Vapaus, February 1, 1955

              8 mm
^ Joukoilla H
valkoisten v i : '
IcäfittäTäQ
fcun Ja väittä
a kimj^uun. i
en ^lyökkäyi
kyvyttömät-.,
kuten- edellä
en itsensä
leittär^yt
öjnhälistöUä ei(
i .varaa kuin ^„
ua porvaristoa^
1 aseelliseen'.
^allankumou
tsi vilmeli _
tanut Itseään
ia ihäpeäpa
IBJULHJUUUU
apsen; saisinvi
ittu Ja Sakari
'ilmi - .i
8 i l l a l l a.
5 p. klo 8 fli
7 p. klo 8 HL
. klo 8 UI.
i ; k l o 7 jaSlD.
HL
LOKUVAT
t E I O L E !
•gTnt-fl-flo fl rini'
I C ÄA
ro»
merilinjoja,
ten passien
17 pnä
17 pnä
13 pnä
19 pnä
10 pnä
IB pnä
7 pnä
14 pnä
2 pnä
9 pnä
rsholm'! ja
itkustajille
rassa.
;oIaiva
3ten myös
ilkuvuorot
läk. 1 p.
ik. 17 p.
iruuksia. '
Un, josta
1 kautta
France"
nia
lä
lä'
snnölvät
nited Fruit hallitsee
•an aanitasa valloissa" [raoima 1885 perusti I I ;Jienki<|':
Bostoniin 15.000 dollarin
DSialla toimivan 'Boston Frnit 1^
apanyn. Tästä - yhtiöstä be-tyi
sitten United v F m i t ; CamSi
ay f jonka pääoma on n o i n 800:
Joonaa dollaria.. :;Tämä.yhty- ^
johtaa elämää; Keski-Ameii->
ns. banaanitasavilloissa p a i -f
ankarammalla tavalla knin
diktaattori. Se on.maa*
%n snnrin maatalon^rfatymä jä;:^
Iiistoria;;tarjoaa .tyypillisen
a e i i in siitä Jiiiikäilemättömäs^
riistosta j a verisestä' sorrosta,
on oUntcnäiden: j a muiden;
Iperialistien menettelytapana. PM.
lAANIKAUPAN A L KU
jTSton^Pruii; lähti liikkeelle; tuotta;j
[a banaaneja !jamaicastS. Sen pe-ijat
eivät olleet mitään pioneereja
alalla. J o 1690 kuljetettiin ba-ija.
PoJijois-iAmsrikkaan —- S a ­missa'
puritaanisenväestön
Iestä banaanit ::malri5urvat oikein
Itä, kun ne keitettim 'yhdessä
;an kanssa,
banaanilaji, j o ka nyt o n haliitse-
•kansainvalisessa- kaupassa •
Is Michel — tuli Jamaikaan vasta
ja :vasta tämä latji teki sääni
Ilsen banaaninvienninKeski-Ame-;
L'1-ä kannattavani. /"Vuonna' 1864
eräs saksalaiSTamerikkalainen
ttseisi joitakin* banaani terttuja
Ycrriiin. ja h a n sai ne •myydyksi
1.000 prosentin nettofVoitolla. Tlä-
, Jälkeen sukelsi luonnollisesti e-kilpailijoita.
hihm aikoihin, jolloin Boston Fniifc
itti, tuotiin U S A : n vuosittain 12
Joonaa banaaninippua j a uuden
lan ensimmäinen «vuosivaihto - - -i
>,030 nippua — oli siis vain ple-psa
suta. Banaanintuonti oli s i l -
n varsin: suuressa määrässä cnnen-
Lppaa. Tertut kuljstettiin purjcr
kfan kannella, ja oli purjehdittava
asti, JOS halusi e h t i ^ perille ennen
[tin pilaantumista.
ken sj an banaanilaivunt olivat kui -
pkin kovia miehiä; jc&a; päivä l u k i -
|t miehistölle raamattua eivätkä
Iiicailbct hc-itlää mereen sairasta
[en.a mielummm kuin olisiivat anta-'
et laivan joutua karanteeniin viikon;
liviksl, jolloin lasti olisi ollut vaa-
[ssa pilaantua. Boston Pruitin kap­enit
ovat ilmeisesti olleet kaikkein
likäilemattomimpiä. •; • • .
jJo-ia tapauksessa' kasvoi yhtiön:
laoma ensimmäisen viiden vuoden
Kana 531,000 dollariin -^/sö_. oli saar-n.
700 prosenttia nettovoittoa vuo-
Issa. Yhtiön johtaja Andrew Preq-
|n oh kuitenkin "kauaskatseinen"
lies, joka ymmärsi, että todella suur-i
"bisnestä" ei voitu saada aikaan
lila tavoin. Hän alkoi senvuoksi os­ita
yhtiölle Jjanaanifirman toisensa
Ja^ieen., Kosia tällainen politiikka
vaati suuren pääoa^;: perusti hän
1899 United Prult Companyn 20 milr
jpönan ««ikepääomalla j a liitti Bos­ton
Pruit-yhtiön siihen.
•Pari miljoonaa dollaria osakepää­omasta
pantiin yleiseen merkintään
j a loput käytettiin kilpaneVien yritys­ten
ostamiseen. , K u n p3;eston oli tur­vannut
itselleen .herruuden USA:n
banaanikiuppaan» tunkeutui hän
I4nsi-ETu:ooppaan.: Vuonna 1901 l i i t i
tyi kons:.rnun englantOainen lirmä
Eldsr, j a Fyff es. Sen jälkeen tuli H o i -
lamiin ja Ruotsin vuoro ja ennen
ensimmäistä maailmansotaa :mj'ytim
United Fruit-banaaneja 40 Euroopan
maahan.
