Vapaus, October 1, 1925

              Se taistelu, jonka läpi Albertan
kaivostyöläiset ovat viimeisen vuo­den
kuluessa kulkeneet, on oliot
. niin monimutkainen ja monivaihei­nen,
että ryhtyessään käsittelemään
sitä yhdessä lyhkäsessä kixjotukses-
B3, ei tahdo oikein tietää mistä al-kaisL
Tämä on sitä vaikeampaa, koska
viimeaikaisia tapahtumia täydelleen
ymmärtääkseen, täytyy pUa melko
hyvin selvillä siitä taistelusta, joka
tässä piirissä käytiin v. 1&19, pii­rin
uudelleen järjestämisestä vv.
1922—23 ja sen asteettaisesta ha­joamisesta,
kun entinen radikaali
Sherman meni yhä enemmän ja
enemmän Lemsin ja kaivosparoo-nien
puolelle ja kääntyi lopulta nii­tä
militantteja vastaan, jotka valit-eivat
hänet piirin presidentiksi
tMuistot~ tästä viimeisestä vaihees­ta,
joka on juuri päättymässä kai­vosmiesten
konventsioniin, jossa tul­laan
panemaan alueelle koko alueen
uudelleen järjestäminen, ovat mui^
toja työläisten julkeasta pettämises­tä
j a näideJi «amoJQU työläisten an­karista
taisteluista kaivosporhojen
ja uniön virkailijain yhdistyneitä
voimia vaataan.
Vuoden 1924 lakko
Se alkor' huhtikuun ensimainen
pMvä, kun kaivostyöläiset kävivät
taisteluun palkkojensa alentamista
vastaan. Mikäli union virkailijat
olivat kyseessä, käytiin tätä tais­telua
perin vastahakoisesti alusta al­kaen
ja, kun jotkut kaivosten omis­tajat
ruskeanhiilen alueella lupasir
yat maksaa ^ Untisen palkau <$7.50
l»äivältä siksi, kunnes, uusi sopimus,
tehdään ja tulee voimaan, hsrväk-syttiin
heidän tarjoujlssensa »ja 'jotet-'
tiin I^ytäntöön seurauksiltaan turr
aniollinen politiikka erillisten sopi­muksien
tekemiseksi.
-Buskealla hiilellä oli vain hyvin
ArähSn -kysyntää, ja ne puolen tusi­naa
kalvosta, joissa tehtiin työtä
näiden erillisten sopimuksien alai­sena,
kykenivät helposti tyydyttä­mään
kaiken kysynnän. Kaivos|pn
omistajat (jotka kalkki olivat. jäTjr
jeslyneet' W«stem ColTiery Mana-gers
Associationiin) olivat tätob tni-vatut
siltä vaaralta, että yhdysval­talainen
' hiili vallottaisi markkinat
aavikoilla^ samalla kun kuva usei;
^en satojen imiestesp työskentelemi­sestä
erillisten sopimuksien alaisina
jatkuvasti iheifcenti lakkolaisten' tijis-telutaimoa
ja sai voiton saavutta-,
misen näyttämään yhä mahdotto­mammalta.
>
M&rraakuun 10 p. loppui lakko,
miesten-rhyväksyeasä $1.17 palkan-
^alenhuksen päivää kohden. Tämä
«i voinut f)lla muuta kuiii välirau­ha,
johon '^Ivosten-^omistajat suos­tuivat
siksi) että ruskean hiilen kai­vosten
käyttaminien oli välttämätön­tä
kylmäin ilmaln johdosta lisäänty­vän
kysynnän tähden.
Pehmeänhiilen alueen kaivosten
omistajat hyväksyivät;f'sopimuksen*',
tietäen, sen antavan heille tilaisuu­den
uudelleen hyökätä kaivosmies­ten
palkkoja vastaan kullakin käm-piköllä
erikseen. ; ^
(I^tea IcalTostyolaiset petettiin
-Kaivosparoonit alkoivat hyökkä-.
yksenäärFemiessä, joka on yksi suu­rimpia
kämpiköitä piirissä ja sijait­see
Elk-laiaksoäsa,>joka liittää €row's
Nest Passin British €olumbiaän. Se
on vanha kämpikko, jolla suurin
osa kaivostyöläisten perheistä omis­taa
oman kodin tai ponnistelee sen
eaamiseksL Yhtiö, joka tämän käm-pikön^
iuuvoksia käyttää, pitää myös
kaivok^a käynnissä Michelissä, noin
kahdenkymmenen mailin päässä iPer-niestä.
Kummallakin' kämpiköllä
työskentelee noin tuhannen miestä.
