1967-09-17-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tulosnumeroitä Ratinan ''kuiviilla" Ilo m:nii^äidäi: 1) Kjellfied y e u m N l 4 ( i , 2i)'Äagnar M o l a n dN 14.0. 3)-«ailcon'tisnland N 14,6, 4) Matti H a r r i s 14;8, 5) Antti'Lanamäki S i5l,o; 6) Pekka Hyttinen S 15.1. 400 m: 1) Richard Simonsen N 48,0, 2) Olavi Laakso S 48,2, 3) Peik R o m N 48,4, 4) Steiner Moe> N 48.8, 5); Juhani Kotikoaki' S 49,2, 6), Ismo Pyykkö S 49,8. . kiekko: 1) Harald Lwrentzen N 53,68, 2 ) " Jouko Montonen S 53,62, 3 ) Taisto Lampinen S 53,30, 4) Jorma Rinne S 52,82, 6) Stein Haugen N/ 52,70,' 6) Ragnar Skaufvedt N 49.02. I 1500 m: 1) Arne Kvallieim N 3.43,8, 2) Ilpo Matilainen S 3. 46,0, 3) Björn Husby N 3.46,9, 4) Olof Nymain S 3.48,2, 5) Matti Tuura S 3.49,1, 6) Terje Schröder-Nilsen N 3.53,2. Keihäs: ' Pauli Nevala S 79,72, 2) Arne Os N 78,22, 3) Esko KuutU S 75,50, 4) WiHy Rasmussen N 73,36, 5),0ia)vi Varis S 71,40, 6) Jan Pedersen N 69,58. . 100 m: 1) Ole Bernt Skarstein N 10,8, 2) Nils Petter Guldiieth N 10.9, 3) Pentti Mankila S 10,9, 4) Jostein Forland N 10,9, 5) Jorma Ehretröm S 11,0, 6) E r i k Gustafsson S 11,1. 10,000 m: 1) Thor Helland N 30.02,4, 2) Jouko Kuha S 30.03,6 3) Arne Risa N 30.05,0, 4) Mikko Ala-Leppilaonpi S 30.07,8, 5) Bjar- .ne Sletten N 30.10,2, 6) Rauno Mattila S 30.22,2. Seiväs: 1) Altti Alarotu S 500, 2) Risto Ivanoff S 480, 3) Aulis Kairento S 450, 4) Rolf Sdiröen N 430,^ 5) Brörn Mmstöl N 400, » ) Arne Fagerlie N 8501 ICoImiloikka: — l)),K^i Helminen S 15,70, 2) Peatti Pöusi S 15,32, 3) Kjell A. Paulsen N 15,21, 4) Joima Gröhn S 15,09; 5) Odd Fergh N 14,97, 6) K a r l ' J o h a n Lowe N 14,80, 4x400 ms 1>' Norja (Irtgvaild,^, Roan,' Befgh, Simonsen) 3.13,4, 2) Suomi (Viiifekäla, Kotikoski, Pyykkö, Laakso) 3.14,1. NAISTEN K I L P A I L U , - 100 m: 1) Kireten Röthe N 12,2, 2) Mona-Lisa Strandvalla S 12,3 3) Astrid Arnot N 12,4, 4) Orvokki Ojala S 12,6, 5) M i l v i Torim E 12,9, 6) Helle Volmer E 13,0. 400 m: 1) Berit Berthelsen N 54,9, 2) Eeva Haimi S 55,2 (SE), 3) Helle iVolmer E 56,3, 4) Milde Kade E 57,0, 5) Britt Krogh Sö-rensen N 57,5, 6) Pii-jo Vilmi S 58,4. , Pituus: 1) Maija Koivusaari S 599, 2) Solveig Moen N 566, 3) Pirkko Heikkilä S 565, 4) Ene Rampe E 563, 5) Reidur Cornelius-sen N 549, 6) H i l ju Kalam E 539. Kuula: 1) Märta Tamm E 14,41 2) Imbi Helari E 14,11, 3) Marjatta Kuuluvainen S 13,59,4) Astrid Sjultangen N 12, 98, 5) Tuula Vuotila S 12.04, 6) Else Opsahl N 11,89. . 4x100 m: 1) Suomi — Maija Koivusaari, Orvokki Ojala, Sirkka Norrlund, Mona-Lisa Strandvall) 47,1, 2) Norja (Astrid Amot, Berit Berthelsen, Birgit Olsen, Kirsten Röthe) 48,0, 3) Eesti 49,3. IKSYTTE JAHDfSSA? Tapfo mafkustaa Mexicon esikisoihin Helsuikl., — Kyllä minä aion Mexicon esikisoissa otella omassa sarjassani 70 kiloisissa. Minulla on kyllä noin 3—4 kg ylipainoa, muUa ^tuleQ.:ilj>udottamaan sen pois. Tämä siksi, että jos sattuu pääsemään vuoden kuluttua olympiajoukkueeseen, niin pitää toki o l la selvillä miten. ohut ilmasto siellä Mexicossa vaikuttaa kun- • • tooa, Maailmanmestari Eero Tapio palasi viime viikolla yhdessä Suo^ mea edustaneen joukkueen kanssa kotimaahan. TUL: n paini jaoston j a Suomen Painiliiton toimesta oli järjestetty lehdistön edus-, tajille tilaisuus haastatella mat-kamiehiä j a ennen kaikkea maailmanmestari Eero Tapiota. S P L : n puheenjohtaja Esko Koss i l a toivotti joukkueen ja Eero Tapion" virallisesti tervetulleeksi kotimaahan todeten Tapion maailman-mestamuden olevan Suomen pain i l l e todella tervetulleen lahjan. Häneen yhtyi: T U L . n painijaoston puheenjohtaja Taisto .Kangasniemi, joka estti Tapiolle TUL:n onnittelut ja kiitoksen hänen saavutuksestaan. Joukkueen johtajana