Vapaus, April 11, 1961

              1,
Sivu 2f' Tiistaina, huhtik. 11 p. — Tuesday, April 11, 1961 I^ÄIiii ( U B K A T l ) . ' fruIfsteiMlent,
Otgtimi mfbSf&ä'C9^iamofL ^
t a f f l Ö t f ! l % i ^ ^" » U i S Ajithottoed
a» secona.cuss tnäU by' the l>(äst
liab^du^tbrlce weekly: Tuesdays,
Ihundays and Saturdays by Vapaiur
PnbUsfaburCkMnpany Ltd., a t 100-102
fiim 8 t l ' ; 8 u d b u r y . Ont;^ Canada;
TelephonesrBus; Office 08,'4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265'. Maoaeei
^. Suksi. Editor W- EUand. fiailin?
address: Box 69.>Sudbury,' Ontario. Advertisilieri räte;] t ^ t i ,'aRplkatiott:
Tnln8lath>n;f»e^o|^<8ia«B^
TILAUSHINNAT:
Canadassa; 1 7k. 8.00'ft;kk. 4.25
yUdy^aUoipsa: ^1 m C ^ v t M^
Laiton suunnite
Presidentti Kek|^|l^^v%|^^
sidentti
vierailulle Canadaan. - ..( , . L ^ - . . -.-.f .
' ftiisidentti'Kekkosenjaerailu:'on erittäin nrielesikiintoi-i;-
neft-asia Canadan suomalaisille. Mu^fä^ meitä-'ilälitföttaa''er^ '
koise^i Suomen_lähetystön Ottolasta v i i k ^ ^ l o ^^
tämä ^tieto^Jettä presidentti^^^
suiaren^missa suomalaiskeskuksissa 'Canad
Sudbuiyssa,Fort;Arthurissa jne, Se:on;läinpin^ästi tervehdit­tävä-
rhtiömaavaisuudenosoitus täkäläisille kansalaisillemmei^^
jotka ovat tulleet siirtolaisina Cariadaan, juurtuneet useim­missa
tapauksissa pysyvästi tämän maan kamaraan ja kan­saan,
mutta tuntevat kuitenkin vielä toisessa ja kolmannesr
saicin ;sukupplvessa läheistä kiintymystä ^ja rakkautta tuhat-järvjseen
isiemme maahan. /
^^^^^^^^^^ • M vakavasti harkittavaksi, että\
kaikkien täkäläisten kansalaispiiriemme tulisi tässä yhtey­dessä
nousta arkisesta näpertelystä tilannetta vastaavalle ta-
. olie.i Meidän pitäisi tehdä kaikki voitavamme sen hyväksi,
ettäivöisimme jokainen "ottaa lusikan kauniiseen käteen" ja
siten' ahtaa t korkealle vieraalle mahdollisuus nähdä parasta,
mitä meillä on.
Ei ole epäilystäkään siitä, että jos esiinnymme yhteisin •
voimin, yhteisesti ja demokraattisella tavalla tehtyjen suun­nitelmien
n[iukaisesti, me voimme järjestää presidenttivie­railun
aikana esimerkiksi täällä Sudburyssa todella suuren
ja arvokkaan tilaisuuden, missä esiintyisivät eri yhdistysten
ja ryhmien orkesterit, kuorot ja muut yhtyeet parhailla oh­jelmanumeroillaan.
Sellainen yhteinen tervehdys osoittaisi,
et vain korkealle vieraallemme vaan myös kaikille canada-laisiUe„
mihin me pystymme ja mitemne voimme kaikessa
väaitimattomuudessakin kuolemattomia kulttiuiriperintei-tämme
vaalien rikastuttaa uuden kotimaamme' kehittjrvää
kansallista kulttuuria. Lopuksi voitaisiin näin yhteisvoimin;
toimien järjestää tuhansille ja taas tuhansille kansalaisillem^
me tilaisuus osallistua yhteisiin vastaanottotilaisuuksiin, mit­kä
järjestäisimme korkean vieraamme kunniaksi.
Presidenttivierailut ovat melko» harvinaisia tapauksia.
Ne ovat myös puoluepoliittiselta kannalta katsoen puolueet­tomia
tilaisuuksia! Tästä l o n se hyöty, että voisimme kaikissa
ryhmissä vaivattomasti unhoittaa^ J i s . pholuepoliittiset, us­konnolliset
ja muut arMset kiistakysymykset.^
voitteoia-olisi se, n^tenvöinjme^^^^
- raan tasapuolisesti edustettuna' j a ' mahdollisimman .arvovali •:
täisellä 'tavalla^.Mikäli,.m -yhtei-sestä'<
tilaisuudesta olisi' tuloja yli menojen, voitaisiin ne yh­teisen,
sopimuksen mukaan; rlahjoittaa johonkin yleishyödyl­liseen
tarkoitukseen,- ' ' ' ,
i Me siis ehddlanune harkittavaksi, että niillä paikkakunr
nilla^jjoille ^i*esidfentti kekkonen saapuu kansalaisiamme ta- •
päamaE(ji,G^
telemättä neuvotteleman -^yhteisestä esiintymisestä. Mutfdos-'
tettakoon paikallisesti-mähdoUisimman laajat 'Vastaanotto-,
komiteat" (miksi tahansa-«iitäsanottakoonl•n)^nimenomaan>
siinäJiifielessä, että kaikki kansalaispiirimme ovat:niihin ter­vetulleita,
mutta mikään ryhmä ei saa olla "yksinvaltiaana".
Jos^ tällaiset yhteiset "vastaanottokomiteat" muodoste­taan
"paikallisesti, ja jos kaikki kansalaispiirimme voivat
nousta suppeiden ryhmäetuj en yläpuolelle, kuten niiden tu­lisi
nousta tällaisessa harvinaisessa tapauksessa, me Canadan
suomalaiset osoittautuisimme puolestamme silloin ansain­neeni
sen arvonannon, mikä meille lankeaa, kun Suomen
ensänmäinen kansalainen, tasavallan presidentti, valtiovie­railunsa^
aikana vierailee, nimenomaan, suurimmilla suoma­laisasutuksilla
Canadassa.