Lakon loputtua siirretyin useita
Feimiessä olevia miehiä työhön Mic­heliin,
4o$3a työt olivat täydessä
käyni^ssäl Ferniessä ei alotettu töi­tä.
Miehiä , kehotettiin menemään
muualle^ selittäen, ettei ^hiiltä svoida-kaivattaa
sillä palkalla,' mistä oli
juuri sovittu j a miesten keskuudes­sa
alettiin harjottaa salakavalaa pro­pagandaa.
Heille selitettiin, että
Northern rautatieltä saataisiin suu­r
i hiilitilaus, jos he vaan hyväksyi­sivät'
pienen palkanalennuksen.
. Miehet kestivät tätä kuukauden.
'Eräänä päivänä kuitenkin its$ it­sensä
: nimittämä <tai kaivosparoo-nien
nimittämä) komitea meni jsän-niston
puhejfle, pyytäeiv. että alet­taisiin
npvottelemaan siitä, millä
pohjalla / työt' kaivcVsilla voitaisiin
alkaa.
r Loppu ou; pitkä juttu, mutta voi­daan
helposti ymmärtää. Jou^Eoko-koukset,
joissa puhujana esiintyi m.
m. Jcäivoksien ylijohtaja, se, että toi­silla
^«tmpikS t$htiin:töitä ja^sa*
Kiri. T I M B U CK
lakavala propaganda, jolla miehille
selitettiin p^kanalennuksen hyväk­symisen
merkitsevän sitä> ^että he
saavat tehdä työtä viisi päivää vii­kossa,
lopulta murti miesten vas­tustuksen
ja joulukuun 14 p. hy­väksyttiin
päiväpalkaksi $5.20, kai­vosmiehet
erosivat 'U.M.W. of A s ­ta
ja piiri 18 hajoaminen oli alka­nut
Femie olisi voitu pelastaa. Sa­dat
kaivosmiehet piirissä olisivat
voineet mennä Femien kämpiköUe
ja luja lakko vartiointi' siellä, koko
piiriä kästtävän lakoh tukemana
olisi voinut pelastaa tilanteen. Aa­vikolla
osotti lämpömittari tällöin
kolmeakymmentä astetta alapuolella
nollan ja kaikki ruskeanhiilen kai
vokset olivat täydessä käynnissä.
Päättävä esiintyminen tällä kertaa
olisi tuottanut yhden kahdesta tu-
'loksesta: Westem Colliery Mana-gers
Association olisi pakottanut
Crow*s Nest Pass Corn (Ferniessä)
noudattamaan piirissä tehtyä sopi­musta
tai viimeksi mainittu Nolisi
eronnut Westem Colliery Managers
Associationista ja kaivosparoonien
järjestö olisi jakautunut kahtia.
Tämän asemesta piirin virkailijat
kuitenkin auttoivat käivosparooneita
kaikin keinoin^ Sherman kierteli
kämpiköitä toiselle piirissä, selos­taen
tilannetta perin synkin värein
-ja toivossa tyynnyttää kaivosparoo-neja,
alettiin propageeraamaan uu­den
palkanalennuksen hyväksymi­sen
puolesta, j o s^ piirin virkailijat
menivät niin pitkälle, että ryhtyi­vät
neuvottelemaan kaivosparoonien
kanssa palkkojen alentamisesta.
Tällävälin toteuttivat kaivosparoo­nit
suunnitelmaansa. Kä|(Qpikkd toi-senisa
jälkeen hyväksyi palkkojen
alennuksen ja erosi kaivosmiesten
järjestöstä, kunnes kesäkuun alkuun
mennessä U.M.W. of A:3ta oli eron­nut
kaikki, paitsi Drumheller-laak-son
ja Pohjois-Albertan kämpiköillä
työskentelevät kaivostyöläiset.
Uudelleen jSrjestamini^n vaiko
komppanian nnioniami
' Tänään taistölevat jJiirin' kaivos­työläiset
kahta vihollista Vastaan.
UM.Vr. of A:n hajottua kaikilla,
paitsi kolmella pehmeänhiilen käm­piköllä,
meni Sherman Bed Deer-laakson
(Drumhellerin ja srmpäris-tön)
kaivosparoonien puheille ja va­paaehtoisesti
tarjosi, heille .•• sopimus-
'ta, joka oli todellisuudessa paljoa
^huonompi niitä, jotka nälkiinnyte­tyt
miehet Crow's Nest <*as8issa hy­väksyivät.
