Vapaus, September 15, 1960

              mm
'Sivu~24 ;Torstaina;syysk.,15 p, —„Thursday, Sept. 15, 1960
li®.
(UBEBTV)! nidep«BdentlLaborj
tabUshed-lUovTe:- ldl7.. Authorizod
as-^second class mail by .the Post
Offioei Department;. Ottawa: Pub-
Uahed^'thrlcei,v.weeldy: .Tuesdays,.
Tbursdara^anil Saturdaysby.Vapaus
PubUshing Company Ltd.. at.lOO-102
Ebn St. W./Sudbury. Ont., Cahada.'
Telephones: Bus. O f ^ O S . 4-4264;
Edibrldl Office OS. 4^4266. äanager
Ad ver tlsingii rates ;,}ipon^ application.-
Translation'free of charge.' ' u
' TIL/yUSHINNAT: , , „
Canadassa- 1* Tk..8.00'6 kk.'4.25,
- -J' , ., ^' .3 kk. 2.50
yhdysvalloissa f/1 vk. 9.00.6 kk. 4.80
Suomessa:' 1 vk. 9.50'6 kk. 5.25
{ Tapaus Älexandei^ Laäk
' r Sen sijaan ^ttä olisi miehen lailla vastannut tekosistaan,
Alexander Laak veti autovajassa köyden kaulaansa ja jätti'
perheensäkin samanlaiseen kurimukseen, mihin hänen sano­taan
raia*billa teoillaan jättäneen satoja muita onnettomia
pjerheitä: _
^ ' M u t t a kaikkein huolestuttavinta tässä tapauksessa on
virallisten piiriemme "omahyväisyys" ja^ mistään inhimilli­sistä-
arvoista piittaamattomuus. Sen sijaan, että olisivat tut­kineet
asiaa perusteellisesti, siirtolaism"nisteriön virkailijat
ilmoittivat kylmästi, että Alex Laakin tapaus on "loppuunkä­sitelty",
että hallitusviranomaiset ovat "sanoneet viimeisen
sanan tapahtumasta", että "juttu on päättynyt".
Kuten tiedetään, Alex Laakin tapaus nousi julkisuuden
parrasvaloon siitä kun Neuvostoliiton uutistoimisto Tass j u l ­kaisi
tiedonannon, jonka mukaan mainittu Läak oli syyllis­tynyt
tuhansien ihmisten raakamaisiin murhiin Hitlerin nat­sien
vankileirillä Eestissä. Mainitun tiedonannon perusteella
ko. natsien vankileiri, Jägalan leiri, oli noin 30 km:n päässä
Tallinnasta eristetyllä metsäalueella. Sen olemassaolo pal­jastui
vastikään kun tämän kuolemanleirin,apulaispäällikkö
Ralf Gerress joutui kiinni, Tällöin paljastui, näin kertoi Tass,
että Alexander Laakin omalla henkilökohtaisella tilillä on
satojen vankien hengen riistäminen — ja että hän o l i Win-nipegistä
ostanut itselleen talon niillä rahoilla, jotka hän
oli kiduttamiltaan ja tappamiltaan ihmispoloisilta ryöstänyt.
Annettujen tietojen mukaan Laakin vankileirillä tapettiin
nohi 3,000 ihmistä.
* * *
Itse Alex Laakin kerrotaan tunnustaneen Winnipegissä
ilmestyville sanomalehdille antamassaan lausunnossa, että
hän todella on se mies, jota Neuvostoliitossa syytetään i h ­misten
joukkotappamisesta, että hän oli natsien miehityksen
aikana Saksan natsien palveluksessa Tallinnan piirin vanki-lajohtajana
— mutta hän väitti kuitenkin, että syytökset
hänen raakuudestaan ja ihmismurhistaan ovat-tekaistuja.
Mutta miehellä ei ilmeisestikään ollut sen paremmin roh- •
keutta menneisyytensä puolustamiseen kuin luottamusta
omiin viattomuusvakuutuksiinsakaan, koska hän katsoi par­haaksi
lopettaa tämän maallisen vaelluksensa ilman tilin­tekoa.
Vaikka Alex Laak veti hirttosilmukan kaulaansa, niin
'tapaus Laak ei ole kuitenkaan pois päiväjärjestyksestä,
vaikka siirtolaisvirkailijamme n i in ehkä syystä tai toisesta
-toivövatkiil.Ko; itsemurhatapauksen jälkee
malehdissä Laakin kuva — ja se nostatti kokonaisen rivin
hänen entisten uhriensa syyttäviä sormia ei vain Laakia vaan,
myös koko siirtolaisohjelmaamme vastaan.
Torontolainen liberaalinen päivälehti julkaisi viime maa­nantaina
huomattavaa syytösainehiston, josta ilmenee, että
täällä on ainakiri 7 naista, jotka ovat itse olleet Laakin nat­sien
häväistävänä, kidutettavana ja ryöstettävänä. Nämä nai­set
sanovat empimättä, että A l e x Laak todella syyllistyi nii­hin
petomaisiin rikoksiin ihmisyyttä vastaan, mistä T A S S in
uutistieto häntä syytti.
He sanovat timteneensa Laakin siitä kuvasta mikä hä­nestä
julkaistiin itsemurhansa jälkeen. \
^ Eräs heistä, Torontossa nyt asuva Greta Zarkover (hä­nen
tyttönimensä) sanoi tulleensa Jägalan keskitysleirille
syyskuun 5 pnä 1942 j a nähneensä Laakin siellä" yhdeksän
muun natsien myrskyjoukkosotilaan mukana. Hän kertoo:
^ "Laak oli SS-joukkojen puvussa ja leirin päällikkönä.
