Vapaus, March 3, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, maallsk, 3 p. — Tuesday, March 3,1953
i
1^
1
.ÖUBEBTT) - o Indep«9deat idlwr
»Oifitan of RnoJsI» C^nadiaiu/;
HtSUfllfihed Noy. 6, 1917.. Authorized
']a8 £ecpQd dass znail bjr tbe Post
jonice; Department, Ottawa. Pub-
^Jiabed thrice «redely: i:tieeMldyB
««nmnilays aiui SaturdaFB by Vepaiu
:Pablishing Company I^t4l.,at K X ^ I O S
St. W., Sudbiuy. Ont., Canada,
Teleplumes: Business Office
Editorial OfUce 4-428», Manager
S. SuksL Sditor W. Sklond. MftUis^
«ddrege: Box €9, Stfdtnoy. Ontario.
AdFertising xates upon iH^pUcatloA.
l^ranslatli^n frce' of cbatge.'
TZLAUSIBNNAT;
Canadassa: 1 vk. t i » 6 kk. 8.75
3 kk. 9:2$
YbdyOTalloIsu; 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30
Soosnessa 1 vk. 8 ^ G kk. 4,79
Kansainvälisenä naistenpäivänä
iiii
•Mi.
- f
^^^i^Leiht^^ numero on omistcttii maaliskuun S pnä
r":^etettävän^^^^K^ kunniaksi. Kuten niiii mo­nesti
aikaisemminkin, naiset itse ovat esinierkilli;^llä tavalla osallistu-
; neet tämän erpcoisnumeronsa valmistamiseen, minkä: lukuisista kfr-tii-;
joftuksista näkyy työtätekevien naisten ja erikoisesti Canadan suo-
: malaistcn naisten tavoitteet, toiveet ja tilanteet onn^^^
Tmstä/jonUzhyVäksi lie ovat toimineet ja edelleen työskentelevät. -
Kansainvälisen nak^^ alkunsa tältä mantereel-i
ta, tarkemmin sanoen New Yorkista, v. 1908, jolloin sitä ensimmäisen
kerran vietettiin naisten äänioikeusvaatimuksen tunnetuksi tekemisen
merkeissä. Sivumennen sanoen meidän sopii tässä yhteydessä palaut-
: taa mieliimme, että juuri Suomehnaiset voittivat työnsä ja taistelun­sa'perusteella
-^yhteistoiminnassa koko työväenliikkeen k^ —
ensimmäiseksi itselleen salaisen äänioikeuden; -Tämä sellaisenaan on
i ^ ^ siitä, että kaikista epäkohdista huolimatta, jotka ovat vie-
V 1^^ on Jo tuottanut
. t suuria tuloksia ja tuottaa vielä suurempia voittoja meidän elinai -
' kanamme.
Kaksi vuotta Xew Yorkissa vietetyn ensimmäisen naistenpäivän
• ; jälkeen, eli v. 1910, sosialistien kansainvälisessä kongressissa hyVäk-
''S3rttiin kuulun naisjohtajan^ O käii-y:^
idnvalisen naistenpäivän vietosta^ Ensimmäisen maailmansodan
' edellä^ V. 1914, toinen peloton naisasiain edustaja, Rosa Luxemburg,
><; kohotti kansainvälisenä naistenpäivänä rauhan tunnuksen sötasuunhi-
. telmiä vastaan. ' ' ''
l_ ' Täten on Kansainvälisen naistenpäivän viettoon liittynyt alusta
.pitäen nabtenvöfmakas^^^^J^^
r^^*äin on asia tänäkin vuonna, kuten llm'i^nee naisten kaikista kirjoi-
!:;<:otuksista. Ero on vain siinä> että naisten liike on jo muodostunut kan­sainväliseksi
voimatekijäksi^ jonka esityksiä ja vaatimuksia kunn­ia
nellaan korkeissakin piireissä. Kun marraskuussa 1945 Pariisissa
!perustettiin 'Naisten Kansainvälinen -Dentokraattinen liitto,' jonka
./jäsenyydessä on-jo yli 3ÖW"000 naistajsilloin tuli kansainvälisestä
naisten liikkeestä voimatekijä, Jota Kansainvälisen' naistenpäivän pe-fi^-
ru^^jatkaan eivät iehkä^ uskaltaneet uneksia. Tämä on kansain­välisen
naisliikkeen ylcsi suurin voitto, joka samalla takaa sen', että
näköpiirit oh jo se päivä, jolloin naisten alistettu asema jää historian
, Jehdille. '
^^^^^ ; V tätä Kansainvälistä naistenpäivää, meidän tulee
korostaa sitä tosiasiaa,' eitä' naisten järjestötoiminta on"jo'astunut
- k a u a k s i pois lasten kengistä, eikä niinmuodoin ole mitään syytä tap-piomielialaan
silloinkaan kuin toiminta kohtaa hetkellisiä vaikeuksia.
'A -' Muistaa myös pitää ei voi olla vapaa niin kauan
kuin naiset ovat yhteiskunnassa toisarvoisessa asemassa miehtih ver­rattuna.
