Vapaus, July 24, 1954

              FAKM MAHOOIXCtfEN fMmVS
MUTTA ITKEE KUI^EiaUN
WAU, ST, JKOVAA «OATAM»A
,S.mfhab «Ote m ippimk,
tnlUlritenä antaitfumJselcsL Randca'
on luovuttanut toHnmunlsteille eofidO
nallämai&i stumilsen maat-aineen,
taksa, asuu Jcalultolstaniiljoonaa i h -
niitstä, missä UvihlUtft j a rautaa
uk& Hanoin ^a ttaiphongfn kaupungit
Ja Ifu^imnut istm^taen TonkiDin lah*
dpn kontrollista. .T^mä on sodanjäl^
kellien punaä^n-bloldn ensinunainen
iaajentumiiMn^^jsotilasvolmin talstel
Jussa eurooppalaisia «otavoiniia vaa-taan:.;
Se. on vakava tipplo lännelle.
Se f tulee Vähentämään lännen arvo-
:Ehdot ovat,;kUtos suurelta.osalta
mr Anthony Edenin diplomaattisille
Chou En-lain ja hänen kumppaniensa
toimituskirioltuksestk. heinäkuun 22
8enhower) rsanoi nanomaiehtimiesten
könferin«sissa^:että v"me:eni^ tvk-'
k ä ä ' ' W sopimuksen visseistä kbh-disia/
donka/perusteelia Indo-«iina
'/aetaan kahteen osaan..: New
...MUTTA DULUSSILA ON
inlattäen^^
t jatkÄti^ntVietnamia^tÄ T^^^
Kiinan verenvuodatuksen lopettami*
sesta. ja niinmuodoin epäilemme, et^
tä hän on saanut sammalia suunsa
t ä y t e e n i " ^
:^5esti, 4 leÖa siten s i ( ! ^ ^ t g h | v ^ j m ^ ^ | ^ i d i i S t i p i i i i i i ö i ^ » n^
" laminfcn edustaa ikimilitöi8ta;lähiäa;iiih;^V lsäiiÄiM«&^^
ystävyy» j a laajeneva *qÄefaar«ySt^f A^'
taa bavainno^isesU niiden^^pyxlE^
tekemään Aasiasta Juotettavan ^n».
han linnakkeen Ja antamaan,
sensa kansoJ«i yiiteisen Waiar
mittain Jcansalnvälisissä '
vallitsevan jännityksen/taeik^tami'
senhyväksL ' ^
'«Aiicamme tunnusmerkkinä", ^'Idr-^j
joittaa "Trud", 'on |dän'kansojen^
horjumaton pyrMnqrs kansalliseen
itsenäi^ryteen ja rauhaan, ^e aja
kohtaloista ovat kaikoimeet ikiajoi
m^neisyyteen; Aasiassaontapafttö-,
nut perinpol^jaisia muutoksia. ,jot ~
saivat^korkeimman^il^
Kansainväliselle a mm ' llnuuintaneet sellaiset, sontetk^totl
ttius, että AasUn asioita ei vc
/ratkaista ,.ilman Aasian '.Isa.ta^iafi
ftseäänrjotka ovat lähteiieet kanf
sallisen kehityksen: tieU,e,~kMU;4
naisten :ystävyy8siihteiden'iaajien^
'tamlsen tielle.-
keytta, mOin, knten ^tuoneitua, de* i
mokraalttatenViftUtlok^ edustajat
ovat^ viitanneet moneen > otteeseeni
Geneven n^otieiuissa. TIedonan<^
nossa Chou iEn-Iain ja Nehrun. väi|i
sista ne^otteluisea saiiotäan. että Ja^.
