1925-10-01-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Se taistelu, jonka läpi Albertan kaivostyöläiset ovat viimeisen vuoden kuluessa kulkeneet, on oliot . niin monimutkainen ja monivaiheinen, että ryhtyessään käsittelemään sitä yhdessä lyhkäsessä kixjotukses- B3, ei tahdo oikein tietää mistä al-kaisL Tämä on sitä vaikeampaa, koska viimeaikaisia tapahtumia täydelleen ymmärtääkseen, täytyy pUa melko hyvin selvillä siitä taistelusta, joka tässä piirissä käytiin v. 1&19, piirin uudelleen järjestämisestä vv. 1922—23 ja sen asteettaisesta hajoamisesta, kun entinen radikaali Sherman meni yhä enemmän ja enemmän Lemsin ja kaivosparoo-nien puolelle ja kääntyi lopulta niitä militantteja vastaan, jotka valit-eivat hänet piirin presidentiksi tMuistot~ tästä viimeisestä vaiheesta, joka on juuri päättymässä kaivosmiesten konventsioniin, jossa tullaan panemaan alueelle koko alueen uudelleen järjestäminen, ovat mui^ toja työläisten julkeasta pettämisestä j a näideJi «amoJQU työläisten ankarista taisteluista kaivosporhojen ja uniön virkailijain yhdistyneitä voimia vaataan. Vuoden 1924 lakko Se alkor' huhtikuun ensimainen pMvä, kun kaivostyöläiset kävivät taisteluun palkkojensa alentamista vastaan. Mikäli union virkailijat olivat kyseessä, käytiin tätä taistelua perin vastahakoisesti alusta alkaen ja, kun jotkut kaivosten omistajat ruskeanhiilen alueella lupasir yat maksaa ^ Untisen palkau <$7.50 l»äivältä siksi, kunnes, uusi sopimus, tehdään ja tulee voimaan, hsrväk-syttiin heidän tarjoujlssensa »ja 'jotet-' tiin I^ytäntöön seurauksiltaan turr aniollinen politiikka erillisten sopimuksien tekemiseksi. -Buskealla hiilellä oli vain hyvin ArähSn -kysyntää, ja ne puolen tusinaa kalvosta, joissa tehtiin työtä näiden erillisten sopimuksien alaisena, kykenivät helposti tyydyttämään kaiken kysynnän. Kaivos|pn omistajat (jotka kalkki olivat. jäTjr jeslyneet' W«stem ColTiery Mana-gers Associationiin) olivat tätob tni-vatut siltä vaaralta, että yhdysvaltalainen ' hiili vallottaisi markkinat aavikoilla^ samalla kun kuva usei; ^en satojen imiestesp työskentelemisestä erillisten sopimuksien alaisina jatkuvasti iheifcenti lakkolaisten' tijis-telutaimoa ja sai voiton saavutta-, misen näyttämään yhä mahdottomammalta. > M&rraakuun 10 p. loppui lakko, miesten-rhyväksyeasä $1.17 palkan- ^alenhuksen päivää kohden. Tämä «i voinut f)lla muuta kuiii välirauha, johon '^Ivosten-^omistajat suostuivat siksi) että ruskean hiilen kaivosten käyttaminien oli välttämätöntä kylmäin ilmaln johdosta lisääntyvän kysynnän tähden. Pehmeänhiilen alueen kaivosten omistajat hyväksyivät;f'sopimuksen*', tietäen, sen antavan heille tilaisuuden uudelleen hyökätä kaivosmiesten palkkoja vastaan kullakin käm-piköllä erikseen. ; ^ (I^tea IcalTostyolaiset petettiin -Kaivosparoonit alkoivat hyökkä-. yksenäärFemiessä, joka on yksi suurimpia kämpiköitä piirissä ja sijaitsee Elk-laiaksoäsa,>joka liittää €row's Nest Passin British €olumbiaän. Se on vanha kämpikko, jolla suurin osa kaivostyöläisten perheistä omistaa oman kodin tai ponnistelee sen eaamiseksL Yhtiö, joka tämän käm-pikön^ iuuvoksia käyttää, pitää myös kaivok^a käynnissä Michelissä, noin kahdenkymmenen mailin päässä iPer-niestä. Kummallakin' kämpiköllä työskentelee noin tuhannen miestä. Lakon loputtua siirretyin useita Feimiessä olevia miehiä työhön Micheliin, 4o$3a työt olivat täydessä käyni^ssäl Ferniessä ei alotettu töitä. Miehiä , kehotettiin menemään muualle^ selittäen, ettei ^hiiltä svoida-kaivattaa sillä palkalla,' mistä oli juuri sovittu j a miesten keskuudessa alettiin harjottaa salakavalaa propagandaa. Heille selitettiin, että Northern rautatieltä saataisiin suur i hiilitilaus, jos he vaan hyväksyisivät' pienen palkanalennuksen. . Miehet kestivät tätä kuukauden. 