Vapaus, December 23, 1967

              GRENOBLEN LADUT SUOSIVAT
HYVÄÄ MÄENLASKIJATYYPPIÄ
Grenoblen 'talviolympMaisten jBr-jestelytyöit
ovat edennieet n in pitJ^l-le,
että läehs kaiicfci on valmista jo
kglpsi kuukautta ennen kisojen alka-
TQisltg, kertoi Grenoblen Suomen
joukkueen johitaja fcenraaliluiutnant-i
i A l i koskjimaa. Vielä op kuitenkin
' jbitakiii kohtia, jotka eivät ole lo-pullisesti
kunnossaan,
— Grenoble on. vain vuoden 1968
jtalvikisojen yleisnimi/ siiliä kilpaijlu- ^ceJln^ttu kerrostaloja ja n»altalia_pa-paikait
j a ^olympiakylät sijaitsevat
y^jcsdn laajalla alueella. Itse Gre­noblessa
järjestetään luistelut ja
jääkiekko. JPohjoismaiseit hiihtolajit
sek|i 70 metrin mäkikilpailu ovatyl-jliäällä
Vercorsin vuoros^tossa Aut-ransin
kylän alueella, jonne maan-tieniatkaGrenoblesta
tulee noin 35
ilpm. Puolivälissä on Vercorsin rin­teeseen
rakennettu suurmäki Saintr
Nixiierissa. Ppnvastaiseen suuntaan
poustaan Grenoblesta Chamrous-seen,
joka on alppihiihtojen keskuk­sena.
Kelkkaiiulajit taas viedään'
läpi kahdella kaukana toisistaan
jDlevalla kisapaikalla, Alped'Huezis-sa
ja yillard-de-LansLssa. Kisapaik^
kpjen suurimmat etäisyydet ovat n.
90 km.
Autransi^n kilpaladut osoittauitui-jat
välttyneet pahoilta kumoonajoil-ta.
KahsaiiiiVäli»ein hiihtoliiton (FIS)
asjaiituntijajn ohjeiden mukaan la-tuja"^
on nyt rt^uutettu. Uudet latu-suui^
Mit tarkastellitäin ja b y v ^ k ^ -
itiin. Siitä huoKraaitta ladult Qvat spl-laisia,
että vain hyvän laskutaidon
omaavat kilpaiilijat pitävät voiton
avaiBita haUus^aan, sanoi KQsQumaa..
— Kisoja vai-iten on Autfci-an^ijn r^-
vat esikisoissa osjii suorastaan vaa- väisiä, mutta oma näkkileipäännos
rafckityylisiä rakennuksia. Ruotsi ja
Itä-^Saksa ovat varanneet paikati
tuonlaisesita parakista lähinnä siitä
syystä, että ne ovat sivussa iit^p ky­lästä.
Me olemme varanneet hiihto­joukkueellemme
3-ken-oksisesta ta­losta
puolitoista kerrosta. Urheilijat
ja jpukkueen huolto majoitetaan si­ten,
että kuhunkin kahde;i huoneen
ja keittiön huoneistoon sijoitetaan
viisi henldjföä.
NÄKKILEIVÄT M U K A AN
Järjesitäjät ovat ilmoittaneet,
että Autransissa on kolme ei-ilaista
keit'iötä tyydyttämässä osanottajien
ruokatottumuksia; P>ohjoismainen
kE!V|^iö on yhdistelty saksalaiseen
keittiöön, jonka ruokalistat laadi­taan
ruotsalaisen kokin antaman me
nun mukaan. Tähän olemme tyyty-
TURvmi^mELMM mmm mmm
Max Ja!k]ol>soii esdtti Su€iin«iii Imiivni^ YKäsaj
Suoanen pysjyvä suiunlähelttiläs Max
Jafltobson eritti ]ts?J»yivlf!JPi?w YK:n
yleiafcqkoulk&en poJiittisesB» komi­teassa
laseidemdisiuinjtaia'käsittelevän
pulhew!vu^9n, j^itnftKa , yhtfycjessä
hän käsitteli myös äisketföin y<älmji$-
tiuniUitta y|C:?i pääisihitieerin rajpiprt.-,
tia y d i n a i ^ i i d ^ dn>ahdiOtllisien k ^ p n
yäiljoituksia j a niistä ppliittisist^ ja
italOiudeDisisitai seujrauksista, joita
ydinaseiden hankkinuBella ja kehit­tämisiä
on. Raportin on laatinut
12-jäs€ininen aisiaintuintijairyh.mä,
joka edustaa tarkempia poliittisia
ja taloudellisia alueita.
