Vapaus, February 1, 1955

              m» ;Shrir2l Tiistaina, helmik. 1 p . — Tuesday, FeU, 1, 195S
i i i i i i i i si
Um/MrVOV, 9, 1917. Aoxtiotizca
M «JooDd-claMmall Iqr ( t » Boct
< OCDce' Dejmrtinent, Ott8wa. Pul>-
UibJed' tbilce «reekly: Ttusdays
^Tbnitiday» andSaturdara t>y Vapaus
POIHjflbittir (^mpany Lt<£^ a t 100-103
. dm Bt. V9^ SaOmr. Ont^' Casadtt.'
V«u;':J!;^vVf>--i:^v';-'-- 'V•:;^4;r'-.^;:^"•l;;;^•-^:•w:••.-, *.'^;?;i.Av:(-/'i/---,i:c^^i-rfV'•
Tel^bones: Sus. OTfiee OS. 4-4264
Edltoml OffJce OB. 4-42C$. Manager
E.6a]uL EdUorW.EUund.MaUuig
address: Box 69, Sodbunr. Ontario. iUtveni^Sng rstes upoo appJicatidn.'
TranaJatJoo ttee of chafge. -
TZLAU6BXNNAT:
Caoadaau: 1 vk. 740 6 kk. S.75
rbännritammi 1 vk. 8 i » 6 kk. 430
So^ootena 1 vk. 8A> 6 kk. 4.75
Lubnnonkaasim välitys valtioUe
Kysymyksiä ja
vastauksia
1=-: ' i n ^ Ä u s yksityisdle Trans-Cariada Pipelines yhtiölle 7- mikä sivu-l"
Ti-ÄeDy^'sahoen oh vaitaosalta yli6[y5valtalaistenjrahamiesten;<>mista--
K/' Mutta vieläkään ei ole mitään'Uetoa siitä, -milloin ryhdytään '
^tänön t ä r k ^ kaasuputkilinjan rakennustöihin puhumattakaan nyt
'Sii''- $iita^'että olisi saatu Albertan Icaasua esimerkiksi tänne Ontarioon,'
% <',inis^;*W teollisuuden,kehittämisen tiellä huiitayan kova piiute hal-
; väsja'polttoaineesta. '..T^iiasiassa tämä yksityine;i — ja lisäksi yh-
'c' dysyaltalainen liikelaitos on selittänyt, että se ei voikaan omin voimin
ytätä ^kaasuputkilinjaa rakrataa ja yrittää kiristää liittohallitukselta
/*^75*majoonan dollarin "takeita" suunnitelmaan, jonka toteuttaminen
tuleö^-nuksamaan noin 300 miljoonaa dollaria — ja mistä saatavat
^/.suurÄ'voitot menisivät yksityisten rahamiesten/pääasiassa yhdys-
•\^tajäisten p o l j en taskuihin.'
wjl^titen muistetaan, Vapaus on alusta pitäen liittynyt niihin ca-
.a^jlaJaisiin, jotka pvaX vaatineet, että tämä kaasuputkilinja pitäisi
' ra|entaa kansallisena, yrityksenä ja välittömästi valtion toimesta
' si^n, että se toimisi osapuilleen samaan tapaan kuin toimii Ontarion
, H|dro. Ilomielm olemme myös panneet merkille, että viimeaikoina
' on» noussut voimakkaita uusia ääniä, — kuten esimerkiksi Toronto
' "ÖiÄy Star — jotka vastustavat sitä, että hallitus rahoittaisi ko.
''lu|tmonkaasuputkilinjan rakentamis«i siinä mielessä, että yksityiset
raftan^ehet saisivat siitä pilkkahinnalla suuret voitot lypsettäväk-
'IM
•^utta kysymys ej ole yksinomaan siitä, että kuka hyötyy tästä
Titykscstä, ,niin tärkp seikka kuin tämä puoli asiasta onkin.
Kysymys oh ^vieläkin suuremmista arvoista, nimittäin Ontarion'ja
lujko Itä-Canadan tulevasta kehityksestä.
r J ^ Selvää -nimittäin on, että putkilinjan rakennustöiden viivytyk-
U^' \ seja fei ole yksinomaan "pääoman puute", kuten on selitetty. Vissit
p^i, jotka myyvät kivihiiltä ja polttoöljyä, olisivat ilmeisesti' paljon
ihpempia, jos ei tätä luonnonkaasua tuotaisikaan Ontarioon — tai
; jöSsitä tuotetaan sellaisissa olosuhteissa, että heidän omat tuotteensa
- •> PJj^^y^®' "kilpailemaan" luonnonkaasun kanssa.
Tässä yhteydessä oh hyvä pitää mielessä tämä: On todistettu,
"- etfe jos valtio rakentaa luonnonkaäsuputkilinjan kansallistettuna lai-
, ' toj^na ja huolehtii luonnonkaasun myynnistä, niin siitä saataisiin
i[\ ^ Jt|-Q|nadassa paljon huokeammalla hinnalla polttoainetta sekä yk-
' 'iSi^isasuntoihin että teollisuuslaitoksiinkin. Se antaisi valtavan sy-
P^ijois-Ontariossa,- missä on' jättiläismäiset kehitysmahdollisuudet
ikun .saadaan riittävästi halpaa polttoainetta. -Mutta nyt kun
äikaasuputkilinjan rakentamisoikeus annettiin yflämainitulleyk-
I , si^J^iselle' smiryhtiölle; puhutaan jo siitä, että luonnonkaasuItiillfe^
-' y Oätariossa maksamaan noin 25 prosenttia enemmän kuiiy'kivihiili ja
niiö kotien lämraltysaineena kuin teollisuuslaitosten pölttöainee-ii4fcinAi
j-Tämä seHaisenaan. olisi ihanteellinen tilanne niille, jotka
,f^$p h^uavat-ylläpitää voittoisaa kivihiili- ja öljykauppaa— ja samalla •
ili^toja^enaisillä;'dueiIlaj;mrssä^^^^ luonnon-k
^ u a käytettävä. Mutta^ seuraus siitä olisi kerrassaan tuhoisa ~
i se Viehdyttysi pitkilcsi ajoiksi teollisuutemme suuret kehittä^isn^
.dollisuudet itä-Canadassa — samalla kun Albertassa maksettaisiin
/mahdollisimman alhainen hinta;luonnonkaasusta. i
1 Suurta puheenaihetta on viimeaikoina antanut kysymys siitä,
: pi^isptö rakentaa 36 tuumaa tai vain 30 tuumaa läpimitalta oleva
' ' f l ^ l ^ putkilinja Albertasta Ontarioon. Tämä amerikkalaijten rahamies-g
j i Ä 'kontrolloima yhtiö, jolle ko. putkiKnjan rakentamisoikeus myön-
^^-an^^ kan-
Hiiallaskoska se pidättä^^ kehittymistä ja aut-
,ta5si siten Yhdysvaltain teollisuuden kilpailukykyä.
