Vapaus, June 7, 1955

              Sivu 4 Tiistaina, kesäk. 7 p. — Tuesday^ June 7, J955
HemstokaBsa viet@ä Walt Mfhifiiiaiiia kirjan
II leaves of ^firass ilmeslyinisen satavootispiiirää
MB
t •
Kirj, M. Mendelson
fUoIi^j^n tieteiden fcaodidaatti.
dosentU, neavostoIJittoIainen
kriitikko.
. T a s a n sata vuotta sitten, heinäkuun
alussa J855, ^aineriJtkalalnen kirves­mies
j a sanomalejitlmies TValt Whlt-man
Juifcalsi pienen runoteolcRensa,
Joka fai nimekseen >Leaves of Grass
eli Ruohonlehdet suomeksi. iTekijäl-leen
se tuotti pääasiallisesti vain.mie­liharmia,
sillä suurin osa painoksesta
Jäi myymättä Ja useimmat lehdet
Julkaisivat Ruohonlehdistä hyvin
moittivia Ja vieläpä häväistysluontol-
£iakin lauauntoja.
(Miaailman edistykselliset ihmiset
viettävät tänä vuonna Ruohonlehtlen
ensimmäisen painoksen ilmestymisen
satavuotispäivää eräänä merkittävim­pänä
kulttuurlvuosipälvänä; ^ Se Joh­tuu
siitä, että Maaliman Rauhanneu-'
vosto on kehoittanut kaikkia kansoja
Scunnioittamaan Walt Whltmanla
eräänä maailmankulttuiirin huomat-tavimpana
edustajana.
Amerikan demokraattiasn ninoillr
Jan tuotanto on läheistä Ja kallista
miljoonille ihmisille, sillä hän on r u ­noissaan
mitä voimakkaimmin tulkin­nut
taiteellisessa muodossa edistyk­sellisiä
aatteita Ja aikalaistensa par­haita
ominaisuuksia,
iRuohonlehdet ilmestyi ensimmäisen
kerran muutamaa vuotta ennen poh-
: Jois«Ja etelävaltioiden sotaa. Runo­elmissaan
Laulu itsestäni. Sinisen O n ­tarion
rannoilla samain kuin kym-imenifisä
runoissaankin Whitman tul­kitsee
kansan vihaa orjuutta koh­taan.
Ylistäen neekereitä kunnioitus-
: t a Ja rakkautta ansaitsevina ihmisinä
!hän ruoskii säälittä Etelän suurmaa-omistajien
salaisia Ja Julkisia kannat­tajia.
• Nähden ympärn paljon vää­ryyttä
J a ' tasa-arvottomuutta Whlt-man
kuvasi: runouden suurella voi­malla
Amerikan työtätekQvicn demo-
Hkraattlsia pyrkimyksiä. Runossa L a u ­lu
kirveestä Ja monist» muissa teok­sissa
annetaan utopistinen kuva "suu­resta
kaupungista". Jossa ruumiillis­tuu
kansan unelma oikeudenmukal-
• suudesta. Siinä el ole orjanomlstajla,
kalkki ihmiset ovat taaa-arvoisia Ja
heitä yhdistää toisiinsa uskollinen ys-
.tävyys. 1
Runoilija tunsi suurta myötätuntoa
iViroopan kansojen vallankumouk.sel-
Usta vapaustaistelua kohtaan - ylistäen
sitä uselrisa runoissaan (Eurooppa,
Ranska ym).
, Ruohonlehdlstä huokuu suuri rak^
'käus tavallista ihmistä j a - kotimaan
luontoa kohtaan. 'VVhitman oli työn
laulaja, Joka lauloi rchellLscn farma­rin'ylevyydestä
Ja y l i s t i teollisuustyö-
Iäisen työtä. Hän oli "hyväsydämi­nen
harmaatukkainen runoilija", hie­no
lyyrikko, Joka avasi sydamexi^iä
ihmisille Ja ylisti kotiseutunsa luon-nonihanuutta.:
Niinpa esim. runoel­massaan
Valtamaantien laulu han sa­noo:
"Luulen, että kaikki sankariteot
ovat .syntyneet -vapaassa tuulessa sa­moin
kum kaikki vapaat laulutkin..