I^ak j a hänen SS-miehensä ottivat kaikki arvoesineemme,
vieläpä sormukset ja kellotkin. He tarkastivat vaatteidemme
saumatkin hakiessan piiloitettua kultaa,"
49-vuotias miss Zarkower, Prahasta, sanoi joutuneensa
natsien vangiksi vain siksi kun hän on juutalainen. Hänet
kuljetettiin muiden mukana kuorma-autolla Eestiin. "Minä
tulhi 1,500 muun vangin mukana — miehiä, naisia ja lapsia —
Raasikiin, Eestiin. Miehet ja naiset erotettiin toisistaan ja
kuljetettiin kuorma-autoilla ja busseilla kasarmeille.
"Minä toivoin saavani nähdä äitini, veljeni ja siskoni
jotka vangittiin samalla kertaa kuin minut, mutta minä en
saanut nähdä heitä enää koskaan. Se oli Jägalan leiri."
, Sinä iltana, hän jatkoi, "naiset pantiin riviin ja pakoi-t
e t tm riisuutumaan ja tekemään voimisteluliikkeitä ja hei­dät
alistettiin miesten häpeälliseen tarkastukseen . . . "
Tässä vaiheessa mainittu lehti selittää, että kun miss
Zarkover kuvasi mitä heille tehtiin, hän puhkesi itkemään
sanoen: "Käsitätte kuinka kauheata se o l i " .
Kerrottuaan miten häntä hakattiin piiskalla ja rääkät­tiin
muuten, miss Zarkower sanoo lopuksi: "Minä haluaisin
tarkastaa hänen (Laakin) asuntonsa Winnipegissä., Kukaan
ei tiedä mitä aareita sieltä" löytyisi", ja hän esittää vielä ^
hirveän syytöksen siirtolaisohjelmaamme vastaan sanoen us­kovansa^
että muita Laakinlapaisia hirviöitä "asuu turvassa
- j a piilossa Canadassa. Minä>sanon tänian siksi, että,Canadan
hallitus tietäisi minkälaisia ihmisiä se on laskenut tänne."
Toinen Laakin entinen uhri on mrs, Susan Spalter New
Yorkista., Hän on myös entinen tshekkosloyakialainen P r a - •
hasta. Mrs. Spalter (o.s. Falker)jvietiin Jägalaan.myös syys­kuun
5 pnä 1942. Hän sanoo mainitun'uutistiedon mukaan:
' "Ihoni nousi kananlihalle kun mäin Laakin Icasvbt-sano-malehdessä
ja tunsin hänet heti Jägalan keskitysleirin pöyh-keäksi
päälliköksi'. . Mitenkä voisin unohtaa ne kasvot,
julmine'suunpiirteineen? Sen' miehen kasvojaj joka erottr
minut äidistäni, jota en ole sen jälkeen nähnyt J:^, - ;
~ ''Yksinomaan^ New Yorkissa meitä ^ on ainakin 12—14-;
jotka ovat valmiina allekirjoittamaan minkälateeri lausun-1
ribn: tahansa siitä, että syytökset-Laakia'vastaan ovat totta.
U'/. Hän oli elämän ja kuoleman herra sekä j:Jägalassa .että;
Tallinnassa, missä hän oli myöhemmin suuren vankilan joh- i
tajana;. ^ \ ^ ^ . _ , . . ^
, ,Selitettyään, että Raaskiin .tullessaan, hän joutui teke-j,
ipKiii^",iSS^mies'ryhmän kanssa, jonka päalliklcönä toimi Laak,; *
''/Ne. sotilaat (Laakin myrskyjoukkolaiset)-kulkivat kuor-|
Mitä millit \8ah6yat
^;Ältlanti9 Cityssä 'pidetyssä Miss
* America'^ kilpailussa:' nähtiin'' Miss
Canada Miss, Californian.jperässä
"Osavaltioiden- suurparaatissa''
(Grand Parade of States). Uusi esi­merkki'
Canadan itsenäisyydestä?
Mikä osavaltio Canada on?
(Mrs) "S. Morris, Toronto (Globe
and Mail Yleisön kii^^iden osastol­la.
\ '
YLEISÖN
KIRJE
JYRSIJÄT A I H E U T T A V AT
F A R M A R E I L L E VAHINKOA
Täällä Waters townshipissa on
havaittu ;;harvinainen';ilmiödt
syyskesän aikana kun juurikasveja,
erittäinkin punajuuria, ovat alka­neet
.jyrsiä: :jotkut tuntemattomat
oliot. Kaikki,7Jotka viljelevät juu­rikasveja,
valittavat samaa.
Keväällä kun lumi suli oli varsin­k
i n heinäisillä niityillä hirveän palf
jon pieniä rerkiä Jotkut sanoivat
niitä, peltohiirien tekemiksi. E n to­sin
ennemmin 42 vuoden farmaari-seni
aikana ole moista hävitystä
nähnyt. Melkein jokainen juuri
mikä enempi tai kokonaan on j y r .
sitty pilaile.
Jotkut ovat jopa viitanneet, että
tapahtuu jotain: ennen kuulumaton­ta,
jos ei ihan maailmanloppua^ niin;
ainakin suuria asioita. Mene ja tie­dä,
mutta kiusallisia sellaiset aina­k
i n ovat kun on ahcrrellut kesän
kuluessa kasvimaassa, niin palkaksi
saapi täydellisen tuhon;—--M: H i l l.
mmm
A '
Maapallolla ei o^e,maatn, jossa ei
puhiittaisi;„YK:n ^/ulevasta yleisko
koukseäa;ptk. 20 "pnä. ^ Kokouksen
työjärjestyksessä on'on!jelma,* joka
on kaikkien iHmisian 'mielessä, ni­mittäin
yleinen ja täydellinen aseis­tariisuminen.
Yleisesti suhtaudu­taan
kiitollisuudella siihen kun
•Neuvostoliitoniivaltuuskiinnan; joh­tajaksi
on .nimitetty ministerineu­voston
puheenjohtaja .N. S. Hrush-tshev.