Tästä joKtuu, että naisten järjekbtoimintk^n^^ellisuu^^
; erottamaton osa kansanjoukkojen yleisestä taistelusta rauharf, /ediä-tyksen
ja onnellisemman'tulevaisuuden puolesta. Tältä-pohjaltaläh-
V tienVnaisten järjestötoiminnan täytyy saada miesten jakamattoman
kannatuksen ja tuen.' ' - - . ' y ^
ti};'
m
Kummallin^ ^^opjetus*'
Globe and Mailin pakinoitsija "Erank Tumpane" on tutkinut
r . ; . ' ' " "syntyjä syviä? ja saanut niistä perin kummallisen ''opetuksen".
. perustavaa laatua olevan tutkimuksensa kohteena oli
: luonnollisesti viikko sitten Toronton Massey Kaalilla pidetty kokous,
tnlssä kautta maailman tunnettu kirkonmies ja vakaumuksellinen rau-y
hanpuolustaja, Canterburyn dekaanus," tri Johnson puhui Canadan
.Neuvostoliiton Ystävyysseuran järjestämässä suuressa kansanko •
wJcouksessa.
: Kuten tiedetään, tilaisuuteen oli värvätty joukko «dcsvastuutto-mia
hulinoitsijoita, jotka jäivät kuitenkin oven ulkopuolelle mädänty-
...vv.ndtä kanani^uniaan heittelemään ja typeriä tunnuslauseitaan huute-
;;;i,.lemaan. Sydämistyneenä siitä kun nämä kiihoitetut hulinoitsijat eivät
päässeet tämän kunnianarvoisan rauhanpuolustajan kokoysta< häirit-
'^semään — kuten tapahtui Londonissa — ja huomioonottaen sen^tosi-
' seikan, että torontolaiset järjestyksen valvojat joutuivat kadulla hil-
.-'litsemäan näitä hulinoitsijoita, Globen pakinoitsija teki tapahtumasta
iiii.seuraavanlaisen yhteenvedon: ' • ' i '' " "
"Torontossa opittava läksy, ainakin viinie tiistaisesta melusta
on se, että kaikki toiset tämänlaiset kokoukset tulevat västäisuude^a
johtamaan rauhan häiritsemiseen joten ne pitäisi kieltää.'? (Clobe
and Mail, helndk. 26 p.) '
Toisin sanoen: Kun kourallinen hulinoitsijoita yritti — tosin
epäonnistuneesti tällä kertaa — ehkäistä tuhannet torontolaiset kuu­lemasta
kansojen ystävyyttä ja yhteistyötä edistävän arvossopidetyn
brittiläisen kirkonmiehen puhetta — niin tällaislfen kokousten pitoon
vastaisuudessa estettävä — "kunnes ihmisten mielet vähän jäähtyvät",
kuten Frank Tumpane lopuksi artikkelissaan huomauttaa. .
Ottakaamme yksi ajatuskoe siitä, kuinka muodoton ylläoleva
ajatus todellisuudessa on: •
Olettakaamme, että torypuolue järjestäisi suuren kokouksen, mi­hin
se Saisi jonkun ihmeen avulla vedetyksi tuhansia ihmisia käsittä­vän
yleisömäärän. Olettakaamme, että tämä' kokous pidettäisiin To­ronton
CVIassey-haalilla. Olettakaämnnie-edelleenj että Tor^^ pu­hujana
esiintyisi, jos ei "itse" EiMnhower, iiiitf ainakin torypäärniri^^
' feri AVinstori Churchill Englannista. Olettakaamme edelleen, että
kourallinen joitakin Hulinoitsijoita yrittäisi mädäntyneiden kanan­munien
ja muiden tämäntapaisten "demokraattisten keskusteluväli­neiden-^
avulla kieltää tuhansilta torontolaisilta oikieuden kuulla
Churchillia^ i^^utta jäisivät kuitenkin sattuman kaupalla ovien taaksi
metelöimään. • '•']"• .
Pitäisikö tässäkin tilanteessa päättää, että torypuolueelta
kielletään oikeus kokousten pitoa varten, kunnes hulinoitsijain
''mielet vähän jäähtyvät?"
Frank Tumpane ja kumppanit sanovat tietysti yhdestä suusta,
että eipä tietenkään torypuolueen kokouksia voida kieltää joidenkin
hulinoitsijain rähinän takia, sillä poliisien velvollisuus on huolehtia,
että kansalaisten piihe- ja kuunteluoikeutta kunnioitetaan.
Mutta nitokälaista ''demokratiaa" on se; Icun yhtä kansalais
ryhmää varten tiavitaaa yhdenlaiset ja depriitit ja toiselle ryh.
.mälle vallan päinvastaiset? Sallittaneen kaiketi sanoa,, että tällai­selle
"demokratialle" naurettaisiin kautta Euroopan ja muuallakin. m ••••
PtTIfEer IA KÄYTÄNTÖ
BISTIBIf O A S S ^ E U
PETOSTA' IA vujma
Kbrean sotaa tEäydään Yhdistyneet
Kansakunnat Jäjestdn nimissä, vaan
£6 fieikJca päivä päivältä menettää
yhä' enemmän merkitystään. Korean
eodadsa; YhdysvaUät suorittaa tioin
90 prosenttia kustonnulcslsta Ja mel­kein?
puolet mielilstä, -'Suurimman
zniesmäänin muodostavat eteläkorea­laiset,
' iöiiu ovat' amerikkalaisten
opettamia Ja aseistamia sotilaita.