WhJtmanin runouden eräänä miel-lyttävimpanä"
«rikoiaautena on mai­nittava,
että tänä syvästi kansallinen
nmoilija on ollut kaikkien eri kansai-,
lisuuksien ystävyyden Ja e r i maiden
työtätekevien solidaarisuuden periaat­teellinen
kannattaja Ja rauhanomai­sen
elämän ylistäjä. Runoelmassaan
Salut au Monde hän lähettää hyvän
tahdon tervehdyksen venäläisille, k i i - .
nalaisille. ranskalaisille afrikkalaisil­le
ym, Ihannoidessaan lujaa toveruut­ta
Whitman vaati kiinteitä yhdyssi­teitä
Ja keskinäistä ymmärtämystä
paitsi maanmiestensä myös koko
maailman ihmisten kerften.
iPitkän elämänsä aikana Whitman
rikastutti Ruohonlehtiä moneen ker­taan
uunilla runoelmilla ja runoilla
sekä l o i satoja lukijan mieleen syvästi
Jääviä teoksia. Whitmanin . runot,
ijotka ovat k u i n aitoa musiikkia, hyvin
kuvärikkaita Ja taiteellisia, merkitse­vät
maailman runoushistorlassa muo­tonsakin
— odottamattoman, vapaan
Ja poljennoltaan rikkaan muotonsa
puolesta erikoista ilmiötä,
Neuvostoliitonsa, jossa tunnetaan
suiu-ta kiinnostusta ja ymmärtämystä
maailman kulttuurisaavutuksia koh­taan,
Whltmanln runot ovat tunnet­tuja
Ja pidettyjä.
•Whltmanin ensimmäiset teokset i l ­mestyivät
venäjänkielellä puoli vuosi­sataa
sitten. Mutta jo sitä ennen­kin,
1870-luvulla Ivan Turgenjev n i ­mitti
Whitmania tämän runot luet­tuaan
ihmeelliseksi runoilijaksi. Myö­hemmin
Whltmanln teokset joutuivat
myös Leo Tolstoin kasiin. Kuuluisa
venäläinen kirjailija vlltta.?i monissa
en yhteyksissä Whitmaniin j a suosi-telleasaan
niiden venäjäntämistä ko-ro.
sti tekijän omaperäisyyttä ja roh­keutta.
Eräässä kirjeessään han n i -
V. r. tonnin ieOaaB
Tfihekkoslovaliidssa
V. I. Leninin kuoJcmattomat teok»
set leviävät yhä laajemmin lisbekkos'
lovakian laajojen kansanjoukkojen
kea'suuteen.'
Y. I. Leninin tärkeimmät teokset m
julkaistu kaksioisaisessa "Kootuissa
teoksissa". Josta on otettu neljä p a i ­nosta.
Monituliantisina : painoksina
ovat ilmestynyt V. I. Leninin teokaet
"Valtio ja vallankumous". "Neuvosto­vallan
lähimmät tehtävät", ^Suuri
mUti Whitmania "loistavan kaartin"! "^aloi^s j a politiikka proleta-
Ja rotirsyrjinfä
jafkuu edelleen
Washineton. — Korkein -oikeus j u ­listi
tiistaina antamassaan lausun­nossa,
että valkoisten j a värillisten
välinen rotuerottelu on saatava lop­pumaan
USA:n kansakouluissa heti
kun siihen ' Ilmenee mahlollisuuksla".
Oikeus totesi kuitenkin samalla, että
eräissä tapauksissa olisi välttämätön­tä
ottaa ihuomloon "paikalliset olo­suhteet."
: Etelävaltioiden edustajat vastusti­vat
korkeimman oikeuden viime vuon­na
antamaa lausuntoa, jonka, mu­kaan
kansakoulujen rotuerottelu on
perustuslain vastaista. Oikeuden
presidentti Earl "Warren huomautti
silloin, ettei voi tehdä mitättömäksi
oikeuden, päätöksiä.
mi rt tr
SUOMI ELOKUVAT esittää
VARUSKUNNAN PIKKU MORSIAN
Pääosissa: Elsa Turakainen, Arvi Tuomi, Eija Karapaa Ja A ku
Peltonen.
Ohjaus: Eero Levä t—Valmlstamo: Karhu-Filmi
rl
tili m
ti
QEKÄ UUSINTAESriYKSENÄ
SILTALAN PEHTOORI li
Esltjlcset:
HEARST, koulun alakerta, perjantaina/kesäkuun 3 p. klo 8 ill.
GERALDTON, Ukrainlan Hall, maanantaina^ kesäkuun 6 p. klo 8 iii.
MOKOMON. Union Hall, tiistaina, kesäkuun 7 p. klo 8 ill.
NOLALU. CSJ:n haali, keskiviikkona, kesäkuun 8 p. klo 8 ill.
KAMINISTIQUIA. Pohjolan haali, torstaina, kesäkuun 9 p. klo 8 ilL
NIPIGONrElks Hall, lauantaina. kes3k.ll p. klo 8 ill.
PORT ARTHUR, Työn Temppeli, maanantaina, kesäk. 13 p, klo 8 U!.
FORT ARTHUR, Polish Hall, tiistaina, kesäkuun 14 p. klo 8 iii.
SISAANP;(;iSY $.100 — LAPSET 25c
i j i f i iP
KÄYTÄNNÖN KIRJOJA
AUTOILIJOILLE
MIKÄ AUTOSSA VIKANA?