'Eräänä päivänä kuitenkin its$ itsensä : nimittämä <tai kaivosparoo-nien nimittämä) komitea meni jsän-niston puhejfle, pyytäeiv. että alettaisiin npvottelemaan siitä, millä pohjalla / työt' kaivcVsilla voitaisiin alkaa. r Loppu ou; pitkä juttu, mutta voidaan helposti ymmärtää. Jou^Eoko-koukset, joissa puhujana esiintyi m. m. Jcäivoksien ylijohtaja, se, että toisilla ^«tmpikS t$htiin:töitä ja^sa* Kiri. T I M B U CK lakavala propaganda, jolla miehille selitettiin p^kanalennuksen hyväksymisen merkitsevän sitä> ^että he saavat tehdä työtä viisi päivää viikossa, lopulta murti miesten vastustuksen ja joulukuun 14 p. hyväksyttiin päiväpalkaksi $5.20, kaivosmiehet erosivat 'U.M.W. of A s ta ja piiri 18 hajoaminen oli alkanut Femie olisi voitu pelastaa. Sadat kaivosmiehet piirissä olisivat voineet mennä Femien kämpiköUe ja luja lakko vartiointi' siellä, koko piiriä kästtävän lakoh tukemana olisi voinut pelastaa tilanteen. Aavikolla osotti lämpömittari tällöin kolmeakymmentä astetta alapuolella nollan ja kaikki ruskeanhiilen kai vokset olivat täydessä käynnissä. Päättävä esiintyminen tällä kertaa olisi tuottanut yhden kahdesta tu- 'loksesta: Westem Colliery Mana-gers Association olisi pakottanut Crow*s Nest Pass Corn (Ferniessä) noudattamaan piirissä tehtyä sopimusta tai viimeksi mainittu Nolisi eronnut Westem Colliery Managers Associationista ja kaivosparoonien järjestö olisi jakautunut kahtia. Tämän asemesta piirin virkailijat kuitenkin auttoivat käivosparooneita kaikin keinoin^ Sherman kierteli kämpiköitä toiselle piirissä, selostaen tilannetta perin synkin värein -ja toivossa tyynnyttää kaivosparoo-neja, alettiin propageeraamaan uuden palkanalennuksen hyväksymisen puolesta, j o s^ piirin virkailijat menivät niin pitkälle, että ryhtyivät neuvottelemaan kaivosparoonien kanssa palkkojen alentamisesta. Tällävälin toteuttivat kaivosparoonit suunnitelmaansa. Kä|(Qpikkd toi-senisa jälkeen hyväksyi palkkojen alennuksen ja erosi kaivosmiesten järjestöstä, kunnes kesäkuun alkuun mennessä U.M.W. of A:3ta oli eronnut kaikki, paitsi Drumheller-laak-son ja Pohjois-Albertan kämpiköillä työskentelevät kaivostyöläiset. Uudelleen jSrjestamini^n vaiko komppanian nnioniami ' Tänään taistölevat jJiirin' kaivostyöläiset kahta vihollista Vastaan. UM.Vr. of A:n hajottua kaikilla, paitsi kolmella pehmeänhiilen kämpiköllä, meni Sherman Bed Deer-laakson (Drumhellerin ja srmpäris-tön) kaivosparoonien puheille ja vapaaehtoisesti tarjosi, heille .•• sopimus- 'ta, joka oli todellisuudessa paljoa ^huonompi niitä, jotka nälkiinnytetyt miehet Crow's Nest <*as8issa hyväksyivät. M Drumheller oli yhtenäinen. Propagandan, joukkokokouksien, jäsenistön konferenssien ja muiden keinojen avulla innostivat kommunistit miehet sellaiseen vastustukseen,. jota kaivosparoohit eivät kyenneet murtamaan Ja JoUa voitiin toivoa saatavan säilytettyä palkat ja työsuhteet paljoa parempina, kuin toisilla kämpiköillä, ja siten muodostivat ideologisenpa järjestöllisen pohjan ^täydelliselld, uudelleen. järjestäK-miselle. 'Kaikki nämä toiveet kuitenkin pirstouniivat, kun edellämainittu sopimus Shermanin ja kaivosparoonien välillä allekirjotettiin ja aiottiin syöttää^ kaivostyöläisillä, keskustelutta ja äänestyksettä siitä, tulisiko sitä hysäksyä tai ei. Vastustamaton vihamielisyys XJ.M. W. of A:ta kohtaan levisi heti kulovalkean tavoin ja vallotti kaikki Drumheller-laakson kaivostyöläiset Laaksossa toimitettiin äänestys, jossa valtavalla enemmistöllä päätettiin liittää voimat yhteen Crov^a Nest Passin kaivostyöläisten kanssa, jotka olivat tällävälin järjestyneet Mine Workers* Union of Canadaan. Lakkovartijat asetettiin kaiklUe kaivoksille ja huolimatta kaivosparoonien yrityksistä tuoda kaivoksille rikkureita autoilla ja maakuntapo-liisien suojeluksen alaisina, huolimatta lakkovar^ain joukkovangit- 'semisista, pelotteluista, lakon