Vapaus, October 20, 1970

              S i v u 2 Tiistai; lolkaik. 20 p. — Tuesdny, Oct. 20, 197Ö
VAPAUS
(LIBERTY)
Bdltor: W. EKLUND
INDEPENDENT UABÖR ORGÄN
ÖF FINNISH CANÄDIANS
EsftabUdied Npy. 6, 1917
Manager: E. SX7KBI
Tetephome: Office amA Edltarlal 674-4264 ^
EniljUshed tncloe -neekly: Tuesdays and Thursda;ys by' Vapaiis P u b U f ^^
Oo. lliritted, 100-102 J p n St. W « t , Sudbuxy^ pnitarto, Caiiadia.
' Mail:ing address: Box 69.
AdverUslng raMa Upon appUcaUm, ti^sGa
' 6econd Class. Mail r^gistnution Numbeo- 1076 :
^r^Ci^NiVOIÄNil&NGUAGEiPRE^S
TILAUSHINNAT: .
Camadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00. 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50. 6 kk. $6.25
Edwin Liiiltomieis muisll^l^ee Ysnj^^
POIS KUIN RAITIOVAUNUSTA
FLQ ja War Measures Act
Vastavetona Front:de IJberaliondii^^QuebecjnlFlJQ) terroris­t
i s i l l e toimenpiteille, liittohallitus turvautui Quebecin maakunta­hallituksen
pyynnöstä, kuten on selitetty, poikkeustilan julistami-;
seen War Measures A c t i n perusteella, joka astui voimaan perjan­t
a i n a kello 4 aamulla. ;
, Kuten iaina, meidän lehtemme Vapaus sanoutuu ehdottomasti
i r t i terroristisesta toiminnasta j a s i i s myös Britannian kauppa-komissioneri
James Crossin sekä Quebecin työministeri ? i e r r e L a -
pOrten kaappauksesta j a viimeksimainitun "raukkamaisesta tappa­misesta",
pääministeri Pierre Trudeaun sanoja käyttääksemme.
V a i k k a pinnallisesti katsoen näyttää siltä, että terroristiset,
toimenpiteet varaavat " o i k o t i e n " pikaisten tulosten saavuttamisek­s
i , n i i n historiallinen tosiasia on k u i t e n k i n , että tärkeämpiä yhteis­kunnallisia
parannuksia — mihin myös >FLQ sanoo t e r r o r i s t i s in
menetelmin pyrkivänsä — c i siten saavuteta, vaan mieluimminkin
hidastutetaan niitä. T e r r o r i s t i t voivat " r a i v a t a " tai " l i k v i d o i d a"
pois j o i t a k in heille epämieluisia yksilötä, multa järjestelmä pysyy
ennallaan, j a murliattujen henkilöiden tilalle astuu aina j o k u muu
_ i eliliä edeltäjäänsä epämiellyttävänipi; Terroristisilla teoilla
voidaan harjoittaa kiristystä^ mutta itse tilanne jää kuitenkin en­nalleen;
K a i k k e i n pahinta oil k u i t e n k i n .se, että .lerroristi.sella t o i -
minnalla a.nnetaan aseita j a ammuksia niille, jotka vastustavat
kaikenlaisia uudistultsia j a vaativat olevaisen jatkamista kaikkine
epäoikeudenmukaisuuksineen.
Samalla kun me tuomitsemme terroristi.set teot yleensä j a e r i ­koisesti
mr Laportcn murhan, me yhdymme n i i h i n canadalaisiin,
j o t k a katsovat, että tulta ei sammuteta tulella, eikä missään t a -
pau'ksessa heittämällä bensiiniä liekkeihin. Lähtien siitä tosisei-.
kasta, että liittohallitus ei ole vieläkään antanut yksityiskohtai­sempia
tietoja siitä, miksi se j u l i s t i kaikki kansalaisvapaudet väli­aikaisesti
romuuttavan War Measures A c t i n voimaan, meidän tulee
muka sokeasti "uskoa", että hallituksella ci ollut mitään muuta
mahdollisuutta lä.ssä tilanteessa. Tosiasia kuitenkin on, että min­käänlaisia
merkkejä "uhkaavasta k r i i s i t i l a n t e e s t a " ei ole missään
muualla. Canadassa kuin Montrealissa j a Quebecin kaupungissa.
M u t t a War Measures A c t r-ajoittaa jyrkästi kaikkien canadalaisten
kansalaisvapauksia. T o i s in sanoen " h a l l i t u s käyttää moukaria maa­pähkinän
särkemisessä". Se turvautui demokratian puolustamises­sa
menetelmiin, jotka kieltävät kansanvaltaiset oikeudet kaikilta
canadalaisilta. .
