Vapaus, December 1, 1925

              "Sf
'IpsBj f ges., Bec; 1,
•s
1
4
tl
h
1»!
li-
'4.
yi
Vi
'ii -
^4
il
lyy SEdburyssa, Out. jolai tiistai, torstai ja laöaataL
T o i m i t t a j a t : ^
S. G. NEIL. AEVO VAAEA..
VAPAVS (Uberty) , «_v
Hl© only organ of Finnish Workera fa» £anada. Fub-is&
ed in Sndbury, Ont, every Tnesdsy, Tbamiay and
^ ^ * ^ & r e d at the Post Office Department, Ottawa,
geeond class matter. ^ • - —
General advertising ratea 75c per coL^mch. Mi-
Blmum' cbarge for singje ipsertion 75c ITie Vapana
to the best advertising medium among the Finnish
Pteople in Canada. . •
TILAUSHINNAT:
Ganadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. $2.26, kolme kk.
^L60 ja yksi kk. 75c
Yhdysvartoihin ja Snomeen, yks! "k. $5.60, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.76. ^ ^
TiUuksia, joita ei «»eona r<ba, ei ta.^a lähettämään,
paitsi asdamiesten joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Ndmailrootukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatuuma.
IRmenrauutosilmotukset 60c.kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymänmotukset $1.00' kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
KuolemanUmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
dltoslauseelta tai mnistovärssyltä. „ , ^
Halntaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
kolmckertaa. • ' •• ^ , ,
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttunrien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen. "
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty. Bldg Lome
St Puhelin 1038. Postiosote: Box g9, Sudhnry, Ont
Jos ette mirriin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.1
persoonallisella nini^ellä.
J . V. K A N ^ 4 S T 0 . ^Liikkeenhoitaja.
Meidän tehtäväBime
^ Kommunistipuolue on ryhtynyt uusien jäsenien
hanWcimisryhtäy](seen. Taricotuksemme on saada 500
uutta jäsentä puolueeseen. »
Tämän tästä on selitelty? että Kommuhistipuolue on
vallahkumouspuolue. Jayhtä hyvin tiedetään, että tä­män
vallankumouksen tarkotuksena on kapitalismin ku­kistaminen.
Miksi?
Proletariaatin maailmanlaajuisen liiklceen johtajat
ovat aina' viitanneet siihen, että kapitalismin kehittymi­nen
pn saattanut meidät imperialismiin, mikä on is­kenyt
kyntensä jokaiseen neliötuumaan maailman pinta-alasta,,
mikä vaan lupaa voiton puristamista miljoonien
riistettyjen, mustien^ keltaisten, ruskeiden ja valkoisteii
työlatsteii raadannasta. On kuitenkin olemassa impe-rialisiieh
keskuudessa erimielisyyttä isiitä, mille ryh­mälle
kuuluu oikeus toimia, jumalan armosta, suu­rimpana.^
riistäjänä. Tämä on yksi kapitalismin risti-riitaibudcsista.
• He voivat ehkä sopip kansallisissa,
teoIlbissaV jä, rahataloudellisissa kysymyksissä, suutta
kun synjyyeripui-aisuu^ — näitä riitaisuuksia
on 'tapahtunut tar^^ niin silloiii lasketaan
, sotakoirat irralleen.. >.^^ ,^ ,^ : f': "
Silmät luotuina taivaaseen^ he tällä hetkellä .k!ohd^
tavat öiunaustensa ryöpyn; pelastajalleönLopa^^ kour
ferenssille. Ja ti^rjoilevat sopiVid'palkintoja 'diplo-.
maa^i^le!! siäÄkärdll^n;^'' ^ hifäi^ttävat Vedaialaisen
sota-aluksen^- joka vei mulcanaah 68 työyäenludcan : jä-
. sentä.' Katsolaia, > miten kyyt|iBleet vuotavat. Kuinka
he nyt riehuvat vedenalaisten laivcQeh .sopimättomuu-\
desta. Aatelisnainen, Astoir, kirkuu äänekkäästi läh­döstään
kieftämääti;; maailmaa, puhUakseeh' hirmuiset
vedenalaiset .olemattpmiip. Mittta kaikessa hiljaisuudes­sa
työskenteleVäti^heidän kemistinsä" laboratorioissaan
myrkkykactöujeii:: keksimiseksi ja niittausvasarat pauk­kuvat
äänekkä&ti yhä uusien taistelulaivojen ja ve-
V «denalaisten rakentamisessa. Sorvit purevat ahkeraan
terästä, xhäodoaitaakseen siitä kuoloa tuottavia lento-koneita.'„"
V ;,;>. ..^
I^itä tulee tehdä, kysytään? , Kommunistipuolue
kysyy Canadan työläisiltä, mikä on heidän vastauksen­sa
tekopyhille imperialisteille ja riistäjilleen? Työ­läisten
tulee järjestäytyä maailmanlaajuisessa mitta-
; kaavassa verivihollistaan, imperialismia vastaan. Im­perialismi
on osittain jakautunut eri ryhmiin. Työläi­sillä
.on yksi yhteinen pyrkimy^, .mikä hei yhdistää:
elinehtojen-parantaminen^,- Ja s.e<pn ms^ ellei-
'tät he: taistele kapitalistista imperialismia vastaan-
^ Kylmä, talvinen marraskuu muistuttaa meitä Ve­näjän
«vallankumouksen historiallisesta päivänpaisteesta.,
Se läinmittaä maailman työläisten sydämiä.. Veiiäjän
työläisten urhoollinen taistelu työläisten tasavallan pe-rustamisdksi,,
ospttaa meille, että työläiset kykenevät
voittamaan. Ja historia saniop meille, että työläisten
täytyy, voihaa. ^Venäjän työläisten työ viipyy päättä­mättömänä
niin kauan, kuri viisi kiiudettaosaa maail­masta
oh edelleen iinperialismin herruudessa.
