Vapaus, November 19, 1928

              j«. 255 ^ £ 1 8 28 MaanM^a. mairaak. 19 jmSr-JHoPM Nov. 19
äisen Taskukal^iiteri
on saatavana
Kuten on jo ennemmin ilmotettu, on Työläisen Taskukalenteria nyt saatavissa Vapau-den
kirjakaupasta. Hinta 30 senttiä, TOatkaa heti. — ToveruudeUa
Box .69 VAPAUS
mm
k l r j , Uflxi a jr. Belfrage
Suonio»
Pilkoii0Qlivirasto ^
Kivenn&issuolat e i i ^ ainoastaan
tarjoa Tfclsen-aufaitnrita roumlsta var­ten,
vaan tnyöskixi csitt&v&t pferin tär­keätä
osaa «en kemtaHlfrtsf» llizaöiss&.
Noin fcabtleskyxnmenes osa koko R"^-
häisiä määriä. Erft&fc Kvennäissuolat
venpfiisainelta.
Mökein kaikki IM aineet, jtdsta o-leiome
rippuvaisia saadaksemme run­saasti
vitamineja/ovat sellaisia, jcÄhln
meidän täytyy myöskin turvajitua
saadaksemme yhtS tärkeitä kivenn&is-suoloja.
Nämä kivennäissuölai ovat
verrattain yksinkertaisfa kemiaUlsiJ
South Porcupine, Ont.
VOiaHSliELtJKURSSIEN
cäättäjäisjuhlat oli täkäläisellä haalilla
ti. 1 päivänä. Kurssit kesti vain kol­me
viikkoa, mutta uskomattoman pal­jon
oli tehty työtä, sen huomasi heti'
ensiaiäisestä esityksestä. Mainitut
kurssit Osoitti selvästi sen selitän, että
työläisillekin on ruumiillisen kulttuu­rin
kehittäminen välttämätöntä. In­nostus
tuntuu olevan voimisteluun nyt
suuri; jatkukoon innostus edelleenkin.
Olisihan täältä aina silloin tällöin
kaikenlaista kirjoittamista, mutta kun
ei
paudelle edes kirjeenvaihtajaa, joka
on mielestäni anteeksiantamaton vir­he.
Kun olisi edes kerran viikossa
jotakin paikkakimnan oloista, lisäisi
se innostusta ja Vapauden levikkiä
paikkakunnalla. _
KORKEIN TUOMARI
tdee näyttämöltämmie olemaan seu­raava
suiurempi näytelinä. Ja voimme
jo ennakolta sanoa, että se tulee saa­maan
varmasti suuren huomion, ku­vaahan
kappale Suomen luokkasodan
jälkiselvittelyjä. Pitäkää muistissa,
kappale esitetään 2 p. jouluk. Lä­hemmin
toiste.
milliseen, voimakkaaseen paatokseen
verraten, tähän itsestään kumpua,
vaan voimaan, myötätuntoon'ja elä­män
kurjuuden totiseen ymmärtä­mykseen
verraten, mitkä huokuvat
näiden kahden suuren teoksen si­vuilta?
^ Ja mitä kirjailijan proletaariseen
, , kantaan tulee, on se herran kiitos
radikaalinen ja aito. Andersen Nexö
on kommunisti. "Uusi Venäpä".
teoksessaan (joka on suurin
NeB?osto-Karjalan talous on kdnttynyt
hiumaaTasti
Neuvosto-Karjala on saanut tais­tella
huomattavia vaikeuksia vastaan
taloudellisessa kamppailussaan. SiltÄ
huolimatta on sen elinkeinoelämän
jjj. kehitys etenkin kahden viime vuoden
tein sekhi- j^lklTstu ) e S ä m m e ) ; ^Ä^^^f^ ..TtS missa han antoi veljestunteidensa
kuohahtaa punaisille veljilleen, ei
NAISTEN OSASTO
Kiertävä käsinkirjoi­tettu
lehti
C.T.N.Liiton Ke^-Ontarion osastoille
häomiöon otettavaa
KiertoMrjeillä on C.T.N.Liiton osas­toille,
jo esitetty suunnitelmaksi Kes-ki-
Ontarion osastojen kesken kiertä­vän
"nyrkkilÖKafeiör' haatkaan laittami­sesta.
; .
Monen C.T.N.L." osaston ohjelmati-laisuukslssa
ilmestyy käsinkirjoitettu
eli n.k. "nyxkkUehti", tämä sisältäen
usein kutakuinkin arvokkaita ja opet­tavaisiakin
kirjotuksia.
Saadaksemme näille hiiikan laajem­man
lukija- ell kuxdijakunnan ja sen
kautta, itseku^, löpinöitä toistenkin
ajatuksista ja sainäTla luodaksemme
sitovampaa yhteistoiinintaa osastojen
kesken, on Sihteeristö esittänyt kier­tävän
nyrkkilehden.
Alkusuunnitelnfa on, että ne osastot
missä löytyy Jo ilmestyneitä numeroita
"nyrkkllehteä", lähettävät ne sihtee­ristölle
Jä täältä sitten laitetaan ensi-mäinen
numero kiertomatkalle ja sa­malla
osastoluettelo sSim järjestykses­sä
missä lehteä Ön lähetettävä e-teenpäin.
Seuraavat, numerot samalla
tavalla. Kun-^ ' " l ^ toimitettu
"nyrkkilehti" öii kokouksessa luettu lä­hettää
orgemiisseriBaja; sen sihteeris­tölle,
Joka, saatuaan kylliksi ainehis-toa,
lähettää uiiden numeron kiertä-nfiän.