Totta tietenkin on; että hallitus ei ole ainakaan vielä käyttä­nyt
näitä ensimmäisen kerran rauhan olosuhtoi.ssa it.sellceri' otta­miaan
suuria valtuuksia muualla k u i n Quebecissa. M u t t a siellä on
jo vangittu y l i 300 henkilöä, j o i l l a monellakaan ei ole varmaan osaa
eikä arpaa sen paremmin kidnappauksessa kuin siihen liittyvässä
murhassakaan. Nämä Ihmiset on pidätetty "mielipiteittensä" pe­rusteella
j a tällainen tilanne, mi.ssä ihmisiä voidaan mielivaltai­sesti
vangita voi j a t k u a pääministeri Trudeaun vihjauksen mukaan
ensi huhtikuuhun asti. J a asian pitkittyminen voi johtaa sen mut-kistumiseen,
ehkä muidenkin kuin laittomaksi j u l i s t e t un F^LQ :n j a
sen kannattajien pidätyksiin.
War Measures Actin voimaan julistaminen rauhan olosuh­teissa
on todella vaarallinen toimenpide. Se a n t a a aivan liian s u u r ia
valtuuksia maanlaajuisessa mita.ssa hallitukselle, j o t a tuntuu tässä­k
i n tapauksessa kiinnostavan enemmän terroristisen liikkeen n u ­jertaminen,
k u i n niiden olosuhteiden parantaminen j a korjaaminen,
j o t k a terrorismia kasvattavat — j a joiden poistamisesta valtiovalta
on ensi sijassa vastuussa.
Mikäli valtiovalta tarvit.see lisävaltuuksia Montrealin j a yleen­sä
Quebecin tilanteen .selvittämi.ses.sä, .se voi anoa parlamentilta
erikoisvaltuuksia asiaa koskevan lakiehdotuksen puittei-ssa. Mutta
War Measures A c t i n voimassapido.sta olisi käsittääk.semmc luovut­t
a v a mahdollisimman pian j a jokatapauksessa ennen kuin se a i ­heuttaa
suurempaa vahinkoa. Ilmeistä on, että canadalaLset yleen­sä
tulevat tämän lain voimaan asettamisen tuomitsemaan aivan
lähitulevien kuukausien aikana, v a i k k a j u u r i nyt t u n t uu siltä, että
Otta\van toimenpiteillä on s u u i i k a u n a t u . s k a i k k i a l l a — Quebecia .
ehkä lukuuiiottaniatla.
Vakuutusmiesten "sodanjulistus"
Ontarion vakuutusasiamiesten yhdistyksen fOIAA) toimesta
— j a .sen takana on ilmeisesti suurempia voimia, upporikkaita va-kuutu.
syhtiöitä — ryhdytään erikoiseen propagandasotaan, jonka
tarkoituksena on estää N D P : n ja yleensä työväenliikkeen voitto
tämän maakunnan vaaleissa jotka pidetään todennäköisesti ensi
vuonna.^Vimä asia ojisi pidettävä mielessä j o k a mökissä. ~ —
Meille on kerrottu, .sekin on muistettava seikka, että autojen
vjikuutusmaksujen korotuk.scn takana on niistä koituvat " t a p p i o t " ."
Tämän " v e r s i on mukaan jättiläi.smäiset vakuutusmonopolit ovat
hyvän hyvyyttään jatkaneet autovakuutuspalvclua siitä johtuvista
" t a p p i o i s t a " huolimatta.
Mutta viikon lopulla Toronto.ssa pidety.s.sä vakiiutu.sasiamics-tcn
yhdistyksen kokouksessa päätettiin ryhtyä laajykantoi.seen po-
11 itti.seen hyökkäykseen nimenomaan .siksi, ettei työväenliikkeen
vaalivoiton perusteella voitaisi muodostaa maakunnallista autova-,:
kuutusta, mikä " v a p a u t t a i s i " vakuutu.syhtiöt liistä " t a p p i o a " tuot-tava.
sta liikehaärasta.
Yhdistyksen presidentti Peter Kennedy sanoi mainitun yhdi.s-tyk.
sen kokouksessa, että Manitoba.ssa tulevan heinäkuun 1 pnä
voimaan astuva " k a n s a l l i s t e t t u " autovakuutus tulisi olla varoi­tuksena
vakuutusylitiöiden edustajille Ontariossa. Hän huomautti
nimenomaan, että maakunnan luinlaatijakunnan vaalit voidaan
pitää ensi vuonna.