Suurin csa Y K järjestöön kuuluvista
maista Ja, valtakuni^ta eilole a n ­tanut
mitään - ' K O f e a h ' sotaan...
Canadan Uutla»t.
Naisten |ärjes^iriä
rattoisa illanyietto
Port Arthurinsa'
^ Port Arthur. > - Naisten kerho
järjestää ratahvlalset" nuaUskado
5 ipälvän Ulaksi, a l k a e i i k d i o 8,
316 Öay St. Siellä tarjoillaan k a h -
vin kanssa oikein omatekoisia l e i­voksia.
Siellä pelataan myöskb
seuräpelejä'^ Joten Jokaisen sopU
tnllä koettamaan onneaan Ja sa­malla
viettämään rattoisan Ulan
hauskassa seurassa.. Kerhon poo-.
lesta, Hilma.
Canadan Nalsicnkonsressl on
jidkaJssn^ Buallsk. S pnä vfefettä''
vän kansainvälisen nafsten^fvän
Johdost» isetuäavan .vetöomdksen
Canadan naisille: - . . . . . . . i .
KaiUiit sisaret!
U ^ l i s i t u u n 6 pnä vietetäEn kan­sainvälistä
naisten päivää kaUckialla
maailmassa sellaisten naisten .toi­mesta.
Jotka ymmäirtävät-kuinika tar-pelilista
on tanookkaasti taistella t a -
savertaisuttdenCpuolesta Ja puolustaa
lapsia Ja raUbaa. . , < •
'Konferenss,ssanune <viime' loka­kuussa
r me ;^ yksimielisesti' ;pidlnime
tärlceänä viettää kansainvälistä nais­ten
päivää Canadassa;' - • ^ '>
I Ktunka' moni .meistä Canadassa
tietää.vettä tämä päivä on saanut a l ­kunsa
tällä mantereella? Se -tapah­tui
«Yhdysvalloissa, Jossa niitit paljon
kerskutaan-^ylellisyydestä. Itse 'New
Yorkissa on finanssilaitoksiar Ja r i k ­kauden-
sekä köyhyyden vastakolitai-suutta
, pankkeja Ja slummeja. Työ­läisnaiset
Järjestivät siellä yhteisen
Naisten tehtävät
ja yelvollisuudet
Kirj. A. H. — Toronto
Kansainvälistä naistenpäivää vie­tetään
ympäri maailman. . M e suoma­laiset
naiset saamme ol|a iloisia, että
olemme osana tästä laajasta, 135 m i l ­joonaa
jäsentä käsittävästä naisten
järjestöstä demokraattisten nais­ten
maailmanliitto—r mikä on suurin
naisten Järjestö maailmassa. 'Se,yh­distää
naiset, väristä huolimatta.
kaikkiaUa maailmassa. Olemme y h ­teisessä
työssä rauhan saavuttami-seksL
•
Euroopan Ja Aasian maiden naiset
tietävät mitä ^odan kauhut merkitse­vät.
He ovat joutuneet rakentamaan
uudelleen sitä;minkä sota on hävittä­nyt^
iNämä naiset vaativat, että sota
ei saa kosjcaan enää hävittää heidän
kotejaan. Ja tuhota heidän rakkaim­piaan.
'-Meidän Canadan naisten pitää l i i t -
iyäpaljon volmalckaammln yhteiseen
taisteluumme,» säilyttääksemme rau­han
, omassa maassamme, rvoittaak-ieinme
Muhbn r^ltlbr^n' ksrnialle —
niin. että Korean äid^t J a . naiset v o i -
jsJv^it ensi -wonria- viettää ^kansain-
•vällstä naistenpäivää rauhan olosuh­teissa.
Jokaisella äidillä on varmaankin
lauhan toivo sydämessään -r- mutta
ku.nka paljon heistä on jvlelä sellaisia,
jotka eivät ole nostaneet sormeakaan
rauhan työn hyväksi. Eräs tehtä­vämme
on saada heidän mukaan»yh-teiseen
taisteluumme.- 'Heille on seli­tettävä
kerta toisensa Jälkeen mitä
yhteistoiminta merkitsee Ja että a i ­noastaan
. yhteistoiminnan kautta
voitetaan tuloksia; ' Rauhantyön l i ­säksi
meillä on paljon muitakin teh­täviä,
naisten aseman parantaminen,
kodin hoito ja lastemme kasvatus.
Tiyöläisäldeillä on raskas taakka.
mUtta siitä huolimatta he käsittävät
velvollisuudekseen:osallistua naisten
yhteiseen taisteluun oikeuksiemme
puolesta jo ovat onnellisia saavutet­tujen
voittojen 'Johdosta.
Xidit haluavat kasvattaa lapsensa
terveiksi, hyvin ruokittuna Ja vaate­tettuna
J a vapaina.sodan pelosta. S i i ­tä
syystä he vaativat parempia koteja
ja kouluja lapsilleen.
K a kiila työalaioUa vaativat naiset
pysyvää työtä Ja samaa-palkkaa sa­masta
• työstä. Samat mhdöllisuudst
opiskeluim, tieteen Ja taiteen harras­tamiseen
ja oikeudet - ystävälliseen
yhteistoimintaan kaikkien maiden
.Ihmisten kanssa.