AUTON T A R K A S T U S J A VIANETSINTÄ
tSuom. Pentti O, Savolainen
342 SIVUA — Runsaasti kuvitettu HINTA SID. $4.00
lAuton koneistoon tulleiden vikojen korjaaminen on useimmiten
verraten helppoa ja vahan aikaa vaativaa, kunhan ensin vain löyde­tään
vika. Hyvän automiehen on oltava selvillä niistä periaatteista,
joiden mukaan vikojen etsiminen on suoritettava. Johdonmukaista
tutkimusmenetelmää käyttäen hänen on ensin määriteltävä, mikä
on autossa vikana, Ja vasta sitten ryhdyttävä sitä korjaamaan. Teos
M I K A AUTOSSA VIKANA? opettaa Juuri tuon tutkimusmenetel­män.
Joka Johtaa ehdottoman oikeaan ratkaisuun.
Käytännön käsikirja autoilijoille ja autokorjaamoissa työskente-leville.
AUTOJEN SÄHKÖVARUSTEET
AMMATTIKIRJA, JOLLAISTA EI AIKAISEMIVON OLE OLLUT.
K i r J . Pentti O. Savolainen
428 SIVUA — 309 kuvaa tai kuvaryhmää ^ ^ HINTA SID, $5.00
: Autosähkdalaa pidetään yleisesti autoalan vaikeimpana. Tämä
el olekaan Ihme ottaen huomioon, ettei ole lainkaan ollut saatavlsas
»alan suomenkielistä ammattioppikirjaa. Tämän puutteen poistami­seksi
on dipl. Ins. Pentti O. Savolainen. Joka on-aikaisemmin kir­joittanut
mm. ammattiopplkirjan "Dieselmoottorit Ja niiden huolto",
laatinut laajan Ja perusteellisen esityksen autojen sähkövarusteista.
K i r j a antaa perustiedot yleisen sähkötekniikan perusteista, eri­laisten
autosahkövarusteiden periaatteellisesta rakenteesta, toimin- "
tatavasta. vikamahdoUisuuksista, niiden etslmismenetelmistä Ja
korjaustavoista. <
* TILATKAA OSOITTEELLA:
"VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
BOX69 SUDBURY. ONT.
edustajaksi.
Gorki Ja Majakovski tutu-stuivat
Whitmanin tuotantoon jo 20. vuosisa­dan
alussa. Tiedetään, että Gorki
tunal paltöi •VVhitmanin myös H .
Traubelin — suuren runoilijan uskol­lisen
seuraa/Jan Ja ystävän — tuotan­non.
2däksim Gorki nimitti Whltma-nla
j a Traubelia ensimmäisiksi niiden
khrjailjolden joukossa, jotka "täydel­lä
äänellä keholttavat ihmistä'sulau­tumaan
Ihmiskuntaan". Vladimir
^fIaJakovskla läheisesti tunteneet hen­kilöt
kertovat, että neuvoatorunoili-
|a piti erittäin suuressa arvossa n i i -
cä kohtia runosta Laulu itsestäni,
joissa Whitman puhuu täydellisestä
yhdenmukaisuudestaan muiden i h ­misten
kanssa. Häntä kiinnostivat
Whitmanin rimoissa myös ne säkeet,
joissa tämsä IjryrilUnen sankari saa
ijättlläismäiset mittasuhteet. Mainit­takoon,
että Whitman on runoelman­sa
Laulu itsestäni kalkkivaltlaata pää-henkllöään
kuvatessaan ruumiillista­nut
siihen ennenkaikkea kansanjouk­kojen
voiman Ja mahtavuuden. Tätä
henkilöhahmoa luodessaan Whltman
seurasi Amerikan kansanrunouden
perinteitä, Majakovskla miellytti
Whltmanlssa Juuri tämä./piirre,
Siitä huolimatta, vaikka WhitmBnln
runot Ilmestyivät venäjänkielelle jo
ennen sosialistista .vallankumousta,
on neuvostoliittolainen suuri lukija­kunta
saanut tutustua Whitmanln
tuotantoon vasta lokakuun vallanku­mousta
seuranneiden vuosikymmen­ten
aikana. Viime vuonna ilmestyivät
Whltmanin valitut runot j a suorasa­naiset
teokset. Tästä kauniista kir­jasta
otettiin kymmenientuhansien
kappaleiden painos Ja se myytiin lop­puun
parissa päivässä. Tänä vuon­na
tätä kirjaa laajennetaan. Ja siltä
otetaan uusi painos. Whltmanin teok­sia
alkaa nyt llmegtyä venäjänkielel­lä
myös aikakausjulkaisuissa. Suu­rimman
osan 'VThltmanin runoista on
venäjäntänyt Komel Tshukovskl.
Viime aikoina 'Whltmanln teosten
kääntämiseksi ovat ahkerasti työsken.
nelleet myös muut tunnetut neuvos-tolllttolalast
runoilijat, mm. I . Kash-kln,
V. Levik Ja M . Zenkevltsh.
Sangen suurta huomiota 'Whitma-n
l ln kiinnittävät neuvostoliittolaiset
kriitikot, kirjallisuustutkijat Ja qpet-tajat.