do-Kii^msa"suor^ttettavan poliittis||
selvittelyn "tavoitteena tulee öUa va-'i
inineö.i, Niitä el^ tule' käyttää'byök-pyrk^
ätybdistäxhään^pönhistuksensa^
raOban yoq|ftamiseksi> eräiden^ maiden,
hyökkäyshenkii^ ^ Ä t ^ ^ ^^
Imui^nm
^in|j^^i|iMJ^5|l^^
päJnvastoin^ei1^t;vielä1^ ole luopu-
«ru»; niidelleen saada muodostettua
agne^visen Kaakkois^^lasian.sotalii-:
man" asenteen (iOentivesSä ja siten
häiritä ;jlndo-;Kilnan.: .kysymyktten
Ssenho,werin ja,Churcliillin ,Waahr
^.JUigtoDis5ar:;JKäymissä;.. neinootteluissa
i^llniexi^aijäi^
käh-vastakkaisia. Delhissä tehtyihin
jpöimistuksiin;^ joidenk/viimeksl!.^^^
nittujen iayoitteeifa on rauhan iujit-,
taminen <.jaKkansainvädte
sa'vallitseva'jännityksen heikentä>
minen". kirjoittaa/Erayda". ::KaikkJ
^Uhaniystävät kaikkialla tnaaili
massa seuraava^ tyydytykseUävAasian
kansojen .voimistuvaa:: päättäväisyyttä
vapautensa ^riippumattomuutensa
puolustamiseen
ressorienfayöfckäiiyiltä jä turvallisuu-'
tensa-yarmentamiseen-, , ,
"Izvestija'! kirjoittaa: ,"Laajat ja
myönteiset ^.laustmnot 'Chou En-lain
i N e h i ^ l l
heuvctteluijfta ösoitUvät, ettänelsSLy^
4Un-; uuden ;niaailmansodan> valmiste-
'luaij^ {aikaansaamista
näkevät Ttelhln ?ja Washingtonln neu-voitelujen
välisen eron Ja.kansalais­piirit
tekevät ditä oikean .Johtopää-
_ , . . ^ i m a l i i ^ | o i ^ ^ ^
'taisi' ratkaista -ranhällisin'^ kidnoin,
Bsavpttelnln asianomaisten ^-mai-
;den keakeii.<,S&si Aasian' maiden
valUomlesten kesken' Delhissä' ja
Rangonlssa , ; menestyksellisesti
käydyt neuvottelot voimistavat
haittasi urÄeilusuo
kuuBut-Mark•painilta:';» koskee r^gSin TULm piirimes
;3^iiwxUä^käv^j^?äce^B^^ useita : huomion
SivTiutet^uaan heränneiden lo&ouk. ;:;"^^^„uden Savon piirin emi
sen Twain päätti ^jäädätuteliaisundes. samoissa" kUpailuissa
ji alQfcsella'380. Tämpeft
juonsi uudeksi A-luökan i
dollarin-Zhänituumi-itsekseen.Saar- ^RjsoitUä. Veikko Hoffren
.namies jatkoi puhettaan Ja Twain . ...Kiltaan moukirinkunton^
'ho3USM?yaI^
;töpulta|hä[igsa^ ,,
SSKM6!^l|fiÖ^^
luuto sai minut todeUa masentuneek- > 1^ 1.
tuTOunukj^dihgmaksuriÄl^^ ^ Ä I » » i
huuto.: m
-^'^mshrngtoi^-Ss^"-""---'--l'ä-'h--u"d"h"e"en^
^joonameil .kansanosa "jäi tosin itsenäisen ja kansallisesti vapaan Viet-
* ^ ^«*"?-i¥^t?:^)>säksi tehty sQpunus edeUytt^^^Uäjh^J
^«akui^ 1956 ^pidetään yleiset vaalit maan yhdistämiseksi demo- »
'••x-Jj!;1itr>i'«4(
.'^pohjajta^lcäi^oen Oeneven, konferenssissa tehtiin iekä sotilaallinen että^i
1'poliiimien^fratkaisu IndotKiinan .asioista — jV.se'voi olla esintörkkinä
inyds ^itf/mit^n voidaan ratkaista (Koreankin poliittinen Wann'e>]fö->
kataj^ksessa <jeneven konferenssin, ratkaisu Indo-Kiinan suhteen
° edusta suurta edistyiaskeUa 'Korean'väliranliansppimukäeäis-s^rrat-
5^manlena tarkränä tekijänä — mitä; Dullesin miehet pilivät |
^ ^ eriltäitt pahan seikkana — on se tosiasia, että ihäq-Knnan kaikld'Osa-|
valtiota (vietnamin^ kummatkin puolet, Laos ja Camb^odia) tulevat J
^ muod<|stamaan yhteisen puolueettoman aliieeii. ^e eiyäf^uleTliitfou-1
" * ^iminkaan^maan kanssa sotatarkoituksissa mitäati toisia" maita
—Neiivat tule"pyytämään sotilaallista "iapua" ulkomailta,'ei-vatkä
iille antartaan sotatukiasemia minkään ulkovallan käytettävak- i
. va til^rin kärki ja Jfhdysvaltain hallituksen toimesta on "perustettu
f, ^ _ .....
