Vapaus, August 22, 1957

              Sivu 2 Torstaina, elokuun 22 p. — Thursday, Aug. 22,1957
V A P A U S
qjBteElHI.- «TjEodepcDdent Labor
ta^pbM Kor. «, U17. Atttborized
aa tfBoond daaa maOtor- tlia Post
Ofllei» fmnrtmcDlk Ottava. Pub-
U M ttttiee «eddy:* ToesdajTs,
Ibintfaya and Saturdajn by Yapatu
PHIilUbiitk: Oompaoy Ltd^ at 100-102
dm Bfc; iqr^ Sndbuzy, Oni; Canada,
Tiefephones: Bns. Offioe OB. 4-4284:
EdUorial Office OB, 4-4289. BSanager
e,8uiE8L Editor W. EUund. UaiUsg
«ddreat; Bonc a>t Sndbty» Ontario.
AdverUslog rates npoa appUca^L
Ykantlatlon free ot dntie;:
TILAUeatMNAT:
sanadaHä: 1 «k. 7jOD « kk. S.75
S kk. 225
inidysTalloiBsa: 1 «k. tJDD « kk. 4J0
Sdomoaa: l tk. 0.50 e kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
MM
Aiea Mikf, Saaatoritun, Ont,
' fäyttiasttnnuntaifia elokuun 25 päi-'
vSnS 70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
1917— Juhlavuosi — 4Ö. vuosikerta — 1957
'"Käikld union miehiä"
I Alkuviikon uutistiedoissa kerrottiin yksityiskohtaisesti,
inniten Gaspe Copper Minesin rikkurit hyökkäsivät useampia
kertoja patukoilla; kivillä jä puukoilla aseistettuina rauhallis­ten
lakkovartijain kimppuuri Murdochvillessa, Quebecissa ja
miten Quebecin maakuntapoliisit — täysin "puolueettomina"
ylj^ön ja rikkurien hyväksi seurasivat pitkän a i ^ a pelk­kinä-
sivustakatsojina tätä hommaa! Ja kuten tällaisessa ta-
^ pauksessa odottaa saattaa, esimerkiksi Globe and Mailin tiis-tai^
esso; uutistiedossa sanotaan, että vaikka lakkovahdit puo-lus,
tivat itseään — "kaikki loukkaantuneet" olivat union
inifhiä.
v*r'v.Gaspe kuparikaivoksen työläiset pakotettiin jo yli viisi
kuukaiitta sitten lakkotaisteluun, kun yhtiö kieltäytyi tunnus-tahiästa
heidän tmiotaan — terästyöläisten uniota. Kieltäy-
'tirän neuvottelemasta työläistensä ja heitä edustavan union -
kähssa, k.o. kaivosyhtiö on Quebecin maakuntahallitulcsen
jBu^^ kaiken sen, mitä se
on^ rikkurien toimintaa selostavista oppikirjoista ja niiden
kansista oppinut' työläistensä union murskaamiseksi ja työ-
-Iäisten itsepuolustustahdon hävittämisöksi.
- Mutta yhtiön öykkärimäisyydestä, terrorista ja uhkai­lusta
hUolimät ta* ovat Gaspenkuparikaivostyöläiset jatkaneet
urheata taistelua — sanan varsinaisessa mielessä he ovat
käyneet kunniakasta etulinjataistelua Quebecin maalamta-halii|
uksen ja sikäläisten untovastaisten suuryhtiöiden syn­nillistä
liittoutumaa vastaan. - ;
f <r'^^'^^^V painostukselle, uhkailulle ja
tJe^rdrille.initä häitä kaivosmiehiä vastaan kohdisteUiin, liit­tyivät
Canadan ammattiyhdistysliikkeen johtavat edustajat,
yhdessä katolisen uniokeskuksen edustajain kanssa viime
maanantaina lakkovahdintaan näiden kaivosmiesten rinnalle.'
Se oli Canadan ammatillisesti järjestyneen työväenliikkeen
vakavahenkinen mielenosoitus siitä, että "unionismi on ja
pysyy 'Murdochvillessa", kuten CIX>:n presidentti Jodoinin
lakkovahtilinjalla kantamassa tunnuslauseessa julistettiin.
Uutistiedoissa kerrottiin yksityiskohtaisesti, että tämä Cana­dan
unoliikkeen solidaarisuusmielenosoitus oli täysin rauhal­linen
siihen saakka, kunnes noin 200 miestä käsittänyt^rik-kurijoukko
hyökkäsi sen kimppuun kiviä heitellen. Oikeas­taan
näistä uutistiedoista näyttää, että rikkurien hyväksi
"puolueettomina" olleet maakuntapoliisit painoivat lakko-vahteja
sellaiseen paikkaan, että korkealle paikalle mäkirin­teelle
asettuneet rikkurit voivat helposti kivittää lakkolaisia
ja hyökätä patukoinen ja puukkoinen heidän kimppuunsa
silloin kunjpoliisit katselivat tätä laittomuuden kukkasta kor^
keasta "puolueettomuusasemastaan"?
, Tähän kerrassaan tuomittavaan asiantilaan viittaa aina­kin
Murdochvillen lakkoa johtavan terästyöläisten (USW
union piihemiesten rikkurien päällekarkaamisesta antama
^selitys. Terästyöläisten, paikallisosaston puhemies Roger
Bedard vastasi Globe and Mail lehden kyselyyn, että maanan­taisen
tapahtuman "tahallisena tarkoituksena oli" saattaa
?lakkoVBhdit mäkirinteessä sellaiseen asemaan, että heitä voi-
Itiin hyvin kivittää. Hän sanoi rikkurien kivittäneen lakko-
"Vahteja ja heidän avukseen tulleitta ammattiyhdistysliikkeen
'.^ustajia Jrhtiön kämpiköltä ja sanoi: "Poliisit eivät tehneet
kerrassaan mitään. Kummallista, eikö olekin?"
