Vapaus, April 15, 1961

              1 t Ik?,
rt»'
- r
i i i
(•.•<.^">.-.-'-''.'tC'. . I,'
sm
|fi:)tevbiiony k U r u i ^
|^tp]bspjm toiäenä kllpailupäiTäoä
idumimi^ln^ suoritetussa 30 lcm:n
[BöQi^und^ njrt norja-
! laisteQ.v.jmvaa kolmikkoa Stensrieliä;
'iiif^! ;:Bi^n(}en.. _^ Gröpninken kovem­miksi
ja? vielä Ruotsin Sture,:Gralm
ehti maaliin' ennen, suomalaista^ koI«-
inftkoa — Hakulinen —
Tiainen. , ^ ^ ,
^yi^iä viisi .kilometriä ennen maa>
Jia:öllI8verre^Sten6heim .viisi sekunr
Assas Röi^undi^ ^edeD^^ mut^
«I>Jaä^iit .vastata ruotsalaisen ilop^
^uve'toon.vaan hävisi isUe' kolmella
sekunnilla Sixten ku­ivassa
jrl^bimainen voittaja lähes mi-
'nuuti|i ^ l l a seuraavihi.
OIKAISU : '
- Vapauden 11 päiväflr num«r«ssa
julkaistussa Tinuninsln kojeesi
' oB tullut erehdys kun siinäsanot-
;;tlin, että naort^n voimistei9iii|'||uu^
Joäbiksen on ottaimf vast4itS<^
Sylvi Laakso. Seh olisi piiSiiyt
.oÄa Sylvi Erikson^ Siis mii^ Sylvi
Erikson eitöh&aSao. — O I L . ^
m Suomen joukinie
I l M B ^ P nndianajöon
^Tampere. — Suoritettujen koeajo-
I j d i ' jälkeen oh Suomen Fyöräilylii-ton^,
liittohallitus valinnut V — B -P
l^uhänaioon kuusimiehisen joukr
ilmeeni johon tulivat: Schrey. Myy-jiyläinen.
Lumme, Hönkan^ Saare-j
lainen ja; Hautalahti.' Varamiehinä
jovat Hovi ja Niemi. , .
Barcelona, voitti
j-Bireelon^ — Noin 110,000 ihmistä
I idi^ seuraamassa Euro<q[)pa Cu-
[pin rsemifinaaliottelua,. jossa Barce-jlonfll
voitti Hampurin i—O.;
epelin ahioa < maali syntyi toisella
fpuÖBajallav ; ,
Mttjooita eekkeriä
maa'
ta E-Oiiiariossa
Palrry Sound.; — Viimeisimpien
arviointien mukaan on vuoden
1941 jatkeeil jäänyt yli miljoona
äekkdriä p6ltoa; pois aktiivis^ta
viljelykseltä jOntarion siinä jsas-sa
ntikä on French-joen ja Nipis-sing-
järven eteläpuolella Ontarion
maiden ja metsien ministeriön e-,
dustaja H. J , Featherston selit­tää;
että koska suurin osa tästä
viljelemättömäksi jääneestä maas­ta
on tuottamatonta eli riittämättö­mästi
tuottavaa maata, "on tärke­ätä;
että se muutetaan metsämaak­si
niinvpian kuin mahdollista." -
lltffiden ja: metsien ministeriö
rohkaisee tällaista kehityssuuntaa
avustamalla kunnallismetsien is­tuttamista
ja varaamalla hyvin
kohtuullisella hinnalla puun tai­mia.
^
"Mahdollisesti tuottamattomien
maiden omistajat .eivät käsitä uu­sien
metsäalueiden muodostami­sen
tärkeyttä" sanoo Featherston,
selittäen; että. näiden maiden is­tuttaminen'
metsällä on eduksi
maaif ekonomille tulevaisuudessa
ja antaa omistajille hyvän rahatu­lon.
Baniskassa on vilnie'vuoima Utaiestyiiyt ndeleiikilnfo^ kirja
mttan t^Qoselämää hallitseviett 200; petheen vallasta j a sen kc^
hityksestä. Tunnettuahan on, ettS olipa Ranskassa millainen
vanfömuofo tahansa j a johtipa hallitusta minldnlmlnen ^ pää^
ministeri hyvänsä, todeUinen valta pn 200 perheeUä. Tämäö.
osoittaa myös Henry Coston kirjassaan "Le retonr deä 200 Fa-^
milles"—"Kahdensadan perheen pUtuu?. Henry Cöston e l «oin- .
laaa. tole kommunisti, vaan pientuottajien edusta)a,~joka. näkf^
suurmonopolien vallan tuhoavan myös plkkupoihrariston£laman-ehd^
t Huien mielipiteensä ovat niiii kaukana vasemmlstolai? ^
sundesta, että. hän suorastaan syyttää ''kansainvälistä kommvc-,
nismia" lllltoutnmisesta monopolien kanssa. Näistä n^elipit^jEsy^
ta huolimatta hänen, kidassaan on koklo joukko midenkllntobiä
tietbfa Ranskan kulissientakaisista vallanpitäjistäL Kirjan sisäf-toä
on selostanut aikakauslehti Novoje Vremjan numeijossa
1/1961 Valentina Sysojeva. Julkaisemme seuraavassa kirjoituk­sen
hieman lyhennettynä. ,
Paähit^inb maatalouteen
i.iii«^a tana yupnna
\' -Peking. —' Kiinan taloudelli­set
saaihitilkset kiginen viime
ryniklen' alkaiä ov^t olleet ai-
Iyjui^laatuisia-maan. historiassa.
