Vapaus, December 23, 1967

              r
W 2
Lauantai, jouliik. 23 p. — Saturday,-Dee. 23, 1967 2300 jji^ROS'"^^
VAPAUS VANGIN VETpQMUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY)
(BDITÖRt W . EKUUND
!
1
(
Establlshed Nov. 6. 1917
M A N A G E R : B.. S U K S I
T E L E P H O N ! ! : P F F I p E A N D EpfTjDRI^I. |B74-4264
Publlshed thrioe we^](ly: Tuesdays, Th^u^ Saturdays by Vapaus
iPubllshlQS CöV Limitä 100-102 Elm St. Weat, Sudbury, Ontario. Canada.
' ^ Mailing addrees: Box 69
f . Ad1«rt)sbig » t f s uiXHi applicatlon, translatlon free of cbarge.
t Authorlzed second cla^s mail by,.tbe Post Office I>eipartinent, Ottava,
: and~f<är payment or postage ^ caj^ 1Ä -
CANADIANLÄNGUAGEfPRESSf m CLUB'
TILAUSHINl^AT:
Oanadassa: 1 T k : $10.00. 6 ^ $ 5 iB USA:n:
3UC.S-0P Suomeen:
ivk.$u.oo.eU:e&.76
1 v k . 11.50. 6 kk, 6.25
Toisin kuin Canadan anmattiylidistysli^
pitäen melko yksim^disesti tuomiimult l^^dysvaltain hyökkäy?-
(. sodan pienen Vietnamin vaipaiuttarakastavaa kansaa vastaan,
Yhdysvaltain aramattiyhdisjysliitton körikein johto, on eräitä
harvoja kunnioitettavia- poiildceuksia luibuunolitamatta) "loista­nut
poissololla" valtavasi kansanliikOcedksi kehittyneestä rau-hantoiminnaSta.
,
ArvosttellenAFL-GIO:n johtajan George Meatnyn sotakiih-kpikiaj
jä kiittäen monen yhdysvaitalaisikixkon afktiivista osal-lisiumista
rauhantyöhön,, eräs Yhdysvaltain suxxmalainen sa­noi
lehtemme-edu^tajaUe Tctontossa v i i ^ kesänä pidetyissä
suurjuhlissamme, jotta "suricea tosiasia on, että maamme kir­kot
osallisjtuvat aktiivisemmin kuin amanattiybdistysliike rau-hantoimintaan".
Täiinä esiterttiin taikoituksellisti yli-Vähe!kiByen
Yhdysvaltain työväenliikkeen rauhantoimintaa, sillä vadkka mr
Meany onkin ikerännyt miltei kaikki komenJtosillat kontrollin­sa,
hän ei ote kuitenkaan sama kuin monimiljoonainen am-niaittiyihdistysliike,
minbä jäsenet ovat- Yhdyisvalloissalkin toi-^
mineöt rauhanasian hyväksi. Mutta "yirallinen" ammattiyh-dikysliike
sellaisena kun ääriorkeistplainen sotakiihJkoili-ja mir
Me^y on saanut miltei yksinään edustaa, on valitettavasti
kyllä pysynyt kauempana kuin ikäden ulottuman päässä rau-hanliiltkeestä.
Nyt on kuitenkin tapahtumit tuntuva ja hyvin näkyvä
käännös parempaan. Mr Meany ja hänen liehittelijänsä eivät
ale muuttuneet. Maatta kymmeniä ja satoja hubmattavia afm-mattiyhdistysliilklkeen
johltomiehiä puhuu jo avoimesti sekä
valtiovallan että mr Meanyn viihoja uhmaten Vietnamin sotaa
vastaan ja rauhanasian puolesta. ,
Tässä yhteydessä kiintyy huomio viime marraskuussa Chi­cagossa
pidettyyn ammattiyhdistysliikkeen rauhankokoukseen
n^ikä tunnet^^n "Nationafl Labor Leadership Assembly for
Peace"-nimeilä.
Uutistietojen muikaan mainittuun kokoukseen osallistui 523
ammattiyhdistysmiestä 50:sta kansainvälisestä ammattiyhdis-tysliitosta,
ollen se alallaan suurin ja edustavin kokous Yhdys­valtain
työväenliikkeen historiassa.
Käiksi päivää kestäneen kokouksen jälkeen tämä kansan­kokous
julisti Vietnamin "moraalittoman" taistelun sodaksi,
mikä.loukkaa maamme parhaita etuja" ja selitti "ettei ole mi­tään
oikeutusta attnerikkalaispoikien kalliitten henkien uhraa­miselle
ja vietnaimilaisten miesten, naisten ja lasten suurunit-taiselle
tuhoamiselle."
Monet puhujat viittasivat kokouksessa käyttämiensä pu­heenvuorojen
yhteydessä siihen, että joitakin kunniojtettavia
poilkkeustatpauksia lukuunottamatta, ammattiyhdistysliikkeen
johtajat ovat olleet pois niiden amerikkalaisten riveistä, jotka
ovat vaaltineet Vietnamin sodan lopettamisia, ja että vissit
AFL-CIOm johtajat lukeutuvat pahimpien sotahaukfcojen
joukkoon.