•""•Bedard syyttää enemmänkin. .Hän sanoo, että poliisien
"pudltieettomtius" rikkurien hyväksi sai aktiivisenkin muo-
"don, silläseräässä vaiheessa poliisit heittivät Ityynelkaasu-
^pommeja lakkolaisten joukkoon kun lakkovahdit lähestyivät
Cmäellä olleita rikkureita. Bedardin selostuksen mukaan rik-
; urien hyökkäyksen johdosta loukkaantui 10 lakkolaista ja
^heidän ystäväänsä samalla kun -rikkurien joukossa ei ole yh-tään
loukkaantunutta: CLC:n puheenjohtaja Claude Jodoin,
«joka miljoonan taloudellisesti järjestyneen canadalaisen edus-itajana-
osallistui tähän joukkomielenosoitukseen lakkovahti-vliiijalla,
lähetti Quebecin maakunnan pääministeri Duples-
^slsille sähkeen, missä vaaditaan julkisen tutkimuksen suo-rUtamista
sen johdosta kun ammattirikkurit hyökkäsivät rau-allisen
ja laillisen lakkovahtikulkueen kimppuun.
y . • • •
; Murdochvillessa maanantaina lakkolaisia vastaan suori-
^ tettu hyökkäys ja pieksentä paljastaa kerran uudelleen, millä
^puolella suositaan ja harrastetaan väkivaltaisia meneUely-
" muotoja. Gaspe Copperryhtiö on näiden lakkokuukausien
: aikana vuodattanut tunnetuun tapaan suuria-krokodiilhikyy-{
,^ neleitä siitä, miten terästyöläisten unio suosii muka väkiväl-
' talsia toimintamuotoja. Tämän väkivaltaisuuden vuoksi on
v yhtiö muka kieltäytynyt neuvotteluistakin tämän union kans-
*sa.*. Jfa kaivosyhtiö on puhunut union väkivaltaisuuksista
;yielä senkin jälkeen kun eräs seh lakossa ollut työläinen
.kohtasi jokin aika sitten väkivaltaisen kuoleman. -
,Mutta mitäs osoittavat tosiasiat? Yhtiön "hyvät miehetV
. — rupiset rikkurit järjestivät yhtiön omistamilta alueilta i l -
V meisesti hyvin järjestetyn hyökkäyksen rauhallisia lakko-
' vahteja vastaan. Yhtiön rikkurit oli aseistettu patukoilla,
' |)^ukoiIla ja kivillä kertovat uutistiedot mutta yhtiön
^ J^^^ ja sitä myötämielisesti suojelevan maakuntapoliisin
: toimesta ei tehty mitään tämän hirveän väkivaltatyön ehkäi-
^ 'semiseksi?
^ * 'Ja entäs sitten ne Quebecin maakunnan lain ja järjes-
;tyk^eh-valvojat? Kuten tiedetään,Quebecin maakuiinanpää-
. Tihihijsteri t>uplessis on seka laki, että oikeus, sillä pääminis­terin
loimfen lisäksi hän.kantaa myös maakunnan yliproku-
•raattorln raskasta salkkua.
* .Pääministeri Duplessis on tunnettu munalukkolaistaan,
^^yihdoin viimein perustuslakivästäSseksi tekeleeksi juliste-
\ tusta maakunnallisesta laista, jolla on terrorisoitu Quebecin
: väestöä 20 pitkää vuotta.
- Kuten aina on tällaisissa tapauksissa havaittu,,Quebecin
munalukkolakia käytettiin vain "kommunisteja vastaan, mut-
,^ta; lain sanahnuoto oli tarkoituksellisesti laadittu niin, eti^
' "kommunisteiksi" voitiin leimata kaikki, jdista pääministeri
- fIhiplesäis ei syystä tai toisesta pitänyt Kylmän sodan olo-
'/•^ ., sUhf^issa tämä "kommunistivastainen']^ humpuuki meni aluksi
' ' '^^ydes^,-kunries ruvettiin käymään lakkolaisteh idmppuun
Mitä muut sanovat
Edustajakokous j a nuorison järjestämlstyö
HAASTE TYdVXESTöIXE
Tieto siitä, että Canadian Labour
Congressin presidentti Jodoin ja
useat muut uniojohtajat olivat joh­tamassa
lakkovahtilin jaa Gaspe Cop­per
Mines-yhtiön lakkolaisten rinta­malla
on hyvä uutinen. Se on
omiaan tuomaan esille kaikkien u
nlonistien tiukemman solidaarisuu­den
tarpeen.
On kulunut miltei kuusi kuukaut­ta
sUtä kun; työläiset ryhtyivät lak-koon
unionsa tunnustamisen puoles­ta.
Heitä on ollut vastassa lakko-vahdinnan
kielto poliisien taholta
Ja poliisin, väkivaltainen sekaantu­minen
asiaan...
Kaikessa tässä Dtiplessisin fialli-tus
on ollut valmis ja innostunut a-pulafnen.
Duplessisin vakaata aiko­musta
saada teollisuus kehitetyksi
maakunnassa on seurannut hänen
"jyrkkä" kantansa Gaspen lakkolai­sia
kohtaan, jolla hän toivoo vakuut-tavansa
kapitalisteille, että heidän
ei tarvitse "pelätä" militahttlsta u -
hionismia "hänen maakunnassaan".
Gaspen tapaus on haaste koko am-mattiyhditysliikkeelle.
sillä, jos lak­ko
hävitään, jokainen työnantaja
maassa on rohkaistu ryhtyi^ään am­mattiyhdistysten
rikkomisyrityksiin
telitaaissaan. — Canadian Tribune.