.latktKsudan hiHtori/m erlis keskeisin j a hellimmin söilytctty
myytti un piihe erillissodasta, jossa Suomen hallitus j a armeija oli­vat
muka sSilyttUneet itseinäariiamispijkjBjjtpnsa. TUmä pn j u r i s t e r i a a ,
jonka välttämiittöniyys j a taritoitUksevpiyHaisuii^ Ä U y p ^ ^ r r e^
sodasta vastuussa olevien puolelta j a varsinkJliiL a^eievöjj väliraji-hanteon
jiilkeen. T i e t y s t i se, e t t i t suon^alaisct jnulcot taistelivat oman
sodanjohtonsa alaisina, j o k a SMhtccIjiscn itsenäisesti määräsi ope-.
raationsa, luo pohjaa viiittänväl|e erillissodasta. Mannerheimillä o li
määrulty arvovaltansa myös Saksassa, vaikka Himmler v a k u u t t i k in
mur.skaavan.sa "täivaltion", j o k a ajvanlinjasuorasti ei kulkenut natsi
"rakvsan viitoittamaa tietä. E r i l l i s s o t a m y y t i n perust^unsa on myiki
Mannerheimin hidastettu t a k t i i k k a hänen huomatessaan, ettei Sak­san
voitto Neuvostoliitosta ollutkaan n i i n i»elvä k u i n mitä kesäope-raatiot
1941 antoivat ymmärtiiä. Luonnollisesti Mannerheim yimolir-s
i , että suomaliusten joukkojen työntäminen välittömästi Leningra­d
in verimyliyyn olisi jauhanut Suomen reservit nopeasti loppiHih.
•Tietysti Veniijällä pitkäiineJtänyt Mannerheim tiesi myö» sen, että
kävi miten hyvänsä, suurkansa t u l i s i aina tavalla t a i tpiseUa noviSje-maan,
j a pienelle Suomelle tulevaisuus voisi kostaii-erittäip pahasti.
Perustelunsa eriUissodalle j a " r a j o i t e t u i l l e " tavoitteiUe pn esitetty
myöK Ken, e t t e i Suomen armeija Ulhtcnyt tuyttämkiin ^AkEWa v p ^ i -
muksiu Muurmannin radan katkaisemisesta, k u n Petroskoin v^touk-sen
jälkeen paljastui, että Muurmanskista o l i k i n rakennettu sivM-raide
itään, joka Sorokassa y h t y i V o l o g d a n r r - A r k a n g ^ rfttftM» j »
j o ta myöten pidettiin yhteyttä länsiliittoutuneisiin, Friets^h toteaa
"Suomen kohtalon vuosissa" U S A : n painostaneen n i i n voimakkaasti
Suomea yrityksistä työntää joukkojaan radalle, että tämä otettiin
vakavasti huomioon, mutta kyllä kai tässäkin ratkaisevana seikkana
oli päämajan näkemys, ettei suomalaisilla ollut näin sjrviin operaa­t
i o i h in mahdollisuuksia, k u n lisäksi aseveljet osoittautuivat kykene<-
mnttömiksi .sodankäyntiin syvällä Pohjolassa. Linkomiehen viittaus
Mannerheimin "aivökalkkiin" on sikäli harhaanjohtavaa, että kyliä
kai päii majasta olisi löytynyt jämeriä jääkärikenraaleita, j o t k a y l i -
päällikkiinä olisivat halusta totelleet saksalaisia toiveita j a johtaneet
joukot vieläkin vaikeampiin tilanteisiin kuin vanha Mannerheim,
k u n I.inkomicskin puhuu " e r i l l i s s o d a s t a " , on se k u i n kerskumista
konjakkipullon pohjaan jääneestä tipasta, jota jei u s k a i i a kailljen r y ­minän
jälkeen juoda tietäen, ettei se poista krapulaa, mutta voi säi­lyttää
p.sykoloKi.sena oljenkortena uskossa, että "uusi päivä viel'
kaiken muuttaa v o i ".
sa aseveljineen oli hävinnyt sodian
Minkä vuoksi olisi päädytty Neu-vostoUitOQ
puolelta s/amaan tilaan
joka v a l l i t s i vuonna 1939? Kan­san
enemmistö oli todella pystyt­t
y pitämään tietämättömänä ja
ymmärtämättömänä tilanteen ke­hityksestä
j a uskottiin, että k un
k e r r a n armeija oli Syvärillä, n i in
suomalaisilla olivat v a l t i t käsissä.
M i t e n suuri oli tämä usko halli­tuksessa?
Linkomies tosin itse
toteaa, .että "usjto perustui kui­tenkin
, pel kästään löyhään oletta­mukseen".
_
U S A :n aloitetta ei ilmeisesti ol­lut
temraaistu taivaalta, vaan o l i
tehty tietäen Neuvostoltiton pyr­kimyksen
saada rauhantila Suo­men
kanssa aikaan. Linkomies ei
kylläkään mainitse tästä mitään.
Valtioneuvoston ulkoasiainvalio­k
u n t a jkojkoontui pohtimaan tilan­netta,
Mannerheim oli saapunut
mukaan pääraajasta, Reinikkaa ei
ollut jkutsuttu tähän epäviralliseen
istuntoon — kuten muistetaan
Mannerheim ei sietänyt häntä, pe-lä|
tiin hänen yhteyksiään Saksan
lähetystöön. Ulkoministeri Ram­say
oli esittänyt jyrkkänä mieli­piteenään,
"ettei Suomi voinut
ryhtyä rauhaa koskevaan ajatus­ten
vaihtoon Saksan selän taka-
SUDBURYN SI/OMBNKIELEN
KOULU
Sudburyn suomenkielen koulu ei
kaikista tähänastisista puheistji ja
yrityksistä huolimatta ole v i ^ pääs­syt
aUcamaah. Viime vuonna hanJte
päättyi pätevien (qiettajien puut­teeseen.