Myytäköön Kiinaue Iisaa vehnaa
jViikoh lopulla kerrottiin sekä: Reginasta että Hongkonr
gista tulleissa uutistiedoissaj että Kiinan Kansantasavallan ja
Canadan edustajain välillä käydään lisäneuvotteluja viljan
myynnistä Kiinalle.
.Maatalo Hamilton sanoi Reginassa tiis-tainla,
että canadalaiset edustajat neuvottelevat uusista vilja­kaupoista
Kiinassa; Hän ei maininnut mitään siitä, kuinka
suurista kauppamahdoilisuuksista on kysymys.
-Mutta Hongkongista saapuneessa Frederick Nossalin
keskiviikkoisessa uutistiedossa sanotaan, että siellä käynnis­sä
olevissa Kiinan ja Canadan neuvotteluisa on puhe suuri­suuntaisista
kaupoista. Mainitun uutistiedon mukaan Kiina
olisi valmis ostamaan Canadasta peräti $200,000,000 arvosta
viljaa jos Canada on valmiina myöij4ämään Kiinalle kaksi-tai
kolmivuotisen luoton.
Kuten tiedetään. Kiinassa on ollut kahden viimeksiku-luneen
vuoden aikana historian suurimmat kuivuusvuodet
— j a historiallisten kokemusten perusteella pidetään mah­dollisena,
^ttä kuivuuskausi voi jatkua-tänä vuonna ja ehkä
'kauemminkin. Toisaalta tiedetään,--että Kiinalla ^ m a h d o l -^
lisuuksia saada viijatarpeenöa -täytetyksi muiltaidn Äijffkki-'
"noilta. Kiinan edustajain sanotaaÄ käyvän asiasta .^usia neu­votteluja,
esimerldksiAustraaliail edustajain kanssa.
Tärkeätä on kuitenkin se, että-Cartadalla. on nyt ensi­luokkainen
mahdollisuus kehittää kaupi^asuhteitalähesi^700-
^miljoonaisen Kiinan kanssa. Kiina tarvitsee nyt viljaa — ja
jneillä on sitä myytävänä niin' paljon että^mme kansakunta­na
tiedä mitä sillä voisimme tehdä.. Kysymys on siis yhtei­sistä
eduista ja siksi olisi Ottawan toimittava päättävästi
ja nopeasti niin, ettei- mikään kolmas valta pääse ehkäise­mään
tätä hyvää kauppamahdollisuutta.
\iik ei haluakaan lieventää; jännitystä
V New Y o r k ^ Neuvostoliitto osoit­ti
keskiviikkona YKn^yyleiskokouk-ses
»^. pyrkimystä kjinsainvSlisen
jSnnijb^I^n;, lieventämiseen ehdot-tanuua
TvU^-vakoilukonee^ lentoa
kösIt^^Tutun poistamista yleisktH
. köuK]<id*;^lls(talU.^ä4ma8sa y^^
H^rjdessä^-NeUVostoliitto ehdotti, että
'^H:*r|It>im<^tosainvälista jännitys-tH
lisäävät kysymykset, kuten ns.
Unkarin ja Tiibetin kysymykset,
poistettaisiin samalla päiväjärjes­tyksestä.
Ytidysvaltäin edustaja' Adlai Ste^
venson eL kuit^Nikaarii oUat lainkaan
lialukas' täleitiacn UN&ilrhif tiiiiion
ehdotusta vastaan,: Hänr: k|e]
hyväksymästä näiden keino
tfiytyl
ekbis-
, NokkehalUfeUoIdea Tananativen
neilvötfel<iko]koaksen J U k ^ n ; Kon*
gon'lbli$)f/jontni anteen' vaiheeseeni'
kirjbitfäa' E. Prim^ov neuvosto-
' lilCtolaiaessa aikakaudiAides^^ Nof
•oje' Tremja. Nyt v stirtomaahenrat.
'jai'beidän.aviistaia3isa;i elvftt enSS^
s ä l ^ : snutinitelmiaan; joiden tar?
köituksena ön tuhota Kongon tasar^
'vialta.; Tshombe,- Kasävnbu, Ka-.
'Ton(d(}i j a -muut imperialismin fcäs-
' 'k^^tset^ ovat''{äittänee^^ mimtta^\
K o ^ o n tasavallan uillisvaltloiden.
" kasaötomaiffiC jptka mnodollisesti
olisivat. yhdistyneet liittotasaval­laksi
Sillei aiotaan, antaavnimeksii
«Keskl^AfHkan valUoIden liitto?;
Näin xtOtan nimitys Kongo, poistet­taisiin
kokonaan maailman kar­talta.
HILLITÖNTÄ LAITTOMUUTTA
Päätökset, joita Tananarivessäi teh­tiin,
ovat laittomia alpta loppuun
saakka. Niillä ei ole parlamentin hy­väksymistä.
Ne ovat vastakkaiset sil­le
yksimieliselle sopimukselle, joka
Sehtiin Kongon eri poliittisten puo­lueiden
kesken Brysselin konferens­sin
pypreän pöydän ääressä. Ne so­tivat^
myös kesäkuun 30. päivänä
vuonna 1960 hyväksyttyä Kongon pe­rustuslakia
vastaan.
•New YorJt Timesissä julkaisemas­saan
haastattelussa Tshombe yritti
puolustaa tätä menettelyä sillä, että
"parlamenttia ei ole enää olemassa"
ja et^tä "Kongon johtajat" eivät suos­tu
uusiin vaaleihin.