toiminut Reino Ikävalko kertoi joukkueen esiintyneen matkalla mallikelpoisesti j a S P L r n valmentaja Veijo Vasko selvitteli niitä jännittäviä tunnelmia joita Bukarestin maton liepeillä Eero Tapio, päivän sankari, puhui varsin vähän. Hän o l i esittänyt sanottavansa jo Bukarestin matolla ja istui nyt tyynenä vaimonsa L i i sa Tapion vierellä kuunnellen hänelle esitettyjä onnitteluja. — Se helle siellä Bukarestissa o l i 'kova juttu,; mutta onneksi maton päällinen oli muovia, e i kangasta. Jos se olisi ollut ikarigasta, olisi siinä .varmasti ollut 'huomattavasti. tuakallLsempi otella, hän tuumiskeli.. :.\ MUlä mielellä Sinä astuit Unkarin Steerin karissa loppuotteluun, • Icysyin. v, . — Ensinnäkin tunsin Steerin. Ottelin hänen kanssaan jo Minskissä ja voitin pisteillä. Olin päättänyt vöittäia tälläkin kertaa ja niissä tunnelmissa minä otteluun kävin. Kun minulle riitti tatkaisematön piaail-manmestaruuteen, en lähtenyt liikoja riskeeraamaan. Sen varan kuitenkin pidin, ©ttei minulle pystytty antamaan varoitusta, lausui Tapio. Eero Tapio matkusti heti Helsingistä Haukiputaalle, mutta joutuu jo muutaman päivän kuluttua pakkaamaan matkalaukkunsa Mexicon esikisoihin. T U L : n ja S P L : n edustajat ikävivät lehdistötilaisuudeiri pää* tyttyä neuvotteluja Heinolaan suunnitellusta j a .periiutetusta painieup-ottelusta. Heinola ei näet hyväksy Haukiputaan luovutusta. Tiedustel-lessana Tapiolta, tuleeko hän otte-ielettiin Eero Tapion taistellessa 4 1 ' luun mukaan, miikäli se kaikesta Joka kesänä ja syksynä eksyy Ontarion metsiin lapsia ja aikaisia — toisinaan kofcelneiat eränkävijätkin joutuvat kulkemaan muutamia tirnteja ja päiviäkin eksyksissä. Kadonneista <ihmfeistä ja heidän etsintänsä j&rjestömjsestä on tässä maakunnassa vastnussa Ontarion maakuntapoliisit. Usein tapahtuu, että paikallisia henkilöitä sekä maiden j a metsien ministetiön virkailijoilta pyydetään maakunt^Iäsien avuksi etsintäftyöhön. Kaikki nSmä ihmiset ovat hyvin harjoitettuja te9i-itäväänsfi ja siksi eksyneen henkilön löytämiseen on mainiot mahdollisuudet. Kysymys onkin siitä, kuinka kauan tämä etsintä kestää ja kuinka hyvin on 'eksyksiin jotitunuit henkilö valmistunut huolehtimaan > itsestään siihen asti, j o l l o in hänet löydetään? Ilmoittamalla ennen retkelle lähtöä, niihin henkilö on menossa, autetaan etsijöitä paljon ajan säästämisessä koska he s i l l o in tiietävät suunnilleen, mistä aloittavat etsinnän. Tulitikut, kii-ves, veitsi, kartta ja kompassi ovat tärkeitä välineitä ja hyviä auttajia niille ihmisille, jotka tietävät miten niitä käytetään. Joitkut ihmiset ollessaan yksin metsässä, pois toisten näkyvistä, saavat kumman ja peloittavan vaikutuksen. Tämä on yleinen tunnelma, ja samalla vaarallinen. On viisasta taistella sellaista tunnelmaa vastaan. Älkää antako pelon otteesta tulla perikadon otetta. Muistelkaa seuraavia yksinkertaisia ohjeita ja käyttäkää niitä, jos satutte eksymään: 1. Pysähtykää, istukaa ja yrittäkää ajatella, missä olette. Käyttäkää päätänne eikä jalkojanne. Jos tiedätte osapuilleen missä olette . j a jos teillä on kartta j a kompassi, te voitte ehkä määritellä suunnan johonkin tunnettuun paikkaan. Jos ette tiedä missä olette, kartasta ja kompassista ei ole mitään hyötyä. 2. Tehkää turvallinen tuli niin pian kuin voitte. Pystyssä olevien Foftfen -JhföneJsta oksista saadaan t t o l p m hyviä syttypuita. Käyttäkää itoivuntuöhita täi hienoja kmisdi oksia tuMt sytyttämisessä. SSistä-käS talKftUijanne. Tehkää toKrine avoimelle paikaHe (se on turvaJlisempi j a helponnni nähdä ilmsE^), mieluiiniriin' jonkrni järven tai virran ranhaile. Pididista-kaa pois fcMkki tulienarat aineet. Kakatkaa ttttvalhsen matkan päiGhiSn italestä t m S v i M vesaikköa, sävu-lAerkin antaiAista varten. Muistakaa että etfttjät eivät näe tulta, mutta savu on helposti näkyvää. l^^yftäS aissS olette. Käyttäkää voimanne ruoan hankkimiseen ja tulen hoitaimiseenl Tehkää sneja missä on tuulensuoja. P i ^ ä ä vaatteenne kuivina. - Häärikää kämppä-toimissa — se pitää mielenne aktiivisena ja < huomaavaisena. 