ESIMEBKKI IRANISTA
Es.tän tässä erään esimerkin .nais­ten
asemasta «Iranista. .Siellä, ei ole
äidillä oikeutta omiin lapsiltisa; Jotka
kuiihivat miehille, eikä miehellä ole
mitään velvoll.suuksiä vaimoaan koh­taan.
Jos hän ei halua asua vaimon­sa
kanssa, voi hän ajaa vaimonsa ka­dulle,
eikä ole velvollinen 'mllläan';ta-voin-
huolehtimaan hänestälv' lapset
jäävät isälle sl^tö huölimätt^('miten
VO makkaastr ^ i t l haluaisi: lap^e^n. .
Mutta irättjssa^ft^ralkay^^^
herätä j a ovät ilitlyn'ee<?O^0lOT
t i s ^ n naisten maailmanllittopn, Joten
nyt koko- maailman^: haiset^'taitelevat
myöskin.heidän puolestaan.
SAIRASHUOiJliÖNPyÖi^
Congress of Canadian Women on
alkanut laisteltmkansallisten sairas-huollon
.voittamiselcsi Canadan: k a n
salle. Me olemme, havainneet.- että
monissa -perheissä ei kyetävmaksar
maan ja saamaan tarpeellista sairas-huoltoa,
Josta: syystä' se on varatta­va
yhteiskunnan puolesta kaikille.
Liittovaltion on varattava vapaa lää­käri-
ja sairaalahuolto, lääkkeet yms.
kaikille. . Antakaa siis tukenne tälle
taistelulle.tämän tärkeän.vaatimuk­sen"
puolesta; ' •' : ' : ; * •
Naiset! Älkää aliarvioiko ^itseänne
ja merkltykstänne! lihttykää "yhtei­seen
taisteluun paremman tulevaisuu­den
saavuttamiseksi meille itsellemme
ja lapsillemme! .
OleminekQ tehneet MiHen vQitivpnie
yliteiskunnan Epäkohtien poistamiselai ;v5 ,i-
' Kapaskaslnir.'>^ Nyt on meillä n a i ­silla
hyvä tilaisuus kirjoittaa tähän
Vapaus-lehteen koska meitä on eri^
koisestl > kehoitettu siihen. Vapaus
ilmestyy nyt.'kuten aikaisemminkin
naistenpäivän merkeissä. Jota on to­dellakin
kiittäminen, sillä nythän tar­joutuu
naisille tilaisuus lausua aja­tuksiaan
Julki, joka muuten jäisi te­kemättä.
Tässä tapauksessa tuntee ihan
niinkuin velvollisuudeksi kirjoittaa
toisille luettavaa ja samalla tuntee
itsetyydytystä ajatuksissaan, jttä o-lenpa
ollut mukana tuossa hyvässä
tehtävässä, vaikkapa vain pienem­mällä
khrjoituksella. E i tarvitse sit­ten'Jälestäpäih
katua ettei tätäkään
itiilut tehdyksi, kuten joskus on tun­tenut
mfeien pahaksi, kun On tullut
tublrin "sivuutetuksi.' '"
Meillä naisillahan onkin sitä aihet­ta
vaikka kuinka paljon, sillä kukapa
pt^rhaiten jöiituu näkemään Ja koke­maan*
elämän nurjemmatkin puolet
iculn' juinri perheen äiti. joka u s e in
Joutuu hjnrtnkin • hiukoissa Ja vailli­naisissa
oloissa kasvattamaan per­hettään.
Kehehkä koskee työttömyys,
sota Ja kaikki muut taloudelliset huo­let
pahemmin kilin juuri luiiseln, per­heen
kasvattajaan. -
Siksipä meUlä onkin syytä kysyä i t -
seltätiime. että olemmeko me tehneet
kaacen voitavamme noiden elämäm­me
epäkohtien poistamiseksi?
On totta ja kiitettävää se työ. jota
naiiset suorittavat raskaiden päivä-töittensä
lomassa, slUä ne hyvät työt
ovat varmasti suuria. Joita on saavu­tettu
esimerkiksi • nUssä lukuisissa
naisten kerhoissa, joita on toimin­nassa
useilla paikkakuiiniUa.
Entä se erinomainen salraähuolto-työ.
Jota harjoitetaan näiden kerho-
. . f . v . - . f f , . ; . . . . . ^.
Jen toimesta Ja joka ottaa p a l j o n a i -
kaa ja:' työtäi, dhmisen. auttaminen
kun hän Joutuu, sairaaksi: meridtsee
paljon, joidca ' tunnustuksen otsein
kuulee Ja sille annetaan Arvoa. :
' Kuten useita .vuosikymmeniä aikai­semmin,'
n i i n nytkin < naiset tulevat
järjestämään Juhlatilaisuuksia,; Jois­sa
esitetään arvokasta Ja monenlaa-tuista
ohjelmaa. Sellainen on k a i i -
nista ja Vhrkistävää. Joka saa jolla
mukana auttamassa slinl^hominassa
Varmaankin naiset< tuntevat velvolli­suudekseen
osallistua naistenpäivän
Juhlien järjestelyyn. .
fUsein; muistuu mieleen kuinka
monta vuotta. a.t(en olin tilaisuudes­sa
osallistumaan naistenpäiväjUb^
viettoon. Kuinka äärettömän itäus-
Ittito tuiitia • 'ise,*"tun" all^^ "ie^
paiveluspailiastaänNvapaakBi^ kiui>sai
osallistua nllhlh^ Jä iiäuttiä hyvästä
ohjelmsta.. Jota tavallisesti esitettiin
Ja Jossa sai ^oiäcus itsekin bUa muka­na.