7 .| Kuten sanottu Canadan kansan ja valtion etujen kannalta kat-Ä
taita Itä-Canädaantakennettais omis-iejttavana
laitoksena; Missään tapauksessa ei hallituksen pitäisi SUOS­IT.
tUa mainitun yhtiön vaatimuksiin sen paremmin rahatakeiden anta-
-nuseksi kujn siinäkään että se saisi pienentää putkien koon kolmeen
kymmeneen tuumaan.
' • ' '^^^^ mainittu yhtiö on vaatinut rakennustöiden lykkäämistä
^"^ r J4 yrittää kiristää hallitukselta tuiki turmiollisia myönnytyksiä, olisi
tilaisuus peruuttaa sille annettu "oikeus".
|] \ Oikeassa ovat ne voimat jotka esittävät uudelleen vaatimuksia,
c^tä k.o. kaasuputkilinja pitäisi rakentaa kansallisena laitoksena vai-"
i i
5T.NTYSUTODISTIJS JA
MVVTBTTV ^^MI
: Ky^mys: f K u n ' olen m u u t t a n u t nl"
m s n i «illoin k u n o t i n Icansatal^pape
r i t j a k u n m i n u t t u n n e t a a n Suomes--
« a v a i n ; v 3 n : i a l l a x»lnielläni;<;,niln h a - ;
l u a n tietää ^mlten. i n l n u n o n mene-
Ul^v&fiSii^^aä^, jByntymätodlsti^ri
4sen suoaoesta' nykylselfe i i U h e l l c D l.
V a p a u d e n , l u k i j a . ^
V a i t a ö s / T e ct\e v o i saada 5ub^
mesta (^ntymätodistusia ^uudelle - nl-^
n i e l l e n n ^ , alllä., v i r a n o m a i s i l l a , tässä
'ikp^v&^sz" .llmeisegtikin ' k J r k k o h e r^
r a l l a , eifitfje'oikeutta, m u u t t a a teidän
'nimeämä civ p a p i n k i r j a a n , • Parhaassa
tapauksessa on malidolUsta, että p a ­p
i n k i r j a a n merkitään entisen nimen- '
ne perään sulktunerkkien sisäänAuusi'
niaienne t a i m a i n i t a a n - m u u t e n , että
teidän ilmoitetaan muuttaneen n i ­menne
saadessanne- C a n a d a n k a n s a ­laisuuden.
Tunnemme yhden tapauk-sen,
.Jossa k i r k k o h e r r a o n menetellyt
tällä l a v a l l a , m u t t a se r i i p p u i hänen
hyväntahtoisuudestaan tai muista
seikoista; Keholtamme teitä selittä­mään
a s i a n kirjeellisesti -K^ytäe?sän-ne
p a p i n k i r j a a . M a h d o l l i s e s t i se j o h ­t
a a edellämainittuun tulokseen.
Teidän pitää h a n k k i a nlmerenuu
toätänne' todistus täältä Canadasta
ellei k i r k k o h e r r a suostu menettele­mään
p a p i n k i r j a a n nähden edellä-
: m a i n i t u l l a t a v a l l a , /Useissa tapauk­sissa
kansalalstodlstus kelpaa synty­mätodistukseksi
koska i siinä m a i n i ­t
a a n asianomaisen ihenkllön n i m i ja
siinä pitäisi olla myö3kin k a n s a l a i ­seksi
o t e t im entinen n i m i — vaikka
tätä sääntöä €i ole kalkissa tapauk­sissa
noudatettu.
E l l e t t e ir-oi m u u t e n todistaa n i m e n ­ne
. m u u t t o a , pitäisi siitä s a a d a todis­tus
asianomaisilta v i r a n o m a i s i l t a O t -
tawasta t a i niiltä oikeusviranomaisil­ta,
j o t k a o v a t hyiväksyneet te:dät C a ­n
a d a n kansalaiseksi.
; K o s k a r kansalaiseksi ottamlspro-sessi
o n muuttunut moneen kertaan
viimeisten 50 •vuoden a i k a n a , n i i n on
vaikeata sanoa ehdottomasti, kenen
viranomaisen puoleen teidän olisi
käännyttävä -tässä: asiassa.: M a h d o l l i ­sesti
lakimies voisi auttaa teitä tässä
asiassa.
Rauhankuliu maailman kansöili^
K i l i . Mihail Kotov /
XeuvMtoIiiton Raobaopdolostaih
•komUeaD va&taavs «Ibtmf .
J o k u aika' «Itten allekirJolttaiieeQe
t a r j o u t u i tilatsuus käydä MafHlmftn
Rauhanneuvoston iokouiBeMia^^Aapt-s
i n pääkaupungissa Tukholmassa.
Kokou]fseh,'Jtfka p i d e t t i i n äkansäiin
m u i n a i s l i n n a n t i l a v a s s a salissa;:,aV§al
pastori S v e n (Sektor» j o k a korosta, puw
heessaan m a a i l m a n lauhanpuolustus-^
l i i k k e e n s a a v u t u k s i a ; tämän Scokot^^
sen j a l o j a tehtäviä j a B n o t f i l n k a n s ^
kiihkeää räUhanjgrrkimyatä.
— MuuUukoon't^mä^koköusr sätpl
H e k t o f - e d u s t a j a i n : osoittaessa suo^qki
t a a n ; lähtökohdaksi u u s i i n voittoihini
nllUe yvolmiUe; j o t k a p u o l u s t a t e t i r^
h a a j a yhteistyötä kansojen'kgslcen;^
R u o t s a l a i s e n p a p i n puhetta kuo^'-;
nellessani m u i s t u i , m i e l e e n i , v C t t ä ^ i a*
masta asiasta: piäiui m i n u l l e hotelli
p a l v e l i j a t a r ; v u o k r a - a u t o n ajaja .::ja
r u o t s a l a i n e n l a h k o k u n t a l a i n e n , . 'y
{Rauhan : v u o k s i . k o k o o n t u i v a t ' V^S^:^
holmaan e r i l a i s t e n katsantokantojiett
J a vakaumusten Ihmiset enemmääJa
k u i n 60 maasta. He saapuivat t i ä ä ä -
s i e n k i l o m e t r i e n päästä tänne ^Eur«^
atoamisahkfiyoima^äseaa on pantu
käyntUa Neuvostoliitos^. Keuvosto-
Ihmisten i^rkimyksenä^^^^^^^
atoomivDlmaa rauhanomaisen raken-nusty^
O.kaikilla aloilla. Heitä ihme-tytisa
vt, että Ybdysvallolssa' Ja
e r ä l ^ muissa mäiss^ käydään voi­maperäistä
kampanjaa "aiheetonta
Innostusta? ja ''vaarallista optimis­m
i a " .vasaan a t o p m i v o l m a n ::käytön
mabcbllisuuäesta : ^ r a u h a n o m a i s i i n
tarkoituksin^:,.