4. Te voitte syödä syötäväksi kelpaavien kasvien ja sananjalkojen vissieiä oksia, marjoja ja muita. Kengännauhoista voidaan ; tehdä pauloja jäniksille, maaoraville (chipmunks) jne. Y l i kaiken muun — olkaa varovainen tulen kanssa. Rentoutukaa! Etsintärjoukkue tulee pian. Suomen uutisia Helsinki. — (Suoml-Senra) Satotoiveet menneet Pohjanmaalla Kolmas kesätulva huuhtoo parhaillaan pois satojen viljelijäin viimeisetkin satotoiveet Etelä-Pohjanmaalla. Huolimatta hetkellisestä ipotrtäsäästä tulvajärvet laajenivat vielä syyskuun 8:ntena, j a vesimassat peittivät yhteensä lähes 3,000 hehtaaria peltoa, josta Kyrönjoeri alueella noin 1,600 ha ja Lapuanjo-en alueella n. 1,000 ha. Talvien a i heuttamat vahingot nousevat. jo miljoonan nykymarkkoihin, niinkä lisäksi koko maakuntia oh kärsinyt ainakin. 10 miljoonan markan tappiot pelkästään m k i i n osalta, kö«ka siitä on suurin osa mennyl lehu-viljaksi. (HS) URHEILUPAKI Mexicossa kilpailu ei ulaf l^rveyita asteen helteessä ruudesta. maaihnanmesta- S.CJ^. UrheiluUilto virkailijoiden osoitteet: Puheenjahtaja: Ake Hunnakko 90 Neville Park Bvld, Puhelin C X 1-6195 Toronto Ontario Siliteeri: Paavo Vaurio 49 Hiawjttha Rd., Toronto 8, Ont. Puhelin HO 6-8815 Rahastonhoitaja: Len Boström 58 McNaim Ave, Toronto 12,. Ont. Puhelin H U 1-3551 Liiton Naisjaosto: Martha TurkLi 592 Woodbine Ave. Apt. 18 Toronto 8, Ont. Puhelin 691-3477 huolimatta aiotaan järjestää hän huomautti: — Jos porukka päättää, että Heinolassa painitaan, niin mikäpä siinä. SM-paineihin en kuitenkaan taida mennä mukaan. Ne kun ovat jo seuraavana päivänä minun palatessani Meksikosta. Sitä voi olla pitkän matkustelun jälkeen niin rapakunnossa, ettei ole l i i o i n halujakaan otella, tuumiskeli Tupio. — Veksa. Kosmoksia 175 Moskova. — Neuvostoliitosta lähetettiin viime viikolla maata kiertävälle radalle uusi tekokuu Kosmos- 175; Sen alkukiertoaika maan ympäri on 92,2 minuuttia, suurin etäisyys Maan pinnasta on 385' km. ja pienin 210 km. Hosmos-175:n radan kaltevuuskulma päiväntasaa^ jaan nähden on 72,9'^tctta. CSJ|:ii OSASTOJEN KOKOUKSET CSJ:n Toronton: «saston varsinainen kutfkfiusikokous pidetään Joka kuukauden ensimmäisenä maanantainia klo 8 Ulalla Don-haalilla. : . C S J : n Sndburyn osaston kokoukset pidetään -kerran kuukaudes- . sa Johtokunnan kutsusta. Johtokunta' kokoontuu useammin asiain vaatiessa puheenjohtajan kutsusta. Kirjeenvaihto: Box 354, JSudbury, Ont. CSJ:n Beaveir Laken Oflaston kuur kausikokous pidetään Joka kuukauden toisena sunnuntahia klo 1 päivällä osaston hoaliUa. Kh-- Jeerivaihtajan osoite: N. Piispanen. B . R. 1, Worthlnat^n. ont. CSJ:n Vancouverin osaston kuukausikokoukset pidetään Clin-ton- haallssa Jokaisen kuukauden toisena keskiviikkona klo 8 11_ la'.la. Kirjeenvaihto sihteerille: Minnle Vainio, 2605 East Pender St., Vancouver 6, B.C. CSJ:n Sanlt Ste. Marien oiuuton sääntömääräinen kokous pidetään Joka kuukauden enshnmäl-senä tiistahia kello 8 illalla omalla talolla,. 