Neuvostoliiton monissa kor­keakouluissa
luennoidaan Whitmanln
kirjallisesta tuotannosta, käsitellään
sitä keskustelutilaisuuksissa Jne.
Huomattava sija kaikkien, niiden kir­jojen
joukossa, jotka Jokaisen ulko­maalaista
kirjallisuutta tutkivan neu­vostoliittolaisen
opiskelijan on tun­nettava,
on myös Ruohonlehdillä; _
Neuvostoihmisten suurta mlelen-kiintoa
runoilijan tuotantoa kohtaan
osoittaa jo sekin a?ikka, että •Whit-manln
(Vuosipäiviä on jo kauan sitten
totuttu Neuvostoliitossa viettämään.
Niinpä esim. Whitmanin kuoleman
viisi- j a kuusikymmenvuotispäivänä
(siltä huolimatta, etta ensimmainittua
Jouduttiin viettämään sodan aikana
v. 1942) samoin kuin myös hänen
syntymän'!! 135-vuotlspaivana järjes­tettiin
erikoisia tilaisuuksia, julkais­tiin
hänen tuotantoaan käsitteleviä
kirjoituksia jne, Tana vuonna vietet-taiva
vuosipäivä tulee epäilemättä he­rättämään
sitäkin suurempaa mielen­kiintoa
neuvostoliittolaisten kirjaili­joiden,
opettajien, kirjallisuusarvos­telijoiden
'ja lukijoiden laajoissa p i l -
reiriTa. ja Whitman saa paljon uusia
ystäviä. •
lAntaen suuren arvon sille taidolle,
j o l la Ruohonlehtien tekijä tulkitsi
Jaloa humaanisuuttaan, neuvostoliit­tolaiset
lukijat, muistavat, että Whlt-man
on ollut Venäjän kansan hyvä
ystävä. Kolme neljäsosaa vuosisataa
naatin diktatuurin kautena^', "Sosiaa­lidemokratian
kaksi taktiikkaa demo­kraattisessa
vallankumouksessa" ym.
Vuodesta 1945 lähtien viime vuoden
loppuun asti Tshekkoslovakiasaa on
julkaistu V. I. Leninin teoksia yhteen­sä
5.250,000 kappaletta. . •
NYRKKEILYN EUROOPAN
MESTARUUSKISOISSA
Kevyen ^rfan otielussa tyrniäa Suomen
Bautiainen itä-salcsalaisen Liwow9kin
IseriiinL — Nyrkkeilyn E M - k i l p a i -
Jut jatkuivat täällä kesäkuun J Ja 2
p. yleensä ovat ottelut olleet hyvin ta^
savakisiä. miitta keskiviikkona hyvä­kuntoinen
Pentti Rautiainen tyrmäsi
kev>-en sarjan ottelussa ensimmäises­sä
erässä itä-saksalainen.Liwowskin.
Keskiviikon ottelujen tulokset: '
KaapiösarJa:^ Z . Stefaniuk; Puola —
V. Scjiopu Romania, pistevoitto, D,
Heileybuck, Belgia — G . Töpf. Itä­valta
pistevoitto.
Kevytsarja: A., Moustapho, Egypti
— G: Pappalando, ;italla; pistevoitto.
SEKAKUORO KAIUN
TOIMINNASTA
Port Arthur. — Täältä Järvienpään
toilauksia musikaaliselta alalta el ole
taas hetkeen alkaa lehdessämme nä­kynyt.
Johtuen se ehkä ^pienestä huo-maamattomuudesta.
Meidän sekaknoromme Kaiku
antoi toukokuun 28 pnä melko
onnistuneen konsertin.- Tämä
r konsertti oH samalla kertaa toi-mlntakantemme
viimeinen,'tahtoo
sanoa; että rupeamme muutaman
kuukauden ajaksi "lepäämään
. laakerdllamme". Muiden lailta
menemme kesälomalle. kärpästen
Ja sääskien ^ötävtksl; lisäksi
uimme Ja poltamme pintamme
täplikkääksi kuin vastasyntyneel­lä
peuran vasikalla. Lokakuun 12
pnä Ulaksi Jälleen kokoonnutaan.
Silloin suunnitellaan uuden toi­mikauden
ohjelmaa» Jne.
Tämän kuluneen toimintakauden
aikana on kuoromme järjestänyt kak­si
koko hyvin onnistunutta konserttia.
Samoin olemme osallistuneet: useam­paan
eri tilaisuilteen. auttaen niitä
sekä kuoron että yksityisten -esltyk-sUlä.
Olemme ottaneet silloin tällöin o h ­jelmistoomme
myös englanninkielisiä
lauluja, vaikka joillakin meistä on
vaikeutta niiden oppimisessa. Meidän
pikkutyttömme (ukrainalainen kuo­romme
Johtaja) pani meidät lujille
vieläpä yhdellä Juutalaisten kielellä
olevalla kansanomadsella laululla —
mutta läpäisimme me senkin. Ei ole
takeita vaikka tämä viimeksimainittu
laulu uusittaisiin tulevilla soitto- Ja
laulujuhlilla?