'ViimsiettriSSfr^. aikana ras-lluan
teoni^ndieii kasVuDiopetts^
:if ti .^ainoastaan de Imainattavasti
ylittinyt; käpitalastisten .'maiden
vastaavaa nopeutta vaan pftyos-
U i Kiinan «intän ,keluty
(ftden " ensinupäisen
m.
D^ea-viisi-
vnalis-;
sa^bnlteiman kaiödeltai Niinpää
^ tSdteimidetf^ t^ll¬teiden: tno"
laitto (ul.^inbresfi/^tti^
ddia viimeiselle—vuodelle —-
1961 ja 1862 — tbelent aUnipe-
'tiiset tavojMect. — Tämän vuo- j
' den^ tSrfenn tehtävä kansanta­louden-
alalla ^on maatalouden
kaUdupnollilen kehittäminen ja
niiiaaan sadon takaaminen.
i M HO^. ioNNIA #BaSTA
\ cViiiUe'' vuoden aikana Kiinassa
den 9-kertaist(fflut kolmen vuoden
aikana.
PAÄHIJOMIO MAATALOUTEEN
' Tämän vuoden aikana kiinnite­tään
koko maassa päähuomio run­saan
sadon saamiseen,.Tätä pää-nräär^
ä palvelevat myös muut tuo­tannon
alat • Ennen kaikkea, on
raäkäatt teollisuuden tehtävänä an-^
taa maataloudelle" eixtistä enefm-män
koneita. Maaseuduilla pyri-
^tuotettiin alustavien tietojen mu­lkkaan
terästä 18.5 milj; tonnia.;
vmei^kitsee yli 38 prosenein nousiia
1 edelliseen vvuoieen verrattuna^; ja
vKiinan kohoamista teräksen tuo­tannossa.
6. sijalle maailmassa.
lyiime>^odeir tuloksellaan' Kiina
['Ohitti Belgian,. Italian ja l^mskaft.
Kaikilla^ miiilU^, räiskiaan teollisuii-
^ den p^rusaloUla —- hiileik/ raudan
^^sShkövoiman,* öljyn, työstökonei-
- d e i i traktorien ym. tuotaiittossa
~ Kiina täytti tai yUtti vuoden
1960. tavoitteet Hiilen tuotannos-
>8a Kiina <ön noussut toiselle sijal-
-Ie > maailmassa ja ohittanut yii-l^
meksi Yhdysvallat ja Britannian."
; Kuluneen kolmen vuoden aikana
(m joukkoliike teknillisten uudis­tusten
puolesta- tuottanut merkit-iUvia
tuloksia. TeknUlisista kehi-
|':tysta kuvaa myös se, että vuonna
^1980 oli sekä työstökonekanta että
insinoSrien ja teknikoiden määrä
yli kaksinkertainen vuoteen 1957
..verrattuna. .
^fUSOLI. HEHTAARIA LISAA
KASTELTUA ALAA
^ .'Maatalous joutui.niin vume kuin
iiätä edälisenäkin vuonna kärsi-
>:niSSn - vuosisatamme pahimmista
lounnonomiettomuuksista, mutta
toisaalta on peltojen keinotekoises­sa-
kaatelussa huomattavaa e d i s i^
iVL Niinpä keinotekoisten kastel-
.^tujen peltojen ala on_ kolmen _ vii-
IJqf^ m e *vuoden*' aikana kohonnut 18
miU(]iWl»'h^^ 60 pro-sentintiJ'
ITaatalbus on' saanut 'JäoySs
runsaasti iiusia^ koneita^ —' mm.
trakiöreiden£;maarä on 3-kertaistu-nut"^
jftMmsfelii^ j » kuivatusl^t!^
ta kaiienC mahdollisen n^^Oaii'
käyttöönottamien. ' T
Laatiessaan tämänlaatuinen, kän-santalousahjelman
vuodeksi 1961
ovat Kiinan kansantasavallan hal­litus
ja maan kommunistinen puo­lue;
lähteneet, sutä} että tätä vaa
tii kansantalouden eri alojen tasa?
suhtainen' kehittäminen. Lisäksi
vain tältä pohjalta voidaan saada
aikaan entistä nopeampi nousu, te­ollisuudessa
j a ennen kaikkea ras­kaassa
teollisuudessa, maacalouden
ja-kevyen teollisuuden kehittämi*
sen lutKlessa markkinoita j a hank<
kiessa pääomaa raskaalle teollisuu-deUe.
Mielma Suomen
ja NLn suhteista
Moskova. — Katsaus Suomen ja
Neovostolilton suhteiden histpri-aan
on aiheena kirjasella, joka
vi&ko sitten keskiviikkona ilmestyi
kirjapainosta Moskovasi Se kau­laa
kustannusliike SEnanlen jsDui-semaan
kansainväliseen sarjaan ja
tekl^ historiantieteiden kandi­daatti
WiUiam FohlebUn fcasittdee
siinä maittemme välisiä suhteita
vuodesta 1917 tähän vuoteen saak­ka.
Tutkielman tuoreutta kuvaa se, et­tä
se päättyy nyt alkaneeseen presi­dentin
vaalikamppailuun Suomessa.