vartiointiin osaaottaneiden lasten pahoinpitelystä ja kaasupommien käytöstä, sulettiin kaivokset j a pidettiin sulettuina. Tätä on jatkunut kesäkuin 15 päivästä lähtien. Koko ajan ovat U.M.W. of A:n virkailijatsosottau-s tnneet kaivosparoonien parhaiksi liittolaisiksi. Julkisesti poliisien suojeluksen alaisena ajaen rikkureita kaivoksiin ja tuhlaten rahaa niinkuin vettä, yrittäes^n saada heikommat ainekset eroamaan lakkorintamasta, pelasivat flämä entiset radikaalit -mitä : häpeämättömintä osaa. Toiselta puolen ovat kaikki kommunistit olleet sekä piirin vir-kmlijain että kaivosparoonien hyökkäyksien kohteina ja ^män lisäksi sellaisessa asemassa, että heidän toiminnassaan on oltu näkevinään jotain Kommunistipuolueen ohjelmalle aivan päinvastaista. Toveri "fod Burns, joka johti rikkureita vastaan tehtyä hyökkäystä sillä kaivoksella, joka ensimäiseksi pantiin käyntiin poliisin suojeluksen alaisena, joka kerta toisensa jäl^ keen, poliisien julmista hyökkäyk sistä huolimatta, kokosi laJdcolaiset lakkoa vartioimaan, joka antai; itse petturi ShermanUle aimo selkäsaunan, minkä saatuaan tämä näki parhaaksi poistua^oko alueelta ja joka joutuu lokakuulla ylioikeuden eteen, cn' joutunut niin omituiseen asemaan, että hänen on ollut paljoa vaikeampi saada* j'»htpnsa alaiset miehet vakuutetuiksi siitä, että hän on kommunistisella kannalla, kuin johtaa heidät taisteluihin, joiden seurauksena heitä vangrittiin kaikkiaan liSO, useita haavote^iq, joista yhden arvellaan kuolevan, ja häntä itseään vastaan tehtiin useita murhayrityksiä. Mine Workers* Union of Canada, Johon CroVa Nest Passin kaivostyö*- Iäiset ovat järjestyneet, kutsui uu-delleenjärjestamis- konventsionin Calgaryyn syyskuun 28 päiväksi, jonka tuloksista ei vielä ole ehtinyt saapua tietoja. . On vielä olemassa* hnomattavasti sekaännustia ja väärinymmärrystä kommunistien"täss3 taistelussa ottamaan kantaan nähdeA ja monet läheisimmät kannattajamme, ja vieläpä muutamat .jäsenemmekin, ovat sitä mieltä, että koska me olemme ^eiiheisyydessä taistelleet militanttien takaisin 'U.M.*W. of A:han saamiseksi ja siinä pitämiseksi, niin meidän velvoHisautemme olisi nyt taistella kaikkea muuta vastaan^ Monet 'tovereistamme asettavat Iqr-syzoyksen seuraavasti: "Kun me kannatimme U-M.W. of Arta ja vastustimme sitä eroamista V. 1922, niin kuinka me tänään voimme kannattaa mitään toista järjestöä?" Nämä toverit eivät huomaa sitä tosfasiaa, että me emme taistelleet, saadaksemme vallankumoukselliset takaisin VMM. of A:han vain siksi, etta sitä kutsuttiin UJI.W. of AÄsi, vaan siksi, että se oli järjestö,' johon kaivostyöläisten suuret joukot kuuluivat;^ ainoa toimiva kai^ vostyöläisten järjestö Albertassa ja U.M.W. of Am ulkopuolelhi^olevat , vallankumoukselliset olivat, ammatti-yhdistydiackeen ulkopuolella olevia yuUaokumbuksellisia. Tapahtumat sitten huhtikuun 1924, Shermanin tahallinen petturi-politiikka ja hänen viimeinen yrityksensä pakottaa ne samat kaivostyöläiset Drumheller-laaksossa, jotka olivat yiiin hyvin taistelleet U.M. W. of A:n puolesta, 'hyväksymään hänen kaivosparoonien kanssa omin-lupinsa tekemänsä häpeällisen sopimuksen, ovia^t saaneet aikaan tilanteen, jossa U.;M.W. of Am kannattajat ovat .tänään, ei ainoastaan erossa kaivostyöläisten suurista jou kois^, vaan ihyös taistelemassa sellaisen puolesta, joka on aivan samaa kuin komppanian unionismi. Albertan ja Itäisen "British Columbian kaivostyöläisten kokoaminen yhteen' järjestöön on . askel eteenpäin siinä kehityksessä, mikä nyt näyttää välttämättömältä. Canadan kaikkien hiili- ja \metallikai-vostyöEisten järjestäminen yhteen koko Dominionia käsittävään järjestöön on Canadan Kaivostyöläisten Union lopullinen tarkotus. Tämä päämäärän saavuttaminen tulee tekemään kaivostyöläisistä vpimak-käimman