Vancouver, r— Kahdessa artikke­l
i n a olemme Vapauden palstoilla
käsitelleet kahta en puolta Catoedän
nuorison järjestamistyossä, sen
kieyttä ja mahdollisuuksista, ' ^ yt
olisi syytä katsoa vanconverilaliten
ponsilauselman kolmatta osaa, itikz
kohdistuu Järjestömme edustajako­kouksen
yrityksiin tämän o n g c l n^
ratkaisemiseksi. Ponsilauselmassa
sanotaan:
"Olemme nähneet, että kaikki
meidän edustajakokouksemme ovat
kiinnittäneet paljon aikaa ja teli­neet
hyviä ehdotuksia tämän pul­man
ratkaisemiseksi, mutta emme
ole sittenkään saaneet aikaan niitä
tuloksia, joita toivomme ja pidäm­me
mahdollisena."
Ensimmäiseksi meidäp täytyy
muistaa, että meidän edustajakoko­uksemme
kuvaa järjestöämme kai­kella
tavalla. Näinhän asian täy­tyykin
olla, jos mieUtään, eftS tämä
kokous täyttää velvollisuutensa o-sastoille,
muUa tällaisen kysymyk­sen
(nuorisotyön) kanssa tulee mää­rättyjä
vaikeuksia, joiden j mpäri
edustajakokous ei mitenkään pääse
käyttämättä erikoismenetelmiä.' -
Edustajakokous voi tavallisin ta­voin
ratkaista ainoastaan jäiiestdm-me
sisäiset asiat siksi kun sc- tietää
ja ymmärtää ne edustajamsa kautta.
Kokous voi siis määritellä sen ryh­män
kysymykset joita'se varsinai­sesti
edustaa.
Tamäh kirjoittajan mielestä olem­me
yrittäneet viedä nuorisomme toi-mintakysymystä
samalla tavalla ja
siinä unohtaneet, että nuori polvi
on suurelta osalta järjestömme u l ­kopuolella.
Jos katsomme nuorem­paa'polvea
ja sen eri ryhmiä sellai
YÄHinArSKAUPAN MYYNNIT
SUR1$TUVÄT YHDYSYÄILOISSA
New York. —. Kuluvan vuoden
elokuussa ensimmäisen puoliskon
kehitys osoittaa, että suurten tava­ratalojen
vähittäismyynnin arvo on
noussut noin pari prosenttia viime
vuoden tasosta. Tämä nousu on kui­tenkin
harhauttava vähittäiskaupan
todellisen tilan kehityksestä. Arvon
nousu on mennyt hintojen nousun
tilille ja varsinainen volyymi (myy­ty
tavaraihäärä) on laskenut noin
pari prosenttia alle viime vuoden
määrin.
Sekä vähittäiskaUppiaat että hei
däii asiakkaansa ovat olleet koko
alkuvuoden tilanteen tasalla. Kaup
piaat ovat liyjyneet varovaisina
myyntiarvioinneissaan ja pidättäy­tyneet
sijoittamasta* fiääomia jo
muutenkin liian suuriin varastoi
hiri. Presidentti Eisenhower on
Useaan otteeseen kuluvan vuoden
aikana vedonnut sekä tuottajiin et
tä työläisiin hintojen kurissapitämi
seksi. Tulos on ollut sangen laiha.
Tyypillisen esimerkin tästä ttarjoaa
öljy- ja terästeoUisuusyhtiöiden
asenne. Molemmilla tuotannon
aloilla korotettiin vuosipuoliskojen
vaihteessa hintoja vastoin presiden
tin nimenomaista varoitusta. Teräk­sien
hinnankorotuksen seurauksena
olikin, että edustajainhuone päätti
asettaa tutkimuskomission selvittä
mään teräksen hintojen kehitystä
korotuksia, lyhempää työpäi­vää
ja muita parannuksia työ­olosuhteisiin,
sekä tasapuolisia
elinmahdollisuuksia kaikille ca-nadalaisille,
huolimatta s i i t ä
ovatko he englantilaista, saksa­laista,
suomalaista tai ranska­laista
alkuperää.
Kuten muistetaan Vapaus lu­keutui
alusta pitäen nämä 20
vuotta niihin harvoihin cana-dalaislehtiin,
jotka selittivät,
että Quebecin maakuntahalli­tuksen
' * k o m munismivastai-suus"
kohdistui loppukädessä
koko maakunnan työväenlii­kettä
vastaan, ja että pauha-tessaan
"kommunistien laitto­mista
menettelytavoista", Dup­lessisin
hallitus on itse laitto­muuden
perikuva, silla se kiel­tää
huonosti veYhottujen naa­mioiden
suojissa työläisten ja
muidenkin oppositioryhmien
perustuslailliset oikeudet;
Murdoch villen tapahtuma —
Quebecin suosiollinen "puo­lueettomuus'*
rikkurien väki-valtaisi/
uksien hyväksi — • on
lopullisesti paljastanut Duples­sisin
hallituksen laittomuuden^
ja väkivaltaisuuden todellisek­si
suojelijaksi.
Mutta vaikka Gaspe Copper
yhtiön työläisiä vastaan on
nostatettu kaikki pahanhengen
voimat,,vaikka heitä on parjat­tu,
Idvitetty; piesty ja uhkailtu,
niin Canadan kansan sifuren
eneministön myötätunto on sit-r
tenkin näiden lakkolaisten puo­lella
— ja se on loppidcädessä
ratkaiseva tekijä, joka oikeut­taa
mr. Jodoinin-kantaman ju­listuksen,
että "unionismi V on
ja pysyy!* jiiin^Murdochvlllessa
kuin muuallakin Quebecin
maakunnassa.
viime vuosina.