321 John Street. CSJ:n Port Artli,Drln osaston kuu- 'kuukauslkokoukse pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä perjantaina, alkaen klo 7.30 111. Johtokunta kokoontuu klo 7 111. KlrjBenvalhto osoitteella: 316 Öay St., Porf. Arthur. Ont. Lokakuun 12; .päivänä J968 Mexicossa syttyy olympiatuli. Millaisiksi urheilijat tuntevat olonsa siellä 2.200 metrin korkeudella vuoristossa, on kysymys, johon yhä etsitään vastausta. Monet asiantuntijat ovat esittäneet huolestumisensa sikäläisten olosuhteiden vaikutuksesta urheilijain terveydentilaan. Pahimpana haittana hyväkuntoisemmallekin urheilijalle on vuoriston harventuneen ilman aiheuttama hapen puute. Tavallisissa oloissa ihmisen keuhkot hengittävät 5—67irtraan ifmaa minuutissa, mutta 2.200 metrin korkeudessa tuo tarve on 7—8 litraa. Elimistö, joka el ole rasituksen alainen, selviytyy siltä helposti. Mutta lihastyö lisää suuresti hapen tarvetta, joka saattaa nousta jo<ikus 8 . happilitraan minuuli.ssa, ja tällöin keuhkojen tulee pystyä hengittämään 200-—220 litran ilmamäärä. Jos sama lihastyö suoritetaan : vuoristossa, pitäisi keuhkojen pystyä hengittämään noin 300 litraa minuutissa, mikä on y l i ihmiselimistön suorituskyvyn. Tämä seikka juuri onkin suurin huolen aihe urheilijain terveydentilassa, sillä happinälkä aiheuttaa elimistölle lisärasitusta, mihin se ei ole tottunut. Vai/keinla asiantuntijoiden mior Iestä tulee olemaan niillä urheilijoilla, joiden kestävyysponnistelu kilpailun aikana jatkuu 3—4 minuuttia pitempään. Tiedemiesten ongelmana nyt onkin saada selville, voidaanko ihmiselimistö koulia vuoriston rasitusolosuhteisiin ihmisen terveyttä vaarantamatta, ja pystytäänkö vuoristossa samaan työsuoritukseen kuin merenpinnan tasol la. Neuvostoliiton liikuntakasvatuksen tieteellisen tutkimuslaitoksen tuHkimusryhmä on tutkinut asiaa Kesiki-Aasiassa Tiensanin vuoristo.s- .sa, jossa vuotuinen lämpötilanvaihtelu; ilmanpaine ja kosteus sekä sademäärä ovat suunnilleen .samat •kuin Mexicossa. Eroa on vain i l - man puhtaudessa, mikä Tiensanis-sa on monin verroin suureanpi. Tutkimu-spaikan vMinta ei tuottanut .suuria vaikeuk.sia, sillä Neuvostoliitossa on lukuisia vuoristoalueita. Kysymys oli vain siitä, että tutkimustyötä varten pystyttäisiin nopeasti rakentamaan eri lajien urheilijoille hairjoittelupaikat .sekä tutkimuslaboratoriot ajanniukaisine laitteineen. Lyhyessä aja.ssa saaliinkin valmiiksi: erikoispäälysteinen 350 metrin pituinen juoksurata sekä voi-mifiitelusali: välineineen. Samoin kunnostettiin useita palfloilukenttiä ja kuntodarjoittelupaiikkoja sekä kestävyysjuoksijoiden harjoittelu-paikkt^ a yuorlstooh,-jossa' /korkeus vaihteli 1,400 metristä 3,500 met-v i i U : • : Yleisurheiiijain, voimistelijäin, nyrkkiiilijäin ja heidän :valmentäji-ensa mukana vuoristoon lähti myös tiedemidiiä: fysiologeja, lääkäreitä, biokemii|tejä. farmakologeja,. pedagogeja ja psykologeja.: Kokeilun aikana ei pelkältään tutkittu elimistön tilaa harjoitteluprosessissa, tiedemiehet ja Välmenr tajat ohjasivat aktiivlse-sti tuota prosessia, tekivät muutoksia rasituksen luonteeseen ja määrään, ruokajärjestelmään, päiväjärjestykseen ja suosittelivat erilaisia menetelmiä voimien palauttamisen nopeuttamiseksi. Nyt on voitu tieteellisesti todeta, että urheilija voi vuoristossa •kilpailla teiTe>1-tääh vaarantamatta ja saavuttaa hyviäkin tulok/'a, mutita kaifcki tämä edellyttää erityistä enhakkovälmentautumista. Todettiin esimerkiksi, että yuo-risito- oloissa - on , päiväjärjestystä jossain määrin muutettava, tehtävä muu toksia hinrjoittelumetodiifckaan ja voimien jakamistaktiikkaan k i l pailussa. Ravinnon kaloripitoisuutta on lisättävä j a tehtävä se lihastoi-; minnan erikoisuuden huomioon otr taen, Suurempaa huomiota on kiinnitettävä fysioterapeuttisiin ja fäi'- makologisiin menetelmiin urheilij a in yleiskunnon kohottamiseksi. Tärkeänä. tuloksena retiklkunnan ilutkimustyössä. o l i sen olettamuksen todistaminen, että vuoristo-oloissa vOidaan paitsi mene>tyksel-lisesti kilpailla ;myös tehdä ennä tyksiä. Monet harjöilteluleirillä niU' kana olleet paransivat pmiä ennätyksiään. Esim. Juri