Vapaus, October 1, 1925

              » f-
M'
l i
m 11 I I
4
il
•g.
l i ;
1^ SnÄBiyss, Oat. jeto Öistai,- torstai i s laBsataL
T o i j a i t t a j a t :
a C . IffiEL ABVO VAAEA.
VAPAUS (Liberty)
Tha only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-öshed
in Sodbury, OnL, every Tnesday, Tbnrsday and
^ ' ^ K t e r e d at the Post Office Department, Ottawa,
E3 ggcond clasa mstter. •
General advertising rates 75c per coL inch. . M i -
nimnm charge for single insertion. 75c. The Vapaa»
ia the best advertising medium among the Fmnish
Peonle in Canada. •
OMOITUSHINNAT VAPAUDESSA^ ; •.
Nairaailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi Icertaa
.Avioliittoonraenoilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosflmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotokset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuol*maniImotukset $2,00 kerta, f50c lisämaksu
ditoslauseelta tai muistovärssylta. ^
Halutaantiedot j a osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
Ccolmekeruaa. ; .
Tilapäisilmottajien Ja ilmotusakenttnurien. on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotnshinta,etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan^ylcsi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk,
/l,50 ja yksi kk. 75c. , , , r« « t
yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksl/rk. $5.60, puoli vk,
$3:00 ja kolme kk. $1.75. _ i«
Tilapksia, joita ei 5:eurwT*ha, el, tu.Ha'lähettämään,
^»iisi asiainiesten joilla on ;takaukset.
TiiRtain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont-tonssa
lauantaina, tonjtain lehteen tiistaina ja lauantain
Tg^;^yp tflrstgipa kello 3. ' •
Jos ette mONin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen Iilkkeenhoitaja.1
öersoonaUisella ninidlä. , - . ,
J - V' XANfg^STO. LHkkeenhoItcJa.
.1, •• • " . . •) . .•• • • ' , I ' •
Puoluelehtiemhte bolshevisoiininen
Kommunistinen IntematsionaleonT määrännyt lokak.
3 päiyäri'«kansainväliseksi sanomalehtipäiväksi» ja eri
koisesti •painostaa, että tämä päivä pyhitettäisiin ^aik-
"kialla puöluejärjestöissa J4 ^puoluejäsenten keskuudessa
s^omalehtiemme bolehevisoimiseksi. Puoluelehtiem-mc
bolshevisoiminen velvoittaa' tietysti ensi kädessä leh>
tiemme toimittajia ja Vakituisia avustajia elävöittämään
ja, kirkostamaan kirjotuksensa ja artikkelinsa entistä
selvemmin marxilaisella ja leniniläisellä, hengellä, ja
jotta se oli mahdollisia, tutkimaan entistä suuremmalla
uutteruudella kommunismin niin teorioja kui|i taktiik»'
JcäakiuviSekä yleensä syventymään yhteiskuntaelämän 'ja
{työväen luokkataistelun probleemeihin entistä tarkem-^
min Ja, syvällisemmin. ' . ' ' r
Muttai lehtiemix^e, holshevisoimisproMeemi ei ^u|e
" ainoastaan täten^ ratkaistuksi* Paitsi lehtien toimitta^
jien, myo8'lehkien:avustajienvja työläiskirjeenvaihtajien
ja niiden lltikijain ja 'ystäväin on yhdyttävä tehokkka-seep
yhteistyöhön, aptaakseen lehdillemnle kylliksi rikr
kaanvaatteellisen: ja työläisten taisteluja kuvaavan %
säilön.;;'! Kommunistinen Int^matdionale;erikoisesti. pai*
no^aö; ;:typlaj§^^jeenVaihtaj,ieI^^ työväenlehtien
sisällönimupdöstamisessa.. ^eil)ä-''Amerikan suomalai-ei|
l^a.|^öyäenlehdillä on heti alustä^^ ja kauimman
aikaa'VijTut- laaja työläiskirjeenvaihtajajoukkue, joka on
vakituisesti, ^miltei kaikilta paikkakunnilta, mihin lehtiä
Ieviäa|. jatkuvasti avustanut niiden alsältöä. Ja erikoi-seeU'
ih'ei ahkera ja
'säännöllinen kirjeenvaihtaja-ärin^ijät M meidän
on Iästä iahtieii valittava kirjotusaiheidemme ja uutis-aiheidämme
sisältö asiallisemmin^ v ja enempi puolue­toimintaa
ja työväen luokkataistelua edistäväksi ja elS-vöittavl^
i. l Ja siis sensijaan, etlä'1tähän asti^" ovat kir­jeenvaihtajat,
muutamia poikkeuksia lukuunottamatta,
pitäneetr päääsialHsimpana—r jopa monin paikoin yk­sinomaisena
-^aiheenaan, kertoa paikkakuntansa yh­distystoiminnasta
ja täi^eimpäi^ä.^mbtä huvitilaisuuk­sista,:
Äiitä on paikallisen yhdistyksen taholta toimeen­pantu,
on näistä kertomista alettava hiukan supista-
. maan, ja sensijaan on alettava ^eirtomaan paikkakun-
, nan työläisten olosuhteista, niiden toiminnasta unioissa
ja puolueessa, tapahtumista työmailla, työväen valis-tusriennoista,
se on, kaikista sellaisista asioista, jotka
' valaisevat työläisten olosuhteita ja taisteluja ja oviit
omiaan edistämään työväen luokkataisteluasiaa.