»nLJOONAT E E K K E R IT
RYÖSTÖVILJELYSTÄ
Banaanintuonnin perustan muodos­ti
JusncllMeiij niitä tuottava maa —
SO. troapillinen Amerikka; Jamaikal­ta
siirrettiin tuotantokeskus. Keski-•
•Amerikan mantereelle, joka on pöllit-?
tisesti; jakaantunut useaan pientasa-:
•valtaan: : Julkisen 'oston 'Ja, muiden,
•keinojen avulla laajensi United FIruit
alueitaan. Vuonna 1930 oli konser­n
i l l a 150.000 — 200,000 eekkeriä ba-naaniviljelyksiä
c m t S t i i l^
c n rum-i määrä, jos lasketaan 7 —^'8
tonnia banaaneja eekkeriä kohti hy­väksi,
vaikka ei; mitenkään ylenpaltr
tlseteivuosituotannoksi. iMUtta^tämä
oliainoastaan yksi osa banaani-Impe­riumin
alueista.
'Banaaniviljelysten UsäksI omisti
United Fruit vielä suurempia alueita,
joilla viljeltiin sokeriruokoa, kaakao­ta/
manilahamppua j a hambua> tai
jotka lojuivat käyttämättöminä. Koska
banaaniviijelyksen harjoittajat olivat
pohjolsamsrikfkalaisia '^J kapitaliateja,
oli se luonnollisesti ryöstöviljelystä,
jossa riistettiin . maasta sen voima,
kunnes sato oli n i i n pieni, että katsot^
t i i n kannattavammaksi jättää alue
kylmilleen, revittiin irti rautatiekiskot
ja muut kiinteät rakennelmat j a siir­ryttiin
toisaalle;. Voidäkcoen jatkaa
tätä politiikkaa— ja pitääkseen puo-haan
kilpailijoita vastaan "asettui"
United Fruit paljon laajemmille alu­eille
kum mita r/oitiin viljellä. Kuinka
.suuret ne ohvat, ilmenee mm. etta
Guatemalan hallitus pan vuotta slt-
: ten otti haltuunsa 400,000. eekkeriä
maata .jotka Umted Pruitin omaisuu­tena
olivat maanneet käyttämättömi­nä.
Kaiken kaikkiaan lasketaan kon­sernin
omistavan maata noin 3 — 4
miljoonaa eekkeriä.. ; . '
, Lisaksi valvoo United:Fruit luhan-sia
pienempiä-bana^miviljelyksiä, jot­ka
muodollisesti ovat muiden halluaöa.
Konserni omistaa yksihkertaisesti
kuljetusvälineet: Kaytanollisesti kat­soen
kaikki rautatiet, puhelimen ja
lennaccimen, kaikki satamat ja kaik-Ö
SULO iWUOLIJOEN ÄIUISTELMATEOS
VAARI MUISTELEE
144 sivua — Hiiita sid. $2JJ5'
Sulo Wuolijoen monet aikaisemmat muistelmateokset ("Tiilenpäitä
lukemassa",; " K u n minä olin asianajajana'', "Hämettä ja hämä­läisiä"
ym.) ovat saaneet osakseen arvostelijain yksipiielisen. kutok-seri
ja laajan lukijakunnan suosion, i Naiden kirjojen pääasiallinen
viehätsrsvoima on, nähty niid-en sydämellisessä lämmössä ja aidossa
kansanomaisessa huumorissa. ^
Tässä suhteessa ei nyt maailmalle lähtevä uusi teos "Vaari muis­telee"
jää vähääkään jälkeen edeltäjistään. Hyvän huumorin ystä­vät
saavat siitä runsain mitoin aihetta vilpittömään ilooa. Mutta
kysymys el ole pelkästään yleisön huvittamisesta^ Nämä Suomen
työväenliikkeen ansiokkaan veteraanin muistelmat ovat sekä nau­tittavaa
että mvöskin näköaloja avartavaa luettavaa. Ne antavat
arvokkaita tietoja monista tärkeistä asioista seka kansallisen k u l t ­tuurielämän
Ja valtiollisen toiminnan merkklmlehistä - r Eino L e i ­nosta,;
G..•.W. Kuusiseen saakka. Kalamiehetkin «saavat, tutustua
moniin heitä kiinnostaviin seikkoihin. Mutta.kaikkien arvokkaim-malta
osaltaan nämä muistelot, liittyvät Suomen työväenliikkeen ja
kansallisen sivistyselämän lustonaan. -r
SAATAVANA N Y T KIRJAKAUPASTAMME.
VAPAUS PUBLISHING CO. UMITED
BOX 69 SUDBURYi ONT.
ABIO
Olemme jälleen saaneet kirjavarastoomme
KAKSI SUUETÄ SUOSIOTA SAAVUTTANUTTA
ROMAANIA
MIKA W A L T A R I :
KAARINA MAUNUNTYTÄR
314 sivua — Hinta nid. $1.75
Ruotsin ja-Suomen historIan;^kUUluishj,;romaiifttlsin rakkaustarina
on Mika Waltarin 'ikertomana ollut lukevan yleisön suuressa suo-,
siossa.
ERICH M A R I A REMARQUE: ELÄMÄN KIPINÄ
343 sivua — Hinta sid. $3.75
SAAPUNUT UUSI LÄH^ITYS
K i r j a jollainen Idrjoltetaan vain to
Erich M a r i a Remarque, joka ensinraiäisen maaihiiansotoa Jälkeen
kirjoitti teoksen "Länsirintamalta el mitään uutta", on Jälleen
hätkähdyttänyt litkijoitaan julkaisemalla romaanin toisen maall-öiansodan
järkyttävimmlstä kojcemufcsista, keskitysleireistä^
Dramaatthien Jännitys vangitece lukijan ensimmäiseltä sivulta ^ -
kaen. K i r j a a ei voi laskea kädestään ennen kuin on natonyt sen san­kareiden
kuolevan tai voittavan.