Hän toiiesi Suomen valtuqskun-nan
ymmärt^än sen petta-myiksen,
joka yleiskokouksessa vallitsee Ge­neven
ydinisulkusapim.uisineuiVQttelu-jen
jatkuvasiti pitkittyessä ilman n ä r
kyviä tuloksia. Myönteinen j a mer­kittävä
puoli tilanteessa on kiuiten-kj;
n se, että molemima.t johtavat
ydinvajiat vatoaivasti pyrkivät saa-r^^^
^ilkHSMpin[ui.®luQinnoksen täy-
4eHiseksi.
Suoirläibettiiläs Jalkobson huomaut­ti
yselKl^ ydinas^ttomien maiden
O g i l t ^ e ^ huiol^sitlupu^^aiisa sen
johdosita, että suJikusoiplpiiks^n aol-
.^^iiminenvpisi viedä iniiltä ^ään tur
valljiSftjpsipodiittisen v^ii^itoehdpn ^ n -
tamiatta mitä^iit t i l ^ l e . Suomen hal-
Ijitiukjsein kanta, on toinen, totesi pu^
huda, palauittaein mielep» presi^lent-ti
Kiefl^kosep v. 1963 esittäoiän aj a-tufksien
Poihjodan ydinaseettopian
vyöhykkeen luomisesta. Täimän
idean eräänä lähtökohtana öli,^tä
pieni maa e i ydinasieita hainkkimalla
lisäili omaa tiuirvallisuuittaan, vaan
päin vastoin asettuisi uusille vaa;
roiiMe alttiiksi. Suiumlähetitiläs J a ­kobson
totesi pääsdhibeei'in asianr-tuntijarapartin
antavan tukea tälle
käsitykselle. Saattaa olla niin, huo-rallisiksi.
Siiksirikkojen määrä o li
huomaibtavan suuri, eivätkä kilpaili-
Naiicy Jkymmenen
paiihaan J0ii!ko!ssa
Neiivostoaiutossa
Moskova. — Neuvostoliiton
uutistoimisto TASSin suorittaman
tutkimuksen perusteella canada-lainen
mestarihiihtäjä, Nancy
Greene Rosslandista, B.C.ista,
on maailman kymmenen parhaan
naisurheilijan joukossa^
Euroopassa, Pohjois^Amerikassa
j a Aasiassa suoritettu tutkimus
nimesi maailman parhaaksi nais­urheilijaksi
tänä vuonna 15-vuoti-aan
ME-uimarin Debbie Meyerin,
Sacramentosta, Kaliforniasta.
Miss Green 611 29 pisteen tulok-<
sella kahdeksannella tilalla yh­dessä
saman tuloksen saaneen yh­dysvaltalaisen
veden neidon, Ca-tie
B a l l i n kanssa. '
Miss Meyer, jonka nimissä on
400, 800 ja 1,500 metrin vapaa­uinnin
maailmanennätykset, sai
113 pistettä mahdollisesta 130:sta.
Toiseksi: tuli länsi-saksalainen_
kuulantyöntäjä Liesel Wester-man::
NYT ON ILMESTYNYT
TÄSKUKALENTERI
1968
Hankkikaa itsellenne tämä
pieni tasflcoikokoinen
tietojen kirja
Hinta 75c
(Ynnä 4c myyntiveroa,
ainoastaan Ontariossa)
Vapaus Publistiing
Company Limited
P. o. Box 69; Sudbury, Ont.
otetaan perinteisesti matkaevääk?!.
Mustaa leipää eivät muonittajat
myöskään tunne lainkaan.
— Suomalaiselle urheilijalle on
sekä ennen kilapiliija että heti nii­den
päätyttyä sauna hyvin täi^keä
yksityiskohta. Käydessäni tutustu­massa
tilanteeseen olivat ranskalai­set
isännät sauna-asiassa kiusaantu­neen
näköisiä, levittivät käsiään ja
totesivat, että "aina ne suomalaiset
sen saunan kanssa". Koskimaa muis­teli.
He ovat tehneet oman ratkai­sunsa,
jota on pidettävä välttävänä;
Autransfssa, joka on pohjoismaiiJiten
hiihtolajien tapahtumapaikka ja Suo
men kannalta tärkeä keskus, on
olympiakylässä varattu erään raken­nuksen
. alakertaan tilaa saunoja
varten. Saunat ovat noin neljän ne­liömetrin
suuruisia matalahkoja
koppeja, joihin sopii kiukaan lisäk­si
2-3 kylpijää kerrallaan. Pesutilat
suihku ja pukuhuoneet ovat erik­seen.
Autransiin saadaan kaikkiaan
seitsemän saunakomeroa. Grenob-leen
ei järjestäjillä ollut tarkoitus
tehdä yhtään saunaa, mutta useiden
neuvottelujen jälkeen sinne raken­netaan
muutama samanlainen pie^
noissauna.
