Vapaus, January 22, 1959

              Sivu 2 . Torstaina, tammik. 22'p. — Thursday, Jan. 22, 1959
VAPAUS
^(LIBERTY) —; Independent Labor
Organ of • Finnish Canadmns, Esr
tablished Nov: 6, 1917; Authonzed
as second class mail by the Post
Office Department. Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: Tuesdays.
Thursdavs and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Eini St. W., Sudbury, Ont.. Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editonal Office OS. 4-4265. Manager
E Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box; 69. Sudbury, Ontario.
Advertismg rates upon application.
Translation free of charge. •
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00. 6 kk. 3.75
3 kk 2 25
Ylidvsvalloissa: 1 vk! 800 6 kk". 4.3Ö
Siioihessar—a=yk. 8.50 6 kk. 4.75
Suomen uusi hälUtus
Suomen ' hallituspulan ratkaisu tuntuu, saaneen, melko
. laajaa huomiota osakseen myös toisissa Pohjpsmaissa ja.
kauempanakin lännessä.
, Jos pidämme mielessämme isiltä perittyä vanhaa kan­sanviisautta,
että '^mukaistansa mullikin nuolee", niin silloin
näemme Suomen kansan todellisten etujen kannalta Huoles-tuttavan
seikan, että nyt muodostetun hallituksen, erikoisesti
sen pääministerin, Sukselaisen saama suopea ja innostunut­kin
vastaanotto Suomen ja .länsimaiden taantumuspiireissä
'on merkkinä, ettei Sukselaisen vähemmistöhallitus voi eikä
todennäköisesti haluakaan ratkaista Suomen kansan ja Aial-tion
edessä nyt olevia vaikeita pulmia.
. Vaikka lähtisimme vielä siitä ajatuksesta, että Sukselai­sen
hallitus muodostettiin jonkinlaiseksi "väliportaaksi", eli
hätätilatoimenpiteeksi. niin sittenkin herättää^ ihmettelyä se,
että kuinka kauan tällainen sokkosillaolo voi jatkaa. Kaikki
merkit viittaavat nimittäin siihen, että Sukselaisen hallitus
on' valtaosalta maalaisliiton oikeistomicsten käsissä, ja että
"oikeistohenkiseiiä" vähemmistöhallituksena se tulee toden­näköisesti
nojaamaan äärioikeiston poliittiseen tukeen, mikä
tarkoittaa maalle suurta vahinkoa aiheuttaneen "vanhan ha-
-patuksen" jatkamista siitä huolimatta, vaikka kansa valitsi
heinäkuun vaaleissa enemmistön työväen edustajia eduskun­nan
jäsenik.si. Vastoin kansan selvästi ilmaisemaa tahtoa
muodostettu hallitus ei luonnollisestikaan voi muuta kuin
toimia kansaa vastaan pienilukuisen, mutta vaikutusvaltai­sen
rahamiesryhmän hyväksi. Tätä oikcistopolitiikkaa on nyt
Suomessa kokeiltu vaaleista alkaen ja jokainen ajatteleva
ihminen myöntää, että '"jäljet peloittavat".
Me olisimme tietysti ko\-in iloisia, jos osoittautuisi, että
arviomme Sukselai.^en halTtuksen olemuksesta ja sen mer­kityksestä
olisivat vääriä — multa tosiasiat ovat äärettömän
itsepintaisia kuten tiedetään — ja tosiasia on, että silloin
kun taantumus iloit.see ja onnittelee itseään jostakin asiasta,
silloin työläisillä, talonpojilla janniilla tavallisilla ihmisillä
on vankka syy varo\aisuutecMi ja valppauteen.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Nick Linjaniäki, Pioneer Manor,
Sudbury, Ont, täyttää lauantaina,
tammikuun 24 päivään 81 vuotia.
AIrs. Olga Jokinen^ Tbronto, Ont.,
täyttää lauantaina, tammikuun 24
päivänä 74 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tiitta-vajn
onnentoivotuksiin. .
rfti, ! 1
hallituksesta
isia enteitä
MikoJanin vierailusta
Se erittäin vilkas keskustelu jä väittelykin, jo)ika Neu-,
vostoliiton varapääministeri Mikojanin vierailu USAis.-^iä t^n'
herättänyt, osoittaa Yhdysvaltain ja Canadankin ylejisen.* n^ie-lipiteen
pitävän tärä vierailua hyvin tärkeänä kan.-^ainvali-senä
tapahtumana. . •
Selvää on ilman muilta, että kysymys sodasta ja rau­hasta
riippuu ensikädessä USAn ja Neuvostoliiton välisistä
suhteista. Tietoisuus tästä oa ilmei.sesti saama.ssa yhä Suu­rempaa
jalan.3ijaa laajojen ^kansanjoukkojen keskuudessa
niin Pohjos-Amerikan mantereella kuin se on saanut muual­lakin
maailmassa. Nämä johtavat suurvallat kantavat pää­vastuun
rauhan säilymisestä ja siksi kiinn-itti maailman ylei-,
nen mielipide niin suurta huomiota Mikojanin vierailuun
toivoen, että se auttaisi rauhallisen ratkaisun löytämistä ny­kyajan
kiistakysymy.sten kohdalta.
Näitä rivejä kirjoitettaessa on vielä vaikea sanoa, mi.ssä
määrin, tämä vierailu auttoi kansainvälisten onj.;elmien rau­hanomaista
ratkaisua, mutta kun nyt jo puhutaan, että M i ­kojanin
vierailu tasoitti tietä korkeimman portaan tulevalle
neuvottelulle, niin se sellaisenaan on jo melkoinen saavutus,
Sitäpaitsi ei voida yliarvioida, sitä hyvää jä ystävälli.stä
vastaanottoa, minkä Mikojan .sai' Yhdysvaltain vierailunsa'
aikana kokea, ja toisaalta sitä hyvänsuqpaisuutta, mitä hän
puolestaan osoitti koko ajan Yhdysvalloissa ollessaan.