TILABIAA OISOnTEELLA: •
VAPÄIJS-PUBLISHINÖ CO. ITD.
ki<läivaväylät Keski-Amerikassa ovat
sen omistuksea^a.' Sillä: tfOofcsella.
että kuljetus ^esim. Puerto Batrlosta
Guatemala Cityyn — noin 400 fan
matka, maksan : saman-fculn -Pue^
Barriosta Euroow»aan,- Sitäpaitsi on
mcnta pfenempää "Itsenäistä* vil­jelijää
sidottu lainoilla United P r u l -
tiin. " " ^ V f
Banaanlnviljelys meidän päivinäm­me
vaatii varsin suuria. pääomansl|
joituksia;^-AMaan-oalo o i i ' '^
S5nja:keen on se yleensä 'ohitettava
tai kembkasteltava, toisilta alueilta ön
•kalliiden pumppulaltteideh avulla pl-f:
dettaä;lcitolIakaslvisalraudet; Laske-;
taan, että ainoastaan ruiskutuslaitteet;
tulevat maksamaan n. 200 dollaria
eekkeriä kohti. , Ja ; banaanipensaat
;Wihtjrvat oikeastaan parhaiten, jos ne:
saavat joka päivä sadetta. ~r sentäh-den
on United. F r u i t kuljettanut vilv
jelmilleen korkeita, terästomeja joiden
pyörtva ruisku voi keinotekoisesti kas-ella
2 — 3 eekkena maata.
ALHAISIA P A L K K O J A —
K O R K E I T A HINTOJA
: Työvoima. United; P r u i t i n viljelyk-sillävkäsittää
ii<ön 10 prosenttia syn-}
typeräisiäv-pohjoisamerikkalaisia ja
eurooppalaisia, ijoilla on johtavat ja:
parhaiten palkatut asemat. Muut 90
prcsenttia ovat keskiamerikkalaisia
äliua£Ui'Jkaita j a neekereitä,. joita on
tuotu Länsi-Intian saanlta. La.iie-taan
etta 1,000 eekkeriä banaanivil­jelmiä
vaatii i n . 200 miehen; työvoi-,
man, mutta, myös banaaniviljelysten:
ulkcpuolella on kymmeniätuhansia
pcc-heitä, jotka ovat väUttömästi tai
välillisesti riippuvaisia l^nsemista.
Vuonna 1940 laskettiin esimerkiksi,
etta noin rpuolat kokonaistulosta
Hondurasissia, Ja Costa Ricassa oli k o ­toisin
banaaniyhtiöistä j a niiden haa-rayrltylisistä.
Paikallisen työvoiman päiväpalkka
oh' vuoden 1954 alussa 1.68 dollaria.
Se ei kmtenkaän sano mitään palkan
reaailacvosta;. Banaanlyhtiön iklassil--
Unen palkkapolitiikka on nimittäin
ollut maksaa verrattain korkeaa k a -
telspalkkaä saadakseen työvoimaa ja
sitte"n alentaa työläisten palkat elin-tarvikkeidsh
ylihimioilla. Veljelyaa-lueillaan
on United Pruitilla kaupan
monopoli, ja se on pitänyt sellaiset
hinnat tarvikkeilla, että työläiset var­sin
nopeasti o"vat joutuneet: velkaan
yhtymälle j a ovat sentähden olleet
pakotettuja jatkamaan työtä.
. Hinnat esim. Honduras'issa ovat
•* nousseet 4 — 8 kertalslksi-vuodes-':
ta 1932, samalla kun palkat ovat
nousseet ainoastaan 40>— 50 pro- ;
senttiä.
Päätulos banaaniyhtiön toiminnas­ta
keskiamerikkalaiselle väestölle on
elämä puutteessa, kurjuus ja riisto.:
Guatemalassa esimerkiksi on .73 pro-ssnttla
väestöstä lukutaidotonta.
Kuolevaiauus on monta kertaa suu­rempi
kum muissa maissa.
1,500 MURHATTUA »
L A K K O L A I S TA
Vuosien kuluessa ovat plantaashi-työläiset
kerta toisensa jälkeen nous­seet
lakkoon parantaakseen; ehnehto-jaan,
mutta paikalliset hallitukset,
•jotka useimmiten ovat United P r u i ­tin
tai muiden, suurten plantaashi-konsemlen
käsissä; ovat . verisesti
tukahduttaneet lakot. 1923 ryhtyivät
United Pruitin työläiset Mikoon K o -
lombiassa. Yhteisymmärryksessä
konsernin kanssa läiiettl liallitus
joukkojaan lakkoseudulle. Ja tulokse­na
oli joukkoteurastus Magdaleena-plantaashUla.
miasä 1,500 työläistä t a ­pettiin
j a 3,000 haavoitettUn.
Costa Ricassa olivat plantaashltyö-lälset
1931 yhdessä (rautatie- j a sata­matyöläisten
kanssa 8 ikuukautta kes­tävässä
lakossa huolimatta siihen l i i t ­tyneistä
. verenvuodatidtalsta.,
Guatemalan tapahtumat viime vuo­sina
ovat kuitenkin selvästi osoitta­neet,
että ulkomaisen painostuksen
herättämä vastarinta kasvaa Jatku­vasti.
Guatemalassa perustivat työ­läiset
1952 yhtenäisen ammattijärjes-
Väifteet peMmiä
uikopolifiikan muu-foksesla
Subiiiessa
TakboimjL. — Foihjoismäisten .
Jonpo&aispuolueiden yhtelstyötolml-kunxian
kokouksessa täällä :. l a m m i -
»kuun '2. pnä pääministeri Urho.K^»
kenen:: esitti::^ tilannekatsauksen,:: jossa
hän lausui'mm. seuraft.Taai^ }-^{ ••.