Kysymyksen «Mitä tulee tehdä», voidaan vastata
ainoastaan ^rjestäytymällä Kommunistipuolueeseen.
Noin 80 vuotta sitten sanoi Marx Kommunistisen Mani­festin'^
oppibanoiissa meille, mitä meidän tulee tehdä:
«Kommunistit halveksivat mielipiteidensä ja tarkotus-tensa
salassa pitämistä. He julistavat julkisesti, että
heidän tarkotukserisa voidaan saavuttaa' vain kaikkien
olemassa \ olevain yhtekkuntasuhteiden väkivaltaiisella
kukistamisella. Yaviskoot valtaluokat kommunistista
vallankumousta^ Köyhälistöllä ei ole muuta menetet­tävää
k^iin kahleensa. Heulä on maailma voitetta­vana.
Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!»
Työläisetf Halveksikaa pyrkimyslenne salassa pitä­mistä!
Lluir/yA^aa/fCommu^
suusmaallma vierittää tälen työtätekeväin ja pieneläjäin
kamiettavaksi ka.1du maailmansodan, sodan jälkeiset ja
uusien sotien taakat On sen vuoksi tullut hetki, jol­loin
työtätekeväin on noustava puolustautumaan pank-kiiriklikkiä,
tykkilebtailijoita ja kauppamaailman edus­tajia
vastaan, joilla ^on apureinaan ministerit kenttä-marsalkat
ja Sf ikkailijakenraalit;' - ^Seitsemän vuotta
«väimeisen» sodan jälkeen on näet alkanut uusi r>övä-riretkien
ja joukkoteurastusten kausi. Sadekausi on
tuskin ehtin>t seisahduttaa sotaliikkeet Marokossa, kun
«radikaali-sosialistinen» kenraali Sarrail jo pommittaa
raunioiksi Damaskoksen, muhamettilaisten pyhän kau­pungin.
On sib aika, että pieneläjät ja sptilaat puolus­tavat,
ei ainoastaan .elamisehtojaan, vaan myös it^
elämäänsä. . _ ' •
K i r j . Florence Ctutasee
Tänä aikana, jolloin sanomaÄehdet
ja muut juBc^ut kiihottavat luki­jain
sa mieliä kommunismia vastaan,
me uskallamme kehottaa työväen­luokan
miehiä, naisia ja lapsia liit-tymg^
n Kommunistipuolueen rivei­hin,
ioska me uskallamme kuuluttaa,
että.vkommunismi on ainoa kirlJas
yalo,-.joka loistaa läpi epätoivon
synkeyden, hävityksen ja maailmari
sekasorron, mihin sen on^ saattanut
l^italismi sotineen, kaupan ja te-
Olipa porvarillinen hallitus mitä väriä tahansa, niin
ei se kuitenkaan voi, eikä tahdo, lopettaa sotia, eikä
ratkaista finanssipulaa. Porvarillisen parlamentin lair
ta on aivan sama; sekin on kokonaan pankkiirien ja^ oilisuuden sekäsörtoineen'7ä hialuJ-muiden
keinottelijain määräysvallassa. Niinpä ei pal­jon
puhuttu pääomaverotus ihissään tapauksessa ulot­tuisi
suurpohatoihin, jotka jo kaiken varalta siirtävät
kapitaaliaan ulkomaille.
Vain RKP:llä on vakava puolustusohjelma «nyky-aikaisia
feodaaliherroja» vastaan, vain se voi osottaa
välttämättömät keinot näiden taltuttamiseksi. Valuutta-huonohnuksen
estämiseksi, mikä merkitsee työtäteke-,
väin lisäkurjistuttamista, verotaakkojen vierittämiseksi
omistavain niskoille ja siedettäväin olosuhteiden var­mentamiseksi
työtätekeville, vaatii RKP:
I. Pankkien kansallistuttamista ja niiden alista­mista
työläisten kontrolliin; käymättä suurrahakkaihin
käsiksi itse heidän linnoissaan, olisi hyödytöntä koettaa
vierittää taakkaa heidän kannettavakseen. 2. Kapita-ististen
tuotantönionopolidn kansallistuttamista (rauta­tiet,
kaivokset, j.n.e.) 3. Ulkomaakaupan muuttamis­ta
vahion monopoliksi, muuten kun ei vpida pysähdyt­tää
frattgin vierintää alaspäin ja kapitaalipakpa maasta.