M
Drumheller oli yhtenäinen. Pro­pagandan,
joukkokokouksien, jäse­nistön
konferenssien ja muiden kei­nojen
avulla innostivat kommunistit
miehet sellaiseen vastustukseen,. jo­ta
kaivosparoohit eivät kyenneet
murtamaan Ja JoUa voitiin toivoa
saatavan säilytettyä palkat ja työ­suhteet
paljoa parempina, kuin toi­silla
kämpiköillä, ja siten muodosti­vat
ideologisenpa järjestöllisen poh­jan
^täydelliselld, uudelleen. järjestäK-miselle.
'Kaikki nämä toiveet kuitenkin
pirstouniivat, kun edellämainittu so­pimus
Shermanin ja kaivosparooni­en
välillä allekirjotettiin ja aiottiin
syöttää^ kaivostyöläisillä, keskuste­lutta
ja äänestyksettä siitä, tulisiko
sitä hysäksyä tai ei.
Vastustamaton vihamielisyys XJ.M.
W. of A:ta kohtaan levisi heti kulo­valkean
tavoin ja vallotti kaikki
Drumheller-laakson kaivostyöläiset
Laaksossa toimitettiin äänestys, jos­sa
valtavalla enemmistöllä päätet­tiin
liittää voimat yhteen Crov^a
Nest Passin kaivostyöläisten kanssa,
jotka olivat tällävälin järjestyneet
Mine Workers* Union of Canadaan.
Lakkovartijat asetettiin kaiklUe kai­voksille
ja huolimatta kaivosparoo­nien
yrityksistä tuoda kaivoksille
rikkureita autoilla ja maakuntapo-liisien
suojeluksen alaisina, huoli­matta
lakkovar^ain joukkovangit-
'semisista, pelotteluista, lakon varti­ointiin
osaaottaneiden lasten pa­hoinpitelystä
ja kaasupommien käy­töstä,
sulettiin kaivokset j a pidet­tiin
sulettuina.
Tätä on jatkunut kesäkuin 15
päivästä lähtien. Koko ajan ovat
U.M.W. of A:n virkailijatsosottau-s
tnneet kaivosparoonien parhaiksi
liittolaisiksi. Julkisesti poliisien suo­jeluksen
alaisena ajaen rikkureita
kaivoksiin ja tuhlaten rahaa niin­kuin
vettä, yrittäes^n saada hei­kommat
ainekset eroamaan lakko­rintamasta,
pelasivat flämä entiset
radikaalit -mitä : häpeämättömintä
osaa. Toiselta puolen ovat kaikki
kommunistit olleet sekä piirin vir-kmlijain
että kaivosparoonien hyök­käyksien
kohteina ja ^män lisäksi
sellaisessa asemassa, että heidän toi­minnassaan
on oltu näkevinään jo­tain
Kommunistipuolueen ohjelmalle
aivan päinvastaista.
Toveri "fod Burns, joka johti rik­kureita
vastaan tehtyä hyökkäystä
sillä kaivoksella, joka ensimäiseksi
pantiin käyntiin poliisin suojeluksen
alaisena, joka kerta toisensa jäl^
keen, poliisien julmista hyökkäyk
sistä huolimatta, kokosi laJdcolaiset
lakkoa vartioimaan, joka antai; itse
petturi ShermanUle aimo selkäsau­nan,
minkä saatuaan tämä näki par­haaksi
poistua^oko alueelta ja joka
joutuu lokakuulla ylioikeuden eteen,
cn' joutunut niin omituiseen ase­maan,
että hänen on ollut paljoa
vaikeampi saada* j'»htpnsa alaiset
miehet vakuutetuiksi siitä, että hän
on kommunistisella kannalla, kuin
johtaa heidät taisteluihin, joiden
seurauksena heitä vangrittiin kaikki­aan
liSO, useita haavote^iq, joista
yhden arvellaan kuolevan, ja häntä
itseään vastaan tehtiin useita mur­hayrityksiä.
Mine Workers* Union of Canada,
Johon CroVa Nest Passin kaivostyö*-
Iäiset ovat järjestyneet, kutsui uu-delleenjärjestamis-
konventsionin Cal­garyyn
syyskuun 28 päiväksi, jonka
tuloksista ei vielä ole ehtinyt saapua
tietoja. .
On vielä olemassa* hnomattavasti
sekaännustia ja väärinymmärrystä
kommunistien"täss3 taistelussa otta­maan
kantaan nähdeA ja monet lä­heisimmät
kannattajamme, ja vielä­pä
muutamat .jäsenemmekin, ovat
sitä mieltä, että koska me olemme
^eiiheisyydessä taistelleet militant­tien
takaisin 'U.M.*W. of A:han saa­miseksi
ja siinä pitämiseksi, niin
meidän velvoHisautemme olisi nyt
taistella kaikkea muuta vastaan^
Monet 'tovereistamme asettavat Iqr-syzoyksen
seuraavasti:
"Kun me kannatimme U-M.W. of
Arta ja vastustimme sitä eroamis­ta
V. 1922, niin kuinka me tänään
voimme kannattaa mitään toista
järjestöä?"