: TJskon. että monelle naiselle on Jää-r
nyt menneistä . naistenpäiväjiihlista
kauniita muistoja.. Joita : J o s k u s ' ' 3 ^ -
nälslllä hetkillä on hauska muisteUa.
Toivoa naistenpäivän JUhLlle h y ­vää
menestystä»
Parhain naistenpäivätervehdys! —•
Aino.
mielenosoituksen niitä olosuhteita
vastaan,' Jotka tekevät elämän sietä­mättömäksi
. ^
Manhattanhi it^sasta. läheltä
Broadwayn valoja. Ja .Wall Streefin
kassaholveja, icyhnlstä vuokrakasir-melsta,
i Jossa ihmiset- elävät rottien
kanssa, hiest;^ty8verstaista/ Joissa
väatetustyölälsef tekevät työtä pit­kiä,
päiviä, isiirtolai^rehelstär Jptka
ovat "fäenneet 'inonista' Euroopan
mäistä tyraimiutta Ja köyhyyttä, löy­dettiin
Amerikan "''vapaus". i
Kielitaidon puutteen' takia, ulko­maalaisena
diskriminoituina, l^kene-mättömänä
säästämään päästäkseen
eteenpäin, naiset Joutuiv^ ottamaan
kovimman työn pienemmillä palkoil­la
sekä asumaan lUcaislmmissa asun­noissa.
Jo niin varhain kuin 1904 alkoivat
nämäsiirtolaisnaiset . pitää konfe­rensseja
Ja järjestymään työläisinä
saadakseen paremmat elinStUiteet
lapsilleen. Heidän toimintansa johti
mielenosoitukseen maaliskuun 8 pnä
1908. .Tehtaista, hiestytysverstalsta
ja slunmieista saapuivat naiset toreil­le
protestoimaan sitä kurjaa elämää
vastaan jossa he olivat Ja näin tie­tämättään
alkoivat toiminnan. Josta
tuli maaSlmanlaaJutaen.
jalaksi vuotta myöhemmin, '1910
Kööpenhaminassa. Kansainvälisessä
sosialistikongressissa. kunnioitukseksi
Amerikan naisten taistelulle, pyhitet­tiin
maaliskuun 8 päivä kansalnväli-seksMlalstenpäivälcsi.
-
'Maissa. Joissa nais.lta on kielletty
alkeelllslmmatkin -vapaudet, ja •. mais­sa;
Joissa he saavat nauttia täydestä
tasa-arVoisuudesta, tätä muistopäivää
vietetään Ja .'käytetään naisten,^sian
edistämiseksi'. ' Äänioikeus naisille;
oikeus.,^ sivistykseen;, täydet o|keudet
saada Vtyötä; täydet mahdollisuudet
näiden etuisuuksien nauttimiseen s a ­malla
kun h e täyttävät osansa! äitei­nä:
samanlainen palkka samanlai­sesta
työstä'>;-r^.nämä ovat asioita, j o i ­den
iHjioIesta naiSet taistelevat.
:: K a k s i edellämainittua oikeutta on
Canadan .naisina,'tosin osittain r a ­joitettuna,
mutta ne saatiin vasta p i t ­kän
j a katkeran taistelun Jälkeen.. T ri
Emily Jennlngs Stowe kävi taistelua
kauan V/valistuksen . puolesta silloin,
hemmin hän Jatkoi koulunkäyntiään
Yhdysvalloissa ja hänestä tuli en­simmäinen
tohtorin arvon suorittanut
nahiiäi Canadassa. Bänsn tyttärensä
oli ienalmmäj^ nainen; Joka sai o l -
keudm;opiske^a lääketiedetfä Cana
daasiJia hänestä ttUi- myöskin: ensim-ö^
in^r .^^n^lnen^ koulu&utakuntaan
Cs^nadassa; TorontQi^ iS&2.' •,
; ^Taj^tejäiyöstäi Ja' tasavertaisesta
paikkaa on työlärsnjalsten harteilla Ja
sitä »el voida ercrittaa koko kansan
ta'istelU3ta:.tuivaUi5uudett jar työlli­syyden
puolesta./Nykya Jan maailmas­sa;^
Jolloin :Canada -^'on - menettänyt t a i
onnopeasti menettämässä sille kuu­luvia
.martckina-alueita, ainoa toivo
täyStyöllisyydÄtä j a turvallisuudesta,
niin mieöiille, naisille samoinkuin
lapsille, lepää sellaisessa hallituksen
politiikassa, joka pyrkii laajentamaan
maailmankauppaa kalkkien kanssa,
jotka ovat väin haluklcaita siihen ja
jotka ottavat meidän tuotteitamme
s ^ antavat meille mitä me tarvit­semme,
täten synnyttäen työtä. Eikä
yksikään ihminen ensinkään epä:le
sitä,- etteikö ; kauppa maailman- eri
maiden s välillä vähennä puhetta so­dasta
ja luo rauhalle paremmat mah-dollsuudet.