Ulkomaisten velkain julistamista mitättömiksi; ei
vät, että heidän päivänsä ovat lue-tut,
p kun työläiset kokoontuvat sa­maan
joukkoon, toimivat yhdessä ja
yhteiseksi hyväksL
Rikokset tatkitUvaiui
Kommunismi on »a oud yhteis­kuntajärjestelmä.
Me voimme saa­vuttaa
sen, jos toimimme sen by-vaksL
*
Kommunistipuolue on uuden yh­teiskunnan
tienraivaaja. Tule ja
liity sen riveihin.
4.
kolikkoakaan, eikä yhtään tuntia työtä anglosaksilai-sille
rahakkaille. 5. Asteettain kohoavaa pääpmain
pakkoluovutusta.' 6, TyÖläbten ja talonpoikain tuotan*
tokontrollia ja myynnin ja oston säännöllistyttämistä
yömaakomiteain ja maalaistyöläisten silmälläpidon
alaisena. ,. ^^ .
Täten saatujen apukeinojen ja -lähteiden avulla on
lysäytettäyä valuuttahuononnus ja vakautettava rahan
arvo;'toteutettava työläisille välttämättömät yhteiskun­nalliset
reformit kuten proletariaatti on toteuttanut ne
neuvostovaltioissa; varattava köyhille talonpojille tuo-antoiuottoa
ja säköistytettävä maaseutu.
On myös heti saatava aikaan rauhÄ- Marokossa j ti
Syyriassa Ran&kaii työtätekeväin toiminnan ja sotilasten
Veljeilyn kautta Marokossa ja Syyriassa.
Näitä vaatimuksia eivät työtätekevät kuitenkaanWoi
ajaa läpi parlamentissa, jota heidän edustajansa käyt­tävät
vain välttämättömäin protestien kohottäiniseksi,
vaan sen ulkoptiölisella toiminnalla. Tämän aikaan­saamiseksi-
irafaditaan horjumatorita yhteistä taistelu-rintaihaä.
Eheän yhteisrintaman avulla ypi(^ah joka­päiväisessä
taistelussa torjua vihollisen hiyökkäysyrityk-set
ja lopuksi kukistaa se sekä luoda työläistoi ja
talonpoikain hallitus näiden lupidcaorganisatsibnin poh­jalle,
mikä hallitus takaa heille työnsä tulokset ja lo-mllisen
rauhan, lausutaan julistuksessa.
Leipzigin ''suuresta" kommunisti-jutusta
täj^ellinen fiasko^ >
Kaksi yiiotta sitt«ti käyntiin pantu suuri oikeusjuttu
Saksan Kommunistipuoluetta vastaan näyttää valuvan
cokonaan hiekkaan. , Lähes kahden ja puolen vuoden
ajaii on kokonainen poliisien jä juristien esikunta ka
sannut useita satoja kiloja ^asiakirjoja», kunnes I<ip
zigin valtakunnanoikeuden syyttäjältä nyt on saapufiut
määräys, että juttu lykätään epämääräiseksi ajalai.
Sps-dem. lehtien lausuntojen mukaan painettanee ko­to
juttu Villasella.
Kuten' tunnettua, on poliisi tämän jutun aikana rie-lunut
kuin löylynlyömä, vanginnut ja tuominnut jou
cottain sjtyöläisiäj/takavarikoinut' lehtiä, sulkenut kirja:
}ainoja jä mella^a|tut kirjakaupoissa, j.n.e. Mutta sa­maan
aikaan ja siitä huolimatta on Kommunistipuolue
casvanut niin voimakkaaksi, etteivät viranomaisef enää
aivan yksinkertaisesti halua tehdä enempää propagah
daa sen hyväksi! *— Muuten^on kolmen jutussa aikai
semmin kuolemaan tuomitun rangaistua alennettu elin<
cautisvankeudeksi. •
Ranskan työläisten noustava kur-
* juutta ja sotia vastaan
Ranskan porvarillinen parlamentti oii kyvytön rat­kaisemaan
finanssi-, siirtomaa- ja poliittista ^^ kriisiä,
mikä jäi^Eyttää Ranskan kapitalismia^ lausuu Ranuan
Konununistipuolue maan ^^yölämlle a^^^
tyksessa. Selviytyäkseen vaikeuScs.Btaan, huWpntaa
porvarillinen valtio maan valuuttaa^. laskemalla liik-
. keelle uusia piperimiljlaardeja^Pi^^ ja toraili-
— <Jp Engels, joka yhdessä Marxin kanssa laski
tieteellisen mar:psmin perusteet, s. o., sen bpin, joka on
johtanut puoluettamme herkeämättä ja erikoisesti val-lankumousaikana
— jö Engels mäaritjieli talonpoikain
jaottelun köyhiin, k^ivaraldkaKiin jä suurtalonpoikiin.