Avustajan ja kirjeenvaihtajan tehtävät käsitetään
myös joukkojemme keskuudessa vielä aivan liian viral­liselta
• kannalta. Odotetaan joko toimitukselta virallis­ta
pyyntöä, tai/sitten että osasto valitseisi kirjeenvaih­tajan-
Oh hyvä, asia, että osastot valitsevat viralliset
' kirjeenvaihtajat j a niin tulee teHdä edelleenkin. Mutta
samalla jokainen puoluejäsen ja jokainen lehtemme lu­kija,
on oikeutettu jopa velvoitettukin llSiettämään leh
dellemme uutisia ja avustamaan sen sisällön toimitta­misessa.
Eritoten erinäisillä työmailla ja erinäisissä
teollisuuksissa työskentelevät työläiset voivat lähettää
lehdelle tuoreita uutisia jokapäiväbistä, mutta silti mie­lenkiintoisista
tapahtumista ja havainnoistaan työmail
Ia. Ja mUioin eivät ole itse tilaisuudessa kirjottamaan
tai tuntevat olevansa heikkoja, voivat he kertoa asian
tai uutisen 'paildtakunnallenne"^ olevalle kirjeenvaihta
jallemme ja: siten avustaa häntä kirjeenvaihtajan tehtä
Toiminnasta työväen tmioissa j a tämän toimin-tehlavässa,
ja on kaikkien toverien aanettava talle t)oIle
sellainen arvo. Saadaksemme timankin työn yhä enem
män tehoklcaammaksi ja joukkotyön luonteiseksi, on
kaikkien puoluetoverien autettava ja edistettävä asia­miesten
toimintaa, muokkaamalla maaperää lehtiemme
hyväksi sellaisten työläisten keskuudessa, jotka eivät
vielä ole lehtiemme tilaajia ja kaikin tavoin avusta­malla
asiamiehiä hankkimaan tilauksia lehdillemme.
Ja mitä tulee yleensä puoluejäseniemme ja laitbk-siemme
suhteeseen puoluelehtiin, niin sensijaan, että
meidän lehtiemme on liian paljo annettu mennä «omal­la
painollaan» ja jätetty riippumaan lehtien toimiisi*
jäin ja asiamiesten toiminnan ja innostuksen varaan, on
nyt tästä lähtien koko puolueen jäsenistön otettava osaa
lehtityöhön, siihen kirjottamisella, sitä levittämällä, si­tä
tunnetuksi tekemällä ja sen puolesta puhumisella.
Tähän velvoittaa meitä puolueemme bolshevboimisoh-jelma
ja täten otamme osaa lehtiemme fool^evisoi-mbeen.
Ja sikäli kuin tällä tavoin toimimme, sikäli tulevat
lehtemme entistä rakkaimmiksi, erottaniätomiksi teki­jöiksi
meille ^puoluetyössämme, kuin myös välineiksi,
jotka ovat työläisten jokapäiväisiä tovereita, valistajia
ja voimakkaita liittolaisia luokkataistelutyössä.
Toteuttakaamme tätä puoluelehtiemme bolshevisoi-misohjelmaa,
ei ainoastaan tänä niäärättyha päivänä,
raan joka päivä ja aina! H. P.
Useampain työläisten päähän OAJ miten tuhota kapitalls^sen sanoma-istutetta
sellainen kädtekanta, että
he ajattelevat yleensä kaikista maail­man
asioista cman harkintansa mu­kaan.
He. eivät millään keinolla
myönnä sitä, että heidän ajattisko-neistonsa,
alvostonsa oh vain ko­koomus
ICjVyjä, joihin omistavan luo­kan
taholta juurrutetaan .eellaisia
asioita, joita he tahtovat työläisten
kertamaan,' aivan samalla tavalla
vassa.
nan tehostamisesta kaikilla paikkakunnilla, on niin­ikään
alettava säännöllisesti - kirjottamaan. Puolueem­me
järjestäminen työmaasolujen muotoon tulee luon
r^nolIisesti j o itsestään antamaan aiheen muutokselle.
Mutta meidän on kaikkien tietoisesti'valmistuttava tä
hän 'muutokseen kaikilla aloilla ja siten tehtävä puo­lueemme
uudelleen järjestäminen ja bolshevisoiminen
täydelliseksi.