Nämä toverit eivät huomaa sitä
tosfasiaa, että me emme taistelleet,
saadaksemme vallankumoukselliset
takaisin VMM. of A:han vain sik­si,
etta sitä kutsuttiin UJI.W. of
AÄsi, vaan siksi, että se oli järjes­tö,'
johon kaivostyöläisten suuret
joukot kuuluivat;^ ainoa toimiva kai^
vostyöläisten järjestö Albertassa ja
U.M.W. of Am ulkopuolelhi^olevat
, vallankumoukselliset olivat, ammatti-yhdistydiackeen
ulkopuolella olevia
yuUaokumbuksellisia.
Tapahtumat sitten huhtikuun
1924, Shermanin tahallinen petturi-politiikka
ja hänen viimeinen yri­tyksensä
pakottaa ne samat kaivos­työläiset
Drumheller-laaksossa, jot­ka
olivat yiiin hyvin taistelleet U.M.
W. of A:n puolesta, 'hyväksymään
hänen kaivosparoonien kanssa omin-lupinsa
tekemänsä häpeällisen sopi­muksen,
ovia^t saaneet aikaan tilan­teen,
jossa U.;M.W. of Am kannat­tajat
ovat .tänään, ei ainoastaan
erossa kaivostyöläisten suurista jou
kois^, vaan ihyös taistelemassa sel­laisen
puolesta, joka on aivan sa­maa
kuin komppanian unionismi.
Albertan ja Itäisen "British Co­lumbian
kaivostyöläisten kokoami­nen
yhteen' järjestöön on . askel
eteenpäin siinä kehityksessä, mikä
nyt näyttää välttämättömältä. Ca­nadan
kaikkien hiili- ja \metallikai-vostyöEisten
järjestäminen yhteen
koko Dominionia käsittävään järjes­töön
on Canadan Kaivostyöläisten
Union lopullinen tarkotus. Tämä
päämäärän saavuttaminen tulee te­kemään
kaivostyöläisistä vpimak-käimman
taloudellisesi? järjesty­neen
ryhmän Canadan työväenliik­keessä,
järjestöllisesti ja poliittisesti
vapaan pelaamaan osaansa Canadan
työläisten kokoamisessa taisteluun
vallasta.
Niiden maanviljelij^ia . lukumää­rästä,
joilla on uUcopublelk koottua
pääomaa, saa ^sityksenf Thdysvat-loissa
maanviljelijäin 'keskuudessa
1920 toimitetun väenlaskun tulok­sista.
Sen mukaan olivat yli mil­joona
omistajaa (41 pros. kaikista
omistajista, jotka ilmottautuivat)
sekä miljopnä vuokraviljelijää (47
pros, kaikista, jotka ilmottautuivat)
ilman minkäänlaista maanviljelydco-kemusta
ennen maanviljelykseen
ryhtymistä. -
Näiden uusien maanviljelijäin his­toriallinen
tehtävä on pääaaassa
Sosialidemokraateille. merkitsee
tämä vain suurempien ja pienempi­en
hiaanviljeiijäin kilpailua.' Eri
kokoisten farmarien välinen talou­dellinen
kamppailu —siihen sisäl­tyy
heidän ymmärryksensä mukaan
pikicuiriljeUjp r mikÄnä^^
misen koko salaisuus, ja niin he an­tautuvat
loppumattomiin hedelmät­tömiin
keskusteluihin. pien4;en maan-vilje^
ysyritysten voimasta ja kohta­losta.
Kommunis^^^ taas eivät yoi
käsittää asiaa niin ahtain piirtein,
kun, kerran , käsitetään miten (inOip-puoilisen
. koneiston kapitalismi on
kehittänyt maataviljelevän-^ väestön
riistämisekst On olemassa "muita­kin
huomioonotettavia suhteita kuin
ne, jotka vallitsevat eri tuottajien
välillä. Olisi kuitenkin typerää pää­tellä,
että kilpailua' ei ole olemassa,
eikä pienempien maatilojen häviötä
suurempien vaikutuksesta; ^ Matta
maistakaamme myös, että suurpää­oman
puoltajat mielellään näkevb.
sellaisten Osimerkkien joutuvan.etu­alalle,
jotta tuottajien; 'omaisuuteen
tähdätyt imperialistisen kapitalisinin
hyökkäykset"^Jäisivät •huomaamatta.^
Nykyiset maanviUelysta^ koskevia.t
tilastot eivät anna meille ^öraa
vaätausta kysymykseen: mi^n. sun-,
ressa mittakaavassa häviävät pie­nemmät
maanviljelijät suurempien
vaikutuksesta? Vastauspa täytyy;
etsiä kiinityslainoja käsittelevistä t i ­lastoista.