. muita^^amanlaisia sotatukiasemia muuallakin Kiinan lähettyville, ,
^ / , <S!neven konferenssinv päätöksen mukaan? Ran^
,myös jguostunut siihen;että;s&vie?määräaikaan mennessä sotavoiman-
;! sa po^ Vietnamin niistä osista,' mitkä vielä jäivät Ranskan hatuun ^
sekä loosista ja Cambodfasta, mikä toteutettuna merkitsee sitä, että
^ ^ Indokiinan liansa tulee lopultakin saamaan kansallisen'itsemäarää-i
i i misoikeuden mika sille oikeutetusti luutuu.
Selvää on, että llndorKiinan verenvuodatuksen lopettaminen tu-
^ lee huojentamaan kansainvälistä>jännitystilannetta ja auttamaan kan-sainvalisen
rauhan vakiinnuttamista^;Tämä sellaisenaan on lämpimästi;|
? ^ tervel^dittävä ja suuri voitto rauhan asialle. Ja huolimatta lainkaan 1
siitä,*miten kylmakiskoisestisiYhdysvallaininykyinen hallitus ilndo-
' iKiinati verenvuodatukseen,suhtautuu, Genevessä tehdyt sopimukset|
:^Hr'iai8oikeuläienvyä:
^ ^ " ^ ^ t i i i S e f i i K i ä p
'Jotka'liavaitaansyyllisilcsii^hallituksen
ifiväkivaltaisen: kukistamisen S suunnit-;
teluun;- V " I. ' , . IS-
< E3(t^3 koskeekalkkia ihmisiä. Jotka;
^aval^an syyllisiksi kapbiaUise»i:
^ ^ i U a a n / hal)ittiksen .vttklvaltai^i
kuki^amfjsen Ipnnatt
lajuon^sen hamttdcsen' kukistaminSa
tarkoittiiaena!' - - . ^§
' Kailtilta näUtä ihmisiltä, Olkoot he
kansalaistettuja tai maassa' syntynei­tä,
voidaan ryöstää.kalkki kansalalf
suusoikeudet. He menettäisivät oi­keuden,
olla yleisissä viroissa, he eivä|
saisi passeja eikä viisumeja^ Ja heidän;
olisi pakko rekisteröidä "muukalaisi|
na" Ja' Ilmoittaa vbranomaisille. Joka
vuosi heidän osoitteensa. ^
Monissa valtioissa olisi heUtä ki^f
letty oikeus useamman'professionaa­lisen
ammatin harjoittamiseen, asei­den
kantamiseen Ja sopimuksen teke­miseen
hallituselimien kanssa.
Näinollen tulisi tämä laki olemaan
paljonkin ankarampi kuin nykyiset
rikollisia koskevat lait, ijotkä kieltä­vät
rikollisilta oikeuden olla virassa,
mutta eivät säädä katisalaisoikeuksien
riistämistä rikokseen syylllsUt'ä.
Izvestija",'"käsittävät iKiinan, Kan-santasa,
vallan^ kansainvälisen;vmerkiri
i^eh^a^Nelkäsittävät^lettä^is^^
listumlnensS kalkkiraSaijankolrtai^
ongelmien ja eritoten. Aasiaa koske-vlenlJky^^
ehdottoman ^välttämätöntä. Seh''on
osoittanut ^;havainnollIsesti;fcGeneve
konferenssi;; m^^
:tö|lineÄ|||^
Joukossa,' Kiinan Kansanta-savallan.
edustalat esiintyivät Geneven neu-^
arvovallalla, ^uden.'Aasian ^todellisina,'
jeäustB^li^
vallan edustaja Chou^£ri-iäi, toi J u li
-kaupungissa kolmenlcymmeneri Idän
ja Lännen maaWedusta]ienil£an3äinr
välii|m^konferenssi kansainvälisissä!
suiit^MsaS i
den lieventämiseksi.'- :^ tun-
:MtJj||^mti^ot^ Jotka" mi-iä!
taBl||äimp;a m
liikemiespiirien, yhteiskunnallisten,
pohtiakseen sellalslji taimenpiteitä.