Meillä täällä Port Arthurissa pidet­tiin
myös mahtavanpuoleiset sarja­juhlat,
johon kuoromme jäsenet osal­listuivat
aika hyivin — muutamien
jäsenten ollen ehkä l i i a n k in lujilla.
Mutta kun olemme-kunnialla, tämän
lujankin ottelun sivuuttaneet, niin
txmtuu hyvälle saavutusten perusteelr
la Ja n i in voimmekin nukkua nyt.
yömme rauhassa.
Tässä piirissä tullaan Järjestämään
myös koko aluetta käsittävät mahta­vat
kenttä- Ja urheilujuhlat. Tämä
tilaisuus o n Iskun Pulatossa heinä­kuun
24 pnä. Kuoromme esittää siellä
kolme laulua — Koisijat, Heinäväen
laulu Ja L a p i n laulu. Näitä lauluja
harjotellaan 316 B a y S t . heinäkuun
QO pnä i l t a na kello 8.30. Muistakaapa
tämä päivä.
Laulu, soitto ja yleensä iseura-tominta
elvyttää mieltä sdtä pois­taa
rasltauden tunteen sydämestä.
Siinä olisikin hauskaa jos uuden
tohnintakauden alkaessa liittyisi
mukaan myös uutta voimaa. Ter­ve'uloa
joukkoomme^
Olisihan sitä paljon kirjoittamista
nam arvokkaasta kulttuuritoimlimas-ta,
mutta Jääköön se toiseen kertaan.
Siis näkemiin. Ja nähdään k u n tava­taan,.—
O. O. •,.
Pentti Bautiainen, Suomi H, L i -
wowskl, tynnäys I erässä.
Välisarja: Axmex. Ranska •— Isajev,
Neuvostoliitto pistevoitto, Linea. R o ­mania
— Melek, Turkki, pistevoitto.
Inca Ja iVnnex kohtaavat semifinaa­lissa.
Raskas keskisarja: Schöpper, Län­si-
Saksa -:-ChapJron,: Ranska, piste-v
o i t t a :
Raskas sarja: Shoslkas, Neuvosto­liitto
— Globataru, Romania, piste­voitto,
Bozzano, Italia -— Krizmanic,
Jugoslavia pistevoitto. Tässä sar­jassa
Shoslkas puolustaa mestaruutta.
TORSTAIN OTTELUT
Kärpässarja: Belirend, Itä-Saksa —
Nagu, Unkari, pistevoitto, IDobrescu,
Romania ^ Majdloch Tshekkoslova­kia,
pistevoitto.
Höyhensarja: Mehlin Länsi-Saksa
— Zima, Itävalta., pistevoitto, Zamui-hin,
Neuvostoliitto — Horyath, U n ­kari
pistevoitto,
Kevyt välisarja: Petersen, Tanska
— Guerbi; Egypti, pistevoitto, Budal,
Unkari — Dumitresco'Romania, pis­tevoitto.
Budai. kohtaa semifinaali­ottelussa
Petersenin.
Kevyt keskisarja: Pigou Ranska —
Nikoloff, Bulgaria, pistevoitto, Piet-rzykowski.
Puola — Poster, Englanti,
luovutus. Lääkäri kielsi hrittiä ot­telemasta.
Luovutus oli ensimmäi­nen
näissä EM-nyrkkeilylssä,
Raskassarja: Magnetto, Ranska —
Stubnlck, Itä-Saksa, pistevoitto.
Turisteja Biitannlasfa
SeuvosUMUoon
Umtoo. — Eräs hnttiläinen turisti-liike
ilmoitti taalla torstaina, että en­simmäisen
kerran toisen maailmanso­dan
Jälkeen turistiliikenne ajoitetaan
Neuvostoliittoon.
Kaksi ryhmää. Joissa kussakin on
25 henkilöä, matkustaa kuluvan kesän
aikana Neuvostoliittoon lomamat­kalle.
Elsa Sylvestersson
tanssinut Gorkissa
Moskova., — Gorkin kaupungissa
vieraili toukokuun puolivälissä; Suo­malaisen
Oopperan baletti-solisti Elsa
Sylvestersson.
Hänen ensiesiintymisensä Gorkissa
tapahtui'Leninin nimelle omistetussa
kulttuuripalatsissa. Ja toukokuun 6.
pnä hän osallistui Gorkin ooppera-ja
balettiteatterissa "Joutsenlammen"
esitykseen.
P
Bar
1028
Perheen nuoremmUle
Toronton kuulumisia
sitten han lähetti ihastuneen kirjeen
kääntäjälle, tjoka tarjoutui kääntä­mään
Ruohonlehdet venäjänkielelle.