Sosdem. puolueen tannerilaiset joh­tajat
ovat asettaneet oikeuskansleri
Olavi Hongan ehdokkaakseen laskel­moiden
saavansa edistykselUstä u l ­kopolitiikkaa
vastustavat t a s n t a*
muksellisimmat piirit hänen ympä­rilleen,
toteaa;-kirjoittaJa. lAhitule-vaisuus'osoittaa,
onnistuuko taantu-musvoimien
ikäännyttää Suomi rau­haa
' rakastavasta ' uUuqMliittisesta
suuntauksesta vai kykenevätkö edis­tyksen
jroimat .säilytitämään nykyi-sennlkoptanttisen
suuntauksen, joka
vastaa Suomen kansallisia perusetur
5
Matkor ja matkatamravakttutuksia
^Turvatkaa kesäloma» j ^ huvimatkanne mahdolliselta
tapaturma'' Ja onnettomuus-sattumalta, hankkimalla iU
sellenne MATKAVAKUUTUKSEN, joka on kovhn halpa.
Vakuutnstnrva on?!Vohna8Ba matkustaessanne autolla.
lentökoo<)dla.;JunallB, laivalla. Itpja- tai pbrssiauttilUii
Ottakaa ihatkavakunttis kun lähdette matkaUel
siVAfAUS TRÄViL ÄGENCY
VJ;:y^y4npak^aaa tohHiva^ m a t k a » ; j a m a t k a t a v a r a v a k u u t u s a s i a m i ea
sbDBURY. Om
Huomattava osa Bostonin ki)rjaä
käsittelee monopolien valtaa maail­mansotien
välisenä aikana sekä
maan vapautumisen jälkeen saksa­laisten
miehityksestä. Luonnehties-saan
tätä kautta kirjoittaja lainaa
tunnetun ranskalaisen valtiomiehen
Edouard Daladier'n sanoja vuodelta
1934:
— Kaksisataa perhettä hallitsee
Ranskan talouselämää ja tpsiaOi
sesti myös Ranskan politiikkaa. De­mokraattisen
valtion ei olisi pitänyt
sietää tällaisia voimia . . / Kahden
sadan perheen valvonnassa näyttä­vät
olevan vero- ja luotto järjestel­mä
sekä liikenne. Kaksisataa per
hettä asettaa valtaan omat edusta­jansa.
Ne vaikuttavat yleiseen mie
lipiteeseen, sillä ne valvoviit myös
lehdistöä.
SUURTHTIÖITX
Coston luettelee 200 korporatiota
ja selostaa niiden vuosivaihdon ja
voitot vuodelta 1957.
Ensimmäisellä sijalla' ovat kan­sainvälisten
Sljy-yh^onien ranska­laiset
haaraosastot: Esso (vuosivaih^
to 197.641 milji vanhaa frangia,
voitto 2.71^ milj. frangia) ja Shell-
Berre (vaihto 167.000 milj; frangia).
Edelleen autoyhtiöt — Simca (vaih­to
121794 naii jv— voitto 1.194 milj)
ja Peugeot (vaihto 111.500 milj. —
voitto 2,980 milj) metalliteollisuu-deh
yhtiöt de Wendel (vaihto
104.854 milj —voitto 1.145 milj.)
Usinot- (vaihto 99.123 milj.) Forges
et Ateliers du CJreusot (vaihto
42.920 milj. — voitto 9 milj) Side-lor
(vaihto 87.077 m i l j . — - voitto
824' milj.> kemiallisen teollisuuden
tfustit ^ P6chmey (väihtoV 52.400i
mnj.) ja Kuhlmann (vaihto 37.000
milj.) sek^ Prisunie-tavaratalojen
liitto (vaihto 115.000 milj.)
. . JA SUURSUKUJA
• Henry Coston mainitsee Ranskan
hallitsevat suvut myös nimitiään.
Ranskan Rothschildejä edustavat
paroonit Alain ja Elie Quy^ He hai
litsevat Rotschildin pankkia ja sen
kautta maan värimetalliteollisuuitta.
Rotschildin pankin valvonnassa ole­va
Penarroyaikonsemi valvoo maan
nikkeli- ja tlnamarkkinoita. Edel­leen
nämä paroonit valvovat pank­kinsa
kautta viittä luotttolaitosta,
neljää vakuutusyhtiötä, yhdeksää
rautatieyhtiötä sekä eräitä öljy yh­tymiä.
Toinen mahtava kahdensadan per
heen edustaja on de Wendel-suku.
Se valvoo laajaa finanssi, ja teolli-suussektoria,
johon kuuluu mahta­via
metalliteollisuuden ja konera
kennusteollisuuden tehtaita, rauta
malmikaivoksia, pankkeja ja vakuu­tusyhtiöitä.
Lazard-veljesten pankki edustaa
Ranskassa kansainvälistä Royal
Dutch-Shell-trustia. , Pankin rans
kalaisen osaston johdossa on Pierre
David Weiliv joka samalla johtaa
useita öljy-, metalli-, konerakenmis
ja kauppayhtymiä. Tämän mahta­van
^kansainvälisen yhteenliittymän
valvonnassa on edelleen Citroen,
Sovac, Poliet ja Chausson, Docks
Remois ym. Ranskan johta\'ia yhti­öitä.
Eräs Ranskan kaikkein vanhim
mistä teollisuus ja finanssimagnaa-teista
on Schneider-trusti. Schnei-derien
perhe ei kärsinyt .7 sodasta,
päinvastoin trusti sodan aikitea ja
erikoisestj sen viimeisenä vuosina
jatkuvasti laajeni: Nykyisin se joh.
taa joko välittömästLtai tytaryhti
öittensä- kautta pankkeja, vakuutus­laitoksia
ja metallurgisia sekä sSfa
kötarvikkeita tuottavia tehtaita.