jjold|nj||^^ voitaisiin .^lieventää;
kansain Jännittyneisyyttä. |
Tästä; ,Banskan>v;yhteiskunnallisten
toimihenkilöiden, aloitteesta' koolle
f kutsutusU Vf konferenssista: {mubd^^
teh yhdistämisen^; etoivottayuu^^
: rauhan:itu]n^aarn^^||uisia^
' Näiden • tosiasioiden' valossa Chou
En-lain Delhiss||^aKJRaJ^
milläneuvotteluii0|oÄfJienslä^^
Ijäseniäj^l^tff
Ranskan: jaiJtalianparljmieminredusT,
tajia; neiwoäto^tolais^fkan^
taJiagakansahivaltaisenrKiinan edis­täjiä.-.-
Konferenssia tervehtivät Rans-
;kan ministerineuvoston entinen pu­heenjohtajia-.
iQulseppe^-iPouifBqncö
Italian mimaterineuvostOn' entinen
puhesnjhtajar-Ferucco.jparri.ja J a -
panm entinen pääminJsteri Tetsu Ka-tajama.
Konfereossille, antoi tuken­sa
myo;^ Ransk|ni\k^in^]j^
1nixmiapuheei|johtaJ!a-llBdvaiid^:^ H^ «ot. iSifSillÄlÄiS
J Konferenssin ...edustajien kaikista
•puheirta:'huokiu
!lväiw
nohrouvärNehru. Japanilainen pro­fessori
Hirano^esltti vaatimuksen, et­tä
viisi suurvaltaa iJa muut maat sai­sivat-
aikaan joukkotuhoaseen tuotta­misen
Ja varustamisen, kieltämisen. A -
teenan yliopiston entinen professori
1 Angeles Angelopulos puolusti Idän
ja läimen välistä^
kaupan^alalla.-, TäUainen, yhteistoi­minta
auttaisi muiden<ongeImien rat­kaisemista
. mm. Theikostl kehittynei-/
'den -maiden, kehittämistä .Ja ätoinl-:
voiman ^ käyttämistä teollisiin tar-
Taantumuksellisen sanomalehdistön I tämättömyyttä ;sanoen, että |*Euroq-koituksiin.
' Tuldio
jat tekivät-useit^ päätöksiä. Joiden
tarkoituksena on saada ratkaistua
ajankohtaiset, V^kansalnvällset ongel-ma:
t.;;- 'Xleisifiätöksessä'; -osoitetaan
yritykset^" leimata tämä konferenssi
rjcksikih uiidekslilrpunaiselBiJkongresAi
'siksi",päättyivät mitä häpeällisem-m^
ilävteivajjla;;' Valkea oh; todellakin
pitää";.iö>minuh
lai8ia^^U3tBjla;Vkuin ^oUv^
1^3
Hi
H;
^•^" tulevat olemaan siunauksellisia myös Yhdysvaltioin kansalle, sillä kan-
] s^iiAräUsen rauhan säilyttäminen / ja jännitystiIanteen?huojeneminen
alittaa ^myös? Yhdysvaltain kansaa ja valtiota. ' '; e
^Me myönnämme^ että Yhdysvalloissa,on piirejä^ jotka tulevat|
^ kail}(4nielin muistelemaan niitä:suuriavoittpjay;mitähe^sotatarvelähe-|
' J tyk^i^taän saivat Vietnamin ja; Ranskan sotilaiden verenvuodatuksen^
hinna^i. .AP: n Washingtoninuutistiedossa pantiin mieleltämme tämä^
^ '' kysymys paikalleen kun siinä sanottiin: "Indo-Kiinan'sodan lopetta-
^ mistapeuvottelujen avulla pidetään, yhdysvaltalaisissa piireissä kom-
' muntstien voittona ja lännen tappiona. r
\ > ^*]Se lopettaa biljoonan.doUarinanroisenaäeiden: ja rahan lähe^^^
^ tyksep Yhdysvalloista." (Sudbury Daily Star, heinäk. 21. pnä.) .
^ ^' '^'Yahän välittävatfWalI StreetinKvarrellavkomeissa^virastoissaJ
tuvat^errat sotatarvetehtaIlijatsiitä,^vaikka Yhdysvaltain kansa jou-f
tuui^uremmalta osalta maksamaan nämä viulut; heitä ei kiinnosta
i<!f lainkiian ranskalaisten^ja^;vietnamilaisten sotilaiden;kuolemaa
"VieUiamin siviiliväestön kärsimykset. Ainoa ^mikä .heitä kiinnostaa
l on 'sei Vietnamin sodan 'liekke;ihin voitiin vuosittain sysätä mil-
^'i^r§i4 dollarin aposta "avustusta" — mistä he saivat välittömästi!
