver, B. C,
Lauantaina, joulukuun 31 pnä 1966
SOITOSTA H U O L E H T I V AT
Kinnunen, Pajsdä ja kumppanit
Illallinen tarjotaan amoastaän Mo 7—10 illalla
Tanssi klo 9 — ? ?
Liput: etukäteen $3.00 — Ovella $4.00 v
KAIKKI TERVETULLEITA!
Järjestää: C S J t n Vancouverin osasto.
PORT ARTHUR. — K u M i j u l i la
lapsille joulun edellä järjestetään
osaston haaliila 316 Bäy Sti^eet sun-liuAtaina,
jtfulukuuft 18 pnä, alkaen
kello 2 iltapäivällä. Ohjelmassa ph
erikoisena elokuvien, näyttäminen.
Sen järjestämisestä haölehtii Ihter-nattonal
osuusliike. CSJ:n Port
Arthurin osasto, v.-u.-seura Isku jä
ukrainalainen BehevQlent vakuutus-järjestö-,
Osaston kokoukisesäa va­l
i t t i in suklaan keittäjät ja kaksi
ädustajää joululahjapakettieh te­koon
toisten kanssa. Lapset ja van-hehimat
ovat tervetulleita.
_^Andrew Ross kuoli viime keski-viikköna;
Nipigoni5airaalassa lyhyen
sairauden jälkeen. Hän o l i simty-tlyt
Suomessa ja oli kuollessaan
88-vuotias; Canadaah hän oli tul­lut
jo V. 1912, Täsuen Nipigonissa
siitä tsaakka/ Jälkeensä suremaan
jäi 2 poikaa, Wm Ross Nipigon,
Ont. j a Arvo Fageross Suomessa^
rteljä tytärtä, Martha Ruoho, >Cli
(Mrs E. Ala) Dorothy (Mrs J . Ha­kala)
ja Ester Pitkämäki, Suomes­sa.
Myös 9 lastenlastia ja 12 lasteh-lastenlasta.
PORT ARTHUR. — Luoteis-
Ontariph virasto- j a liikelaitosten
työläisten unioiden neuvoston jär­jestämässä
kokouksessa Royal Edr
ward hotellia haalissa suoritettiin
laaja keskustelu valkokauiustyö-läisten
edessä olevista kysyniyksis-tä
ja., järjestäytymisestä. Office iahd
Professional Employees Unioiden
kiansainväliiien edustaja; A. Lewan-dowsky
selosti asiaa ja vastasi ky-symyksiin.
Saapuvilla oli edustajia Dryden,
Marathon, Caramat, Nijpigon, Beard-more,
Red Rock, Port Arthur ja
Fort William union jäsenryhmistä
ja päätettiin alkaa yleinen järjes­tämis-
j a Vali.stusryritäys sekä laa­jentaa
toiminta-aluetta. Tehtiin
muutoksia sääntöihin, joten mm.
neuvoston nimi tulevaisuudessa on
Mid-Canada Couhcil. Virkailijoiksi
valittiin Sulo Hakala, presidentiksi
Fort VViiliamin lokaalista no. 386;
Betty Sed^wicki pöytäkirjuriksi;
Drydenin osastosta 327 j a F. Re-vell
sihteeri-rahastonhoitajaksi,
Fort :William'in osastosta 81; •
Neebing kunnallisliiton esimie­hen
virkaan ehdokkaaksi asetettiin
kolme, Ed. Gaybski. E. J . L i t t l e -
fofd jä Mario focheri. Kuhnallis-:
liittovaltuuston jäsenet tulivat yksi­mielisesti
valituksi, Thomas Tron-sen
edustaen South Neebing, kun­taa,
Otto Richter, edustaen Blake-kuntaä;
George Laidler, edustaen
Crooks-kuntäa ja Alex Richter;
edustaen Pardee-kuntaa. ;
Äänestys tulee.ainoastaan North
Neebingin edustajasta koululauta­kuntaan,
johon ehdokkaita ovat
W. Mapledoram ja Archibald Kemp;
Beardmpre Improvement Dist-rict
lautakunnan luottamusmiehik-si
valittiiii Jorma Katajamäki, pu­heenjohtajaksi,
kaupungin k i r j u r i k -
isi Ray Nylund ja jäseniksi W.