Nimittäissään N. S., Hrush-tshevin
:NeuvoStoliitoni valtuuskunr
nan johtajaksi se on jäUeenosoittar,
nut horjumatonta .taistelua .yleisen
aseistariisumisen puolesta:ja:: sodan
poistamiseksi: yhteiskuntaelämästä
Kaikki Ihyvää tahtovat ihmiset ovat
tyytyväisiä kun Puolan, -Tshekko­slovakian,
Romanian, Unkarin ja
Bulgarian Johtajat tulevat olemaan
läsnä yleiskokouksessa: W. Gomul-ga.
Puolan Yhdistyneen -Työväen­puolueen
ensimmäinen sihteeri;;-A;
Novotny,- Tshekkoslovakian : Sosia­listisen
Tasavallan presidentti;; G.
Georghiu-Dej; Romanian: Työväen-puouueen.
ensimmäinen sihteeri; J .
Kadar, Unkarin Sosialistisen Työ­väenpuolueen
ensimmäinen isihtee-r
i ja T. Zhivkov, Bulgarian kom­munistipuolueen,;
ensimmäinenvsihr:
teeri. Indonesian Tasavallan presi­dentti
Sukarno tulee johtamaan
edustaj istoaan Y K .-n;; yleiskokouk-:
sessa.
Neuvottelut Y K : n Yleiskokouk­sessa
eri valtioiden johtajien kes­ken
on suuri.;;kansainvä]inen: tapah­tuma.
Yksimielisiä voidaan olla
senaattori ?;Mansfieldin kanssa, kun
h: n sanoi, että tuleva Y K - n yleis­kokous
voi.,'!tulla kaikkein tärkeim­mäksi
ja • kiintoisemmaksi'. senjäl-keen
kun Y K perustettiin."
Saksa rauhanomaiseksi
kolmessa eri valheessa
B e r l i i n i . — Saksan dem. tasa­vallan
hallitus päätti torstaina
syysk. 8 pnä: esittää, muistion/ a-seistariisuntakysymyksestä
ja toi­mittaa
Y K : n pääsihteerille Dag
Hammarskjöldille: kirjeen, jossa
pyydetään Saksan dem* tasaval-
- l a l l e tilaisuutta osallistua Y K :n
15; 'yleiskokoukseen.': Muistiossa
esitetääni että aseistariisunta suo­ritettaisiin
Saksan-osalta kolmes­sa
vaiheessa ja tähän liittyisi
myös Saksan rauhansopimuksen .
rsolmiamlnen sekä LänshBerliinin^^^^^^^
muuttaminen vapaakaupuiigiksi;;
Asian esitteli hallituksen istun­nossa
ministerineuvoston- ensimV
mainen : varapuheenjohtaja .Walter
Ulhricht, joka totesi kansainvälisen
tilanteen jälleen: kärjistyneeni mi­hin
on h : vaikuttanut myöSvBonnijv
pyrkimys; jouduttaa ydinaseistautur
mistä. Sota ei<kuitenkaan ole vais
tämätön ijasunä-mielessä-.Saksan
demokraattien tasavalta tekee esi­tyksensä
Se e i edellytä.muutoksia
yhteiskunnallisissa järjestelmissä,
vaan pyrkii Y K : n peruskirjan hen-ma-
autoon j a ajettiin pois. E n
ole koskaan sen jälkeen näh­nyt
häntä enkä kuullut mi­tään
hänestä . . . Unhoitin sa­noa
teille, että ennen kuin
matkalaukkumme otettiin
meiltä «pois, mr. Laak tarkasti
ne, ja otti mistä hän p i t i . Minä
näin hänet siellä SS-puvussa.
Minua ihmetyttää, paljonko
hän toi ryöstösaalistaan Cana-daan
. . ."
*
\ Mutta kaikesta tästä huoli­matta
— tai ehkä sen takia
kun he eivät halua'koko totuu­den
paljastumista — siirtolais­virkailijamme
sanovat, että ta­paus
Laak on muka loppuun­käsitelty?
^
Asia pahenee edelleen jos
muistamme, että Laak oli puo­lustuslaitoksen
siviilipalveluk­sessa,
ja kaiken lisäksi hänelle
oli m y ö n n e ^ kansalaispaperit
samalla-kun sadoilta rehellisil-.
tä ja kunniallisilta työläissiir-tolaisilta
sellaisilta kuin
esim.'^Aino Pirskaselta ja mo­nelta
muulta — on kielletty
kansalaispaperit vain sen
vuoksi kun valtiollinen poliisi
"epäilee" heillä olevan tai jos­kus
olleen joitakin "vääriä aja­tuksia*'.
Onko.kaiken tämän jälkeen
enää, mikään ihme, vaikka, t u ­hannet^
siirtolaiset' katsovatkin
epäillen ja pidättyvästi kansa-läispaperien
anomukseen?
'Me;,.puolestamme yhdymme
niihin tuhansiin tyrmistynei-;
siin' Canadan kansalaisiin ja:;
niuihin kunniallisiin'^asukkai-;
siin^ jotka^tqiyoVat, että^halli^
tus '"Iselvmäisf tapaus ' Laakin;
Il 1 in r bt lä*- moiset -tÖrkey dot oi4
.\?äLfiääse;ejiää ioistumaanl- I
' I
g'!ssä vain rauhantilan säilymiseen.
Tätä kautta: päästään -sitten myös:
Saksan rauhansopimukseen.
Saksan dem. tasavallan ehdotus
jakaantuu kolmeen osaan, joissa e-sitetään
mm. seuraavaa: ^
1. V A I H E 1960—I9K1:
Molemmat Saksan valtiot luopu­van
;kansainoikei:delIisesti; sitovilla
lausunnoilla käyttämästä väkivaltaa
toisiaan tai -kolmatta valtiota -; vas­taan.