taloudellisesi? järjestyneen ryhmän Canadan työväenliikkeessä, järjestöllisesti ja poliittisesti vapaan pelaamaan osaansa Canadan työläisten kokoamisessa taisteluun vallasta. Niiden maanviljelij^ia . lukumäärästä, joilla on uUcopublelk koottua pääomaa, saa ^sityksenf Thdysvat-loissa maanviljelijäin 'keskuudessa 1920 toimitetun väenlaskun tuloksista. Sen mukaan olivat yli miljoona omistajaa (41 pros. kaikista omistajista, jotka ilmottautuivat) sekä miljopnä vuokraviljelijää (47 pros, kaikista, jotka ilmottautuivat) ilman minkäänlaista maanviljelydco-kemusta ennen maanviljelykseen ryhtymistä. - Näiden uusien maanviljelijäin historiallinen tehtävä on pääaaassa Sosialidemokraateille. merkitsee tämä vain suurempien ja pienempien hiaanviljeiijäin kilpailua.' Eri kokoisten farmarien välinen taloudellinen kamppailu —siihen sisältyy heidän ymmärryksensä mukaan pikicuiriljeUjp r mikÄnä^^ misen koko salaisuus, ja niin he antautuvat loppumattomiin hedelmättömiin keskusteluihin. pien4;en maan-vilje^ ysyritysten voimasta ja kohtalosta. Kommunis^^^ taas eivät yoi käsittää asiaa niin ahtain piirtein, kun, kerran , käsitetään miten (inOip-puoilisen . koneiston kapitalismi on kehittänyt maataviljelevän-^ väestön riistämisekst On olemassa "muitakin huomioonotettavia suhteita kuin ne, jotka vallitsevat eri tuottajien välillä. Olisi kuitenkin typerää päätellä, että kilpailua' ei ole olemassa, eikä pienempien maatilojen häviötä suurempien vaikutuksesta; ^ Matta maistakaamme myös, että suurpääoman puoltajat mielellään näkevb. sellaisten Osimerkkien joutuvan.etualalle, jotta tuottajien; 'omaisuuteen tähdätyt imperialistisen kapitalisinin hyökkäykset"^Jäisivät •huomaamatta.^ Nykyiset maanviUelysta^ koskevia.t tilastot eivät anna meille ^öraa vaätausta kysymykseen: mi^n. sun-, ressa mittakaavassa häviävät pienemmät maanviljelijät suurempien vaikutuksesta? Vastauspa täytyy; etsiä kiinityslainoja käsittelevistä t i lastoista. ':/^:\^\,y^'•{^: Amerikan (Farm Mortgage Bank-ers Assbciationih tilastojen mukaan i)ousivat kiinnitykset vuoden 11S(S1 lopulla $8,044^000,000, jä olivat seuraavien ryhmien käsissä (000,000 jätetty pois): iVakuutusyhtiöillä >$i247 eli 15^ros. •Farm Mortgage 'Bankers Ass. . . 2,000 eli 25 pii>s. Muilla iainausyhti- ^ öUIä 1200 eli 15 pros. Liittohan, maanviljelys laina järj. . 497 eli 6 pros. Paikal. sijottajiUa, lainaaj. ja pank. 3000 eli 39 prbs. \ Yhteensä . . . . . . $8044 eli 100 pros. On selivää, että kaikki maanviljelijät, joiden omaisuus on kiinni^kr sessä, kuuluvat viimemainittuun ryhmään. He vaikuttavat siis vain johonkin osaan tuosta, kiinnityslainojen yhteissummasta. Miten suuri osa tästä kuulun pankeille, paikallisille kauppiaille, Njotka hyötyvät maanviljelijäin taloudellisesta riippuvaisuudesta, sekä muille ^aanvil-jelystuotannon ulkopuolella ole^dUe aineksille, sitä ^ voida tarkalleen skada sel\nlle. M i t e n xöaattomaku jonknminea'^ . tapalitaQ Tiedehän äis, etta nma.^ sekä maanviijelyspäaoma keskittyy niiden käsiin, : jotka . eivät mitään tuota. Yhdysvaltain , maan^viljelysdeparte-menttikään ei voinut tätä tosiseikkaa salata. Tämän departementin arvioiden niukaail on kaikki pääoma ; maanviljelyksessä (kaikkea maanviljelijän omaisuutta, lukuun-otettuna maa, - pidetään tässä pääomana) ^ alentunut arvossaan huomattavasti, johtuen hintojen alentumisesta, • rappeutumisesta ja hävityksestä, laskien $79,607,000,000 >. 1919—20 niin, alas kuin ] .