Tässä kirjeessään "Whitman sanoi, et­tä
hänen kirjansa syvlmpänä aat­teena
on "Ihmlaten sydämellinen y h ­teistoiminta"
ija hänen suurimpana
haaveenaan se, "että runoelmat ja
runoilijat olisivat kansainväliset".
Iloitessaan "tunnepitoisen yhteyden"
saamisesta suureen Venäjän kanaian
runoilija lopetti kirjeensä sanoihin:
" . . .näille kansoille lähetän rannoil­tamme
qydamellisen tervehdyksen
Amerikan nimessä."
Whltmanln nerokkaaseen runoel­maan
Salaperäinen torvensoittaja
sisältyy erinomainen hymni "voitta­neille
ihmisille, jotka ovat löytäneet
vapautensa". Runoilija laulaa tule-
.vasta maailmasta, jossa "katoavat
kärsimykset, miu-he ja sotaV^ Whlt-manin
unelmat rauhanomaisesta elä­mältä
ovat rakkaita ja läheisiä kaik­kien
maiden kunnollisille Ihmisille.
Ainakin 74 maan
edustajat Helsinkiin
HelslnkL — Toukokuun 27. ipäivään
mermessä saatujen tietojen mukaan
tulee Helsingissä kesäkuun loppupuo­lella
pidettävään maailman rauhan­kokoukseen
aina 74 maan edusta­jat.
Llsäkai osallistuu kokoukseen eri­lasten
kan«ilnväl-;sten järjestöjen
edustajia.
Kesäkuun 11 — Ja 12 päivä järjes­tää
L P P : n Suomalainen klubi vuotui­sen
kesäjuhlansa Tarmolassa. Lauan-t
a l - l l l an juhlatanssit ovat klubin jä­senet
järjestäneet: tavalla, joka on
kaikkia : tanssinhaluisia . tyydyttävä.
Soitto tulee olemaan ensiluokkainen
ja lisäksi sisäänpääsy lipulla saa k o l ­me
onnellista arvokkaat palkinnot;
Siis nuoret ja vanhat huomioikaa
nämä juhlatanssit ja saapukaa Jou­kolla.
Suurtorontossa on vain har­voin
on tilaisuus tanssia ulkoilmassa.
Tarmolan rauhaisa laakso tarjoaa
miellyttaivän kesäillan.
Sunnuntaina 12 päivänä on juhla­menot
aamusta alkaen, siellä on mo­nenlaiset
seurapelit. Jotka tarjoavat
hyvää ajankulua pelaajille, lltapuol-la
esitetään arvokas monipuohnen
juhlaohjelma, joka läsnäolevia hen­kisesti
virkistää. Toivomme runsasta
osanottoa juhlaamme.
Ravintolan antimet ovat entistä
miellyttavämmät monipuolinen ruo­kavalio
on saatavissa, entisen hyväksi
tunnentun kokin valmistamana —
n i i n ' kuumat kuin kylmätkin ateriat.
Kahvi on aina kuumana ja tarjoilu
jatkuu aamusta iltaan. K e n yöpyä
tahtoo Tarmolasaa on siistit puhtaat
huoneet vuokrattavissa, joissa lepo
tuntuu mlelyttävältä. Sauna on ensi­luokkaisessa
kunnossa, niin lauan­taina
kuin sunnuntainakin j a myös
keskiviikkonakin. K a i k k i a on saata­vissa
päivittäin j a viikottain kohtuul-
4iaslla maksulla.
Osaston vuotuiset kesäjuhlat vie­tetään
yhdessä kuorojen ja soit­tokunnan
kanssa. Kesäkuun 25 Ja
26 päivä.
Tavallisuuden mukaan on Juhlat
pidetty sillä viikolla Jonka viikon lop­pu
on lähinnä Jussin päivää. Tänä
vuonna on Jussin päivä perjantaina,
ja sii3 lauantal-iUan juhlatansseissa
poltetaan mahtava Juhannuskokko.
Näistä juhlista tulee vuotuiset tämän
kesän suurimmat Juhlat, ensinnä mo­nipuolinen
arvokas musiikki ohjelma
antaa juhlalle todellisen juhlatimnel-man.
Lisäksi monet muut arvokkaat
ohjelma esitykset. Joista tuonempana
selvemmin. — J .
Buy Your Tickets
From Helena
Dear Setä,
Weil I guess I had better slt down
and v r l t e a few Tvords about -»hat is
going on here In Vancouver.
First I would Uke to wrlte a few
Iines about the play •we put on M o -
ther's Day. Everybody I've asen since
•we put the play on sald it.went very
^ivell. Weil, .Tve sure worked hard and
SO did our teachers Miss Irene Mutta
and Mrs. Aino iMacLeod. I am very
glad I had a part i n the play because
1 just love actlng. The only dlsap-pointment
vras that not very many
people came to see the play.