Antaessaan tämän lausunnon
Tshombe siis allekirjoitti tunnustukr
sen .että Tananariven konferenssin
pitäjät toimivat kansan tahtoa vas­taan
ja eitä he itsö käsittävät sen
erinomaisesti.
MaaUskuun 14. päivänä Kongon
edustäjahlioneen ja senaatin 4 0 jä­sentä
tuomitsi .Tananarivessä tehdyt
•päätökset. He valitsivat valtuuskun­nan,
jonka piti käyd;^ Kasavubun
luona ja vaatia selitystä, miksi hän
osallistui tekemään päätöstä, joka
sotii maan perustuslakia vastaan ja
kieltää parlamentilta toimintaoikeu-den.
Luonteenomaista on, että tähän
vastalauseeseen yhtyivät myös ala-
Kongon edustajat,'vaikka nämä. seu­dut
ovat olleet Kasavubun tukikoh­tana.
Nämä kansanedustajat, kertoo
jugoslavialainen tietotoimisto T A NT
•JUG, olivat sitä mieltä,, että "Kasa-vubu.
itse menetti • asemansa valtion
päämiehenä hyväksyttyään Kongon
tasavallan-lakkauttamisen-ja autetT
tuaan täyan' laittoman 'ja äärimmäi­sen'
sekavan poliittisen tilanteen
'muodostumista''. —
EI RAUHOITTAMISTA
VAAN SEKASORTOA
•: Tananarivessä hsrväksyctyjen pää­tösten
puolustajat väittävät, että nä­mä
pptökset on tehty ottamalla
huomioon eri heimojen; edut, joila
yhtenämen valtio muka loukkaisi.
On kiistatonta, että maakui^ajako,
joka ort: suoritettu belgialaisen siirto-maahallinnoa.
merkeissa, on, kaikkea
muuta kuin täydelUBtiii Matta se "On
toisarvoinen kysymys. Aikanaan kon­golaiset
tekisivät^sibiä: suhteessa var­maankin
korjauksia, joissa. otettal-.
siin huomioon heimosuhteet- ja - k ^ -
santieteelliset tekijät Mutta nyt.Kon-go^
kaikkien heimojen ja - kansojen
pä^etujen mukaista on kansallisen
riippumattomuuden säilyttäminen < ja
ulkomaalaisten - monopoliyhtymlen
riistosta' vapautumineh:~ Voimakai
keskitetty valUo voi -parhaiten tur­nata
Kongon.kansdjen< edut:
Arvostelua ei kestS myäsMän väi­te,
että Kongon jako-useisiin, valtioi­hin
johtaa raithoittumiseen - tässä
maassa. Asiaton aivan päbivastoin.
, Kongon pirstominen johtaa väistä­mättömästi
kärkeviui selkkauksiin,
vihanpitoon ja -verenvuodatukseen
rajakysymyksistä. Kongon paloittelu:
ei sqvi mitenkään lainmukaiseen ke­hitykseen,
jonka ,'tavoitteepa on. hei­morajojen
poistaminen ja vähittäin
tapahtuva Kongon kansakunium
muddostammen. Se on askel histo-riallistft
kehitystä vastaan. Kaikkien
esteiden poistaminen eristyspyrki-mysten
tieltä ei viime kädessä voi ol­la
edistämättä maan suistumista
anarkiaan ja sekasortoon.
JSIIRTOMAAHEBROJEN
ARVIOPEBUSTE
Siltä, miten kaukana Tanai^riven
neuvottelukokouksen pitäjät- olivat
Kongon eri heimojen ja; kansojen
etujen huomioonottamisesta, ptihuvat
seuraavat tosiasiat. He esimerkiksi
jättivät Katangan hallitsijan Tshom-ben
valtaan baluba-heimon, joka on
muodostanut Ludlaban maakunnan
ja käy aseellista taistelua Belgian
monopoliyhtymiä palvelevaa Tshom-bea
vastaan. Samoin^ suoritettiin K a -
sam maakunnan mielivalt&in^ j a ­kaminen
kahteen; osaan. Sen eteläi­nen
seutu, jossa on runsaasti timant­teja,
luovutettibi belgialaisten toisen
käskyläisen Kalondjin valtaan.
Tananariven konferenssiin osallis­tu
jat selittivät, että he aikovat "tun­nustaa"
kymmenen ''riippumatonta
valtiota". Mutta: miksi vain kynune-'
neal Miksi ei kt^sikymmentä tai
neljäkymmentä?: Onhan Kongossa 40
suurta heimoa, puhumattakaan' sa­doista
pienistä.' Millainen' arvioperus­te
määrää sen, mikä heimo voi ja
mikä ei voi perustaa ; "^valttotaf?
Konferenssm osanottajat lupasivat
määritellä nämä arvioperusteet myö­hemmin
. uusissa iieuvottelukokouk-sissaan,
joita aiotaan pitää Bakvan-;
gassa etelä-Kasaissa ja senjälkeen
Elisabethvillessä; Mutta he vilpiste-levät
aika tavalla. Sellainen arviope-ruste
on jo olemassa:, se on Kongon
rikkauksia ryöstävien lännen mono­poliyhtymlen
edut. •
Todellakm, miksi Katanga tunnus­tettiin
itsenäiseksi? T i e ^ t l sen
vuoksi, että Tshomben nukkehalli­tuksen
varjossa tämä Kongon rik-kam
maakunta on muuttunut eng­lantilaisten.^.
an^eiikiEalaisteii ja bel­gialaisten
hallitseman, Union minere^
yhtymän. kotimaaksL Samasta syys­tä
on ipuodostettu etctlä-Ei:asain eril-
Unen • ^ U o " . jonka timanttikaivok-set
ovat lännen - pörssikeinottelijain
mielestil.täysin:;pStevä. syy- maakun-"-
nan irroittamiseen-Kongosta.;'
Washingtonissa hyväk^tiin viral­lisesti
Tananariven neuvottelukoko-i}
t(S^TPäätök^t.',TSinä Kongon pbrs-tominen^
berättää hämmästystä, ^os-.
ka sä- e l mitjenkäin sovi Yhdysvalto-'
jen a s ^ t e ^ e n turvallisuusneuvos­tossa.