Ja verrattomasti suurimmassa osassa Europan maita
vielä tälläkin hetkellä vastaa tämä jaottelu todellisuut­ta.
Engels sanoi: «yoi olla, että kaikkialla ei suurlä-lonpoikiakaan
ole väkivalloin masennettava.' Jä että
me olisimme jolloinkin soveltanut väkivaltaa keski­varakkaisiin
talonpoikiin (köyhät oviat ystäviämme) —
sitä ei" yksikään järkevä sosialisti ole koskaan edes aja­tellut
»— Lenin puhuessaan^ työstä maaseudulla. V. K.
P:n 8:ssa edustajakokoiiksessa v. 1919. ^ .
—_ «Puiidas kansanvalta» on, ei. vain taitamaton
lause, jossa ilmenee niin hyvin luokkien taistelun kuin
valtion olemuksenkin ymmärtämättömyyttäi mutta se
on kolmasti tyhjä lauise, sillä k^^imktisessa yhteis-kynnassa
tulee kansanyalta; uudestisynnyttyään ta­vaksi
imiutluessaan, kuolemaan vähitellen, mutta jTos-kaan
ei se-tule «puhtaaksi^ kansanvallaksi». -—,L^^
neen tuottaa yhä enemmän ja enem­män
rikkauksia työläisten ja sor-
,rettujen luokkien kustannuksella.
'Nämä valheelliset selostukset,
väärät tiedot ja harkitun vääristel­lyt
jutut näissä lehdissä ja kirjoissa
tapaavat naisten ajatuskoneiston
erikoisen valmiina vastaanottamaan
ne sellaisenaam Vaikka onkin ole-inassa
joitakin harvoja, joilla on
käsitys^ parennnasta yhteiskuntajär­jestelmästä
ja jotka käsittävät miksi
tällaisia valheellisia selostuksia le­vitetään,
niin suurilla työväenluokan
naisten joukoilla ei ole minkäänlais­ta
käsitystä paremmasta yhteiskun­tajärjestelmästä
maailmassa.^ He
ovat niin uiseip toistaneet: "kuten
oli alussa,- niin on nytkin ja tulee
aina olemaan ' maailman loppuun
saakka—- amen", että he elävät
suorittaen päivittäiset tehtävänsä,
uskoen mitä heidän "parempi puo­lensa"
heille sanoo ja rukoifevat it­selleen
taivasosuutta • palkkioksi
maallisesta "nöyryydestä ja ala­maisuudestaan".
Tästä huolimat­ta
jotkut heistä pyrkivät ryömimään
vastakohtaisuuksien sokkeloissa, mut­ta
he joutuvat väärälle uralle ra-sittuneine
ruumiineen ja ^äsyneine
aiveineen. v
Jotkut taas jieräävät, kun heidän
miehensä ovat lakossa tai työnsu-lussa
ja on mahdoton saada tuloja
riittämääp.: menoihin. Mptta kun
tällaisten aikojeii mielenkiinto ja
kokemukset ovat • sivuutetut, niin
vajoavat he jälleeft entiseen rämeik-köön.
Siinä he,/odottavat toivoen
parempia aikoja^, ja . olosuhteita, tu->
levalcsi joskusy^S jollakin tavalla.
Siihen sitä jäadjään. Ja kun niimä
toiveet eivät toteudu, niin ollaan
valmiita uskomaan, että ilkeät ja
hirmuiset kommunistit .ovat kaiken
tämän onnettpniuiideri syynä ja että
heidät jMföisi lopen hävittää.
' 'Mistä kommi^ni^teja .syytetHait?.
, Paljon pahuutta sälytetään körii-niunistien
nikoille todistamaan; et­tä
~ he oyat kaikkein pahijnpia elä­vistä
olenppistai • Heitä syytetään
koti- ja perhe-elämän hävittäjiksi,
kaikkien vanhojen' tapojen-, lain ja
järjestyksen sekä: uskonnon hävit­täjiksi.
Kommunistien sanotaan he­kumoivan.,
veressä,^ näännyttävän
lapset .nälkään, omistavan naiset yh­teisesti,
hävittävän omaisuuden ja
tosiasiassa heitä ...syytetään' kaikista
mitä likaisimmista,.asioista> joita ai­vot
voivat keksiä. Ja; niiden sitten
sano.taan muodos1;avail osan - kom­munistien
uskontunnustuksesta.
•Ennenkun yritämmekään kieltää
näitä "ri^ökgia",^ haluamme kysyä:
Kuka omi§i{aa nämä halvat sanoma­lehdet
ja julkaisut, joita työläiset
lukevat? Ja jälleen: Kenenkä etu-harrastuksia
näissä samoissa lehdis­sä
; kannatetaan ? ' Työläiset, tunkevat'
näm| lähdöt väin lukemisen' ^UaUt^
ta»- Ainoastaan harvat heistä sattu­vat
tietämään, että suurkapitalistit
ovat näiden lehtien takana. " Että"
nämä miehet ovat vaikutusvaltaisia
miehiä, tämänpäivän valtiaita, jotka
hallitsevat rautaisella kädellä köy­hää
räatajalUokkaa, joka on heidän
armoillaan. .:
Mikaika kommunisteja vainotaan?