$59,409>- 000,000 vuosina 1923—24. Voimme pitää tätä, alentumia nykyisen maanviljelyksessä Vallltsi|- van^-kriisin ilmaisumuotona. .Mutta i»mä kriisi ei yjksistään s^ljtä maanviljelyksessä ilmenevää tätkeää ke-hitysmuotoa — jota., uinii,;, maanviljelijäin maattdipaksi joutumista, tämä kriisi ei saanet alulle, vaan joka kulkee sen lävitse jyrkkäpiirteisenä. SelittÄäksemme ] tämän ilmiön on meidän muistettava, että pienien maanomistajien ja vuokraajien on korvattava lähes k ^ d d tappiot ja et^ viiden vuoden Joilutfua jää heille vain vähäinen oäa siitä pääomasta, jolla he alkoiVatv Vuosina 1919 —20 niaanviljel^spääomah arvo (lu-kuunotettuna ^aa) nlkopuolisten käsissä, jotka ovat pääasiassa raha-kapitalisbeJOA^ li;, nqip 39 pros.; kokonaissummasta, mutta : vuosina 1923^^24 omistivat he jo ^^4 prbs. Vaikka Yhdysvaltain maanviljelyä-departementin julkasemat numerot, .ovat oikeita, ei hiistä kuitenkaan' voi saada selvää :kti'vaa siitä nopeudesta, millä pienviljelijä joutuu häviöllä, eikä myöskään tämän seikan merkitystä luokkatabteluui^ nähden. Niiden perusteella 'voimme •vaan arvostella ^lannetta vejrtaäm^la sitä vissien määräaikojen kuluttua; niistä ei aina huomaa, mitkä tekijät vaikuttavat tähän tilanteeseen. poisjoutuneiden maanviljelijäin tilalle tuleminen ja maattomaksi jou-tumisprösessin jatkaminen. Ja, kun näitä uusia tulokkaita on niin suunnattoman paljon, ei mitenkään voi saada todellista kuvaa niiden maan- .viljelijäin jpaljoudesta, jotka joutuvat kokonaan-häviölle. , Mutta meille^ on hyvin tärkeää saada mahdoUisimman txurkat tiedot pienviljelijän häviöprosessin eri vaiheista ja sen todellisesta laajuudesta. Rahakapitalinnin vallan UtaSntymi-nen xnaatalondetsa Ei-tuottajien sijotukset maataloudessa lisääntjrvät kaikkialla. On olemassa korporatsionien farmeja, joita finanssilaitokset raha3tava^*a joissa käytetään palkallisia hoitajia ja palkkatyöläisiä. Nämä ovat muodoltaan ja sisäisesti kapitalistisia liikeyrityksiä. Ei vähempää kuin 7,428 tällaista maanviljelyskorporat-aidniä tiedetään olevan Yhdysvalloissa. Maatalouden kohottaminen ei ole kapitalistien tarkotusperänä, he eivät välitä muusta kuin voitoista. Niin kauan, kun pienten tuottajien riistän^ässä tarjoutuu sille voittoja (ylituotannon ja anastetun maan muodossa), rahakapitaali tulee olemaan hyvin varovainen, alkaessaan omia maanviljelyshankkeitaan, ^ ' Suuremmassa mittakaavassa tapahtuvalla kapitalistisella maanviljelyksellä on monta vaikeutta edessään. Sääntönä on, että sellaiset farmit eivät ilmesty rinta rinnan pienien n.k. "riippumattomien" farmarien kanssa, .; vaan kohoavat ne pienempien tuottajien haudoille. Katsoessamme asiaa luokkataistelun kannalta, huomaamme siihen sisältyvän lukemattomia ristiriitaisia, virtauksia. Ne vievät kaikki luokkataistelun kärjistymiseen. Esittämiemme taloudellisten muutosten pinnalla esiintyvä ; rauha on vaan merkkinä siitä, et^ä pinnan alla'on ainetta, joka ennemmin tai myöhemmin räjähtäÄ>^ ilmeille, tehden suuria muutoksia. — - O . Pr^edin. Mukaellen, suom. :?-f vMM^wfM:A SUOMEEN O S L O H TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canad^ laisen reittimme osaksi oh tullut on yhtiö lisännyt seuraavani^ kavuoron H a l i f a z i s t s snonian Skasdiaaaviaan. ] Piirjehdaks^t HaUfazista, N . S. S . / S . H E L L I Q OLAV, Jo.alal£non S p. ALENllETin- K O L M A N N E N M J O K AN edestalttistön matlcain hinnat Sa«stiikSa $45.50 jä ostakaa edestakainen piletti Turkan» Hankoon, Helsinkiin tai M^rianhaminaan $183.0a Erinomaiset mukaviindet ^ofinannessa luokassa^ Hytteiä 2 j a 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä niin aikaisin kuin mahdollista. . C A N A D A S S A MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var-ten Suomesta myydään kaikkialle Canadaan. Iiähempiä/tietoj& saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie-hen puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin: SCANDÖfAVIAN-AMERICAN UNE 461 Main St. Winnipeg.Can. 31 Upper Water St., Halifax, Caa. E R I C H J . KORTE, - Port Arthur, Ont., Cau. J . V . K A N N A S TO Box 69, Sndbnry, O n t , Can. Uudet maanviljelijät ja maa{ttoniali^ jontuniisproseBsin^ j a t k u m i n e n On olemassa lukuisia virtoja; jot-ja kulettavat maäimljelykseeh uutta pääomaai ja uusia maanviljelijöitä.' Viimemainittuja' luo ei vain maa-elämän viehätys,'vaan myöskin vas-tenmi^ Jisyys kanpunldelämää kohtaan. 