Tassa yhteydessä olemme jo kuulcvmamme huomautuk­sia
eraista '"saroilmioista'. csmierkiksi unkarilaisten pako-
-laisten n-imissa järjestetyistä raakyjaisista ja toisaalta Miko­janin
kirpeästä lausunnosta, etta Yhdysvaltain ulkomini.s-teno
harastaa edelleen "kylmän sodan" politiikkaa kieltäy­tyessään
kaupankäynnin järjestämisestä Neuvostoliiton
kanssa.
. Mikali on kysymys unkarilaisten pakolaisten nimissä jär­jestetyistä
raakylaisista,, niin ne edustavat vähäpätöistä pik­kuseikkaa.
Ne olivat vain. osoituksena .siita, etta Yhdysval­tain
ulkopolitiikan johto on todella "kylmän sodan", sanka­rien
kasissa^ Siina crkeinoja kaihdeta, sillä "tarkoitus pyhit­tää
keinot", vaikka sitten olisi .yllytettävä, ja. oikein kädestä
pitäen, talutettava joitakin "pakolaisia" sellaisiin tekoihin,
'mitkä alentavat heita ihmisma ja heidän ihmisarvoaan.
Mutta pikku-sarö ei muuta .sita tosiasiaa, että Mikojan
sai Yhdysvalloissa odotettua • lämpimämmän vastaanoton
kaikkien .yhteiskuntapiirien ja kaikkien luokkien' kes­kuudessa.
Mitä taa.s tulee suhon, etta Mikojan .syyllistyi, kuten on
.sanottu, "typerään" .(fatuous) .kiittamattomyyteen; vieraan-•
varaisia isäntiään' kohtaan .^sanoessaärTj etta Yhdysvaltain - u i - •
koministerio jatkaa edelleen kylmän-sod^n politiikkaa, niin
nämä "syyttäjät" ovat itse tunnu.stanect asiassa olevan van­kan
pohjan. He myöntävät, etta Mikojan sai Washingtonissa
kielteisen vastauksen osityksiinsa laajakantoinen kaupan­käynnin
aloittamiseksi Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain vä­lillä.
Eiko lama ole osoituksena suta, etta hyvien kauppa-
'suhteiden asemesta:Yhdysvaltain;ulkoministerio haluaa-edel--^
leen jatkaa Dullesin johdolla kylmän sodan politiikkaa? Ja
miksi olisi Mikojanin pitänyt kicltaa'tosiasia, joka on lähin-
.nävhänen sydäntään, nimittäin epäonnistuminen kaupankäyn^v
nin järjostamises.sa?
. ' Puhuessaan tuhansille amerikkalaisille liikemiehille
viikko sitten keskiviikkona Mikojan esitti ajatuk-sen, että Yh-dysvaltan
pitäisi poistaa typerät esteen.sä vienniltä Neuvosto­liittoon
— ja tämä huomautus patee mielestämme myös Ca­nadan
kohdalta. Mitä muuta kuin typeryyttä on se tilanne,
kun Mikojanin puheen mukaan on sallittua viedä Ncuvosto-iiittoon
ulostusaineita, joita ci siellä tarvita, multa on kiellet-iya.
-viedä teräskaapelia epäilemättä pelosta, että Neuvosto­liitto
kayttäLsi sila raketeissaan — vajkkei kukaan enää epäi­le
Neuvostoliiton .siinä tarvitsevan ainakaan täkäläistä teräs-kaapelia.
.Kysyiii.vs|: Voisitteko ilmoittaa mil­loin
ja millä aaltopituudella voimme
täällä metsän korvessa radiolla kuun­nella
a) Suomen Yleisradion lyhyt-aalto-
ohjelrnaa, ja b) Moskovan ra­diouutisia?
— Metsämies.
Vastaus: Suomen Yleisradion ly-liytaalto-
ohjelmaa saadaan kuunnel­la
aaltopituuk.snia 19 m kj/s 15190 ja
17 m kj''s 17800 .sekä 31 m kj/s 9555.
Suomenkieliset lähety.sajat ovat;
Sunnuntaina, keskiviikkona ja lauan­taina
klo 6.30—8 a.p. Maanantaina,
tiistaina ja perjantaina klo 6.30 a.p.
ja torstaina klo 6.30—8.10 a.p. (East­ern
Standard TimcVi, Ruotsinkielistä
ohjelmaa .sunnuntaina ja lauantaina
kello 8.00-9.00 a.p. Keskiviikkona
kello 8.00—8.50 a.p. ja torstaina kello
8.10-9.00 a.p.
Moskova.sta Canadaaii ja Yhdys­valtoihin
englanninkielinen ohjelma
tulee kello 18:00-20—30 (Eastern
Standard Timei aaltopituuksilla
31.41. 49 ni frckvcnsillii 6.00; 7.15:
7.24; 7.35: 9.57; 9.59; 9.66; 9.76 ja 9 7:2.
(Tammikuun aikana katetaan 9.66;
9.76 j.i 9 68 frekvenssien ascme.-^ta
7.2; 7.28 ja 7.39.
• Kello 2030—22.00 aaltopituuksilla i
31.41 ja 49 m. frekven.ssillä 6.00; 7 24; |
7.35; 9.57; 9.68; 9.7 ja 9.76 (Tammi­kuun
aikana käytetiian 9.76; 9 68
frekvenssien asemesta 7.28 ja 7.38.»
Knllo 23.00—0100 aaltopituuksillii
31 ja 41. frekvensseillii 7 24; 735;
7 59; 9.68; 9.72 jn 9.76.