Kommunistit ovat ihmisiä, jotka
ei vät ^.pelkää: selittää .asioita, joista
on edellä kerrottu. He eivät kos-.
kaan herkeä osottamasta sitä eroa,
mik»; on olemassa eri yhteiskunta­luokkien
välillä. He aina selittä­vät,
miksi viköyhien tulee J^^istella
rikkaita H*äsföan. He «elittaVät jat­kuvasta,
että taistelua pitää käydä,
kunnes köyhät : ja omistamattomat
työläiset ottavat kaiken vallan rik­kailta
^'a, siten itse tulevat kaiken
tuotannon määrääjiksi. Se on het­ki,
.jolloin- työläiset^ tulevat teke­mään
lopun puutteenalaisesta ja
epävatn^a£|ta toimeentulostaan!,' :j. ;
• '."Kiiaa^.selitys tekee .Jielpoksi. ym-1
mSrtöS, TOtksi rikkaat vihaava]^ koxjj-'
munisiiej^." Mutta riKkaille<^i o^
latnicajaö5*"^eIppoa ^^jaada kaiWd vi*,
äan^konmiunisteja"samoilla pe-
. Sanotaan, että kommunistit tah­tovat
hävittää kodin ja perheen,
^ettakaammepa kysymys: Minkä­lainen
on tämänpäiväinen koti^
Useimmat työläiskodit ovat kurjia
luolia, verrattuina rikkaiden kotei­hin.
Niissä työläiset murehtivat ja
huolehtivat, peläten tulevansa ulos-ajetuksi,<'
kiin' eivät voi mak&aa vuok­raa
tai kiinnityslainaa. Työväenluo­kan
perheiden ei oie tarvinnut tar­jota
kotejaan kommunistien hävitet­täviksi,
koska ne ovat jo särkyneet
Varttuneet lapset ovat siirtyneet
muualle, jopa vieraisiin maihinkin,
etsimään työtä elääkseen.
Kommunistit vastaavat tähän syy­tökseen,
ett^ kunnollinen elämä ja
toimeentulo on mahdollista kaikille.
Mutta ennenkun se on mahdollista,
tulee poistaa kilpailu tuotannossa ja
ja saattaa .tuotannon välikappaleet
yhteiseen omistukseen. Keskinäisen
avun pitää tulla ristiriitojen ja ah­neuden
tilalle. Se olisi kommunis­mia
tuotannossa. Ja se merkitsee
parempia koteja, terveempiä ihmisiä,
vapaampaa elämää ja kaikkien pa­rasta,
eikä ainoastaan yhden luokah
parasta.
, Edelleen syytetään kommunisteja
nykyisten laitosten ja lain ja jär­jestyksen
hävittäjiksi. Näin sano­taan
kommunisteista sentähden, et­tä
he vaativat, että yhteiskunnallis­ten
laitosten tulee palvella kansaa,
eikä kansan näitä laitoksia.
Kommunistit selittävät, että omis­tava
luokka käyttää yhteiskunnalli­sia
laitoksia omieii etujiehsa'mukai­sesti
ja pitääkseen työväenluokkaa
kontrollissaan. Ainoat yhteiskun­nalliset
Mtokset, jotka kommunistit
tuhnus:tavat, ovat niitä, ^ mitkä pal­velevat
työväenluokan tarpeita. He
kehottavat työläisiä tukemaan ja
yahvistainaan niitä, jotta ne olisivat
mahdollisimman voimakkaita taiste­lussa
kapitalistisia valtiaita vastaan.
Kommunistit selittävät, että kapi­talistiset
lait saattavat aikaan vain
epäjärjestystä ja vaativat työväen­luokan
lakeja niiden tilalle. 1
fidelleen selii3,tään, että kommu­nistit
haluavat hävittää uskonnon ja
^ttä he ovat uskqnnon halveksijoita.
Tämä Byyt(5s: oh^ johtunut siitä, että
he selittävät uskonnon muodostu­neen'
vissinlaiseksi ajatusjärjestel-raäksi
1 ja' on se myöhemmin muo­dostunut
kaikilla kansoilla tavaksi,
miten pieni pappislubkka järjesti
sen omaksi hyödykseen ja mitenkä
sen -eli h€ilppoa '"frlämää tietämättö».
myyden ja pelon kustannuksella. He
selittävät, Jniten uskonto on -risti­riidassa
edistyneen tiedon tuloksien
ja saavutuksien, kanssa. Ja miten­kä
uskonto pitää kahleissa nykyai­kaisten
oppien levenemistä ja saat­taa
niiden levittäjät syytettyjen pen­kille.