Harnden ja B. Silvago.
Fort Williamih kaupungin val­tuustossa
kuultiin raportti James
kadun kääntösillan tutkimuksista;
Sillan pätevyyden suhteen oli tut­kimusta
suorittanut erikoisesti asi­antuntijat;
Rannikkoalueen teolli­suuslaitokset,
valittavat ettei se ole
riittävän korkea j a ajanmukainen
laivaliikenteen vaatimuksiin nykyi­sin.:'.
:
Esityksien j a lausuntojen tutki-
N-meto Mioittaa^^
L-Saiksan hallitusta
rea!iiSntltn tiÄlle ;
Moskova. Neuvostoliitoa kom­munistisen
puolueen lehdessä Prav­dassa
ilifnaistiih töivoriius, että
Länsi-Saksan uusi ; kokoohiushalli-
J:us pystyisi; kääntymään realisti­selle
tielle-uiköi)ölitlikässaah. ?
Myös varoitettiin, että kokoon
muksen V seurauksesta voi kehittyä
vaara, että seiiraavlssa liitto-vaa-leissa
"uus-fasistinen'v Katisallinen'
Defflokraattipuolue kehittyisi ai-rioäksi
vaihtoehdoksi äähestäjilie; '
Lehden Bonnissa oleya kirjeen­vaihtaja
sanoi, että paljon ihmisiä
Länsi-Salcsassa arvelevat, 'että tä­mä
kahden puptueen kokoomus, tu-liee
olemaan täynnä ristiriitaisuuk­sia.
Ainakin 7 uhria
tiirVapisuiisviikori ;;
perjantain kohdalle
Liikenneonnettomuuksissa on a i ­nakin
seitsemän henkeä saanut
surmansa perjantaina, joka oli t u r -
Vailisuusajoviikon toinen päiyä.
Keskiyöhön mennessä perjantai­na
oli surman.sa saaneita neljä
Ontariosta sekä yksi New Brun-swickissa,
Quebecissa ja ;Albertas-sa,
nostaen kuolleiden lukumäärän
kaikkiaan 13 kahden: pä|vän aika­na,
joka määrä ön kolme vähem­män
kuin viime vuonna vastaava­na
aikana; Kaikkiaan kuOli 76 hen­keä
joulukuun 1—7 päiyieri väli­senä
aikana 1965.
Neljä maakuntaa Newfoundland,
Prince Edward Island; Nova Scotiä
j a Saskatchewah ovat ainoat, joissa
ei öHut yhtään kuolemantapausta
kahden päivän aikana. •
Canadan maanteiden vturvalli-suusneuvosto,
joka on turvallisuus-ajoviikön
järjestänyt, ei ole tehnyt
mitään ennakkolaskelmaa kuole­mantapausten
mahdollisesta; luku­määrästä
tämän viikon aikana.
Se; sanoo, että sen pitäisi voittaa
kymmenen vuoden ke.skimäärän,
joka oli 59 j a , että on kaikki syyt
miksi .sen pitäisi olla paljon ala­puolella
keskimäärän. .
Parlamentille
lyhyt loma
Ottawa. — Liberaalien puolue­ryhmän
johtaja alahuoneessa; Geor­ge
Mcl Iraith sanoi maanantaina ala­huoneessa,
että nykyiset .suunnitel­mat
vaikkakaan ei vielä vahviste­tut
edellyttävät lyhyttä 11 päiväis­täjoiilulomaa
parlamentin jäsenil­le.
Hän kertoi Richard: Beliille
(PC. Carleton) että on suunniteltii
lopettaa istunto joulukuun 2^ päi­vänä
ja aloittaa ,se jälleen tammi-,
kuun 3 päivänä.
Märi sanoi; että sen jälkeen kiiri
alahuoneen käsiteltävänä olevat
lakiehdptuk.set on käsitelty tullaan
pitämään töinen paussi etinen sata-vuotisistunhon
alkamista.
Menneinä vuosina on joululoma
kestänji, kuukauden tai piternpään.
USA torjunut U Thantin
3 neuvötteluesitystä
(Jatkoa sivulta 1)
tu.s kieltäytyy ryhtymästä neuvot­teluun
pääasialiisemman viholli­semme.