Sitävastoin khrjamateriaa-lia
Sudbiiryn suomoikielen koulua
varten tuli Suomelta T^mp^neen
kansakouluista sekä Wemer Söder-ströpi
Osakeyhtiön» samoiDJcuin
OY WeUing & Göös ABrltä täällä
yier^Uleen suomalaisen opettajan
E i l a H e l a s e n toimesta. Koulun
kannatusyhdistyskin perustettiin,
mutta siinä oli ainoastaan kolme
toimivaa jäsentä, j a kuten jo mai­nittiin,
pätevien opettajien puuttees­sa
hanke viime vuodelta raukesi.
Nyt olemme kuitenkin siinä on-nelltsessa
asemassa, että meillä on
ammattitaitoinen opettaja johtaja­opettajaksi,
ja Sudburyn kouluhalli­tus
on. luvannut opetustilat joka
lauantaiksi k!o 9—12, joten koulum­me
pääsisi aloittamaan toimintansa
tammikuussa 1971.
' Koulu olisi täysin epäpdUttinen,
ja sen tarkoitus olisi suomenkielen ja
vasti suuremmaksii
jokainen, jota tämä asia kuniM^'
taa, pyydetään saapumaan Sampo
Haalille, 468 Antwerp Ave., sunnun­taina/
lokakuun 25 pv.; k lo 19 (7).
Mak-e Piironen
A. K. Saari
Paavo Vainio.
n a ' . "Marsalkka Manrierheim Isuomalaisen kulttuurin opettaminen,
kannatti painokkaasti Ramsayn (Jolwn kielen opeUiksen
Linkomiehen "rauhanhallituk-s
c n " ainoa yritys tehdä jotain
raulian tunnustelemisoksi päättyi
erittäin nolosti. Toiveet hallitus­vaihdoksen
vaikutuksesta Suomen
irtaantumiseen Saksasta oli län­nessä
otettu vakavasti, j a U S A n .
-ulkoministeri tarjosi hallitukselle
hyviä palveluksiaan rauhan ai-kaiinsaamiseksi
Suomen j a Neu-vö.
stoliiton välillä. Linkomies ko­rostaa
kuitenkin kolmea seikkaa,
jotka vaikeuttivat rauhanyrityk-siä
tuossa tilanteessa maaliskuus-
.sa 1943: En.sinnäkin hän katsoo
.saksalaisilla olleen mahdollisuus
miehittää maa. koska omat joukot
olivat kaukaan rajojen ulkopuo­l
e l la Ja kotirintama heikko. Sel­laista
mahdollisuutta hän ei tie­tenkään
o t a huomioon, että suo­malaiset
olisivat voineet yhdesöä
neuvostoarmeijan kanssa suorit-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ!
Ivar Finberg, R.R.l, Kakabeka
Fall.s; Ont., täytti tiistaina loka^
kuun 13 päivänä 79 vuotta.
John Lehto, R.R.2, Kaministi-qua,
Ont., täytti torstaina loka­kuun:
1.5 päivänä 76 vuotta.
Hilma Kar/, Vancouver B.C.,
täytti lauantaina lokakuun 17
päivänä 80 vuotta.
Kalle Hendrikson, Toronto,
Ont., täyttää tiistaina lokakuun
27 päivänä 81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tut-tavain
onnentoivotuksiin. .
a u t o i l i j o i l l e halvemman j a parem­man
vakuutuksen muiittamatta
sillä' millään tavoin näiden maa­kuntien
yhteiskunnallista muotoa
Mikäli taas on ky.symys näiden
vakuutuslaitosten "vapaudesta"
n i i n sillä tarkoitetaan "vapaut­t
a " kiskoa mahdollisimman kor­keita
vakuutusmaksuja autoili­j
o i l t a . Se on .sellaista "vapautta"
mitä ilman voidaan t u l l a toimeen
vallan hyvin, kuten tapaus Sas­katchewan
on kouraantuntuvasti
osoittanut.
Ontario Insurance Agents A s ­sociationin
Toronton. kokouksen
salaisessa istunnossa hyväksytä
Uin torstaiaamuna päätöslausel­ma,
minkä mukaan kunkin jäsen-liikkeen
tulee pulittaa .$50 "po­l
i i t t i s t a toimintaa" (political ac­tion
) varten.