Kello 22.00-23.00 aaltopituuksilhi
31.41 ja 49 m. freicven.s.seillä 6.00;
7.24; 7.28; 7.35; 9.59; 9.66; 9.68: 9 72
ja 9 76.
Suomen suurin, ja eniten levin­nyt
.työväenlehti Kansan lJutisct,
julkaisi viime .perjantaina'-jipHta-van
toimituskirjoituks(en va.sta-mubdpstetust^
inaaiaisliiton- vä-
Iiemnilstöhallitukscsta;, - Kirjoi-tuksesjsa
sanotaan: •', i •
' ' . •'. ... . • • •.•• '.
Sukselaiseh ihallitiifcisen, samjia
suopea yastaanotto tyytyyäiseri' oi­keiston
. nimenoJT^aan kpkoonjiis-pu^
öhi^ien —' taholtjr ei • jäiä epäi­lyksien
;varaan sitä/; mihin poliitti­siin
(Uyhniittymiin hanitu.s 'nojä'a.
Erityisen suurella ihastuksella cin
äärimmäinen taantumus tervehtinyt
pääjohtaja V. J. Sukselaisen tuloa
pääministeriksi. Mitäpä ihmettelo-mistä
siinä olisikaan. V. .1. Sukse­lainen
tuli pääministeriksi iihnen-omaan
juuri kokoomuspuolueen eii
dokkaana. Sitä hän on ollut jo ni
kaiseinminkin. Esimerkiksi edcli:
sissä cduskrinnan puheiniesvaaieis-sä-
ja ulkopolitiikkaa, jonka Fa­gerholmin
hallitus aloitti. Astumal­la
Fagerholmin .hallituk.seen maa-i
räisljitlp .osoitti. selvästi, noissa o-
' loissa .:pbiiittisen iinjansa. , Vaikka
kansan joukkoliike lätä:,ulkqpolit!i-kan
käähläjähallitusta vastaan, yh­dessä
hallitusryhmille kai odotta­ma
ttomieh' ulkopoliittisten. vaikeuK-sien
. Ijanssa, 'iliheu^.ti .n?i'äaJaisIiitoh
syijääpvetäytyjnisen ja eräät toden-nUköislmmiri
ohimenevät erimieli­syydet
oikeistopiirien.kJjnssa, ei ole
ratkaisun vievän eteenpäin yhteis­markkinakysymyksenkin
ratkeami.s-ta
länttä tyyclyttävällä tavalla. Ruot­salainen
kansanpuoluehan^ on tässä
täysin läntisillä linjoilla eikä riiyös-kään
maalaisliitto ole milloinkaan
sanoutunuit iiti yhteismarkkina-suunnitelmista.
Uusien hallitus-kasvojen
uskotaan varmaan parem^
min~kuin edellisten luovan mahdol­lisuuksia
hienoihin taktillisiin ope­raatioihin.
Arvioitaessa tulevaa hallituspoli­tiikkaa
on myös muistettava, että
Aurinkoraketissa.
vallitsee nyt kesä
Moskova... Neuvostoliiton au-rinkpraketti
on . päässyt periheliu-miin
- eli. ratansa , siihen kohtaan,,
joka on .lähinnä aurinkoa^ ilmoitti
TASS perjantaina; Raketti on
146;400,000 kmn päässä auringosta;
Aurinkoraketissa vallitsee nyt
"kesä", sen kiertomatkan lämpi­min
vaihe, mutta lämpötila on kui­tenkin
nollan alapuolella^ Kun ra­ketti
on kauin^pana auringosta : eli
apheliumissä, läinpötila laskee huo­mattavasti
nollan alapuolelle, sa­nottiin
TASSn ilmoituksessa.
mitään mei-kkejä maalaisliiton ha­losta
muiilTaa omaa politiikkaansa I Sukselaisen hallituspohja on todet^
ja Fa^ciholniin hallituksen aloitta-'tu liian kapeaksi ja että ratkaisuJlö
maa politiikkaa. Ön suoritettu • t i - on annettu eräänlaisen väliaikais-laiitecMi
rauhoittamiseksi" jonkinlai-: ratkaisun leima. Taantumuspih-ien
nen taktillinen ele vaihtamalla hdl-; tyytyväisyys ulkomaita myöten sekä
lituksen kasvoja, tuskin muuta. maalaisliiton ensimmäiset esiinl.v-
Merkillepantavaa on myös skan miset hallituksen nimittämisen jäl-dinavisen
lehdistön mielihyvä ni-j keen osoittavat, mihin suimta;.m
menomaan son vuoksi, että Sukse- halliiu.sta on aikomus myöhemmin
lainen esti kansandemokraattien ja täydentää. Vaikka maalaisliitto c-sa
eduskuntavaalien j ä l k e e n oli j sosiaJidemokiaaltisen oppositiosi saitaan oli kaatanias.sa Fagerholmin
juuri kokoomus iiostanja.ssa Sukse-: jialiitukseen tulon, joka erään ruot- hallitusta, ei .se kuitenkaan näy to-laista
puhemiehen tuolille, .Ask-r. I «alaj.slehdcn mukaan on herättänjl sis.saan tuntevan minkäänlaista a.i-
Lumiyyiiryn. takia
asukkaita muutettu
pois kodeistaan r
Oslo. — Viime -viikon lopulla
muutettiin monta ^onningsvagin--
kylän asukkaista pois kodeistaan
koska pelättiin lumivyöryjä. Viime
viikolla kylässä tuhoutui kolme
asuntoa lumivyöryjen takia. Onnet­tomuudessa
ei kuitenkaan kuollut
ketään, mutta kolme henkilöä täy­tyi
kaivaa pois tuhottujen asunto­jen
jäännöksistä.
käytyjen hallitusneuvolteinjen aika­na
taas ajoi Sukselainen näiis.sä
vaiheessa koko voimallaan lävit.s •
sellaista halliti:ista. joka olisi olhil
pelkkä Fagerholmin hallituksen loi
sinto. Tiedetään myös. el lii uudel­la
pääminisleiillii on ja( kuvasti
kiinteät yhteydet ei vain kokdoinuk
seen. vaan myöskin leskisläisii!i.
jotka hienoisesta nyri)(>y(k'Stä;iii
himliniatta suhIauUi\at luottavaisi­na
juuri päiiininistcri Sukselaiseen.