Lehtienune levittämisen tulee saada entista suurem-maix
arvon. Se tulee olemaan nyt entistä arvokkaampi
osa täikeästa puoluetyöstä, koska juuri, puoluelehtiem­me'-
levityksen kautta levitämme komj^unismia ja kyl­vämme
laajoihin työväen joukkoihin vallankumouksel­lisia
luokkätaisteluaatteita ja luokkatietoisuutta. Ja siis
ne toireri^-jotka toimivat levityslyössä, voivat olla* va-
Jeuutettuja siitäj että he työskentelcrvät tärkeässä puolue-
Kuinka otsikoilla petetään
Useas(i' oii mainittu, kuinka kapitalistilehdet pet­tävät
lukijoitaan otsikoillaan." Monesti ei työläisellä
ole aikaa lukea muilta kuin otsikot- Silloin jää otsi
kosta saatu käsitys mieleen. ^ ,
Tämän jutun palauttaa jälleen mieleen, tuorein huo­mioon
tqllut tap^iis., Chiäigo Daily News julkaBi äs­kettäin-
sensatsiooniotsikon; joka oli seuraava: ^Kidu-lustiede
edistyy Venäjällä. — Sähkövirralla tuhotaan
vangjU fyysillisesti ja henkisesti^ .
Juttu koskee — kuten otsikon alla olevasta uutisesta
sitte ä^lville kay^/—^-Liettuaa, joka oli iennen tsaarin Ve­näjään
kuuluva, mutta joka on nyt «itsenäinen» «länsi­maisen
. sivistyksen vartija barbaarista Neuvosto-Venä­jää
vastaan.» Siellä sillä taval^^
jotka tämäimperialiististen suurvaltain vähäpätöinen
vasalli' x)n vankilaan teljennyt. mielipiteittensä^ takia.
/ Tällä tavalla sitä otsikoillakui voidaan pettää.
' .Yhtä hyvin Voisi valkoisen Submra 'kiidutuskanuni-ditb
sanoa «Venäjän Iddutiitskammioiksi», koska Suomi­kin'kb^
iiluf''tsaarini Venäjään ja osaa yhtä hyvin kuin
LieVtua. i a ' muut «itsenäiset» vallat saniian konstin —
voittaen raakuudessa entisen tsaarin hirmuvallan.
Kapitalismin ^^Vakaantuminen"
Äsken (pidetty(publ)ieemme,konventsioni hyväksyi
poliittisista tehtävistämme päätöslauselman, jossa ton
d e t t i ^ n 1 ^ ( ^ 2 3 ; l^llmen j a itriaatalpjyöpnla
sivuuietuksii Tällä ei tahdota sanoa, että työläisten
asemff olisi patantunut.^- v
Todi^llj^u^ea^av sivuu­tettu
jäuri iyöyäeälubluh
Länsi-Canadan ja Novd Scotian järjestyneet kaivos­työläiset
ovat alistetut palkkojen alennuksien, ja mitä
ankarampain järjestöjään vastaan kohdistettujen hyök­käyksien
alaisiksi. .
Tämänvuotinen sato näyttää: ^ntaväa maanviljelijöil­le
runsaammat tulokset työstään. Mutta ^tässä yhtey­dessä
tulee: meidän kuitenkin muistaa, että 80—90 pro­senttia
> aavikkomadcuntain maanviljelijöiltä Vielä 'öh
painavan .velkatadkari alla ja e»a' ytei_" ^jrva.
riitä'heitä'siitä vajpauttamaan, : T ^ : . ; *
Pulakausien i^nkaruus ja pitkäaikaisuus ja hyvin­voinnin
aikakausien lyhytaikaisuus ovat luonteenomai­sia
spddn jälkeiselle kapitalismille. ;
Kolmannen niaäilmapkongressih ahalyy^
sapitäväisyyden tässä suhteessa ovat sen jälkeiset ta­pahtumat
mitä Ibistavimmin osoittaneet.
Toisin oli silloin, kun kJafJitälism^ pii np^^^
dessaan. ' • , ' \ N - :
Silloin oli pitkiä hyvinvoinnin kausia (ei kuiten­kaan
koskaan kurjalistolle/) ja lyhkäsiä pulakausia.
. Ensimäisen vallankuraousaallon kestäneelle kapita­lismille
on myös luonteenomaista se, että silloinkiii^
kun se Dawessuunnitelmien avulla kykenee itseään va*
kaannuttamaan, niin tämä «vakaantuminen» on epä­tasaista
ja lamaannuksien j a pulien voimain rikkomaa.
•Dawessuunnitelma Saksassa aiheuttaa uuden palkka
taistelujen sarjan.
Britanniassa on palaaminen 'kultakantaan kärjistä­nyt
taloudellista pulaa ja tuo mukanaan sellaisen tais­telun,
joka kiinnittää koko maailman työläisten huo­mion
puoleensa; .
Eikä tämä taloudellinen vakaantuminen kule rinnan
poliittisen vakaantumisen kanssa.
Se, mitä kapitalisnii voittaa kyetessään väliaikai­sesti
rauhottamaan Saksan työläiset, menetetään, kun
Kiina ja Marokko nousevat kapinaan.'
. — «Teoria on kaikkien maiden työväenliikkeen ko­kemus
otetlpna yleisessä muodossaan. Teoria käy tie­tysti
. esineettömäksi, jollei se ole; sidottu vallankumo­ukselliseen
käytäntöön, aivan samoin kuin käytäntökin
tulee sokeaksi, jollei se valaise tietään vallankumouk»
sellisella teorialla. Mutta jos teoria kehittyy kiuiteässa
yhteydessä vallankumouksellisen kä)^ännön kanssa, niin
siitä voi tulla työväenliikkeen suurina voima, sillä se ja
vain se voi antaa liildceelle varmuuden^ orienteeraus-voiman,
kyvyn ymmärtää ympärillä sattuvien tapausten
sisäinen syy-yhteys, sillä teoria ja vain teoria voi auttaa
käytännössä ymmärtämään — ei ainoastaan miten ja
minne luokat' nykyisyydessä liikehtivät — yaan nayös
miten ja minne ne tulevat liikehtimääii l^immässa tu­levaisuudessa.