Seuraavana tällä .omalaatuisella
"ringin* listalla" Coston mainitsee
Wormsin pankkiu-iliikkeen. Tämän
perheen jäsenet ovat lisäksi laivan­rakentajia
ja kauppamiehiä. HeillO
kuuluu 5 prosenttia maan kauppa­laivastosta.
Wormsit ovat yhteydes­sä
Rotshildien kanssa, ja puuhaile•
vat lisäksi öljy-, metalli' ja konera-kennusteollisuudessa
sekä eräissä
siirtomaayhtiöissä. *
^Näiden jättiläisten jälkeen seu­raavat
MaUet, Mirabaud,, Vernes,
Neuflize, Fould, Gradis, Davillier,
Darblay r— kaikki huomattavia
pankki, ja kauppaperheitä, sekä
Gillet-perhe, joka valvoo upeita
tekstiili i, väri- ja kemiallisia tehtai-:
ta.
TILANNE MAAILMANSODAN
JÄLKEEN
. Luetteloa voitaisiin tietysti jatkaa
aina kahteensataan asti. Ratkaise^'
vinta kuitenkin on, että nämä: per
heet valvovat tosiasiassa Ranskan
oloja ja kehitystä riippumatia halli­tusten
vaihdoista tai perustuslain
muutoksista; "
Coston toteaa kudtenkin, että toi­sen
maailmansodan jälkeen esite­tyt
vaatimukset maan taloudellisen;
ja poliittisen järjestelmän demok­ratisoimisesta
merkitsivät vakavaa
uhkaa monopolien,vallalle. Kansäd'
painostuksesta kansallistettiin so^
dan jälkeen maan tärkeimmät pan^^
kit — Ranskan' pankki, Crtdit Ly-onnais,
Siciete Generale, Pariisin
riskonttopankki sekä Kansallinen
kauppa ja teollisuuspankki.
: Coston huomauttaa, ettei kansal­listaminen
koskenut ainoatakaan
suurta yksityispankkia, kuten esim.
Lazard-veljesten pankaa tai PapilT
sin-Alankomaiden pankkia. Vakun
tuslaitostön, voimalaitosten, kaasu-tehtaiden
ja kaivosten kansallista*^
misen yhteydessä turvattiin: ^ trus­tien
ja monoplien edut täydelleen',
Hän kirjoittaa osittaisen • kansallis^
tanusen toteutiamisesta:
"Heittäessään tämän luun vasem­mistolaisille
edustajille ]a valitsi­joille
Ranuan tasavallan v^iaikair
nen hallitus halusi rauhoittaa kapi <
talistisen systeemin kaikkein voi
makkainunat arvostelijat . . . Tosi­asiallisesti
ei mikään- muuttunut.
Päinvastoin tilanne muuttui kaksin
"Miellyttää
Skandinavia"-
kampanja
Yhteistoiminnassa Tanskan^ Nor­jan,
Ruotsin ja Suomen matkailu­yhdistysten
kanssa Scandinavian
Airlines System tiedoittaa maail­manlaajuisesta
"Miellyttävä Skan-^
dinavia" kampanjasta, jonka tar­koituksena
on edistää liike-, kult­tuuri-
ja turistimatkailuja mainit-f
tuihin maihin.
SAS viittaa siihen, että 150,000
matkustajaa Yhdysvalloista ja Ca-nadasta
vieraili Skandinavian mais­sa
V. 1960, mikä edustaa 64'pro-senttista
nousua vuodesta 1956 l u ­kien.
Tämä kampanja yhdistyy
katsomukseen, että matkailu ei tun­ne
sesonkeja. Koko Skandanivalla
*on paljon tarjottavana — ei vain
turistille, vaan myös opettajille,
liikemiehille,- tiedemiehille, lääkä-ja
sekä Pohjois-Suroopan rauhan Ja
ian:Ojen välisen ystävyyden vaati­muksia,
huomauttaa kirjoittaja ny-j:
ytilantee8ta. ' '
PohlebUn tekee historiallisia vai­heita
tutkien jf^topäättiksen, että
ystäviUliset suhteet Suomen Ja Neu­vostoliiton
välillä ovat ainoat oikeat
historiallisen kehityksen : logiikan
esiinnostamat., suhteet. Muunlaiset
eivä^le kestäneet historian koette­lemuksissa.
Tanelina, Josta on otettu 65,|K)0
kappaleen painos, on nimeltään
"Suomi Ja Neuvostoliitto". Se käsit­tää
yU 30 sivua Ja sen väUotsJkot
ovat seuraavat: Historian lehtiä. M i ­tä
kokemus opettaa,. Suuntanat luot­tamus
Ja ystävyys, SNTL on luotet­tava
naapuri. Esimerkki,' jota kan*
nattaa.seurat^.,. \,
reille, farmareille, taiteen ystäville
j a urheilijoUe;
Tavallisille matkoista nauttiville
SAS voi järjestää matkoja Skandi­navian
joka puolille, matkoja Tans­kaan,
lentoja, keskiyön auringossai
yhdistettyjä m e r i - ilmamatkoja,
vuokra-autopalveluja, Viikinki-^niO;
uomatko ja ja lukuisia muita ifSkp-alayhdistelmiä.