Kysymyshän ei ok- tietciikiiaii
yksinomaan pääininisteristii, \a,iii
koko hallituspohjasta. FpiiilenKil.
tä hallitus \ altaosaltaan edust;/.!'
maalaisliiton oikeistosiipeä joi^i
johdonmukaisesti on \ asti.istanut
yhteistyÖlii v a s e n i m i s i D n kanssa i.r
tehnyt kaikkensa ylides.sii koko'.
muksen ja leskisliiisteii k;in.ssa ka.t-,
saiulemokraattien ja invijs sosiici
demokraattisen opixjsiiioii hallitiik-seenpääsyn
e.stäiniseksi. Ki ole mi
tään vjirmunlta siitii, ettei uusi l i ; i ' .,
litus pyrkisi jatkamaan samaa - i -
tyytyväisyyttä koko länne.ssä. "E- tipatiaa herra Fagerholmia eikä hä-riuoinaisena
ratkaisuna" pidetään nen leskilsäisryhmäänsä kohtaan,
myös pääjohtaja Törngrenin valin- sillä keskiviikkona suoritetussa ää-laa
ulkoministerik.si. Ottamaila. nestyksessä eduski.nnan puheini^-
Tiirngienin hallituk.secnsa on päii-niinis;
eii tietenkin halunnut sil()a
Ketjukauppojen liike­vaihto
lisääntyi 6 pros.
Ottawa. — Canadan ketjukauppo­jen
liikevi.ihto lisääntyi viime mar
raskuussa 2.4 prosentilla $263,645,-
O00:iiji kuukauden ajalta, ilmoitti
CJj,nadan liittovaltion tilastotoimisto
heslä oli maahusliitto jo valmis en-i eilen.
nakolta turvaamaan Fagerholmin V. 1958 ensimmäisen 10 kuukau-puhemicheksi
tulon. Näin raken-i den aikana näiden ketjukauppojen
SITÄ]
JA
ITÄTÄ
ONKO NYT SELVÄ?
Eräs koiranleuka ryhtyi kerran: pa­remmin
kuvailemaan viranomaisten
selostusta työttömyystilanteesta, sel­laisena
kuin sitä selostetaan Otta-wasta
julkisuuteen annetuissa .asia­kirjoissa:
"Me havaitsemme selvästi vähen­nystä
nousun määrällisessä kasvu.ssa,
mikä viittaa selvästi alaspäin menon
arentumi-een. Luonnollisesti, jos tä­mä
hidastumiiien nopeutuisi, työttö­myyden
lisääntymismäärän vähenty-hiinen
tulisi kääntymään työlliByys-määrän
vähenemisan nousuksi. Toi­sin
sanoen, hidastumista joudutettai­siin."
. •
HALUSI OLLA VARMA
Kaksi karjapaimenta-oli lähdössä
erämaahan viikon matkalle.
— Ja kaiken varmuuden vuoksi
otan matkaani gallonan hyvää vii­naa
kalkkarokäärmeiden puremien
varalta. Mitä sinä otat?
— Pari kalkkarokäärmettä.
r(i(;l.->al.iis"n kan.sanpuolueen vuoii-iieM\()
ksel lKillituk:>en taakse, mutl;i
k y s y n i \ . s on muustakin. Svensk-i
Da^bladel väittää Torn;{renin naut­t
i v a n vieliipä "initä suurinnnassri
m ä ä r i n •'Moskovan luottamusta",
multa ko.ska emme tunne tätä s e iK
kaa yhtä hyvin kuin tukholmalais- dottamassa sitä tilannetta, jota F.i-1
netaan hieman särähtäneitä suhtei­ta
heti alusta alkaen myös leskis-läisecn
sosialidemokratiaan. Yhtei­nen
hallitusvuod? samalla pohjall.i.
liikevaihto lisääntyi 6.6 prosentilla
edeliLsen vuoden vastaavan ajan
liikevaihtoon verrattuna. Mainit­tuna
aikana viime vuonna nousivat
jolla Fa.t;erholminkin hallitus lepä-! myynnit yhteensä $2,678,285,000:iin.
si, on siis jo valmiik.si petattuna o-j
PUUP.iVAT SAIVAT TIETÄÄ
Kersantti selosti uusille tulokkaille
heille juuri jaettuja kivääreitä ja a^m-
' muksia:
"Tämän tppinen kiväärin kuula-lä­päisee
kaksi jalkaa kiinteätä puilta,
joten muistakaa nyt pölkkypäät pi­tää
päänne lähellä maata."
SE KIELITAITO
— Irmeli, häpeän takiasi. Näin
tU(on ranskalaisen suutelevan siAua
eteisessä kymmeniä kertoja. Miksi
et kieltänyt häntä?
— En voinut. Enhän osaa puhua
ranskaa.
lehti eniriie puutu siihen. Sen si­jaan
tiedämme varmasti, että ulk)-
iiiiiiisteii TöriiKren nauttii suurta
iuottanuista Skandinaviassa, jossa
tininctaan huolta nk. pohjoismaisij
yliteisinarkkinoita koskevien neu­vottelujen
keskeytymisestä. Niiden
j;itkainistahaii siirrettiin Suome'i
liani" uskriisin vuoksi. Ruotsalais.