Lenin juuri on lausunut, ja toistanut
kymmeniä kertoja tunnetun määritelmän: ilman val­lankumouksellista
teoriaa ei voi olla olemassa vallän-^
kumouksellista liikettäkään.» Stalin. *
kuin gramfonilevy kertaa siihen ote­tun
laulun.
Tässä maassa, on kaikkialla näh­tävänä
mahtiavia, suuria ilraotuspia-kaatteja,
joilla istutetaan työläisten
mieleen mitä om&tavalla luokalla'
on myytäväni. Sellaisia on kaupxm-gelssa,
rautateiden ja maanteiden
varsilla. . l ^ i g t a ;riyytävänä olevis­ta
tavarolstirÖn- niin hyvin Umotet-tu,
että esim'!, antojen ja toisten sa­manlaisten
hyödykkeiden inallit,
ko,'ot, hipnat y. m. voivat useim­mat
työläiset kertoa ja selostaa a i ­van
ulkomuistista, huolimatta, siitä,
etteivät he useassakaan tapauksessa
joudu niitä itse käyttämään...
Mutta jos samoilta työläisiltä v a *
ditaap selostusta sellaisiin asioihin,
jotka läheisesti; koskevat heidän jo­kapäiväistä
. toimeentuloaan, niin
niihinpä el olekaan vastaus yhtä
helposti saatavissa. Koettakaapa
vastata vain seuraaviin kysymyksiin:
Mikä on työttömäin - kesklnkertäir
nen lukumäärä Canadassa?
' Missä suhteessa ovat nykyiset pal­kat
ja-hinnat; 20 vuotta sitten val-iinneisiln?
Kuinka suuren prosentin Cana­dan
työläiset saavat tuotteestaan?
jS[ulnka suuri prosentti työläisistä
nykyään voi päästä teojlisuiislaitos-ten
omistajiksi, verrattuna .mahdol­lisuuksiin
sukupolvi sitten? ,
Emme halu§ tehdä seji enempää
kysymyksiä, . Jldelläoleva j q ' k y l l in
riittävästi osp,ttaa, että työläiset
tietävät sangen ^/Vähän i^ll^^p! kysy­myksistä,
joista riippuu heidän ^er-he^
nsä' toime^tftti ja eia)i.äi ^ H e i ­dän
ajatusköhiBMons»-' on'' Vain le­vystö,
" j o k a ori täytettjr^ kaikenlbi^^
serfa* >bWärill^^^^ llihotusrojuliä;
'•^liajlhen ä^aih tilariiile eHile irii-kään
sattuma.' ^e' bn ^^hidofen vält-
•täriiatt^myys k^piitalismiiif • ^llitessa.
ii^litalistlneri^^sanomalelidi^ joko'
läärehtkä tail ajattaa julkaisematta
i^liaiset^asiat;' j ^ k a ovat työläisille
tärkfeitä. Kuri "se sitä teke^ Vuoden
565'. jpSivänä,^^^^^^
ikonltöiiqlhrit^^^^l^ ''aivosl/oh
liiureBsa ri^ttakjE^avässäV''' Siitä ovat
aiiioasfäan ^/^ifi^pitali^tij jaW*eWän
luokkansa hyotjneef. h.TyaVäenleh^
disto j a 'heidän puhujansa oyat .vielä
tähän salakka olleet liian harvalukui-isia,.!
tehdäkseen, turhäaksi porvarien
moninaistien , propagaijdavälirielden
vaikutulMen..: ^•;--;,x' '.•
Mut^V,olemassao.lon^^:t^ kari-nuEtamapa
työväenjärjestöt^, Ja hei­dän
lehtensä, ävustajainsaj, korya^^
mattoman;. kannatukseni iiikemina
pöririlstelievat- kaikkia edessään • .ole­via
vastpinkäymisiä vastaan,, siihen
saak]fa.> kun ini^jiolHE*ä. ^
> Suuret työläi§J9ukot ,vieiijl saavat
henkisen,', ravinto.nsa kapitalistisen
lehdistön myrkyilisistä,7 J^iedöista.
N i i l l ^ kerrotaaii).valheita. (Neuvosto-
Venäjästä n i i n . ^ u a n , ettäyhe .tie­dottomasti
hyväksyvät, j a -pitäväi!; ne
tosiitsioina. He voivat sanoa, et-
^temme usko m.eille kerrottuja .jut­tuja
Neuvosto-Venäjästä,, mutta kui­tenkin
he toiminnallaan .toteavat ns-kovansa
kaikki kapitalistisen lehdisr
tön kertomukset^. Ja j o s sitten ää­rimmäisiä
ponni^^tuksia käyttäen jotr
kut onnistuvat epäämään kaikkien
heille luettavaksi tarjottujen valhei­den
vaikutukseni • eiyät he kuiteh-kaan
pääse tosiasioihin l^äsiksi,', el­lei
heillä ole työväen lelitiä fiaata.-
villa. ' •
Nenvottolelidet
, Kapitalistisen lehdistön kaikkein
turmiollisin puoli on uutisten vää­risteleminen.