Ihnan rauhaa — oikeus
nähdä,meidän^lastemme kasvavan
aikuisiksi vahingoittumattomina ja
elää hyödyllistä elämää onnellisena
— minkä arvoisia olisikaan mitkään
muut oikeudet, Jotlta me mahdolli­sesti
volsmime voittaa?
Konferenssissa ehdotettiin, että me
teemme kansainvälisestä päivästä,
äitien päivästä ja kansainvälisestä
lastenpäivästä Ijodella kansalliset
merkkitapaukset, jolloin ma kaiiiki
jtöilimme ja Jolloin me - lupaamme
Jatkaa edelleen taistelua rauhan puo­lesta
uudella tarmolla ja entistä voi­makkaammin.
Tehkää • maaliskuun 8 , pstä tilai-suusi
Jolloin te omassa ympäristössän­ne
teette-tunnetuksi Canadan • Nals-tenkongressin
ohjelman rauhan, nais­ten
oikeuksien Ja lastemme turvaa­misen
hyväksi. :
; 'Kirjanen "Our Goal is Peace" voi
auttaa;-teitä tekemään tunnetuksi
meidän päämäärämme. . Pitäkää
huoli;siitä; että jokainen Canadan
Naistenkongressin: jäsen j a jokainen
nainen Johon ollaan kosketuksissa, l u -
CSiläönvl^dri'Arthurin osaston naisten kasttyöki^hon Jäseniä, Jotka ovj^ „ .
mätiä. työskenneUeet naisten olosnhtclden parantamiseksi ja onnelliSi^
haom&c»-puolesta. . , . . . -——«««loi
CSJ:ipi Port Arthurin osaston naisten
kerlion toiinihnasta yiionna 1952
pääsemättä Toronton yliopistoop. k un
hänestä- tuH^ ensimmäinen • nainen} kee tämän kirjasen.
koulunJobtaJaksixCariadassa. 'Myö»' i P.an< Ilmestyvä ,"Women"s .Voice
Port Arthurin S J : n osaston nais-tenkerholla
on ollut 18 kokousta v i i ­me
-vuoden: aikana, mihin" kerhom-m3
jäsenet'ovat osallistuneet'kiitefc-'
tävän hyvin. '
•Naistei&erhomme- toiminta viime
vuonna on.'etupäässä j a suurimmaksi
osaksi kohdistunut rauhan työhön; jo-^
L'i on i tällä hetkellä lähinnä meidän
kaikkien naisten sydämiä.'-että saa­taisiin
rauha kaikkien maiden kan­soille
Ja loppuisi teurastus.
Sitä työtä olemme avustaneet mo­nella
eri tavalla, o n myyty' rauhan-kuponkeja
ja merkkejä, on- Jaettu
lentolehtisiä rauhan työn avustami­seksi
J a vcintinune.mulcaanr autettu
rahaUisesti edustajien lähettämistä
rauhankoinferensseihin. joita o n - p i ­detty
Euroopan maissa imin myöskm
täällä Canadassa. Wienin 'Lasten-suojelukonferenssin
a v u s t a m i s ^ i lä­hetimme
20 dollaria.
Protestipäätöslauselmia on lähetet­ty
vainon alle Joutuneitten puolesta,
myöskin lapsiavustusta on vaadittu
lisäämään 50 prosentilla.
TTt.
voi auttaa teitä kansainvälisen nais­ten
päivän kokouksien' järjestelyssä.
Siinä on- kirjoituksia kansallisesta
tervey.^7akuutuksesta, Köfifpenhaml-nasss'
l e n s i : kesäkuussa -pidettävästä
naisten maailmankongressista, mrs.
Rae-liuckockin.nimittämisestä 'W!ID
E : n vakinaiseksi edustajaksi- Y K :n
sekä artikkeli kansainvälisestä nais­tenpäivästä.
Parhainta menestystä teidän k a n -
cainvälliäelle ^naistenpäivän Juhlillen­ne!
C S J : n naisten kerhojen keskuskomitea.' Vasem: Lempf Jokinen, Irja Mattila, HeUen TarVäUen, Aluo
Lahti, Anle Hlntsa Ja Metji Tohmc,
Isompia tlaisuuksla viime
ei ,.ole ollufc, kuin naistenpäivä
"haalövintanssit" j a käsityöiii
Käsitöitä, itekivät. kerhomme
erikoisen~rmisaasti. Kerhomme
rollia ostettiin lankaa, saatiin
kin lahjoituksia: Emännät tohät
neulaisia esiliiiHJja, sohvatyynyjä;
olipa siellä vanhanmaan kotikuto^
ta pella-vaakin." että myytävää kjSJ
olL;; Silti ei myyjäisemme tällä hf;
taa olleet erikoisen onnistuneet, kojö
meidänr metsönxiehiUemime tuli jto^'
ennen lähtö-työmaallg, mutta tcir
vomme -että keväällä pidettä?^'
myyjäisissä: onnistutaan paremmio. ^'
SjEUrapeleJä : Ja kahvialsia on jtj
detty-vointinune mukaan, niin usääl
Itjjln vala se on haalin puolesta-(
mahdollista Ja niistä se on
tulcsjtäxiiän vuoden aikana oli
että olemme voineet tilata leht&k
raaloihin, ostaa tupakkaa ja hede
sairaille. Keulikotautiparantolani
malaisllle sahraille lahjoitettiin i j
lari henldlöä kohti JouluvieroU
käydessä Ja siihen meni 37
Pailckakunnan sairaaloissa on'
ympäri vuoden.