Ien tyytyväisyys Suk.selaisen halli­tukseen
viittaa siihen, eitä Skandi­naviassa
uskotaan Suomen hallitus-gerholmin
hallitusta muodostettjies-
.sa toivottiin mutta joka ei silloin
(ullutkaan. Suomen taantumiKksen
optimismi on aina ollut rajaton.
Tito matkustanut
Ceyloniin
Madras. .Iii;^(islavian piesi
doiitti vaimoineen matkusti täältä
viime laii..iitaina Ceyloniin. Hän
vieraili Intiassj) seitsemän päivää.
ROTUSORTO REHOITTAA
VIELÄKIN CANADASSA
Kun Neuvostoliiton '. varapäämi^
nisteri matkusti .äskettäin yjidysval-
Ipissa kuljetti hän kaupungista kau­punkiin
rauhanviestiä ;nukanaan.
Tämä tapahtui aikana kun Viuly-- ^•(linl•äjähdykset voivat tuhol.i • lenosoiltajista. 'joita
tuotanto nousee
• • I
Sev/ York. — Neuvo.stoliiton anta-;
mien tietojen mukaan maan penis- (
tiiotantö o.soitli viime vuoden aikana
huomattavaa nousua. Tuotantosuun­nitelmat
ylitettiin sellaisilla tärkeit-vallat
on .syvällä taloudelli.sessa la­makaudessa
ja kun sen k.insan ha.'
t e i l l ä ' on $41 niil.).. sotabudjetti.
Nevv York Time.sin kirjeenv.-lihia
' j a llai-ri.soii Salislniry kuvasi .Miki.
.1 janin matkaa pre.iideilllik.-iinpiia'
. luun. •"Hiin esitlää rauhaa joka pai­kassa,
eri kaupmmeissa ja kaiken
, laiselle yleisölle - l . v o l ä i s i l l c Hivci
; Rougen voimalaitoksell.-i netroilia
: Edison (."ompanylia. ClevelandM
pankkiireille, Cliiea^ion .Nlerchan-i
dize Martinille ja Keski.Lännen l.i
\ k i m i e h i l l c ' . .lokainen amei-ikkalai-nen
saa hänen .sanoinansa kun hiin
I sanoi: ••\'äi1elk;iämiiie. olkaamine
erimielisiä. kilpailk,\amnu!; mut,a
älkäämme tapelko . . . kukaan ei ii-;
kalia olla mr. iMikojania vastaaii ja
Victoria. — Viime viikon vaihteessa
.chtun jälleen ilmoitus rotudiskrimi-natoorisesta
tapauk.sesta täällä. Se
oli kolma.s .samanlainen valitus kuu­kauden
aikana.
Tiiälä syntynyt kiinalainen tiedoit-
; i . että häneltä oli kielletty sisään-pää.
sy -kahteen klubiin.
Grand King sanoi, että viime uu-
.enavuotena hän kuuli kuinka erään
.tlubin. johon hän aikoi mennä'klu-
)in jäsenen kanssa, ovimies sanoi:
• ; "Viekää tuo kiinalainen pois täältä."
•Shdysvaltam j Hän .sanoi menneensä jouluaattona
kaikki työn hedelmät \ hän varoitti tiirvallisiiuspoliisit • ovat y ä t t ä p e e l erääseen toiseen klubiin myös. klu-
Uen materiaalin tuotannon aloilla, ' hän on täliän saakka lyöskeniie
ikuin teräk.sen -.ruo-stumattoiiilcn' me- .-nienestyk.sc!li5P.«sti.". • .
Ivt
' tallien, kivihnlcn, pelroleumin ja
j .sähkövoiman.
;. Neuvoslolnton terästuotanto vnme
! vuonna kohosi 55,000.000 tonniin, jo­ka
merkitsi 3.800,000 tonnm nousua
ede.lli-seen vuoteen verrattuna ja sa­malla
se merkitsi vll miljoona ton­nia
yli tavoitteen.
Harkkorautaa luotettiin viime
vuonna 39,600,000 tonVua. eli 2.600,-
000 tonnia "^en^mman kuin edel­lisenä
vuonna ja 500,000 yh- tavoit­teen.
•
Neuvostoliiton kivihiilltuotanto vii­me
vuonna noasi 948,000,000 ton­niin,
joka on lähes 35,000,000 tonnia
enemmän kuin edellLsena vuonna ja
8.000,000 tonnia yli tavoitteen. .
Neuvostoliiton petroleumituotanto
nousi vuoden ajalla 15,200.000- tonnil­la
113;500,000 tonniin 1958. Tama oli
1:500,000 tonnia yli tavoitteen. .
.lokapaikass;i mr. Mikojan koros­taa
kauppaa. Puhuessaan siiuirim-mille
liikemielnllc mahtavassa V
nion Clubissa han sanoi: Me todiM
lakin haluamme tehdä kauppaa.'
Han muistuUi Delrcutin aulolelv
i tj)ili|0ille 30-luvun alkupuolesla.
jolloin Yhdysvallat ei tunnustanut
NeiDVOStoliiltoa, mutta -Henry Ford
paatti tunnustaa meidät. Han aut­toi
meidät rakentamaan teollisiiul-tamnic.
Hän oli älykkäämpi kuin
teidän hallituksenne." .
Samana paivana liedoitottiin. ellä
Neuvostoliitto ostaa .20:0(10 tonnia
telasta Yhdysvalloista autorunko-jen
tekemiseksi. la etta Yhdysvallat
ostaa SOjOOO tonnia korkeapitoisla
kromimetaMia Noiivo.stoliitosfa.