Ne on laitettava niin
kiihottavaan asuun, että lehden va­kinaiset
lukijat kaipaavat niitä ' a i ­van
samalla tavalla, kuin huumaus*
aineiden käyttäjä kalpaa kokainla.
Siksipä ottaisikii^ keskinkertaiselle
canadalaiselle, kapitalistisia, lehtiä
lukemaan tottuneelle työläiselle pit­kän
aikaa perehtyä sellaisiin sano­malehtiin,
jolta nenvostomaassa käy­tetään.
Niissä ei. kerrota mitään
sellaisista narripelelstä, kuin Wale-sin
prissin tanssijaisista, Mackenzle
Kingin ja Meighenin v^ttelylsta, t a i
jos sen suuntaisista asioista maInK
taaUj tapahtuu se siinä valossa, mi­tä
niille työläisten: kannalta katsot­tuna
on tehtävä. Mutta sen' sijaan
niissä puhutaan ^öläiste'n elämän-probleemeista,
heidän epäonnistumi­sistaan
tai onnistumisistaan.
Kapitalistisen ja neuvostolehdistön
tarkotusperät ovat täydelleen vas­takkaiset.
Kapitalistisessa l^^dis^
tossä käsitellään joutavia sensatsio-i
nuuttu^a. Neuvostolehdistössä elä­mää
koskevia vakavia jäobleemeSiu
KapitaUstinen lehdistö palvelee /lols^
eläjäluokkaa. IfenvostoIehdistS (voit­toisaa
tyentel^jäin, vliiokkaä. Neu-vostolehdllta
mekin voimme oppia,
lehdistön vaikutuksen, Se voidaan
tehdä
ty^iisUso »«no"m«Teltd?»t5n kautta.
Kaikissa maissa t ä y ^ luoldcatais-telun
kannalla olevia lehtiä, kuten
esim. Vapautta, tukea j a tehoistaa.
Niitä on tilattava j a myyitävä, pn
huttava niistä j a annettava, niiden
kulkea kädestä käteen. Sitä tulee
luokkatietolsten työläisten tehdä.
I .Niiden vaikutusvaltaa on lisättä­vä,
laajentamalla niiden tilaaja- ja
lukijakuntaa. Työläisten tulee iuin
ikään pyrkiä , parantamaan niiden
sisältöä, Murjottamalla niihin s^n
nöllls$stl , ympärillään käytävästä
luokkataistelusta —- ,jä jokapäiväi­sestä
elämäntaistelusta kapitalismin
£dalsena.
Yleisiä puoluelehtiä j a propagan­da;
» tulee täydentää seinä- j a työ-paikkalehtien
avulla. Niiden al-kuunpanemisessa
lienee ilmetä sa
manlalsia vaikeuksia, kuin yleensä
pn-kaikessa uudessa, matta "työ te­kijänsä
neuvoo", sanotaan; ja, niin­pä
työpaikkalehtläkin voidaan jul­kaista
vaikka suomenkielisenä, sel­laisissa
paikoissa, joissa muuten ei
saada suomea puhuvia työläisiä, kiin-tymään-
luokkataisteluun j a seuraa
maan suomenkielistä työväenlehdis-
'/^äriomrileKdlstonEä, lllkkuvalnku-vairisai
' ilniötusterisä. y. m. avulla
kontrolleeraa kapitalistlluokka ca
nadalaisen työväestön aivostoa.
Vain' kommunistisen lehdistön ja
kfrjallisuudeh teholsallä leyättämi-sellä
voidaan kbritröllla riistää ka­pitalisteilta
työläisille. Puolueeni-
.rije lehtiä j a kirjallisuutta ori levi
tettävä entistä enemmän.
Liberaalit, lisäävät 15,000 dollaria
Sir Henry Thorntonin palkkaan,
koska hän op muka, sen arvoinen.
Konservatiivit, tappelevat korotusta,
vastaan, selittäen, että osakkelden-omistajaln'
j a veronmaksajain edut
eivät siedä altä. ^ ,
Kommunistit seliltäTOt, että Sir
'Henry saa 65,000 dollaria vuodessa,
koska hän ; on toiminut menestyk­sellisesti
erottaessaan työläisiä jä
siitä huolimatta onnistunut saamaan
jälelle jääneet miehet työskentele­mään
niin tehokicaasti, että rahtita-väria^
'ja' matkustajia^ pn kuletettu
räutatietyöiäistä kohti . erierijmäh
kiiin äikaiseriimin. Ja sivumennen
huomauttavat kommunistit myös sil­iä
tosiasiiasta, että mitään palkka­eroa
ei Ple liiiden palkoissa; jotka
työskentelevät työläisten Venäjän
rautateillä; niihin nähden, jotka hoi
tavat koko laajan Neuvostoliiton
hällitusasloita.'' '
The^Einancial Post lehden väHäl-neri
anteekaiahnettava; kehalSU—-'
anteeksiannettava tavallaan, mutta
yrinriättämättömyydessa tehty kai­kesta
huolimatta bsottaa, kuka
Canadaa todella haUitsee.