Tämän ei kuitenkaan pidä antaa lai­mentaa
"nyrkkflehtlen" tohnituslntoao
sastoissa, vaan päinvastoin. Jokaisessa
osastossa tulisi jäsenten sen kautta
PFridä kehittämään kykyjänsä ja aja-tt^
iansa llmituomaan. TTseaile käy
kirjottamalla helpommin ajatustensa
ilmaisu kun puhumalla. Ja jokaisella
yrityksellä k^isväa uskaliaisuus ja itse­luottamus.
- :
Siis, C.TJfJlJlton osastot, lähettäkää
ennen ömest^Met • "nyrkldlehdet" sih­teeristölle
ja; käjfkää työhön uusien
toimittamiseen. — E. E.
kemaista jorjoxtixunust», muii^ Kun , .... ... :. ; ^m eUtä t i e t ä i s eni ole valittu Va- 1ta^m^ise!n"sa^ '"sy y suuren^a^ "''r^u noilijana
ja luojana. Ja olisi erittäin mielen­kiintoista
tietää, miksi ei Gorki tai
Nexö saisi tunnustusta, mikä olisi jo
aikoja sitten pitänyt antaa heille?
Tai ehkäpä Ruotsin akatemia aikoo
suorittaa uuden loitsunumeron ja
poimia esiin uuden ryöväriromaani-tädin,
kuten viime vuonna Mussoli­nin
toivomuksesta Deleddan, taatak­seen
hänelle taloudellisesti huoletto­man
vapaan, romaaneja kirjottelevan
vanhuuden? Jumalalle ja akatemial­le
on näet kaikki mahdollista.
Kaiken järjen nimessä pitäisi An­dersen
NexÖlle, politiikkaan puuttu­matta,
taiteilijana ja runoilijana,
myöntää kunnia ja kulta —• hänelle
ja Gorkille.
Mutta sitten on meillä vielä Upton
Sinclair. Hän on kyllä varsin vaa­rallinen
herra. Konservatiivinen,
turmeltunut Yhdysvallat voisi kertoa
Ruotsin akatemian herroille, että
Sinclair on perin tungettelevasti ja
hävyttömästi paljastanut viat ja
työntänyt puukkonsa Amerikan mä­täpaiseisiin.
Mutta meistä tuntuu,
että Ruotsin akatemian olisi myön­nettävä
Georg Brandesin olevan oi­keassa
sa|oessaan, että Sinclair on
ainoa Amerikan nykyisistä kirjaili­joista,
jota kannattaa lukea ja että
hänkin ansaitsisi sen ylistyksen, min­kä
Nobel-palkinto sisältää,
Lennätintieto ilmotti joku aika
sitten, että Gorki oli kuolemansai­raana.
Hän elpyi kuitenkin, ja to­dennäköisesti
ei ole mahdotonta, et­tä
hän elää niin kauan, että saattaa
ottaa vastaan Nobel-palkinnon- Aka­temia
tietysti toivoisi, että hän me­nisi
samaa tietä kuin englantilainen
Hardy. Onhan niin helppoa jättää
kuoleman tai tulevaisuuden haltuun
asia, jonka me itse voisimme suorit­taa.
Ja oikeastaan ei voida toivoa mah­dottomia.
Perintätapainen akatemi­aan
juuttunut tietämättömyys kai­kesta
suureita, mitä tapahtuu maa­ilmankirjallisuudessa,
toistuu tietysti
jälleen, ja näiden herrain nurkkä-katsontokanta
tullaan jälleen vah­vistamaan.
Mutta kohtuullista olisi
toki, että ainakin yksi jakamatta ole­vista
palkinnoista anrxettaisiin oi­kealle
miehelle — Gorkille.
eteenpäin. Viime kuun 19 pnä piti
Neuvosto-Karjalan kansankomissaa­rien
neuvoston puheenjohtaja tov.
GyUing Petroskoha kaupimginneuvos-ton
kokouksessa esitelmän, jossa hän
teki selvää neuvostojärjestelmän ai­kana
toijpaeenpannuista uudlstulosista.
Hän mainitsi min. seuraavaa:
"TaHcoltiiksenl on selostaa sitä työ­tä,
minkä olemme suorittaneet lähes
2 viimeisen vuoden aikana. Ne vuo­det
ovat olleet sellaisia vuosia, Joiden
kuluessa me voimme merkitä valta­vaa
menestystä ja saavutuksia talou­dellisen
elämämme, alalla. Mutta on
merkittävä myöskin ne vaikeudet. Jot­ka
viime aikoina ovat esiintyneet ja
jotka tuntuvat meidän Jokapä^lsessa
elämässämme.
Katselkaamme ensiksi vaikka teoUl-suutemme
kehitystä kahden vllmeiisen
vuoden aikana.- Kun Karjalan kan-santalousneuvoston
alaisten tuotanto­laitosten
tuotanto ^oli myyntihintojen
mukaan VUme vuorina 24 mllj. rpl. ar­vosta
Ja edell. vuorma vain 16 milj
rpl,. nihi nousee se v. 1928—29 suumii-telmlen
mukaan Jo lähes 32 mllj. rup­laan.
Mutta jos laskelmiimme otam­me
Sevsapleshi y.m. laitosten tuo­tannon.
Jotka, lai^kset eivät ole mei­dän
kansantalousneuvostomme alaisia,
niin oli tttotanto Jo viime vuonna yU
30 miljoonan ruplan arvoinen.