Tjurin, Natalia Morozova, Dmiilri Triskin, Lari sa Ryzhenko ja Valeri Iljinyh menestyivät Mexiicon esikisoissa paljon paiemmih kuin tasanko-olosuhteissa.. • Eräät urheilijat ovat ennenkin valmentautuneet vuoristossa suur-ikilpaHuihin. Nyt voidaan jo varmuudella sanoa, että eri hyien urheilijat tulevat ennen Mynchenin olympiakisoja viettämään vuoristossa jopa pitemmän ajan kuin nyt ennen Mexicon olympiakisoja. Sellainen harjoittelu elimistön funktionaalisten maihdoUisuuksien laajentamiseksi ja suorituskyvyn par rantamiseksi on todellakin varsin tepsivä ikeino. Näin ollen se ajatus, jonka monet asiantuntijat ovat esittäneet, ett» Mexicossa eivät kilpaile urheilijat vaan tiedemiehet, yleensä ottaen s i sältään kyllä .totuuden jyväsen Tiedemiehet auttaVat urheilijoita löytämään jäi'kiperäisimimät har-jöittehiimenetelmät, valmentavat heitä ölympiakilvoittelun ankaraan henkiseen voimienmittelyyn. ^ Feliks Talysev j Tukholmassi» (Jatkoa sivulta 2.) näytjtl minusta Ikovin samanlaiselta kuin kaifcki muut kylät: se o l i joen rannalla, veneet ja Ikalastajain ver-kat olivat vesillä. Kaikki oli rauhallista. Majuri Gai>son käänsi koneen jiyrkkään syöiksiyyn. Saatoin nähdä na9>aIm-pommien putoavan siivistä. Smuret pesnmit ensiminäisxnnä. Nous tessamme taas ylöspäin, näin MS-Ikomattoman kirkkaan tulenliekin naipalmin räjähtäessä kolmessa ta^ soesa. Napalmin tehtävä oli pakottaa kuumuutJta japalamista pelr käävät »ifiiiset aukioille. Sitten toi^ n m lentticone lensi paikalte pudottaen raskaita sii-palepoimmeja, jotka osuvat kaildäalle j a ikeneen tahans a . . . Kolnias aalto tulitti kylää tttMaslein..." Tämä ja monet muut silminnä-ikijäin kuvaukset kuuluivat konferenssin aineistoksi ennalta koottuun matertaaliiit. T r i Takman j a muut tutkijaryhmien jfeenet esittivät asiantuntijalausuntoja pommitusiten leiErauifcsista. Y h i m a l t a i n omien lähteiden nojalla v o i t i in todeta amerikkalaisten rikkoneen Haagin kansainvälisiä saphmiiksia (vuosilta 18- 99 j a 1907), Geneven protokollaa vuodelta 1925. Y K : n yleiskokouksen hyväksymää sopimusta (9. 12. 1948) kansanmurhan kieltämistä ja Geneven sopimuksia (12. 8. 1949) sotavankien, haavoittuneiden, sairaiden ja siviiliväestön suojelusta, Y K : n peruskirjan 1 ja 2 artiklaa, sekä vielä useita muita 'kansainvälisiä sopimuksia. N A P A L M I N POaXIOSOITE Tukholman kokouksessa todettiin Vietnamin sodan olevan osan Yhdysvaltain maailmanlaajuisia strategiaa. Tatrkoitus on osoittaa, että mikään e i saa valita muunlaista tulevaisuutta kuin sen, minkä amerikkalaiset hyväksyvät. Napalmilla^ ja pommeilla ajetaan "länsimaista vapautta" Vietnamiin postiosoitteena maailman kaikki vapaudestaan kiinnipitävät kansat. Vietnam ei ole vain paikallista sotaa. Se on kckeiliBotaa, jonka tulokset vai-kuttayat ratkaisevasti maailman tulevaisuuden habmoittumiseen. Sota on hyökkäys kaikkea tasavertaisella pohjalla tapahtuvaa kansainvälistä yhteistoimintaa ja rauhanomaista rinnakkaiseloa vastaan. Amerikkalainen John MacDer-mott käsitteli näitä kysymyksiä alus-tukseäj- aan "Eskalaatio j a tulevaisuus". Laos, Thaimaa, Etelä- ja Poh-jois- Vietnam ovat muodostumassa i yhdeksi ainoaksi sotanäyttämöksi, .Tukikohdat tällä alueella ovat tähdätyt yhtä hyvin Kiinaa kuin Poh-jois- Vietnaniia vastaan. Yhdysval-tairi pplitiikka merkitsee lisääntyvää jännitystä-.suhtei.vsa Kiinan ydin asevaltaah ja lisää kiinalais-amerik-kalaisen sodan mahdollisuuksia, totesi alu'staja. k A N S A N N O U S UN VASTUSTAMINEN John MacDermott käsitteli myös 'amerikkalaisia "kansannousu n vastustamisen" teorioita, joiden pääpiirteet Walt W. Rostow määrite teli gelillatoiminnan vastuslamis-koulussa pitämässään luennossa v. 1961. Tähän toimintaan yhdistyy Rbstowin mukaan ennaltaehkäisy-toimihta,, kuten rauhanjoukot, kehitysapu, j a CIAih puuhat radikaali-eii silmälläpitämiseksi, poliisijouk- Tie Stalinin kauteen (Jatkoa sivulta 2) oli käyirhissä sosialistista valtiota Vastaan. • ' V • ' Kaikki tämä sai kansan vakuuttuneeksi siitä, että sen o l i taisteltava voimakkaasti vastaan, eikä tämä voinut olla vaikuttamatta sen monia asiotta koskeviin arvioihin, henkilöpalvonta mukaan luettuna.