Kalkkien^, kansojen edusiajain ni­messä
l^diohnan ,lrökoW jidW yk-rmenti«a ole^pikeutta kansansa
simieljse^i,'^^tä i h ^ i s k H n a n on^t^^
tävä, tyäijäskj^: atp<rai^intöd^
n i t e l m a t J a s e k y k e n e e / ^ n tekemää
K a n s o j e n ^tahdon ; m u k a i s e s t i M a a i l ­m
a n Rauihauheuvbsto asetti^ v a a t i ­muksen,
:että< k a i k k i e n : m a i d e n h a l l i ­tukset
kieltäytyisivät heti k a i k k i en
joukkotuhoaseiden^ r käyttämisestä.
TJ^nä askel'; oCsi v a i n ^ a l k u k e i n o .
Jonka;: e i ^pitäisi; missään tapauksessa
estää peruäEysymyksen r a t k a i s e m i s ta
— k a i k l d e t r Joukkotuhoaseiden kieltä­mistä
J a aseistitksen' yleistä fiupista-
Jäs^snet^ p o h t h r a t yhdessä K e i n o j a k a n ­sainvälisen
. j ä n n i t t y n e i s ^ d e n l i e v e n -
tämiseksL'
T u k h o l m a n kokouksen osanottajat
tekivät yksimielisiä päätöksiä. Jotka
ovat n y t t u n n e t t u j a koko maailmalle.
Näissä päätöksissääh' M a a i l m a n B a u - .
hanneuvd^to m u i s t u t t a a k a n s o i l l e : s o ­d
a n vaarasta j a kehoittaa k a i k k i en
maid{>n. xehelhsiä ihmisiä, t e h o s t i -
. m a a n t i ^ s t e l u a r a u i i a n p u o l e s t a ; r i k -
Jcomaan sodanlietsojien suunni telmat.
^Mlllää^ h a l l i t u k s e l l a , m i l l p n p a r ia
k o h t a l o n r a t & a ^ e m i s e e n - i l m a n , k a n - :
s a n . ;tähtoa",;: = s f ^ i o i a a n i i j - ^
R a u h a n e u v o s t o n . . Julkilausumassa
Mitä muut sanovat
mm .
tibn toimesta.
TYÖTTÖMIÄ JOUTUNfT
KERJÄLÄISTEN ASEIVLIAN
;1KlrJcittac2&aan äskettäin Tororvtos
sa j a m u u a l l a Canadassa v a l l i t s e v an
lyöttömyystllanteen johdosta, .sanoi
Toronto D a i l y S t a r m m :
• vOn m a h d o t o n t a sanoaimiten monta
iliniistä Canadassa t a i T o r o n t o n a l u ­eella
: o n poljettu (kerjäläisten ase-,
maan, .Johtuen: tämän m a a n scka-s
c t k u i s i s t a työttömyystilastoista on
mahdoton edes todeta m i t e n monta
Ihmistä on V työttömänä Suiur-Toron-t
o n a l u e e l l a . . . M i t e n monta on työt­tömänä,
j a v a i l l a minkäänlaista y l e i s ­tä
a p u a on pelkästään a r v i o i d e n v a ­rassa.
Huoltoviranomaiset sanovat,
että heitä o n " t u h a n s i t t a i n , " .
Monet tässä asemassa olevat i h m i ­set
eivat hyödy mitään nyt p a r l a m e n -
t m käsissä olevasta työttörayysvakuu-tuslain
parantamisesta sillä n o i n 20
prosenttia palkan ansaitsijolsta Ja
lähes n o i n kolmasosa työvoimasta ei
ole tämän l a i n alaisia. . H e i t ä varten,
k u i n myöskin työttomyysvakuutusoi-keutensa
käyttäneitä varten k a i v a ­taan
työttömyysavustusta. On k a n ­s
a l l i n e n häpeä, että työkykyiset Ja
- h a l u i s e t jätetään i l m a n mitään sään­nöllistä
ja luotettavaa tulolähdettä
k u n he joutuvat työttömiksi.
Fordin lakon opetukset
Satayhdeksän päivää kestänyt Fordin- lakko on uutena ja roh-vkaisevanai^^
esimerkkinä, siitä, että työläisiä ei voida enää peloitella
j2( komennella samElla tavalla-kuin' suurpääoman toimesta menetel-tijn
30-luvulla.
,| Fordin työläiset voittivat lakkonsa a\'ulla huomattavia saavu­tuksia
itselleen ja koko Canadan työväenluokalle. ,
VV Yhtiön tarkoitus oli murskata autotyöläisten unio —mutta
heidän unionsa selviytyi tästä taistelusta entistä voimakkaampana
sijitäkm huolimatta, vaikka unio joutui seniority kohdassa antamaan
v|hän periksi. '
\: Yhtiö julisti- "julmetusti" lakon alkaessa—- että sentinkään
ix^önnytystä,eivät tule työläiset lakkotaistelun avulla saamaan—
ettäfttyöläisten täytyy hi^^äksyä yhtiön uhkavaatinlukset ja sillä
siBtii?;i*Mutta: kun lopullinen työehtosopimus alleld niin
yitiö joutui antamaan työläisilleenjioin 7.5 sentin arvosta erinäistä
''ifeunaparannuksia" tavallisten tuntipalkkojen lisäksi ja sen päälle
M^jSijostumaan siihen, että v ^ tuntipalkkoja korotetaan 4 sen-
^^tijlä kesäkuun 15 päivänä.
V' 'Fordin union murskaamisyrityksen tueksi mobilisoitiin Canadan
|e aina ''arvovaltaisista" päivälehdistä al-
^ ^ käen erinäisiin Jikaviemärijulkaisuihin asti, jotka rypevät liassa ja
<''. saastassa. - Mutta Canadan kansaa ei saatu paniikkimielialaan eikä
» i ä k ^ vastaan. Päinvastoin Canadan työläiset
'.^'-/'xjidistivät rivinsä laajassa mittakaavassa autotyöläisten oikeutetun
i^-isb^telun tukemiseksi
e I • (Fordin ilmeisenä tarkoituksena oli aloittaa työnantajapiirien
ijlpatjyfcöiett ^kampanja Unioiden heikentämiseksi j a työolosuhteiden huo-
'^'lili^tamise niitä piti seurattaman muissa teollisuuksissa myö-
/;t, nnaen osaue,'jo5;,aiKpyai vej^r.auiaaf jfpram voueiua' lyoiaisuieen.