Paaäkivi (m> useani .^eban t b d ^ u t ;
ovat :Suomeh suhteetlkeuTOStoliittqon
kehittyneet' viime''^iioiha/jäUtäin
suotuisasti.'' ' ' ^ u p p a v a l h t a <m '«llut'
vilkas j a kesällä 1954 solmittii'iaTa4,
ranvaihtosopimus .vuosiasi - 1956^—60
osoittaa tuotantokykymme, ^kasrvun
mukaisesti tasaisesti nousevaa suim-taa;
vaikka. Iso-Britannia, säilyttänee-;
•kin' asemansa Suomen. tuotteiden
suurimpana ostajana. Poliittisesti
Suomi suhteessaan Neuvostoliittoon
jatkuvasti noudattaa rauhansopi­muksissa
ja v. 1948 ystäi^-yssopimuk--:
sessa osoitettua linjaa.
:Jiiiisakin. ^ulkolaisilla:: lehdissä ke-'
san ja syksyni niittaan, esitetyt :spe<i;
kulaatiot Suomen ulkopolitiikassa
muka tapahtuneesta muutoksesta,;
ovat kaikkea periiä »vailla. .Sama • va-kaantuneisuus
- on > leimaa • aiota vana
myös Suomen suhteille* ^ n ä i n a s v i -
siin maihin.
.Suhtautumisemme Pohjoismaiseen
Neuvostoon on sama : kuin Neuvoston
perustamisen aikana: Suomen uiko-;
poliittinen johto on katsonut maan
etujen mukaiseksi Euroopan kehi­tyksen
ny kyvaJieessa' mahdollisuuk­sien
mukaan välttää ratkaisuja, jot­ka
toisivat mukanaan uusia problee­meja.
Haitin paamlnisfteri
vierailee Canadassa
Moiuirsal. — Täällä. iUnoItettiin
jnaanaatalna että Haitin presidentti
:1sen?aali ,paul Mogloire saapuu tänne
lielmikuun 12 päivänä. Montrealin
yliopisto antaa hänelle silloin kunnia­tohtorin
arvonimen. '
; , Ennen tänne saapumistaan presi-dentti
Magloire vierailee Ottawas!a. ;
Teräsfyoläiset
voivat lakkoutua
Toronto. — Dominion Bridge C o :n
työläiset mahdollisesti* lafckoutuvat
etiTf. helmikuun 7 pnä. tiedoltettiin
täällä sunnuntaina. Tämän yhtiön
{työläiset jotka kuiUuvat International
Association of Bridgen osasto 721,
•päättivät äänestyksellä mennä lak-koon
helmikuun 7 pna ellei yhtiö-suostuheldan
vaatimuksihisa. He 0-
•vat? pyytäneet, union.i Yhdysvalloissa
olevasta-paamajastalupaa lakkoutua.
Yhtiöllä on nykyään suuret työt
käynnissä Copper C l i i f in lähellä I n -
,con rautatehtaan työmaalla ja Toron-ta'i3a
yleisessä sairaalassa.
Työläiset paatUvät vaatia 25 senttiä
eneniman paUokaa tunnille.
Katolinen kirkko
juhlii Suomessa
H e l s i i ^ . — (S-S) — Kristinuskon
Suomeen tulon kimniaksi pidettiin
19/1 Ulalla juhlava messu Kaivopuis­ton
katolisessa kirkossa. Messu oli en-:
simmainen niistä tUaisuukslsta, JoiUa
vietetään ensimmäisen ristiretken
800-vuotismuistoa. Liturgiaan osallis­tui
lukuisia pappeja Ja piispa Gobben
piti suomeksi ja ruotsiksi puheen, joka
käsitteli Henrik-PIspan työtä kristin-iiskon
levittämiseksi suomessa; (HS)
Etelä-Alberia
muuttunut
ke^maaksi
.;:,;:; :•;::•':;-:-''t.:i:' i.^ii^•'•••ff/^iiv'>ii;:'•^;';^^:•v••^-•^^^
Plctnre B n t l * . A|ts. — Joa tassfl,
nyt kirjoittaisin'nxuu^man rivin iSi"
hän meidän Vapaus-lehteen täältä
Etelä-Albertasta. Talvi täällä oh h y ­vin
kauniita. £i ole luntakaan kuin
senverran,, että " m U on' harmaa' E l
ole onai edes' kyltöälaklfdn.' rmnU
kuun'akussa olf'paföW'i>-Viia''4 ästeW
alapuoiella *n6llari, "hiutta "nyt cdel-lisenä^-
yöhä osoitti* lättjiöiftittaVf * 30
astetta 'yläpuortlla' holloSti,' valkki' ol­laan'tahimikuUniopUKär
Niin, pidim­me
edtellä tätä Etelä-AlfaeVtaa Icesä-maksr.
'ciUnook-tuulljt ' ^ i i kyllä''ollut
jonkurf'verran." ' ^' "-^ '
:::":v;:.;4fÄ;<Svi;;?.'f;:;*^
No niin, tällä meidjin Picture
Battella näytää olevan kova kas-vamicen
luin, kun on tehty
uusia taloja Ja myös nodenalkai-nen
hotelli ja paljon muuta. Tä-
:: män kylän pojat voittivat Alber-tan
pehmeäpallon mestamaden
myöskin syksyllä.
Täällä ei ole nyt erikoisia «töitä,
lautta' rakermusalalla näkyy olevan
jonkin verran miehiä töissä; samobi
eläinten Uhöituksessa.
Eräänä iltana kun olin kuvissa
käymässä, tässä meidän pikkukau­pungissa,
kuulin että Katariina A t ­kinson
j a 'XVilliam Nummi:ovat men­neet
naimisiin. He ovat tästä läheltä
kotoisin; Onnea vahi nuorelle parille
elämän pitkällä taipaleella. Meidän
harvojen suomalaisten keskuudessa el
ole ollut edes sairauksiakaan, sillä
talvi on ollut hyvin lämmin. No; ei
muuta tällä kertaa J a toisten lisää. ~
Kulkuri. .
W a l l Street — yhdysvaltain
raharuhtinaiden herrainklubi
Lokakuun 24. pnä 1929 asteli J . P .