Molemmat valtiot sopivat va­rustamisen
lopettamisesta.. Molem^
mat. Saksan, valtiot luopuvat, atomi-;
varustelusta. Molemmat valtiot si­toutuvat
olemaan valmistamatta ke­miallisia-
tai; biologisia aseita tai; o-,
sallistumatta niiden valmistamiseen
imuissa valtioissa tai ottamaan vas^
taan tällaisia aseita. .Ensimmäisen
vaiheen lopuksi, ehdotetaan: rauhan­sopimuksen
solmimista molempien
Sak'-an valtioiden kanssa ja Länsi-
B e r l i i n m ; muuttamista ;.vapaakaur
pungiksi Tätä tarkoitusta varten
o l i s i . H i t l e r in vastaisen kokoomukr
sen vallat; kutsuttava .rauhankonfe^
lenssiin, Johon .osallistuisivat mo­lempien
Saksan valtioiden edusta-
2. V A I H E 1962:
Molemmat Saksan valtiot sopivat
sotavoimiensa -ja .varustelujensa su-'
pistamisosta.; Molemmat valtiot
luopuvat asevelvollisuudesta. Tällä
välin solmitun rauhansopimuksen
perusteella sopivat neljä valtaa
molempien Saksan .valtioiden kans­sa-
kaikkien; ulkolaisten ;-j
poistamisesta : j a ; k a i k k i e n T tukikoh-
Uen ja varastojen hävittämisestä.
Täten poistetaan kaikki toisen maa-
I ilmansodan jäännökset. Näillä toi­menpiteillä
toteutöttaisiin. vihdoin
Saksan kansan itsemääräämisoi­keus.
s: V A I H E 1963—1964:
Täydellinen aseistariisunta. Mo-
^ lempien ?;Saksan; valtioiden /sotavoi­mien
lopettaminen j a aseiden, am­musten
ja sotilaslaitteiden hävittä­minen,
samalla vkaikkien sotilaallis­i
e n ; laitosten-:kuten=ministeriöiden;
johtopaikkojen, : i - s o ti
den,-sotilasvirastojeh jne. lopetta­minen.
Molemmat Saksan valtiot
katkaisevat kolmannessa vaiheessa
jäsenyytensä NATO:on tai Varso­van
sopimukseen, jolloin Saksa olisi
vapaa sotilasliittoutumista.
Länsivaltojen vaatimus valvonta­toimenpiteistä
'"huomioida{i(h myös
DDR:n' ehdotuksissa: ehdotettujen
toimenpiteiden paras valvonta on
se, jos 'Saksan militarismin vastus­tajat
Saksassa toteuttavat tämän i t ­se.
Sentähdcn on luotava valvon­taelin,
joka on pantu kokoon tasa­puolisesti
DDRrn^^känsankamärin
ja Länsi-Saksan liittopäivien edus­tajista
sekä ammattijärjestöjen
ja demokraattisten joukko järjestö­jen
edustajist.% Tämä valvontaelin
aloittaa heti tomintansa; kun mo­lempien
Saksan valtioiden välillä;
on sopimus .!tai ktin on olemassa Y-K
: n , yleiskokouksen vastaava sopii
N O O T T I _ S U O M E L L E , '|
; Saksan'demokraattisen tasavaljan
hallitusI on antanut Suomen halli-tuklselie'nootin.
jossa''se'esittää'kä*
NeuvostoMitoh^, hallituksen^ pää|
töstä r on * tervehditty 1} lämpimästi
kaikissa sosialistisissa ^riiaissa. N . ^ S l
Hrushtshevin ,matka Yhdysvaltoi|
hih, kirjoittaa^puolälainen Tribuna
L i i d u ; voi'ratkaista monet-kipeät
ongelmat! Tällä tavalla sosialistis­ten
maiden ihmiset ajattelevat.
N i i n ajattelevat kaikki, joille rauha
on kallis.
Kapitalististen maiden yleinen
mielipide on, että- länsivaltojen
johtajain tulee ottaa suuren vas­tuun
Neuvostoliiton rauhanaloittee­seen
nähden. Britannian, Labor-puqlueen
johtaja Gaitskell sanoi:
"Nyt kun Hriishtshev johtaa- Neu-
Iröstoliiton valtuustoa Y K : n yleisko-kouksessa-
nTin on aivan selvä, että
Macmillanin tulisi tehdä samoin."
Ranskan yleinen mielipide \ on sa­manlainen.
Tämän johdosta Com-bat-
lehti kirjoittaa: "Haluavatko ne
taikka ei länsivaMat ovat pakoitet-tuja
ryhtymään korkeimman: ^tason-neuvoUeluuri
tänä syksynä." Y h ­dysvalloista
saapuvat; raportit osoit­tavat,
että Amerikan kansa lisäävää-herisä
kaikkien hyvää tarkoittavien
ihmisten mielipiteeseen.-
• Mutta mikä on Yhdysvaltain hal­lituksen
asenne? Sanomalehdet tie-doittaat.
että "viranomaiset pitävät
kaikenlaisia vihamielisiä s konferens­seja"
Washingtonissa. On hyvä ot­taa
huomioon, että aikaisemmin
Yhdysvaltain hallitsevat piirit ovat
puhuneet hallituksen johtajain
osallistumista vastaan Y K : n yleis­kokoukseen.
Nyt sillä tahöria pelä­tään
neuvostohallituksen päätöksen
vaikutusta yleiseen mielipiteeseen:
Washingtpnissa ollaan sekaisin.
Siellä ei oltu valmistuttu sellaiseen
kansainväliseen poliittiseen kään­teeseen.