^;;'^j;f';r;^ii^?f?^™^^,<'Vaa^''T'^"/^'"?5ti hattua autotyöläisten mainehikkaan
"HiattStrfui»'jja,'sUuriarvolsen voiton johdosta! '
Englannin rikkaat
kuluttavait nykyään
entisiä varojaan
Lontoo. — HaHituksen j u l k a i s e m i en
verotilastojen perusteella vältetiään
taälld, että E n g l a n n i s s a o l i t i l i v u o n na
1052—53 ainoastaan 35 henkilöä, j o i ­den
vuotuiset tulot olivat 6,000 p u n ­taa
($16,C00; t a i enemmän — sen j ä l ­keen
k u n he o l i v a f maksaneet tulo­veronsa.:
Kuudentuhannen punnan
iteelleen pidättämistä v a r t e n : o n y k s i ­näisen
.'henkilön ansaittava y l i 50,-
000 puntaa ($144.000). Sillä tästä
summasta on: yksinäisen henkilön
maksattava tulovei-oja noin §123,500.
«Englannissa on varsinaisen tulove^
r o n lisäksi käytännössä vielä lisä­vero,
m i k a peritään y l i $5.600 s u r u i -
s i s t a tuloista j a se kohoaa tuloveron
kanssa 95 prosenttiin sellaisista t u ­loista,
j o t k a ovat $42 000 «uuremmat,
•Korkeiden tuloverojen tähden s a ­notaan
E n g l a n n i n y l i m y s t e n j a r a h a ­r
u h t i n a i d e n elävän entisillä r i k k a u k ­s
i l l a a n sillä k u u s i t u h a t t a p u n t a a väi­tetään
olevan riittämättömän "sää­dyllistä
elämää ^rarten.' .
Kolme vankilaan
6 sentin saaliista
H a m i l t o n , Ont. — K o l m e 16 — 22
vuoden.ikäistä, nuorukaista tuonUttiin
paikallisessa poliisloikeudessa tk; 21
pnä k u k i n vuodehäi vankilaan sen
johdosta, että he olivat ryöstäneet
eräältä 70-)vUotlaalta nala3lta käsilau­k
u n . Josta he saivat saaliikseen kuusi
senttiä. Joukon n u o r i n o l i Iskenyt
v a n l i a n naisen kumoon Ja riistänyt
häneltä käsilaukun. ;, P o j a t < s a n o i v a t
tarvinneensa r a h a a g a s o l l n i n ' o s t a m i ­seksi
autoaan varten.
p a n pohjolskadpunkiin puhuakseen
vielä k e r r a n asiasta, J o k a a s k a r r u t t aa
koko i h m i s k u n t a a — rauhasta. \\'
-Tukholman kokous oli luonteeno­mainen
monessa si&teessa. /Bnsj||ji-,
näkin M a a i l m a n .Rauhanneuvosto 'ifiir
kopntui a i k a n a , J o l l o l h e l k o k o maäilr.
massa käydä missään sotaa. ;;f^^
p a u k u kanuunat K o r e a s s a eUcä V i e t ­namissa.
S i n ä o n sUuri ansio ; m a f i -
tavallä rauhanpuolustusliikkeel^
Siitä p u h u i v a t täydellä oikeudella to;
kouksen osanottajat. M u t t a k a n s a i n ­välisen
turvallisuuden viholliset p u ­novat
k u i t e n k i n salajuonia, rauhaa,
vastaan.
• S u u r i n vastuuntuntem i h m i s k u n ­n
a n kohtalosta puhuivat kokouksen
osanottajat: uuden sodan : 'vaaraitä;
j o t a agressiivlset voimat koettavat
saada aikaan. Tämä vaka'V'a väafa
on rioussut Euroopan j a . ' A a s f a n y l l e;
Lähl-Idän J a -Latinalaisen A m e r l l ^
maiden y l l e . : T ä m ä v a a r a piilee S a l ­s
a n fasistisen a r m e i j a n henkliriherä.t-tämlSessä
j a agressiivlsten p i i r i e n y f l -
tyfcsissä tehdä tyhjäksi a s e i s t a r i U i i -
misen ratkaiseminen rikkoa afeelepo
Koreassa Ja Vietnamissa, kärjl^lipl
kansainvälistä jännittyneisyyttä - I ^^
rcopassa,.Aasiassa j a koko maailmaB*-
sä.
(Maailman RaUhanneiiVöston T U k i'
hohnan kokouksen puhfelavalta Italia^?
l a i n e n Senaattori' D o n i n i , Ranskaö,'
p a r l a m e n t i n jäsen de C h a m b r e n , J^ii4^
g l a r i n i n j u l k l s u u a e t i edufelaja -Göfdefl»
S h a f f e r jä: monet rtiunt e d i i s t a j a i ' pu-r
huhrat huolestuneina' r a u h a n v i h o l l l s -i
t e h uusista s a l a j u o n i s t a . (He katiftät-t
i v a t kiihkeästi Neuvostoliiton ehdo^
t u s t a i Saksan kysymyksen rauhan­omaisesta,
ratkaisemisesta, aseistuk­s
e n supistamisesta J a Joukkotuho­aseen
kieltämisestä J a yleiseurooppa­l
a i s e n [ k o l l e k t i i v i s e n tmrvalUsuusJär-jestehnän
luomisesta. ^
Kokouksessa me salinine kutUIä
myöskin S a k s a n äänen. TiMiohnäan
saapui B o n n i n parlamentin jäsen
T h e a A r n o l d , Joka k e r t o i . etIÄ Länsi-
Saksassa herätetään kuumeisella k l i
rellä h e n i k i l n weihrmachtla hitleriläls-t
e n kenraalien y l i j o h d o l l a . : liänsl
Saksan aseistamisen vaarallisuutta
suurentaa erikoisesti se,' etlä saksa­l
a i s e t mUitarlsUt saavat käsiinsä
atoomlaseen. Mutta Länsi-Saksan
aseistaminen kohtaa j o k a päivä k a u :
sanjoukkojen yhä simrempaa vasta.-
r i n t a a . ' A r n o l d kertoi mielenkiintoi'^
sen tapauksen. Blanfcln laitos l e v i t ti
h i l j a t t a i n nuorison keskuuteen kyse-,
lykaavakkeeh. Jossa o l i asetettu kysy­mys
"tahtooko nuoriso päästä sota­palvelukseen?"
95 prosenttia nuori­sosta
vastasi t ä h ä n -kyss^ykseenkiel-:
teisesti. Eräässä kirjeessään nuorisc.
k i r j o i t t i : " M e , 20-vuotiset. emme ölr
valinneet B o i m i n p a r l a m e n t t i a , jdtte
se v o i s i r a t k a i s t a k y s y m y k s e n meidän
kohtalostamme." [ :
Kokouksessa pUhul vakuuttavasU
S a k s a n demokraattisen . t a ^ v a l l a ii
huomattava valtiomies O t t o Kusdhke.