':/^:\^\,y^'•{^:
Amerikan (Farm Mortgage Bank-ers
Assbciationih tilastojen mukaan
i)ousivat kiinnitykset vuoden 11S(S1
lopulla $8,044^000,000, jä olivat
seuraavien ryhmien käsissä (000,000
jätetty pois):
iVakuutusyhtiöillä >$i247 eli 15^ros.
•Farm Mortgage
'Bankers Ass. . . 2,000 eli 25 pii>s.
Muilla iainausyhti- ^
öUIä 1200 eli 15 pros.
Liittohan, maanvil­jelys
laina järj. . 497 eli 6 pros.
Paikal. sijottajiUa,
lainaaj. ja pank. 3000 eli 39 prbs.
\
Yhteensä . . . . . . $8044 eli 100 pros.
On selivää, että kaikki maanvilje­lijät,
joiden omaisuus on kiinni^kr
sessä, kuuluvat viimemainittuun ryh­mään.
He vaikuttavat siis vain jo­honkin
osaan tuosta, kiinnityslaino­jen
yhteissummasta. Miten suuri
osa tästä kuulun pankeille, paikalli­sille
kauppiaille, Njotka hyötyvät
maanviljelijäin taloudellisesta riip­puvaisuudesta,
sekä muille ^aanvil-jelystuotannon
ulkopuolella ole^dUe
aineksille, sitä ^ voida tarkalleen
skada sel\nlle.
M i t e n xöaattomaku jonknminea'^
. tapalitaQ
Tiedehän äis, etta nma.^ sekä
maanviijelyspäaoma keskittyy niiden
käsiin, : jotka . eivät mitään tuota.
Yhdysvaltain , maan^viljelysdeparte-menttikään
ei voinut tätä tosiseik­kaa
salata. Tämän departementin
arvioiden niukaail on kaikki pää­oma
; maanviljelyksessä (kaikkea
maanviljelijän omaisuutta, lukuun-otettuna
maa, - pidetään tässä pää­omana)
^ alentunut arvossaan huo­mattavasti,
johtuen hintojen alen­tumisesta,
• rappeutumisesta ja hävi­tyksestä,
laskien $79,607,000,000 >.
1919—20 niin, alas kuin ] .$59,409>-
000,000 vuosina 1923—24.
Voimme pitää tätä, alentumia
nykyisen maanviljelyksessä Vallltsi|-
van^-kriisin ilmaisumuotona. .Mutta
i»mä kriisi ei yjksistään s^ljtä maan­viljelyksessä
ilmenevää tätkeää ke-hitysmuotoa
— jota., uinii,;, maanvil­jelijäin
maattdipaksi joutumista, tä­mä
kriisi ei saanet alulle, vaan joka
kulkee sen lävitse jyrkkäpiirteisenä.
SelittÄäksemme ] tämän ilmiön on
meidän muistettava, että pienien
maanomistajien ja vuokraajien on
korvattava lähes k ^ d d tappiot ja
et^ viiden vuoden Joilutfua jää heil­le
vain vähäinen oäa siitä pääomas­ta,
jolla he alkoiVatv Vuosina 1919
—20 niaanviljel^spääomah arvo (lu-kuunotettuna
^aa) nlkopuolisten
käsissä, jotka ovat pääasiassa raha-kapitalisbeJOA^
li;, nqip 39 pros.; ko­konaissummasta,
mutta : vuosina
1923^^24 omistivat he jo ^^4 prbs.
Vaikka Yhdysvaltain maanviljelyä-departementin
julkasemat numerot,
.ovat oikeita, ei hiistä kuitenkaan'
voi saada selvää :kti'vaa siitä nopeu­desta,
millä pienviljelijä joutuu hä­viöllä,
eikä myöskään tämän seikan
merkitystä luokkatabteluui^ nähden.
Niiden perusteella 'voimme •vaan
arvostella ^lannetta vejrtaäm^la si­tä
vissien määräaikojen kuluttua;
niistä ei aina huomaa, mitkä tekijät
vaikuttavat tähän tilanteeseen.
poisjoutuneiden maanviljelijäin tilal­le
tuleminen ja maattomaksi jou-tumisprösessin
jatkaminen. Ja, kun
näitä uusia tulokkaita on niin suun­nattoman
paljon, ei mitenkään voi
saada todellista kuvaa niiden maan-
.viljelijäin jpaljoudesta, jotka joutu­vat
kokonaan-häviölle. ,
Mutta meille^ on hyvin tärkeää
saada mahdoUisimman txurkat tiedot
pienviljelijän häviöprosessin eri vai­heista
ja sen todellisesta laajuudes­ta.