Vuosi on kulunut siitä kun neu­vostohallituksen
johtaja Hrushtshev
esitti Y K : n kokouksessa yleisen ja
täydellisen :aseistariisumisehdotuk-:
sen. Mi'joonat ihmiset eri puolilla
maailmaa tervehtivät tätä rohkeaa
suunnitelmaa. Y K : n 14. yleisko­kouksen/
istunto hyväksyi päätöslau­selman,
jossa kehoitettiinhallituk-sia
tekemään kaikkensa rakentavas­sa
mielessä ratkaista yleinen ja
täydfellinen aseistariisuminen.vHuo-:
limatta tästä yksimielisestä kanso­j
en päätöksestä kysymys aseistarii­sumisesta
ei ole yhtään edistynyt.
.Neuvostohallitus on paljastanut:
ne länsivaltain edustajat, jotka ha­luavat
käyttää neuvotteluja verho­na;
asevarustelun kiihdyttämiseksi;
Neuvostohallitus ehdotti täydellistä
keskustelua aseistariisumiskysy-myksestä
YK n 14 yleisistunnossa.
Yhdistyneet kansakunnat on eri
yhteiskunnallisten järjestelmien
rauhallisen rinnakkaiselon r u u m i i l ­listuma.
Missa muuiiMa voitaisiin
pyrkiä ratkaisemaan aseistariisu-miskysymystä?
Tämä on; luonnollisestimonimut­k
a i n e n tehtävä "Tämä on juuri
mik.si me olemme ehdottaneet; että
tulevassa Y K n 15 yleisistunnossa
tulisi valtuuskuntia johtaa; hallitus­ten
johtajat, joille on annettu suu­ret
valtuudet" sanoi N, S- Hrush-tshev:
v*'Tehdessamme tämän: ehdo­tuksen
me tiedämmCi että rhallituk-sien
johtajilla on p a l j o n suuria
ja pieniä asiota huolettavanaan.
Mutta kuka voi asettaa ky.seenalai-seksi
sitä tosiasiaa, etteikö yksi
k a i k k e i n painostavin ongelma, jo­hon;
kaikkien?^ hallituksien-jäsenien
pitäisi kiinnittää huomionsa, olisi
sityksensä ja kantansa liittoarmei­jan
pääesikunnan muistioon.
Pääkonsuli, professori Agricola
luovutti nootin keskiviikkona ulko­ministeriössä
:; valtiosihteeri; Vaher-vuorelle.
nialidollisimman/^pikauien aseuta;
riisuinisorigelnian-^-Tatkaisu?,-TMiriä
on' neuvostokansan horjumaton^mie-
.Neuvostokansa on ylpeä siitä,\että
heidän maansa/viittoittaa uutta pbl-,
kua kansainvälisen politiikan alal­la.
Neuvostoliitto j a toiset sosialis­tiset
maat toimivat kansainvälisen
rauhan jä turvallisiiudeii piiölesta'. :
Sota j a pyrkimys sotaan, hyök­käykseen
ja sorfooii' ovaf vieraita
sosiaMstisille järjestelmille.^ joissa
on vallassa, työväenluokka, jotka
omin kasinsa luovat arvoja ja kaik­kia
hyvää: nykyaikaisen sivistyksen
hyväksi. Taistelu rauhan puolesta
hyvät ~ suhteet kaikkien ihmisten
keskuudessa, rauhallinen rinnak­kaiselo
kaikkien •yhteiskuntajärjes­telmien:
välillä ikorostaavat Neuvos-:
t o l i i t o n : : j a ; : k a i k k i en : s
maiden leninlaista; rauhanpolitiik­kaa.
Aseistariisumisen tarve on läh­töisin.;
rauhallisen rinnakkaiselon
periaatteesta, joka:edellyttää sodan
Kieltämisen j a maailman ongelmien
ratkaisemisen loukkaamatta toisten
maiden alueellisia rajoja ja suveer-nisuutta.
Rauhallisen rinnakkais-elonaperiaate
vaatiikieltäytymistä
sekaantumasta toisten: maidenv sisäi­s
i in asioihin ja hyväksymällä sen
tosiasian; että eri maiden: poliittiset
j a taloudelliset suhteet tulee perus-t
u a : täydelliseen tasavprtäiisuuteen
ja molemminpuolisiin etuihin.
Oli aika j o l l o in Ranskan ja Sak­san
kuninkaat kirjoittivat tykkei-hinsä::''
Kuninkaanviimeinert väite'*
Kapitalistisissa maissa on vielä hy­v
in monta raivopäätä, jotka ovat
valmiit käyttämään tykkejä, vii­meistä
- vanhuuden ;heikkoutta .v sai­rastavan
kapitalismin väitteitä.
Mutta he ovat selvästi tietoisia
siitä 'tosiasiasta; että .maailma on
perusteellisesti muuttunut, meidän:
päivinämme.
Neuvostoliitto^ ja sosialistinen
l e i r i valvovat valppaana rauhaa.
Kapitalistimaissa ~ työväenluokan
järjestöt ja tietoisuus ovat lisään­tyneet.
Sadat miljoonat ihmiset
taistelevat rauhan puolesta. Rau­haa
kannattavat kansat ovat lisään­tyneet.
Järjestön siirtomaasysteemi
murtuu ja;kansojen vapaustaistelu
laajenee. Taistelu rauhallisen rin­nakkaiselon
puolesta; on tullut vä t-
(ämättömäksi laajoille kansajoukoil-le
Tiivistäen rivinsä entisiä lujem­miksi
j a lisäten valppauttaan mah­tavat
rauhanvoimat; ovat. kykeneviä
hillitsemään kaikki hyökkääjät.; :
/.Neuvostoliitto j a kaikki sosialisti­set
maat ovat! rauhanpuolesta taiste­lijoiden
eturintamassa. Kommunismi
tisten/ja työväenpuolueiden/ edusta-,
j a i n . Bukarestissa hyväksymä .päär
toslause'ma osoittaa, etta kommu­nisti-'
j a työväenpuolueet, pitävät
rauhantaistelua päätehtävänään.