. '
Kommunisteja syytetään ^ rikolli­siksi
senvuoksi, että he. harrastavat
tietoisuuden levittämistä ja tietä­mättömyyden
poistamista, koko ih
miskunnan hyödyksi. •„^'-
Muiden syytösten johdosta -voi­daan
asettaa, kysymys: Kuka he­kumoi
enepimän veressä; kuin nykyi­nen
kapitalistinen yallassaoJleva luok­ka?
Kuka On vastuunalainen suur­sodassa
menetetyistä yli kymmenes
tä miljoonasta nuoresta ihmiselä­mästä?
Työläisten vallankumous
Venäjällä eJ aiheuttanut kuin kyn­nen
verran verta siiherf verrattuna.
Ja ne, jotka kärsivät, olivat rikkai­ta,
jotka vehkeili vät työläisten val­lankumousta
vastaan.,\
•Neuvosto-Venäjä, .maa, ^oka kul­kee
joutuisasti kb^mpnismia kohti,
osottaa mitättömäksi omistavan luo-
"ican saiiomalehdistön jä julkaisujen
valheet kommunismista.
Siinä maassa ovat lapset yhteis­kunnan
tärkein huolehdittava. Nai-set;^-
ovat ,tasä-arvoisia miesteh kans­sa.
Prostitutsioni, tuo yhteiskun­nallinen
^he on kielletty. Omai
suiis on säilytetty ja annettu tar­vitsevien
"työläisten kajottavaksi.
Puolueen virallisia
tiedonantoja
Puoluetoimitsijäin
arvostelu
Väi&n aikaa sen jälkeen, kun tov.
A.-T. Hill puhui Sudburyssa, Ont,
julkastiin "Vapaudessa"' "Kirves­varren"
allekirjottama kirjotus, jos­sa
arvosteltiin Hillin puhetta,'jonka
aiheena oli "uudelleen järjestäminen
ja yleinen puoluetoiminta," '
Vaikka puolueen toimeenpaneval­la
keskuskomitealla ei ole halua mil­lään
tavalla rajottaa puoluetoimit­si
jäin työn arvostelua ja keskus^
lua sen suhteen, niin me tahdomme
kuitenkin huomauttaa, että sen esit»'
tämiselle löjrtsry puolueessa muita
teitä, kuin puoluelehdrstö, jota ei
aina voida pitää parhaana välinee­nä
tällaisen arvostelun julkituomi­selle.
Valitettavasti katsoi "Vapaus" so­pivaksi
julkasta "Kirvesvarren" kir-jotulssen.
Toimeenpaneva keskusko­mitea
s^äätti, että tässä suhteessa
tehtiin virhe. Nyt on tov. Hill lä­hettänyt
pitkähkön vastauksen "Va­paudessa"
julkastavaksi. Eräät toi­setkin
toverit ovat ilmaisseet halun­sa
ottaa osaa tähän keskusteluun,
mikä ei näytä' muodostuvan mielipi­teitten
vaihdoksi, jolla olisi- jotakin
poliittista merkitystä, vaan väitte­lyksi
siitä, tulisiko puoluelehdistos-sä
käsitellä puolueen järjestäjäin
kykyjä ja toimintaa vai ei.
Poliittinen komitea on päättänyt,
että ei olisi mitään hyötyä keskus­telun
alkamisesta lehdessä tästä ky­symyksestä.
Toveri Hiilille ja "Vapaudelle"
on ilmotettii tästä päätöksestä.
•Muut puoluejäsenet voivat ottaa tä^
mäh' hiSomioon..
Toveri Hill kiertää lännellä ja
kaikkia tovereita pyydetään toinii-maan
hänen puhetitaisuuKisiensa ja
matkansa 'onnistumiseksi^ Toveri
Hiilillä On ' tovereille^. > paljo tärkeää
saflottävaa,^ ja paras ja oikea paikka
keskustelulle on häneh puhetilai­suuksissaan.
'/
Jack Macltenald,
; yleissihteeri.
vansat W. W.-n kannattajia v
ta hekaaa ei.-ät pidä v ^ ^ " '
naan kuulua anioon. ^^^^^^aaie.
Nyt kun asian tilanne ovv^
trnyt riUe asteeUe. e ^ L
of Canada on tnUut johtava' ^
nistiseksi liikkeeksi ^ ^ | ? ^
den alalla C a n a d a s s a T S ^
tariossakm kuulua jo suamt^
miesjoukot siihen, niin j o j 2 . : t^
laisen on velvollisuus ySvT^^'**
työalansa unioon. eikä eJL
toU^toisia. SUläyhten^^^
tettyna vomiana voimme
pahimmatkin esteet,
tyneeriä voitnana
«nevoitta^
yhtenä jäijes.
' ^ ä . ^ ^ Ä ^ . a ^ ^ ^ * ^
nj^ elämme. Olkoon sotabuX,r
että. kaikki metsäteollisuud^^'
kenteJevät sataprosenttisesti jäS"
tymään niin silloin on nieillä S
vvoarsntiaaa n. käsissämme mets•ä paro'^oJSa*
L e o i u i r d "Mäki saapui perheineen '
tenne^ort Arthuriin. Hän toi
tenne Sault^ Ste. Mariesta.