Teollisuusialtoksistamme ottakaam­me
aluksi silmällläksemme vaikka Ka-r611es,'
joka Oli'suuriinpia trusteja met­säteollisuuden
alalla koko Neuvostolil-tossai.
Kim sen puutavaraii vienti ul­komaille
V. 1925—26 pU noin 40,000
standarttla, eU lähes 4—5 mllj. ruplan
arvoinen, niin oli vienti viime vuonna
jo kohonnut 100,000 standarttiln eli
noin 11% milj. ruplaan. Ja nyt tule­vaa
vuotta varten laaditim suun-nltehrian
mukaan kohoaa vienti 140,-
ainelta, ja niitä ori'luonnossa run­saasti
— sekä elollisissa että elotto­missa
flineissJEu Ne ovat muodostxmeet
hapon ja-metallinsa yhtyessä. Kalkissa
hyvissä maaperissä on. nUtä runsaasti;
auringonpaisteen vaUcutuksesta kas­vavat
kasvit Imevät niitä, Itseensä, ja
siellä ne saavat suxiremman,määrän
•sähköenergiaa kuin niillä oli maassa,
Josta ne lähtivät. Eläiniet saavat nUtä
syömistään kasvistuotteista. joten Ih­minen
voi jossakin määrin saada nll-
.,, ,tä elälnravhanosta — niinpä nUtä on
000 standarttiln «li noin 15—16 ntt"J-1 juaidossa ja munissa, vaikka eläinten
ruplaan. Siis huomaamme, etta ^-!~miasiiha sisältää nUtÄ ainoastaan vä-nelden
luettelossa. Ja sitten on raa-ka
liha dlnä olevan veren nojalla.
Onneksi useimmat tuoreet, luonndUlset
ravintoaineet sisältävät Jonkun ver­ran
rautaa, joten todennäköisesti em­me
ole seii-ifuuttee^, loa nautimme
nUt& nznsJikttL . I*ehmM?Tn»jdossa ei
sitä ole, jS'seflSJioltrf.^^^kfelnomainen
maltodieU ori'<m»iäattVaaheuttamaan
vähäverisyyttä.
Jodia tarvitaan hyvin tärkeätä elin­tä
— kilpirauhasta varten. Tämä rau­hanen
sijaitsee kaulan etupuolella Ja
on vastuussa; sUtä, kuinka nopeasti pa­laminen
ruumiissa tapahtuu; Se erit­tää
ainetta, jota veri kuljettaa yU ko­ko
ruumiha ja joka säännSstelee nUtä
kemiallisia Ihnlöltä, Joista elämä riip­puu
TJissä aineessa on suurena osana
jodi. Ja Jodi täytyy saada kasvikun­taan
kuuluvista ravtatoahieista. Struu­ma,
Jossa tänÄ rauhanen suuresti laa­jentuu.
Johtuu useta ravinnon vä­häisestä
Jodipitoisuudesta — rauhanen
paisuu turhaan yrittäessään pysyä
koi» Canada» wt>m •»»Bftt^i ^.
kia naaa Yiramsdlv a i u t a i a^
fcanhiTia tehtivli. #ntaa j > ^^
matkoatoBta wten kotimaahte;^Jrt
muaalle, Tahvfataa a8lakir|oja^kito-nSksil
y.m.. «elvittM perinV^Jm
midta Saomen kansalaisiin kondia*
tavia asioita.
Osoite:
Cotts«I*t« G«a«ral of Finlaad,
rellesin puutaviaran ylenti on kolmin-kertaistimut.
Vähemmän ei ole nayöskään keWt-tynyt
metaUlteolUsuutemme. Vasta
viimeisen kahden vuoden aikana «^em­me
saaneet Onegan tehtaan varsinai­sesti
jaloilleen. T^elä vuonna 1925
Room 918
1440 Stanley Street, MonteeaL
(Corner St Catharine and StanleyI
AKSELI RAUANHEI«0,
paÄkonsuH
IiisSkai on Suomella edustajina
Canadassa: Konsnli Erick J. Korte,,
Port Arthur, Ont. — Adlel Saari­mäki,
319 Bay St, Toronto. Ont
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
St. Winnipefr. Man. ThomM
Franssi, Box L. Copper Cliff, Ont
poliittisten vänkien ruokarahan koroit-tatnista
tarkoittava esitys. '
Sisäaslalnihiriisteriön pääluokan koh­dalla
hjrväksyi valiokunnan porvarilli­nen
enemmistö hallituksen esityksen
poliisien Usäämlsestä j a palkkojen ko-rolttamisesta,
jotka lisäykset nielevät
entisen lisäksi valtion menoja yli 6
miljoonaa markkaa.
Ohranalle, ehdottaa valiokunta ensi
vuotta varten noin 6 miljoonaa mark­kaa.'',
;
On siinä yhden päivän osalle laa­dittu
luokkabndjettia.
KAKSI ITSEHURHAA IMATBALLA
Proletaarikirjailijainkiii
aika s^iada Nobel-
^palldiito
Muudan tbhtorismies on eräässä
tukholmalaisessa . porvarislehdessä
kosketellut mahdollisia Nobel-palkin-non
saajia.
Tämä ori saanut -^Tölitikeninkin"
käsittelemääri asiaa. Lehden kirjot-taja
huöiiaritiaa; ettei porvarislehti
ole voinut siViiuttaa Maksim Gorkia.
Mutta porvarilliselle fcirjallisuustoh-torilleoi^
tyypillistä, että hän on
kokonaan ariöhtariut kaksi suurta
"imeä, kaksi huomattavaa runoUi-jaa:
Sinclairin ja Andersen Nexön.