Siellähän Amerikan edustaja
on äänestänyt usein päätöslausel­mien
puolesta, jotka ovat edellyttä­neet-
Kongon tasavallan eheyden säi­lyttämistä.^
Washingtonin ristiriitainen asenne
iqi tietenkään ole satuimaista: Se on
seurausta siitä, että länsivallat sot­keutuvat
' yb& häpeällisempifai m a -
nöövereihin; jotka tähtäävät Kongon
riippumattomuuden hävittämiseen.
Hammarskjöldin suoranaisesta
osallistumisesta • nukkehallitsijato hä­peälliseen
stilaliittoon Tananarivessä
on todistt&sena Antoine Oizengan
lausunto, että^ YEIn vastuunalainen
virkamies, joka> tobni laillisen halli-,
tuksen selän takana, yritti; taivuttaa
itäisen maakuzman hallituksen edusr:
tajaa osallistumaan Tananariven kor
koukseen. <
— Tahtomatta tulee mieleen kysyr
mys — Oizenga sanoi — miksi Y K n
edustajat :Staaleyvillessä osallistuvat
epäilyttävihL juonnitteluihin, jotka
täbtäytyvät Kongtm kansaa vastaan.
Tämä oli tietenkin retoorinen ky­symys.-.
Hammarskjöld on pannut
T K n ^palvelemaan Kongossa impe­rialistien,
etpja koko Afrikassa. Ni­menomaan
koko Afrikassa. Amerik-kalamen
ssmomalehdistö ei salaa, et­tä.
Kongon pirstominen on in^ieria-listien
suunnitehnissa ensimmäinen
askel Afrikan kartan uuteen hah'
motteluun.
.Nitapä New York Times kurjoitti
puolitoista kuukautta etmen Tananar
riven neuvottelukokouksen iiäätöksiä:
"Seuraavana askeleena jakamisen
jakeen voi olla liike veljesheimojen
yhdistämisen puolesta Kongon ulko­puolella."
Lehden mielestä Le<^Id-villen
liiaakunnan länsiosa, missä
asuu' bakongo-heimo.^^ voidaan jakaa
entisen. Ranskan Kongon ja Angolan
kesken. Kasalh eteläosa ja Katangan
luoteisosa voidaan yhdistää Portuga-'
än. Angolaan ja etelä-Katanga Eng­lannin
siirtomaahan pohjöisrRhöde-
Työtön veteraani
pyrkii "vatloista"
NeuvQstoliiitQon
Union, N. J . — Eräs ^ t ö n tcTisen
maailmansodan veteraani.ton yh­dessä
/vaimonsa kalissa.! anonut pas^
sia muuttaakseen täältä Neuvosto­liittoon
tai millin talmnsa muuhun
maahan^ joka:ottaa hiedat vastaan.
44'vuotias Martin Eiiihorn j? hä­nen
neljäs 'Vaimonsa/f^ances toi­vat
passianomuksensa -,- Union
Countyn virastoon. ,
Mr. Einhorn; sanoi, että häneltä
on evätty kolme kertaa, ve^ter^anin
koko eläke. Hän sanoi oU^ensa
työttömänä 2 vuotta ja "nyt h^ntä
uhkaa asunnosta häätö. Mrs;. Ein­horn,
joka on osittain isoj^fj^. sanöij
seuraavan miestään. MT.--'Eiiihoim'
potee suonikohjuista jotka hänen
sdityksensä mukaan pahenivat so­dassa.
Hänen eläkkeensä korotet­tiin
1958 50-prosenttisesti, ollen se
$;00.00 kuukaudessa. Mutta täyttä
eläkettä hänelle ei anneta.
Veteraanien eläkeviranomaiset
puolustavat asennettaan sillä, että
Einhomin suonikohjut eivät pa­hentuneet
hänen armeijassa olles-saan.-'
• ' .
Btiglan ja^^mdysvattaln taholta
rieviietyt *jutut^ jonka mukaan pää^
ministeri;.Antoine Gizenga,': j o ^ ~ j 6 h -
PAAVO AITIO SKDLn
PRESIDENTTIEHDOKAS
HelsinkL — Viime lauantaina ko-,
koontuneessa SKDLn liittokokouk­sessa
valittiin yksimielisesti' edus­kunnan
1. varapuhemies Paavo Aitio
presidenttiehdokkaaksi.
Eduskunnan 1. varapuhemies Paa­vo
Aitio on syntynyt Turussa vuonna
1918 kirvesimiehen poikana. Miehen
ikään ehdittyään hän työskenteli
aluksi sorvaajana ja sittemmin- eri
alojen kurssien jälkeen konttoripääl­likkönä.
- Eduskuntaan Paavo Aitio
valittiin ensimmäisen kerran vuonna
1951, joten hän on osallistunut edus­kunnan
työskentelyyn jo 1 0 vuoden
ajan. Eduskunnan piirissä hän toiini
ensin monet vuodet taitavana ja ar­vostettuna
valtionvarainvaliokunnan
jäsenenä, kunnes kansandemokraat-r
Uskonnolliset
levottomuudet
veivät 12 uhria
New Delhi..— 12 Ihmistä sai sur­mansa,'
kun poliisit ryhtyivät per-
-=:j8iitäina, ampumaan noin 10,000:tä
jonsin .aseistettua mielenosoittajaa
Lahaqdigndassa; Intiassa. Väld-jookko
hyökkäsi-poliisiasemaa-vas-'
taan j»,-,kieltäytyi, hajaantnmasta^
ellei -vapauteta :erästä; prinssiä, jota
bastar-fieimo p^tää Jnmalan m n -
miUUstnmana. .