Väärenltäjille
vailk^ulksia
Mexico. — Mexicon kesäolympia-kisojen
järjestäjät ovat suunnitel­leet
uuden lippujen jakomenetel­män,
jotta mustan pörssin kauppa
mahdollisimman teho.kkaasti elimi­noituisi..
Järjestelytoimikunta ilmoit
ti, että lippuja haluavien ulkomais­ten
henkilöiden on tehtävä tilaus 4.
tammikuuta jälkeen. Tilaajalle lähe-teitään
tämän jälkeen todistus, jonka
hän voi vaihtaa lippuun saavuttuaan
Mexicoon.
Tämä varsin työläis r^en^telmä
estää väärennettyjen lippujen myyn
tiä maailmalla. ' . •
Jokaisena kilpailupäivänä on yh­teensä
noin 320,000 lippua myyt.-
vänä eri kilpailupaikoilla, ja näistä
varataan 60,000 ulkomaisille vierail­le.
Hotellihuoneitten tilaus on teh­tävä
31 toukokuuta mennessä ja
tämän jälkeen lähetetyt tilaukset
tutkitaan tarkoin jotta ulkomaisia
vieraita ei saapuisi kisakaupunkiin
ilman majapaikkaa.
Kesäolympiakisat pidetään 12—27
lokakuuta.
**
*
KIRJALLISHISTORIALLINEN
TUTKIMUS TULENKANTAJISTA
Kerttu Saarenheimo:
303 SIVUA HINTA SID. $5.95
Ryhmän Vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-Iuvulla^
, r "'"^ Ruiisas';kuvitus,::::
- Tohtori kerttu Saarenheimon.teos oii ensimmäinen yhteihen k i r -
Jalllshistdriallinen tutkimus tulenkantajista. Esityksen runkona on
ryhmän kehityksen kolmivaihejaottelu, jcgaka- professori Lauri Vilja- *
nen hahmotteli luonnehtiessaan kirjalllsuutemine Igao-lUkua Yleis- |
radiossa järtestetyssä keskustelusarjassa. Ensin on Nuoren Voiman *
kausi, sitten suuren hurmion kausi ja lopuksi-päädyttiin etsimään *
nykyaikaa,. Näissä puitteissa kirjoittaja -n Valtion humanistiaen toi- %
mlkunnan tutkija ja Turun Yliopiston dosentti — tarkastelee 20- *
luvun lyyristen aiheiden Vflrikästä kaleidoskooppia, Jossa heijastuu:*
miUoinkäuhtikuvltelmiä Ja lahoavien lehtien tuoksua, milloin ralvol- ^
> saa elämännälkää, eksotUkkaa, sq,tua tai koneroma^^^^ *
t Iloisen 20-luvun kirjavia virikkeitä tutkiessaan tri Saarenheimo |
* laajentaa sanialla näkökulmaa kirJoLs.ta kirjailijoihin, heidän taus- *
t taansa Ja: harrastuksiinsa, ystävyyssuhteisiin ja hllpeään seuruste- *
S luun. Pälnaimattöniät lähteet, ennen kaikkea'ryhmän Jäsenten väli- %
f nen fclrjeehvalhto Ja haastattelut ovat tuoneet esiin runsaasti ennen <{•
t tuntematonta materiaalia. Keskeisiä hahmoja-ovat Oxml Halla, Yrjö |
* Jy^hä, Uuno Kallas, Arvi Kivimaa,'P. Mustapää, Olavi Paavolain-en, $
Ilmari Pimiä, Elina Vaara, Erkki ja. K a t r i Vala. Mika Waltarl jä *,
Lauri"Viijanen. Heidän li.säk.seen tapaamme'ryhmään väljemmit Uit- %
tyneltä,; kirjailijoita, taiteilijoita Ja kriitikolta, i
- ; M; - ; Tilatkaa, osoitteella: t
VAPAUS PUBLISHING eO. LTD*
P. o. B O X 69 SUDBtfRY. ONTARIO
Helsinki. — Ilmeisesti .Neuvos­toliittolaisen
tekokuun kärkikap-paleeseen
kuulunut I^eppävirran
Paukarlahdesta löydetty noin
kymmenen kilon painoinen metal-likappale
ehti olla kuopiolaisen
päivälehden toimitalon ikkunassa:
vain muutamia tunteja, ennen
kuin viranomaiset hakivat sen
talteen. Kappale lähetettiin soti­laskoneella
edelleen : tutkittavak-
•Si. :'; . ;•.
Kappaleen löysi metsätyömies
Eino Halonen. Kysymyksessä oli
toinen talteen otettu maahan syök
synyt neuvostoliittolaisen satelii-tin
osa. Yk$i on pudonnut aiem­min
Yhdysvaltoihin keskilänteen,
josta sen löysi muuan maanvilje­lijä.
Lisäksi yksi on pudonnut valr
tamereen.
— Metallikappale on lähetetty
asianomaiseen paikkaan tutkitta­vaksi.