On jo kulunut monia vuosia siitä
kuin joku tanskalainen on saanut
Nobel-palkirinon. Mitä on Tanskan
kirjallisuus nykyisin? Ei kerrassaan
mitään ilman ^Andersen Nexöta. Ko­ko
Skandinaviassa on tuskin ketään,
joka voisi näyttää "Pelle Valloitta­jan"
ja "Ditt© Ihmislapsen'' veriai-sen
teoksen (joihm suomalainen työ­väestö
oh l^tiensa kantta osin tu­tustunut).
Mitä on porvarillisien la­verteleva
- talonpoikaisromantiikto
esim. Aridersen Nexön syvään, inhi-
Poliittisten vankien työ­päivä
aiotaan pitää
edelleen 10-tuntisena
ValtlovaralnvaUokunta käsltteU toi­sessa
lukemisessa tulo- Ja menoarvion
kahdeksan ensimäistä pääluokkaa, ni­mittäin
presidentin ylläpitoa varten
tarvittavat menot eduskunnan me­not
valtioneuvostoa ja oikeuskansleria
koskevat menot, valtioneuvoston kans­liaa
koskevat menot, uiKoasialnmlnls-teriöön
kohdistuvat menot olteusmi-nisteriöön
kohdistuvat menot
Valiokunta on suurin piirtein hyväk­synyt
hallituksen esitykset. Sos. työ-
Y±. viimeisellä viikolla hyppäsi
Imatran kosken itäpuolella olevalta
kalliolta palvelijatar Aino Krouvari,
kotoisin Kaimeljärveri pitäjän SysisV
Iän kylästä, koskeen. iSän oli syntynyt
1905 Ja oli ilmoittanut syynä tekoonsa
olevan kyllästymisen elämään,
Edellisen viikon perjantaina^ klo 8
I i.p. hyppäsi Imatran sillalta keskellä
liikennettä muuan humalainen alas
koskeen.' B&laen sillalle heittämäs-tään
loriipakosta tavatuista papereista
kävi selville, että hän oli SiUtonkuIjet-:
taja Hannes Evert Sutinet». Syntynyt
1902.
väen ja pienviljeUJäta edustajain eh-dotuks.
budjetin muutoksista on hylät­ty
Niistä tärkejppinä mainittakoon
vaxsinkhi Vaatimukset ulkomaisten lä-hetystömenojen
huomattavaa supista­mista,
tarpeettpmien lähetystöjen lak­kauttamista
sekä lähetystövh-kamiesten
palkkain alentamista koskevat ehdo­tukset,
j
Valiokunnan porvarit Ja sos.-demit
hyväksyivät edelleenkin tuohon tar­peettomaan
hommaan, käytettäväksi
v:n 1929 35 miljoonaa markkaa.
Työläisjäsenten ehdotus vankien
työpäivän lyhentämisestä entiselleni,
joka työpäivän pidennys pantiin vii­me
vuonna käytäntöön noskelaisbal-
Utuksen sen esityksen yhteydessä, mi­kä
tarkoitti vanginvartijain työiÄivän
lyhentämistä, hylättiin 14 äänellä 6
4staan. Osa sosdemejäkin ääiiestl
vankien lO-tuntisena pitämisen puo­lesta.
Niinikään hylättiin ty^äisjäsentra
POHJpLASSA PAIKOTELLEN JO
tl^YSI TALVI
Tolsin paikoiri täytynyt teitä
auki aurojen avulla
pitää
Talven ttUo pohJ.-Suomessa on vJc.
viimelsel^ viikolla vallinneiden suo-jailmojen
jälkeen alkanut tJc. ensim­mäisellä
viikolla uudelleoi. Sää on
tosin lauha, joten järvet ja joet. Jot­ka,
aikaisemmin j ä ä ^ v ä t jo ylikuljet-tavaksi,
mutta suojailmojen vallitessa
menettivät jääpeitteensä, eivät ole uu­delleen
jäätyneet Ltmta sensljafin on
sati^ut tk. alkuiMlivinä eri puolUIa
pohjbis-Sumnea TunsaastL Niini& on
lunta Sodankylässä polviin saakka.
Kemijärvellä n. 25 sm. ja Kuusamossa
toistakymmentä senttiä. n/r^iimiT{»Wyi
ylimaissa on lunta satanut rekikeliksi
BstL Runsas lumentulo ja vesistöjen
jääpeitteen sulaminen on tuottanut
suurta haittaa liikenteelle. Postiauto-mkennettä
on kyllä voitu ylläpitää
jakspttain. Autoja on liikkeellä los­sien
välisillä maantieosilla ja posti
kuljetetaan lossipaackojen katitta jo­ko
hevosilla tai muilla txioaih. Tol­sin
TpaikaSn. mis^ lomen^bio on ol­lut
erittäin runsas, on teitä täytynyt
pitää auki lumiaurojen avulla.
el mfeille ollut selvillt'tehtaan tule-vaisuuis,
S.O. mitä se rupeaa tuotta­maan.
Vasta viimeisten kahden vuo­den
aikana ori tehdas vakUimuttanut
tuotantonsa VlsseUle aloille, kuten tie-koneet,
moottorit yjn. ja me näemme
suurenmoisen kehityksen tehtaan tuo­tannossa.^^
Työläisten lukmmäärä on
tehtaalla noussut lähes kahteen tu­hanteen
Ja sen tuqtanto'on kahden
vuoden ailcana kaksinkertaistunut, Jo­ka
on hyvä saavutus.