Urheilijoille SAS tarjoaa matko­j
a maailman parhaimmille turskan,
tuunan ja lohenpyyntipaikoille,
Arktiikan' seikkailumatkoja, vuoris­tokiipeilyä
ja järjestää yksityisiä
vuokralaivamatkoja.. Skandinavian
laajat hiihtomahdollisuudet- ovat
myös kohokohtana tässä ohjelmas-
SASn yleisluettelossa on julkais­tu^
m 300 erikoisuutta Skandtjfiavi-assa;
Niihin sisältyy viihdytys^
tilaisuudet sekä taide- ja teoUi-
Isuusnäytielyt; Kaikki matkajärjes-telyt
voidaan tehdä paikallisen mat­kailutoimiston
tai SASn piirivu*as-ton
välityksellä, missä on saatava-nk
SASn Signature Travel Pian
niin lento- kuin maamatkojeokin,
kustannuksista.
verroin vaikeaksi, kun iiallitus otti
itseUeen kriko riskin. Siitä tuU, to­dellinen
lypsylelnnä kahdellesadal­le
perh^Uej^ jotka arvelivat, että
on helpompaa - — j a vähemmän
vaaraUista.i-'ö^ta,3..V?ltiolta satoja
miljardeja:^frangeja' kt^in säännöl­lisesti
tyhjentää: s|ästäiien taskyja.
Varsinkin, "kun ^isinmainittu ope-c^
tio ei nutenk|um. estänyt jäUdm-jnäisenkään,
toimeenpanoa."
- ';YksityigjUfe yrit^tett .omistajU-le
myönnettiiii .valtavia valtion
avustuksia. Teollisuuden a v a i n^
mat. jotka kansallistettiin, jotta teh-'
täisiin loppu taloudellisen vallan
(rustiutumisesta, jäivät tosiasialli­sesti
kahdensadan perheen.valvon­taan.
Coston. toteaa, että monopolien
vallankäytön elimeksi muodostui
Ranskalaisten teollisuusmiesten
kansallinen neuvosto, jonka johtoon
,tuli teollisuusmies Georges Villiers.
Sen kautta kahdensadan perheen
valta maan poUtiikassa tuli yhä
mei'kittävämmäksi. Juuri he olivat
valmistelemassa de Gaullen valtaan
tuloa.
200 PERHETTÄ JA D E GAULLE
De Gaullen puolue on jatkuvasti
nauttinut edellä mainitun Kansalli-
"sen neuvoston tukea. Läheisiä yh­teyksiä
kuvaa mnt se, että de Gaul­len
johtaman liiton rahastoidioitaja­na
oli mahtavien kansainvälisten
pankkipiirien edustaja, senaattori
Rene Fillon, joka kuuluu useiden
Rotshschildien- valvomien yritys­ten
hallintoon.
Kun de Gaullen liike vuonna 1951
jakautui, alkoi Kansallinen neuvos­to
tukea ns. riippumattomien tasa­valtalaisten
liittoa, jonka edustaja
Antoine Pinay useita kertoja muo­dosti
JiaUituksen. Mutta samaan
aikaan annettiin rahallista apua
myös eräille muille puolueille.
' Viime aikoina on 200 perheen ol­lut
pakko tarkistaa toimintamuoto-jaan'niiden
muutosten johdosta joi­ta
maailmassa: oU:, tapahtu^uf., N i i ­den
oli .IujitelSavt*Mettäa|f, ijältio-,
koneistossa,-uudistettava tuotanto­laitoksensa
voidakseen < selvitä k i l -
paUustä ikir^yiäUä|a^?iliSan*
kinoilla )sek& vibdoihini id0n qu ky­ettävä
säilyttämään otte&nsa siirto­maista
ja tämä olikin k:aikkein tär-keifttt.'
. , - ! ,.-
UuSi politiikka vaati uutta hallin­toa,
>joka;"j)aremmin' soveltuisi ny.
^kyisiin olosuhteisiinytotaaa dosr
ton. Kahdensadan pprheen ryhmä
tunsi hyvin de Gaullen käsitykset ja
niin siiryttiin tukemaan hänen v i i
dettä tasavaltaansa. .
Viidennen tasavallan synty on
huomattavasti- lujittanut finanssi-magnaattien
valtaa Ranskassa.
"Ranska, joka oli tuskastunut paria,
mentaariseen järjestelmään, alistui
yhden henkilön valtaan, kuten ta­pahtui
18: päivänä brunmirekuuta.
Mutta kuten silloin, niin se nytkin
näytti jäävän finanssimiesten ryh
män käsiin . . ."kirjoittaa Coston
j a jatkaa: "Valitsija, joka kuvitte­lee
olevansa riippumaton, kuten hä­nelle
lupaa demokraatiinen valtio,
äänestää yhdeksässä tapauksessa
kymmenestä edustajaa, joka on
vain marionetti finanssimiesten kä­sissä."
;• • •
Vaikka Henry Coston ei ehkä it­se
sitä haluaisikaan, hänen kirjan­sa
muodostuu kumoamattomaksi to
distukseksi monopolikapitalismin
kehittymisestä valtiomonopolisti­seksi
kapitalismiksi. Juuri tämän
kehityskulun väistämättömyys osoi
lettiin mm. 81 maan konununistis-ten
ja työväenpuolueiden edusta­jien
neuvottelukokouksen antamas­sa
julkilausumassa. Siinä todettiin
tämän kehityssuunnan yhä edelleen
valmistavan kansan laajojen <väes
tökerrosten — ei vain työläisten ja
talonpoikien, vaan myös pienyrittä­jien
— riistoa myös valtiokoneistoa
hyväksi 'käyttäen.
paUdntpim yoifetäjat,
Toront^^ pidstJViLAtff Sprii:^
Jamboreen-ovflippujai palkinnot
jakaantuivat seuaavine , ibin#
roille seuraavassa |äijes(^ses-sä:
No: 566; 1^61« 16251^201?»