Etelä-Vielnamin kansallisen
vapausrihtaman: kanssa," sanoi t r i .
Pauling jatkaen:
'Tosiasiat ovat ehdottoman sel­viä
. . . Se on vullankiimöukseilisfa
sotaa, mihin ori liittynyt Etelä-Viet-
•namin, kansan; suijrin osa."- .
mus siinettiin valifiille komiteal­le,
joka tuo yksityiskohtaisen se-lostuk.
seri vaituustolle. — ATH.
International Co-operative Stores
POrt Arthur, Ontario
SIJOITTAKAA RAHANNE
KORKEIMMALLA KOROyjl
Me tarjoamme puoleensa vetävää kqrkota.soa
erikoisesti pitkän ajan tallettajille, ollen k o r - ;
komme nyt 6/^. M e kehoitamme teitä taltetta-
; maan^^osuustoiminnallisellä l a v a l l a jäkäyl-tä-
; mään hyväksenne meidän keskinkertaista pa- -
rempaa korkotasoamme.
Te voitte _saada lisä^tietdja meidän toimiiJtois-tamme
Port Arthurissa ja Geräldtonissa ja t u ­tustua
systeemiimme. ,
Osuustoiminlaterveisin,
M. M U R R A Y ^ prcsidentii .
J O H T O K U N T A ;
P O R T ARTHUR ONTARIO
(6-10-17)
nuus-t
V a s h t r t g t b h . O i k e u S m i r t i s t e r i
ti^doittl "äähä keskiviikkoiltana,
että se iulee uudelleen tarkista­maan
kaikki oikeusjutut -— käsillä
olevat ja vanhat — joissa on mah­dollisesti
käytetty todistusaiheistoa
mikä on- hankittu elektroonisten sa-lakuunteluköjeitteh
avulla.
Ministeriö aiiitoi lausuntonsa asia-kirjassav
joka yhdistettiin USÄ:n
korkeimman oikeuden luetteloon Jo
^eph Schilpanin jiitussa. Hän on
saanut tuomion tuloverojeh välttä-misestä.
Täytiennysmuistiossa joka jätet­tiin
öikeudellei ministeriö sanoi:
"Tuntien velvollisuutensa olla käyt^
tamästä todistusaiheistoa, joka on
hankittu rikkomalla: puolustajan
turvattuja oikeuksia, missä tahan­sa
rikollisuudesta koituneessa kan­teessa
.ministeriö on nyt aloittanut
ohjelman paljastaakisBen ennen kä­siteltyjä
juttuja missä tällaista oh
ehkä tapahtunut."
Eräs puhemies sanoi tarkkailun
koskevan kaikkia juttuja mitkä on
tuotu oikeuden eteen sekä myös­k
i n raticalsemattomia oikeusjuttuja.
Schipanin jutussa oikeusministe­riö
ehdottaa, että se tulisi lähettää
takaisin USA:n pin-ioikeuteen New
Yorkissa "uuteen oikeudenkäyntiin
jos hallitus on halukas nostiamaan
jutun uudelleen syytettyä väistään.*';
Oikeusministeriö tiedöittaa saa­neensa
lokakuun 28 päivänä FBI:Ita
tietää, että vaikka Schipania ei oltu
panfii "välittömästi elektroonisten
kuuntelulaitteiden kohteeksi FBIii
asiamiesten toimesta, hiin hän oli
kuitenkin vilönna 1961 osallistunut
uiseaan sellaiseen keskusteluun,
mistä p i i saatu tiedot" elektroonis­ten
salakuuntelulaitteiden avulla..
FBI oli .asettanut mikroföonih
erääseen llikepaikkaian missä Schi-pani
j a jotkut muut henkilöt usein
tapasivat toisensa, koska agentit us­koivat,
että "tämän liikkeen huoneis­toa
käytettiin tarkpituksiin,; jotka
yhdistivät sen organisoituun rikol­lisuuteen",
sanottiin oikeusministe­riöstä:--
Tiistaina, jöuluk. 6 pv — Tuesday-Dec; 6, 1966 Siivu 3
BBC, joka jo lähettää uutisia mo­nella
kielellä, on päättänyt käyttää
myös esperantoa. Yhdeksänkymmen-tämaata
lähettää jo esperantoksi.