' S i t tm täällä o l i S J : n toimesta sir|
jajuhlat; joihin:kerhomme naiset«
tivat osaa koko,^oimalla. Uyö
tnin iskun liittojuhlat, missä kys^
tlln naisten voimia, että saatiin 1
onnistumaan.'Nämä kummatkin j
, lat • veivät paljon- alkua fcerh
naisilta,. Joten .varsinainen oma i ii
homme toimirita olisillä aikaa
massa:' • ' •• •, •'' '
K a i k k i i n S J : n tilaisuuksiin
,taan.meidän kerhomme naisista)
.ylntokihenkllöt/ koska ei ole
tuista ravintolahenkilökuntaa.
. T h e : Congress of Canadian Woi
^^rjestöllor päätimme ruveta
mafui 3 dollaria- kuukaudessa jä
maksua. .
•Osuusliikkeen nuorisokulttuu
minnalle onoiyösbin. annettu iäti
:myymällä .lippuja heidän tllak
slinsa, Ja kerhomme Jäsenet.
auttaneet tavalla t a i toisella.
Champion lehteä autettan vHdd
dollarilla.
Uusi Nainen, sekä Women's Voi
nimisille.lehdille on otettu tilau
Siis toivotaan, että työmme ja l
mintamme on tuottanut tuloksia ]
että edelleen jaltsaisimme vielä
remmalla voimalla ja innolla
työtä rauhanasian hyväksi.
Rauhan terveishi. — S. H .
CSJ:n Toron
san pyrkimys
nelisen vn
;tty kerran i
Ifiksantena
listen paivaa. J
i n naisten jarji
»pan useamma
Isinlcin työlaisi
liivistä tounint
losikynimenita si
Jaalaisten na
an yhteenl
.ätyksen teki i
s työläisnuoruk
|joittamallaan h
utsm". TB
levisi kulov£
I vuotta sai sitä
ielidittiin silta <
Ipamosta. Sitter
soslalistilain
tn, päästen ui
1 tuo laki kuiru
j tunnetulesi. \
painos ,
T ER
Kivihiilen tuonti
viime vuoden aikana
Ottawa>-Viime vuoden aikana
tiin Canadaan NilkomaUta ^4.53^
tonnia klvlhUltä. Siltä on noin
prosenttia tullut Ontarioon . ja
pros. ^Quebeciin.
Japanilainen kalastus- '
laiva kadonnut"'" ^
Tokio. — Keskiviikkona ihholtettiin
täällä, että Japanilainen.kalastaJaM-va
Asuma Maruj Jossa oli 47miestä;
katosi viime sunnuntaina myrskyn, ai­kana
Ja se pidetään menetettynä.-.;
— Canadan asbestista tuotetaan 97.5
prosenttia Quebecin maakunnassa.
ia naistenpäivänä
Jossakin vanhassa "viisauksien k i r ­jassa"
seisoo sellainenkin kohta jossa
sanotaan: Nainen vaietkoon seura­kunnassa.
.
Sen .tarkoituksena on sanoa, että
inlkäU yhteiskunnalliset asiat olivat
I^rsyniyksessä, niin nainen varökboh
sanomasta sanaansa n i i h i n •nähd.en.
^fiamöjeh L; perusteiden mukalisesti
noyaskih' kirkko entisiin aikoihiä oU
sitä mieltä, ettei naisella ole sielua ja
e&& mih ollen xialseh kuului — kuten
kaiken muunkin miehen tälöiiishuus'
holliin kuuluvan ,— olla täydellisesti
iiiiehen miehvallaBta' riUppuviUne^:
- Naisen osaksi'''la8kettun-'n^
tahdon Ja toivomusten täsrttänilnen.
Ja suvrm ijatkanllnen. iS3 mitään
muuta.
' A j a t ovat kuitenkin muuttuneet ja
naisetkin ovat' Saavuttaneet ihmisar­von.
Kaikkiallainaallmassa Jo. aina­kin'
sen. että heidät- tunnustetaan i h -
mtslkSi. -" '•' ^-''^
T ^ - a r v o i s u u d e n kanssa on kui­tenkin
vielä n i i n Ja näin. Alnakhi
kapitalistisessa maalimassa.
Otetaanpas nyt vaikka läntisen
mnaIlman-'*JohtaJamaa" Amerikka ja
siinä sivussa tämä meidän 'Canadam-me.
Ifölssä maissa miehet kyllä nosta­vat
naiselle kunnioittaen hattua.- Jopa
luovuttavat . kohteUaastI 'paikkansa
raltiotlevaimussa j a linja-autossakin.
Varsinkin Jos kysymyksessä sattuu
olemaan.,nuorcliko nainen — ja miel­lyttävä:
- i " ' -
Muutenkin naista palvotaan — u l ­konaisesti
ja koristellaan kuin jou-lulcuusta.'