Mainittakoon, että tähän kokoukseen osallistuneiden joh­tohenkilöiden
joukossa oli Patrie Gorman, Amalgamaited Meat-cutters
Unionista; presidentti Harry Bridges, International
Longshoreman's and Warehousemen's Unionista; AI Hartung.
IWA:n enttinen presidentti; Amalgamated Clothing WoPkersin
sihteeri-rahastonhoitaja FrankHosenbloom; United Auto Wor-kersin
sihteeri-rahastonhoitaja Emil Mazel ijne.
Kokouksesta vahtttiin komitea, jonka tehtävänä on jatkaa
sotavastaista toimintaa erikoisesti ammattiyhdistysväen pii^
reissä. Merldllepantavaa myös on, että tähän toiminnan komi­teaan
tuli valituksi Yhdysvaltain ammattiyhdistysliikettä laa­jalla
pohjalla edustavia henlkilöitä.
Puhuessaan mainitussa Chicagon kokouksessa tri Martin
Luther King huomioi myös sen, että' Yhdysvaltain almmatti-yhdistysliikkeen
johtopiirit ovat pysytelleet erossa rauhantoi-minnasta
mikä vaatii Vietnamin sodan lopettamista. "Tämä
äänen poissa oleminen on ollut sitäkin traagisempaa", sanoi
tri Kingi "siksi kun se voisi painaa vaa'an kielen rauhan puo­lelle."
Juuri tästä on kysymys. Yhdysvalloissa on paljon kun­nioitettavia
rauhanpuolustajia ja laajakantoista toimintaa US-A:
n hyökkäyssoitaa vastaan Vietnamissa. Tähän rauhantoimin-taan
osallistuu opötustyön tekijöitä, tunnettuja taiteilijoita,
tiedemiehiä ja ennenkaikkea opiskelevaa nuorisoa sekä kirk­koja
ja muita piirejä. Ilolla on todettava myös se, öttä itämä
rauh^toiminta Vietnamin sotaa valataan on rajan eteläpuo­lella
jatkuvasti voimistuniuit ja laajentunut. Sen heikkoutena
on kuitenifcdn ollut ammattiyhdistysliiklkeen sivussa pysymi­nen.
Mutta nyt näyttää tulevan käännös parempaan ja sitä
tervöhditään erikoisela lämmöllä, sillä juuri työväenliike voi
suuren joukflslovpimansa avulla antaa er&oisen tärkeän panok­sen
rauhanasian hyväksi.
2,800 kreikkalaista poliittista:
yankia joita pidetään vangittui*
p§ .l9^s|^ ^arella; on lähettäny^
vankilasta kirjeen, jossa vedotaan
maaihnan y l ^ l ^ n mielipiteeseen.
l ^ j e päättyy seuraaviin esityk-sUn;
",!'P(4astakjiui meidät rikoUi.
seq juQitan Hsistä! Vaatikaa, että
meidät^ t^eti vapautenaan! Tehkää
kaik)^ yall^ssaniije oleva demokra­tian
ja parlalmf^tarisminv palau^'
tamiseksi krejilikaan!'
Kirje kokqnaisujudessaan kuu-luu'seuraavasti:
Olemme oUeet y l i ikmusi kuukaut­ta
l|<ar^tieittj^ J^^cosjin ^^ajl^jto^aa;
relle: On' kiiliJinUt ikmisi ^ i J % u t t^
siitä, kuiidltetatiniri tunkeutui maa-'
liamme • j a iknteiibiimjne. Kuten H^t-leur
seifcin «gjury^i^-
hin. Se on polkenut maahan ihmis-ojikmctet
i a imaaijHne i>erustuslain.
Se Joujci^iiimit k^ilkltda lain j a o i ­keuden
periaatteita. .
Esittämättä syytteitä tai ottamat-
<ta huomioon muita muodollisuuk­sia
se on aseistetun väkivallanteki­jäin
kyynisyydeliä polkenut kotien
ja perheiden kosflcemattomuiuden pe­riaatteen
ja pidättänyt monia'tu-hanisia
kansalaisia. Se on pidättänyt
sairaita, vanhuifcsia i a naisia, se on
riistänyt lapset äitien rinnioitta ja
osoittanut pelonlyömille teini-ikäi­sille,
että perheen j a kodin pyhyyttä
:ei tacvijtse llcuinnioittaa, ett^ k u k a
sotilas !tabansa voi ihäipäis;tä onnelli­sen
kodin j a tuihota arvdlfkaan hen­kilökohtaisen
vapauden."
SItVISTYSTÄ
E r i maissa ymmärretään sivis­tyskin
monessa eri muodossa, jotka
eivät missään suhteessa vastaa va­paan
maaUmain tavojitt^ta.