Vuoriteollisuutemme on vielä nuori
tuotantoala, sillä se alkoi varstoaisesti
vasta sodan jälkeen. Sen kasvukin
on meillä sidottu kokonaan rautatie­hen.
Jolla vuoriteollisuuden tuotteet
kuljetetaan markkinblUe. Mutta täl­läkin
alalla me havaitsemme edistys­tä.
Kahden viimeisen vuoden aikana
on vuoriteollisuust3«istimme Karelgra-nit
lujittunut ja yhdistänyt hajanaiset
pikkuyritykset. Sen tuotanto on laa­jentunut
ja trusti on tullut jo bxiljoo-nayritykseksl,
jonka tuotanto .on vuo­sittain
lähes 2% . mllj. ruplan ar­vosta.
Nsrt trusti jb on vakavalla poh­jalla
Ja ,slllä on tuotteilleen varmat
vienttoiaricklnat
Katlnkultatehtalssa Leningradissa
työskentelee 180—200 työläistä. Nyt
on herännyt'ajatus tämän tuotannon
sihiÄmlsestä vähitellen Petroskoiliin.
Samohi on aikomus siirtää Lehin!-
gradlst£Ä (Pgtrcfek(/lhin vuolukiviteh-das.
Jossa myöskin työskentelee lähes
200 työläistä. Samoin on kysymykses­sä
pegmaditttltehtaan rakentanUnen.
Mainittakoon Kontupohjan sähkö­laitos,
joka on ttillut paljon maksa­maan,
mutta joka nyt vihdoinkin on
valmistumassa. Yksi turbiini on teh-njrt
jo koekäsmtinsä. Paperitehtaan
pitosi suunnitelman mukaan käydä jo
ensi vuonna.
Samaa kehitystä me havaitsemme
kauppavaihdon kehityksessäkin. Vuosi
pari sitten osuuskauppojen keskus,
Karonegsojus, työskentellsuurlmmalta
osaltaan pankkiluoton nojalla. Njrt
me näemme Karonegsojusilla vuosivoi­ton
jo kohoavan 100,000 ruplaan.
Tierakeimustoiriiinta ori kahden vuo­den
«^<VftTiq. mennyt aimo askelin
eteenpäin. Tosin emme njrtkään voi
kehua niiden kuntoisuudesta, sillä tyy-dyttävässä
kunnossa on vain erältä
osia. mutta siitä huolimatta voi ta­savaltamme
eteläisemonissä osissa Jo
Järjestää autoliikenteen. Joka mer­kitsee
suurta edistysaskelta. Tänä ke­sänä
oli meillä toimimaissa vasta 5--6
autobussla, mutta nyt olemme saa­neet
lisää 11 ja tulevina vuosina tulee
niiden lukumäärä vielä lisääntymään.
Alote ja pohja "silläkin alalla on^ jo
olemassa.
Maatalous on meillä ala, jolla ke­hitys
on ollut hitaampaa. Mutta edis­tystä
siinäkin pn merkittävä: meliorat-slonltyöt
lisääntyvät talonpoikaisto on
omaksunut kannan karjatalo|iden ke­hittämiseksi,
joka- on tavallaan saa­vutus.
Vannaria kehityksen osoittajana on
sen lisäksi budjetin kasvu vuosi vuo­delta.
V. 1926—27 oli tuloja 15, mUj.
ruplaa, ja viime vuonna oli tulot jc
merkitty 19 mllj. ruplaksi, joita kui­tenkin
vuoden loppuun karttui lälies
20 milj. ruplaa, mutta alkaneena ta­lousvuotena
on • merkitty tuloja jo
22^—23 milj. ruplaa, josta pailcaUls-budjettla
ei vielä lapullisestl ole las­kettu,
mutta kuitenkin tekevät val-tlonbudjetln
puhtaat tulot Jo 19 milj.
ruplaa.
Monia multa taloutemme kehityksen
ja 'väestön hyvinvoinnin paranemisen
osoittajia voisi luetella. Mutta mainit­kaamme
tässä esim. v£dkka sokerin
käyttö, joka v. 1924—25 oli 4 kg^ asu­kasta
kohti, mutta jbka nyt on -jb
kohonnut 14 kg. viime vuonna. Sii­nä
suhteessa el enää olla esim. Suo­mesta
jälellä, jossa sokerin kuluttö
ennen sotaa oli paljon sitä alle, mut­ta
jossa se el nytkään ole p ä ä s^
sen korkeammalle kuin mitä se meillä
on. .
Kielteisenä imolena voi matolta
vaikka viinan kulutuksen kasvun, joka
tosto ost^ttaa, että väestöllä on rahaa,
mutta jota kuitenkaan ei ole niin­k
ö tervehdittävä. V i i n ^ ktilutus on lisäännyt useita kertoja, joten cm
häisiä määriä. Eräät klvennäissuolat
ovat elämäUe välttämättömät. Ruuassa
nautittutoa ne Uukenevat ruumUn nes-teisito
ja etsittävät tärkeätä osaa elä­vien
solujen kemiassa. Niitä osaavat
kemistit laboratoriolssd «Omistaa ha­poista
ja metalleista, nutä voidaan
panna pulloihin ja myydä kaupassa,
mutta tällä tavoin valmistettuina ne
eivät suinkaan ole samoja kuin kl-venälssuolat
elollisessa aineessa — ne
ovat menettäneet Jonkun verran säh-könerglaansa
Ja ovat vähemmän. Jos
lainkaan, pystyviä esittämään osaansa
elimistön ihnlöissä.