1869^ 18177, 22S6, 9533, 1553 ja
21510.. . '
^ Völäön^pdjea oiä&tsja^ jotka
eirat ole vfela perineet voitfii»^
jaan, vohrsit periä n^: osOlttedUä
24 Cecn Si^ Toronto, Ont.
Vaitaanin l^ti
pitää avariiiyeiitoa
]iyva#eieefiä
Vatikaani, Vatikaanin Osser^
vatore Romano-lehti tervehtii' kes­kiviikkona
, Neuvostoliiton miehi­tettyä
avaruuslentoa "muistettava­na
hetkenä".
Lehden . toimittaja Raimondo
Manzini kirjoitti, että tämä kehi­tysvaihe
ei mitenkään horjuttanut
roomalais-katolista uskoa, vaan
sen tulisi päinvastoin lohduttaa
kristillisiä..,
, Sellaisesta tiete^isestä edisty­misestä
kuvastui "kuva ihmisen y-lemmyydestä
hepkisenä oliona, jol­le
on annettu vapaus ja harkinta^
kyky, jolla hän voi edelleen val­loittaa
tilkopuolista maailmaa ju­malallisin
käskyn mukaisesti."
: "Tämä onnistunut ihmisen ava­ruuteen
lähettäminen-merkitsee tä­ten
muistettavaa hetkeä. tieteen ja
ihmi^n valloituksen historiassa.
Se ilmenee vaistomaisesti kaikille
hyvänä enteenä ihmisai tyynistä
ja rauhallisesta kehitysvaiheista,
toivona surenunasta veljeydestä
käsityksen lisääntymisessä . . .sillä
ihmisen tavoite on valossa eikä pi^
meydessä."
Lauantakia, hiihtik: I5.p. ~- SaturdayvApril 15, 1961 . - S
SUOMEH
Tiffllpaaar fad*assa> vaatt kofan»mcii-
Järkyttävää kamppailua elämäs­tään.
jälvtvOi ensimmäiseh pääsiäis:
I&ivän (2. 4^>, aamuna T^min sata­massa
olleen- faoQantilaiten lAotto-
.ri^ivan Blo«mtr8eb^;r pnäe^as^
kannen ^Ua olleissa hyicdssä ja käy­tävissä
liekktoi saartamiksi joutu­neet
yhttektan- miestä; Vain kobnen
heistä) onnistui Ijästä palovammoitT
ta -kannelle ja heistäkin sai 3 ^ vai­kean
shokin.
•Bnsimmäifipä palon havaiimut ja
toisia heiättänyt laivan kokid tuli
kaimelle . neljäntmsä kasvot: pahoin
palaneena. Seuraavat Ja viimeiset
kannelle päässeet . kaksi. matruusia
olivat tulen sokaisemia, vaatteet oli­vat
palaneet' heidän yltään Ja .iho
kauttaaltaan : kärventynjrt. Kannen
alle„ jääneet saivat- kaikki surmansa,
kaksi heistä löydettihi käytävästä
hiUtyneinä j a kolmas perimmäisestä
hytistä häkään kuolleena.
Kennedy tervehti
NLn avaniuslmtoa
.Waslungton. _ Yhdysvaltain pre­sidentti
Kennedy tervehti keskiviik.
kona pidetyssä > sanomalehtikonfe-penssissa-
Nevvqstpliiton; - miehitet-
]^ä-avaruuslentoa ja' tunnusti' sa­malla,
että kestänee joitakin aikoja
ennenlöiin Yhdysvallat voi: säavot-täa-
Neuv^sti^ltiitobl tajssä suhteessa.
, > Kennedy •.: ilmaisi : ihailunsa sen
johdosta, että Neuvostoliitossa oli
kyetty lähettämään ihminen ava-rUu^
ätkalle ja palauttamaan hä^
net turvallisesti: Presidentti toisti
aikaisemmin pääininisteri Nikita
Hrushtsheville lähettämänsä onnit-telusanoman.
'
. Mikäli oli kysymyksessä Yhdysr
valtain Ja . Neuvostoliiton suhde
avaruuden tutkimisessa, mr. Ken­nedy.
sanoi, ettei siitä ole mitään
epäilystä ^ "Olemme jälessä".
Timanttimagnaatti
on huolissaan
"yksittäisyydestä"
JohanneslinTe. — Etelä-Afrikan
eroaminen kansainyhteisöstä lAerkit-see
vakavaa onnettomuutta niin ta-loudellisesUi
iraliittisesti kuin soti­laallisestikin,
s£moi tunnettu timant^
timagnaatti Harry Oppenheimer Na-talin
yliopistossa Durbanissa pide­tyssä
promootiotilaisuudessa.
Vakavin seuraus saattaa hänen
loielestään olla moraalinen tuho,
minkä muodostaa kansainyhteisön
muiden maiden Etelä-Afrikalle lau­suma
tuomio.
Keskimdessamme ei liene monta­kaan
sellaista, jotka kovapäisyydes-sään
uskoisivat, että vain Etelä-Af­rikka
on maailman irnTi<;j»iriiiTni!i;t.n
viisas ja moraalisesti korkealla ta­solla,
Oppenheimer sanot Hän lisäsi
vielä, että Etelä-Affikan kehitys­mahdollisuuksista
ei voida huoläitia.
elleivät eteläafrikkalaiset itse ole
valmiit ikatsomaan kylmää todelli­suutta
silmästä silmään. Tämän het­ken
tosiasia on. että olenmie tuomit­tuja
Ja työnnettyjä vaaralliseen maa­ilmaan
— olemme yksinämme.
tcelioHtaa
kaRRattamaaR
pakotteita YKssa
Toronto. — Kenian Afrilcan kan­sallisen
unionin pääsihteeri l^homas
Mboya sanoi täällä, että hän tulee
kehoittamaan^ Canadan hallitusta
kannattamaan YKssa pakotteita
Portugalia vastaan saadakseen se
luopumaan toimenpiteistään Ango­lassa.