Morgan . « C c ui pankkiyhtymän luot­tamusmies
Richarrd Whitney amerik­kalaisen
ja maallmankapitalismln
••pyhän tien" Wall Streetin ylitse New
Y o r k i n pörssin suureen saliin. Hä­nelle
oli annettu - tärkeä luottamus­tehtävä
hänen piti kurssiin 205 ostaa
suuren .terästrustin United States
Steel Corporationin kaikki tarjolla
olevat osakkeet; Kysymyksessä ei o l ­lut
sen vähempi tehtävä k u i n uhkaa­van
lamakauden j a pörssiromahduk­sen
torjuminen; Morganin:: johdolla
amerikkalainen finanssimaailma ycit-ti
toistaa saman, miaiä se oli onnis­tunut
22 vuotta aikaisemmin. Silloin
näet John Pierpont iMorgan j a lianen
rahamlesliittolaisensa olivat tukios­tojen,
:: yhdistelyjen ja kovakätisten
puhdistusten avulla panneet panllkilie
kuolalmet -ja pelastaneet Wall Stree-tinvromahdukselta.
: Ensin-näyt
siltä, että <WhItneyn onnistuisi esitää
paniikki. Osakekurssien lasku loppui.
Mutta jO; muutamien päivien kuluttua
peli o l i menetetty. Loka&uun 28 pnä
heittivät kauhim valtaamat myyjät 16
•miljoonaa osaketta markkinoille. P a ­rissa
viikossa nousi kurssitappioiden
'yhteissumma 50 miljardiin j a qlttem-min
50 miljardiin doUarlln. United
States Steel Corporationin osakkeet
laskivat 261 dollarista 21. dollariin.
Kymmeniä tuhansia yhtymiä: ja
panineja kaatui. Miljoonat Uimiset'
•menettivät omaisuutensa Ja Joutuivat
puiUe paljaiUe. Työttömien luku­määrä
kohosi Yhdysvalloissa 17 m i l ­joonaan.
Hirveä pulakausi oli tosi­asia
j a Yhdysvalloista kaiJäcialleluH^i-talistlseenmaailmaan.
Tämä oli v a in eräs iiäl^yvimpiä.- vä­likohtauksia:
WaU Streetin pitfeässä
Ja synkässä historiassa sillä veren ja
hien, sotien -JaTceinottelujen viitoitta­malla
tiellä, ijonka synonyymi: tämä
kapitalismin kultainen iMäcka on.
n i n - j a ROckefellerin fin3ns.<5ii7hinan
'jäsenet pitivät hallussaan Iknes 400
johtaljanvirkaa yii 100 Wall Streetin
pankkija teollisuusyhtymasai. Hei­dän
käskettävissään oli 20 miljardia
dollaria, SO. kymmene., osa koko Y h ­dysvaltain
kansallisomaisuudesta ja
neljäs osa Yhdysvaltain teollisuudes­ta.
12 rahamagnaattia hallitsi Yhdys­valtain
koko taloudellista .elämdu.
Morganin pankkiiriyhtymä toimi Y h ­dysvaltain-
keskuspankkina, jolla oli
kaikki valtiopankin oikeudet aina se-tellnantoa
myöten.
»*. O. BOX 69 SUDBUET, ONTARIO
tön 'ja olivat samanaikaiaastl yhtfeis
työssä pientalonpoikien: kanssa, / j o i - [.Ja
loin saatiin valituksi demokraattinen
h a l l i t u s / j o k a ei käyttänyt sotilaita
lakonrikkureina. Tämän d o l l a r i - i m ­perialismiin
Keski-Amerikassa koh­distuvan
uhan "edessä ryhtyi United
Fruit aseistettuun interventioon. Joka
johti siihen, että joukko työväenjoh-tajia
miu-hattSIn — heidän joukos­saan
Felix Morenö, United Pruit-tyÖ-läisten
ammattiyhdistyksen pääsihee-
Ti — 3^)00 ihmistä heitettiin vanki­laan,
maareformi "lakkautettiin" Ja
'joukko sosiaalisia Ja taloudellisia par
i rannuksia kumottiin^ - Äänioikeus r a ­joitettiin
samanaikaisesti'^kemaad
vain niitä 27 prosenttia; jotka eivät
olleet lukutaidottomia.
Vaikka sila United Pruit-yhtymä
'Vielä kerran olikin onniirtunut pitä-jaiään
asemaa'^, on kuitenkin selvää,
että tapahtumat «ekä Guatemalassa
että muissa valtioissa: ovat' horjutta­neet
banaaniimperiumin valtaistuin­ta.
Mutta se toimii edelleenkin Ja
hankkii yhtymälle suuria omalsuuk-
Wall Street on tojcasiassa Yhdysval­tain
halUtus. Se on määrännyt ame­rikkalaisten
sodat, sotilaalliset miehi­tykset
Ja finanssivaltaxikset, se on l i i -
keellepanevana voimana Yhdysval­tain
:o^yisessä maaUmanhegemonia-polltilkassa,
joka vetypommien avulla
länsieurocppaiaifliia sekä muiden
vasaUivaltlolttensa siirtomaasotilaita
käyttämällä pyi4Il kalkkien maiden
herruuteen.
' Vuoden 1929 ? valtava pörssiromah­dus
antoi alkusysäyksen presidentti
Rooseveltin new deal-politilkalle, jolla
amerikkalaisen kapitalismin sairaus-ilmiöltä
yritettiin parantaa j a rik-kaukste
jakaa suuremmalle rahamaa­ilman
pinnalle pyrkivälle ^capitalfstl-joUkoUe,
Sl*hen mennessä Wall
Streetllle keslcittynect Yhdysvaltain
rikkaudet olivat olleet -vain muuta­man
>. raharuhtinaan ~ Morganin,
Vanderbiltm, — RockcfeUerln —
määrättävissä. Yksinomaan Morga-sia.