"fThe next big af f air. for me at
Ijcast, w i l l be the concert by the. Doug­las
Stewart String Orchestra, In
which I Will be playing. The concert
will be held in the Hotel Vancouver
Ballroom. Tueaday, June 21; 8.30 P. M .
Tickets are $1.00 and i f y o a want tic­kets,
please buy them from-me.
at won't be long u n t i l . school is
over and I hope.everyone has a nice
time. X hope a l i the readers and w r i -
ters of this page including myself,
will pass their grades i n school,
So-long for now,
Helena Norrena,
Vancouver, B. C, "
oinininniinniniiinjiiinnnnnnninninininnniinm^
Toimittajasetä
juttelee
(Haloo tytöt ja pojat!
Taas lipsahti viikko ohi. ettei se­dälle
ollut saapunut yhtä ainoata k i r ­jettä.:
Tällä viikolla kuitenkin saapui
Bdwinilta j a Helenalta kirjeet, Joista
setä lausuu kiitokset,
Edwin kirjeessään taitaa selostaa
miksi lapset eivät ole viime viikkojen
aikana • kirjoittaneet niin ahkerasti
kuin talvella. Hän kertoo, että kou­lutyöt
ovat vaatineet oman alkanaa;
kun loppukokeet ovat tulossa ja n i i ­den
tuloksista riippuu päästäänkö
seuraavalle luokalle kun koulut ava­taan
taas-syksyllä. Ja kauniit ilmat,
kuten Edwin kertoo, houkuttelevat
lapset olemaan päivät j a i l l a t ulkona
n i in paljon kuin mahdollista, EI se
siis ole mikään ihme että lasten k i r ­jeenvaihto
on vähentynyt. Setä kui­tenkin
toivoo, että lapset^eivät koko­naan
unohda setää Ja tätä'meidän
omaa osastoamme vaikka kesä onkin
saapunut.
Kyllä setä tykkäisi lähteä Edwlnm
kanssa kalastamaan, slUä setä on ko­vin
innostunut kalastaja Ja ivielä l i ­säksi
setä on oppinut kalastustaitonsa
Manit(4)assa vaikkakaan ei aimalla
paikkakunnalla missä Edwin asuu. Jos
ei slime Meadow Portagen> olisi niin
Edwin Plans To >
Go Fishing
Dear Setä and everyone readhig
this page:
I have been slow writlng lettera be­cause
of my school work and because
I have SO much to do outside now that
the .weather has been nice for weeks,
There are fishermen here from the
iStates, Tfiey are getting pretty good
icatches. Setä should come here and
do a little fishhig too.
We are not getting much rahi but
the water. i n the lake keeps rising,
pretty soon the roads will be flooded
if the water keeps on rlodng.
The summer (holldays wiU be here
pretty soon as school ends this month.
Then I can go fishing with my new
rod and reel.- •, - .»J •.
Weil. I guess I better close now,
bye-bye. :
EdTdn HiU.
Meadow Portage, Man,
Karhu halusi
tasata aterian
•Viime viikolla Anton Sandberg, K a -
ministlquiassa, aai todellisen yllätyk­sen,
kun Iso karhu t u l i ovesta sisään
hänen aterioidessaan. K u n Sandberg
icarjäisi, n i in karhu lähti pakoon.
Karhun poistuttua asunnosta hän
sieppasi pyssyyn Ja l a h t i karhun pe­rään^
Karhua e i ollut valkea löytää,
sillä se oli udenmman kerran tulos­sa
sisään kun hän saapui ovelle.
L u o t i keskelle karhun otsaa lopetti
sen ruokahalut ikuisiksi ajoiksi.
Tämän kevään aikaan on kultu
useimmalta taholta, että karhut ovat
var^n rohkeita, kun ovat nälkäisiä,
•Uutistiedoissa mm, kerrottiin, että
karhu o l i tappanut intiaani trappärin
lähellä Kenoraa, vaikka karhut ta­vallisesti
karttavat ihmisiä.
pitkä matka n i i n setä olisi mielellään
lähtenyt Edwlnln kutsusta. Jos setä
joskus sattuu muilla aaioilla liikkua
siellä Bdwinln "kontrilla", n i in setä
tuo onkensa mukanaan j a sitten men­nään
kalaan satoi tai paistoi, eikö niin
Edwin? .
Helena kirjoittaa: siitä Vancouverl-laisten
lasten esittämästä näytelmäs­tä
j a setä on Iloinen siitä, että ylelaä
tykkäsi lasten esityksestä. Setä toi­voo,
että lapset Jäjestälslvät useim­min
tällaisia tilaisuuksia. Sitten He­lenallakin
olisi tilaisuus ^harraataa
säännöllisemmin näyttämötoimintaa,
mistä hän kertoo tykkäävänsä.
Setä toivoo, että lapset lukevat nyt
tarkasti läksynsä, että pärjävät hyvin
näissä vuoden tärkeimmissä kokelsaa.