Hän sanoir että S a k s a n kansa v a a t ii
yhtenäisen, demokraattisen • j ä r a u -;
hantahtoisen S a k s a n luomista j a vas­tustaa
Länsi-Saksan aseistamista;
Nuschke sanoi, etteivät rajuhan v i h o l ­l
i s t e n salajuonet v o i p a k o t t a a Saksan
kansaa m u u t t u m a a i i u i i d e n sodan* sy-,
tyttämisen välikappaleeksi Curoopaä-sa.
Saksalainen v a l t u u s k u n t a esitti
kokoukselle vihkonsa; J o i h i n kymme-ne
tuhannet tavalliset saksalaiset o l i ­vat
panneet nimensä v a a t i e n Saksan
k y s s ^ y k s e n ratthanomaista rätkais'e-mista
j a vastustaen Länsi-Saksan f a ­sistisen
armeijan henkihiherättämis-
T u k h o h n a n kokouksen edellä N e u ­vostoliiton:
rauhanpuolustuskomitea
sai monta kirjettä . J a p a n i s t a . K i r j e i ­tä
t u l i Hhroshhnan tragedian kärsi-neUtä
ihmisiltä sekä niiltä. J o t k a j o u ­t
u i v a t Blkbiiistä ; k u l k e n e e n kuollet-tavan
radloaktiivfeen tomun uhriksL
He ilmaisivat kirjeissään, k a i k k i en
kansojen vaatimuksen . Joukkotuho­aseen
kieltämisestä. Kansat t a h t o ­vat,
että atoomivoima tulisi käytetyk»
sl i h m i s k o n r um hyväksi j a k u k o i s t u k ­seksi,
eikä sivistyksen hävittämisäcsL
K o k o u s kuimteli huomaavaisesti
neuvostokansan edustajan k i r j a i l i ja
Aleksander :: KomeitähuUn puhetta
neuvostokansan ponnisteluista t a i s t e ­lussa
a t o o m i - Ja vetyaseen kieltäml*»
sen j a aseistiiksen supistamisen puo^
lesta. Hän sanoi, että'enshnmäinen
mistä.
P a i n a v a s t i k a j a h t i k o k o u k s e n . p u -
'heiaväjtä^kailckien: maiden, r a u h a n -
puoltaJietf'ääni. Erään k e r r a n sain
k u u l l a J o n k u n s a n o m a l e h t i m i ^ e n s a -;
n o v a n : '
— Täällä on useiden kansojen
e d u s t a j i a n v ^ 'ei ole Amerikan
kansian edustajia!
M u t ^
perättÖaläksLv Erään I s t u n n o n a i k a ­n
a p u h e e n j o h t a j a - i l m o i t t i antavansa
puheenvuoron ^aul^iRobesonllle. S a -
tiska synt^ b i l j ä i s^ Kului h e t k i J a
toinei^dii,? m u t t a Rohesonia ei 11-
m a a r i t ^ i i i ^ puhelävalle. ^Ylfidysvalto-
Jeii ^ l i i t i i i ei ole nibneen vuotefen
a n t a n u t :PaUlBobeso]:^Ie u l k o m a a n ­passia.
/I^a^ka Roi)esönia e l o l l u t p u -
helavalta^ n i i n me k u i t e n k i n k u u l i m ­me
h ä n ^ : puheensa ääninauhalta,
j o l t a k u u l u i : .
-^^^ että s o t a on
kiertämätöh; m u t t a m e tiedämme, e t ­tei
s^ ole t o t t a ; Vastaukseksi t a a n l u -
muksen yehkellylhih maassamme
kasvaa verkalleen,: m u t t a varmasti
voimakas.yaStarlntäliikerJOka pääsee
v i h d o i n voitolle. M a t k u s t e l i n h i l j a t ­t
a i n ympäri maata,- k o h t a s i n paljon
ihmisiä: j ä s a i n nähdä . e t t ä m i e l i a la
r a u h a n ^eduksi kasvaa ^ J o k a päiväv
K o k o u k s e n : osandttajat' kuuntelivat
suurelliTÖiifeienkllimöllä tätä ääntä.
Se o l i s e n Anierikan'ääni; j o k a taiste­lee
r a u h a n puolesta. '
Yhteisissä-istunnoissa ' j a v a l i o k u n ­nissa
^oppineet j a k i r j a i l i j a t , työläir
set jä'j t a l o n p o j a t ; ;'naiset; nuorison
edustajat, papitv ••'jä: p a r l a m e n t t i en
,?Kansat;eivät s a l l i t a p a h t u v a a k o r -
ijaamatonta.. • N e ,ei,yät . s a l l i . S a k s an
aselstamista^Ja: y h t e i s v o i m i n , avaavat
t i e n E u r o o p a n turvallisuudelle J a k o ­ko
m a a i l m a n r a u h a l l e ."
. M a a i l m a n Rauhanneuvosto k u u l u t ­t
i Julkilausumassaan k a i k k i s n r a u ­h
a n t a h t o i s t e n voimien . e d u s t a j a in
y l e i s m a a i l m a l l i s e n k o k o u k s e n ' k o o l ­lekutsumisesta
;'toukokouussa 1955,:
K o k o u k s e n osanottajat matkusti­vat
T u k h o l m a s t a t i m t l e n täyttäneen­sä
velvollisuutensa. v-Neljä v u o t t a sitr:
t e n s i e l l ä ' s y n t y i . TukhoL-nan vetoo­mus.
Tämäfi k a u p u n g i n n i m i c l i : s U -"
l o i n miljoonien ihmiste:! Iiuulilla.
Yhtä suurella lämmöllä sen «rsimi
Eero Saarinen voitti
piirustuksillaan ensim­mäisen
palkinnon
' New Y o t i i s s n jlmestyvä a i k a k a u s ­j
u l k a i s u Progressive Arehitecture on
I l m o i t t a n u t , että s u o m a l a i n e n " a i k k Ir
cebti E e r o S a a r i n e n o n v o i t t a n u t p i i ­r
u s t u k s i n a a n ensimmäisen p a l k k i n -
n ö a sUnä k i l p a i l u s s a mikä o U Järjes-.
tetty- sotaveteraanien Ja* taidekeskuk­sen
rakentamiseksi Mtlväukeen k a u ­p
u n k i i n . K i l p a i l u t m ikerrotaan o s a l ­l
i s t u n e e n n o i n 5CK) E U i m n i t e l i n a a ; ' P a l ­k
i n t o l a u t a k u n t a s a n b i S a a r i s e n , suun-:
n i t e l m i a " v a i k u t t a v i k s i / J a ? monumen-:
t a a l i s i k s i " . 'Arkkitehti S a a r i n e n on
k u u l u i s a n - a r k i t e i r t i - E l i a s Saarisen
p o i k a .