Elinkustannusindeksin jatktiva
nousu on pakottanut kuluttajat en­tistä
enemmän suorittamaan hinta­vertailuja
vähittäiskaupassa.' On
selvästi todettavissa kuluttajain pi­dättymistä
ostoista, jotka eivät ole
aivan välttämättömiä jokapäiväisiä
tarpeita varten. -
Hallituksella ei ole valtteja käy­tettävissään
hinnankorotusten est?-
miseksi niin kauan kuin elintarvik­keiden
hinnat pysvyät suurien yli^
jäämävarastojen valossa tarkastel­tuna
kohtuuttoman korkeina ja niin
xauan kuin USA:n koko taloutta
rasittavat nykyiset valtavat varus­telumenot.
Ylijäämäongelmien ran­kaisemiseksi
ei ole löydetty toistai­seksi
mitään keinoja ja varustelu^'
menoja presidentti Eisenhower on
kieltäytynyt jyrkästi supistamasta.
sena imin ne todellisuudessa ovat,
silloia nafmny.gttä niiden j a jär
jestSmme välälä im';swiri
Tämi eroavaimus on aivan luonr
nollinen; asia. rantta^ meidän täytyy
pitää se niiplmaintne. Tämä eroa­vaisuus
ei tule Jmitenkaan olemaan
esteenä, kuten «ddlisessä kirjoituk
sessani osoitin, nuoremman polven
tulolle Canadan suon^Iaisten- Icult-tuuritoimintaan.
,
Olemme seuranneet tätä mieles­täni
vääi^ suuntaa käytännöllis3S-sä
toiminnassa ja osittain edustaja^
kokouksessakin juuri siksi kun em­me
halua tunnustaa näitä erikoi­suuksia
silloin kuin ne on huomioi-'
tava jokapäiväisessä elämässä.
Suurin syy meidän kankeuteem­me
tämän katsantokannan omaksu­misessa
on ollut meidän syvälle
juurtuneessa epäluottamuksessam­me
nuorisoon, mikä taas johtuu sii-
.tä, että emme ymmärrä heitä, em­mekä
niin muodoin anna heille täy­dellistä
toimintavapautta. Tästä
johtuu meidän vaatimuksemme, et­tä
nuorten; on kehityttävä järjestös­sämme
ja ymmärrettävä toimintaa
sellaisena kuin se on^
Unohdamme liian^usein, että näi­den
nuorten täytyy itse omaksua
meikäläisten periaatteet, minkä he
voivat tehdä vain toiminnan puit­teissa
ja jonka kautta aukaistaan
heille kaikki mahdollisuudet toimin­taan
ja oppimiseen. Tämä meidän
epäluottamuksemme i^uorisoon ja
siitä johtuva kielteinen asenteemme
heidän vapaaseen toimintaansa, ku­vastuu
kahdella tavalla: 1. puhum
me aina "nuorison vetämisestä jär­jestöön"
sen sijaan, että meidän pi­täisi
ajatella enemmän että heidän
itsenäinen < toimintansa kehittyisi o-mia
latuja pitkin, jolloin me voi­simme
yhtyä nuorten kanssa yhteis­toimintaan.
Siten voisi kumpikin
"puoli" antaa tasapuolisesti ^ panok­sensa.
Hyvänä, esimerkkinä tällai­sen
toiminnan, tuloksista voidaan p i ­tää
tämän kesän suurjuhlia Sud-buryssa.
, ^ ^
2. Sitä mukaa kun saamme nuo­rempia
ihmisiä osastoihimme, me
kuormitamme heidät kaikenlaisilla
tehtävillä. Unohdamme, että nämä
jäsenet voisivat tehdä paljon suu­remman
palveluksen, jos hekiinnit-taisivat
suurimman osan ajastaan
toimintaan Ganadassa syntyneiden
keskuudessa. Tällä tavoin menetel­len
kehittäisimme tulevaisuuden tci-minnalle
johtavia henkilöitä.
Edustajakokouksen työskentely
tämän asian kanssa on kuitenkin ol­lut
hyväl j a s e on kuvannut tätä t i ­lannetta
hyvin, vaikka ne eivät ole­kaan
kyenneet täydellisesti, selittä­mään
tätä ongelmaa järjeslömmö
Kolmen seuran yleis­kilpailut
onnistuivat
Port' 'AkOau. — Täällä sunnun­taina
18 päivänä elokuuta pidetyt
Iskun, Nahjuksen, j a Reippaan yh-t
e l s e s t i ' : i l d e s t e^ urheUqkilpallut
onnistuivat mainlostL Ilma oli mi­tä
sdplian.;UrheiUjoita oU kalkista
seuroista j a useita itsenäisiä coisis-kaikille
jäsenille, ei edes johtaville:
kaan jäsenille. Edustajakokousten
päätökset ovat olleet hyviä, esiuL
päätös englanninkielisten osastojen
perustamisesta Ja 'liäätös yhteistoi­minnasta
urheiluliiton kanssa. Nä
mä päätökset ovat perustana Cana-dassa
syntyneiden itsenäiselle toi­minnalle,
e l i toisin sanoen, 'järjes­tömme
asian viemiseksi eteenpäin
heidän omalla: kielellään j a menet­telytavoillaan.'