Leppävirran piirin nimismies
on lisäksi ipäärätty itoimitlanvaan
tutkimuksia löytöpaikalle. Se on tar­koin
paikallistettava, kertoi apulais-poliisi|
tarkas!)aja ^ r k k i Vahronen.
— Tekokuun kärkiosan kappale
löytyi metsästä ja sen yläpuolelta
olivat puiden oksat katiseilleet. pin-.
nassa oli kuumenemisen aiheuttamia
jälkiä ja lumi metallin'alla oli sula­nut
ja sitten jäätynyt. Löydetty esi­ne
on valmistettu kahdesta, osittain
kolmesta päällekkäin olevasta me-tallilevy-
stä ja päällimmäisen jevyn
pinta on poimutettu.: .
Koko maassa havaittiin viime lau­antaina
taivaalla outoja valoilmiöitä,
joiden sanottiin olevan peräisin i l ­makehään
joutuneesta ja tehtä^'änsä
suorittaneesta tekokuusta.
TEORIA SATELIITISTA
V A H V I S T U I . •
Paukarlahdeirta-Kuopion lähistöltä
•tehty ]|öytö vahvlislaa teorian siitä,
että viime'' Tlauantaina kaikkialla
Suomessa ja myös laajalti: muissa
pohjoismaissa tehtyjen valoilmiö-havaintojen
aiheuttajana oli tuhou­tuva
tekokuu. Kappaleen suuri ko­k
o — se painaa amolta noin kym­menen
kiloa — v i i t i t a a siihen, että
kysymyksessä on todella täytynyt
olla varsin suuri tekokuu. Tämä on
edellytys sille, että sen materiaalia
pääsee tuhoutumatta putoamaan
maahan saakka, kertoi ins. Peitti
Jotuni.
Ehdottoman tarkkoja tietoja sa-teliitin
alkuperästä ei voida näin
pinnallisen tarkastelun perusteella
antaa, mutta kaikki merkit viittaa­vat
siihen, että kysymyksessä on
neuvostoliittolainen, todennäköisesti
Kosmos-sarjan jälkipuoliskoon kuu­luva
tekokuu. Tämä voidaan.päätel­lä
alkuperämaan osalta epäsuorasti
sen nojalla, etitä satelliitin pintai-a-kenne,
sen uraisuus, rakenteen mo­nikerroksisuus
viittaavat juuri neur
vositoliittolaisten satelliittien raken­teeseen.
Samoin sen likimääräisesti
arvioitu muoto, sikäli kun tästä to­dennäköisesti
tekokuun kärkikappa-leesesn
kuuluneesta osasta voidaan
päätellä, jatkoi ins. Jotuni.
Joka tapauksessa on selvää, että
kysymyksessä on satelliitti, ihmis-käiten
työtä oleva kappale, kysy-mykses.
sä. on työstetty metalliesine.
Lisäksi sata-liitin jäännöksen pinnaa
la on niyös havaittavissa tyypillisesti
samanlaisia kuumenemisen aiheut­tamia
jälkiseurauksia, joita on ta­vattu
miehitettyjen avai-iiusalusten
paluun jälkeen niiden keulaosassa
olleessa lämpösuöjakilyessä. Sellai­sia
olivat läiikittäisei;: sulan riietal-lin
muodostamat kerrostumat ja
muut samanlaiset piirteet.
Paikallista alkuperää olevasta: sa­tunnaisesti
. metsään joutuneesita
tnetallikappaleesta ei myöskään Voi.
olla kysymys, sillä se oli kuuma.
Tämän osoitti se, että lumi kappa­leen
alla oli sulanut jä jäätynyt
Tämä o l i tapahtunut maahansyök­syn
hetkellä; Kaikki viittaavat edel­leen
siihen, eiitä kysymyksessä on
satelliitin jäännös, lisäsi ins. Jor
tuni..
J&KA KYMMENES USAn
ASUKAS ELÄÄ SÖPÄST^
Pentagon valtio vatltiossa
New York. — y S A : n puolus­tusministeriön
maaomaisuudet
ovat 27,6 miljardia eekkeriä, siis
laajemmat kuin Tennesseen osa­valtio
ja sen vuotuinen budjetti
vastaa useiden : keskikokoisten
maiden koko, budjettia. Vuonna
1961 käytti Pentagon omiin tar­peisiin
50,7 mrd. doilaria, tänä
vuonna 70 mrd. dollaria. Summa:
: ylittää kolmanneksella kailtkien
USAn suuryhtymien yhteiset tu­lot
vuonna 1967. Monet amerik­kalaiset
asiantuntijat ovat sitä
mieltä, etteivät sotilasmenot vä­henisi
^siinäkään tapauksessa,
että Vietnamin sota loppuisi.