Tai: Jos kysymyksessä on
hyvin öevä värts^loinen nalkkonien;
hiiri -koristukset ^ Vaatteet pyri­tään
yäheriiämään nlln vähiin kuin
sulnkiif 'mahdollista;
'iMuttasiihen?se naisen "fcunnioitta-inlheh"
j a tasarärvoisuus sitten, lop­puukin.
, ...
• k i m ruvetaan puhumaan työstä ja
työpaikasta. ybtelskamnalUsten Ja
kansainväBJsten' kysymysten ratkaise­misesta
Jä hoitamisesta, silloin unoh­detaan
tasa-ärvolsuus kokonaan.
Läntisen sivistyksen Johtajamaassa,
enempää kuin missään muussakaan
kai>ItaUstisessa maäSsa^ ei naisilla.ole
suurtakaan- sanomista yhteiskunnalli­siin
auloihin. Hallituks^sa. edustus­laitoksissa;
^teollisuuksien ym. sellais­ten
laitosten. Johdossa on vain mlelilä.
muutanila harvoja poikkeuksia l u ­kuunottamatta:
Mikäli naista ori näissä laitoksissa,
ovat ne vain kuto koristuksena ja
vahvistamassa sääntöä, kuten poik­keukset
yleensä.
J a entäs sitten se palkkakysymys?
Amerikassa kuten kaikissa muissa­kin
kapitalistimaissa on nainen pol­jetussa
asemassa, mikäli työpaDcka On
kysymyksessä.-
Vaikka nainen tekisi täysin yhtä
hyvin Jonkhi työn kuin mies — kuten
usein tekee — maksetaan naiselle
huomattavasti alhaisempi palkka.
Vain siksi että hän on nainen. '
Työnantaja saattaa kyllä kohteli­aasti
nostaa lakkia niaistyöläiselle
yleisessä paikassa, samalla kun hän
ei ole huomaavinaan miestyölälstään,
mutta palkkaamaksaessaan-hän pis­tää
naisen tilipussiin huomattavasti
pienemmän summan kuin samaa työ­tä
tekevän miehen tilipussiin.
Sellaista oh naisen ''tasa-arvolsuus'^
kapitalistisessa maailmassa. Se on
halpaa Ja;kapitalismille -hyvin tuofri
toisaa "tasa-arVoisuutta*. : >
Aatu-valnajä, Joka edusti kaikkein
'korkeinta" kapitalismin kehitysmub-toa,
ja Joka tavallisesti Innostui sano­maan
asiat suoriksi, senttikin rallak-iaasti,
ettei naisella ole maailman Ja
yhteiskunnan asioihin: mitään sano^
nista. ^Naisten - tehtävänä hän sanoi
ilevan vahi lasten ^rUnyttämisen Ja
oUehen palvelemisen kaikilla. tavoIUa.
Mutta Aatulle' kävi kuten kävi Ja
kapitalistisen. maailmnrikin naisille
läi .vielä mahdollisuus Jatkaa kampf
pallua todella: tasa-arvolsen- asemsin
saavuttamiseksi.
Mutta huomattavassa osassa maail'^
man naisilla on Jo tasa-arvolnen ase-
T
ma miesten kanssa. ; ij/-^.
Sellainen maailman osa on Neu­vostoliitto
j a sellaisia ovat myöskin
Euroopan kansandemokraattiset maat
ja Kiina.
Näissä maissa on naisilla mahdolli­suus
täysin tasa-arvoisesti osallistua
yhteiskunnallisiin Johtoelimiin. at»j
korkeimpia hallituspaikkoja
Samoin saavat he: saman pa
masta työstä.
Kyvyt Ja tarmo - ratkaisevat.
J ä e t t ä naisille Jäisi mahdollisuB
samanlaiseen kykyjensä kehittäni
seen kuin o n miehillä, on näissä nui»
sa ryhdytty eshn. lapsien kasvatiuif
järjestämään siten, ettei se vie per
heenäitien kaikkea aikaa, vaan e«i
heille Jää tilaisuus kihmittää litö
miota itsensä kehittämiseen Ja yhtes
kunnallisten kysymysten parissa pai^
nlskeluun,'- _' " '
Neuvostoliitossa tässä suhteessa
laan Jo hyvin-pitkällä. Siellii
dääri naisia lukuisissa korkeissa
teiskUririaliislssä - viroissa,: tehi
Johtajiriä ym. on
lainen, mikäli työkin ori saman]
' Kiinassa Jä karisaridemokraatl
maissa el^ kehityksessä tietenkään
Ranhai
ehditty yhtä pItkäHe, mutta
ori siirrytty samalle Helle.
• Kuri nyt kaikktalla majailmassai
tetään kansainvälistä "naisten
jftkflL wivijtw«Miri<*" sftnopn on
laikunsa Amerikasta vuonria is^ii
Jota yletetään naisteri tasay
oikeuksien puolärta käytävän
lUn meikdsiBä,' ori kaikkien
varsinkin työtätekevien naisten, i
t^Eistaa mitä voislvsf^ tehdä.
Ja koko tvökanbin etujen ma
naisten tasa-arvoisuuden voittaitds']
pL
Vain kapitalismi hyötyy naisteni
retusta asemasta Ja siitä, ettei <
ääni' kutdu lellin volriiakkaasti /
telskunnallisissa' ja kansainv
asioissa;-»- K u l k u r i.
TEI
Olkoon tunn,
Elämä
SI