^ Neuvostoliiton kommunistinen puolue ryhtyi erittelemään tätä historian puolta 20. edustajakokouksessaan vuonna 1956. Se totesi, että henkilöpalvonta ei kuulu kommunismin aatteisiin eikä sosialistisen valiankiimoukisen luomaan uuteen yhteiskuntaan. Sosiallstisteh aatteiden vääristyminen oli tuottanut sosialismille suurta vahinkoa; kuitenkaan se ei ollut vaikeimpanakaan aikana l a - inauttanut puoluetta j a hallitusta eikä pystynyt muxrttamaan neuvostoyhteiskunnan sosialistista luonnetta: ^ 4 ^ ; Vaikka Stalinin tOiiminta o l i synnyttänyt epäterveen kehityksen, olivat tuhannet konnmunlstit kuitenkin työskenriieilleet palauttaakseen voimaan todella demokraattiset leniniläiset pei'iaafcteet, jota he rakensivat. . .. Prof. Ivan Vorohov — A P N . mmm TIEDONANTOJA 1 ENNÄTYKSIÄ HYVÄKSYTTY Pitämässään kokouksessa 12 päivänä syyskuuta, hyVältsjri Kittotöiifti-kunta uus&sl IHiton ennätyksiksi seuraavat-tulokset: 1 mailin jwo*su, alle 2t vn«laöt, Handy Kitts, Alerts A.C. Wanoj)fe8ii, h^äkuiin 16 pälv8Bä,_a*a 5.07,». Yleinen keihäänheitto, Bffl Heft-kilä. Yritys A.C., TAroptoesa, 16 päivänä heinäkuuta 69 m 45 c. Samalla huomauttaa JtHtotoimi-i ^ n t a settrOiUe, että nyt k nn ollaan taaskin t^an ^r^mässä sisätoimin-täan, niin voihiistehi kuin muukin iMminta to heti saatava ripeään 'antoon", jotent ensi kesänä taaskin saamme suurjuhlissamme esittää rtutäj>arhainta ohjelmaamme. TyöliUsurbeiluterveisin. Liittotoimilkttnta. Paavo Vaurio, siht. fcojen valmennus sekä lopuksi sotilaalliset rankaLsurelkiikunnat, Miten erottaa uudistajat, joita tJSÄ:h t u lisi rohkaista, niistä, joita käsitellään napalmilla; kysyy MacDermott. Yhdysvallat katsoo oikeudekseen käyttää voimakeinoja saadakseen itselleen edullisia mtmtofcsia kan-salnvälisetllä kentällä. Tämä on olennaisesti hyökkäävää politiikka?, jossa hylätään rauhanomainen rinnakkaiselo ja maiidqUisutts Irolman-nen maailman rauhanofttaiseen kehitykseen, korosti alustaja. RUOTSIN ASEIDEN V I E N T I K I E L TO Ilmeisesti enenrmistö TuW«rt-man konferenssin osanottajia o li vilpittömästi amerikkalaisystäväl- Iistä nähden Yhdysvaltain sokeasti kohti tuhoa syöksyvän politiikan yhtä suurena vaarana Yhdysvalloille it.selleen kuin koko maailmalle. Tunnettu maailmankansalainen Gunnar Myrdal, jonka puhe oli ikon-ferenäsin keskeistä aineistoa huo-mauttrkin, että Yhdysvallat on ollut hänen henkinen isänsä enem-ihän kuin RuotsL Silti hän on pitänyt välttämättömänä panna syrjään sosiaaliset tutkimustyönsä osallistuakseen Vietnamin sotaa käsittelev i in poliittisiin konferensseihin. Jopa Yhdysvalloista riippuvaiset, saati sitten riippumattomat maat esiint y i yhä selvemmin Amerikan Vietnam-politiikkaa vastaan. Ruotsi on päättänyt liittää USA:n aktiivisiksi rauhanhäiritsijoiksi katsottujen maiden luetteloon, joten ruotsalaisia aseita ei saa enää viedä Yhdysvaltoihin. — Ihanteidemme raukaista ei voi o l la pakottaa Vietnamin kansalle asevoimin oman haillitusnniotonune karrikatyyria, sa- Woi Gunnar Myrdal jatkaen: "Nykyisen asiaintilMijalikuminen vie murheellisella tavalla pohjan kaikelta terveeltä kehitykseltä j a säädyllisyydettä, kaikelta, mikä on meille arvokasta. Ennne voi tyytyä halpaan optimiiämiin. Meidän on noustava ajatuksetonta antaa-mennä-virtaus-ta vastaan." Mirjam Vire-Tuominen. RAKAS MIEHENI V Ä I N Ö SALO kuoli äkkiä matkalla Suomeen Bremerhavenin sairaalassa Saksassa 7. 