Heikkoutena on ol­lut
se, että siihen ei ole sisältynyt
mitään kansallisen keskuksen tai
yhteyden rakentamista, jotta nämS
englanninkieliset osastot olisivat
saaneet henkistä sekä jäijestollisfa
apua. Toinen päätös, jojcä koskee
yhteistoimintaa urheiluliiton kans­sa,
on myös lähtöisinv siitä ajatuk­sesta,
että nuorisollamme täytiyy ol­la-
oma voimakas järjestö^ Canadan
suomalaisten edustajana. Ainakin, tuksi. hejti. kilpailujen päätyttyä,
tämän kirjoittaja pitää tätä puolta' Yleisöä oli saapunut a^a runsaas-tärkeänä
seikkana. Mutta näitä hy- t» seuraamaan kUpailuja ja kaiketi
viä päätöksiä kun vähän paremmin ' yaikiittiyiat; -yhteensattumat sillä
ajattelee, ja pitää mielessä, että kd- Reipp9an>fiojilla toiseUa osalla oli
koukset, joissa ne on tehty, ovat oj-' Jai^Ba|ip:^Weln suoritettava, sä­leet
valtaosalta meidän vanhempien »noin.ltHi»;^
toveriemme keskustelutilaisuuksia, hiihtäjän Erkki Mikkolan hää
Yleisen-sarjan Don Pitkän^ TVw
rdntön Yrit3*sestä sai toisefcä n»
haan pistetuldksen ja sai myöE
erikoispalkinhon. 536.02 pist Jnot
susana (100—200—400 m)- ^
nen 1) Don Pitkänen, Y r j t k W
ronto, .100 m 12.6 — 200 in 3 i8 >i
ta kansalllsuukslsfa. Kilpailut suo- 400 m 63,8. 2) Ed. Doherty, Ho
ritettiin .Iskun puistossa, missä on | North Branch 13.2 — 33^ _* gQ /
400 ; metrin juoksurata joka onkin 13) Haino Mannila 12.4 — 25i i..^
normaalikokoinen; heitto- j a hyppy-: (ei juossut "400). 4) Joe Blasdna
^senäinen) 13;4 33.0.;5. Dick Ar-
^'nohe (itsen.) 13.3 i - 33.3.
; I k ä ^ 1) Toivo Viitanen.
Nahjus 13,5 — 29,2 - - 70Z 2) ^
3) A l f Wläegren, Elo 13:8 — 5.7
V^i^ IV VbutUainen, iskii
13.7— 3b;2— 77.0. '^y:.:
Hyppyisarja (yleinen). Ktuus.
kbrkeu^ riäiliÄikka: 1) D. Pit^ä.
nen, pitiuiS i5.67 -r- korkeus.l,5o _
Hoikka 10.44. 2). Nulo Pehkonen.
Keipas 5;23V^ '1,53 ~ - 10,88 m. 3)
|>aikoista--yoit^lln sanoa että ne
olivat melkein ensiluokkaisessa^
kunnossa, s ^ o l n sadan metrin suo­ra.
PitemtQät^pikamatkat Jouduttiin:
juokse^iaanv yhdessä :rykelniäsfä
koska ei oltu viivoitettu'-liyvltjrä--
ratoja josta ulkopuolella juoksijat
joutulvatykärsimään. "Kilpailut älöl-:
tettijn . «omalleen ja ne sujuivat
.'^yvln •siitä -huolimatta vaikka useat
urheilijat joutuivat suorittamaan
yhdeksänkin lajia. Palkintotuoma-rit
ja{ sihteeristö tekivät tehtävät
hyvin koska saatiin pisteet heti jo­k
a ' l a j in jälkeenja palkinnot jae-silloin
huomataan niissä yksi puut­teellisuus:
Ne^ovat päätöksiä, joita
järjestömme ei voi itse: täyttää. Jos
haluamme perustaa englanninkieli­siä
osastoja, se ei tule tapahtuma-m
ennen kuin -Canadassa isyntyneet
päättävät sen itse toteuttaa. Jos
haluamme yhteistoimintaa Canadas­sa
syntyneiden ja heitä edustavan
ryhmän kanssa, siitä tulee tosi vasta
sitten kun nuorilla myös on tietoisia
ja hyvin järjestettyä toimintaa.
Jos tuleva-edustajakokous hyväk­syy
nuorisokonferenäsiajatuksen, se
kuvaisi ensiksi, että ymmärrämme
nuoremman polven erikoisaseman
Canadan suomalaisten keskuudessa
ja toiseksi se osoittaisi meidän luot­tamustamme
näihin nuoriin.
Lopuksi toivon^ että näistä asiois­ta
ja järjestömme ongelmista yleen­sä
vaihdettaisiin enemmän mielipi­teitä
lehtemme palstoilla juuri nyt
kun edustajakokousasiat ovat ylei­sen
keskustelun alaisina. ~— Henry
Lahti.
Nikkelin tuoitanto
lisääntynyt, mutta
kuparin laskenut V
Ottawa., — Canadan kuparituo­tanto
oli viime kesäkuussa 10 pro­senttia
alhaisempi kuin viime vuO:-
den kesäkuussa. Se oli 26,295 ton­nia.
Tämän vuoden ensimmäisen
puoliskon kuparituotanto oli kaik­kiaan
5 prosenttia pienempi kuin
vastaavana aikana viime vuonna.
Nikkelituotanto sensijaan oli vuo­den
ensimmäisen puoliskon aikana
7 pros. suurempi kuin samana ai-xaha
viime vuonna.
Kreikan (pääministeri vierailee Kairossa
Ateena. - Lauantaina, elok. 17
pnä lensi Kreikan-pSäininisteri- Ka-ramanlis*
KairooniiTämä^von'epsim-mainen
hyvä|itahdon-vlerailu^jonka
Atlantin liittoon kuuluvan maan
pääministeri suorittaa presidentti
Nasserin luo. ; " ;
Karamanlis, jonka seurassa mat­kustaa
ulkomihisieri Averof; viipyy
Egyptissä neljä' päivää |a neuvo^
telee näidenaikana. useista^.'kysy­myksistä,.