'Vapaasti, asuttavaksi annettujen maiden loppuminen, korkeat vuokrat ja maitten hinnat, keskitetyn maanomistuksen alaisena tapahtuva maanviljelijäin lisääntynyt riis-täntä — tarvikkeiden vaihdon alalla tapahtuvan hjrvin järjestetyn riiston lisäksi, maan palasteleminen palkkatyöläisten ja vookraajien viljeltäväksi, kaikki tämä <>n omiaan vähentämään uusien: maanviljelijäin ilmestymistä, mutta se ei voi dtä kokonaan lopettaa. Monet niistä, joiden on onnistunut ammattitöissä koota pieni omaisuus, katselevat möhdollisuutta vapautua, taloudellisesta riippuvaisuudesta. He lähtevät kulkemaan ma^udulle, josta toivovat löytävänsä turvaa. ' Kannat nnehnat peitfövät näkyvistä todellisuuden, joka loppujen lopukn mer- Idtsee alfetnmisteV^ rahakapitalismin määräämisvallan alaiseksi. VUODEN 1905 VALLANKUMOUKSEN MUISTOPÄIVÄ Neuvostoliiton VToimeenpanevan Ke8kuskorait«y,n puhemiehistö- ^n päättänyt - viettää/Vuoden fldOt^yal' latakumouksen 20 vuotispäivää jou-^ lukuun 20 pnä, jolloin Moiskovan työläiset alkoivat'kapinan. ^ TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE Halifaxisto Suomeen (Göteborgin kautta) 8—^9 vuorpkaudem. TURICTIMATKAT HALVAT K O L M A N N E S S A LUOKASSA Suomeen j a takailin Canadaan maksavat nyt edestakaisin yhteensä vain 186 dollaria, siis Vain 93 DoUaria yhtä ylikulkua kohti Toisessa luokassa maksaa kumpikin matka $166 ja cabin luokassa $170. i / • . „ , .\ . „ _. Matka alkaa ja päättyy linjan omilla laivoilla. Ei mitaan tulli-tai passitarkastuksia eikä mitään muita viivytyksiä Ruotsissa. TUatkaa hyttipaikat nyt. N E W Y O R K I S TA Lauantaina syysk. 19 p. Tiistaina lokak. 13 p. DROTTNINGHOLM STOCKHOLM Lauantaina lokak. 24 p. mOTTl^GnOlM •Tiistaina marrasfc 17 p. S'^^^ •Torstaina jouluk. 3 p. , DROTTjmmÖLM Keskiviikkona joulufc. 9 p. GRIPSHOLM •Torstaina tammikl 5 p. STOCKHOLM GOTHENBURG Syysk. 5 y. Syysk. 26 p.» Lokak. 7 p.* Lokak. 30 p.* Marrask. 14 p.» MarrasL21p. Jouluk. 17 p.* Käypi Halifaxissa. Tarkempia tietoja, neuvoja ja piletit saaden.lähimmältä pai-kallisasiamieheltä tai osotteella SWEraSH iUMERrc LINE S18 S t Catl^erjno S l r e e l , W e t t , Montreal, Que. «r , 470 M a i n S t , Wi^nipea, »|an. ^1 Upper S t . , HaUfax, N . S . 73^ Moiiroe S t , Detroit, Mich. ethjloor. J° V . K A N N A S T O , ERICK J . KORTE, Box 69, Sudbnry» O n t , C a n . Pori Arthur, Ont, Cap. Idän kutomäteollisuudessa on työläisten prikkoja kautta linjan •«dime aikoina lask^ti^ 10 pros. ja ~ missä tuota laskua ei jb ole toiineehpan-tu, tullaan se lyhyen ajan kuluessa tekemään. • On siis asianmukaista kutomapa-robnien voittojen- valossa, katsoa, missä määrin tuo lasku ; on osutettu. Käsrtämme sen puolen valaisemiseksi Färmareitten ' Kansallisen Nieuvostoi^ toimittamaa tutki-mt:^ ta, joka. osottaa seuraavaa: V. 1923 "änaitsi" American Woo-len Co. ^13.32 kuUekin $iOO, osakkeelle sen ulkona olevasta $50,000,- bÖO. etuoikeutetusta pääomasta, mikä, sarjottäin vetää 7, pros. korkoa ja $8.«i5 kullekin $100. nimellisarvoa kantavalle tavalliselle osakkeelle, joit^ on ulkona $40,000,000:n edestä. • Pacific Mills puuvillatehdas kör-poratsionilla oli jouluk. 31 p., 1923 ulkona $40,000,000 :n edestä osakkeita. Niitten nimelli3arvo^oni$lQ0.> kappale jakullekin osakkeelle jaef£iin, 'ynosivbittoai$9.23. Tuo osakepääoma kuitenkin moneen kertaan vesitettyä monien osakkeissa voittojeri jakamisen kautta. Kauppadepartemen-tin tilastot osottavat iiäet^ että tämä korporatsioni on osakkeittensa omistajille jal^nbt voittoa osakkeissa seuraavasti: Jouluk. 