Han korosti varapresidentti Nixo­nille^
ja valtiosihteeri Dullesillc
neuvottelu ien • valttainattomyytlä.
k.iikkialla hillitä, niih • NeiivÖsKoliiton vara-
Seivästikään ej ollut sattuma, ot- pääministeri luotti täydellisesti Vh-t;
i inr. .Mikojan ensiksi meni Yhdy.-; (ly.s-yallain turvallisur.'Spoliiseihin.
v:i!t.iiii .-«uiuiiiipiin teolli.-iuuskeskuk- . Näin ei tapahdu kun Dulles me-
-^iin ja pufiiii Clevelandiii, Delioi. ne:- ulkomaille. Samat turv^allisuus-tin
ja Chioation.suurille tehtailijo.l- poliisit, joiden tehtiivänä oli suojel­le
jotka ov.it Jiovasti huolissaan la .Mikojania. ovat vastuiis.sa Dul-liiotteitteiisa
iiiaikkinoisUi. Hän lesista. kun hän matkustaa ulkomail-vieraiji
.\evv 'Sorki.ss.i ja kolita^-i le.i
suurimpia pankkien, johtajia. joill:\ Ei kuka.in nuu ole o.soittanut ole-
011 suuri vaikutusvalta hallitukseen, vansa niin lujasti Yhdysvaltain kyl-
Siilislniry .\e\v York Tiinesi.sSa män sodan linjan puolesta kuin .^F-kiijoiltaa.
ettii .Mikojan näkee, e t t ä I.—C10:n presidentti Ceorge Men­on
(jjema.ssa suuri erimielisyys hai- ny. joka vi osallistunut-päivällisille
lituksen ja scurten liikeiniesten vä- toisten t.vöväenjohtajain mukana ja
Iillä. Hän sanoo, että valtiodepart täten solvasi .Neuvostoliittoa. Mutta
inenlin v.istcMimielisyys ilmenee sii- toiset tulivat, niiden mukana Inter-iiä.
että häntä järjestään häiritsivät national Union of Electrical Work-taantuinuksellisetiinkarilaiset
mic-'ersin johtaja .I.ames B. Carey ja
lenosoitt;,gat ja esim. Chicagossa i.United .'Vutoinobile \Vorkersin joh-poliisil
häiritsivät enemmän sano-' taja \\';iller Reuther. Keskustelun
inalelidmiehia kuin mieleno.soitfa-1 sanottiin olleen suorasukaista- nrut-jia.
'lallaineii aiheuttaa Euroopas-ta oi kuvasta. .Mr. Mikofan kehoitti
s.i huonoa niaino.stusta. • tyovaen)ohtaiia tekemään matkan
(Erikoisen mielenkiintoista on se. i Neuvostoliittoon la tutustumaan tp
elia huolimatt;i järjettömistä mi^-lanteeseen paikan paalia.
bin jähenen kansaa ja senjälkeen
kun he olivat ottaneet yhden ryypyn
oli haniä pndetfy poistumaan.
"Minkä värinen on canadalatH«n?'
ky.syi hän. "Pitääkö hänen olla ang­losaksi,
vai kuinka?"
Ensinmainitun kliibin ovimies sa­noi,
ettei hän muista. sanoneensa
Kingia kiinalaiseksi, mutta huomaut-.
; i . että klubit rajoittavat sisäänpää­syn
21 vuotta täyttäneisiin valkoihoi­siin.
"On,annettava jä-enille vähän suo­jelua",
sanoi hän, .
"He haluavat istua ryyppäämään
ilman, että hindu tai joku toinen is­tuu
seuraava.ssa pöydässä . . ."
Kysymyksessäolevan toisen, klubin
johtaja F Richardson sivuutti asian
vain kehoittamalla lukemaan hänen
klubinpa säännöistä sen kohdan, jos-
.sa määritellään suhtautuminen väril­lisiin.
Chinese. Benevolent Associationin
Victorian osaston puhenjohtaja Peter
VVonR sanoi, etta tällaisista ennak­koluuloista
voi vapautua vain valis­tustyön
avulla.
"Minä en missään tapauksessa hy­väksy
näitä kahta tapausta . . . mutta
ne ovat yksityisten ^l^beja, eivätkö
olekin?", sanoi hän. ^
Kaksi muuta rotudiskriminatiöta-pausta
on sattunut äskettäin.^ Ne
koskivat Intiassa syntynyttä canadä-laista
ja täällä syntj-nyttä neekeriä.
Sighiläinen Ajeet Bawa ja hänen
vaimonsa joutuivat muuttamaan, pois
vuokraamastaan talcsta koska valko­ihoiset
eivät halunneet heidän,asu­van
naapureinaan.
Neekeri Richard "VVoodilta kiellet­tiin
pääsy erääseen klubiin, mutta
myöhemmin päästettiin sisälle kun
klubin johto oli käsitellyt asiaft;.. ,
Syyte Anne Frankin
puolesta
Berliini. — Otto Frank on nostanut
syytteen lubeckilaista kouluneuvosta
Lothar Stielautä vastaan tämän juu­talaisvastaisten
. lausuntojen .vu<5k?i.
Otto Frank on natsien juutalaislei-rillä
surmansa saaneen ja päiväkir­jallaan
kuolemansa jälkeen maail-manilman
maineen saavuttaneen
juutalaistytön Anne Frankin, isä.
Stielautä, joka on entinen SS-mies
ja joka toimii nykyisin uusfasistisen
"Saksan valtakunnan puolueen" L u -
beckin piirin puheenjohtajana, tul­laan
syyttämään juutalaisvastaisista
lausunnoista, vainajan muiston,.^hä­päisemisestä,
loukkauksista 'ja panet­telusta.