Vuonna 1953 oU konsernin netto­alijäämä
banaaniyrityksisnä 44.5 m i l ­joonaa
dollaria, mikä o l i 17 prosenttia
enemmän jkuin vuonna 1952.
Jos tutkitaan lähemmin, ketä nämä
rahat hyödyttävät, havaitaan, että
United Fruit on erään jvoimakkaan
.bostonilaisen ilnansirjlimän j a Mor­ganin
pan^kifirman kontrolloima se­kä
että joukko £isenhowerin hallituk­sen
jäseniä on x^ittömästi tai 'välilli­sesti
yhteydessä tähän banaanikon-semiln.
Ulkoministeri Fcster Dulles
on niinikään oaalllnen siinä tiimat­ta.
Joka on Juriidisena neuvonanta­jana
joukolle United Frult^jTltykslä
Guatemalassa. Elamipaministeri S i n ­clair
Weeks oli, ennen fctiin.hänestä
tuU ministeri United Pruitin pääpan-kin
Johtaja. <
United F o i i t on yksi nUsta yhdys­valtalaisista
yhtymistä, j o i ta /vastaan
KesJcl-Amerikan IcSyhät banaanityö-r
Mlset ovat nousseet taisteluaan.
Järjestelmän epäkohdat kasvoivat
vähitellen niin huutaviksi ja kriisit,
pörssiromahdukset, mielettömät kei­nottelut
j a jattUaiit.-näiset huijaukset
muodostuivat nhn skandaalimaisiksi,
etta Yhdysvaltain Valtiovallan oli a i ­nakin
näön vuoksi ryhdyttävä j o i h i n ­kin
tofmenpiteisim. Vuoden 1900 jäl­teen
oli ilmestynyt joukko teoksia —
mm. Tärbellin kirjoittama; Standard
Oil Companyn hiötoria ja Thorrias
Lawsonin "Hurjistunut raha" —, .
joissa Wall Streetin entiset keinot­telijat-
paljastivat a'iälimättä kaikki
huijaukset, rahamandöverit ja jätti-laismälsfet
presidenttien, ministerien
ikongresslujäsenten, kuvenidorien ja
tuomarien lahjonnat, Joihm Wall
•Street oh syyllistynyt. Uudet raha-miespilrit,
ja flnanssimagnaatit pyr­kivät
esiin aurinkoon. Nain cäadet-,
tiin ensimmäiast trustienvastalset lait
osittain kapitalismin uuden kehityk­sen
helpottamiseksi,: osittain yleisen
mielipiteen hämäämiseksi.
Erältä suurimpia trusteja oltiin h a -
j o l t t a v i n a a n— mm. pahamaineinen
StandardOil — j a uhraavinaan WaU
Streetin vanhojen valtiaitten pdkää-mallc/
Jcapitalistlselle kilpailulle. Osa­na
tähän hämäamlspolitiikkaan kuu­lui
se, että perustettiin !kauppa-ja
työministeriöt sekä valtion keskus­pankki,
muka epäkohtien korjaami­seksi.
Pörssikeikauksissa Ja jättiläis­mäisissä:
kcinotteluisim omaksuttiin
"ajanmukaisempia" tapoja:. ei sur­mattu
enää kilpailijaa pistoolinlau-kauksella,
vaan toimittim niin sa­noaksemme
"iiansikkaat käsissä;'
Wall Streetin heikko kapitalistinen
tervehtymisprosessl kerfceytyl Boose-
/veltin kuoleman jälkeen. Hänen jäl­keensä
o n pääomien keskittyminen
yhä harvalukuisempien raharuhtinai­den
käsiin edistynyt jättlläisaskelln.
Wall Streetin ympärillä, Manhattanin
eteläkärjen ylellisen loisteliaissa yksi-tyistaloiSfa
elävät jäneeii entistäkin
suuremmassa loistossa Wall Streetin
entistä harvemmat valtiaat — finans-sikuninkaiat,
pajikkiiriyhty-^nicn Ja
trustien pääkonttorien johtajat. Näi­den
"ryöväriparoonlen",. lahjusten
fjakajäin 'ja keskenään taistelevien f i ­nanssimaailman
haikalojen — hurjls
tuneen, kaikki ahmivan Suuren R a ­han
valta on entlatä rajoittainatto-mampl.
* * * ..
Ennen suurta pulakautta oli Wall
Strest valtavilla finanssimanööverell-la
ja pääoman siirroilla - teollistanut
Yhdysvallat lähes loppuun j a ansain­nut
suunnattomia voittoja riistämällä
'tehtaissaan - Ja kaivannoissaan, .hulp-;
•puunsa kehitetyillä; hiestysmenetel-millä
j a hienostuneella tekniikalla
miljoonia oikeudettomia alirtolalsia—'•.
pääasiassa juuri siirtolaisuuden an­siosta
kasvoi "Vhdysvaltaln väkiluku
VV. 1850 — 1913^ noin 25 miljoonasta
noin 100 mlljocnaan.
"Yhdysvallat o l i jaettu trustien kes­ken,
maa kyllästetty tekniikalla Ja
pääomilla, joten enimmälsvolttojen
lisäamiittiahdollisuuksia el enää ollut
sanottavasti, ^inannssipääoma t: oli
Yhdysvalloissa käyttänyt keinonsa
loppuun. Yhdysvaltain raharuhtinai­den
herrainklubi Wall Streetillä
•^aansi katseensa lopullisesti ulkomai­hin,
joista oli luvasai entistä suurem­pia
enlmmäisvclttoja — toisiin kapi­talistisiin
maihin, niiden siirtomaihin
Ja takapajuisiin maihin.