Tämä kieli tunnetaan parhaiten Itä-
Euroopassa ja B B C aikoo sen vuok­si
käyttää tätä kansainvälistä kieltä
juuri näihin maihin tarkoitetuissa
lähetyksissä. Ohjelma lähetetään
kerran kuu.ssa.
Peking. —-Kiinan punakaarti
vaati viiihe viikblla^uudeSsa jul-;
kaisussaail, että maaii valtion-päämies
Liu Shao-tshi ja kommu­nistipuolueen
ppslhteeri Teiig
Hsiao-ping oh erotettava virois­taan.
Samalla on taaitaira, etteivät
'he enää koskaan pääse poliittiseen
valtaan.
20-sivuisessa julkaisussa, jon­ka
allekii-joittajana on Pekingih
yliopiston punakaartijärjestö,
tiuta ja Tengiä syytetään puolu­een
puheen johtajan Mao Tse-tun-
^ i r i . vastustamisesta. ^ .
Pekingissä plevienr huomioitsi­joiden
mukaan julkaisu- prt huo­lellisimmin
laadittu ja ^icsltyls-kphtaisin
hyökkäys Liuta ja ten-glä
vastaaii sen jälkeen kun pu­nakaarti
kolme kuukautta sitten
aloiti kämpänjansa"kapitalistia
seUe tielle astuneita puolueen
virkailijoita vastaan", kuten puo­lustusministeri
.LIn Piao ja kpm-iniinistipuolueen
yirallinen lehti;
Punainen lippu ovat asiaii 11-
• maissect.
Julkaisun mukaan L i u Shäp-tShi
oh sanonut epäilevänsä Maon aja­tusta,
että talonpojat ovat vallan-kumöuk.
seri perusta Kiihassa.Teng
taas on. "levittänyt HruShtshevin
mustaa rtiyrkkyähyväksyniällä Neu­vostoliiton
kommunistipuolueen 20.
puoluekokouksessa 1965 tehdyt re-^
visionistiset päätökset."
YlITEENOTtOJA TYÖLÄISTEN
JÄ YLIOPPILASPUNAKAAJlTiEN
VÄLILLÄ V . ­Peking.
— Tokiossa ilniestyvän
päivälehden Mainichi Shimbunin
kirjeenvaihtaja tiedoitti, että noin
ÖO ihmistä loukkaantui eräässä 15
tuntia kestäneessä yhteenotossa,
joka sattui viime viikolla punakaar­tilaisten
ja työläisten välillä Pekin­gin
suUressa työstökorietehtaassa.
I^unakaartilaisten sanomalehti
"Itä on punainen" paljasti tapauk­sen
tiistaina, kertoi kirjeenvaihtaja.
Selkkaus alkoi työläisten suljet­tua
portit punakaartilaisten edessä,
jotka yrittivät tulla tofeitttämaan
Mao Tse-tungin kehotusta työläis­ten
ja opiskelijoiden yhdistämisestä.
Työläisille julistettiin' tehtaan käi-littimilla:
"Nuo ylioppilaat ovat
ovat gangstereita. -j^Jkaä päästäkö
heitä tehtaaseen. Ampukaa kohti!" _
^Taistelu kesti koko yÖn ja päättyi
vasta Sitten kiln muUan ministeri
saapui tehtaaseen. Opiskeli jät yiritti-vät
kiivetä tehtaan rnuarih yli, ker­toi
japanilainen kirjeenvaihtaja.
Isanoi
Hallitus t'ei taivu"
(Jatkoa sivulta 1>
tain toimesta turvaudutaan lainlaa-dinnalliseeh
vastatoimenpiteeseen
ehkä New Yorkissa olevia canada-laisia
pankkipifrejä vastaan, hän
selitti. - V-;--V
Mr Shai*p on tässä kysymyksessä
siinä asenteessa, että hänen täytyy
ainakin jossakin määrin puolustaa
edeltäjänsä, Walter Gordonin asen­netta,
viimeksimainitun laatiessa
lakiehdotuksen James Rockefellerin
omistaman pankin kohdalta.
Toronto. —^ Puolustusministeri
Paul Hellyer suositteli täällä viikon
vaihteessa "uutta katsontakantaa"
Canadan perustuslaista, mikä hänen
selityksensä mukaan oh suurimpaiia
kiistan aiheuttajana tässä maassa.