SITÄ
kaikilla 'ttäAtereilla. ' ^ e u v o s t o m t on
edustajat i t o i ^ ^ jTuöiolmasta itulles-^.
s a a n m u l s t o j a . m i e l e n ^ i l n t o i s l s t a koli-t
a u k s i s t a . i H ^ muisr?
>ton siitä,:kuinka kansojen-edustajat
vannoivat itässä kaupungissa, Joka ei
ole tuntenut 150 vuoteen s o d a n k a u ­h
u j a , , v a l a n horjumattomasta tahdosr
t a a n t a i s t e l l a r a u h a n puolesta.
K a u t t a maailman;* mäagta maahan,
maapallon: k a i k i l l e k u l m i l l e k a n t a u t u i
T u k h o l m a s t a M a a i l m a n : R a u h a n n e u ­voston
k u t s u ; Jossa se m u i s t u t t a a kair
k i n e h y v ä n t a h d o u ; " i h m i s i l l e , - - . k u m ka
s u u r i c n s o d a n v a a r a , k u i n k a i k a l k k i e r i
kansojen? o n olti|/va - v a l p p a i t a agres-s
o r l e n hankkeita:vastaan...Tämä k u t - .
s u ' ' o h antanut uutta v o i m a a koko
m a i n i t a a n tänään k a l k i s s a m a i s s a j a m a a i l m a n : r a u h a n p u o l t a j l l i e ;.
MITÄ ON COSTA RICAN
TAPAHTUMIEN TAKANA?
Kansallismielinen presidentti Figueres oU
luvannut IkansatDistaa United Fndtin maita
E B C H T Y I VÄSVKS^A •
" R a k a s t a t k o sinä m i n u a , rakkaa­n
i ? "
V; 'a-uonnollisesti t r a k a s t a n , Kalle."
" M i n u n n - m s n i o n M a t t i . "
" A i v a n c i k e l n ! L u u l l a , etlä tänääa
c n m a - n a n t o i ."
, ^ " K H T O L L I N E N •'
MatjEoaskar - r - O i i k o miehesi pääs-
£yt'3o töihin?' " '
Hei5'.:aska: — O n kyllä. Se on ko-
/ v a a j ä tappavaa työtä hänelle, mm.
t a ' kiitos" J u m a l a l l a , £e o n . v a k i t u i n ei
/ A s i a k a s : , — . Suosltteletteko täti
unnäakettä?
' ^ - K e m i s t i : ' — Kyllä, rouva. Me an­namme
? herätj-skellon jokaiselle
a s i a k k a a l l e , j o k a ostaa pullon tätä
unilääkettä. :.
N o i n T a n s k a n sunrtdsellä a l u ­e
e l l a asnv3;sanmilUeen: n o i n m i i - :-
Joonaan nouseva Costa R i c an
viiestö o n v i i m e vnoEuna tehnyt :
s a n k a r i l l i s i a yrityksiä .belttääk-seen
n i s k o i l t a a n U n i t e d F r a it
;jCompanyn ' i k e e n * j a saadakseen
itselleen paremmat- työskentely-"
; ehdot myöskin: moiltar:: m a a s s a v
t o i m i y i i t a y h d y s v a l t a l a i s t e n ' m o -
. nopoliyhtymlen' sJvoiiikkeiltä. T ä ­mä
t a i s t e l u o n vähitellen l a a j e n -
; tnnnt itsenäisyyslai^telukst :
Vuoden 1953 Icpulla oli United
P r u i t C o : n p l a n t a a s h e i l l a lakcösa 10.-
000 työläistä. C o s t a R i c a n kansa oli
v a l i n n u t Jose Piguei-esin p r e s i d e n t i k ­si,
k u n r h ä n o l i : l u v a n n u t k a n s a l l i s t aa
U n i t e d P r U i t i n maat. j a korottaa
p a l k k o j a muiden yhdysvaltalaisten'
monopoliyhtiöiden työläisille/ R e f o r ­m
i e n : eslme'rikinä- pidet tlfn-'^: lähinnä:
G u a t e m a l a a , . j o s s a n o i n 150,000 heh-^
t a a r i a - U n i t e d F r u i t i n : m a i t a luovutet­t
i i n " V. 1953 talonpojille.
O n luonnollista, että U n i t e d : P r u i t ,
t u o koko K e s k l - A m e r l k k a a n levlttäy-;
t y n y t monihaarainen Jättiläfepolyyp-p
i / ; j o l l a o n : : k a h v i n ; k a a k a o n , sokerin
j a b a n a n i e n tuotanto- j a kauppamo-n
o p o l i G u a t e m a l a s s a ; Costa: R i c a s s a;
Nicaraguazsa; Salvadorissa; OSandu-rasissa,
K a i t r s s a j a S a n Domingossa,
t e k i kaikkensa jokaisen herruutensa
r a j o i t t a m i s t a koskevan : y r i t y k s e n tur
kahduttamiseksi.
C o s t a R i c a n presidentti P.gures bn
kansanjoukkojen -ja y l s i s e n m i e l i p i ­t
e e n painaessa yrittänyt ^aada myön-nytylSBia
' U n i t e d v P r u i t i l t a . , Hän on
neuivonut ;yhtymää -myymään i n a a n -
omistuksensa uhaten muussa tapauk­sessa
verottaa • r a k k a a m m i n ^ s en j a t t i -
läis-voi»toJ3:'^X5htymä - o n ' tahän.?nien-;
nessä n:ak3anu; voitc:F.taan'-IS- prös.-
S a k s a n k a n s a n " E i " u u d e l l e e n aseistamista vastaan;
veroa. PIgueres o n v a a t i n u t - v e r o n ko^J
r o t t a m i s t a 50 t r o s e n t t i i n .
Näiden ivarSm k o h t u u l l i s t e n vaati-
; m u s t e n vastavedoksi: United: P r u i t <ar;
a l k a n u t pyörittää samaa levyä kuii',
G u a t e m a l a s s a k i n ; Viime kesäkuussa:
Y l i d y s v a l t a i n : s o t i i a s l i i t t o l a i n e n : Nic5^;
•ragua k u t s i u . - k o t i in C o s t a Rican-lä-hetliläänsä
täsmälleen s a m a l l a taval-s
l a k u i n se'-cli k u t s u n u t k o t i i n Guats..
malan^lähettiläänsäkin ennen evers-;
t i •Armasin aseellista hyökkäystä,
Sj^skeiällä Nicaraguan presidentti
Somoza:- m a r s s i t t i joukkonsa Costa
R i c a n r a j a l l e j a j u l i s t i että nyt on
t u l l u t :"aseitten:.-vuoro puhua". Näin
'Washington o n hyvissä ajoin ollut
t i e t o i n e n siitä, ml'tä Costa R i p a a vas­t
a a n o n ollut •tekeillä'^— sitäkin suu­r
e m m a l l a syyllä;; k u n presidentti E t
senhow€r: j a u l k o m i n i s t e r i Dulles ovat
eräitä: s u u r i m p i a osakkeenomistajia
U n i t e d F r u i ; : s s a . •: K a u a n ounasteltu
hyökkäys ' aliOikin tammikuun l i .
pnä.