76 teollisuuden alaa työskentelee
Pentagonin lasikuiun. Vuoden alussa
o l i 21:llä laivanrakennasyhtiöllä
Pentagonilta yhteensä 1.75 mrd.
dollarin ai-voiset tilaukset, säm^aah
aikaan kun kauippa-alusten: tilauksia
oli vain 543 miljoonah dollarin ar­vosta:'
.. ' •• • •
Joka kynim.enes työssä: oleVa
anierikkalainen työskentelee puo­lustusministeriön
laskuun. 5,300:h
amerikkalaisen kaupungin elämä
riippuu lavalla tai toisella Penta­gonista,
Sotilaallisten yritysten
rakentaminen tai purkaminen joh
taa odottamattomaan väestön kss-vuun
joissakin kaupungeissa ja
jyrkkään laskuun toisissa.
Eikä tässä kaikki. Pentagonin l i -
laukisista riippuu senaatin yaalien
tulos ja senaattorien mieilipiteet.
Senaattori George Eiken (Vennont-in
osavaltiosta) .sanoi äsikettäinleJi-trhaastattelussa,
että eräiden .niiden
osavaltioiden senaattorien, joissa
on laajaa aseteollisuutta, on pakko
kannattaa Vietnänrin sotaa, tähtoi-mauitetaan
rappnfö^sa, että maa
otitaessiaan 'iydiriaseiita alueelleen
«sattamtuu yidinasehyökkäyksten
suoranaiseksi kohteeksi.
Suomen^ halUjtifs yj^tyy täysin
sjiben r»pfty(|j9 tp^(B8mu|wieen, e,ttä
turv^^isuusppgejiva .ei ole 'rsf^''
kaistavis^sa ydinaseina, va^nVijK'
Iip99ta9n k»P«»}nY$ii8|Uä sopi-^'
ipi4csil|a ydin3?.e|^ep ievjläsQlsej^ '
e s t ^ s e k s i , ydinasei^okeidjen' le^''
pettämiseksi ja ydinaseettoi^ien '
vyöhykkeiden luojnjseksji • ••• -
, LopettamaiHa ydinaiseomisituijt5!en
leviämisem ydiinsuilkusiopimus lisäisi
kaikikien kansalkuntien turvallisuut­ta,
puhuja' kOMföti, mutta on^fvai-keaa
kuvitella, eiitä ydinaseetfom-uu-teen
sitiou^tjuiville valtioille voitaisiin,
.yijeisin kansainvälisin sitoumuksin,
antaa - nimenomaiset turvallisuuta-1
keet ydinaseiden käyttöä vastaan;
Kysymys tuirvallisuuslakeista , on,-
vaikkakin luonteellaan psykologi^
nen, kuiteaikin reaalinen poliittinen
tekijä, totesi suurlähettiläs Jakob­son,
jota olisi tuitkittava lähinnä
alueellisella pohjalla.
Ma^aibnan turuOta
V E N U K S E S T A " M Y Y T Y"
TONTTIMAITA
Tonttikaupat ovat aiheuttaneet
vastalauseen Neuvositoliiton halli­tukselle
sen vuoksi, että N L sai
äskettäin raketin jaskeutuniaan peh­meästi
Venukseen. Vas^talauseen
esittäjät huomauttavat että Neu­vostoliitto;
on rikkonut yksityisten
rauhaa tunkevtumalla toisten omis­tamille
tonteille.
Miten N L on tähän hauskaan jut^
tuun suhtautunut siitä ei ole tietoa,
mutta asian kulku kokonaisuudes­saan
on seuraava: :^
• Pieni amerikkalainen kaupunki
Deer Park päätti elokuun 31 pnä
1965 liittää alueeseensa koko Venu-s-planeetan
ja lisäksi 130 metrin le­vyisen
ilmakäytävän Deer Parkista
suoraan tähteen: Kaupunginjohtajan
aloitteesta tällainen päätös tehtiin
ja taustalla oli yritys saattaa kau­pungin
raha-asiat hieman parem­paan
kuntoon kuin mitä ne s i l l o in
olivat. Kaupungin toimesta nimittäin
ruvetitiin myymään tontteja haluk­kaille.
Tynnyrinala maksoi 1—2 dol­laria
ja rantatontit olivat tietenkin
hieman kalliimpia. Kaupunki tiena.si
tonttikaupoillaan yhteensä 800 dol­laria
ja itoi hieman helpotusta tuka­laan
kassakriisiin. Mihinkään toi-menpiteisiirt
sen enempää kaupunki
kuin toritinostäjatkaan eivät ole r>'h-tyneet
tonttien rakentamiseksi,; jo­ten
neuvo-toliittolaisten oikeudet
ovat varsin lailli?eitTori'tihan pitää
nykyi<'en säännösten mukaan rakeii
taa määräajassa, jos sellaisen iiank-kii
hallintaansa.