Tämä prinssi, Pravin Deonmaha-radja,
hallitsi kerran yli miljoonaa
ihmistä Intian keskiosissa.
Kahdeksan vuotta sitten hänen
valtionsa yhtyi Madhia Pradeshi val­tioon,
mutta prinssi ei hyvlUcsynyt
tätä. Viime helmikuun 12 päivänä
Intian hallitus lopetti hänen ruhti­naallisen
asemansa tuimustamisen
ja määräsi hänet vangittavaksi syy­tettynä,
yllytyksestä väkivaltaisuuk-
.iin.
ten ja kylmän sodan kauteen kuulu­vien
kysymysten poistamista. Sa­moin
USAn edustdja YKn poliitti­sessa
valiokunnassa ilmoitti Yhdys­valtain
vaativan näiden kysymys­ten
esiUeottamista.*
tien suuren vaalivoiton jälkeen v.
1958 hänet valittihi ensin edudum-nan
suureil valiokunnan puheaijifli-tajaksi
ja pian sen jälkeen eduskun­nan
1. varapuhemieheksi
Paavo Aitio on tullut mulman työ-väenliikkeesen
TULn kautta. Nykyi­sin
hän on T U L n liittotoimikunnan
jäsen ja on toimmut mm. monien
u r h e i 1 uvaltuuskuntioi johtajana.
Paavo AUio on kaikissa vaiheissa
puolustanut i^ttävästl T U L n itse­näisyyttä
ja on antanut lukuisissa
TULn luottemustditävissä liiton toi­minnalla
merkittävän apunsa.
Varsmaiseen poliittiseen toimin­taan
Paavo Aitio tuli mukaan sosiali­demokraattisen
puolueen kautta. V.
1945 hän kuului Turussa niihin sos-dem.-
puolueen jäseniin.^ jotka pyrid-vät
yhteistoimintaan juuri perustet­tujen
demokraattisten järjestöjen
kanssa. Tästä syystä hänet erotettiin
sosdem.-puolueesta vuonna 1946,
minkä jäBcees lian oli perustanuissa
Turun Sosialistiseuraa. joka liittyi
SKDL :oon. Kaksi vuotta • myShem-min
Pa?ivO Aitio liittyi S K P n jäse­neksi.
Paavo Aitio on ennättänyt osallis­tua
monipuolisesti my^kunnaUisMn
toimintaan. Hänet au valittu- vuo­desta
ig4nähtien Turun kaupungin­valtuustoon,'
kuuluu myös kaiqnm-gmhamtukse
«a ja on ^toiminut useis:-
sa eri, kuntiHHials»» • tetttakunnissa.
Hän on mukana}: kansand^nolixaat-tien
edustajana useiden juUdsea elä­män
aloiBa:.mainittuJe& laittosten ja
siaan.
, •••• t ... • • ,• - _, .,-
S A N A N y ^ T A ON AFRIKALLA
- Mutta ei. ole unohdettava, että on
eri asia tehdä päätöksiä KÖngOn val­tion,
hävittämisestä ja eri asia tote­uttaa
nämä Päätökset. Laillinen h a i -
Utus, jota' Johtaa Antobie Gizenga.
on tuomhmut "murhaajien neuvotte­lukokouksen".
Hman laillisen haUi-t
u k s e n k a n n a t u s t a Kasavubun,
Tshomben ja Kalondjhi ryhmäkun­nan
suunnitelmat epäonnistuvat, sil­lä
laillisen hallituksen mäixräysval-
|assa'onioein puolet koko maan alu-.
eesta' 'ja myös muissa maakunnissa
sillä on paljon kannattajia.
Ne Afrikan valtioiden johtajat,
jotka todettaUn huolehtivat maittan­sa
riippumattomuudesta, eivät voi o l ­la
näkemättä, millaisen vaaran niil­le
muodostaa Kongonphstomisen
suunnitelma. Kongon laillisen halli­tuksen
edustaja Thomas: Kanza on
sanonut tästä asiasta:
. — Afrikan kansat tuntevat levot­tomuutta
Tananariven ; jnätösten
johdosta, koska mUtei kaikki Afrikan
valtiot, niiden Joukossamyös entisen
Ranskan liiton Jäsenet, muodostuvat
eri helmoista Ja Kongon esimerkki
voisi olla niille hyvin vaarallinen.
Tästä johtuu. se ankara arvostelu.
Avaruustutkimuk­sista
käytännöllistä
hyötyä
Moskova. — Tunnettu neuvosto­liittolainen
tiedemies akateemikko
Anatoli Blagonravov on lausunut
aikakauslehdessä Teknika molodez-hi
(Nuorison teknikka) eriävän
mielipiteensä niiden lausuntojen
johdosta, mitä eräät länsimaiset tie.
demiehet ovat antaneet. Niideu. mu­kaan
avaruustutkimukset eivät ko­vinkaan
paljon hyödytä ihmisiä ei­vätkä
kulje rinnan ihmiskunnan
yleisen • edistyksen kanssa, vaan
muodostavat vain välirenkaan kil­pavarustelussa.
Blagonravov korostaa, että mitä
tahansa nykyajan tekmikan saavu­tusta
voidaan käyttää sotatarkoituk­siin,
jos niin halutaaii; ~ -Tiedetään-hän
esim. että lämpödinvoimad
käytettiin en&isijassa joukkotuhon^
välikappaleena, mutta'kukaan • ei
silti paheksu tieteen tällä alalllä^aä-'
vuttamia rauhanomaisia tuloksia;
. Jo tässä vaiheessa avaruustutki­musten
ensimmäiset askelet' ovet |
antaneet tähtitieteilijoflle - laajat
mahdollisuudet avaruuden tarkem­paan
ja perusteellisempaan .tutki­miseen:
. Geofysikaalisten rakettied
avulla voidaan' tutkia Maan: ilmake­hän,
korkeimmissa- kerrostumissa
tapahtuvia prosesseja^ minkä avul­la
voidaan- myöhemmin, pyrkiä
muuttamaan planeettamme ilmas­toa.