Hän esitti, että perustuslakia piisi
"korjattava" nykyajan vaatimuksia
vastaavalla tavalla. Edellisenä päi-yänä
Qijebecin maakuntahalli-tus
tiedoitti suunnitelmasta, jonka
mukaan se aikoo työskennellä koko-haan
uuden perustuslain laatimi­sen
hyväksi siteh, että muodostuisi
"todellinen liittosuhde kahden t a -
sa-arvoisen kansan välillie."
' M r . Hellyer Sanoi Scarboro West-vaalipiirin
liberaalipuolueen yhdiSi
tykseh kokouksessa, että s i l l o in k i in
Öritish North Amerikäri-laki muo­dostettiin,
rahskalals-canadalaisten
suiiiiir osa asui yhdessä maakunnas­sa,
jota vastoin htitä on nyt Cana­dan
kaikissa maakunilissa.
- Hän Suositteli periistusläin tutki;,
hiusta sillä perusteella, niikä on
parasta kaikille. Mr. Hellyer sanoi
kaikkien canadalaisten ajattelevan
sydämensä syvyyäestä "samalla ta­valla
kaikista t.ärkeimmistä asi­oista.'-^
•
M r . Hellyers suositteli myös re-iformeja
parlamentille "mikä on
suunniteltu ikuisesti mennyttä aika­kautta
kohti", jolloin sen pääasial-lisempina
kysymyksinä oli maata­lous-
ja tulliasiat.
H E L E N X A R V A I N EN
CANADAN HISTORIAA.-
vV:^;'- -NELJÄS'-osA
Ensimmäiset tutkimusretkei|ijät ja kalastajat
näkivät ainoastaan Canadan rantakuvat, eikä heillä
ollut aavistustakaan, että Newfoundland on saai-i,
ko.ska heidän niatkansa ulottuivat ainoastaan Atlan­tin
puoleisille rannoille. V. 1534, merikapteeni Jac­ques
Cartier, joka oli j p tehnyt useita ihatkoja uuden
maan rannoille Ran.skan kuninkaan alamaisena, mää­rättiin
uudeileen matkalle valloittamaan maata Rans­kalle.
Cartierin nimellä on kolme, mahdollisesti nel­jä
eri maticaa Canadan sisämaahan. Ensimmäisellä
kerralla hän kiersi Newfoundlandin saaren, täten
ensi kerran todfeten. että se ei kuulunut isoon man­nermaahan.
Hän tutki Labradörin jylhiä rantoja j a
New Brunsvvickin kautta etsi meriteitä sisämaahan.
Miehistö pystytti Caspen rannoille ison puisen ris­tin,
jossa oli Ranskan valtion symboli ja sanat:
"Kauan eläköön Ranskan iiihtinaan valta Uudessa
Maassa," Tältä matkalta siis alkoi ranskalaisten omis-,
tusoikeudet Canadassa.
Seuraavana keväänä hän teki toisen matkansa,
mukanaan satakaksikymmentä niiestä ja kolme alus­ta,
aikomuksenaan viettää talvi uudessa maassa. Hä­nellä
oli onni ystävystyä intiaanien kanssa, ja hiei-dän
opastamanaan he löysivät St. Lawrence-lahdesta
ison joen, jota he purjehtivat sisämaahan siihen paik­kaan,
missä; nyt on Quebecin kaupunki. Silloin o l i
siinä ison Huron-heimon paaluaidattu kylä, jonka
nimi oli Stadacona. Cartierin miehistö halusi jäädä
siihen talveksi, mutta Cartierin tutkimushaltr o l i
suuri ja iso jokiuoma veti puoleensa. Niinpä hän
lähti edelleen, mukanaan yksi alus ja osa miehis­töä
ja he purjehtivat Mohtrealinjaarelleasti^ Siellä
_oli toinen huronien kylä, Hfeglelaga, j a jollakin ta­valla
he tietysti toisiaan ymmärsivät, koska palat­tuaan
Cartier kertoi, että intiaanit varoittivat häntä
menemästä eteenpäin. .