C o s t a R i c a n selkkauksen yhteydes­sä
W a ' . h i n g t o n - c n näj!tellyt tavalla^:
t a huonompaa-- teatteria. Se on i l ­m
o i t t a n u t olevansa: "puolueeton" tä>
sä selkkauksessa.VS/^ashingtonin "puo-:
lueettomuus' on v a r s i n craalaatmsta;
S a m a l l a k u n ss on " m y y n y t " ylijaä-mähävittäj:
ä Costa R i c a l l e , on se
.varustanut maaT-.anhyökänrfeet Uni­t
e d F u r i t i n palkkajouKot /kaikkein
uudenaikaisimmiUa .a:eist-uksella ama
j c u k k o j e n k u l j e t u s l e n t o k o n e i t a myö-:
ten.- U n i t e d - F r u s t i n palkkajoukkojen
kofnentajana on a m e r i k k a l a i s e n ^ e st
P o m t i n sotakoulun käynyt Pieado,-:
C o s t a Rican^:entisen presidentin ja
U n i t e d F r u i t i n mieherf P i c a d o n poika;
" A s t u e s s a a n vlrkaania T-TSS; Pigue-xes
leiman yhdysvaltalaiset pää-omansijoitukset
.latinalaisen Ameri­k
a n maihin talaudellisexsi m i e h l t y k -'
seksi, j o t a tehokkuudessa hyvin voi­d
a a n verrata s o t i l a a l l i s e en miehityk­seen.
Hän on u s k a l t a n u t esittää haas-
- teen Y h d y s v a l l o i l l e lausumalla pan- :
a m e r i k k a l a i s e s s a konferenssissa, etta
. k e s k i a m e r i k k a l a i s t e n valtioiden - olisi
kehitettävä t a l o u t t a a n r o m i l l a sääs­töillään.
Amerikkalaiset monopollyh-tymät
eivät suvaitse moisia puheita,,
o l i p a sitten kysymyksessä vaikkapa
F i g u e r e s i n tapainen presidentti, ^ joka ;
ei^ole mikään k o m m u n i s t i , v a a n po- ,
l i i t t i s e s t i lähinnä l i b e r a a l i -keskusta-p
o r v a r i . Plpäilemättä Costa R i c a ; on
p o l i i t t i s s s t i k e h i t t y n e i n K e s k i - A m e r ia
k a n valtioista, ehkä siinä suhteessa
vieläkin kehittyneempi kuin,: Guate­m
a l a . Epäilemättä pres.>Pigures on
k i i v a a m p i k o m m u n i s m i n vastustaja
r k u i n hänen vihollisensa, amerikka­l
a i s t e n asiamies Somoza; M u t t a hä-n
e l l ä o n eräs p a h a v i k a amerikkalais­t
e n silmissä: tän on kansallinen
p o r v a r i .
I^neile kuuliiu Formosan saari?
TOroiltolaisen sodanlietsojalehden j k u i n l c a n a t s i a r m e i j a p a i n u u Venäjälle
Vapaa-^SananvSiuadlisen k u u l u i s a p a - j v k u t n puukko juustoon".
c m a n l ^ a r i . Klviperän P e k k a , j o k a bn
Äitoe<^.vudalkj-mmenen - a i k a n a kerta
k e r r a n - per&stä kunnoa:autunut sodan
j a ^ Äräkivällan edustajain ylistäJänä^
o t t i -viime ' t o r s t a i n a ; uraäcaa lähteä
todistamaani' ettei : K i h i a n a ole niitään
oikeuksia P o r m o s a n (Taiwanln): s a a -
reqp nähden.' ' , .
K o r p p i voidaan m a a l a t a valkoiseksi
J a , Joutsen mmtaksi^, mutta;>tosiasioi-:
d e n Tvääristäminen,^ on^ sentään s e l l a i -l
s e l l e k i n . vaUiemeqtarille k u i n Pekka.
yUvoimainen^tehtävfi. ••< ^ . L
-Voimmekin Jo h e t i a l u k s i - s a n o a t&-
mänjututt l u k i j o i l l e , että yrittäessään^
todistaa Formosan'kuuluvanparem>-r
m i n U S A i l l e : k u i n K l i n a l l e t v J o u t uu
P e k k a huiskimaanr.siellä J a täällä, to-^
d i s t a m a t t a - t a i s a n o m a t t a k e r t a k a i k ­k
i a a n mitään a s i a l l i s t a . .:
vr H ä n e l edes p y s t y p u h i u n a a n j a k i r ­j
o i t t a m a a n yhtä voimakkaasti Ja pon.-
t f e v a s t i - k U i U s m o t a , k u n hän j u l i s ti
k u i n k a a j u r i <Ja m a h t a v a H i t l e r i n A a ­t
u n n a t s i a r m e i j a sotkee Venäjän s a v i -
j a l k a i s e n Jättiläisen j a l k o i h i m a k u in
tyhOäävaint
»(Rytvänmui^tiset l u k i j a t k i n m u i s t a ­v
a t v a r m a a n -vielä sen; k u i n k a . P e k k a
A a t u n J a K u s t a a n riemusodan päivinä
uh&asjL .fiyöjdä o m a t oksennuksensa
u^skoa- i«gt|tä yapfiudesax. kirjo^tettihi
eUe^ ,nab5iärmeja . v a l l o i t a L e n i n g r a -
:>Mahtipontteesti hän s i l l o i n k i r j o i t t i .
K u n s i t t e n t u l i a i k a niellä oksen­nukset,
l u i k k i i P e k k a p i i l o o n j a a l k oi
plipitcää koikonaan toisista asioista;
j o p a vakuuttamaan sitäkin, ettei,mu-^
k a ole k a i r a a n A a t u n j a n a t s i e n h e n - '
Jciystävä o l l u t k a a n . •
M u t t a Ihmiset .;njuistavat kuka cn-k
u k a ; - k e t a . j a keitä k u k i n on aikaf
n a a n puolustanut. ' '
Ihmiset muistavat, että'Pekka Icöl-k
i n tavoin katthätti sitäi että S a k s an
n a t s i t miehittivät t o i s i a "maita j a nii­den
yrityksiä asettaa (valtansa a l a i ­suuteen
koko m a a i l m a . * •
; K u n : , s i t t e n ' t u l i k o r e a n sodan päi­vät,
k u n : Yhdysvallat sekaantui K o ­r
e a n k a m t m sisäisiin a s i o i h i n j a p a -
k o l t t l —- a n k a r a s t i painostamalla . -^
t o i s e t k i n k a p i t a l i s t i s e t maat m u k a a -
s a . intoili P e k k a t a a s k i n U S A : n ja
sen asettaman n u k k e h a l l i t s i j a n S y n g -
m a n Rheen puolesta.