Tärkehnplä Idvenäisaineita ovat
rauta-. Jodi-, forforl- ja kalsium
(kalkki-), magnesium-, kalium- Ja
natriumsuolat. On useita muita, jotka
ovat hyvin tärkeitä ruumiille, mutta
onneksi meidän el tarvitse etdä nUtä
sieltä täältä ruokiimme, koska vitaml-neja
sisältävät ravintoaineet sisältävät
myöskto kalkkia tarvitsemiamme ki­vennäisiä.
Rautaa tarvitaan verta varten. Ve­ren
punainen väriaine kuljettaa keuh­koihimme
hengitettyä happea kautta
koko rumnito. Happea tarvitaan ai­heuttamaan
kemiallisen muutoksen, se
on, palamisen. Joka tapahtuu nauti­tuissa
ravintoaineissa ja Joka syn­nyttää
ruumiin lämmön Ja energian.
Tämä punainen väriaine on suureksi
osaksi rautaa Ja sisältyy punaisiin ve­risoluihin.
Nämä verisolut, joita veri­suonissa
lipuu viisikolmatta biljoonaa
tuhoutuvat aina muutamien päivien
kuluttua, ja niitä täsrtyy uudelleen val­mistaa
ruumiin vertamuodöstavlssa
työnsä tasalla. Kilpirauhasta saattavat
myöskin vakavasU vahingoittaa ne
myrkyt, joita ruumiissa kehittyy sopi­mattoman
ravinnon jrtidosta.
Jodia on tuoreissa kasviksissa, kuten . .
lantuissa, nauriissa, salaatissa, tomaa-'yllin kylUn tarpeeUisla klvennäissuolo-telssa.
ranskalaisissa pavuissa, vlh-jja. Ne ovat yhtä välttämättömiä III-Tarpeetonta
on yksltylsk<flital8estl
syventyä muiden välttämättömien Id-vennälssuolojen
lähtelsiUx ja käyt­töön.
Jos dletUn slsäUytetään rUttäväsU
vihanneksia, tuoreita tai säilytettyjä
hedehnlä ja maitotuotteita, saadaan
reissä herneissä, retiiseissä, retlkolssa,
porkkanoissa ja penmolssa. Se määrä,
Joka päivittäin täytyy saada, on ta­vattoman
pieni, noin kolme sadasosaa
grammaa, mutta se on siitä huolimatta
sangen välttämätön ja elämäUe olen­naisen
tärkeä.
Kalsium eli kalkki on myöskin hy­vin
tärkeä klvennälsätoe ruumiissa.
Se on suurena osana luiden Ja ham-elimissä.
Se merkitsee, että seitsemän
miljoonaa jmnaista verisolua on val­mistettava
joka sekunti. Ja sitä var­ten
on rautaa saatava Jatkuvasti. Kuri
veressä on liian vähän rautaa, po­demme
vähäverisyyttä. Vereen ei voi­da
ottaa kylliksi happea, ja tUin meis­tä
tulee "ahdashenkisiä" ja helposti
väsyviä./Nautittu ruoka ei pala kun­nollisesti.
Ja siten se myrkyttää eikä
ravitse kudoksia, kaikki elintoiminnat
hidastuvat, Ja potilaasta tulee heikko
ja veltto.
Päivittäin tarvitaan rautaa ainoas­taan
hyvin pieni määrä, mutta tämä
pieni määrä on tuiki tärkeä. Veren
rautaa käytetään yhä uudelleen, mutta
vähäinen osa sUtä häviää joka päivä
ruumiista. Ja se täytyy korvata. Tar­vittu
määrä on ainoastaan noto kaksi
sadasosaa grammaa päivässä, j a tämä
tarjoaa taaskin hyväri esimerkin sii­tä,
kubka tärkeitä pienet asiat ovat
ravitsemisessa.
Sellaisia ravintoaineita, joista rau­taa
voidaan saada, ovat lesemätön
vilja (rauta on jyvien kuoressa eli ul-koverhossa,
joka poistetaan jauhaessa,
jotta jauriot olisivat Valkeat), liha,
munien ruskuainen, vlrvllät herneet
ja pavut pinaatti, lantunnaatit
maksa Ja vähän paistettu pihvi. Mar-palden
aineessa. Kalsiumin puute dle-tlssä
merkitsee pehmeitä, hauraita
luita Ja kehnosti kehittyneitä, helposti
rapp^tuvia hampaita. Lilan erähän
kalkkia sislhtävällä ravlnnoUa ruoki­tusta
nuoresta - eläimestä tulee rujo-muotoinen
Ja riisinsyömä eikä se jak­sa
kasvaa.
Kalkki on myöskto tarpeen. Jotta l i ­hakset
pystyisivät suorittamaan työn­sä.
Vielä yksi kalkin hyvta tärkeä vai­kutus
on sen kyky saada veri hyyty-
'mään. Jollei veri hyydy kylUri nopeas­ti,
saattaa pieni haava aiheuttaa kuo­leman
verenvuodosta. Puuttuvastl kal­siumia
sisältävä ravtoto johtaa her-mohährlölhln
elähnissä.
Pälvittäto tarvitaan kalkkia enem^
män kuiri rautaa ja jodia. Joka päivä
tanittu määrä on suunnilleen yksi
gramma.
Parhaat kalkkilähteet dletlssä ovat
malto Ja vihannekset. Maito ja eten-
\kln juusto sisältävät sitä hyvin run­saasti.
Noto kolme neljätmeslltraa
maitoa tai seitsemänkymmentäviisi tai
sata grammaa juustoa sisältävät kyl­liksi
kalkkia kasvavalle lapselle, jolle
riittävä kalsiummäärä on .vieläkin
välttämättömämpi kuin täysikasvui­selle.