'^^tut^ai^ suuria voittoja samalla kiin oli "toivoa^' että sotaa vpi-l;
diani jfaajentaa, yhä suurempien voittojen toivossa, "^-s^ ^
"*'utta^Yhdjwaltain kan^n edut ovati täydellisenä vastakohta-t;
kuolemankauppiaiden^voititosuunnitelmien; kanssa;^:^!^^
i&i (jft myös"t^anadan)'kansa hyötyy välittömästi verohalentJ^^
ia<>dö5saiäitäjjo£^
McCarthy kummitteli
Steveiisille Irlannissa
Lontoo. uSA: n armeijaministeri
Stevens, Joka ei liene erityisen ihas­tunut
McCarthy-nimeen ottaen huo­mioon
hänen riitansa kommunisteja
metsästävän senaattqri; Joseph..; Mc
Carthyn kanssa, sai mccarthy-kuu-meen
oireita saapuessaan tiistaina yli.,
määräisellä koneella shannonin lento-,
kentälle:<IrlanUiny ollessaan matkalla
Washlngtoniin Pariisista: "
Viipyessään vähän aikaa lentoken­tällä
hän Joutui ensin keskusteluun
silrtolaisviranomaisten kanssa: <-^:här
nen? nimensä oli ^ c k McCarthy. Sit-.
ten tuli tuUivirkamies. Ja hänen ni­mensä-
oli Jolin McCarthy. ja seuraa­va
etappi oli postikonttori; josta Ste-vens
lähetti muutamia kortteja-kotiin
— pcstivirkailijan nimi oli Tora Mc
Carthy: Tiedustellessaan:, valvontator-nistalähtöaikaa
hän tapasi.'virkamiei-het
Jack McCarthiyn Ja Charlie Mc
Carthyn^' ja matkatavaroista huolehti-van;
miehen nimi oliMickiMcCarthy.
Tässä valheessa Stevens oli ymmärret­tävästi
varsin ymmällään, mhikä
vuoksi hän; meni: ravintolaanvvahvisr
tamaanitseääln. kupillisella kahvia Cl
tarjotinta kantoi, iPaddy. MOCarthy.
Tämä on totisesti McCarthyn luvat­tu
maa, tiuokasl Stevens, mutta loh­duttautui
silia. että kenenkään etu­nimi
ei sentään oUut Joseph. '
Tutkimusretkikunta
uivilla jäal^utbilla „
> Moskova. —. Pohjc^n' Jäämeren
uivilla ^UUautoiUa toimii kaksi Neu-;
«vostolUton . UeteeUistä tutkimustyö-xyhmäfi.
^ Niiden kSytettäTäiiA on he>
m<H>terelta, »traUordta Ja^^^^^^^^
jiiJAsein^^
.tettUngiiiia^
"Aasian kahdentrsuurimman^^
valtiomiehet^ kohtasihrat|/to^
kaupungissa' I M M » ä ; f | ] ^ t i « ^^
useita kysymyksiä, Jotka ovat''merk!-
'tyltseltäan; yhteisiä sekä vlntialle;,;€ttä;
Kihialle. Pääministerit toivat 'julki
luottaqtuksema'Intian ja;
tävyyteen. joka on edistävä rauhan
säilymistä kaikkialla maailmassa sa<>
moin kuin.heidän maittensayja;;mui^
den 'Aasian :maiden>; rauhanomaista
kehitystä. Näiden neuvottelujen tar­koituksena
olt. edistää ^Aasian; ongel­mien
parempaa -ymmärtämistä .sekä
ponnistusten kehittäminen^maailman
muiden maiden kanssa'rauhan Ja yh­teistyön
hengessä häidet\;;Ja muiden
samantapaisten iongelnuenrratkkls^
mlseksi. Pääministerit olivat yksi­mielisiä;
siitä;-että heidän ;maittensa
tulee .säilyttää kiinteä kosketus .toir!