Raha on saatava sellaiseen käyt­töön,
että säUä voidaan orjuuttaa
köyhälistöä aivan rajattotmasti ja
sen varjolla saa murhata ihmisiä
mielen määrin j«(ko kotona tai mis­sä
vaan omistava luokka katsoo sen
tarpeelliseksi. Eikä siilä ole mitään
väliä keitä murhataan kunhan vaan
siitä on tuJ^oja niille, jotka eivät
ennestäänkään ole Udoijen puuttees-sa.-'-'
Vaikka sanotaankin, ettei voima
kuA^ia palvele, niin nykyaika osoit­taa
sen olevan kaikkea perää vaille.
Täällä painavien dollarien )naassa
yritetään saada kaikki mahdolli­set
maat ja valtiot kumartamaan näi
.tä kuivia, haluavatpa he itse sitä
tai ei.
Jospa edes työläiset työskenteli­sivät
oman j a toistensa vapauden
puolesta, niin rauhan puolustajilla
olisi toiveita turlian ja kaikille t a ­vallisille
ihmisille vanhingoUisen so­dan
loppumisesta. Mutta h i in kauan
kun elämme pimeydessä j a omis­tavan
luokan pelinappuloina, on
meillä hyvin heikot toiveet vapau­desta.
Suurin osa ihmisislä tekee työtä
omien haaveidensa loi/kistamiseksi.
Miksi he tekevät niin? Siksi k u n
he elävät omistavan luokan neuvo­j
en mukaan. Emme näe sitä eroa
omien yksilöpyyteittemme välistä.
Vaikka koetamme selittää omaa
kantaamme j a yhteistyön hyviä etu­ja,
n i i n käytännössä emme itsekään
niitä noudata. Moitimme kanssaih­misiämme
saamaftitomuudesta, kateu
desta ja muusta, vaikka itse näy-tämmekin
heille esimerkkiä.
Kirjoituksissa näemme aina so­taisen
sanan 'taistelu,", joka pitäisi
ensimmäiseksi karsia rauhallisten
sanojen joukosta. Luemme lehdis­tä:
"taisteleme rauhan puolesta . . . "
Sodalla ei koskaan saa pysyvää rau­haa,
vaan teemme työtä rauhan hy­väksi
— emme taistele. Sotaisten
Sanojen karsiminenkin rauhan
asian yhteydessä olisi pieni aslcel
rauhaa kohti.
— Jussi.
ette itse varmastkaan sitä tar­koita.
Ulkopolitiikifcamme avainsana
on luottaönus. Luottamus onar-öjatuikset,
mutta sanon selvästi
Harkitkaa ennen kuin puhutte
ulkopolitiikasta ja arvostelette
\ y 1 • _ j •! •! . Suomen ulköpoliitiilkkaa^ !miet-
Viroiainen sodan ihailusta tikää tarkoin mitä puhutteja
Puhuessaan viikko sitten keskiviikikcaia Suomen talouspo- miten puhutte, l^öoska puhees-
-iiit^isista kysymyksiltä, eduskunnan puhemies Johannes Virb- sanne itse herätältte hyyin hel-laiaen
antoi-myös "sodan ihailijoille" hyvin aijankohtaisia neu- posti epäluuloja silloinkin, kun
voja sanomalla mm.: ^
— Paasikivi sanoi aikoinaan, ettei pienellä kansalla voi
ollakaan muuta politiikkaa kuin ulkopolitiilkfcaia, ja että Suo­men
ulkopolitiikan tärkein ja oikeastaan oinoa ongelma on
sullite^miine naapurimaahamme Neuvostoliittoon. Qlemme so- vokkainta pääpmaa siinä levot-d
^ jälkeen päässeet näiden suhteiden kehitylksessä hyviin t u r tomassa maailmassa, missä
lobsiin, mutta kun seuraa keskustelua näistä asioista, havaitsee Suomen kansa joutuu elämään
helposti, että ulkopoliittinen kypsyys ja harkinta on yhä vali- idän ja lännen voim^enlttien
tettavan vähäistä. (Jumalalle kiitos elttei täkäläisten "sääskien leiidkausvyöhykköessä, maail-ääni'kuuluu"
rajojen yli "taivaaseen kuulumisesta" puhumat- man maihtavimiman sosialistisen
takaan r— V.) Puhutaan ja esiinnytään kuin mahtavan suur- valtion rajanaapurina . . . Mit$
vallan edustajat, puhutaan sodista taivalla, joka naapurin on suurempi liiottiönus, sitä suu-helppo-
tulkita väärin ja tehdään kevyesti ehdotuksia raj6jen rempi toimintavapaus; mitä
tarkistuksista vaikka tiedetään, että rajoja ei mujuteta ilman vähemmän meihin luoteitaan ja
sotaa. , , mitä enemmän epäillään, sitä
Minua varmaan täälläkin syytetään, että tahd;pn herättää pienempi on pienen Suomen
epäilyjä joitakin suomalaisia kohtaan. Torjun jyrkästi tällaiset likkvmiavapaus . . . "
Ensimaniälset kauhuin päivät joo-
(duimme «»liemaaa tilapäisiksi
8i> muutetuÄ uriieiiukentillä, joissa
veitsi j a k i v M r i säännöstelivät van-
Hiem hengityltä. TäHaiseMa leirillä
p ^ ^ ^ t t ^ ift^^oitis Elis. Sitten
nifei.#.t'tetettita kuiin kaiga sotalai­voihin
j a kiiilijetettiin Jaro&«aarellä
Jylhälle j a tuuliselle kalliosaarelle,
(jonka sotilasjuntta o l i valinnut kar-koluispaika^
cs^mine.^^ TäSjilä olemme
plleet huhtiilcuiua 26. päiväsitä läh-tien.