Uutistietojen mukaan yhdistyk­sen
johtajat ovat "vakuuttuneita
siitä, että vakuutusliikkeiden
edessä on pian: kova poliittinen
taLstelu liike-elämämme_. säilyttä-.
miseksi, sillä N D P , jos se voittaa,
tulee ottamaan maakuntahallituk-
.sen' kontrolliin autovakuutuk­sen",
kuten Globe and M a i l per­jantaiaamuna
tiedoitti j a lisäsi:
. " O I A A : on päättänyt tehdä
kaikkensa sen hyväksi, että N D P
ei pääse valtaan . . . " Tämän uu-tistiedon
mukaan on Donald Mc-
Gliee, Londonista, Ontariosta,
v a l m i i n a liittoutumaan itse paho­laisen
Icanssa, koska häjien kerro­taan
s a n o n e e n ; " , . . j o s halutaan
säilyttää valinnan vapaus, s i l l o in
oh huolehdittava siitä, ettei so­taa
saksalaisten karkottamisen j a
suojella maata maihinnousulta.
T o t t a kyllä armeijaa olisi ollut
niissä oloissa vielä vaikea saada
kääntymään "aseveljeään vas­t
a a n " ja"yleistä mielipidettäkin"
olisi ollut vaikea saada käänty­mään,
mutta sehän todistaa vain
sen politiikan virheellisyyden ja
toivottomuuden, j o l l a maa j a kan­sa
oli ajettu tähän tilaan. Kolmas
tekijä oli epätietoisuus, miten
maa olisi tullut toimeen elintar­vikkeiden
puolesta, jos tuonti Sak­sasta
lakkaisi. J u u r i elintarvike­huollolla;
Saksasta tuntuu Arvo
Tuominenkin tulevissa moistelmis
saan selittävän jatkosodan "koh-"
talonomaisuutta", |odella oljen­korsi,
johon sumeilematta voi­daan
kaataa kaikki todistelut vä­lirauhan
j a jatkosodan ajan kar­meista
virheistä j a rauhanteon
lykkääntymisestä. Siis loppujen
lopuksi saksalaisten Euroopasta
ryöstämä iniis j a vehnä o l i v a t k in
ne, jotka määräsivät suomalaisen
" r e a a l i p o l i t i i k a n " ! Eihän ihminen
tietenkään elä syömättä, mutta
onkohan minkään maan p o l i i t t i s ia
virheitä perusteltu näin? Vaka­vaan
historiamuistelmaansa se­koittaa
Linkomies pitkän todis­telun,
miten ministerit söivät j a
että valtioneuvoston lounaat oli­vat
pelkkiä korttilounaita — vaik­ka
tosin hänellä itsellään o l i H e l ­singin
lähistöllä maatila. Oma­laatuista
kertomisen halua!
U S A : n otettua yhteyden halli­tuksen
en.siraraäinen tehtävä o li
tietysti koettaa saada selville ve­näläisten
rauhanehdot j a rauhan-h
a l u " . Yleisesti uskottiin, kertoo
Linkomies, että "Neuvostoliitto
oli valmis rauhaan vuoden 1939
vallinneen statuksen .pohjalla".
Näin siis todella hallituksessa us­k
o t t i in silloin, k u n Neuvostoliiton
johto varmasti yhtä hyvin kuin
Linkomieskin tiesi, että Natsi-Sak-esittämää
suunnitelmaa . . . W a l ­den
oli tapansa mukaan tietenkin^
samaa mieltä kuin Mannerheim.
Tanner esitti epäilyksiä; jotka
kohdistuivat ulkoministerin Sak­san
matkaan, mutta ei esiintynyt
erityisen päättävästi:. . . R y t i k in
asettui Ramsayn j a marsalkan
kannalle . . . " L i n k o m i e s muistaa
korostaa moneen kertaan olleen-,
sa i t s e Ramsayn Saksaan lähettä­mistä
vastaan j a esittää väitteen
— ehkä todella paikkansa pitävän
~ joka asettaa Mannerheimin uU
kopoliittisen todellisuustajun tuos
sa tilanteessa perin kyseenalai­s
e k s i :
K u n Linkomies sanoo epäile­vänsä
Saksan ottavan myönteistä
kantaa Suomen rauhankysymyk­sessä,
närkästyi marsalkka j a ko­r
o s t i , että "saattoi h y v i n k i n olla
mahdollista, että Saksa pitäisin
etujen.sa mukaisena Suomen siir­tymistä;
puolueettomien maiden
joukkoon". Linkomies päättelee
Mannerheimin kiinnittäneen " y k ­sipuolisesti
huomiota": kenraali
Talvelan keskusteluun H i t l e r in
päämajassa kenraali J o d i i n kans­sa,
jolloin tämä olisi lausunut,
" e t t e i mitään kansaa voitu vaatia
uhrautumaan viimeiseen asti toi­sen
kansan puolesUj". Linkomie­hen
repliikki j a tilanneasettamus
ovat todella mielenkiintoisia. L i n ­komiehen
ä l y ä ei voida kieltää.
Hän .antaa kunnioittamastaan
marsalkasta •— rehellisyyttään­kö?