Hän kertoi, että joessa oli monia kareja ja suu­ria
putouksia, .ainoastaan kanootilla olisi voinut men­nä
eteenpäin, mutta Cartier ei oikein luottanut
uusiin ystäviinsä intiaaneihin, eikä halunnut jättää
laivaansa. Toinen tie eteenpäin olisi ollut maamatka,
johon intiaanit lupasivat oppaita, mutta ei sekään
kiinnostanut Cartleria. Hän kiipesi korkealle vuo­relle,
josta näki sankat metsät ja joen monet mut­kat.
Hän antoi tälle vuorelle nimen Mount Royal,
joka vielä tänä päivänäkin hallitsee samalla nimellä
Montrealin ympäristöä. /
Cartier palasi miehineen takaisin Stadaconaan,
jossa he viettivät talven Huronien naapureina^ h6
olivatkin ehkä ensimmäiset etelä-eurooppalaiset, jot­ka
asustivat Canadassa; Mutta vähän hie tiesivät syk­syllä,
miten Vjaikeata heidän elämänsä tulisi olemaan.
Talvi oli erikoisen ankara ja he eivät olleet tottu-nieet
niin jäätävään ilmastoon; Lunta tuli jatkuvasti
ja miehistö sairastui keripukkiin, sillä ruokavalio öli
puutteellinen. Toiset sairastuivat kuolettayästi. Ja
toiset olivat niin heikkoja, että eiyät jaksaneet häti-toja
kajvaa, vaan hautasiyat toverinsa lumen alle.
k u n näytti, että kaikille on j o loppu edessä, intiaa­nien
lääkemies neuvoi miten tehdään juomaa val­koisen
kuusen kuoresta, joka varmasti parantaa: Tätä
neuvoa seuraten heistä pieni joukko parantui, mutta
koska ruokatavarat olivat melkein lopussa, he alkoi­vat
vaatia osaa intiaanien varastoista: Tästä ystäväl­liset
huronit vihastuivat, ja alkoivat hätyyttää meti-matkailijöita
monella tavalla. Cartier, peittääkfl^
miestensä heikkouden, määräsi heidät aina pitäfflaSft
kovaa meteliä, hakkaamaan yhteen kiviä, metalli-aseita
ja puita, aina kun intiaanit tulivat iähelle.
SuUri oli heidän helpotuksensa, kun vihdoihkih tuli
kevät, ja he pääsivät lähtemään takaisin Euroop­paan.
Kotimatkalle pääsi vain pieni osa alkuperäi­sestä
miehistöstä ja hekin kaikki niin heikkoja, että
matka kotiin oli toisin ajoin ^ kyseenalaista. Mutia
ennen kuin hän lähti, rannalle pystytettiin taas stiufi
puinen risti, jossa julistettiin alue Ranskalle kutilti-vaksi,
ja laaksolle Certier antoi nimen. Uusi Ran^kfe.
Viisi vuotta myöhemmin Cartier teki kolmantieia
matkansa, mutta ei löytänyt.mitään uusia- alueitft,
eikä lännen kulkutietä Aasiaan, joka oli hänen-jo­kaisen
matkansa päämäärä. Kaksi kertaa tällä ihät-kallaan
hän y r i t t i purjehtia pidemmälle St. Lawrence
jokea, mutta molemmilla kerroilla hänen täytyi pa­lata
takaisin Lachine putouksilta.
, Monille rannoille hän pystytti Ranskan r i s t in ja
hänen tililleen annetaan jokitien löytäminen, jonka
kautta hänen Seuraajansa löysivät kulkutiet maideh
ja järvien kautta Tyyne^ö merelle, ja hän öli C l l -
simmäinen, joka paljasti Canadan maantiedettä eu­rooppalaisille.
Monet nimet Canadan kartalla ovat Cärtlerfti
antamia, ja hän o l i se joka nimitti tämäil titfl^
Canadaksi. Nimi syntyi huronien nimest& KäAatih,
joka tarkoittaa asuinpaikkaa. Koska hän purjehdi
St. Lawräncelahteen St. Lawrencen päivänä, nimitti
hän sen pyhimyksen kunniaksi, josta myöäkin j o k i
sai nimehsä. Mount Royal nimestä kehittyi Mofi-trealin
kaupungin nimi, ja nämä ovat pysyviä rauis-;
toja Jacques Cartierin saavutuksista.