Jotkut meistä arvelevat; että.se
olisi Mackenzie King valittuna
koirkeaan valta-asemaahsä vaipaan ja
v^älistuneen • valitsijakurinan äänillä;
Tarkastakaammepa sitäi Ja "Finani-cial
Post" ahtaa siihen tietämättääri
valaistusta.; \
•Ensiksikin, palauttakaamme mie-liimihe
Mackenzie ; ^ n g i n keskikesän
tienoissa pitämä puhcj jossa hän ko­rosti,
että nykyään ei ole .mitään
tarvetta vaalien toimittamiseen ja
«etlä liberaalit selvittävät omistaja-luokan
risiat erittäin tyydyttävästi.
Jokseenkin röyhkeä j a urhoollinen
pinnaUinen uli^aus Meighenille —
mutta todellisuudessa arka tunnus­telu
Canadan rahamiesten mielipi­teiden.
havaitsemiseksi.
Ja pian hän saikin valaistusta sii­nä
suhteessa "Financial Postin" vä­lityksellä.
Elokuun 14 päivänä se
tuli julki etusivun kirjotuksena,
määräten Kingin lopettamaan toi­mintansa
. ja "neuvottelemaan maan
kansan kanssa." , Siinä ei ainoastaan
käsketty Kingiä antamaan kehotus-maassa,
missä on y l i yhde^^n mil­joonaa
asukasta, ei «en leviMi lelt-den
omien tietojen makaan kosiisan
ole ollut enempiä kuin y h d e k^
tuhatta.' Siis ainoastaan yksi csf
nadalainea tuhannesta lukee sitä, j a
ditä huoUmatta jollain nykyi|lkaii
sella talkakeln-alla sen vaikixtasv^-
ta ylettyy jälelläoleviin 999, ei as-teettaln
. vuosien kuluessa, mutta
yhtäkkisesti päivien kuluessa.
Mikä on johtolanka salaisuuden
tässä c^adalaisessa .esimerkissä
voimasta valtaistuimea takana —-
"kansanvallan" valtaistuimen taka­na?
Se on esitetty tämän k a i ) ^
mahtavan lehden nimessä: . The F i ­nancial
Post. Sillä se on tämänpäir
väisen hallitsevan luokan yoimien
asianajaja r— yhden kustakin' tuhain-nesta
asukkaasta käsittävän raha-miesluokan,
joka harjottaä dikta­tuuria
kansanvallan verhossa, ^ n -
sa saattaa äänestää puolesta t a i va&('
taan asioissa, mitkä eivät heitä/kos­ke.
He voivat äänestää suurpää­oman
asiamiesten puolesta t a i vas­taan,
jos äänestävät yhfä vas­taan,
niin jokatapauksessa' • toisen
puolesta. Ja kaflcen aikaa diktatuu­ria
harjotetaan häiritsemättä j a f i -
nanssika^taali, vakuutettuna -selos-'
tetun tolmltuskirjotuksen tehok­kuudesta,
jatkaa epäämätöntä kpn-trolliaan
Canadan työläisten hyvin­vointiin
nähden.
Epäämättä Ikontrölliaäri ^— riiuut
eivät aseta sitä kyseenalaiseksi, kuin
kommunistit^ j a , heidän kannatta-jairisa
käsvayat joukot^ ^otka näke­vät^
. ettäC -kännsanValt8,Ji .ipOTlariientIt
ja oikeuslstulriaet ovat kaikki liaa-mioita
sen harvainvallan salaami­seksi,
joka orjuuttaa työväenluok­kaa.
• ' . •
ta vaalien toimittamisesta, siinä l i - ,
^ k s i esitettiin ne suuntaviivat, joi­den
mukaisesta ne pitäisi toimittaa.
Puhuen rahamiesten puolesta, siinä
vaadittiin häneltä (1) verohuojen-
4mkäa, <2) rautateiden tappioiden
poistamista, (3) la^empaa siirtolai­suutta
j a (4) yksinkertaistutettua ja
halvempaa hallitusta.
'Vuoden 1837 kapinoitsijan, urhea
pojanp<gka Mackenzie King, taipui
piiskan, vingahduksesta. Hän teki
oikein vaalikntsun antamisessa. Hän
r y l ^ .noudattamaan .''f^nancial
Postin" ohjelmaa, seuraten sen aset­tamaa
alkua niin orjallisesti, että
lehti painattaa silmäänpistäviä ot.
telta omista toimitnskirjotukslstaaif
j a Kingin vaalitaistelun alkajaispu­heesta
rinnakkaisilla palstoilla, mikä
todistaa lehden.Jcehumisen täydelli­sesti.
• Mistä saa 'Tinandal Post? voi­mansa
ohjata /Canadan hallitusta?