14. B7. Hän oli syntynyt Vampulassa, Suomessa 9. 12. 1895. Syvästi kaivaten, VERA SALO (OA Vahtera) M U I S T O • Kl lähtöäsi todeksi uskoa vois. n i i n äkkiä lähdit sä l u o t a n i p o i s. N i i n yllättäen voi tuonen kutsu t u l l a , > ajalla jota emme voi aavistella. O n n i t t e l u m m e SO-vnotiaalle E I I T OS Parhaimmat kiitokset mr. ja mrs. Eino ErkklläPe sekä mr. ja mrs. Pnavb MäkiseUe meille osoittamastanne vieraanvaral5,uude.<!ta Tnr-molan Juhlien aikons. Tervetufca We]ila'nd'lln käymään! vaikka ei olekann tarjolla niin maukkaita ^at1hUJtfl^oJa, niin om-pnhan lämmintä juustomnitoa jii icovna vastu«,ta .koi-onflpelifsä. Klltämine niyös mukavien Tar-molnn Laailu- Ja urheilujuhlien Järjestäjiä. EINO HARJU KAARLO KUPPONEN Ensi marraskuun 6 pnä tulee kuluneeksi 50 vuot,ta Vapauden ensimmäisien numeron i'jne.stymifestä. Lehtenmve tAilee alltoin suorittaneeksi kunniallisen 50-vuotistaJpaleen tolmlimaasa laanaalaistemma taloudellisten ja sosiaalisten etujen, kansallisten ktötfcunripertnteMen vaiaMmisan, Canadan kansallisen vapauden Ja sxmniuden sekä kansainyälfcien rauhan puolesta. Tämän lUstoria,lliBen merickita|*«(uksen Johdosta kustannetaan erikoinen lehtomme SO-VUOnSJUHLAlTOMEHO. Joka ilinestj-y lokakaim 26 pHä. Tässä Juhlanumerossa JuHkaistaan yksityisten liikelaitosten, Järjestöjen, seurojen Ja uniolden oimittehija 50-vuotlaalte. HenkJ!ötervehdysiten hinnat 50 senttiä Ja $1.00. Erikx>l^h>'ksassä Julkaistavad; onnittelut $2.00 $3.00 $4.00 Ja $5.00. K A I K K I E N TERVEHDYSTEN T U L E E OLLA LEHTEMME KONTTO-RISSA VIIMEISTÄÄN LOKAKUUiN 15 PÄIVÄÄN MENNESSÄ. KERÄÄJÄN NIMI PAIKKAKUNTA KIRJOITTAKAA NIMENNE HYVIN SELVÄSTI NIMI
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 17, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-09-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus670917 |
Description
Title | 1967-09-17-03 |
OCR text |
Tulosnumeroitä Ratinan ''kuiviilla"
Ilo m:nii^äidäi: 1) Kjellfied
y e u m N l 4 ( i , 2i)'Äagnar M o l a n dN
14.0. 3)-«ailcon'tisnland N 14,6, 4)
Matti H a r r i s 14;8, 5) Antti'Lanamäki
S i5l,o; 6) Pekka Hyttinen S
15.1.
400 m: 1) Richard Simonsen N
48,0, 2) Olavi Laakso S 48,2, 3)
Peik R o m N 48,4, 4) Steiner Moe> N
48.8, 5); Juhani Kotikoaki' S 49,2,
6), Ismo Pyykkö S 49,8.
. kiekko: 1) Harald Lwrentzen N
53,68, 2 ) " Jouko Montonen S 53,62,
3 ) Taisto Lampinen S 53,30, 4) Jorma
Rinne S 52,82, 6) Stein Haugen
N/ 52,70,' 6) Ragnar Skaufvedt N
49.02. I
1500 m: 1) Arne Kvallieim N
3.43,8, 2) Ilpo Matilainen S 3. 46,0,
3) Björn Husby N 3.46,9, 4) Olof
Nymain S 3.48,2, 5) Matti Tuura S
3.49,1, 6) Terje Schröder-Nilsen
N 3.53,2.
Keihäs: ' Pauli Nevala S 79,72,
2) Arne Os N 78,22, 3) Esko KuutU
S 75,50, 4) WiHy Rasmussen N
73,36, 5),0ia)vi Varis S 71,40, 6)
Jan Pedersen N 69,58.
. 100 m: 1) Ole Bernt Skarstein
N 10,8, 2) Nils Petter Guldiieth N
10.9, 3) Pentti Mankila S 10,9, 4)
Jostein Forland N 10,9, 5) Jorma
Ehretröm S 11,0, 6) E r i k Gustafsson
S 11,1.
10,000 m: 1) Thor Helland N
30.02,4, 2) Jouko Kuha S 30.03,6
3) Arne Risa N 30.05,0, 4) Mikko
Ala-Leppilaonpi S 30.07,8, 5) Bjar-
.ne Sletten N 30.10,2, 6) Rauno
Mattila S 30.22,2.
Seiväs: 1) Altti Alarotu S 500,
2) Risto Ivanoff S 480, 3) Aulis
Kairento S 450, 4) Rolf Sdiröen N
430,^ 5) Brörn Mmstöl N 400, » )
Arne Fagerlie N 8501
ICoImiloikka: — l)),K^i Helminen
S 15,70, 2) Peatti Pöusi S 15,32, 3)
Kjell A. Paulsen N 15,21, 4) Joima
Gröhn S 15,09; 5) Odd Fergh N
14,97, 6) K a r l ' J o h a n Lowe N 14,80,
4x400 ms 1>' Norja (Irtgvaild,^,
Roan,' Befgh, Simonsen) 3.13,4, 2)
Suomi (Viiifekäla, Kotikoski, Pyykkö,
Laakso) 3.14,1.