Tänä Wall Streetin finansslpääo-man
raivoisa ryniilstys. Jota säeste­tään
suunnattomien armeijaln j a lai­vastojen
rakentam£9i3lla sekä atomi-
Ja yetypommiuhkauksilla, koko k a p i ­talistiseen
maailmaan Jatkuu edelleen
kilhtyivällä voimalla. E i Pentagon, ei
Valkoinen talo, eikä kongressi ole ka­pitalistisen
maaliman sotilaallinen Ja
poliittinen keskus -— siUä se o n WaU
Streetillä, muutamien raharuhtinai­den
herrainklublssa,: maailmanlaa­juisten
monopolien pääkonttoreissa,
maailman kapitalismin - kultaisessa
•Mekassa, Joka sijaitsee kapeassa ja
syvässä 'katukuilussa (Manhattanin pii
vcnplirtäjämeresoi, mikä on koko pi­tuudeltaan
l^llästetty (verellä.vallan-nimoUa,
sodilla, vallankaappauksilla,
ySksItyLsillä katastroofeilla — ja alis­tettujen
j a riistettyjen kansojen kär-fiimyksillä.
'Mutta tuon (Valtavan ruumiin e l i ­mistö
ei ole terve. Viimeksi tammi­kuun
aikana 'osoitti Wall Streetin
herkkä ilmapuntari^ New Y c r k l n pörs­si,
että uuden Ja mahdollisesti kaikki
entiset ylittävän kuolcmankoiulstuk-sen
aika ei e h l ^ ole niinkään kauka-na
kuin toiveajatukslssa luullaan, '
Tassina, lidmik. t ~ Tueisclay, Teh: 1,1955 :RM.^- fe^^:5
Bnslmmainca ludniion-kaasusopimus
on
allekir|oitettu
, — Jockey, englantilainen ammattl-kilparatäa^
taja.
VÄLITÄMME RAHAA SUOHEEM
±
MAKSAMME PÄIVÄN KORKEIMMAN gPR8SIN«
Pienin summa 5/000 Smk. $17.50 ynnä lähetyskulut $1.15
/ Jokainen seuraava 1,000 markkaa $3.50
• Rahalähetyksenne tolmitetaaan'vastaanottaJalle 10—14 päivän
sisällä; Jokaiselle lähettäjälle lähetetään vastaanottajan allekirjoit­tama
kuIttL
V A P A U S T R A V E L A G E N CY
F. O, BOX 69 1 eimBVUY, OHTARIO
Trans-Canada Pipe LIues on alle­kirjoittanut
ensiinmälsen luonnonkaa-sun
myyntisopimuksen Itä-Cäsädäs-ea,
sanotaan Torontosta saopimeissa
tiedoissa. Ostajana on Union Oäa
Company, jolla on kaasuverkosto fite-lä-
Ontoricssa. Tehty scplmiis on
voimassa, vuoteen 197» saakka jä kaa­sun
toimittamisen pitäisi olkaa heU
ikun' Transr^Canadan' linja oii raken­nettu
Torontoon, minkä vältetään t a ­pahtuvan
syksyllä 1956. ' >
Union-yhtiöllä on IS^elä-Ontarlossa
noin 1,700 n\ailln'pituinen «verkosto
mäcä ulottuu kaikkiaan 70 eri k u h -
taan. ' ' ' , < '
Voimakasta rohtoa"
arthfHista varten
McntreaL ~ Yhdysvaltalainen ay-thritls-
speslalistitrl Joseph J . Bunlm
sanoi täällä, että uusi metacortaan-draicln-
niminen arthritt|i'.rohtd;on n&l-4
Jä kertaa voimakkaampaa kuin cor-tisone.
Hän sanoi kokdilujen lähän.
mennessä antaneen lupaavia tulpksläi
•Hän mainitsi kokeiluista, jotka kos-;
kivat <15 henkilöi Kaikissa tapauk­sissa
soatiln myönteisiä tuloksia vaik­kakaan
ne eivät ole.-vapaatkliBlteislstä
slvuvalkutuka-sta. Hän sanoi kahden
potilaan, Jotlsa oli valittu sen perus­teella,
fittÄ ho olivat aikaisemmin saaiv
neet cortlsonhoitoa, kehittäneen ma­hahaavoja.
Ne kyettiin kuitenkin p a ­rantamaan
menestyksellisesti; Tällä
uUdeUa rohdolla kokeillaan parhail­laan
joissakin Canadan Ja Yhdysval-!
tain sahraaloiEsa.
V f f . A T K A A V A F A U i lt
Orazla D^edda:"
Jfäko Egyptiiii
238 sivu» >; Hiot» tdd. «UM,
Katri iQgm&ti; ' - ^ j^n
lahjakas tytär^, ^-'
~ 184 Uvvä'^ Hinta tUJL «LOO
/ i , r Romaani.
Selma Anttilat. K ^
. Blämän kikastulessa
^t:KS?%®^M^RamaiEH^^
289 tivaa Hinta »Id.
iEsti Heiniö: - < ' '
ViOeäsuvi :
^ Romaani.-
, 212 filvnaUlntanld, $LOQ
Esti Heiniö: , '
Ojan talcaua
' Romaani r<
215 slvtia ~ Hinta nld> f tOO t,^,
Selma Anttila: , , ^
Nuoret 'kauppiaat ^
Romaani - - -
. 347 sivua » Hinta nld. fi^K»
mi:
, Tllatkaa^solttcella;,,,'
VAPAUS
puBUsmNQ cd. vm.
Mi}
MÄi't; S:5
iiit*i
^1
IS
mmmm
Vumeisimmat levyuutuudet ovat saapuneet % . .
VARASTOMME KXSITT»A K A I K K I SUOSITUIMMAT^
D E C C A - J A R Y T M I L E Y YT
• Allaolevasta luettelosta löydätte suosittujen laulajien levytykset
• AUaolevanta luettelosta löydätte parhaat Joululevyt Ja -iäbjatklq.
M;
m
• DECCA-LEVYJÄ /
SD 6043 Keskiyön valssi,' Henry T h e e l ' . '
Eron hetki on kaunis, tango, Henry Thccl .