Rahapulan; lisäksi Deer Parkilla
oli myös miiita vaikeuksia, jotka se
pyrki pojstamaan hankkimalla Ve­nuksen
omistukseensa: Kaupunki
käi-sii nimittäin hyVih; suuresta ah­taudesta
ja : laajentumismahdolli-suuk-
sia ei ollut muualle kuin ylös-paini
.' ;
Deer Park käiisii (edelleenkin t i ­lanahtaudesta.
H A L V E K S I T TU
' L A S T E N H O I T A J A "
A R K K I A T R I ' on suomalainen ar­vonimi,
joka voxjäan myöntää aino^
sstaan yhdelle lääketieteen huomat­tavalle
edustajalle. Arkkiati-eja on
siis Suomessa väin yksi, professori
Arvo Ylppö, j a seuraava arkkiatri
voidaan nimetä vasta sen jälkeen
kun arvon nykyinen haltija on siii--
tynyt manan majoille.
Professori Ai"vö Ylppö täytiti hil­jattain
80 vuotta, mutta toimii edel­leen
yai-sin aktiivisesti lastenhoidon
alalla sekä Suomessa että myös u l ­komailla.
Hänen kokemuksiaan käy-itetään
lastenhoidossa hyväksi kaik-
Laciantai, jouluk. 23 p. — Satuirday, Dee. 23, 1967
NATOn TARPEEUISUUnA
TÄHPEKNE1TIIN B R Y W Ä
Sivu 3
Bryssel. — "Tfeemme kaikkeanme,
•jotta idälle ojentamanrnne käsi ei
olisi suojaamaton.'' - Nämä NATOn
pääsihteerin Manlio Brosion NAT­On
ministerineuvoston koaiferenssin
.päätyttyä lehdistötilaisuudessa lau­sumat
sanat ovat varsin kuvaavat
konferenssin työn tuloksien kahnal-ta.
NATOn johtajien päämääränä' o l i
jänniltyksen lieventäimisen politiikan
asettaminen räppuvaisuuteen NAT­On
olemassaolosta ja sen sotilas-
.mahdin lujittt:»misesta.
. Avoimimmin ja selvimmin: tämä
tendisnssd ilmani NATOn puolustus-suunnittelukomitean
joulukuun 12
pnä pLtämä':sä kokouksessa. Ranska
ei ollut lä£:-inä eikä yhdy: komitean
tekemiin asianomaisiin päätöksiin.
Komitean jäaenelt vaativait sekä soti­lasliiton
jatkuvaa voimassiaoloa, että
sen sotapolentiaalin yhä tehok­kaampaa
^, lisäämistä ja uuden
strategian ja taktiikan kehittämistä.
Komitean tiedonannossa todetaan,
että "idän ja lännen välisten suhtei­den
parantamisen sekä tilanteen
i-auhanomaisen järjestämisen erää­nä
perustana Euroopassa tulee olla
NATO:n sotilasmahdin- ja äggresr
sion hillitsemisen kyvyn säilyttämi­nen".
•.: .• . •
Puolustussuunnittelukomitea päät­ti
myös NATOn Atlantin mer^oi-mien
muodostami-sesta. Näitä voimia
voidaan käyttää viipymättä minkä
tahansa selkkauksen tai ''levotto­muuden"
sattuessa.
Kokoukse.ssa hyväksytty selostus
N.\TOn tulevista tehtävistä tähtää
NATOn elvyttämiseen: Selostukses­sa,
joka on luonteeltaan varsin yli­malkainen,
asetetaan ensimmäiselle
tilalle NATOn"tehtavä"t"tärpeellisen
sctilasmahdin ja poliittisen solidaa­risuuden
ylläpitämiseksi hyökkäyk-kialla
maailmassa, j a hänellä on a i ­van
yhtä tunnustettu kansainvälinen
asema kuin akateemjkko Alvar Aal­lollakin.
Arkiatri YJ^ö on suuri pieni
mies. Hän on «yntynyt Akaalla,
muta aikanaan ei .siellä päin oikein
osaf.u ai-voiiiaa sitä työtä mitä hän
teki. Siellä nimittäin ken-otaan sel­laista
jultuja, eitä kun Ylpön sisa­ruksista
tuli, puhetiia, niin muiden
si?ai-Ui :en ansiot mainitliin kaikella
kunnioituksella, mutta sensijaan Ar­vo
Ylpös'ä huomautettiin, että hä­nestä
on t u l l u t väin lastenhoitaja.
Kunpa sellaisia 'la-stenihoitajia'^
olisi tällä maapalolla enemmänkin.
J—o
sen torjumisita varten".