Mboya vieraili Torontossa aut
taakseen .Afrikan opiskelijain yh
distystä sen yrittäessä kerätä varoja
toimintaansa varten.
Hän tapaa pääministeri Diefen-bakerin
ja ulkoministeri Howard
Greenin tänään (perjantaina) sekä
jditakin ulkoministeriön koriceim-pia
virkailijoita, jonka jälkeen hän
matkustaa - Washingtoniin' ja New
Yorkiin puhuakseen afrikkalaisten
vapautta vaativassa joukkokokouk­sessa.
Mboya sanoi, ettei hänellS ole
mitään s n u n n i t e l m t B presidentti
Kennedyn tapaamisesta silloin kun
l^än - on Yhdysvaltain filmikaupun­gissa.
Hän. sanoi, että Portugalin ja
Etelä-Afrika^^tidisi saada osakseen
samanlaisen k(ditelu|i ja samanlai­sen
rankaisun toimenpiteistään
afrikkalaisia vastaan:
"Olen sitä mieltä, että pakotteita
olisi pitänyt käyttää jo kauan sitten
ja aion ehdottaa sellaisia toimen­piteitä
kun takiaan teidän hallituk­senne
virkai^joita", sanoi hän.
Tämän järtcyttävän tiiUpalon alku»
syyn ei^iillään . Olleen tupakasäk
mutta' syy Jäänee lopullisestikin
vailujen varaan; sflia ne, Jotkff dikft'
JothUn tietäisi^V pdon aiheuttajas­ta,
eivät ole enää siitä kertomassa:
— <US) - j
Moskov»! talBsopimos nyt sdvä v
~ Suomen:} Eftaan assosioitumisen
vaatimat järjestelyt Neuvostoliiton
kanssa saatiin lopullisesti päätökseen >
lauantaina (l. 4.) kun Moskovassa
allekirjoitettiin sopbnus korjauklistav
martadcuussa presidentti kätkosen'
vierailun' yhteydessä solmittuun ttdli- -
sopimukseen; Teknilliset korjaukset -
— ne sisältävät kolmen aikamäärän
Ja yhden prosenttiluvun muutokset
— kävivät välttämättömiksi, koska
marraskuisten Moskovan neuvottelu­jen'
perustana olleeseen Xissabontn
sopimukseen tuli myöhemmin muu-toksia.
Marraskuussa solmittu Sfiiskovan
tullisopimus. Johon tehd3rt tarkistuk­set
vahvistettiin lauantaina nUtä
koskevat kirjehnät alltidrjolttamana. -
on varsin lyhyt asiakirja, pituudel­taan
vain puolisentoista sivua..Mos­kovan
^ sopimus on tavallaan > Bt£a4
sopimuksen peilikuva, koska molem­pien
sopimusten mukaisten Järjeste­lyjen,
aikamäärät on- synkronisoitu :
yhtefen. '
Moskovan sopimus Julkaistaan vas­ta
sen eduäcuimalle antamisen yh­teydessä,
mutta saatujin tietojen
mukaan Suomi myöntää siinä suo­situimmuuskohtelun
Neuvostoliiton
kanssa käymässään kaupassa tradi"'
tionaalisille tuotteille Ja muille tuot­teille,
jotka on mainittu kauiq)aso-pimuksissa.'
Asiallisestt katsom on''
suosituimmuuskohtelu siten yletaten.
Joskin muodollisesti rajoitettu.
Kauppaministeri Ahti Karjalainen
Jcertoi. että kaikki Efta-asiaan Uit- ->
tyvät esitykset koetetaan iäada pre­sidentin
esittelyjm tiistaina tai kes^
kiviikkona. Mainittakoon, että eduk-kuntä
kokoontuu pääsiäisloman Jäl­keen
keskiviikkona. — (US)
100,000 ruusua
maaämaimäyttefyyn
Hcikova. —' Pienen kSsi^lcsen
millaisista mittakaavoista vuoden
1967 Moskovan maailnuimi3yttelys-sä
j a sen valmisteluissa Xm kysy-:
mys, saa siitä, että näyttelyn puisto­alueelle
tullaan istuttamaan pdkSs-tään
ruusupensaita' kokonaista
100,OiDO kappaletta. NIkitskih kas­vitieteellinen
puutarha Jaltassa, jo­ka
on sitoutunut toimittamaan ruu­supensaat,
on luvannut täyttää tä-n
^ valtavan määrän yksiitomaan
parhaaksi tunnetuista lajikkeista.
Ensinunäiset 20,000 pensaanalkua/
kasvatetaan jo tSaaä keväänä. ^
K A I K E N L A I S I A V A K U U T U K S IA
OK. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
Soittakaa tai khrjoittsdcaa
OLAVI NUMMINEN HELEN HIRVONEN
HL 4-3356 WA. 3-4378
697 Bay £(1, Tonmto. Ont EH. 6-8586
CSJHK OSASTOJEN KOKOUKSET
Interventiohailitus vatmis Kuubaa vailen
New York. Ei:äässä Kuubas-,
ta paenneiden. vJYastavaUanku-ihoukselllsten
ainesjten täyttämä&r
sä New lYjorkIn l<^M>|öhotelllssa on
julistettu -.perustetuksi -'Vallanku­mousneuvosto",
^ B J ^ johjMlJaksi
tuli luopio Miro Cardona. Tämän
' m^ionettien ja pettureiden yh­teenliittymän
tavoitteena on Kuu-baii
vallanknmoukselli^n h;alli-tuksen
kukistaminen ja USAn
monopolien vallan palauttaminen
maahan.