'Ei \ ainakaan levikkin^ärsstaän —^
150 poliiiia Iisaa' on Toronton pprL
liisipäällikkö pyytänyt' j a - kaupun­gin
valtuusto Von siihen . sUostimut.^
Täniän lisäyksen kautta tiilee kau-
;pungln ^plilsivolma kohoamaan 1000
mieheeniV Samassa kokouksessaan
päätti kaupungin valtuusto laittaa
automaattiset,; - ^.liikennejärj^stajät
kaikkiin vilkkaampiin katuristeyk-siirii
«Kun tämän uuden järjestelyn
kautta paljon ppliiseja; :yapautu9 l i i ­kennepalveluksesta,
Joka tavalli­sen
ihmisen,järjen mukaan on;S^uI'-
kaupungissa poliisin .tärkeimpiä teh­täviä
ja., kuitenkin. sam:i!I;i kertaa
päätetään 1 vielä noinkin huomatta­vasti
lisätä poliisivoimaa, täytyy ih­metellä^
mikä., vaara. yallanpltäjäin
silmissä nyt yhfäkkiä on alkanut
kumriiittelemaan. Rikoksien lisääri-tjrminenkään
ei siihen ole. syynä,
sillä Torontossa tapahtuu suhteellir
sesti paljoa vähemmän rikoksia,
kuin muissa suuirkaupungeissa. - Sen-tähden
näyttääkin todennäköiseltä,
että poliisivoimaa lisätään .hiilitse-piään
"kumpuksellisia voimia".' Se
näkete joka elää.
Unsl postipiiri järjestys,' joka on
kuukauden päivät ollut ^käytännössä
ei öie yhtään sen nopeampi kuin
entinen yhden aseman: järjestelmä­kään.
Suomalaisten tärkein toivio-mus
pii,. että uuden järjestelmän
käytäntöön tultua söisivät lauantai­sen
Vapaus-lehden lauantaina, muti
ta se ei,ole toteutunut. Vapaus tu
lee kyllä Torontoon lauantaiaamuria,
mutta tätä aamupostia er kaikkia
Sjaad^' lauantaina jaettua sentähderi,
kun •ppsteljoonit saavat pyhän klp
kaksitoista. ., *
KansakoaliiB iltaluokat älottavat
syyslukukautensa maanantaina 5 P
lokak. klo 7.'30 lp. Koi|l.u, tulee, ole­maan
kolmena, iltana viikossa klp
7.30—9.30. ' Seiitähden kun näis
kouluissa kiinnitetään suuri huomio
virheettömän englanninkielen ojijefc-taniiseen,
ovat ne; aina olleet suo­malaisten
suosimia. Esimerkiksi
Phoebe-kadun koululla kävi viime
talvena noin puolisen sataa :suoma-laista;
Iltakoulua tulee pidettäväksi
16 koululla eri puolilla kaupunkia,
joten kenellekään ei ole pitkä mat­ka
Icouluun. — Jokii.'
' A . E. Smith: Torontosta valittn
yhteiseksi - työväen ehdoldnioksi.
Lauantaina 2<6 päivä oli Canadian
Labor Partyn kutsusta, nimityskon-ventsioni
Port Arthurin osaston t a ­lolla.
^Kutsua 'oli.noudattanut yh­teensä
22 edustajaa, jakÄantuen
edustuksillaan 6 paikallisista anlo-osastoista,
6 Kommunistipnolueeh
osastoista j a 10 erilaisista -.työväen­yhdistyksistä
j a farmarien yhdistyk­sistä.
Valtakirjain tarkastuakoriutea
hyväksyi kaikkii,edustajat valtakiif-jojen
perusteella. Aamupäiv£illä se­lostettiin,
miksi kokous ^pli kutsuttu
kokoon j a samaUa.^työläisteri";osan­ottoa
vaaleihin, -sekä' Valittu
laisia komiteoita." Dtapäivänä, saa­tiin
kuulla komiteäin ; 'lausuntoja,
jonka jälkeen päätettSii.alkaa nimi
tys sekä sariialla pä^te
mitysta ei snle
eäBä .tslee .telidä. mmx^, '
.aika Myfa^ttHn evästy^et^
laessa .ei oHut taUat mu^JJ^
tystä kuin A . E . Smith T ^ J ^
jonka jokainen y k s i m l Ä ^ J
«yi. joten hän tuU saamaan ^T-tyksen
. ehdokkaaksi ^ p;S:
D o n j i i l ^ ParlamenttivaaleJHai
A. E. Smith on tunnetta snn^iT
g^öIäisjoukoiUe ympäri
•Hän on oHut työläisten v a l i t s e Z T •
Manitoban l a i n l a a t i j a k u n n a S '^
Ten Wmnipegln. lakkotaistelua 7a '
k ^ n , . jonka taistelun mukana S**
•myös toimi kaikiHa voimillaan Sf
työläisten , järjestäjänä ja ^ •.
mi nfiden leukana missä vain intä
oh perustettukin, oUen -aseamman
kerran Ottavassa työläisten -edus.
tajana, j*oten hän ei ole mikään nua
tulokas, i^öläisten keskuuteen. Suo-in^
iaiset työläiset, jotka ovat sen-'
ranneet omaa puoluelehteä, otat
nimensä hyvinkin
usein puolueemme lehden palstoilla.