S^aliistisiten maiden k s a m u yMir
fad»tJtävm suhtejsiijin nähden ilmfb-pee
ristiriitoja. USA, Saksan liitto­tasavalta
j a Portugali vaativat NA­TOin
määräävän n#stä suhteista,
Ranskan, TaWkan ja Hollannin val-itbus]
ci$mtat:'piiiväit paren^^atja bila­teraalisia
rkontakteja j a yhteyksiä.
Eräät NATOn jäsenmaaib — Ranska,
Italia j a Canada — kannattivat myös
Vietnamjh ongelman rauhanomaista
selvittämistä.
Suomesta
tiedustellaan
Hokkanen, Lauri, lähtenyt Ääne­kosken
paperitehtaalta v. 1913. Mah-doUiscsti^^
koto.siln Petäjävedeltä;
Renko, EJmil, sukunimi voi o l la
Rerikonen. Lähtenyt Sudburyyn
edellisen kan?sa samoihin aikoihin.
Korhonen, Aatto, v. 1913 Sudbu-ryyn.
; • .,.: \'
Kainulainen, Emil.
. Hillman, A i n i , o.s. Hänninen, ko^
tx)isin Äänekoskelta, asuinpaikka
Langley, B.C., Canada.
Yllämainittuja henkilöitä tai
henkilöitä, jotka heis.tä jotain tie­tävät,
py5'detään ottamaan yhteys
Suomi-Seuiraan os. Mariankatu 8,
Hel-sinki 17, Finland.
^ »SO . _
lonnissQJvietetQän
uudenvuodenpöivöo
vasta 12poivona
Idmmikuula.Seon
muisto ojaltniollom
oli voimossa toinen
ojonlosku.
Updenvuodenooton
hefkuHeluonperÖBB
entisiltä o]oiltD,iiillain
uskottiin erikoista
rovintoa nauttimalla
saatavan onnea jo
menestysto.
toivoteta
"onnellista uutta
vuotta" vaon siellä
toivotetoon uudenvuo­den
tuovan tullessaan
uutta'onneo(Snovyin
godoms novym scast'
m ' ^
Monghosanilb (Bome-ossolei
uutena vuote­na
soo viiteenpöi-vtjön
eikö yöhön
nukkua.
CATHERINE GAVIN:
y
319 SIVUA — HINTA SID. $4.40
Italian vapaustaistelun värikkäät ajat ovat "Linnoituksen" 'te­kijän
uuden romaanin aiheena. Tapahtumat siirtyvät Kalifornian
kultakentiltä pieneen,, ranskalaiseen kylpyläkaupunkiin, Tulleries'n s i -
hLs-avlen kaasulamppujen kajosta joutilaana uinuvalle Rivieralle. K o ­koavana
voimana on sorretun kan.snn pyrkimys, vapauteen. Italian
risorglmenio. — lyö.snou.semus. Tosiasioihin perustuva tieto muodos­taa
luotettavan taustan, jolle rohkea mielikuvitus hahmottaa oma­laatuisen
kiehtovan aikakauden. ,
MAillA ROLNIKAITE:
vat he sitä tai eivät. i .
y Sotilaspiirien vaikutus USA:n u l -
kopölitiikkaah pn suunnaton. Loka­kuun
5. pnä demokraattinen senaat­tori
Eugene McCarthy (Minnesotan
osavaltio) sanoi seinaaitissa: " K a i k k i,
mitä ylitämme tehdä, on rajoittaa
edes jotehkiri Amerikan uMcopplir
tilkkaan valv,9yan: aseteoUisuuden
vailtäa".-' ••• : .'.
Joulko Kuha
Sa'0 iPauioon
Suomen Urheiluliitto on valinnut
Jouko Kuhan Suomen edustajaksi
Sao Paulon perinteii$een' uudenvuo­denyön
juolcsuun. Kuha osallistuu
tähän kiipäiiuun nyt jo toisen ker­ran.
Arja Kanltola
lulisteli SE:n
Arja Kantola luisteli Rovaniemel­lä
500 metrillä uuden Suonien en­nätyksen
47.6. Myös entinen eniiälys
pii hänen nimissään ja kirjattiin l u ­vuin
48.1.
rjiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiMiiiniiii^
HYVÄÄ RUOKAA |
KEITTOKIRJA JfOKA INNOSTAA NOPEAAN -1
JA HERKULLISEEN RUOANLAITTOON
Koko: 7=J4" X 10^". käsittäen 534 iivua
351 valokuvaa — 16 herkullistä värikuvataulua
HINTA SID. $13.50
HYVÄÄ RUOKAA on perustav^ opas nykykodin keittiöön. Sen re-^ =
= laihan kukkaron päiviksi. _
= HYVÄÄ RUOKAA on oikotie taitavaan nioanlalttoon. Sen Joka re- 5
E P. O. BOX 69 SUDBURY. ONT. S
liiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiliiiiniiillH
EN VOI VAIETA
232 SIVUA HINTA SID. $4.25
Me piemme lukeneet Aniie Frankista emmekä voi unohtaa hän­tä.