Rahakapitalinnin vallan UtaSntymi-nen
xnaatalondetsa
Ei-tuottajien sijotukset maatalou­dessa
lisääntjrvät kaikkialla. On ole­massa
korporatsionien farmeja, joita
finanssilaitokset raha3tava^*a jois­sa
käytetään palkallisia hoitajia ja
palkkatyöläisiä. Nämä ovat muo­doltaan
ja sisäisesti kapitalistisia lii­keyrityksiä.
Ei vähempää kuin
7,428 tällaista maanviljelyskorporat-aidniä
tiedetään olevan Yhdysvallois­sa.
Maatalouden kohottaminen ei
ole kapitalistien tarkotusperänä, he
eivät välitä muusta kuin voitoista.
Niin kauan, kun pienten tuottajien
riistän^ässä tarjoutuu sille voitto­ja
(ylituotannon ja anastetun maan
muodossa), rahakapitaali tulee ole­maan
hyvin varovainen, alkaessaan
omia maanviljelyshankkeitaan, ^ '
Suuremmassa mittakaavassa ta­pahtuvalla
kapitalistisella maanvil­jelyksellä
on monta vaikeutta edes­sään.
Sääntönä on, että sellaiset
farmit eivät ilmesty rinta rinnan
pienien n.k. "riippumattomien" far­marien
kanssa, .; vaan kohoavat ne
pienempien tuottajien haudoille.
Katsoessamme asiaa luokkataiste­lun
kannalta, huomaamme siihen si­sältyvän
lukemattomia ristiriitaisia,
virtauksia. Ne vievät kaikki luok­kataistelun
kärjistymiseen. Esittä­miemme
taloudellisten muutosten
pinnalla esiintyvä ; rauha on vaan
merkkinä siitä, et^ä pinnan alla'on
ainetta, joka ennemmin tai myö­hemmin
räjähtäÄ>^ ilmeille, tehden
suuria muutoksia. — - O . Pr^edin.
Mukaellen, suom.
:?-f vMM^wfM:A SUOMEEN
O S L O H TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canad^
laisen reittimme osaksi oh tullut on yhtiö lisännyt seuraavani^
kavuoron H a l i f a z i s t s snonian Skasdiaaaviaan. ]
Piirjehdaks^t HaUfazista, N . S.
S . / S . H E L L I Q OLAV, Jo.alal£non S p.
ALENllETin- K O L M A N N E N M J O K AN
edestalttistön matlcain hinnat
Sa«stiikSa $45.50 jä ostakaa edestakainen piletti Turkan»
Hankoon, Helsinkiin tai M^rianhaminaan $183.0a
Erinomaiset mukaviindet ^ofinannessa luokassa^ Hytteiä
2 j a 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltä
niin aikaisin kuin mahdollista. .
C A N A D A S S A MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var-ten
Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Iiähempiä/tietoj& saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie-hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDÖfAVIAN-AMERICAN UNE
461 Main St. Winnipeg.Can. 31 Upper Water St., Halifax, Caa.
E R I C H J . KORTE,
- Port Arthur, Ont., Cau.
J . V . K A N N A S TO
Box 69, Sndbnry, O n t , Can.
Uudet maanviljelijät ja maa{ttoniali^
jontuniisproseBsin^ j a t k u m i n e n
On olemassa lukuisia virtoja; jot-ja
kulettavat maäimljelykseeh uutta
pääomaai ja uusia maanviljelijöitä.'
Viimemainittuja' luo ei vain maa-elämän
viehätys,'vaan myöskin vas-tenmi^
Jisyys kanpunldelämää koh­taan.
'Vapaasti, asuttavaksi annettu­jen
maiden loppuminen, korkeat
vuokrat ja maitten hinnat, keskite­tyn
maanomistuksen alaisena tapah­tuva
maanviljelijäin lisääntynyt riis-täntä
— tarvikkeiden vaihdon alal­la
tapahtuvan hjrvin järjestetyn riis­ton
lisäksi, maan palasteleminen
palkkatyöläisten ja vookraajien vil­jeltäväksi,
kaikki tämä <>n omiaan
vähentämään uusien: maanviljelijäin
ilmestymistä, mutta se ei voi dtä
kokonaan lopettaa. Monet niistä,
joiden on onnistunut ammattitöissä
koota pieni omaisuus, katselevat
möhdollisuutta vapautua, taloudelli­sesta
riippuvaisuudesta. He lähte­vät
kulkemaan ma^udulle, josta
toivovat löytävänsä turvaa. ' Kannat
nnehnat peitfövät näkyvistä todel­lisuuden,
joka loppujen lopukn mer-
Idtsee alfetnmisteV^ rahakapitalismin
määräämisvallan alaiseksi.