20 p., 1912 200 pros. alkupexaiselle sijptukselle; maalisk.: 1 p., 1917 täten turvotetulle'osakepääomalle 25 pros. ja sitten täten .turvotetulle osakepääomalle jouluk. 27 p.» 1922^^00 pros.i joten osakepääoman, vesitys kokonaisuudessaan nousee huikeaan summaan. Sille sitten jaetaan 9.23 ^ros. voittoa ja sitä työläisten palkkojen polkemisen*' kautta koetetaan yhä edelleen turvottaa. v> Mutta jatkakaamme, tuota tilaston julkaisemista: The William Whitman Company, joka kontrolloi ^kokonaista liutaa villa-iy ja pi^uvillatehtaita, jakoi $i;ä^,0Ö0,OOO. käsittävälle tavalliselle pääomalleen kutakin $100. /osaketta kohden voittoa V. 1923 $15.19 ja kullekin etuoikeutetulle osakkeelle, joits. käik^aan on ulkona $7,500,- OOOm edestä, $32:31. ' Senaati»tri Butler, republikaani-puolueen puheenjohtaja ja/kutbma-tuotteitten suojelustullieh ylimäinen ^appi Massachusettsin yaltiostaylcon-trolloi seuraavat ' kutomakbrporat-sionit, joitten. voittotjilasto on seuraava: yI '"• 1. The Buttler Mills,-New Bed-fordissa. Ulkona ' oleva piääoma $2,300,000. V. 1923; jakoi elok. i5:stä p. V. 1919 vaina helmik. 15 :een p. v. 1924 kesMmää]^ voittoa vuodessa 8 pros. ja sen lisäksi ylimääräiset käteisvoitot, ;^0 pros., marrask. 15 !>., 1919 ja elok. 14 p., 1920. 2. The New iBedfoyd Cotton Mills Corporation.^ Muodostettiin-;V.- 1919 $750,000. ^oikeutetulla pääomalla,' joka vetää: 6 prosi sarjottäin kohoavaa korkoa ja $1,050,000. tavallisella pääomalla. Kutomatyö-läisten suurena lakkovuonna 1922 tälle tavalliselle päädmalle jaettiin jouluk. 13 p. v^tto-osinköa"^^ 200 prosenttia. 3. The Quissett Mill, New Bed-fordissa. - Tavallinen osakepääoma $2,000,000. Etuoikeutettu pääoma $305,000., mikä vetää jsarjottain kb^ hba\<aa 6. pros. korkoa. Mairask. IBstä p. lukien V . 1921 aina helmik. 15:een p. V i 1924 se maksoi vuosineljänneksittäin 2 giros. käteis^ osinkoa j a sen lisäkd turvotti osa* kepääomaansa jakamaÖa voittoja osakkeissa seuraavasti: Sekä v. 1917 että v. 1918 kumpanaiUn 20 pros.j V / W19 50 pros.; v. 1920 taa-' sen 20 pros. ja v." 1922 kokonaista 110 pros. Ja täi^n lisäksi Oli täflä Copper Ciiffilaiset PUtäytykää puotiin, jossa on kaikenlaista ensiluokan ruokatavaraa päivän halvimpiin bintoi* hin. 7 Finland S t Phone 104 Siidlmry,Oni Olemme avanneet autokumien kor-jausjiikkfeen joten otamme nyt vas-taapikaikenlaiäta autokumien ja si-säkiamieh korjausta, g Tyydyttnvaityy» taataan. korporafeionilla jouluk. 31 p», 1923 varausta IdjiÄtUsta varten $1,529.- 002.- ja ^/Mausta voitto ja tappiotilillä" $1,049,131, eli yhteenä a-lattua voittoa jakamattomana 578,133. Tätä luetteloa voisi jatkaa loppumattomiin^ sflla katomateoUisundtö-sa lasketut voitot työläisten ja » J ' luttajien kustannukseUa tariffim^J-rin suojassa ovat räikeämmat, 1»^ nriUään muuna teollisuuden alaua. Mutta kaikesta tästä ^^oha^^ •kbetetaan kapitalistien itsen» tronoimassa sanomalehdistössä taa.yleisö uskomaan, etta^^ tehtaat tuottavat tappiota .da kUpaiUa ulkomaitten kan^ j.n.e., j.n.e.. Jotta sen kautto Jäisi julkeille työläistenjatt^ laskuille saada ipnKnlaista ^ tusta asiaa tunt^ttoman^^snm^ yleisön silmissä ja polnseja ja ^ jouHcoja työläisiä tomtt^^ loin nälkä ne ajaa l a ^ * » * '^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 1, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-10-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus251001 |
Description
Title | 1925-10-01-02 |
OCR text |
Se taistelu, jonka läpi Albertan
kaivostyöläiset ovat viimeisen vuoden
kuluessa kulkeneet, on oliot
. niin monimutkainen ja monivaiheinen,
että ryhtyessään käsittelemään
sitä yhdessä lyhkäsessä kixjotukses-
B3, ei tahdo oikein tietää mistä al-kaisL
Tämä on sitä vaikeampaa, koska
viimeaikaisia tapahtumia täydelleen
ymmärtääkseen, täytyy pUa melko
hyvin selvillä siitä taistelusta, joka
tässä piirissä käytiin v. 1&19, piirin
uudelleen järjestämisestä vv.