— tä.ssä yllättävän naiivin
kuvan, j o t t a kyllä itselleen katke­rassa
tilanteessa, j o l l o in muistel­mien
kirjoittaja itse istuu sota-
.syyllLseksi tuomittuna vankilas.sa.
mutta niin monet — myös mar­salkka
Sveitsissä kirjoittamassa
omia muistelmiaan — ovat s i v i i -
lisä, jotkut jopa sen ajan p o l i t i i ­kan
johdossa.
T E A T T E R L J A T K U U : Ramsayn
matka Saksaan o l i alentava j a ul^
vkopoliittisesti täysin kielteinen
n i in kuin olisi pitänyt o l l a etukä­teen
selvää, huomauttaa kirjoit­taja.
Suomen ulkoministerin oli
(Jadkuu 3 sivulla;
luisivat laiilut, leikit ja adcartelu.
Koulun on ajateltu olevan oppilaille
ihnainen, k<^a sille on mahdolli­suus
saada valtion tukea, sillä Ca­nadassa
ajatellaan näin: Canad^jla
on eri kieliä (pienerapiäiun) taita­vissa
kansalaisissaan ennen ks^ittä-mättömät
rikkaudet, ja sen tähden
niitä jotka yrittävät säilyttää omaa
kieltään Canadan virallisten kielten
lisäksi, pyritään valtion taholta ny­kyisin
kannustamaan ja auttamaan
siinä
Koulu tulisi toimimaan saman­aikaisesti
virolaisten kielikoulun
kanssa samassa rakennuksessa, mut
ta eri opetustiloissa, tämä siksi että
se tekee joukkomme huomattava-
FAUNi-PSIKIiOJEN
SUOMI-TUOTTEITA ^
01«nme tehneet Oy Fayni Ltd:n
kanss'a heidän peikkojaan koskevan
ma^antuontisopimuksen.
Fauni-peä«>t ovat tällä hetkellä
eräs~kansainvälisesti parhaiten tun­nettuja
suomalaisartikkeleita: Peik­koja
myydään läiies kaikissa maissa
yn^>äri maapaikin. Vuosituotanto on
ksiiden viimeisen vuoden aikana
Eittänyt miljoonan kappaleen ra­jan.
Käsintehdystä tuotteesta pu­heenollen
sitä voidaan pitää merkit-iäyätiä.
Erinomaisena esimerkkinä
tuotteen tunnettuudesta voidaan mai
nita Valittujen Palojen englanoin-kieUsessä
painoksessa viime mai*-
raskuussa julkaistu artikkeli, jossa
kerrottiin peikkojen luojista H e l ^a
j a Martti Kuuskoskesta sekä lieidän
tuotteistaan. Rouva Kuuskoski ker­toi,
että hän on joutunut käymään
kutsuvieraana monissa maissa.
Vuonna 1968 hän kävi Yhdysvallois­sa
ja Kanadassa. Tänä syksynä on
vierailukcbteena Sveitsi. Kaikldalla,
missä rouva Kuuskoski on vieraillut,
ovat lehdistö j a T V . tehneet innos­tuneita
juttuja Fauneista.
Faunien maahantuottajana on toi­minut
aikaisemmin WiUiam L.
R u n d l e Ltd. Suomalaistuotteen
edustuksen siirtymistä suomalaisun
käsiin voitaneen pitää ilahduttavana
tapahtumana.
Siinä lyhyesti Faunoihin liittyvää
tietoutta. Lisää tietoja on löydettä­vissä
e.m. Valittujen Palojen nu­merosta.
Veikko Raiskinmaki,
NIXON SEKOITTAA YK-JUHLIA
PÄIVÄLLISILLÄ
V2!?koJsen talon tahdiHl;u(inuus Icuohulttaa YK:ta
New York. — M i t t a v a diplo­maattinen
skandaali on kehkey­tymässä
Y K :n yleiskokouksen
juhlaistunnon edellä presidentti
R i c h a r d Nixonin kutsuttua vie­railevat
valtionpäämiehet j a hal­litusten
johtajat juhlapäivällisil­le
Valkoiseen taloon juuri Y K -
päivän iltana lokakuun 24:ntenä.
Kutsuttujen joukossa ovat mm.
presidentti Urho Kekkonen sekä
kolmen Skandinavian, maan pää­ministerit
P e r Borten. Olof Pal­me
j a Hilmar Baunsgaard, joi­den
kaikkien uskottiin kieltäyty­vän
kutsusta Y K : n j u h l i i n l i i t t y ­vän
samanaikaisen tilaisuuden
vuoksi. Tukholmasta on kuiten­k
i n ilmoitettu pääministeri Palr
men ottaneen Nixonin kutsun
vastaan.
Presidentin juhlapäivälliset
Washingtonissa sattuvat samaan
aikaan, kun yleiskokouksesen is­tuntosalissa
pidetään perinteinen
Y K : n konsertti YK-päivän juh­lallisuuksien
päätteeksi.