Stielaut oh eraassa aikakaus­lehdessä
väittänyt, etta Anne Fran­kin
päiväkirja on, saksalaisten tap­piosta
hyötyneiden vaarentama.
PÄIVÄN RÄKINÄ
LUXEMBURG-LIEBKNECHT
MURHASTA 40 VUOTTA
40 vuotta Sitten, tammikuun 15
päivänä 1919 murhattiin BtMiiini.ssä
Saksan työväenliikkeen suuret joh^
tajat Rosa Luxemburg ja Karl
Liebknechl;. Tammikuun- kapinan
To.sia.sia,t eivät tietenkään ole
aina mjellyttaviä — mutta to-
.si a.sio i den sai aa ip isel 1 a j a ki e I -:
tamisellä ei ole koskaan vielä
mihinkään päästy. Mikäli M i ­kojanin
lausunto näistä kaup­pa-
asioista on hieman kirpeä
ja karvasteleva, ja muista lau­su
n n o i s ta ei h ä n t ä. o 1 e: moitittu
lainkaani' niin silloin on paras­ta
katsoa, pitääkö hänen arvos­telunsa
paikkansa vai eikö pi-bckdiioi
toisina aikoina, kapinan, |o
hoii ; oikoisttTsosialidcinokraattinen
hallitus, oli - Saksan paäktiupimgtn
työläiset piovosoinut, lyosli u|)see
rii^hina: :tyovaeii johtajat... ja. emiiri,
hasi molommnt iaa'alla tavalla
PolViiiislon viha ll()\.i Luxein
buigi.i la Kail Eiehknet htia koh
taan .olivmmarrctlavaa.: silla nio?
lemmut olivat useiden vuosien .i|an
toimineet Stiksan vasemmistolaisen
työväenliikkeen johdossa Kail
Liebknechl kuteiiv Rosa I.u.xcnibiiig
oli vuosisadan alusta alkaen ollul
Berliinin lyolai.steii johtajan.i ja
ensimmäisen.: mail il inansodan.aika­na
han valtiopäivien ediistaj.in.i
toimiessaan oiosi poivarivlon apu­riksi
anlaiitunecsla oikoislososiiili-demokratia.
stti Karl Liehknoehl
dä. J o s s e i p i t ä ä i p a i k k a n s a i i s kuului tuniietlmin v.i.semmi.stolai-
:]oJn.on;.patasta katsoavsyyllistäläQejiSparlakii.s-liit
va.sten .kasvojav,-^; kuvastimes
ta.
Uil myös Saksan Kommunisliscn
Puolueen' poi iistajajäscMiiin.
Liian kestäviä asuintaloja?
On niista rakennutyolaisLSt kaiken-|Via talojakin he tekevät, jos vaan
laista vaivaa. Ensin hekin haluavat
-syoda • ja s;iada jotenkin viela asuiir
nonkin itsclleon. nnka .sellaisenaan
on kiusalhiien luttu suururaköltsijaln
kannalta ka l.soen. Hai jon parempi
nlisi jos kirvo.sinies..muurari ja hant-lankari
olai.si hengellään ja •^tvvtyisi
asuinaan loko turveinala.s.sa jj_n maa-
IVHila.ssa, .Silloin ei tarvitsisi m a k s a a
r;ikcnnu,styolai»ille lainkaan-, palkkaa.
. iMntt,a.kun ne - UMnmon..rak(;nnus-inichet
tekevät, vielannr lujia-ja kes­täviä
a.suuiiakcnnuksia,_ etta suun
osa niista on jivstvssa viola 2.5 vuo-deiT...
killuttua;jolloin, ensimmäinen
kiinnityslaina : tulee, maksetuksi,, min
lama; nuviMH' jo kaikkien sojiivaisiius-i.
ilojen yli' Uiakoitsijan kannalla
olisi Ilmeisesi 1 eduksi, etta asuun a-
IviNiiius luhistuisi viimeisiään sina
Diiivana,; jolloin kiinnitvslaiiia.: tulee
makseluksi
kin
Taina ii.ilaiillaa meille mieleen
pikkupoik.uia eia.ilta "Ameiikan kä­vijältä"
kuuihin' jutun, lonka mukaan
lakenniistvolaisten t.lytyi nojata uu­den
lalonscinaan tuulen- alapuolella-niin
kauan, cl la Uiakoilsij.t ehti jie-riif
:maksun rakonnuk,sesta,'' Silloin
p|)allimme, etl.l jos "kaikkien mah­dollisuuksien^
AmcnkassaV - tällaista­kin
tajjahtuu, niin kyllä kai se .sen­iiliin
oir j)oikkeuksellinen ilmiö SU-Icinmin^
oleinine •.saaneet - huomata,
etla .hyvia .aiiunatliuuchin ,-namii; ta-:
k.ilaiscl lakennu.smlehcL ovat, ja hy­tin
vahan sit.i enncn-
•.v.i^:.--.V>;-;,:.„^ .:V. .^'iV,;^
saavat ttihda
Nvt on kuitenkin merkkejä, -sula.
etta jotkut suunirakoitsijat ovat ka-l)
inapaalla. He vaativat seka asuin­talojen
; laadun huonontamista etta
inuotiliulluuden, hvvaksikävttoa ra-kennu.
salalla; Ka.s n.am kirjoitti Tho­mas.
Sloan-nuninen .sanomalehtikir-jecnvaihtaja
.Montrealista, kuluvan
t.immikuun \T) pm* —
-•"Ilakennutlajat'' voivat: •rakentaa
asuntoja liian kauan.,kestäviksi, ar­velee.