SD 5137 Karjatyttö. volssl, Henry Theel '
Tänä Iltana, tango, Henry Theel
SD 5169 Mustalaistyttö, tango, Martit Suuntala '"
Kaksi ykshiälstä ihmislasta .taiigo. Martti Suuntsla
SD 5181 TalvlsääUä, fox-trot, Matro-tytöt
Valkea Joulu, slotvfox, Henry Theel Ja Metro-tytöt
SD 6182 Minkä vuoksi, tango, ErkkL Junkkarinen
' Muistojen pietti valssi, E r k k i Junkkaii(i^|i,'., w -
' SD 6197 TullBuudelma, tango, Olavi VJrta^'ja Mefro^-tyÄt
y Ennen kuolemao, tango, Olavi Virta ,
SD 6206 Viesti ftiereltä, tango, Olavi Virta
Nuoruuteni kaupunki, tango, Olavi V i r t a ^ ~'
SD 6208' Unelma onnesta, tango.Erkkl Junkkarinen ^
Koditon rakkaus, tango, E r k k i Junkkarinen ^
SD 6218 Mustasukkaisuutta, tango, Olavi Virta
La Cumpraslta, tango, Olovi Virta Ja Metro-tytöt • 1
8D 6221 Valkoinen kukka, tango. Matti XiOuhlvuorl • ^
Mua varten el, tango, Matti Louhivuori
SD 5228 Tie, Joka luoksesi Johtaa, ^ango, Metro-tytöt • , -
Kohtalon tango, Metro-tytöt
SD 6233 Jäähyvöistango, Erkki Junkkarinen .
Tavallinen tarina, tango, E r k k i Junkkarinon , '
SO 6240 Missä llenetkääh, tango begulne, Olavi V i r ia
Tyttöni, luokseni Jää, valESI, Olavi Virta
SD 5241 Kohti kaukaista rantao, valssi, Metro-tytöt •
Sade kattoihin lyö, tango, Metrö-tytOt
SD 5244 Mary-Anne Ja karjapaimen Tim; fox-trot; M a t t i Louhivuori
Ja Metro-tytöt
Mummon kaapplkcUo, fox-trot, Matti Louhivuori Ja ' '
Metrotytöt
SD 6263 AJfonso, tango, Olavi V i r t a Ja Metro-tytöt
Tuntematon taival, bcguine, Olavi Virta
SD 5264 Tolvetyttönl, foxtrot, Olavi Virta
Sydänkäpyseni, foxtrot, Olavi Virta
SD 6287 Täyttymätön toive, tango, Metro-tytÖt^
Yksinäinen asema, foxtrot, Metro-tytöc
SD 5268 Koivu Ja sydän, foxtrot, J u h a EIrto ^ >
2 ^ e n laidassa pienoinen tölli, valssi, Juha Blrto . .-^ \
• RYTMI-LEVYJÄ « ,
R 6035 Köyhä laulaja, tango, Henry T&eel '
KostervalssJ, Henry Theel , ^ ' < ' '
B 6037 SlUrtolaisen muistoja, jenkka Jorma Ikävalko ^
Tukkilaisten tanssiaiset, polkka. Jorma Ik&valkb
R 6099 Imatran i n ; e n , vaiss?, E i ^ i Junkkarinen
K u l t a kuumetta, tango, E t k k i Junkkarinen
R 6113 Sysmän Linda, valssi, Veikko Sato*
Tämän kylän Jenkka, Veikko Sato
R 6118 Vaillejääneen valssi, Jorma Ikävalko
Surut säkkiin, jenkka, Jorma Ikävalko '
R 6125 Aika Uuno, jenkka, Jorma Ikävalko •
. Tarkkalan Tarja, jenkka, Jorma Ikävalko
R 6128 Topparolkka tulee, foxtrot. Justeeri
Huoleton hummcripoika, jenkka, Justeeri < " ' <
R 6128 Tumma tie, valssi, E r k k i Junkkarinen
Kevätunta, tango, E r k k i Junkkarinen
R 6155 E i sitä passoo sannoo, humoreski, Csa Fakarinen
Valehtelijan valssi, Esa Pakarinen
R 6168 Miltä j a Mandoliini, jenkka, Jukka Lönnqvist
Kulkurin viimeinen näky, fox-trot, Jukka Lönnqvist
R 6171 Taikayö,'valssi, Metro-tytöt
Odotin pitkän Ulan, tango, Metro^^ytöt ^ ,
R 6172 Vanhan myllyn taru. foxtrot-baUaadl; skattl Louhivuori ja
. Metro-tytöt
Me ixjlemme taas. Jenkka, Matti Louhivuori
R 6207 Sokeripala, fox-trot, Olavi V i r ta
Ajattelen sinua aina, fox-4rot, Olavi V i r ta
R 6211 Hiljainen tango, Kalevi,Tauru
Rakkaalle äidille, valssi, Kalevi Tauru
R 6213 Voi, k un olis viulu. Jenkka, Justeeri
Markkinapolkka, Justeeri
R 6215 Uutta Ja vanhaa Na. 3, valssisikermä, Tamara Ja Justeeri v
Uutta j a vanhaa No. 4, tangosikcrmä, Tamara j a justeeri
R 6216 Orpo sydämeni, foxtrot, Metro-tytät
Kohtalon leikkiä, tango, O l a v i Vh^a .
LXHETABIME LEVYJÄ K A I K K I A L LE
HINTA $1.35 KPL.
(Ostajan maksettava lähetyskulut) ' - ' "
Posti- Ja pikätavaratilausten tulee käsittää vähintäin kolaie/Iövylt
Tilatkaa osoitteella;
Vapaus Publishing Company Lfi
Leijom-f Beavcr- ja Fennia4evyjen tukku^ ja vahUttuimyyjäi'
* , ' Canadassa. i ' " i^
B O X 69 SUDBURY,
tt-
« 1
•f