Y K :n piireissä ollaan yksimie­lisiä
siitä, että amerikkalaiset
viranomaiset ovat. hoitaneet
asian erittäin kömpelösti. Pää­sihteeri
U T h a n f j a yleiskokouk­sen
puheenjohtaja Edvard Harab
ro tuntevat itsensä loukatuiksi
sen vuoksi ,ettei Yhdysvaltain
hallitus neuvotellut heidän kans­saan
ennen kutsukorttien lähet­tämistä.
Yhdysvaltojen Y K :n valtuutet­tu
Charles Yost mainitsi asiasta
U Thantille kaksi päivää ennen
kutsujen lähettämistä, jolloin
pääsihteeri sanoi, ettei ainakaan
hän v o i valitettavasti saapua.
On selvää, ettei konserttia voi­da
siirtää j a vaikuttaa siltä et­tei
myöskään Valkoinen talo ole
halukas siirtämään päivällisiä
toiseen ajankohtaan. K o s k a yleis­kokouksen
nykyinen puheenjoh­t
a j a on norjalainen ei pääminis­teri
Borten todennäköisesti voi
asettaa Valkoisen talon päivälli­siä
Y K :n juhlallisuuksien edel­le.
Pohjoismaiden Y K : n valtuus­kuntien
läheisen yhteistyön us­k
o t t i i n edellyttävän, että kolmen
muun pohjoismaan edustajat
seuraavat hänen esimerkkiään;
Pääministeri Palmen myönteinen
vastaus kutsuun rikkoo n y t " r i n ­tamaa"
.
PÄIVÄN PAKINA
Kokoukscs.sa muodostettiin erikoineii; 25-michinen puhuja
;• lau.Uikiinla.jonka''jäscnpt-Xulevat-.kautta/;inaakurinan' pitämään p u - . s i a l i s t l n e n hallitus tule valituksi:
hoita aiheesta "sosialismi vapauteen verrattuna", mikä on tieten- tulomme tukemaan ketä; t a ­k
i n periisolernukscltaan tietoista yleisön sumutusta. Autovakuu­tusten
kansalii.stumincri e i olisi mitään ".sosialismia". Saskatchcvva-:
niH.sa ja Manitbbassa Oli s u o r i t e t tu tUlluincn reformi, mikU antaa
hansa fanybody) joka kannattaa
valinnan vapautta," • ' •
Ontarion mnakuhtuvaalien edel­lä
j a aikjinu muistettavu seikka!
IHMEELLISIÄ KEINOJA
i'uhue$saan viime keskiviikkona
y K : n Yleiskokouksen juhlaistun­nossa
Canadan ulkoministeri Mitc­hell
Sharp antoi vihjeen siltä, että
asian esiin tultua Canada tulee tä;
nä vuonna antamaan kannatuk-
.scnsa Kiinan ICansäntasavallan jä-senoike^
ksien myöntämisehdotuk-seJie.
Tosiasiassa ei ole kysymys y K : n
jäsenoikeuksien "myöntämisestä^,
vaan siitä, ettS Kiina: voisi ottaa
sille laillisesti kuuluvan paikan
Y K : n ja samalla sen Turvallisuus­neuvoston
yhtenä vakituisena jä-sonenä.
Yhdessä muiden edistyksellisten
canadalaisten kanssa me terveh­dimme
ilomieUn tätä "vihjettä".
Toivottavaa vain on, että Canadan
edustaja YKrssa hiopuu kertakaik­kiaan
siitä kurjasta kaksinaamai­suudesta,
millä monet maat ovat
tähän asiaan suhtautuneet joko Yh­dysvaltain
painostuk9osta tai ha­lusta
olla loukkaamatta "namuse­tää",
roM on loppujen lopuksi yk­si
ja sama seikka,
tehokasta valttia, että Kiinan . jä^
sencikcuksien palauttaminen ei
suinkaan ole itsestään selvä asia.'
Ehdotus Kiinan jäsenoikeuksien pa­lauttamiseksi
saa jatkuvasti lisä-kannatusta,
mutta "herrojen myl­lyt
jauhavat hitaasti", kuten sano­taan.
Kuten ennenkin, Yhdysvallat on
(ehkä) vieläkin siinä asemassa,
että se voi estää Kiinan laillisten jä
senoikeuksien palauttamisen.
USA:n onnistumisen perustana
on ollut aika ovela ja samalla te­hokas
menettelytapa. Ensin on
USA:n vaatimuksesta ja johdolla
päätetty viattomasti", että Kiinan
jäsenkysymyksestä päättäminen on
"tärkeä kysymys" ("important
question").
Tätä tarkoittaa Y K : n peruskirjan
mukaan, että jos joku asia määri­tellään
"tärkeäksi kysymykseksi"
sen ratkaisemiseksi tarvitaan %
osan äänienemmistö. Tähän onkin
se koiranraato haudattuna.