Ncvostoliiton , ja sosialististen
maiaen rauhanasenne herättäävkaik-kien
hyvää tahtovien ihmisten sydär
missä luottamusta siihen, että; ylei­sen
aseistariisumisen /ongelma rat­kaistaan
ja että maailma pelaste­taan
uudelta sodalta.
. mrraTnnrflTni o'aT>'ovtt a 6 a o o 6 o ttnvinr& a a a a o em a aa 6vm
'-0
TOIMITTANUT EEVA
Itsesuojelua.
Liiankin ;usein qlemine
väkivallanteoista, jotkSPovat k
tuneet yksinään pimeässä-kulkeviin
naisiin tai tyttöihin. 'Mitä^oit.l(en-kilö
tehdä itsensä suojeiem|sej^i?
PoliisilaitokseUaM ainnetaän;^^ neuvo
käyttää' naisen- luonnollista asetta,
huutamista, mutta on paljon ihmi­siä,
j o i l la on n i i n hiljainen ääni et-
;tä'tuskin puhetta kuulee - ^ h u u t a ­misesta
ei tule mitään vaikka olisi
minkälaisessa hädäsä. Viheltää o-saa
monikin, mutta/ joskus tuntuu
siltä etteivät huulet ole ollenkaan
yhtä paria eikä saa minkäänlaista
ääntä niiden- välistä, silloin vielä
vähemmin jos pelästyy tai sitä tai­toa
erikoisesti tarvitsisi. Vihellys
muuten kuulun pitkälle.
On kumminkin eräs keino, jota
kaikki voivat käyttää ja se toimii
n i in kauan kun ihmisessä henki pi­hisee
vaikka joku puristaisikin jo
kurkusta,: minkä .roistot tavallisesti
ensiksi tekevätkin saadakseen uh-rinsa
: äänettömäksi. ;^ Tämä pelasta­va
ase ' on tavallinen: poliisin käyt-tämä
pillii kun sen asettaa huulien­sa
väliin jä vaaran uhatessa puhal­taa
keuhkojensa koko voimalla n i in
eiköhän siitä pelästy rikollinenkin
jättäen uhrinsa rauhaan. Jos polii­sit;
hyväksyisivät tämän litsesuoje-lutavan
ottamalla selväämistä ääni
lähtee; n i in ehkä pimeässä kulkemi­nen
tulisi hiukan turvallisemmaksi.
Paljon rikollisia on vapaalla j a l a l la
kun: heidän uhrinsa ovat haudatut
hiljaisina ehtimättä antaa minkään­laista/
selostusta tapahtumasta; -Pian
saapuvat/.pimeät-illat. ja; ihmisten
on pakko l i i k k u a ulkona; mitähän
jos kantaisimme vihellyspilliätasT
kussamme kaiken varalta, ei se ai­nakaan
ketään; .pahenna-v. Vaikkei
sitä toivottavasti tarvitsisi Icäyttää-kään;
itsensä ; suojelemiseen tässä
vapaJassa maassa.
Peruhain hyvänä "v;:
Perunoilla on herkkä ominaisuus
ihipttua i i n e l i k s i j o s niitä pidetäanj.^f
l i i an kylmässäWairastossa, sanoo Car}
nadan-^mäatdöusdepartmentin^
denissa, ^ Man., olevan • koefarmin^JVl^
j o h t a j a - R . B . H y d e . ^ ,
i l
S I T Ä I
J A
Työttömyyvakuutuksen
varassa eläviä oli
30 pros. enemmän
Ottawa. — Canadassa oli viime
heinäkuun lopulla 30 prosenttia
enemmän/.työttömyysvakuutusta:
nauttivia / ihmisiä ^kuin vastaavana
aikana viime vuonna. Liittoval­tion
tilastotoimiston'antaman tie­don
mukaan heitä o l i tänä vuonna
mainittuna aikana 294,137.
Heinäkuun luku tänä vuonan o l i
jokseenkin sama . k u i n / kuukautta;
aikaisemmin.
T U L K A A U U D E L L E E N , ,
Eräällä tehtaalla oleskeli; vanhan-puoleinen
:mie?i;yokav: kutsuttiin :Iyö,-
hön aina kipeän tarpeen ..tullen,
mutta jo"utui;olemaan' /pitkät/ajat
huilausporukassa. Tilipäivänä tä­mä
mieskin tuli palkkaansa nouta­maan:
ja odotellessaan istahti; erääl­le
penkille. Paikalle sattui tule­maan
myös insinööri, joka luulles­saan
miehen pinnaavan tokaisi;':täl­le:
— \Eikös ole töitä?
—- E i ole, mutta tulkaa huomen­na
uudelleen, vastasi istuva.
Saatuaan selville mistä oli kysy­mys,
insinööri otti miehen vakinai­seen/
työhön;: koska katsoi, että noin
älykäs mies ei jouda olemaan jouti-,
laana.
KUUMAVERINEN
Nuori sieva neitonen tuli ilmoit­tautumaan
veripalveluun.
— Tiedättekö mihin veriryhmään
kuulutte? kysyi nuori lääkäri.
— Sanovat, että olen kuumaveri­nen,
neitonen kuiskasi ja punastui.
Jos perunoita pidetään 50'lämpö-".il
asteen alapuolella F a h r e n h e i t i a , "'
n i in niissä oleva tärkkelys alkaa 7^1
muuttua sokeriksi ja mitä läliera-'-J>|
maksi tulee jäätymispistettä sitä v,;
nopeammaksi tämä muuttunune^n
tapahtuu.