Kuorittu maito^,on tässä suhteesf
sa ihan yhtä hyvää kuin kuorimaton.
Tähän nähden taaskto maito osoit­tautuu
arvaamattoman hyväksi ravto-toäineeksi.
Vihannekset, munanrusku-alset.
lesemätön vehnä Ja kaurajauhot
ovat helposti, saatavia, hyviä kalkki-lähteitä.
Jos nautimme maitoa, munia,
ja vihanneksia joka lÄivä, saamms
kylliksi kalkkia. Sellainen dietl. jossa
on lihaa, valkeata leipää ja valkeita
viljatuotteita, perunoita ja sokeria ei
sisällä kalkkia enstokään ja on siis
tässä samoin kuto muissakto suhteissa
pahasti puutteellinen.
Multa kivennäisiä, kuten potaskaa Ja
soodaa, tarvitaan neutralisoimaan, se
on vastustamaan ravtonon, erittälnkto
liharuokien tai ylettömien tärkkelys-mlsruumUn
kuin kasvlnkta ellnproses-seiUe.
On yleisesti tunnettua, että JoUemxne
varaa kasveUle riittävää määrää k l -
vennäisatoeita maahui, ne eivät ku­koista.
Jos peUolsta on pitkäaikalseUa
käytöUä nämä suolat riistetty, käyvät
ne laihoiksi Ja tuottama^omlksi. Jai
niitä op jatkuvasti vohnlstutettava
keinotekoisilla "lannbltusalnsOIa''^
Jotka suureksi osaksi sisältävät näitä
klvennäisatoeita. Kun elähnlft on ko^?
keeksl ruokittu ravtatoatoellla, joista
kalkki klvennäissuolat on poistettu, o-vat
ne pian kuolleet, Jollei suoloja ole
JäUeen lisätty dietUn, missä tai»uk-sessa
ne ovat toipuneet. On hufonactu,
että Jos ravinnosta puuttuu yksikir
tarpeeUlnen suola, eläimet eivät vcl
hyvin. Sama pitää paikkansa kas­veihin
nähden — maassa täytyy olla
kaikkia suoloja, Jotka ovat tarpeeUl
set terveen kasvto kasvulle.
Ihmisen nauttimien kasvisten ja he­delmien
ravtotoarvo todennäköisesti
vaihtelee sen maaperän mukaan, jossa
ne on kasvatettu. Pyrkimys käyttää
elälnlantaa klvennälslannolttelden si­jasta
on valitettava — siten tuotetut
kasvit eivät itse ole nlto terveitä ei­vätkä
niin terveellisiä niitä syövlUä
eläUnUle.
On hyvin todeifiiäkölstä, että aurta-gonvalon
vaikutuksesta fysikaalisessa;
tilassa olevat Idvennälssuolat saavat
kasvissa elollisia ominaisuuksia. Nii­den
ollessa juuri tässä "elollI?e?Si*'
tilassa ruuraUmme niitä tarvitsee. Sen^*
tähden emme voi*toivoa voivamme n l i -
mlittl, hllvavahniste, sisältää sitä hy­vta
runsaasti — munanruskuatoen ja
pinaatti ovat enslmälsinä tavallisesti
käytettyjen rautapitoisten ravlntoai-ja
sokerimäärien jäteaineiden vaiku­tusta.
Nämä jäteatoeet ovat perin
happamia, ja yletön määrä happamia
aineita ruumiissa on perin valUngol-
Itoen ja saattaa Johtaa vaaralliseen
sairauteen. Happamet aineet täytyy
neutralisoida emäksisillä suoloilla, soo­dalla
ja potaskalla. Niitä löytyy run­saasti
melketo kaikissa ,hedehnlssä, vi­hanneksissa
Ja maidossa. Siispä taas
tästäkto syystä pitäisi näitä ravtoto-ainelta
nuattla paljon — erittälnkto
siUoin, kun syödään vankasti lihaa tai
tärkkelyspitoisia rubklä:
den asemasta käyttää kemiallisen teol­lisuuden
tuotteita, kuteri xneU3^^ u -
seln uskotellaan. Maito on, kuten o-lemme
n ä h n e e t arvokas kivennälssuo--
lojen läridh. Kemistit voivat erottaan-maidon
kalkki aineosat, myöskto ki--
vennälssuolat. Jos näitä ketootekblsestl'
vahnistettuja kivennälssuoloja anne­taan
eläimille. Joiden dietlstä suolat
muutota puuttuvat niin ne sairastu­vat
Ja kuolevat, kun ne taas riienesty-vät
hyvto, jos niitä ruokitaan alku­peräisellä
maidolla.
Jos meidän on mieli saada näitä
eloa antavia suoloja kasviksista, tulee
meidän valmistaa ne sopivalla tavota
pöytää varten. Jos kasviksia keltetäBn
vedessä, lulkenee klveruiälssuololsta;
suurin osa veteen, ja joUemme käytä
tätä vettä llemlto ja mulhto semmoi­siin.
Jäämme niistä osattomiksi. Sen-tähden
on paras keittää kasvikset höy­ryssä
erikoisesti sitä varten valmiste­tussa
kattilassa, NUden, jotka eivät
voi turvautua tähän menettelytapaan,
on tärkeätä käyttää hyväksi se neste,
jossa kasvikset on keitetty. Jos riau-tlmme
kovikset raakoina kuten sa­laateissa,
mikä on paras tapa hank­kia
klvcionälssuolamme, on kermakas­tike
suositeltkvin. Askettäta noukitut
raa'at kasvikset salaatti, nuori kaalf,
slkuri, retiisi ja retikka, seUeri Ja nlto
edelleen, kaipaavat sangen vähän
mausteita, ne hyvto pureksitaan.