LuiodoUa kohoaa vamkilairaken-nus,
jossa aikaisemimimkin o n k i u -
saittu poliittisia vankeja vuosikau­sia.
Samaan yanikiselliin on nyt
sijöiteiMu 110—^112 henkilöä. Ne,
ijotka eivät ole mahtuneet vanki­laan
tilanpuiuiMeen takia, joutuvat
viettämään päivänsä ja yönsä t e l -
toiissa ilman armoilla ainoana seu­ranaan
^cäärmeet j a skorpionit.
Laiva tuo ruokaa Syrofcsesta ja
Pii-aeuksesta saamme vettä; Mutta
usein Jaiva 'jää tuiemaitta. Ainoa
yhteytemme omaisiin .ovat ne kolme
kirjettä kuukaudessa, jotka meillä
on oikeus lähettää. Päivät pääksy­tysten
saamme kuulla kovaäänisis­tä":
"Hajottakaa kaikki puolueet.
Lopettakaa politikoiminen. Luopu­kaa
kansalaisuudesta." Tämä on sen
"kansallisen" kasvatuksen sisältö,
jonka kohteita olemme. Tätä ovat
diktatuuriministerit Pattakos ja
Totomis vaatineet meiltä vierailles­saan
täällä. Tätä vaatii leirin johto
tui^vautuessaan natsismin henije.^^sä
kaikkiin mahdollisiin rajoituksiin ja
"säännöksiin" meitä vastaan.
Y l i TOATUOtiaita, tubenkuloosia sair
raatavia, naisia ia lapsia kehotetaan
allekii-joittamaan "lausunto!'. Jo.^
näin tekevät, he pääsevät pois saa­relta.
Muutoin kuolette kaikki J a -
rcikseMe, kuten vankitoverinne Ata-nasopoulos,
sanoi ministeri Toto­mis.-
•:•
Tällaista on niiden 2800 elämä,
jotka pidätettiin "ennakkoestävässä
taikoiluksessä" kuusi kuuikautta 3il
ten..
Vetoamme teihin, maailman ylei­seen
mielipiteeseen, asianomaisiin
YK-elimiin, USA:han, hallituksiin
ja parlamentteihin kaikissa maissa,
usikonnollisiin, poliittisiin, yhleLs-kunnallisiin
j a edistyksellisiin jär-
.je .töihin.__ Ilmaisemme lämpimän
kiito!li3Uutemme siitä solidaarisuu-des''
a, iota olette osoittaneet meille.
Vetoamme teihin uudelleen: ^
Pelastakaa mieidät rikoliisen"
juntan käsistä! Vaatiliaa. että
meidät heti vapautetaan! Tehkää
kaikki vallassanne oleva dcfmo-kratian
ja parlamentarismin pa- .
lauttamiseksi Kreikkaan!
Taisteluja jatkuu
K a i r o . K i i v a a t taistelut tasa­valtalaisten
ja kuningasmielisten yä
Iillä Jem£iniia pääkaiqpungin Sanaan
ynjpäirktössä, sanottiin- Kairoon
sunnuntain vastaisena yönä saapii-n-
eissa tiedotuksdssa, v
Arabimaiden itlkomiimsterikolfcouk
seen osallistuvaa Jemenin vaUuus-kuntaa
lähellä olevat piirit sanoi-vart)
Kairossa, että tasavaltalaiset
joukot ovatj heimnsotureiden tuke­mina
tehneet hyökkäylksen "palkka­sotureita
ja kapinaliisia heimoja"
vastaan. Lähteet myönsivät kuiten-iun,
että IkunlngasiQiieliseit ovat p i i -
Tittäneet osia pääkaupungista.
Lähteet saaoivat edeHeeen,^ että
kuningasmieliset ovat 'esittäneei jö
koilmanneen kerran antautumisvaa-timuksen
Sanaan puolustajille. Tär
mä meritilsee lähteiden mukaan
"sitä,: etteivät kuningaemieliset' ble
onnistuneet tunikeuiumaan kaupun­k
i i n .
Dmitri Gudikov:
Budapestissa jäiijestetääa helini-kuussia
1968 ikioiomituusti^ j a työ­väenpuolueiden
neuvotteleva ko­kous.