Tunkeutuminen ilmakehän ul­kopuolelle
tekee epäilemättä mah­dolliseksi
käyttää tulevaisuudessa
täydellisemmin hyväksi Auringon
energiaa, josta suurin osa menee
nykyisin huikkaan.
taa' Kongon haUitusto Stanleyvilles-sa;
oBd pantu ppis v i h t a a n itaikka
kadonnut, 'pa||astuvat valheeksi Gi-;
zengan Itsensä-toimesta.
' Neuvostoliitö&i .uutistoimlstoxi/- Tas­sin
ja ' K a b » s ^ ^ e s t y v i i n . ^ l A l i r a -
miuj haastet^iilljome .; anmjpo^säan
l^vsuimossa GÖmigB Isanöl näiden
huhujen tarkib|iukseha; olevan hei­kentää
kongolaisten moraaUa.^
, ,Tuomltessaan|; Köi!«on ''
Kasavubun:, j^'^
hajoittaa Koi
renssfesa XMze^'ljfnöi,'"fe^iä'^"he
Ikäavät esiintyä:)'Kongon kansan
•isä.. :|
" H e voivat allekiijoikaa nim mon­ta
hylkypaperia kufai haluavat", sa-f
noi hän. "Viilneisen sanan sanoo
Kongon kansa ja hänen kansansa
on jo osoittanut maailmalle, että
he pystyvät hoitamaan asiansa itse."
Hän sanoi, että Y K pelaa vaaral­lista
peliä Ja syyttii Y K n pääsihteeri
Dag HammarskjgkUä siitä ettei hän
ole noudattanut turvallisuusneuvos­ton
. päätöstä ja pyrkii -tuhoamaan
maan patriootteja.
."On tarpeellista poistaa Belgian
sotilaalliset ja puolisotilaalliset voi­mat
Kongosta", sanoi Gizenga. "On
tarpeellista . poistaa johtavista ase­mista
kaikki Belgian neuvonantajat
Ja erikoistuntijat
•; W'tr
"On myöskin taj|}e^|llst&:luoda s d * ^
lainen tilannie,<että))afl^entti pää^s
2«B^ työskentele]i^U&n,\että se voisi var.-^^
paastt ilmaista miäipiteoisä ja ryh^f^"!^
6« tekemään päätöksiä."
•M*?lk?^"' sanuu^alsen'
ilmaisi Intian pääministeri
mielipUeilNatv^
Nehrä^v
Lontoossa sanomalehtikonferenssissibr^
Tananariven kokouksesta - . Nehrii ,•
sanoi: "Nämä;- lierrasmidiet,-r jotka '
kokoontuivat' 'della, eivät uskall^:;.
mennä n^lahiptin eteäi. ene&i»ä^
^ : muihinkaan44«»fiaiilmköi^^
^jugaäav&n~-JUuUstotqaisto ' Tanjug.I^i
ilmoitti, ettäv 40 -^Kongon parlamentilk"i;
Jäsentä kokoontui Leoppldvillessft- '
maaliskuun 14 pnä. ' • ;
He' päättivät yksimielisesti.-^että,
Tananariven päätökset ovat kongon
perustuslam vastaisia ja vaativat n i i - .
den päätösten peruuttamista.
Neuvostoliiton ulkoministeri: : Gro'-'
myko .kehoitti keskustelemaan heti
Kongon..tilanteesta Y K n yleiskokouk-i'' r
sessa koska,"on tehty yrityksiä ha-r /
joittaa Kongo" ja että t i l s ^ e on no--
pea^ti huo^ntunut. ' .
Burmaa, Etiopiaa Ja Meksikoa on
pyydetty, nimittämään korkeia tuo-"
mareita. Jotka tulisivat muodosta^^^v
maan kolmen maan elimen tutki-.
maan Kongon entisen pääministeri ^
Patrice Lumumban murhaa, tiedoi-tetaan
YKn päämajasta.
4 Icohddn yksimielisyyn
Geneven neuvotfteltjissa
- k
n m
«r-5, - t»
joka on kolidistettu Tananariven
päätöksiin muissakm Afrikanmaissa,
erityisesti yhdistyneessä Arabitasa­vallassa,
Ghanassa, Gumeassa, Ma­rokossa,
; Indonesiassa Intiassa ym.
Kuvaavaa on, että \nyöös Britannian
kansainyhteisön pääministerien äs­keisessä
neuvottelukokouksessa hy­väksyttiin
Afrikan ja Aasian edusta­jien
vaatimuksesta päätösIauseUna,
Jossa korostettiin.. Kongon eheyden
säilyttämisen'tärkeyttä.
Afnkka ja koko m a a i l m a odotta­vat,
että Y K n yleiskokous tekee X V
istuntokaudellaan' sellaisia radikaali­sia
päätöksiä, joiden avulla Kongos­sa
muodostunut tilanne saadaan ko­hennetuksi.