Asuntojen; ,Rakentajain Kan-salli.
seu; Yhdistyksen-.(National House
iBuildei-s Association 1.varapresidentti'
Giaham Lount. \VinnipeBista
"Ml Lount esitli taman lausunnon
keskusteltaessa , N H B A : n konventio-,
nissa asuntojen mvvntien edistamis-asiasi
a
"Ml Louul. 3(i-vuotias' aikkitehti.
on.ivarapresidcnttina- Isansa .\vinnipe-.,
Kilaisessa C T Lount Constiuction
Itd-\htiossa Taina vhlio on spesia-li.
soitunut ha li)ahintaist en'asuntojen^
rakentamisen- alalle -viiinoksikuluncen
30 vuoden aikana
"Puhuessaan ihmisen kahdesta pe­rusi
ari)eesta,: ruoan, ia 'asunnon mi-nimilarpeesln;
mr,:Lount'.sanoi, etta
inuut- ovat V'inyynti taidon..tuotteita.
Ruokaleollismis.:oni: viimeaikoina ,::ot^:
tivnut-sumaa a!distysaskeleita;:eipaa-:
a.siassa siksi etta ihmiset syöval
cneininaiv..;;vaaa: sievien:-pakkausten
ja uusien valmisteluinenetelmien an-sio.
sta, jotka oikeuttavat koikeam-pien
luntoien määrittelyn.
"Asuinrakennusala o n . . . edistynyt.
Pienellä lisäavulla, $40 miljardin ase­mesta,
mika talousmiesten arvion
mukaan Ganada.ssa käytetään asuin­rakennuksiin
vuoteen: 1980 mennessä,
siihen . tarkoitukseen voitaisiin käyt­tää
$80 miljardia, selitti han.
"Meidän asiamme on saattaa ku-.
luttaja niin tyytymättömäksi asun­toonsa,
etta hän lälitee ulos ja os­taa
uuden nopeammin, mitä hän .
muuten menettelisi..."
Tassa luulisi olevan "ohjelmaa"
kerraksi. Mutta mita huutia! Sa­maan
lakennusurakoitsijain: kokouk­seen
osallistunut Marc Bloum-nimi-:
nen urakoitsTja QuebeciiT^aupungis-tn,
esitli .puolestaan nruotlhullutuk-sen.
käytäntöön ottoa. Hänen mieles­t
ä ä n pitaisijokaTvuosimuuttnaiasun-;
toien mallia ja niiden mainostusta
nim, .etja ostajat voisivat" seurata
muotnr. kuten mentellaän autojen ja •
eräitten' muiden kestävien: tavarain
ostoksia tehtäessä Talloin olisi ta­voitteena
erilainen talo, joka vuosi,;
selitti han"
Kun ensmmaimttu mr. Lount pu­huu
"lilan kestävistä asuintaloista"
ja suosittelee "ohjelmaa"; jonka mu­kaan
Canadassa käytettäisiin: vuo­teen
• 1980 mennessä 40 miljardin dolr
Jarin asemesta J O : miljardia dollaria
asuintalojen rakentamiseen i-r,: niin.
tasta:saa lukija sellaisen käsityksen,
että han suosittelee osapuilleen puol­ta;
kehnompien asuntojen rakenta­mista!
Toisin sanoen,! han. haluaisi
rakentaa niin kehnoja taloja, etta
rakennusmiehilla olisi•kova.kiire.lah-r
tcii kotiin: juuri •yalmistuiieesta-hdk--
kelistä ennen kovemman iuulennou-,
.sua! "
Ja jos ei tjima vielä vetele, nim sit­ten
on kovapaineisen mainostuksen
avulla kehitettävä asuntojenkin suh­teen
muotihulluus taivasta kohti
suunnattume "kurakaan-evineen",
kromikiiUoksineen ja mume silmän-ruokineen,
ellei -ole tarkoitus 'seurata
Pariism esimerkkiä hameiden helmo­jen
vuorottaisesta nostosta ja laskus­ta,
mika kaiketi voitaisiin myös to­teuttaa
tuumamitalla korottaen ja
laskien ikkunoita, vesikaton jyrkkyyt­tä,
huoneen . korkeutta tai kellarin
mataluutta jne. . '
, Mutta näille herroille "myynti­taktiikan"
kehittäjille ei tule mie-leenkiiän,
etta varattaisiin talon
; ostomahdollisuus myös vähävarai­sille.
- —
Siten voitaisiin rakentaa paljon nj--
kyista enemmän:; fiyvia. asuintaloja ^ja
samalla tyydyttää suurten' /känsan-i-joukkojen
taman hetken yksi kaik­kein
suurin tarve —-asuntotarve.
Mutta-kun tahan sisältyy ajatus ta­vallisen
kansan elintason: kohottami-;
sesta, mika tarkoittaa myös raken­nustyöläisten
.:realitulojen:' kohotta^
mista; ,niin nama herrat rakennus-ui
akoitsijat pohtivat paansa hiu'-
maaksi keinoista,;; miten •• saa ta isiin:
keskiluokkalaiset ja. muut vahhn-ipa- i
remmin elavat piirit "vaihtamaan'»
useammin taloaaui: Ja siinä enim-maisvoittojen
tavoittelussa, nama
heVrat.; rakennusyhtiöiden varapresi-.
dentit ovat valmiina vaikka huont)n-tamaaiv;
asuntojen laatua silljtine
ovjit luan "kestäviä" —- ja kehittä­mään
Iisaksi vuosittain vaihtuvan
muotihulluudenkm asuntojen -'alalla.'
etta saataisiin asuntokaupat paiem-paan
käyntiin.
_Npr"rakcnnusojelmaa" kai on -tä-"
makin. Saa sitten nähdä koska i;u-;
peavat "ikiliikkujan'^-fceksijoikMfr
' — Känsäkoura.