VUODEN 1905 VALLANKUMO­UKSEN
MUISTOPÄIVÄ
Neuvostoliiton VToimeenpanevan
Ke8kuskorait«y,n puhemiehistö- ^n
päättänyt - viettää/Vuoden fldOt^yal'
latakumouksen 20 vuotispäivää jou-^
lukuun 20 pnä, jolloin Moiskovan
työläiset alkoivat'kapinan. ^
TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE
Halifaxisto Suomeen (Göteborgin kautta) 8—^9 vuorpkaudem.
TURICTIMATKAT
HALVAT
K O L M A N N E S S A LUOKASSA
Suomeen j a takailin Canadaan
maksavat nyt edestakaisin yh­teensä
vain 186 dollaria, siis
Vain 93 DoUaria
yhtä ylikulkua kohti
Toisessa luokassa maksaa kumpikin matka $166 ja cabin
luokassa $170. i / • . „ , .\ . „ _.
Matka alkaa ja päättyy linjan omilla laivoilla. Ei mitaan
tulli-tai passitarkastuksia eikä mitään muita viivytyksiä Ruotsissa.
TUatkaa hyttipaikat nyt.
N E W Y O R K I S TA
Lauantaina syysk. 19 p.
Tiistaina lokak. 13 p.
DROTTNINGHOLM
STOCKHOLM
Lauantaina lokak. 24 p. mOTTl^GnOlM
•Tiistaina marrasfc 17 p. S'^^^
•Torstaina jouluk. 3 p. , DROTTjmmÖLM
Keskiviikkona joulufc. 9 p. GRIPSHOLM
•Torstaina tammikl 5 p. STOCKHOLM
GOTHENBURG
Syysk. 5 y.
Syysk. 26 p.»
Lokak. 7 p.*
Lokak. 30 p.*
Marrask. 14 p.»
MarrasL21p.
Jouluk. 17 p.*
Käypi Halifaxissa.
Tarkempia tietoja, neuvoja ja piletit saaden.lähimmältä pai-kallisasiamieheltä
tai osotteella
SWEraSH iUMERrc LINE
S18 S t Catl^erjno S l r e e l , W e t t , Montreal, Que.
«r , 470 M a i n S t , Wi^nipea, »|an.
^1 Upper S t . , HaUfax, N . S . 73^ Moiiroe S t , Detroit, Mich. ethjloor.
J° V . K A N N A S T O , ERICK J . KORTE,
Box 69, Sudbnry» O n t , C a n . Pori Arthur, Ont, Cap.
Idän kutomäteollisuudessa on työ­läisten
prikkoja kautta linjan •«dime
aikoina lask^ti^ 10 pros. ja ~ missä
tuota laskua ei jb ole toiineehpan-tu,
tullaan se lyhyen ajan kuluessa
tekemään. •
On siis asianmukaista kutomapa-robnien
voittojen- valossa, katsoa,
missä määrin tuo lasku ; on osu­tettu.
Käsrtämme sen puolen va­laisemiseksi
Färmareitten ' Kansalli­sen
Nieuvostoi^ toimittamaa tutki-mt:^
ta, joka. osottaa seuraavaa:
V. 1923 "änaitsi" American Woo-len
Co. ^13.32 kuUekin $iOO, osak­keelle
sen ulkona olevasta $50,000,-
bÖO. etuoikeutetusta pääomasta, mi­kä,
sarjottäin vetää 7, pros. korkoa
ja $8.«i5 kullekin $100. nimellisar­voa
kantavalle tavalliselle osakkeel­le,
joit^ on ulkona $40,000,000:n
edestä. •
Pacific Mills puuvillatehdas kör-poratsionilla
oli jouluk. 31 p., 1923
ulkona $40,000,000 :n edestä osak­keita.
Niitten nimelli3arvo^oni$lQ0.>
kappale jakullekin osakkeelle jaef£iin,
'ynosivbittoai$9.23. Tuo osakepääoma
kuitenkin moneen kertaan vesitettyä
monien osakkeissa voittojeri jaka­misen
kautta. Kauppadepartemen-tin
tilastot osottavat iiäet^ että tä­mä
korporatsioni on osakkeittensa
omistajille jal^nbt voittoa osakkeis­sa
seuraavasti: Jouluk. 20 p., 1912
200 pros. alkupexaiselle sijptukselle;
maalisk.: 1 p., 1917 täten turvote­tulle'osakepääomalle
25 pros. ja sit­ten
täten .turvotetulle osakepää­omalle
jouluk. 27 p.» 1922^^00 pros.i
joten osakepääoman, vesitys koko­naisuudessaan
nousee huikeaan sum­maan.