Geneve. — Ydinasekokeilujen
lopettamista koskevassa kolmen
vallan kokouksessa totesi Neuvosto-liitcm
edustaja S. K. Tsarapkin;
että kaikki neuvottelujen osanot­tajamaat
ovat päässeet yksimieli­syyteen
, seuraavista- kysymyksistä:
suurissa, .korkeuksissa ja avaruu­dessa
tapahtuvien ydinasekokeilu­jen
lopettamisen valvonnasta, seis­misten
tutkimusten suorittamises­ta
sovitun ohjelman puitteissa suo­ritettu
jen ydinräjähdysten valvon­nan
ehdoisl^. Soplimiksen alkupe-r^
set os4^<^tajsMfi^t ovat myo$
hyväksyneet valvontakomission
budjetin. Tämä • 90 : epSHemättä;
myönteinen ifekel pyrittäessä y-'
,dlnasekokeilujen r kieltoa koske­vaan
s<^£(Ai^^n. ,1: ; '
.Itosketeilessaan tTSAn j'a Eng­land^
.etJLuMAilen: lausuntoja, että
heidän'. hallituksensa^ pyrkivät: rsa-maan
aikaan yleisep- ydinasekokei­lujen
kieltosopimukseen Tsarapkin
sapoi, että' s neuvostovaltuuskttnta
ydi • vain' tervehtiä- iloisena tällai­sia
lausuntoja, koska ne ovat neu­vostohallituksen
näkökannan mu­kaisia.
^
— Me oleme tyytyväisiä voides­samme
todeta, että Yhdysvaltojen
ja Englannin hallitukset ovat il­maisseet
yhtyvänsä niihin teknilli­sen
asiantuntiaryhmän suosituk­siin,
jotka koskevat suurissa .kor­keuksissa
ja avaruudessa tapahtu­vien
ydinasekokeilujen lopettami­sen
menetelmiä ja valvontaa. Ku­ten
tiedetään, neuvostohallitus lau­sui
jo yli toista vuotta sitten yh-yhtyvänsä
asiantuntijoiden selos­tukseen,
SO; heti sen jälkeen, kun
asiantuntijaryhmä oli lopettanut
työnsä.
Neuvostohallitus on ehdottanut
alusta alkaen, että kiellettäisiin
ydinkokeet kaikkialla, siis myös
suurissa korkeuksissa ja avaruu­dessa.
Yhdysvalloilla on ollut toi­nen
asenne sillä se on ehdottanut
että sopimuksesta jätettäisiin pois
kohdat,.Jotka edellyttävät suuris­sa
korkeuksissa ja avaruudessa ta­pahtuvien
ydinasekokeilujen lo-lausu-pettämistä.
Neuvostovaltuuskunta on
nut useaan oetteeseen, että Neu-'
vostoliiton hallitus on valmis alle*
kirjoittamaan sopimuksen v. 1958 '
pidetyn ; asiantuntijoiden Geneven
neuvottelukokouksen suositusten'
ja johtopäätelmien pohjalta. Yh«''''
dysvallat ei halunnut solmia sopi- . _
musta tällä pohjalla J a ehdotti;';*'^,.,
että olisi suoritettava seismisiä Ii- . • '
sätutkimuksia. Se sanoi tekevänsi • • •;
yleissopimuksen vasta sitten, kun
nämä tutkimukset on suoritetti)i.' '
^U^An asrane saattoi Geneven' -
neuvottelut Icatkeamispisteeseen^' ' ,..
Jotta katkeamista ei olisi tapahtu-nutb
nevostohallitus suostui ydinrS.;C
jljytyksiä koskevien tutkimusten' 1
suorittamiseen, mutta ehdotti talv -, ,
laisten räjäytyksien asettanpsta ,
tarpeellisen valvonnan alaiseksi;.
Nyt-i Yhdysvaltojen jiallitus pUii
kuten^ USAn ''edustajan Deäiiin
lausunnosta ilmenee,-: tunnustanut
Neiivöstoliiton näkökahnan .^ik6<
aksi ja suostuu hyväksymään ^Neur
vostoliiton ehdottamat' maan sisSs-sä
tapahtuvien ydinrSjäytysten vai*
vontaa koskevat ehaot. f*
M.
lllllllli
II IlillllilllllTÄTÄ
AIt,VATKOON ITSE
— Juokse nyt avaamaan portti,
professorille, sanoi isä Tuomaalle.
Mikä professori on?
— Hän on mies joka tietää kaik- •
ki asiat.
— No silloinhan hän tietää mi-'^ •
ten avataan portti.
ERI T U L K I N TA
"Patrick", sanoi pappi,"whiskl '
on teidän pahin vihollisenne". > '
"Mutta, pastori", tehän sanoitte'
viime sunnuntaina, että rakasta* •<
vihollisianne."
"Aivan oikein", sanoi p a s t o r i *'
"mutta minä en kuitenkaan sancit
nut että teidän pitäisi juoda nil**-*
tä". * •
HÄIVÄN PAKINA
Kuudes käsky: "Älä tapa"
järjestöjen toiminnassa, mistä mai­nittakoon
mm. valtiiut. urheilulauta­kunta
Ja Tubedculoodliiton liitto­neuvosto.
Kansan keskuudessa Ja eduskun­nan
pibrissä-on Paavo Aitio tullut
tunnetuksi miellyttävänä^; tarmok­kaana
työkansan. etujen puolustaja­na.
Joka nauttii > luottamusta Ja ar­vonantoa.
laajalti >myös eri .eduskun-:
tryhmien keskuudessa.
Paavo Aitio on Vielä, suhteellisen
nuori, 42-'vuotiaa, mutta hän on
osoittautunut pystyväksi, mitä < vaati-vimpilnkln
tebtävliniL kuten hän on
myös nykyisessä. asemassaan . selvästi
osoittanuti
Kukaan ei epäile sitä etteikö
n.s. läntinen maailma ole "kris­titty!
maailma
Ja; kristityinä ihmisinä kapltalis-
'Jscn lUnslmnailaian hallitsijat o-vai
tietenkin ^kääntäneet väellä ja
-olmialla pakanakansoja kristinus­koon.
, ,
Matta. Laosissa 7 onJImeisesti sei-laisi*
;i>al(^oiU?. että he kieltäy
tyvSt; tekemä^ vissinlaista syntiä
ja sniimuodoin' se aiheuttaa
suurta pSBnvaivaa jniille, jot|ca ha
luaisiyät saada; pelastetuksi' Laosin
kansan.;. pois' pakanallisista tavois­taan.