Pää elää ruumiista
irrotettuna
Hätnmästyt(äv|l tieteellinen koe suori­tetta
NenvosioUltossa
täytynyt etsiä taistelulEetooja sitä vas^
taan."
Elämän ja, kuoleman probleemi kiin­nittää
koko riiaailman etevimpien oppi­neiden
huomion puoleensa, mutta sii­tä
huolimatta se on tähän saakka jää­nyt
ratkaisematta. Opptoeet eivät
esim. ole viime ttiknth^n saakka voi­neet
varmasti vastata kysymyksöen:
— Kuoleeko elävä olento lopullisesti
jo heti kuolen^n kohdatessa? ,
Tähän lEysyriiykseen ovat riyt anta­neet
sUOTittamillaan kokeilla häBomäs-tyttävän
vastauksen Neuvostoliiton
tiedetriiehet, tohtorit S. S. Birjuhanenko
ja & I. Tshetshulin, jotka työskente­levät
korkeimman kansantalousneu-voston
^ tieteellisessä kemiallis-farma^
seuttisessa laitoksessa.
Heidän onnistui monlriiutkaisten ko-icelden
avulla ja mräivuotisen ^ ön
jälkeen todistaa sitovasti, että elämä
on pitemmän aikaa pysynyt päässä,
joka pn irndtettu ruumiista ja jota ra­vitaan
keinotekoisesti, •ramän tehtä­vän
ovat he ratkaisseet erityisesti
konstruoidun automaattisen aparaatto
avulla, icSa ttdmll sähkön avulla ja
pitää keinotekoisesti yllä vetenkterron
ruumiista eroitetussa eläimen jääs­sä.
Kokeet suoritetUto koiralla.
Ennen pään eroittamlsta koiran ruu­miista,
tapahtui huolellinen vahnlstelu.
Itse leikkaus suoritettiin eläimen ol­lessa
nukutettuna, ja • vähitellen. Vii­meisenä
siteenä pään j a ruumito välil­lä
oli vato rieljä suurta kaulasuonta
ia, muutamia' bhuita ' hermosäikeitä.
Pääri eltototorfntaa pidetfita' yllä täs<
säkin tilassa, Täniän jälkeen lelkat-tlto
poikki nämäkta yhdytelteet ja
verisuonet yhdistettiin aparaattlto. Tä­män
tapahtuessa ei uselge» •apauksis-sa
ollut huomattavissa iiäkyvää elä-mänlhnlöiden
häiriötä.
Ruumiista eroitetussa koiran p^ssä
oli elämä helposti havaittavissa; SIhnät
näyttivät eloIsUta, pää vastasi liik­keillä
kalkkien helkolmpUnkto klihoi-tuksiln,
aVasl suun, paljasti ham­paat
Ikäänkuto yrittäen haukkua tai
vinkua. SähtoHampun' sytyttäminen
koiran sUmi^n,-edessä aiheutti silmien
sulkemisen, malÄera^ tai juustonalan,
joka pantiin' suiihuri, nielaisi jÄä, ja
tuli se uIoÄ nibkatbtVeri ijäästä.
Eroitettu pää el yUpäänrä eronnut
tavallisesti narkoosin alaisesta päästä.
Nousee kultenkto kysymys, voiko nM-tä
Ilmiöltä pitää elämän ilmiöinä.
Kaikkien parhaiten ratkaisee tämän
kysymyksen ruumiista eroitetun lään
kuolema, Ktdceiden aiksma tarvitsi
san minuuttia. Keinotekoinen veren­kiertoa
ylliirttävän aparaatto toiminta.
nUn päässä ilmenivät heti kuoltotais-telun
ja kuoleman tyypilliset Unriöt
Mielenkitotolsta on, että eroitetussa
päässä sen kuoleman jälkeen havait-tlto
elämän merkkejä eri pitkien vä­liaikojen
jälkeen. Kerran kuölI koira
operatsloonta aikana, mutta ruumito
operatsloonla jatkettita vielä kahdek­san
minuuttia, Kaenotekotoen veren­kierto
el kyennyt kokonaisen puolen
tunnin aikana palauttaa elämän merk­kejä,
jotka kultenkto pian tämän jäl­keen
taas palasivat
Tästä tekevät tiedemiehet seuraa**
van johtopää«|kpen: eikö monlssd
kuolemantapauksissa oUsl mahdollista,
ennenkuta elimistön solujen hajoami­nen
on alkanut, palauttaa jälleen elä­mää,
käyttämällä vieläkto täydellisem-pia
elämän palauttamiskelnoja?
Suoritetut kokeet antavat riittävästi
perusteita väittää, että alkuasteellaan
on kuolema ylipäänsä "näennäisenä"
ja elimistön hävitysprosessi tulee vas­ta
myöhemmto peruuttariiattomastL
Neuvo«tbtIedemiesten kokeet herättä­vät
sarjan laajakantoisia bioloogisia
probleemeja ja voivat lisäksi helpoit-tea
aivojen ravitsemlsky^fcseri » t -
kalsua, TBllä ori luonnollisesti suim*
naton käytännöllinen meaoigk
. Brjuhanenkon ja Tshetshulinin suo­rittamat
kokeet avaavat tieteelle mi-sia
laajoja AäkSaloja.