Tarkoituksena on vaihtaa aja­tuksia
Sqoqnmuni^ jk työväen-puijj^^
idien kansainvälisen neu.vot-t^
jtulkcicpuks^ jkMlekutsumisesta.
Tämän tapahtuman merkitystä voi­daan
tuskin yliarvioida. Sitä odote­taan
kaikkialla,, siitä on kirjoitettu
Jo pailjÖni ni&i ko^uhunistisi^'^.!^
pprvarillisd»aWn l e ^ ' • ''
Kansaiavvälisen neuvottelukokouk­sen
tärkeys j a kiirep-Uisyys perus­tellaan
tiedoaanaä^. jor^a rä<Uo-
,?isemat" j a uiyitiatoimistot ovat vä-liittäneet
maailmaiUa. Njsuvotteluko-ikous
kutsutaan koolle kommunisti­sen
Uikkeeh''yhteiuiisyyden-lujitta­miseksi
sekä kaikkien sosialististen
ja demokraattisten voimien liittä-
MERKKIPAIVJi^ BONNISSA
NATO perUBltaa nopean
laivaston Atlantille
Bryssel. — NATOn puolUstusmi-ui?
itertt hyväksyivät viime viikolla
suunnitelman pysyvän ja erittäin
liikkUimiskykyisen laivaston perusta­miseksi
Atlantille, sanoi muuan
NATOn virkailija.
Tämä osasto koostuu aluksi Y h ­dysvaltain,
Englannin, Hollannin ja
Canadan laivastojen voimavaroista,
muilta sitä laajennetaan myöhem­min.
Laivasto, jonka nimeksi tulee
Standing NavalForce, Atlantic koos
tuu aluksi piehestä määrästä hävit­täjä-
tyyppisiä aluksia.
Laivaston perustamishankkeita te­hostettiin
äskettäin kun Neuvosto­liitto
oli vahvistanut Välimeren-lai-vastoaan.
Neuvostoliitto kehittelee
parhaillaan uusia liikkumiskykyisiä
osastoja, joiden vaikutus ulottuu jo­ka
puolelle maailmaa, sanoi NATOn
pääsihteeri Manlio Brosio.
Bonnissa on merkkipäivä: kristil-lis-
demoki-aateista ja sosialidemo­kraateista
koostuva suuren koalition
hallflus on toiminut vuoden. Merk­kipäivää
vieifcetään kaikessa hiljai'-
suudessa. Sanomalehtien sävy liik­kuu
mollissa.
Suuren koalition kuherruskuukau­si
oli täynnä kauniita sanoja uudes;-
ta idänpolitiikasta, jonka oli määrä
normalisoida suhteet Euroopan so--
?ialistisiin maihin. Nämä puheet he­rättivät
Länsi-Saksan joissakin kan-salaispiirels.
sä toiveita Länsi-Saksan
ulkopoliittisen l i n j an muutUimise.sta
KuVitelnjat eivät kestäneet kauan.
Bonnin hallituksen poliittinen linja
oli ennallaan. Sillä ei ole mitään
tekemistä kansainvälisen jännityk­sen
lieventäisen j a Euroopan turr
vallisuuden lujittamisen kanssa. K i e -
.singerin hallitus on pitänyt edeltä­jänsä
asemat kysymyksessä Euroo­pan
nykyisien rajojen tunnustami-
«'esta. Suuren koalition hallitus kiel­täytyi
tunniirtamasta kahden Saksan
valt'.on olemassaoloa, suvereenia
Saksan demokraattista tasavaltaa. ^
Euroopan sosialistiset maat ovat
suhtautuneet Bonnin "uuteen" idän
politiikkaan sen ansaitsemalla taval­la,
ts. poliit:isena vahingontekoyri-tvksenä
sosialistisia maita vastaan.
Kiesjigerin halliluksen idänpolilii-ka~^
on~antanut aiheen länsisaksa-laiselle
toimittajalle Teo Sommeril-le
verrata Die Zeit-lehden palstoilla
suurta koalitiota jalkapallojoukku-ee-
een, joka alituiseen hyökkäilee
kohti va.stustajan maalia, mutta ei
Singer väittää ääiioikeislon marssi­van
esiin, jos Län-d-Saksassa luovut-laisiin
kostonhenkisestä suuntauk­sesta.
Yleisen mielipiteen tutkimuk-sdl;
oso:i'!tavat kuitenkin muuita: lä­hes
kaksi kolmannesta väestöstä
kannattaa liittokansleri Kiesingerin
suoria neuvotteluja DDRn hallituk­sen
kanssa. Mielenkiintoinien on Se­bastian
Hafnerin Sternin sivuilla äs­kettäin
tekemä ehdotus, että suuren
koalition hallitus toimeenpanisi kan­sanäänestyksen
DDRn tunnustamis-kysymyksestä;
Kahden suuren poliittisen puolu­een
hallitusyhteistyö on johtanut
siihen, etitä parlamentaarisen demo­kratian
koneisto on tosiasiallisesti
lakannut toimimasta Bonnin valtios­sa.