slmsa. Jotta niiden väUllä jaUcuisi
täydellinen yhteisymmärrys." . ' '
Delhin neuvottelujen osanottajat
viittaslvat';niihin;periaatteisilny Joi­den
tulee olla määräävinä kahden
maan välisissä suhteissa, nimittäin:
alueellisen koskemattomuuden ja su­vereenisuuden
:;::molemminpuolinen
kunnioittaminen; ' hyökkäämättö-myys;;
puuttumattomuus toistensa si­säisiin
asioihin ; t; taskrarvoisuus Ja
molemminpuolinen ; edullisuus; rau-halUnen
nnnaikahienivoiem
iNämä
Chou F.n-rin
U-Nun
"Epäilemättä
;'\-;;U'.'^;:.Vv^'V.^^':-;,'^'--;5^/-
"näiden tärkeiden ^ periaatteiden
hyviUcsyminenSliin'Aasian maissa
kuin"^ muissakin maissa voisi pie­nentää
sodan vaaraa, se edistäisi
1;; f kansainvälisissä snbteissa: vallitse-;
van jännittyneisyyden',lieventä­mistä
ja 'parantaisi' eri maiden vä-'
. Ilsen yhteistoiminnan mahdolU-'
" suoksia.» ' " • >
^ "lave^tija" kirjoittaa; "Chou En-,
lal Ja toisaalta intian pääminiJsterUi^
Nehnmi^a ;rBurmam^;pSä^
Nun kesken k ä d j | | n e |^
tuoneet. ^äUeen ^ e ä t ^
nan. etä enWpjÄ eri maid^
kuntajäiUestelmien kiiin muidenkaaii:
taloud^llsten. pÖlUttlsten ' tai ? sosiav^
listen oieten eroavaisuiis?^^
^iiöplstohv'professori fJositafof^
iEäiglannimparlamentin j
iloinen rovasti Norman. Anderson
pan :;puolustit5yhteisön'';o suunnitelma
;-uhkaa' Ranska^j itsenaisyjrden. menetV
tämlsellä ja/uhkaa ^isauha^^Euröopas-sa.^''
Intian y^ltui^unpan Johtaja
louvav'NelinxipäläuttL>mieiiin, Intia
ja k i > n ä n . k a h s a n ^ a ^ a U a n ; Ä u f e:
sen.;::mn^mulstuttl,.:e
fpimugenj,?^?!^^^^
tumattömuuäeh' toist«i^'iisäi^lM-'"ai
5ioihln.:-Namä viisi .periaatetta völ-
6h:englähtila^
missä. Toinen englantilainen. Diane
.Srienp!ä)e^qUj|^
sain valista 'jännittyneisyyttä: ' Kon- |
ferenssi oli sitä mieltä^ että. tätä '
Siiiilfiiiili^
BääBkL — (VS) Stadionil
OsnDKlö; pnä Jatkuneiden,;
ijm Usojen tunnelmakäyfj
matalalle, ellei; puol
Juoksusta olisifmu»
it -todella korkea tasoinen.;'k
;t; Joszef Kovacs; ja'
veivät kaksoisvoiton, mi
kamppailivat, myskin
i jaipale ja Norjan Saksvifcir
tämästä radastä>'i hiio]
irottl Kovacs loistoajan 14.08
i'önRnil Zatopekin^maailn
Ujksen jälkeen paras* allö
[laiton merkittävä-tulos ;'bli-
,|j|;fiSzecser^^
väkivallan- •ytöätä 'kilstanomaisia
Tukholman konferenssin; edustajat ,
tekivät useita ehdotuksia, joiden a- „ ^
vulla kansainvälisissä suhteissa ilme-növää
kärkevyyttä yöidäan i lieventää. .
Saksan kysymyksestä käytyjen neu-t^
ötttiujmfe^
vottelujen aikanakaan ei pidä mis­sään
muodossa ryhfcyä minkääiilaislin
toimenpTtelsiin Saksan ^aseistamiseksi:;*^
tai senkittä
tilasluttoon. - . ^ - , « 1'
; ; g K o n | e r ^ M^
omaisia jatkamaan neuvotteluja YK ' j|
:n. aseistariisumisvaliokuiuiassa ja " •<
halltaeriji^nnakkalnen kehitys oh täy-
Konferenssi vaati, että YK-järjes-fanvitaanj'
1 täytyy oikealla;tavalla: helr
Jastsaa ^-:Jmaaitoassa^^^^^^^^^^^^^
: ! r a U i ^ i : ^ & ^ ^
kaflskia käsittävän' järjestön.'Tämän
^onferenssi'"-oli sitä mieltä,'että ;
kaikkien riippuvaisuussiihteissa ole- ; I
vien' kansojen on saatava vapaus itse J
.-ratkaista omat asiansa -ja itse mää- -- /
liseinpi järjestys.^!Miklos':-;
'ii Kovacs.illmari^ T
iSaksvik. 1.000'mhvällaik
että vauhti oli hyvä.