;nun.' -sei5ahduksesta,:-,do-:
ka on syntynyt' näiden, maiden väli­sissä
kauppayhteyksissä. Lisäksi hän
pyytää Egyptissä asuville 65.000
kreikkalaiselle :suojaa Egyptin kan-saUistamislakeja
vastaan; •••
Näiden maiden väliset ystävälli­set
suhteet ovat lujittuneet sen
asenteen ansiosta, joka .Kreikalla
oli Suezin kriisin aikana, jolloin he
kieltäytyivät ottamasta osaa .Lon­toossa
pidettyyn kanavankäyttäjien
konferenssiin. Toisaalta - Egypti on
aina tukenut Kreikkaa Kyproksen
ilsehallintoa.koskevassa kysymyk­sessä.
Nikitan ja WaHerin
ensimmäinert riita
Berliini. — Puoluesihteeri Ni-:
kita Hrushtshev ja .Walter UI-bricht
joutuivat Neuvostoliiton
valtuuskunnan äskeisen vierailun
aikana Neues Deutschladdfn ker­toman
mukaan Idistaaii toistensa
kanssa. Kiistakysymyksenä oli
tuoli.
Ulbricht toimi virkaveljensä'
oppaana heidän fcäydessään erääs­sä
malliasunnossa ja osoitti ylpey*
della puutuoleja, jotka kuuluivat'
kalustukseen.
Saksan demokraattiseh tasaval*
lanhan on pakko tuoda punta, to^
tesi Hrushtshev. Suomii joka vie
punta, valmistaa terastnoleja.-
: Vilkas. keskustelu seurasi eri
tuolityyppien eduista; j a lopuksi :
Hrushtshev sanoi hymyillen: ' T ä - '
mä on ensimmäinen kerta, kun en
ole päässyt yksimielisyyteen tovee
ri Ulbrichtin kanssa."
Lenänenseikkailujen
sanotaan tuottaneen
AnnikiUe 4 milj.
Lahti. — Naispuolisesta "auer-vaaraandsestaan^
tunnetun Ai^
niidd Dagmar Kukkosen lemmeki-seikkaillet
olivat elokuun 15 pii.
vänä esillä Lahden raastavanot-keudessa.
JdlkalsiUjen^ Hetoja
mukaan Annikki onXsOideh
dnUa onnistunut "lempimSin^
itselleen rahaa iaömairänttaylf^r
teensä 4 mDJotanan inarfcan ärräl­tä.
Annikki itse ei ollut vaivaa-tunttt
saapiBfiuäiii ritastnpaaA.'SJr'
dämen lenunensairaos oli muat-tunnt:
keuhkopnssintalehduksiiäk:-
'si U ^iksi avustaja ^yyA lykkSyv-iäu
Intiii lyiatfiiii ktyyskntui i>
<pn istuntoon, johon AnnikU
'ndfettfin «aapnaiaa l«,0«^.ittaK^
kan kaktth tthallt. '
Neljätoista suomalaista opiskelijaa saapui äskettäin New
Yorkiin opiskelemaan Fulbrightinstipendisuunnitelmärt-ansiosta.
Oppilaat, jotka saapuivat Ruotsin Amerikan
linjan Kilhgsholmlaivallay viipyvät Yhdysvalloissa noin
,vuodeh ajan. •
tUaisi^ususamanaikaisestl (toivotam­me
urheJlUam puolesta onnea nuo­relle,'
parille).
Heikoin puoli oli siinä, että vaik-:
ka nuorisolle oli järjestetty kevyi­tä
urheilulajeja eivät kansalaisem-^
me olleet i huolehtineet, että olisi
näitä nuorukaisia tuotu, enemmän
ottamaan;psaa ja'-vaikkapa seuraat
maan flqlpailuja. Missä on syy? On^
han tosi;: että tällaisella vauhdik­kaalla^
rajalla on ihmisillä Itsekul-lakin-.
xomia vaikeuksia, monet va­littavat:
myös etteivät saaneet^ kyy­tiä,
vaikka > tällä autojen aikakau­della
tiihtuU ihmeelliseltä että näin
asia :0n,. eiköhän tämä pulma pi­täisi
ratkaista itsekunkin ja yhtei­sillä
järjestelyillä, millä me voisim­me
tehdä arvokkaan palvelun nuo­risolle,
saattaen heidät urheilun ja
terveen .elämäntavan piiriin.
Yleisessä ja Ikämiessarjassa käy­tiin
kovaa;kilpailua voittajapaikois-ta
ja saavutettlinkin huomattavia
tuloksia.. Samoin, syntyi ikämiesten
ja yleisen sarjan välillä kova kilpa
kuka ;saa; eniten pisteitä yhdeksästä
lajista jaT.nlinpä kävi, että vete­raaniurheilija
Kalle Kaarela sai
korkeimman pistemäärän voltt «.i;:
yleisen sarjan Toronton "Yrityksen"
Don Pitkäsen. ^
Yleisessä heittosarjassa käytiin
kova;kovaa vasten toiskielisen W.
Mclntyre'n:.ja Reippaan N. Pehko­sen
välillä; edellisen voittaessa' kol­mella
pisteellä.
Juoksu-, jh hyppysarjan varmalta
voittajaehdokkaalta nelppaan Mau­no
Mannilalta revähti lievästi jal^
kallhas^ja-näinoUen hän joutui kes­keyttämään,
mutta ehti saada kor­keudessa
!:j^oksen l m 67 cm ja
jadalla metrillä parhaan ajan 12,4.
Samoin* J^QO m 25.3.
Raskas yhdelle palväUe järjestet­ty
urheiluohjelma teki sen ettei 1
mailin juoksuun tullut osanottaj ia.