Hjrviä tuloksia odottaen Toimit­tajasetä.
VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN
MAKSAMME PAIVAN KORKEIMMAN CTRSSIN.
Pienin summa 5,000 Smk. $17.50 ynnä laketyskulul $1.15
Jokainen seuraava 1,000 markkaa $3.50
• Rahalähetyksenne tolmltetaaan vastaanottajalle 10—14 pSiv&n
sisällä. JokaiseUe lähettäJäUe lähetetään vastaanottajan aUddrjolt-tama
kulttL
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P.O.BOX69 ' SinDBimT, ONTARIO
Kymmenen tuhatta
traktoria
Romanian työväenpuolueen edusta­jakokouksen
asettaman tavotteen mur
kaan Romanian teollisuus taottaa lä­himmän
kahden vuoden aikana maa­taloutta
varten 10,000 erilaista trakto­ria
12,000 traktoriauraa, 6,000 kulti-vaattoria,
5,500 kylvökonetta j a paljon
muita maatalouskoneita. (Kotimaisissa
tehtaiasa tullaan laajentamaan myös­kin
karjataloustöiden koneistamiseen
tarvittavien koneiden tuotantoa.
Suor
työtä
Ten
SUOMEN UIHETYSTÖ
LEGATION OF FINLAND
140 WeIItngfon Street^
.ottava, Ontario.
Puhelin 6-2389
Ilomäki Bi^os.
Monument Co.
Huolella valmistaa k a l i na
kiviiiyöalaan kuuluvia töitä.
Pnhelln MI. 4469
506 Bmnswick Ave., Toronto, Ont
DR
NAI!
Els
502 L
ARVOKKAAT ROMAA
nyt saatavana kirjak
WALTER SCOTT:
Lammermoorin mors
Walter Scottin mestarlromaani "Lanmiei
suloinen kukka, nuoren. lemmen ikuinen j
Jan: historiallisista romaaneista kalkkein i
WALTER SCOTT:
IVANHOE
"Yhä vielä viheriöivät vihreät metsät, ja
Juoksentelee siellä. Ja relmat rosvot ka:
laskemme rukousnauhamme helmiä Ja si
manhurstin pyhän papin seivassa. Sumu:
. Jaa yhä vielä Mustan ritarin kirveenlsk
vasten:yhä edelleenkin meitä vavahduttai
kim yksinäinen torvi soittaa Ja Perinnöt
de l a Zouche*n kentäUe . . . "
Näin kirjoitti englantilainen krUtlkko Ar
vanhoille, sappltautlsllle Ja melankolisile
että Walter Scottin keskiajasta lukijoille
heelllnen. "Ivanhoe" on kuulunut myös
suosikkeihin.
VICTOR HUGO:
Pariisin Notre-Dame
" P a r i i s in Notre-Damen" päähenkilö on
Pariisi, jonka aaltoilevasta ihmlsmeresti
hallitsevana Notre-Damen katedraali g<
tasakattoisia kaksoistomeja rexmustavlne ]
lalsveistoksineen. Vuoroin kaameana, pö3
ylevänä, mutta aina värikylläisenä soluu 1
main ja Ihmistyyppien kirjava virta luki
vailla olevan kertojanilon värlttämänä.
M I K A WALTARI:
Yksinäisen miehen ji
Lähdin Istanbuliin
Tässä teoksessa Julkaistaan nyt yhteisnit<
matkaromaania.
"Yksinäisen miehen jona" on kertomu:
nuoren miehen matkasta Berliinistä Soli
sekä sieltä Romaan Ja Pariisiin.
"Lähdin Istanbuliin" on kuvaus vuoden 1
kasta Turkkiin, missä tekijä kävi etsimä
romaaneihlnsa, lähinnä Johannes Angelo
käväisi myös Ranskassa, Sveitsissä Ja I t al
E L I S A B E T H TAYLOR:
Nukkuva kaunotar
Nukkuvakaunotar — sadun Prinsessa R uu
muudessa kauneutensa menettänyt Bmlly
tanut uudet kasvot. Mutta iloinen Ja eläi
on muuttunut apeaksi Ja tahdottomaksi
neeksi invaliidiksl. Joka vastaan sanomatt
käynyttä sisartaan Ja tämän vajaaälyistä
RICHARD GORDON:
Lehrottiin lääkäri
"Leivottiin lääkäri" on tarina englantllai
Jan Ja hänen tovereittensa valheista kl.
ensimmäisillä salraskäynnelllä. Hauska i
E. BULWER LYTTON:
Pompeijin viimeiset [
' Knolnisa historiallinen
Jousl-sarjan neljäntenä teoksena Umestyy
den maineikkaimpiin — Ja samalla Jännlt
toriallinen romaani. Se on kertomus kah
sesta Pompeijista. Jonka hUpeä, loistava e
murhenäytehnään. -
Tllatldaa osoitteen
Vapaus Publishing i
P. o. BOX 69 s