Taantumuksellisen porvarillisen
puolueen linjan omaksunut sosiali-demoki*
aattinen puolue on muuttu­nut
sen lisäkeeksi. Kiesinger ilmoit­tikin
äskettäin, että hallJtuksen l i i k ­keellepanevana
ja ohjaavana voima­na
ovat kristillisdemokraatit: Sosiali
demokraa'tien johdon ja Kiesinge-rin—
Straussin puolueen yhteistyö on
mennyt niin pitkälle, että oikeisto-laset
ja uusnatsilaiset voimat pitä­vät
poikkeuslakien hyväksymistä
liittopäivillä jo päätettynä asiana.
Nämä lait mitätöisivät Bonnin val­tion
nykyisen perustuslain ja kor­vaisivat
sen äärioikeiston diktatuu­rilla.
Tämä kaikki on puolestaan johta­nut
edistyksellisten voimien aktivoi-tumiseen
Länsi-Saksassa. Huomiota
ansaitsee muutama päivä sitten syn-vam
saa palloa rla^pr^i.i Er a a t l ans i s ak- rtynyt uusi •, 'De«m okora a*t:sen vasem-sala-
setlchdrl toteavat, että yrityk­set
eristää DDR muista sosialistisis­ta
maista päiittyivät täyteen epäon­nistumiseen.
Tänä. kautena DDR sol­mi
useiden Euroopan maiden kans­sa
bilfteraaliset sopimukset ystävyy­dessä,
yhteirtyöstä ja keskinäi-sestä
avunannosta. Na^apurimaiden DDRn
Puolan ja Tshekkoslovakian sopi­mukset
saivat Länsi-Saksan lehdis­tössä
nimen, "rautainen kolmio".
Mutta vaikka suuri koalitio ei ole
ottanut askeltakaan realiteettien
tunnustamisen suuntaan, on äärioi­keisto
nyt Länsi-Saksassa kukassaan.
Uusnatsilaisella kansaJ]isdemoki-aat-t:
«ella puolueella on j o edustus kuu­silla
maapäivilla kymmenestä, Äsket
täin Hannoverissa pidetyssä puolu­een
edustajakokouksessa päätettiin
aloittaa laajat - valmistelut "marssil­le
Bonniin". Uusnatsit laskevat saa­vansa
seuraavissa vaaleissa liittopäi­ville
40—50 jäsenisen ryhmänsä.
Uusnatsillaisuuden nousu voidaan
panna suuren koalition tiliin. Kie-miston
puolue". Sen perustavaan
kokoukseen Stuttgartissa osallistui
lähes tuhat ihmistä: Siellä hyväksyt­ty
asiakirja esittää vaihtoehdon suu­ren
koalition hallituksen nykyiselle
p o l i i f i s e l l e suuntaukselle. Se lähtee
valliit^evien realiteettien tunnustami­sesta
ja kannattaa Länsi-Saksan rau­hallista
ja demokraattista kehitystä.
— Dmitri Gudkov.
Uusi kantosiipialus
Moskoya. — Neuvostoliitossa, on
suunniteltu uusi matfcustajakanto-si<'
pialus Taifun, joka kykenee kul­kemaan
kovassakin merenkäyn
nis-sä.. Alust9 ruvetaan käyttämään
liikenteessä vuonna 1969.
Alus on varustettu kahdella 1,700
hevosvoiman tehoisella kaasuturbii-nimoottorilla
ja se kykenee kulke­maan
jopa 5 boforin tuulessa 43 sol­mun
nopeudella. Alus kykenee kul­jettamaan
90 matkustajaa, jotka e i ­vät
tule käi-simään merisaii-audesta.
miseksi yhteen taisteilupaa imperia'
Hismia vastaan, kf^räosjim j l ^ ^
(ja yhteiskunnalljisen vapaiutpks^
siäkä maailman irauhan puolesta.
E r i miaiden,' kommunististten ga
työväe!opu!P(lue5id»n ^leuvotteJpUJgi
n i i n kahdenkeskeisillä kiuön 'la^en-netuillaikin
on aina ollut suuri karii
sainvälinen merkitys. Niissä laadij-taani
huioddla |iaT|kittu j a koUelct^i^l
nen! analyysi maailman t i l a^
sekä tieteellinen arvio ihimislkimta'|
asQcarruttavistJa ilmiöistä. Toiseksi
nämä neuvMtei^ukokoukset ova^ k e -
hihittäneet ityöväenliikkeejj. strate­giaa
ja taktiikkaa, sen päälinijaa kus-saDdn
historiaUisessia k e h i t j ^ a i -
heessa ottaen samalla huomioon jor
kadsi^ puolueen itsenäisyyden ja
riippumattomtiuden. Tärkeimpiin
ongelmiin on löydetty yhteiset rat-kaisut,
jo6fca muodostavat maailman
vallanikumousliikikeen 'y^eliiaisyy.
deii i a keskinäisen solidaarisuu(fen
perustan. Näin on ollut kymmierien
viime vuoden aikana; j o l l o in kom­munististen
ja työväenpuolueiden
vuo-ina 1957 j a 1960 pidetyt Ican^
sainväliset neuvottelukokoukset an-,
toivat todellisuuspohjaisen aTvio^"
tapahituimista ja tärkeimmistä i l ­miöistä.