Tässä on toinen hänen kaltaisensa, hänen ikäisensä tyttö, joka
kotikaupungissaan Vilnassa kertoi päiväkirjalleen nuoren elämänsä
lloisLsta tapahtumista. Sitten hän koki kauhun: hirveät uutiset, so­dan,
eron vanhemmista, elämän ghetossa, umpeen, muurattujen ka­tujen
sokkeleissa. Maria « luopunut muistiinpanoistaan. Pienne pa-peri'apuille
hän teki tunnoiitarkkoja merkintöjä. Keskitysleirillä hän
jatkoi kirjoittamista — sementti.säkkien riel?aleisiin. Kun paperi lop-:
pui. hänjopetteli asiat ulkoa, painoi ne verikirjaimin mieleensä. Muis-tamisenhalusauttoi
häntä kestämään.
;"Jälleen yksi niitä kirjoja, joihin söisin jokaisen ihmisen tutusr
tuva. joita; sousi luettavan, ajateltayari. Ei pidä unohtaa — olemme
edelleen vastuussa." :— Ilmari Jäppinen, Jyväskylän Ylioppilaslehti.
DAPliNE DU MAURIERi
^^^^^^^^
315 SIVUA HINTA SID. $4.40
Aurinkolaseja, huiveja, matkäpöstikortteja. Roomalaisen hotellin
aula kiehuu amerikkalaisista ja englantilaisista turisteista. Kiihty­neiden
naisten ahdistama opas on tukehtumaisillaan. Tunnelma on
katossa, sillä edessä 011 lupaava iltai "Rome by Night". Mutta lähtöhet­kellä
kaksi puuttuu.
Näid-en kahden Via VenetoUa harhailevan Opettajattaren tähden
opas, Armino Fabbio tekee harkitsemattoman eleen. Naisten hurs­kas
päivitte'y saa hänet työntämään suhteettoman määrän' liiroja
kerjäjäisen kouraan. Yöllä samainen vanhus murhataan. TänVi s i ­netöi
Armihbn tulevan kohtalon, hän Joutuu jännittävien, mystillisten
tapahtumien verkkoon. Vahva kirja — Rebekan veroinen.
NIKOLAI LESKOV: • . ' - ^
VALITUT KERTOMUKSET
401 SIVUA HINTA. SID. $3.60
Nikolai Leskov on venäläisen kirjalll.suuden yksinäinen susi. Jon­ka
tuotanto aikalaiskrlltiköt kaltoin kohtelivat. Kiisimmälsissa kerto-:
muksissaan ja romaaneissaan, hän taisteli maaorjuutta vastaan Ja
arvosteli varankumouksellisen sivistyneistön nihilistisiä aatteita.
1870-luvulla hän kirjoitti tiiotantonsa ahsiokkalmman osan, joka k u ­vailee
maali&mlljöötä, papistoa Ja lahkolaisia. Tällä kaudelta ovat
peräisin useimmat kertomukset Juhahl konkan tolmlttainassa teok-kortomuksLssa
levittäytyy eteemme yhdeksännentoista vuosisadan
tsaarivaltakuntai Kertomusten realissiniin Ja satiiriin yhdistyy usein
nnno.s tyypillisesti slaavilaista sadunomaLsuUttn. Mestarillisesti toteu­tettu
Juonialnes Ja loistava sanaUhien ilmaisu tekevät niistä •nautit­tavia
kokonaisuuksia. ' ,
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING GO. LTD.
P. O. BOX 83 SUÖBURY. ONTAIVO;
' es f<) - r . < '
mf^: " M m : ' :if :t'i:^:|'la;v:-nt::i^ : t m : ' m r M m W: ii;r'-•:i'!::;"i;:|i1flfc M^^M : M M • M M M ' f M M : ' M - - : M ' - M : ^ : M O - , r M - M i ''M^MM^^M^ MM-\0i;m:^:r:M:f^:
'iMM:j :^M. :::.rMrMyt\t-'''>^y'i'lfM^^ 't.i:äv:::v •l^:^'li:l::::'i:h':^^:l|'|::'^ II!' t;;: ' ' : M M S , : § B & ^ & M ' W M M : ' ••|!''ipll|fif|*l. i |^ M. M '''"^>'i MM¥:':'\ii':'''M [•'''i\ - \ \ ' : % ' \ M : ' ' ' . ' ^1::' - I M |\;f ;i|l||::l/. ..=r. \\y:: i |:i'\;':|||t|:.:;!|;ifc
, 1' , . ' ' ' , , 'iJ , '' , , , , I ,„ I, ' , , ! i:h j \' ' ,:!( ' , ,, , , „' ., j i, ,. \,!., •^'I^'