Kun perunoita on pidetty 40 as-''J^
tetta alapuolella nollassa kuukau-den
ajan niiden sokeripitoisuus on
viisi kertaa suurempi kuin silloin ^'i^
kun ne on ^ otettu maasta. Seuraa- tl
vina kuukausina sokeripitoisuus l i -
sääntyy hyvin vähän, mutta kun
niitä pidetään kaksi viikkoa t a v a i l i - ' /
sessa huonoon lämmössä n i in niistä
katoaa sokeripitoisuus.
Jos niistä aiotaan tehdä m a r k k i - '"
noilla myytäviä paistettuja/leikke^
leitä on niitä säilytettävä vähintäin >|
45.astetta yläpuolella nollan lam--^'^
Potilassa taikka jos niitä pidetään %
kylmemmässä varastossa, niin pais-tettaissa
ne tummentuvat. ^
• • *
TOMAATTISALAATTEJA
VIHREISTÄ TOMAATEISTA "
Noin 20 tasakokoista vihreitä to- ^J'
maattia 2 kkp. sokeria kanelipala, ^
muutama neilikka.
Tomaatit kiehutetaan etikalla
maustetussa vedessä Ja kuoritaan,
Etikka, sokeri ja mausteet keitetään " f
10 minuuttia jonka jälkeen tomaatit
pannaan joukkoon kiehumaan siksi
kunnes ovat kirkkaita. Tomaatit nos- T"*
tetaan lusikalla tölkkiin, liemi keite- '4.^
tä^n tahmeaksi Ja kaadetaan jäähty- ^'^
n^enäi tomaattien päälle.
• • •
PUNAISISTA TOMAATEISTA
10 'paunaa (noin päsketillinen .'J^J
punaisia tomaatteja, J kkp. etikkaa
1 selleri 6 sipulia, 3, omenaa, säUyke r|
•nausteita. 4 t l . suolaa, 3 kkp. sokeria. >>s.
Tamä>sose valmistetaan;samoih;Imin
edellinenkin, mutta kaadetaan kuu- h',
mana tolkkiiin. ja suljetaan-tiiviisti.
E T A N A J U H L IA . . •• •--.>.!:««
vietetään aina' syksyisin Ventimig-li^-
nimisellä seutukunnalla Italian
puoleisella ] Rivieralla. Näihin pe-r
i y e e l l i s i i n ' kekkereihin kuuluu '9*;
paitsi paistetuilla tai muuten syötä- -f^
vaksi valmistetuilla etanoilla her- fi
kutteleminen myös polkupyöräkil-pailu,
jossa voittajan on ajettava^
mahdollisimman
kertaiseksi
hitaasti. Viime-
'M
'm.
"k
voittajaksi selviytynyt ' i .
pyöräilijä ajoi 50 metrin matkan i
ajassa 48 minuuttia, 12 j a puoli se-kuntia.
Se o l i samalla uusi ennä-^^"^
tys. • '
•k -k -k
LÄMPIMIÄ VOILEIPIÄ
1
Henkeä kohti kaksi palaa valkois- >
ta leipää 1—2 savusilakkaa ja v i i - " '|
pale juustoa. Tomaattisosetta. L e i -
v i l le levitetään voita. Puolelle lei.„|^
pämäärästä levitetään perattua sa-vusilakkaa
j a lopuille juustoa. Kak-' ^f-^
si/erilaista leipää asetetaan .vastakr
kain ja-väliih lisätään vielä tomaat-tisosetta.
Leivät paistetaan voissa ^
molemmin puolin kauniin' ruskeik-r^f'
s i , kunnes juusto alkaa hiukan su-^^-
laa. Tarjotaan kuumina: ^ .
PÄIVÄN PÄ :t7~,U,^::;Äi/.,<
Kenen "satelliitti" on Suomi?
Istuen "kaikkia brittiläisiä Ichtiäi
asiassa edustavan" Lontoon Finan­cial
Timesin housuilla tuleen, To­ronton
:sVapaa Sana tuikutti/lukijoilr
leen lauantaina sellaista käsitystä,
^ t ä Suomi on "salasatelliittiV tai
sitä ainakin pidettiin "satelliittina",
ellei se pokkuroi, kuten sille " C i -
tystaV komennetaan.
Mainitussa jorinassa mennään tie-^
lysti laidasta _laitaan. Jonkun toi­sen'maan
taloudellinen satelliitti on
luonnollisesti maa, joka on riippu-
::vaisuussuhteista esimerkiksi / metal­liteollisuuden
tuotteista., Canada
on tässä suhteessa erinomainen esi­merkki;
meillä on rikkaita malmi­esiintymiä
vaikka kuinka paljon.
Multaseii""sijaan"että niitä-kehitet-'
täisiin täällä kotona, Canadasta kai­vetaan
juna- ja laivalastitlain rau­taa,
nikkeliä ~ kuparia, sinkkiä ja
muita arvokkaita metalleja — myyr
dään ne pilkkahinnasta rajan etelä­puolelle
ja /ostetaan siellä "jalostet­tuna*
moninkertaisella hinnalla ta-;;
kaisih.!-Tämä . on JyypilUnen esi-,
merkki satelliittisuhtelsta., Mutta
Lontoota. "huolestuttava"- .esiner-J
k l k s i ^ Suomen metalliteollisuudenj
suuri\kehitys!^FiiianciVl Times "ih-j
"mollclee",j,ltuulema ' sitä /'Kuinka
^>paljoir'erI auolt'jild''Suomi tuottaa,
kun ottaa huomioon pienuuden".
Olisipa meillä tääll.i Can^adassn-kin
asiat siten, että voisimme tuot­taa
omista raaka-aineistamme val­miita
koneita ja laitteita ulkomaille
vietäväksi, sen sijaan että amerik­kalaiset'
kaivoskapitalistit saavat
nyt luonnonrcsurssimme raaka ai­neena
ja pilkkahinnallaf-
- Siunatuksi lopuksi' mainitussa
Vapaa Sanan jorinassa' vedetään
paksu risti koko Suomen itsenäisyy­den
päälle näin:.