Mi/.kä seikat vaativat nyt analyy­sia
ja arviota? Tähän voimme löytää
vastauksen NiKP:n kesikuskomitean
pääsihteeri Leonid Brezhnevin Lo­kakuu
n yal'lanikumouk5en 50-vui»tis-päivän
yhteydessä tekemästä selon­teosta.
Saksan so.siailistisen yhtenäi-syyspuoJueen
keskuskomitean täys-islunnossa
hiijatitain hyväksytyssä
päätöslauselmassa puhutaan myös
siitä uudesta, täi-keästä jä tutki­mattomasta,
mitä on ilmennyt maa­ilmassa
viime aikoina. Tämä uusi
liittyy siihen, että maailman vallan­kumouksellisen
päävoiman muodos­tavissa
sosialistisissa maissa on v i i ­me
aikoina noussut esille uusia tär­keitä
kehitysongelmia.
Kehittyneiden kapitalistimaiden
kommun isit iset j a työväenpuolueet
käyvät ankai'i'fsa olosuhteissa tais­telua
ka/oitalismin valtiomonopolis-ta
herruutta vastaan. Monien, A a ­sian,
Afrikan ia latinalaisen Ame­rikan
ka nsoi en edessä on heikosti
tulkittuja, monimutkaisia ongelmia
niiden itsenäisen kansallisen kehi­tyksen
tiellä kohti yhteiskunnallista
edistystä. Tieteellistekninen vallan-kumous
vaikuttaa olennaisesti sosia­lismin
j a kapitalismin väliseen tais­teluun
ja kilpailuun.
Keskeisimmällä sijalla ovat sellai­set
kysymykset, jotka liittyvät välit­tömästi
sotaisan imperialismin %oi-mintaan,
kuten Vietnamin! bar­baariseen
sotaan, Kreikan fasis-tiseen
vallankaappaukseen sekä Is­raelin
lähi-idässä suorittamaan ag­gressioon.
Vietnamin kansan san­karillinen
taistelu koskee n^ös i m ­perialismin
vastaisen taistelun y l e i ­siä
ongelmia sekä sosialistisen val­lankumouksen
ongelmia nykypäivän
kansainvälisessä tilanteessa.
Yhtenäisen maailmanrintaman
luominen imperialismia vastaan on
kaikkien edistyksellisten, sosialistis­ten
ja demokraattisten voimien päi­vänpolttavin
ja elintärkein kysy­mys.
Tähän tehtävään tulee eittä­mättä
kiintymään työväenluokan
puolueiden päähuomio tulevissa neu
vottelukokouksissa.
koska erikoisvalmisteiset kantosiivet
nostaavt aluksen pinnan yläpuolelle,
n i in että matkustajat eivät tunn!©
aluksen heilumista eivätkä aaltojen
lyöntejä.
PÄIVÄN PAKINA
HYVIÄ JOULUMUISTOJA
Meillä kaikilla on sekä hyviä,
että ikäviä joulumuistoja. Mutta
inhimillisestä sopeutumiskyvystä
'kaiketi johtuu se, että muistelem­me
pääasiassa niitä "hyviä JOUIUT
ja.
Ja siHä varalta, jos joku luu­lee,
että nykyirven kaupallinen
markkinahenki on tappanut ihmi­sestä
hyveen idutkin, ja että pelk­kä
paihuus rehoittaai kun konsa­naan
"viimeisen villityksen päivi­nä",
allekirjoittanut pyytää esit­tää
katei paikallista tosikertomus­ta
inhimillististä hyveistä ja todelli­sesta
"jouluilosta". •
Alkakaamme eräästä paikalli­sesta
"kahvibaarista". missä jou­duimme
yllättävään keskusteluun
aivan ventovieraan, vähän keski-iän
ylittäneen naisen kanssa.
Huomio kiintyy siihen, että nai­sella
oli useita ilmeisesti joulu­lahjoiksi
ostettuja palketteja. Siinä
Ikahvia juodessa hän pyyteli an­teeksi,
kun paketit vievät niin
suurta tilaa.
Vastauksena kysymykseen "jou-lullalnjojako?"
hän vastasi hy­myillen
"kyllä kuudelle lap­selle
. . .1 mutta vähällä oli et­teivät
lapset jääneet ilman lahjoja
tänä vuonna."
'^CMipa onni, että ei niin ikä-yäi^
käynyt, mutta jnitä sitten
tapahtui?" ikyselimme me puoles­tamme,
. ja tässä on lyhennetty
mutta todenmukainen selitys tä­män
äidin "jöuluostosmatkasta".