S)Q menetelmä antaa paljon ma-nöövverauksen
tilaa Yhdysvalloil-jäsenoikeuksista
tulee tämän jäl­keen
äänestettäväksi, niin monet
näistä Washingtonia liehittelemis-tarkoituksessa
tukeneet maat ää­nestävät
täcohurskaasti Kiinan jä­senoikeuksien
myöntämisen puo­lesta
täysin tietoisina siitä, että
"kyllä" äänot häviävät USA:n
saadessa satelliiteiltaan niin pal­jon
kannattajia, että yhteenlaskien
muodostavat yli % osaa koko jä­senmäärästä.
Aluksi MVashingtonia tukeneet ja
sitten Kiinan jäsenoikeuksien "puo­lesta"
äänestäneet maat ovat siis
voineet tekohurskaasti väittää, että
kyllähän me K i i n an p u o l e t äänes­timme,
mutta mitä me voimme sil­le,
kun päätös ei saanut ^f» osan
äänienemmistöä!
Kuten sanottu, me toivomme mr.
Sharpin keskiviikkoisen puheen tar
koittavan sitä, että Canada ei osal­listu
missään muodossa tähän lU
kaiseen peliin, vaan puhuu, toimii
ja äänestää kaikissa vaiheissa Kii­nan
jäsenoikeuksien palauttamisen
puolesta ja sillä siisti.
• •# »
Lopuksi pieni, mutta tärkeä
uutistieto ilman suurepipta reuna-h
u o m a u t i ^ a . Pikkuldxlille, kuten
Vapaudelle, on näet rajoitetun t i -
MUcäU Canada ryhtyy nyt tosis- le jä muUle maillei jotka eivät ha- Jan ja muiden valkeuksien vuoksi
saan tukemaan ehdotusta Y K : n
jäsenoikeuksien palauttamiseksi
Kiinalle, se tplee tletenkiri rohkai­semaan
multakin Washlngtonin
mahdin val'j(»!sa väriseviä halli­tuksia
menettelemään samoin. Se
on hyvä, se.
' KiiUlpesta huolimatta tuntuu kui­tenkin
siltä, että USA:n vaikutus­valta
ja poloiltelu on vielä siksi
lua Kiinan jäsenoikeuksia tunnus-taa,
•
Tavallisesti tapahtuu niin, että
USA:n talousmahdin varjon alla
elävät maat, jotka eivät halua tai
eivät uskalja "loukata Setä Samu­l
i a " , antavat kannatuk.sensa ehdo­tukselle,
että Kiinan jäsehkysymys
on "tärkeä asia,"
Kun varsinainen kysymys Kiinan
toisinaan miAdotonta käsitellä kaik
kia tiirkein^iäkään asioita:
El Aa Boeing 707 kaappausyri­tyksen
johdosta brittiläisten yaiv
giksi joutunut Palestiinan arabi-sissineitonen
Leila Khaled, joka
"vaihdettiin" vissien muidai arabi-sissien
kianssa Pailestiinan arabi-sissien
panttiyankeudcssa pitämiin
lentomatkustajiin, sanoi viime kes­kiviikkona
Beirutissa, että israeli­laiset
turvallisuusvartijat surma­sivat
ampumalla hänen kaappari-kumppaninsa.
"Mmä : näin hänet (kaappari-kumppaninsa)
sidottuna j a myös
hänen murhansa", sanoi tämä sie-vännäköinen
sissineitonen.
"Häntä vastaan hyökkäsi koUne
turvallisuusvartijaa j a hän haavoit­t
u i " , sanoi miss Khaled. "He sitoi­vat
hänet ja ampuivat neljä kuu­laa
hänen päähänsä... Osa mat-r
kustajista huusi, lopettakaa veren­vuodatus,
mutta se e i estänyt hei­tä
. . .
Kysymys on amerikkalaissyntyi­sestä
Patrick Arguellosta, joka tuli
surmatuksi silloin kun yhdessä
miss Khaledin kanssa yritti kaa­pata
Boeing- 707 koneen.
Eräässä brittiläisoikeudessa an­nettiin
pari viikkoa sitten lausunto,
että Arguello "tapettiin laillisesti"
("lawfully killed") IsraeUn turval-lisuusvartijan
toimesta lentoko­neessa.
Tässä on nyt asiasta kaksi eri­laista
tapahtumasclostusta. Meidän
asiamme ei ole — emmekä sitä
tässä yhteydessä haluakaan — ot­taa
Icantaa puoleen tai toiseen.
Varmaa on kuitenkin se, että
voimakeinoilla, väkivallalla j a ter­rorismilla
ei saada lopetetuksi voi­makeinojen,
väkivallari jä terro­rismin
käyttöä — ja siihen luok­kaan
kuuluvat myös "turvallisuus-vartijat"
ja heidän "lailliset tap-ponsa".
Parempia menetelmiä siinä tar­vitaan,
"— Käasäkoura. ,, .,