tei Zatopekin ME. oUut .pah<
.Puolessa matkassa-
PÄiifilPiiil
Olaa varmat,, että lähetät
^mistä;. saatte korkeiniihat^^::
I ^,PIKAISENrMÄKSTO
' Suositukset voitte saä
rätä luonnonrikkauicsistaan ja-työn- - ^
1
'tähden YKlssa-onennen kaikkea an-inettava'
tilaa : Kiinan kansantasavalr;
lallBi ijolla on siihen täysi oikeus. Täir
häh'.järjestööh täytyy hyväksyä kaik­ki
' valtiot, (jotka ovat anoneet tai
anovat pääsyä Y K : n jäseneksi,
.-Tiikholmaap kokoontuneet;r
lähetit vaativat^ Korean aseleponeuvot
: tolujen; uudistamista^ Saksan^' kysy­myksen
ratkaisemiseksi käytyjen neu-:;
vottelujen pikaista Jälleenaloittamis-;
ta Ja atomiaseen kokeilun lopetta-
.'m^ta.- Konferenssi :kehoittikaikkia._
Geneven-rkraferenssissa -edustettujen
: maiden hallituksia toimimaan yhteis­voimin
"Indokiinan sodan lopettami-seksi.
vKpriterenäsinediistajat julisti-;
^ "Tämä on presidenttiä varten.-jHän on Ibnoittanat ehdottomasti « e l - vat, että Idänf {jk^^iXÄnnen .välisen kaur tekevät"myös kaikkensa niiden täyt-sä
tuloksista. - Kansallinen rlippu-
Jmat^^
: vat...koko:; maaijmahurauhah:: tärkein^^ V
ehto ja'vannin taeV , ,J
.Tukholman kansainvälisen rauhan-kokouksen
edustajat katsoivat tar­peelliseksi
kansojen'välisen'kulttuu­rivaihdon
laajentamisen korostaen,
etta sillä tulee olemaan tärkeä mer­kitys
sen yhtejsymmärryksen Ja^luot-tamiiksen
aikaahsaamis^a Joita tar­vitaan
rauhan lujittamiseen Ja-ylläpiti';
Siäiniseeifö^i^
Tukholmn konferenssin päätöksissä -
käsitellään nykyajan tärkeimpiä ky-'^"
' Kirjoittakaa ja pyj
G E O , C . . A NS
,,, Ontario Food Marke?
Niissä osoitetaan,niyös-tärkeimpien ^
kansainväKsten ongelmien ratkal- ^
semisen, kansainvälisen 'jännittynel- f
'iOTdifehlhei^^
•piaffettä^i^iit!^
antavattukensäT.näille {otoksille ja
la csteenäVSyst&vyyshenklselic.;kaxiP
sainväUselle yhteistyölle kunhan vain;
on hyväätahtoa tällaiseen yhteistyö!
hön." ; „ -, i
Kiinan Kansantasavallan Ja Intian;
pääministerit lausuivat, että toivovai
vilpittömästi Geneven neuvotteluje^,
menestymistä.;- He, tote^at tyydy*,
;tykselläi; että Oenevenvneuvottelulss»:,
pU saavutottuiUettyä edistystä Indo*
Vai^a'Torontossa ilmestyvän sjto-" kaukseen han sanoo saaneensa sUtä,
. . K . ^ ,,.,, . r, —-. . vCanadanvsubmalaisten;yhtelstoimln-keiii';
:törkeimmätkälLh voimaM nah kannattajaa) oli' Timminsin lau-eivät
merkitse suuressa maailmassa 1ujuhhlla,malnmnut Jotakm kaikkien
enempää'kUin hyityseh hyhhy I t ä - Canadan sucmalaisten yhteisistä lau.
merellä, niin näyttää M n M en. hijuMlsta;: - Tietenkin mypskin sUtä.