. ..
"Ilie .Nation" julkaisu esitti päi­vänä
muutamana tSstU asiasta seu-raavaniaiscm
tilannekuvan:
Ongelma (Laosissa—K) ei
olev ydinasesodan^ välttäminen; hy­vä
Jumala huolehtii oletettavasti
siitä.
"Todellisena vaikeutena on se.
että. laosilaiset, joilta, puuttuu pu­naveristen,
nykyaikaisten ihmisten
vaistot,- eivät ole kiintyneitä jär-jestett^
o; ihmisten tappamiseen.
He eivS^ ole^ kristittyjä. = eivätkä
ole kosKAan kuulleet kuudetta käs­kyä
^iAli^tapa"). mutta silta huo­limatta
he kieltäytyvät tappamasta
toisiaan.
"Kansallissota on nyt riehunut
Laosissa useita kuukausia, tosiasi
assa useita vuosia . . . Bfutta mis-j
ä on luettelot kaatuneista? Totta
on, että siellä: ammutaan silloiQ
tällöin sotamies; tai useimmiten
siviilihenkUö, mutta -verenvuoda:
tv6 on hyvin pientä häpeäksi ase-ammatille
ja niille rehdeille ulko­puolisille,,
jotka ovat. uurastaneet
laosilaisten sivistämiseksi. < .;:
"Tästä johtuu, että se $310 milt
Joonaa, tninkä Yhdysvallat on vU-meksikuluneen
6 vuoden aikana
Laosiin syytänyt, onmennyt haas­kuun;
se ei ole saanut nostetuksi
kuoleman standarttia siinä takapa­juisessa
maassa."
Aika nasevasti sanottu, vai initä?
Tosiasia tietenkm 011, että laosi­laiset
ovat taistelleet sitkeästi ja
peräänaptamattomasti kansallisen
vapautensa puolesta. Mutta heitll
ei oel todellakaan saatu "si­vistymään^'
siinä määrin, että oli­sivat
jyhtyneet ulkomaisten, .isän­tien
toimesta omia heimol«js|aan
tappamaan. r >,
London Observerin eräässä • äs­kettäisessä
uutistiedossa kiinnitet­tiin
myö§ huomiota siihen, - että
Yhdysvaltain hallitus on rahoitta
tiut Laosin taantumusvoimaa mai­nitun
kuuden vuoden aikana yli
kolmensadan miljoonan dollarin
hinnasta. Ja Observer selittää;
" . . . : Kenraali Phuomi Nosa-van,
kommunistivastinen voima­mies
nautti siis Amerikan täydel­listä
tukea nostattaessaan vastaval­lankumouksenne
puoluetonta — K )
prinssi Souvanna; Phoumaa- vastaan
Ja ajoi mene§tylsellisesti_
ijoulukuussa kapteeni Kon^ l ^ n
ja ^Pathet Laon p o i s ^ l k a t i p u ^ -
ta, p3>styttäen"siellä 'länsimielisen'
prins^ Boun Oumin hallituksen7..
' Buddapaisuko opettaa laösilaisia
että ei saa tappaa. Taikauskoisuus
sanoo yheule, että maailma on tul­villaan
^<Pahoja henkiä. Viellä nyt­kin
laosilaissotilas epäröi ampua
suoraan pelätessään sitä mahdollis­ta
pahaa minkä hän aiheuttaa elä­män
hävittämisellä . . ."
Näin on länsimaissa viimeaikoi­na
selitetty sitä eriskummallista
seikkaa, - että amerikkalaismielisten
vastavallankumouksellisten : ko­mennettavissa
olevia laösilaisia so­tilaita
ei ole todella saatu rikko­maan
sen paremmin buddalaisus-kop
kuin kristinuskonkaan käskyä^
älä tapa? '
, Tosiasia on.tietepkin tarua kum-itn^
mpi tässäkin aslas$9.; t90sil<M;
set •• haluavat kansdlilsta itsdiSi^
syyttä'eik$ missiSn tapauksessa'(h
miep veljiensä ja iskojensa tappa­mista,
vieraitten isäntien hyvaksL
Tämä selittää sen, miksi Laosin
vapaustaistelijat eivät pelkää "pa­hoja"
henkiä, vaan ovat taistelleet
menestyksellisesti .vieraitten Voiv.
maila järjestettyä vastavallanku-mouksellisia
vastaan.
Tosiasiassa laosilaiset ovat tais­telleet
niin menestyksellisesti, että
amerikkalaismielinen kapinakeh;
raali Phoumi Nosavalle tuli hätä
käteen; hän ja hänen - taustamie-viimejhensä
pelkäsivät täydellista Ikatas-frofiaa
ja niin muuttui' myös äk­kiä
kello Washingtonissa että Otta­jassa.
• Vastustettuaan jyrkästi Geneven
sopimuksen täytäötöqnnanoa Val^
vovan komission ^ lähettämistä
Laosini, Washington ja Ottawa ha­vaitsivat
kenraali Nosavan suurten
tappioden jälkeen' äkkiä; että"vi]S
he" on tuUut tehdyksi ^ , että so­tatoimet
pitää ^ sittenkin; lopettadS
Menipä: tämä : '.'kannanmuutos?
niinkin pitkälle, että ;Washingtoii
julistautui Laosiu ; "puolueetto­muuden"
kannattaji^i 'yritet­tyään
ensin kuuäl pitkää: viipM^^
saada keinpja .Iraiilitamatta' t^Siii^-^
tyksiV Laos V pois " puolueettömUij^^
senteesta.'SeUaiiten' on: tämä '
tuvainei^ maailma!( Su#»tii^
liJÖ^eStääii:''-''^'*^'^'*^''''*-^''^
St
J 'tJL ^
Mu
M i i