Maki on hyvin tunnettu Sauli StP^
Marien ympäristöillä, sillä hän on'
asunut siellä pitkän aikaa, ja mml
muassa ollut aika-ajottain po!i«ati.
toksen palvelakseisa
Laivamies pato»' laiturilta ja hnk
kui. Clyde E. Stit. 37 ^-uoden vanl
ha yksinäinen mies putosi järveen
laiturilta, ollessaan irrottamassa laj,
vaköysiä pimeässä. Ruumis löyfet.
tiin noin viisi tuntia jälkeen tapa-
.turman. Vainaja oli kotoisin Swiss,
dalesta, Pennsylvania, jossa hänellä
on • täti.
. T u l i p a l o . T. k. 20 päivän illalla
paloi poroksi talo no. 97 Brent St
Talossa ei ollut ketään kotona tnlen
syttyessä. Palokunta päästyään pai-kalle,
ei voinut enää sammuttaa toi.
ta ennenkuin talo oli kokonaan tu­houtunut
Tulen otaksutaan saaneen
alkunsa liiaksi lämmitetystä uunista.
Omaisuus oli osaksi vakuutettu,
Taaaen viinamnyynnitta sakotet-^
tuja. Williamin puolella oli maa-kuntapoliisi
löytänyt erään - lesken
asunnolta 5,000 'dollarin arvosta
väkijuomia, 1921 valmistettua ai­netta.
Leski on väittänyt aineet
kuuluyän,jollekin toiselle joukkneel-le.
Siitä huolimatta sakotettiin han­ti
» 3Q0 dollarilla ja kuluilla. Viina
oli säilytettynä jossakin yläkerran
huoneessa.
Rairista pois epäilykset j a liity
. KommanistipnoIuees^eB
— - «Puhdas kwis£^ tyovaestoävpettävan ii-heraalin
valheellinen .lause-- Historia tuntee porvarilli­sen
kansanvalifan, joW- i i O ^ tilaile sekä
proletaarisen kamanVaHat^-^fo^ lule^^ porirarillisen ti­kalle.
;-^^Lemtt.----- :^s.:v^;i--;>:---'- ^ ^.
^t^^^Shkin syy; iniksi
j a Heddan kannattinjänsa näkevät
tarpeelliseksi tehdä " kommunisteja
vastaan muita syytöksiä; jotka saat­taisivat
köyhätkin Vihaamaan riiita,
jotka taistelevat Icöyhien —'Jtyo-vaenluokän
— puolesta. Täi^aä' se^
Uttää, miksi kaikki mahdolliset ri­kokset
aorinson-alla asetetaan kom-mnnisUe
» harteillft' - Rikkaat tietSi
On luohhbllista,..että .ne, jotka
.kärsivät yhteiskunnallisten olojen
'muuttamisesta vihaavat niitä, jotka
teeskentelevät seh saavuttamiseksi.
Mutta nuden,/jotka hyötyvät siitä
^slee kannattaa niitä, jotka työsken-t^
evät yhteiskunnallisten olojen
r;;:^ muuttamiseksi.' ' • ^
... Jois-työväeriiuol^an. naiset,ovat; jm-jsyneet
ikiiijuuteen, alhaisin, palkkoi­hin,
työnsaannin- ejpävarmuuteen,'
yiteiskuhnallisiin" epäVohtHn, ios he
tod^a vihaavat prostitutdjmia -ja
muita IsmänpsAvaisdä yhteiski)nhäl-lis^
a,paheita, äiih^^idan tulee työs^
'Seimena nii^eh j^i^miseksi ja; .toi-
'^msekä^jiSäfeen^ia
Kommiinistipuolueeh
piihujän ja järjestäjän
Ä^T^Htflin hm
olijelina
J o u l u k u u l l a : -
T^horhild ja Smoky Lake,
Espeth, Alta. ...t.................... 7— 8
•Eckville, Altai . . . ; . . . . . . . . ,9—-10
Codner, Alta. ................................11
Trochu, Alta.v ....„..14-^l5
Bowie,T B:/ C. ..17—18
Salmon Arm, .Bv C. .,..,,.......19
White lÄke, B. C. 20
Mara, B. C. ....21
Sieampus, 6.' C. .i22
Canmore, Alta. ....................23—24
Barons, Alta. ............26—27
Coleman^ Alta. 28
Manyberries, Alta. .!.';..............^.,...30
Nummoia, Sask 31
Tammik. 1
Osastojen toivotaan...tekevän par^
haansa, puhe-^ ja kokoustilaisuuksien
onnistumiseksi.; Toveri Hill tulee
selittäniään tärkeitä uudelleenjär-jestämiskysymyksiä,
^ joiden oikein
ymmärtäminen on ysuuresta merki­tyksestä
jokaiselle puoluejäsenelle.