Amerikkalainen lehdistö osoittaa
vertaansa vailla olevaa kyjTiillisyyt
tä paljastaessaan' Kuubaan kohdis­tuneet
hyökkäyssuunnitelmat. New
York Herald Tribunen kirjeenvaih­taja
kirjoittaa emigranttihallituk-sen
muodostamisen olevan alkusoit­toa
keväällä tapahtuvalle aseellisel­le
hyökkäykselle Castron järjestel
mää vastaan, jolloin sisältä ja ulko­puolelta
suoritettavat hyökkäykset
yhtyvät.
Lehdet kirjoittavat, että Yhdys­valtojen
alueella oleva kuubalais­ten
vallankumouksellisten joukkio
•siirretään-Kuuban alneelloi jonka
jälkeen se^esittää ulkovalloille
pyynnön sen tunnustam]sesta"väli-aikaiseksi
hallitukseksi**. On odo­tettavissa,
r-etiä '• Yhdysvallat ja
muutkin ffmie^^ tasavallat
tunnustavat ensimmäisinä tuon
hallituksen;
New Y o i ^ Tim» vihjaa toimitus-artikkelissaan,
että vallankumouk­sellisen
haUituksen kukistaminen
on sopusoninussa Yhdysvaltojen
politiikan kanssa. Wall Street
Journalin kirjeenvaihtaja huomaut­taa,
että «i ole -enää kenellekSSn
salaisuus^ .että USA toimittaa aseita
ja sotatarvikkeita Castroa vastus­taville
voimille Kuuban keskiosissa
oleviin vuoristoihin sekä suorittaa
Vastavallankumouksellisten' aines^
ten sotilaallista valmennusta Flori­dassa
ja Guatemalassa.
Viime tapahtumat osoittavat ettS
epäonnistuttuaan pyrkimyksissSEn
saada aikaan Kuubassa sisäinen ka­pina
' taantunnis:: sutumittelee ^ nyt
ulkoapäin-ti^evaa aseellista Inter­ventiot^
, . " .
CSJ a : Wanopin osaston kuokan-sikskoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 lp. osaston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
R. R. 3, Sudbury; Ont.
CSJ» SauKSte. Mariöi osaston
sääntömääräinen kokous pide­tään
joka kuukauden ensimmäi­senä
tiistaina kello 8 illalla
omalla talq];ia. 32i John St.
CSJ:n Vanesnvcvin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään CUn-ton-
haallssa j<^ kmdcanden
toinen sunnuntai, ^^^l^npw klo
2 iltapäivällä. Kkjeenvaihto
sihteerille: Mrs. Hilda Saari.
4438 Eton St.. North Bumaby,
B.C.
CSJ:n Beaver llddken «naston kuu-kauslk<^
us pidetään Joka kuu-haudm
toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston haalilla. Kir­jeenvaihtajan
osoite: N. Piispa­nen.
RH. 1. Worthhigton. Opt.
CSJ:n Toronton osaston varsinai­nen
kuukausikokous pidetään Jo­ka
kuukauden ensimmäisenä
maananaina klo 8 illalla Don-haalilla.
€SJ:n Timminda osaHton kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden yTn^mna&ispn^ sun-nuntahia
kello.7 illalla.
GSJ:n Pwt Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään J(dui
kuukauden ensimmäisenä tlis«
taina kdlo 7.30 illalla Ja Johto­kunnan
kokous kolmas tiistai
klo 7 illalla. Kirjeenvaihto osoi­te
316 Bay St., Port Arthur, Ont.
CSJ :n Sodburyn osaston kokouk­set
pidetään kerran kmftaudes-sa
Johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
k<Aoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsusta. Puheenjohtaja Edwin
Suksi ja Urjeenvaihtaja: A i - ;
mo Mäki. Box 354. Sudbury. Ont.
Kttuluisan ja paljon suolta saavuttaneen laulajan
TAPIO RAUTAVAARAr^
LAULUVIHKO,
SAl^OlHEEN' J A M U S H K K I N E E H
njrt saatavana kurjakaupasfainme
~ HIHTA A I N O A S T A A K $2.00 KPL.
Fostikuhi^a varten lisättävä 10 senttiä.
Sisältää seuraavat laahst:
BttBli]iettn kttaiavaliri,
aseaeo esAä aänto . . .
lastaan olUliatta.
SttJMitiBtiiiftar siftaa-rfna •«
Vain iterlBiH«'val tiettft.
S'
SäyiNiai* — fäSt hyväs^
KoUmkai^nii ulk^piMltlitr
Oaftova Brikaua.
malaidn ^Mrntannriui^
Ifttmin feorttipeU
Tao aika taakokuna (nmai)
- Saatavana seuraavista paikoista: ,
V A M m PtJBUSHING COÄIPAOT
P.O.BOX69 SUfiBtRT, Ol^AäkO
VAi^AlJS BBANCT OFIlCti, Sl« Bay Street^ fMAMIttf. O i kM
VAPAUDBT NtBKKA. 957 Broadview Animt, ImtKalo t, Onluto
«lOFINXNIIttKlU^ t m Eaii I^ndtt Straet, Vaneovvcr 6^ C.
m
1
Mm
iliPfll
m
• /.>'\ />/\^v /\ i A A, A /^ i*\ / s ^