Sille sitten jaetaan 9.23
^ros. voittoa ja sitä työläisten palk­kojen
polkemisen*' kautta koetetaan
yhä edelleen turvottaa. v>
Mutta jatkakaamme, tuota tilaston
julkaisemista:
The William Whitman Company,
joka kontrolloi ^kokonaista liutaa
villa-iy ja pi^uvillatehtaita, jakoi
$i;ä^,0Ö0,OOO. käsittävälle tavalliselle
pääomalleen kutakin $100. /osaketta
kohden voittoa V. 1923 $15.19 ja
kullekin etuoikeutetulle osakkeelle,
joits. käik^aan on ulkona $7,500,-
OOOm edestä, $32:31. '
Senaati»tri Butler, republikaani-puolueen
puheenjohtaja ja/kutbma-tuotteitten
suojelustullieh ylimäinen
^appi Massachusettsin yaltiostaylcon-trolloi
seuraavat ' kutomakbrporat-sionit,
joitten. voittotjilasto on seu­raava:
yI '"•
1. The Buttler Mills,-New Bed-fordissa.
Ulkona ' oleva piääoma
$2,300,000. V. 1923; jakoi elok.
i5:stä p. V. 1919 vaina helmik.
15 :een p. v. 1924 kesMmää]^ voit­toa
vuodessa 8 pros. ja sen lisäksi
ylimääräiset käteisvoitot, ;^0 pros.,
marrask. 15 !>., 1919 ja elok. 14 p.,
1920.
2. The New iBedfoyd Cotton
Mills Corporation.^ Muodostettiin-;V.-
1919 $750,000. ^oikeutetulla pää­omalla,'
joka vetää: 6 prosi sarjot­täin
kohoavaa korkoa ja $1,050,000.
tavallisella pääomalla. Kutomatyö-läisten
suurena lakkovuonna 1922
tälle tavalliselle päädmalle jaettiin
jouluk. 13 p. v^tto-osinköa"^^ 200
prosenttia.
3. The Quissett Mill, New Bed-fordissa.
- Tavallinen osakepääoma
$2,000,000. Etuoikeutettu pääoma
$305,000., mikä vetää jsarjottain kb^
hba\<aa 6. pros. korkoa. Mairask.
IBstä p. lukien V . 1921 aina hel­mik.
15:een p. V i 1924 se maksoi
vuosineljänneksittäin 2 giros. käteis^
osinkoa j a sen lisäkd turvotti osa*
kepääomaansa jakamaÖa voittoja
osakkeissa seuraavasti: Sekä v.
1917 että v. 1918 kumpanaiUn 20
pros.j V / W19 50 pros.; v. 1920 taa-'
sen 20 pros. ja v." 1922 kokonaista
110 pros. Ja täi^n lisäksi Oli täflä
Copper Ciiffilaiset
PUtäytykää puotiin, jossa on
kaikenlaista ensiluokan ruokata­varaa
päivän halvimpiin bintoi*
hin.
7 Finland S t Phone 104
Siidlmry,Oni
Olemme avanneet autokumien kor-jausjiikkfeen
joten otamme nyt vas-taapikaikenlaiäta
autokumien ja si-säkiamieh
korjausta,
g Tyydyttnvaityy» taataan.
korporafeionilla jouluk. 31 p», 1923
varausta IdjiÄtUsta varten $1,529.-
002.- ja ^/Mausta voitto ja tappio­tilillä"
$1,049,131, eli yhteenä a-lattua
voittoa jakamattomana
578,133.
Tätä luetteloa voisi jatkaa loppu­mattomiin^
sflla katomateoUisundtö-sa
lasketut voitot työläisten ja » J '
luttajien kustannukseUa tariffim^J-rin
suojassa ovat räikeämmat, 1»^
nriUään muuna teollisuuden alaua.
Mutta kaikesta tästä ^^oha^^
•kbetetaan kapitalistien itsen»
tronoimassa sanomalehdistössä
taa.yleisö uskomaan, etta^^
tehtaat tuottavat tappiota
.da kUpaiUa ulkomaitten kan^
j.n.e., j.n.e.. Jotta sen kautto
Jäisi julkeille työläistenjatt^
laskuille saada ipnKnlaista ^
tusta asiaa tunt^ttoman^^snm^
yleisön silmissä ja polnseja ja ^
jouHcoja työläisiä tomtt^^
loin nälkä ne ajaa l a ^ * » * '^