Samalla kertaa, on jokaisen osas­ton
velvollisuus kykyjensä mukaan
Snurpuhdistnksessa, joka tapahtui
samaan aikaan sekä Winianiin että
Arthurin puolellay olivat tuomiotkin
samai^aisia.- Useait joiden asia on •
jo päättynyt saivat 200 dollaria sak­koa
ja kuukauden vankilaa. Vaikka'
tätä puhdistusta oltiin tekevinään,
^•niih se ei. suurestikaan vaikuttanut,'
sillä pääpaikat jäivät vieläkin ka­joamatta,
koska viina virtaa samas^
sa määrin,/kuin sitä rirtasL ennfiij
/'puhdistustakin".
Ensi vuoden kalenterit ja joulu->
lehdet ovat saapuneet Vapauden
Port. Arthurin kirjakauppaan. Jo­kainen.
kaupungrissa käydessään muis-'
iaa poiketa sisälle hakemassa ne it- •
selleen. Myös ne, jotka ovat tilan­neet
joulukortteja, ja joiden osote.
dn kirjakauppaan, voivat käydä ha­kemassa
korttejaan, tai ilmottaa, äl-lä
täällä jon paljo kortteja, joita «1
• ole yoitu lähettää, kun ei ole osotet-ta
tiedossa. — J.
avustaa toveri Hillin matkaa aineel
lisesti iltamien ja fcölehtieö avulla.
Järjestäjä-toimikunnan puolesta,
ÄLP. HÄUTAMÄiki
L . W. |. V. of Canadan toiminta<
Icomitean kokouksessa oli, uhilta de-likeiteiltä
raportteja, joissa jokaises­sa
todettiin uhiomme eteenpäin me­no.
Uusia; jäseniä oli yhtynyt huo­mattava
määrä vajaan Icnukaijiiden
kuluessa.'' ^iäiöppädelikeittien ra­porteissa,
kiivi ilmi, että niitä epä^;
kohtia mitä nykyään on kämppäin
palkka- ja k^dssa ~-miiussa^ iö^^^
teitea, olisi- helppo korjata, jos mie­het.
olisiVat.rkaikki järjest^eitä ja
yhteidh vbindn aja^TO
aensa läpi. " Useat rapö^i^^ myös
totesivat, etta' ei Kämpillä i r t ^^
sanottavasti taiiiaa muita tafoudellir
JÄSti järjestiaytyneit^ kuin yllänimi-tjBtyn
union jäseniä tapw jo laa­jasti.,
t Wi ? W ^ ^ i M ^ p g ( ^
unip-osaston jäsenkortteja i •'iäay
enää -kuin: jöUaih '^harvid^
ieB^rsia::;o^n;;:3btKa~ mö^t-^^*!^
Eri
R O S E GROVE, ONT.
Menneitä aikoja. Marraak. 21 p.
iltana oli toiminnan komitean toi--
meenpaneva illanvietto osaston ta-loUa.
Illan ohjelma alettiin yhtöS»
laululla.' Seurasi puhe tov. HeU-niltä.
Hän selvitti mitä on sosia­lidemokratia,
mitä on kommunismi
ja mitä se ei ole. Hän teki pie­nen
silmäyksen Venäjän nousevaan
kansaan ja sen toiminnan kasva- ^
tustyöstä. Hän.-selosti millätavaDa
työläisten on suhtauduttava L. W.
r; U. of; C:hin, ollaksensa periaat­teellinen
kommunisti, eikä vain kot-tihkantaja.
Puhe oli erittäin help­potajuinen
ja sujuva. Ehkä jokai­nen
kuulija tuli ymmärtäneeksi^^
kuinka periaatteellinen kommunisti,
yoi ^käytännöllisessä jokapäiväisessä ,
elämääkään jo toteuttaa komipunis-mia,
huolimatta siitä, vaikka daa.-.
kili porvarillisessa yhteiskunnassa.
Väkeä oli' runsaasti puhe oh
jännit^vää kuulla, eikä kuulijakm^ <
ta "haukotellut". Puheesta päät­täen
ei tov. Helin ole erehtynyt
muukalaisen^nimen taakse, vaan
hän on mies, jonka periaatteitakin
on lähtenyt selvittämään.
•Seurasi keveämpäa-ohjelmaa,.jo^^
ka ,jälkefea-tov. Antti Salini Sooth
Porcupmesta piti myös ariallisen
puheen tämän päivän polttaviminis-takysymyfeistä.
Millä tayalla,kom­munistien;
on^ suhtaiuduttava järjcs-tänustyöhSn
saavuttaaksemme P^. -
kemmin tehtävämme huippökoh^'^ .
joka t a p mantereella on niin "Ja-, ^
kapajulla.'' - - i -
rSefe^- pietti TmKaika, jonka
keeö • tov^ -HeHn- vielä puhui ^
ankarasta' velttoudesta:; joka j?se-/>
^Stöffiäinöe vielä ; vallitsee y. m.