NAISTEN K I L P A I L U , -
100 m: 1) Kireten Röthe N 12,2,
2) Mona-Lisa Strandvalla S 12,3
3) Astrid Arnot N 12,4, 4) Orvokki
Ojala S 12,6, 5) M i l v i Torim E
12,9, 6) Helle Volmer E 13,0.
400 m: 1) Berit Berthelsen N
54,9, 2) Eeva Haimi S 55,2 (SE),
3) Helle iVolmer E 56,3, 4) Milde
Kade E 57,0, 5) Britt Krogh Sö-rensen
N 57,5, 6) Pii-jo Vilmi S
58,4. ,
Pituus: 1) Maija Koivusaari S
599, 2) Solveig Moen N 566, 3)
Pirkko Heikkilä S 565, 4) Ene
Rampe E 563, 5) Reidur Cornelius-sen
N 549, 6) H i l ju Kalam E 539.
Kuula: 1) Märta Tamm E 14,41
2) Imbi Helari E 14,11, 3) Marjatta
Kuuluvainen S 13,59,4) Astrid
Sjultangen N 12, 98, 5) Tuula Vuotila
S 12.04, 6) Else Opsahl N
11,89. .
4x100 m: 1) Suomi — Maija Koivusaari,
Orvokki Ojala, Sirkka
Norrlund, Mona-Lisa Strandvall)
47,1, 2) Norja (Astrid Amot, Berit
Berthelsen, Birgit Olsen, Kirsten
Röthe) 48,0, 3) Eesti 49,3.
IKSYTTE JAHDfSSA?
Tapfo mafkustaa Mexicon esikisoihin
Helsuikl., — Kyllä minä aion
Mexicon esikisoissa otella omassa
sarjassani 70 kiloisissa. Minulla
on kyllä noin 3—4 kg ylipainoa,
muUa ^tuleQ.:ilj>udottamaan sen
pois. Tämä siksi, että jos sattuu
pääsemään vuoden kuluttua olympiajoukkueeseen,
niin pitää toki
o l la selvillä miten. ohut ilmasto
siellä Mexicossa vaikuttaa kun-
• • tooa,
Maailmanmestari Eero Tapio
palasi viime viikolla yhdessä Suo^
mea edustaneen joukkueen kanssa
kotimaahan. TUL: n paini jaoston
j a Suomen Painiliiton toimesta
oli järjestetty lehdistön edus-,
tajille tilaisuus haastatella mat-kamiehiä
j a ennen kaikkea maailmanmestari
Eero Tapiota.
S P L : n puheenjohtaja Esko Koss
i l a toivotti joukkueen ja Eero Tapion"
virallisesti tervetulleeksi kotimaahan
todeten Tapion maailman-mestamuden
olevan Suomen pain
i l l e todella tervetulleen lahjan. Häneen
yhtyi: T U L . n painijaoston puheenjohtaja
Taisto .Kangasniemi,
joka estti Tapiolle TUL:n onnittelut
ja kiitoksen hänen saavutuksestaan.
Joukkueen johtajana toiminut
Reino Ikävalko kertoi joukkueen
esiintyneen matkalla mallikelpoisesti
j a S P L r n valmentaja Veijo Vasko
selvitteli niitä jännittäviä tunnelmia
joita Bukarestin maton liepeillä
Eero Tapio, päivän sankari, puhui
varsin vähän. Hän o l i esittänyt sanottavansa
jo Bukarestin matolla
ja istui nyt tyynenä vaimonsa L i i sa
Tapion vierellä kuunnellen hänelle
esitettyjä onnitteluja.
— Se helle siellä Bukarestissa o l i
'kova juttu,; mutta onneksi maton
päällinen oli muovia, e i kangasta.
Jos se olisi ollut ikarigasta, olisi siinä
.varmasti ollut 'huomattavasti.
tuakallLsempi otella, hän tuumiskeli..
:.\
MUlä mielellä Sinä astuit Unkarin
Steerin karissa loppuotteluun,
• Icysyin. v, .
— Ensinnäkin tunsin Steerin. Ottelin
hänen kanssaan jo Minskissä
ja voitin pisteillä. Olin päättänyt
vöittäia tälläkin kertaa ja niissä tunnelmissa
minä otteluun kävin. Kun
minulle riitti tatkaisematön piaail-manmestaruuteen,
en lähtenyt liikoja
riskeeraamaan. Sen varan kuitenkin
pidin, ©ttei minulle pystytty antamaan
varoitusta, lausui Tapio.
Eero Tapio matkusti heti Helsingistä
Haukiputaalle, mutta joutuu
jo muutaman päivän kuluttua pakkaamaan
matkalaukkunsa Mexicon
esikisoihin. T U L : n ja S P L : n edustajat
ikävivät lehdistötilaisuudeiri pää*
tyttyä neuvotteluja Heinolaan suunnitellusta
j a .periiutetusta painieup-ottelusta.
Heinola ei näet hyväksy
Haukiputaan luovutusta. Tiedustel-lessana
Tapiolta, tuleeko hän otte-ielettiin
Eero Tapion taistellessa 4 1 ' luun mukaan, miikäli se kaikesta
Joka kesänä ja syksynä eksyy
Ontarion metsiin lapsia ja aikaisia
— toisinaan kofcelneiat eränkävijätkin
joutuvat kulkemaan muutamia
tirnteja ja päiviäkin eksyksissä.
Kadonneista |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-09-17-03