— Tässäkin kirjoituksessa näkyy
finis Finlandie-henki, ^mikäli Suomi
ei ,liity EFTA:aan (Britannian joh­tamaan
ulko-seitsikko-nimiseen ta­lousliittoon
— K ) . Tämä henki' on
aivan -^yleinen-kaikissa -Englannin
lehdissä melkein aina, kun Suomen
asioita käsitellään. Englantilaiset
ymmärtävät aivan oikein EFTA-ky-symyksen
elintärkeydeu Suomen it-senäisyydalle.
Toisaalta liittyminen
EFTA:aan, poistaisi länsivaltojen
epäilykset siitä, että Suomi on
eräänlainen'satelliitti. Tämä käsi­tys
on nykyään,varsin yleinen,.:.
j a sitä on ^ h y v i n ' v a i k e a •kumota,
n i in vahvan perustan salasatelliitti^
välttfeille epäröinti EFTA-kysymyki
sessä antaa. (Korostus meidän)%ip
f 'Tr^aisestiui VVa- puama Sana fe>s<i;littät:äi];i^,'-llooa(I(<*1?l!.I<ai
kumman; käsityksen-;-^;Suomen;-pi­täisi
liittyä EFTA:aan vain siksi,
että se muka poistaisi joitakin
"epäilyksiä"? Hiiteen Suomen kan­san
ja valtion edut, kunhan väin
saataisiin Suomi takaisin "päin > i n ­haa
itää''Alinjalleainakinv talouspoli­tiikassa!
Tosiasia luonnollisesti on, kuten
aikaansa seuraavat kansalaisemme
yleensä tietävät, etä Suomessa on
käyty j a käydään edellemkin mel­ko
kuumaa keskustelua "siitä,^ kan­nattaako
liittyä EFTA:aan vai eikö
kannata — J a päfitös täbäri men-,
nessä on ollut kielteinen silisi^ kun^
valtaosa 'huomen//kansasta joutuisi
siitä siirrosta kärsimään. "
Mutta Suomessa on erittäin vai­kutusvaltaisia
piirejä, erikoisesti
puutavarakapitalisteja';:jotka-'öletta;;
vat hyötyvänsä EFTA:aan* liiftymi-;
sestä. Ne eivät' perusta ti/ok tai-;
vaallista ' sen paremmin - Suomen
kansan kuin valtionkaan eduista.
Niiden. isänmaattomien' pääomapii^
rien hyväksi Vapaa Sanakin palsta­tilaansa'
käytti ^vihjailemalla, .että
j o k in ulkopuolinen voima, ts. Neu­vostoliitto,
estää Suomen liittymäs­tä,
E F T A : a a n . ' < I
/Tosiasia tietenkin 'on, että Neu-;
vostoliittd^ e i . sekaannu, .tässäkään;
asiassa Suomen sisäisiin asioihin.
Kysymys.siitä,- haluaako Suomi Iit-!:
tyä,EFTA:aanrtaijolla liittymätti»^
Oli,kokonaan S«oinen sisäinen asia.'
Tämä ,'ei tietenkäänj tarkoita t^sitä,^
etteikö ^Sllä vpoUittisesti? neuvosto-liittoyastaisella
siirrolla b i i s i vaiku-u
tiist:i'sik'äll,lQttU''suuressa^ ituisessH:
.ivnniMiriiii •i!i<:cntftvnir1iinh:;«'iicinn <':dnh.:
•m
dosta vetää omia johtopäätöksiä —/'^
mutta ratkaisu Suomen kohdalta'il
on yksinomaan suomalaisten käsis- J
sä. ^ ' ;<!
Palautettakoon mieleen Neuvos-toliiton
pääniinisteri Hrushtshevin
j a Suomen presidentti Kekkosen ^|
äskettäin julkaisema yhteinen "^ lau-sunto
missä todetaan uudelleen,.-^!
että; Neuvostoliitto vastustaa Eu- ; iJ
roopan jakamista kaupallisesti . v i h a - ' J
niielisiin liittoutumiin, mutta sahch.%'^'
taan, että'.siinä tapauksessa, jos::^^^^
Suomi katsoo ^asianmukaisesti teh- |
. j o i t a k in , sopimuksia^, E F ^ A j n /
kanssa,* Suomeii j a Neuvostoliiton p
välillä neuvotellaan niistätalousvai-.^
ketiksista, mitä sellainen' sopimusi<
voi aiheuttaa näiden naapurimai-|
den välille. ' - - ; ,
) (Tässä lausunnossa, kuteiumuissä-';:,
lein / asiakirjoissa;; on suhtautuminen'^!
'•EFTA:aan'. pantu'selvästi ja k i r k -f
kaasti. Suonii ei o'e siinäkään asi-'^
assa minkäänlainen "salasatelliitti''!;
sillä.se.^oi päättää huomenna l i i t -l
tyä EFTA:aan jos se n i i n ,haluaa.|
Meillä. kaikiUa,- on ^.::oikeus"^lyöiiä^
päämme kivimuuriin, jos n i in ha­luamme,-,
mutta, aniharvat'", meistä
sellaista "oikeutta" käyttSg^, Niin'
ori \asla'.Submehkin . kohdalta
Suomen.-kansan suuri osa vastustaa,
jyrkästi EF,TA:aan,Jiittymista 'rriJÄ
siihen > - liittymistä ' kannattavatkin^
puhuvat^vain; joistakin erikoissopir
I M l i t^^^B^^^^^K'
' M i t en tämä kysymys'lopuksi rat^
kaistaan .tuhatjärvien maassa,, se', on'
tietenkin Suomeni knnsnn ,sishincn
haapurimaiissa .*vpidäau \asiari) joh-' ^asia: --^^Känsäkoura
_ •! ...A.™^ ^^...M^är