Kaikki jiyt toimimaan, että saam-me
vaaBtaistelun onnistuneesti läpL
MeVeriime ^tietenkään odota mitään
stiuria edustajiltamme ja äänestyk-seltämm^,
.mutta ainakin merkitsee
meidän; äänemriie protestia nykyistä
järjestelmiä lyastaan.
Paljosi' paperipaita Arthurista lä.
hetetään ulos. Tänä vuonna on^tä-häri'
asti lähetetty jo ulos kaikki­aan
• 119,220 koordia paperipuita
j a lasketaan,, että kaikkiaan voidaan
vielä,: ;ehnenkuiri laiva liikenne en-'
letöari; kulettaa'^13O,i00O kooi-dia;pni!,
^ tä ' T i l o ^ ' • • Paikalliset paperimyllyt
ovat lähettäneet myös paljon Ulos
paperimassaa; Arvo kaikille ,laske-taan.
seitsemäksi miljoonaksi doUa-riksi,
mitä täältä tämän vuodenai­kana
tullaan viemään ulos paperi­puita
j a massaa. Kaunis si^mma.
Mitä on siitä jäänyt työläisille ja
kuinka monelle, jokainen voi ^ n it.
se kohdastaan laskea, ja silloin tulee
huomaamaan minkälaisia rikkaubia
he ovat. ulos ottaneet.
' ' C.>P.'R. > komppanian virksjUjäin
kerrotaan kulkevan hymyilevänä
kaupungilla, kun viljankuletus on
nyk^äärt.niin hyvä, sillä vii jaa, tulee
suuremmalla mitalla kuin ensin oli
laskettukaan.'; Lasketaan tulevan yk­sin
CP.R.,- tietä, kolme vaununlastia
viljaa joka minuutti., Miksi ei siiu
hymyyn ^menekin, kun tietää, että
se on- komppanialle lisää miljooma
mitä enempi viljaa tulee alas, jautta
miten on niiden f arihareittenga työ­läisten
asian laita? Muistaakoj komp­pania
antaa niille mitään osaa niis­tä
tailjoohista,^ Vastauksen saa hy­vin
lyhyen, jos nimittäin lisää pyy-,
detäänikin työläisten puolesta, että
ei komppanian kannata .maksaa
erieriipää, sama; suhde, jos farmarit
haluavat- viljankuletusmaksujen a-lentamlsta.;
;
Uuden mallinen Ford-auto, joka
tekee .matkaa, y l i Canadan, oli kau­pungissamme.
Auto oli tullut tari-mi
Sault Ste. Mariesta ja lähti tääl­tä
eteenpäin; Sp pn rakennettu sii­hen
malliin, että'siinä voidaan muut­taa
toiset pyörät sellaisilla' paikka­kunnilla,
joista ei ole maantietä
toiselle paikkakunnalle ja silloin sii­hen
laitetaan pyörät, jotka sopivat
rautatielfe, joten voidaan mennä
huristella rautatietä pitkin aina toi­sinaan
ja sillä tavalla voidaan to­teuttaa
matka yli Canadan äiitolla.
• Osaston niisjaosion toimesta tulee
oiieinaan työpuku-tanssit osaston ta­lolla
5 päivän' illalla. Kukaan ei
malta pila pois näistä, sillä niis»
on totuttu airia sa'araaan hauskuutta
nauttia, 'jokainen vain muistaa, et­tä
ne ovat työpuku-tanssit ja mySs
sen jälkeen pukee itsensä. Siis =5
päivän-illalla. — • J .
CREIGHTON MINE, ONT,
Laillistetun osaston johtokminsB
Icokons ön sunnuntaina lokakuun
neljäs päivä klo 4 ip- Tgkeat
asiat. Joka jäsenen saavuttava.
Naisjeoston suuret myyjäiiet ovat
torstaina ensi kuun 8 päivä, alkaen
klo 8 iUalla. Myydään paljo l »f
töitä, joukossa hyvin- arvokkaitaton.
Loppuilta tanssitaan. Vapaa sisaan-pääsy.
Creighton ja Sudbnryn
tie on nyt valmistunut ja
liikenteelle. • ^.
Auto-onnettoBuudet näyttävät tu
/
TsIineB
avattu
undells
useita
taan tun^ aikaa~ edusta^9r^4:^nka
.levän rpäivajärjestykseen
tiellä. vKesänaikana on jo
onnettomuuksia tapahtunut la
joitakin-ihmisiäkin lo^kl^^^S^
vaikka uutta tietä ei ole .
ajamaan kuin pari mailia. I Ä D ^
taina-26 n.
autoa tien sivuun. , Toinen .
ojaan- Creighton läheUa. AutoJ
meni. rikki toinen etaPyf^^L,
Autossa oUeet pääsiv^t s a i ^
sellä. . Auton omisti J o t o ; ^
nossa työskentelevä ^ ' ^ ' " '^
jnies. Toinen amiettomuus top|^
l^oirf puoKtoista maflia
| ^ p ä i n . > u t o , o l i , ^ I ^ ^ X
f b u ^ tänne päin, a 3".J^!^Sfl,
tia, ja tiellä olevan äkbbumt^