Myöskään naisia ei ottanut osaa ol­lenkaan.
Alle 18 vuotiaita oli 3ot-telussa
juuri neljätoista vuotta
täyttäneet A i l i Kaarela ja George
Hämäläinen. Samoin heikko osan­otto
aile 14-vuotiaiden 3-ottelussa.
ViesUssÄ<800-400—200—100 m)
käytiin kova kUpallu yhdistetyn
suoma|aia^urojen; juoksijain ja
toiskielisien välillä edellisten voit-taessä^
aj^ä 4 min. 25'sek. Toiskiör
llsten jdbldkueen aika 4 min. 27 sek.
K u i l u j e n tulokset:
100';m, fiOO m ja 400 m. Yleinen
sarja: H Dpn Pitkänen. Yritys, To­ronto
212.13 pist. 2) Risto Saari,
Reip&s P. A . 304.56 pist
Y l i as j ^ ; . ikämiessarjan . K . Kaa­rela
Iskusta saavutti korkeimman
pistemäärän yhdeksän lajin j ^ e en
ja sai erikoispalkinnon; 538.01 t>ist
Risto Saari, Reipas 5,06 1,53
10.37 (9 hyppääjää osallistui y. s.)
Ikämiehet:; 1) K. Karelä 4.69 —
1,50 — 9.81. 2) Toivo Viitanen 4.54
— 1.33 — 9.62. 3) P. VouUlainen.
Heittosarja (yleinen): kuula.
kiekko ja keihäs:^!) W. Mclrityre
(itsenäinen) kuula (16 Ib) 11,93 —
kiekko 35,36 — keihäs 45,83 m. 2)
I * Pehkonen, Reipas 11,45 — 37.21
e- 43.21 m 3) Bob Zeman (its.) I0;oo
— .:27,32 -= 36.10. 4) Risto Saari.
Reipas. '9,31 — ä4.76 — 38,10. 5)
Don Pitkänen 9.30 — 25.10 — 27.3a/
6) Ed Doherty. ,
Ikämiehet (16 Ib): 1) Toivo VU-tanen
9.50 — 29.24,— 38,32 m. 2)
K. Kaarela 8,94 — 26,56 — 43,ia
3) Alf Widegren 8.67 — 23,72
33,10. 4) P. Voutilainen.
Kolmiottelu. Alle 15-vuotiaat) 1)
A i l i Kaarela, Isku, 60 m 10,2 -1. pi­tuus"
3,43 kuula (8 Ib) 5,76. Alle
15 v.: 1) George Hämäläinen, Isku
9,2 sek. —.7,47 m — 3,96 m. Kol­miottelu
alle 14-v. 1) Marget Hä­mäläinen
10,8 sek — 5,76 — 3,43.
Pojat: 1) Erkki Pajala, Reipas 9,3
— 7,81 — 3.78 m. 2) Karl Kaarela, J
Isku 9,4 ~ 6,77 T - 3,65. 3) Pentti
Rajala. Reipas 10,00 — 7,45 — 3,47.
Ruotsalaisessa viestissä juoksivat^
suom, seuroista yhd. joukkue, B.
Saari, Ed Doherty, T. Viitanen ja <
D. Pitkänen, aika 4 min. 25 sek; ^
Toiskieliset: T. Popich, W. Mcltf- •
tyre, D. Arnone, J . Blazina, aika
4 mrn.^27/Sek. ^
Lopuksi haluamme-^kolmen seo-'
rän puolesta kiittää kaikkia, jotka:
avustivat näiden kilpailujen onnis-'
tumisessa samoin yleisöä, joka se%-'
rapelejä ^ jiiela|en.^ Samolnki^S' 0^ J
lahjätteinä lahjoitti "^seuroiUe^
käyttövaroja sievoised suniinan 1|a [
erikoisesti niitä paikallisia liike-niiehiä
ja yksilöitä jotka lahjoitti-;
vat palkintorahastoon niin runsas-'
kätisesti joten jäi-palkintoja seuraa-viinkin
kilpailuihin, jotka on aito^ r
mus syyskuun aikana järjestää taa^
kin yhteisesti. Myöskin kiitokset <
parkin ravintolatarjoilijoille, jotka >
piditte huolen ruokailusta joka tjj-dytti
kiitokset ansaitsevalla tarat.^
la yleisöä: Samoin kiitämme Cana- ?
dassa ilmestyviä suomalaisia sano­malehtiä
sekä Amerikan puolena i
ilmestyvää Industrialistia, . koo;
saimme vapaasti palstatilaa maiaos- /
tusta varten; Iskun^ Nahjukseni»
Reippaan puolesta — Julkisuus-komitea.
SITÄ
SK
nillllllllllllilTATÄ
A I K A KAVERI
Eräässä maaseutulehdessä öU fr
inoitUs:
Sitä tunnettua herraa, joka dg»*;:
paSi hattuni, keholtetaan vllpjjnil-t
-tä palauttamaan se omistajalle...
Seuraavan päivän lehdessä oli w
taus: •
Kun kerran olen tunnettu, niin )*•
tä hyviä, voit noutaa sen Itse. '
"Peräprirfl(utkin" ryppyilee iöisinaah
- Niin hyvi8.rja mukavia vekettlmia
kuin.ne^ylelsen kehityksen muka­na
käiytantSon tuUeet"peräprut'
kui^' eU takaläitamooitorit jo bvat^
kIn, ne saattavat toisinaiantelidä
pieniä keikposia ja lakkojakin, ku­ten
sunnuntaikalästitjatömläta: ko­kemuksistaan
tietävät. -
Kun "p^rSj;>rutku" l a k ^ a myö-hSän
^ syy^tana, sanoka»nme
Vhunttäusalkana" prutkUttaniasta
bqutamanmailhiipSä^ kämpältä,
kutep iapahtbi alläcbjolttaneeUe-
1fdfa äktititahiä vUosr sltten,-nlin sH-löih
tulee sanotuksi jotakin sellais-t
a k i i i , ~ ' e i ' ole pyliSköulussa
öi^iSttiL - - - ' " ' , .