1922—23 ja sen asteettaisesta hajoamisesta,
kun entinen radikaali
Sherman meni yhä enemmän ja
enemmän Lemsin ja kaivosparoo-nien
puolelle ja kääntyi lopulta niitä
militantteja vastaan, jotka valit-eivat
hänet piirin presidentiksi
tMuistot~ tästä viimeisestä vaiheesta,
joka on juuri päättymässä kaivosmiesten
konventsioniin, jossa tullaan
panemaan alueelle koko alueen
uudelleen järjestäminen, ovat mui^
toja työläisten julkeasta pettämisestä
j a näideJi «amoJQU työläisten ankarista
taisteluista kaivosporhojen
ja uniön virkailijain yhdistyneitä
voimia vaataan.
Vuoden 1924 lakko
Se alkor' huhtikuun ensimainen
pMvä, kun kaivostyöläiset kävivät
taisteluun palkkojensa alentamista
vastaan. Mikäli union virkailijat
olivat kyseessä, käytiin tätä taistelua
perin vastahakoisesti alusta alkaen
ja, kun jotkut kaivosten omistajat
ruskeanhiilen alueella lupasir
yat maksaa ^ Untisen palkau <$7.50
l»äivältä siksi, kunnes, uusi sopimus,
tehdään ja tulee voimaan, hsrväk-syttiin
heidän tarjoujlssensa »ja 'jotet-'
tiin I^ytäntöön seurauksiltaan turr
aniollinen politiikka erillisten sopimuksien
tekemiseksi.
-Buskealla hiilellä oli vain hyvin
ArähSn -kysyntää, ja ne puolen tusinaa
kalvosta, joissa tehtiin työtä
näiden erillisten sopimuksien alaisena,
kykenivät helposti tyydyttämään
kaiken kysynnän. Kaivos|pn
omistajat (jotka kalkki olivat. jäTjr
jeslyneet' W«stem ColTiery Mana-gers
Associationiin) olivat tätob tni-vatut
siltä vaaralta, että yhdysvaltalainen
' hiili vallottaisi markkinat
aavikoilla^ samalla kun kuva usei;
^en satojen imiestesp työskentelemisestä
erillisten sopimuksien alaisina
jatkuvasti iheifcenti lakkolaisten' tijis-telutaimoa
ja sai voiton saavutta-,
misen näyttämään yhä mahdottomammalta.
>
M&rraakuun 10 p. loppui lakko,
miesten-rhyväksyeasä $1.17 palkan-
^alenhuksen päivää kohden. Tämä
«i voinut f)lla muuta kuiii välirauha,
johon '^Ivosten-^omistajat suostuivat
siksi) että ruskean hiilen kaivosten
käyttaminien oli välttämätöntä
kylmäin ilmaln johdosta lisääntyvän
kysynnän tähden.
Pehmeänhiilen alueen kaivosten
omistajat hyväksyivät;f'sopimuksen*',
tietäen, sen antavan heille tilaisuuden
uudelleen hyökätä kaivosmiesten
palkkoja vastaan kullakin käm-piköllä
erikseen. ; ^
(I^tea IcalTostyolaiset petettiin
-Kaivosparoonit alkoivat hyökkä-.
yksenäärFemiessä, joka on yksi suurimpia
kämpiköitä piirissä ja sijaitsee
Elk-laiaksoäsa,>joka liittää €row's
Nest Passin British €olumbiaän. Se
on vanha kämpikko, jolla suurin
osa kaivostyöläisten perheistä omistaa
oman kodin tai ponnistelee sen
eaamiseksL Yhtiö, joka tämän käm-pikön^
iuuvoksia käyttää, pitää myös
kaivok^a käynnissä Michelissä, noin
kahdenkymmenen mailin päässä iPer-niestä.
Kummallakin' kämpiköllä
työskentelee noin tuhannen miestä.
Lakon loputtua siirretyin useita
Feimiessä olevia miehiä työhön Micheliin,
4o$3a työt olivat täydessä
käyni^ssäl Ferniessä ei alotettu töitä.
Miehiä , kehotettiin menemään
muualle^ selittäen, ettei ^hiiltä svoida-kaivattaa
sillä palkalla,' mistä oli
juuri sovittu j a miesten keskuudessa
alettiin harjottaa salakavalaa propagandaa.
Heille selitettiin, että
Northern rautatieltä saataisiin suur
i hiilitilaus, jos he vaan hyväksyisivät'
pienen palkanalennuksen.
. Miehet kestivät tätä kuukauden.
'Eräänä päivänä kuitenkin its$ itsensä
: nimittämä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-10-01-02