Käytyäni useissa liikkeissä kat­somassa
tavarain laatinja j a hin­toja
poikkesin erääseen kahvilaan
(hän iqainitsi nimenkin), join ku­p
i n kahvia, soitin aikuiselle tji.öl-l
e n i , joka halvauksen: takia l i i k k uu
vain rullatuolin varassa. Taisin
jättää siinä käsilaukkuni tuolille.
Sitten. .menin «rääseen- suui'een
vaatetavarakauppaan (hän imaimt-si
senkin liikkeen nimen7 mutta
Jääköön sokin mainitsematta) os^
tin jokaiselle lapselleni jotain so­pivaa
— sellais,ta vaatimatonta
tavaraa, mitä työttömyysavustuk­sen
varassa elävä perhe voi ostaa:
alusvaatteita, suikkia, paitoja, le-ninlkejä,
j a mitä kukin lapsista k i ­peimmin
tamtsee.
Mutta kun avasin kukkaroni ha­vaitsin
kauhukseni, että kaikki ra­hani
r— noin puolitoistasataa dol­laria,
sisältyen siihen lasten kol­men
kuukauden aikana lastenhoi-topalkkiostaan
säästämät varat —
olivat kadonneet. Käsilaukussa ei
Ollut enä|i "pikkurahan kukkaix)a"
missä rahani oli. E n vieläkään
osaa sanou miten se oli kadon­nut
Jouduin epätoivon valtaan, itkin
ja sanoin että en voikaan ostaa
näitä joululahjoja, sillä rahani
ovat menneet.
En osannut lähteä liikkeestä min
nekään, enkä olisi voinutkaan
mennä, sillä n i i n järkyttynyt olin.
Huomaamatta jäi myös se, että
liikkeen kauppa-apulaistytöt rupe­sivat
keskuudestaan keräämään
minulle rahaa, ja tiedätkö mitä: he
keräsivät niin paljon, että sain
maksetuksi y l i $30 maksavat joulu­ostokseni
j a minulle jäi vielä r a ­haa
kuutisenkymmentä doUariav
En olisi ikinä tällaista uskonut.
En koskaan voi niille hyville i h -
toksen tai Sofia Pöntiön puoleen.
' Nyt voidaan fsalat" palijastaa.
Se oli miehen lompakko missä o l i
y l i $160.00 rahaa sekä erinäisiä
"ai-vopapereita" j a vain yksi Otta­wan
osoite.
Toissapäivänä Sofia Pöntiö sai
Suidbuiysta lähetetyn kauniin k i r ­jeen,
missä nuori mies kertoo käy­neensä
viikonlopulla Ottav/assa ja
saaneensa siellä tiedon, että lom­pakko
on löydetty, j a että sien
saa omistaja periä. Hän kertoi ole­vansa
nyt Stobie kaivoksessa työs­sä,
yrittävänsä säästää rahaa mi»
pjjljop, että voi mennä ensi syksy-misille
palkita sitä kun he pie^^,. mä yliopistoon. Lähettäen pienen
nistä palkoistaan lahjoittivat niin
paljon minua auttaakseen, sanoi
nainen ja puhkesi n(yyhkyttämään.
Sanottakoon, että nainen ei o l ­lut
Sudbui-yn asukas eikä l i i o in
suomalainen, vaan läheisen maa­seutupaikan
asukas.
Ja vaikka emme 'haluakaan ko.
l i i k k e en nimeä mainita, niin sa­nottakoon
kuitenkin, että sen myy­jät
ovat alansa unionin jäseniä.
Se siitä. Mutta hyvään alkuun
päästyämme sopii kaiketi kertoa
toisesta)kin samansuuntaisesta ta­pauksesta:
Muutama päivä sitten o l i lehdes­sämme
pieni uutistieto. u^ltä Sofia
Pöntiö oli '^löytänyt huomattavan
summan rahaa", että se oli an­nettu
Sudbmyn poliisilaitokselle.'
j a että jos j o k u tietää tämänta-ipaLsosta
rahan kadottamlse$ta, niin
asiasta voi kääntyä joko poliisilai-löytöpalkkion,
mies sanoo toivo­vansa
että löytäjä — Sofia Pöntiö
— "saisi joskus myös tilaisuuden
olla ylpeä ihmiskumppaneistaan"
taricoittaen, että mra. Pöntiökin
tapaisi yhtä hyvän j a r e h e l l l s^
ihmisen Qcuin hän itsekin ön. '
Kuka vielä i-ohkenee epäillä ny­kyajan
ihmisten hyveitä jo kor­keata
moraa^litasoa?
J a siunaitiuksi lopuiksi: Kuink^
monta ihmistä t u l i näiden tapaus­ten
johdosta jouluksi onnelliseksi?
K aksiko?
Tietenkin ne kaksi jotka saivat
"nauttia" toisten hyvyyilestä —
MuiUa sydämesitääiji iloitsevat
myös ne ihmiset, jotka huomaavai-suuöeTJaan,
rehellisyydeHään ja
auttavaisuudellaan voivat "joiilur
i l o a " näille kahdelle antaa.
JouluteiTcisin. •— Känsäkgunu