Mutta k im '^vahingfmilo ön^k^-
keih aiäolhta iloa", nild eiäme Haal­ta
oUa^toistafiil^m atä.-i]|itäi'kär.
tOö T. W. Huestoa hänelle tapah-;
tdäeen peHi^rutfcufiSa^kädssa. Jos
on idkaän* dOttt Idäms^ hanttia
timSn a i a t t t e k h O i & i ^ laitteista,
niift- silltfhr vbidaan^ $ r h a ^ floita.
„ r^^t tSi i^la, että ainoastaan *'kommuiiiätit" vaativftt irälkan- stiti. -«ta '^biiiepS « l e aivah yksin
joutuneet siihen pulaan".
Selostettuaan yhtä ja toista siltä
mitep viisaat - peräpnitkttjeh - keksi­jät
ovat esim. maalauttaneet ve-kbttimlensa
ohjeet, miten ntita käy-tetään
« kirjoittaja toteaa murheek-seen^
että-nämä ohjeet ovat taval­lisesti
kätkettynä seUaisiin .paikkoi­hin,
ettei n i l ^ ; veneessä i ollen voi
lukea muuten; kuin "kahden kuvas-'
timen avulla". Joka nyt luulee, et­tä
tämä on luolttelua, niin pitäköön
mielessäänr^esiuL oinaiden - o h j ^
väriyhdistelmän, tekstin suuruuden
j a t varsinkin w vanhempien . i ^ ^
näköhäiriöt; sitten, voidaankin J o
sanoa., etta oidco k l i j o i t ^ ' a liioitel'
lut tai-eikö. ole. Hutte annetaan
nyt nUeheUe .puheenvuoroa ,
" ,">..VahmL aikaa kestäneen hyo-dyttoniäh:
hypistäyni^^
teen lujan. j^töi^e&^^läeRän, ic&r-jan^
taij kaksi Jokaisia m^^tilaa ja
panen kaildcl osoiCäniet keskipaik-
Xbllle. 'Sitten;'haazu^äsäii^^ ja
katse taivaaseeik^kohdistettima tni-hä
rupeai), kiskomaan aloittajahuo-
Tasta.''kaksitoista Herkulesta olisi
lastenleikissä verrattuna minuttpöh-nistelulhinl.
Ikävystyttävää ääuet-t
ö m n ^ vhälritsee vain ähklmlfieHi.
epätölypl^f huudahdukset j a nioot-torln
katarrimainen yskintä.
"Tavallisesti täpahtuU. että moot­torin
yskintä vetää :puoIeensä jon­kun
vanhemman ukon^ joka taijou-tuu/
avustajaksi. Moottprin ilmei­sesti
<korjaamattomissa,^mutta aut­tajaa
surkutellen taUnä annan hä­nelle
aloittajanuoran. Hän selailee
osoittimia j a nappuloita,! nykäisee
nuorasta j a kone rupeaa karjumaan
täydellä voänaUa, kuten karjuiv^
ennen^ttljbnat krlstit^ett klmt»us-
"Tässär aiheessa palasi -varoröi
sempindes takaisin Ialturffle.Hu&
ta viikinkien- veren' virratessa suo­nissani
minä Idiännän vene«ii ko­kan
kohtL avolipen meren aaltoja.
Itatkah ^>iM>livSI!ssS, xolsti tdtäisi
alkaa kotiinpaluu, tulee mbottorim
luottandt^ heriittä^äan. hundnaan
m
taklh myrkyllisiä hiiomautuksa^v
söliiäin loppdmisesta. Soljista ti'
lannetta varten minulla on »n»
mukana tykinkuulavarasto *
ten kanssamatkustaja hukkntf ö»-)
peasti ja varmasti.
"Pitkä soutumatka kotiin
riittävästi aikaa mietiskelyUfJ-,
vuosi minä lupaan itselleni, etia
levaisuuden korjaustyöni rajoin»"
vat -yksinkertaisempiin kojein*
kuten sveitsUäisiin kelloihin ja «fr*
'sel-rädlätievetureihin. I
"Mutta joka kesä minä pal«»i
turnallnuni verisempänä, mutta pfr*
räksiantamattomäna ja
SUtä, että-jonakin päivänä
saan perälaitamoottorini pa»*'^;
maan ""minua;?'
pahaaennustavia, sivuaänla. Mootto­ri
tuntuu' epSi3iv8tt;jrs|^^^^
«pätolvolslsfa ponmsteluii^^ >hno-lunatta
^ jpysähtyy lopulta. Huo­maavainen
Itduja' arvaa Jo i ^ y n , .,
iaja (ih&mi tuttava tietävät ^a^ .tuurin" poälda muuallakin. ^
^;<ädmin>~hSii esittää varinäaii joi-
^ Näinkin^öl siis käydä — 2
neUe on taiiahtunutkin jotakin
laista, vaikka kertoja hieman 1»
rittäi^lklil juttuaan.
Jdkatä^uksessa he peraprtf ,
ovat sittenkin mukavia kapiheiö-^,
niissä e i ole mitään muuta t i ^
kuin ie^tttä niissäkin on VSkai
roa ja liikaa'hintaa.
Toisina^ valkeuksiin 3
den '»^ännuhtalkalastajaln'
Äalia k a l i e n on kulteniä» S»*
hyvä tietää, että on niitä
säkourä.
mm