S i l l o i n k i n se e n n u s t i . P o h j o i s - K o -
r e a n K a n s a n t a s a v a l l a n loppua. - .,
S a m a l l a a; Julisti -oikeutetuksi
>-ieraiden m a i d e n j o u k k o j e n m i e h i t y k ­sen.
. N y t k i n kävi t o i s i n k u i n P e k k a e n ­n
u s t i .
K u n K i i n a n Slansantasavalta, joka
edustaa lähes 600 miUoonaa k i i z i a l a i s -
t ä ; . . o n , r y l i t y n y t v a a t i m a a n , U S A f n
e d u s t a j a i n j a laivaston polstkmista
Formosastä ja^Formosaia vesUtä J a U - ,
m o i t t a n u t : ' lulevansijä ottamaan: h a i - '
i / , ' .,>T'''.\ r.|
t u i m s a s l l l e a m m o i s i s t a a j o i s t a k u u l u ­neet
alueet, yrittää p e k k a t a a s k i n to­distaa,
e t t a K i i n a l l a ei ole mitään oi-^
k e u t t a Formosaan - ,.,
N a i n o l l e n h a n yrittää osoittaa että
se on.im U S A j o l l e Formosa kuuluu,
s i l l a mitään vastaarj, s a n o m i s t a ei P e ­k
a l l a ole sitä v a s t a a n , että-USA;n me-
' r i v c l m a t pitävät .sitä k o n t r o l l i r r j a a n.
Tehdäkseen p e r i n tjperät väitteen­sä
oikeutetuiksi, k a a p p a a P e k k a ensin
Saksan kysymyksen j a r y h t y y todis-ta.
T.aan, että Lansi-SaksaUai t u l i s i cllä
oikeus v a l l o i t t a a Itä-Saksan j a h u o -
n : a t t * a csa Puolaa.
Se sanoo, että Länsi-Saksalla tullai
o l l a oikeus vaatia ulkopuolisia "pitä­mään
hyppysensä erossa S a k s a n s i ­säisistä
a s i o i s t a " . ^ j
M u t t a tämä k y s y m y s ' e i : r p v e l l t t o i -'
Icniiaan v s r t a u s k o h d a k s l . j a jos se s i k - '
si otetaan; puhuu se kokonaan Pekr
kaa " j a P e k a n ; typeriä:"näkökantoja
vastaan. , ' '
P e k a n tulisi muistaa;- k d t e n r n u ut
ihmiset muistavat, että t u s k i n o n -vie-,
lä v u o t t a k a a n kulunut, (kun Neuvos-''
t o m t t o e s i t t i — m o n a s t i ivielä san j ä l ­keen
— että k a i k k i miehitysjoukot
vedetään pois Saksasta. l U h i idästä
k u i n lännestäkin j a s i t t e n . a h n e t a an
P e k k a myöiskin u n o h t a a sellaisen a - :
s i a n , että: j u n l a l l i s i n v a k u u t u k s i n sol­m
i t u t kansainväliset sopimukset, jot­k
a t e h t i i n a i k o i n a j o l l o i n P e k a n i h a n ­n
o i m a A a t u n , maallmanvalloitusar-
• raeija m u r s k a t t i i n Venäjän aroilla ja
v i l j a v i l l a tasnagoilla, kieltävät Saksan
uudeUeen aseiatamlsen. :"
E u r o o p a n j a m a a i l m a n ihmiset ei- .
vät h a l u a nähdä uusia natsiarmeijoi­t
a .
S a m a n l a i s i a . ovat k a l k k i muut väit­teet
j o i h i n P e k k a nojaa, puolustais- ;
s a a n U S A : n F o n n c s a n . v a l t a u s t a.
F o r m o s a n suhteen o n vielä muistet­t
a v a se,.että Pormosan a.3ukkaat e i - :
v a t o i a m i l l o i n l a a n ilmaisseet halua­vansa
e r o t a K i i n a s t a j a liittyä uSA:n.
U S A : n käskyläinen Cluang K a i -
s h e k i n k u l j e t e t t i i n Joukkojensa rip­peiden
kanssa U S A : n laivaston tur-v
i . ^ a Ja s e n a l u k s i l l a F o r m o s a a n s i l ­l
o i n , k u n K i i n a n känsä ajoi hänet/
. t u n k i o l l e .
S l U o h i myöskin " U S A o t t i r s u o j e l u k -
s e e n s i " .Formosan, kysymättäkään
sen asukkaiden m i e l i p i t e i t a.
J o s siis Ponno.'i.tn kysymys halutaan
r a t k a i s t a oikeuden mukaisien peri­a
a t t e i d e n p o h j a l l a ; t u l i s i Formcsasta
p o i s t u a U S A : n k a i k k i e n sotllaalliaten
Saksan kansan v a p a i l l a v a a l e i l l a j a l v o i m i e n myösGtin Seitsemännen l a i -
r a u h a n o m a i s i l l a neuvotteluilla päät­tää
S a k s a n yhdistämisestä^ J a halltor
n a s t a .
Ihmiset.mui.'tiavat. v a i k k a P e k k a ei
ehkä n i h i l u u l e k a a n ; että se oU XISA
j a sen U i t t o l a l s e t , , J o t k a eivät h a l i m -
neet S a k s a n miehityksestä l u c ^ u a.
Se ettei ^Euroopassa ole v o i t u pääs­tä
t o d e l l a rauhanomaiseen j a n o r m a a ­liseen
tilanteeseen, Johtuu-sils ensikä­dessä*
uäA:n i«3taisista valianpitäjis-fä,
J o i d e n l i p p u a P e k k a nykyään l l e -
h u t t a a .
^ f . f - : ' • • : ; ' ^ • : ^ • i ' ; i : V . ' . • ' • • , • ^ : i : • : : n ^ ^ •:r.f',-.r'::'i
vaston J a C h i a n g i n r o s v o i n e e n : jotta
Pormosan asukkaat saisivat lausua
mielipiteensä.
E l l e i tätä. tehdä, slUoIn täytyy K i i ­n
a n K a n s a n t a s a v a l l a l l a olla kaikki
b i k e i i d e t a j a a miehittäjät sieltä tie­hensä
j a p a l a u t t a a s a a r i o i k e i l l e omia-tajUleen.
• N i i n tulee vielä käymäänkin J a s l - .
täkin v a n i i e n i m i n , k o s k a p e k k a o n i n ­n
o s t a n u t sitä n i i n k y n s i n hampain
vastustamaan. . — ' K u l k u r i.
'SM
•N::i.H':?--'';