^tta^iaimibd^^
, J | | l ^ t j i ä i | ^^
:»i^össa'M''liah?^^
htet&:raivösta sii^i, ettäv
iokal^^^anä ke^nä kiyhyt Suohies-
«;4ja':^ifeuvostoliitossa;<:on?irtoh^
Ij^^lälan-venenunan/ikuuluu;;^
'iamia ^Jul^tuttavah- -^e;/^että Va-
Siä, joiden edut ja tarpeet ovat suu-'| ehkä hjrvinkin jymisevUlä poUittisiUa
rin piirtein samat. Myöskin sen, että Jutuilla ja käänteillä". s ,
paljon-enelnmän saadaan aikaan sor
vinnoliisella yhteistyöllä — jcssa huo-naioldaan:
niin yhden kuinvtoisenkin
imieliplteet^ kuin puhaltamalla - sie-;
raimistaan''vihan myrkkyä kuin v i ­hainen
sonni. '
; i . Tällainen .sovinnollinen yhteistyösr
icentely.:kans3aihmi5ten: kanssa .saat­taisi
Johtaa'käsitykseen; että'myöskin
kansainvälisissä'kysymyksissä oh ."kal­kille
kapseille— niin kapitalismin
kuin sosialisminkin, alaisuudessa elä-iville>—
ratuhahomaihen:yhtelstclmin-;
ta Ja irlstiriltojen sovittelu monin ker-
YlJteistolmhita, ystävyys ja lähim-
,!^D|^|fe^K|aÄ^j^
toimittajan piiriistuksiin,'Sillä hän^
moln knin hänen leU^nsäkln elää ja
' Jos.'nyt.Canadan suomalaiset, us-kcnnölli
«et la Luskpttomat,^ kapitalis­miin
ja sosialismiin luottavat, suomi-
»|ayp&6et^^
-malalsen järjestön Jäsenet-Ja kannat-
^ l M Ä Ä | e i ^ ^
^ij^H|pin'(Pd^
vmiUt saa sahoal ja mit&;^ el.4äUlä
laisjeksir Canadan suonialai^ - fiCc-iiÄiri
sai puhui ja;ajatel^^
;;Samah lehden edelliset s,o£ta1-a^V iisaaina:tttdamisii ttjaojhätna ap'silirihh^e n^
yhtenäisessä tndttniorihommassa hää-
. Tässä syiy'miksi sota-aviisin toimit­taja
on kauheasti raivostunut. • ,
-Tiistain'lehdessä hän valitteleekta,
?!eM'kesäh^
neeb'|öUcidcaan -''suunmtelmieh^^:;'^^
kaan" - kansainväliseim areenalla-.,, r
..Hän kai tarkoittaa, että iUSA:n
sotaisten} häiutusherrojen'.'ja»sqtaka^
pitalistien"ponnistuksista-huolimatta
^etiöi^M^^
reah Indo-Kiinassakin; qn
tulemassa rauha.
Se .on, tietenkin' harmillinen juttu
niin,Suomalaiselle:sota-aviisin toimit­tajalle
kuin XJSAin sotakapitalisteil-lekin,
jiila ihan koettaa uskollisesti
| ; i Muttaprate
'"ii... toivoi a l l^ parempaa, niin'sota
syttyikin-.. . " n i in toivoo sota-aviisin
l i q Ä p a ^ ^
•-;i:rxt^i^^-^^'^'~^'^''''^~'-'- -"•
Kunpahan eivät- nuo käänteet olisi
vain päinvastaisia; - , c \
Kun huomioidaan miten kävi «Dul-lesllle
j a Jiänen' toimeksiantajilleen
Indo-KIinanxjutussa — Ja he eivät
suinkaan ..-luottaneet laiskuuteen —-
niin on Qryta''epäillä käyvän samoin
suomalaisen sota-aviishi toimittajan
toivomuksillekin.^ > • . ^
f g V Ä i l ^ j o i i ^^
kaan .'USA:n~ .suurkapitalisUt ovat
sentään huomattayan paljon paina­vampia
poikia ^maailman politiikassa
Maailman kysymysten ratkaisun
;vaa'assa tuntuu' silti Icppujen lopuksi­kin
maaihna*n'vaita"vlen kansanjouk-
: ; k q j e h Ä Ä a lM
f ^ i ö h i ä ^ l i i p i t i i ^^
män kum•"isoina;poikina".:tunnetta-jen
Amerikan sotafcapitaUstien Ja hei-dan
muissa maissa .olevien apulais-
^ i t ä i i a m ö i ^ i l l i l®
i i ^ h a f | t i ^ ^ | ^ i i Ä n
J a n | i B M | ^
Voima .ei palvele kttyia, sanotaan J«
Ja kW ^jatb>ppunn luetaan, niin
simiret^imnSa^^