Vapaus, October 9, 1965

              SCrrAVÄSTArNEH LUKI USA:SSA ON
NOUSEMASSA UUTEEN HUIPPUUNSA
Sotavastftisen joukkoliikkeen toi
minta Ytidysvalloissa- todennäköi­sesti
tulee jo seuraavan muutaman
viikon aikana sivuuttamaan sen his­toriallisen
huipun, jonka se saa­vutti
viime keväänä, jolloin: kym­menettuhannet
ylioppilaat osoitti
vat mieltään. Vietnamin sodan eska-lointia
vastaan. Maamme- radikaali
nen oppilaiden joukkoliike parhail­laan
järjestää lukuisia 'mielenosoi­tuksia
ja myöskin järjesiämiskam:
panjoita, joiden tarkoituksena on
laajentaa heidän toimintansa jouk
kopli»hjäa j a siten lujittaa heidän
vastarintaansa sodalle, kirjoitti
Työmies Eteenpäin jokin aika sit­ten.
Hetikohtaisena tavoitteena on
, valtavien sotavastaisten mielenosoi­tusten
järjestäminen parissa k ym
menessä kaupungissa lokak. 15—16
pnä. Niiiden järjestäjänä on The
National Coordinating Committee
to End the War in Vietnam, joka
muodostettiin en puolilla maata
toimivien sotavastaisten ryhmien ja
järjestöjen edustajista. Tämän ko­mitean
mielenosoituskutsussa sano­taan
m m . :
"Amerikka pelkää. Se pelkää
äänioikeuden myöntämistä Etelä-
Vietnamin kansalle. Se pelkää
sitä, että Vietnamin kansa saisi
. päätää omasta kohtalostaan. Ame­rikan
haUitus kieltää eteläviet­namilaisilta
äänioikeuden yhtä
varmasti kuin Amerikan neeke-reitä
on pidetty poljetussa ase­massa
jo 300 vuotta . . . Meidän
toimeettomuutemme on royöuty
mistä. Sotaa jatketaan meidän n i ­missämme.
Me keholtamme jär­jestämään
koko maata käsittäväs­ti
paikallisia sekä alueellisia ko­kouksia
lokak; 15—16 pnä. Me
keholtamme järjestämään ko-kouksia^
joissa oppilaat ja muut,
tumma- j a valkoihoiset, sotilaat
ja siviilit tulevat yhteen osoitta­maan
heidän vastarintaansa so­dalle
Vietnamissa."
Ylioppilaiden protestiliikkeen odo
tetäan nyt kehittyvän joukkoliik
keeicsi pakollista kutsuntaa vastaan.
E r i puolilla maata yksilöt ovat jo
: kieltäytyneet noudattamasta pakol­lista
kutsua, ja myös tapauksia,
joissa- kutsuntakortteja on revitty
mielenosoituksellisesti. Nähtäväksi
jää tämän vastalausemuodon vas
täinen kehitys, josta on tiettävästi
laajaa keskustelua käynnissä yliop­pilaiden
ja heidän järjestöjensä pii­reissä-
Merkille pantavaa se, että
New York Timesin poliittinen tark
k a i l j a James Reston on katsonut
tarpeelliseksi kajota pakollisen
ktitsunnan "tasapuolisuuden puut;-
teellisuuksiin", jotka hänen mie
lestään suomivat; joitakin ryhmiä
toisten ryhmien kustannuksella.
Reston odottaa tämän kysymyksen
kehittyvän kuumaksi väittelykysy-mykSjeksi
.yliopistöje^n 'kampuksilla
alkamaisillaan olevan lukukauden
aikana ja huomauttaa: "Kuukauden
kuluttua tulenune tietämään enem­män
tästä asiasta."
E r i puolilla maata uusia itsenäi
siä sotavastaisia komiteoita ollaan
järjestämässä. Tämä johtuu siitä,
että ylioppilaiden keskuudessa on
olemassa voimakasta, sotavastaista
mielialaa» mutta' samalla erimieli­syyttä
siitä, millä tavoin Johnsonin
hallituksen sotapolitiikkaa olisi vas
tustettava. Kun jotkut ovat valmiit
menemään niinkin pitkälle kuin
kieltäytyä pakollisesta kutsunnasta,
niin toiset eivät ole valmiit otta­maan
vastaan tämän kieltäytymisen
seurauksia. Joka tapauksessa maam­me
oppilasväestö tulee saamaan
protestoivan äänensä kuuluville
muodossa tai toisessa jo tämän syk­syn
aikana. /
Seuraavassa yhteenveto sotavas-taisista
toimenpiteistä maamme eri
puolilla:
ITÄVALTIOISSA
Noin 1,000 henkilöä, enin osa op
piiaita, osallistui "Lopettakaa Viet­namin
sota"-mielenosoitukseen New
Yorkin Hammarskjöldtorilla syys­kuun
12 pnä. Tämä Y K n päämajan
varjossa pidetty kokous kaiutti vaa
timu&ta, että USAn on hetikohtai-scsta
lopetettava Pohjois-Vietnamin
pommitukset ja että Vietnamin
kansallisen vapautusrintaman (Viet
congjn) kanssa on neuvoteltava
amerikkalaisten joukkojen poista'
misesta Vietnamista. Puhujien j ou
kossa oli kaksi unionistia ^ AI
Evanoff, Retail Unionin lokaali 65
johtaja, sekä George Glotzer, Drug
and Hospital Unionin lokaali. 1199
johtaja; myöskin Fairleigh Dickin-son
yliopiston professori Robert
Browne.
Syysk. 22 pnä The New York
Workshop in Nonviolence järjesti
"kävelyn rauhan puolesta" Wash­ington
Square Parkista USAn ar­meijan
vastaanottokeskuksen edus
talle 39 Whitehall St. J a syyskuun
24 pnä järjestettiin toinen "kävely
rauhan puolesta" USAn laivaston ja
mariinikorpuksen värväysasemien
edustalle.
Lokak. 10 pnä senaattori Wayne
Morse (dem.-Ore.) esiintyy pääpu
Yhdysvaltain sotUaalliset
aväruussuunnitelmaf I
liujana joukkokokouksessa, (jonka
Women Strike for Peace järjestää
Rochesterissa, N. Y .
KESKIV ALHOISSA
The Chicago Committee to End
the War i n Vietnam järjestää "kuo­leman
marssin" maskeineen ja vai­mennetuin
rummuin -Chicagon kes
kukseri läpi (syysk. .25 pnä.
Detroitin Committee to End the
War i n Vietiiam yhdessä Women
Strike for PeaceTyhmän kanssa
järjesti joukkokokouksen j a "käve­lyn
rauhan puolesta" syysk. 11 pnä,
vaatien pommitusten lopettamista
Pohjois-, ja Etelä-Vietnamissa ja
valmiutta neuvotella Vietnamin
kansallisen vapautusrintaman kans
•sa. : •
Syysk. 14—18 pnä A n n Arboris
sa, Mich., pidettiin kansainvälinen
konferenssi aiheesta "Vaihtoehdot
Vietnamissa". Konferenssiin osallis­tui
ylioppilaita, humanisteja ja us­konnollisia
johtajia USAsta ja
muista maista.
The National Student Association
joka edustaa 310 yliopiston oppilas-hallintoja,
hyväksyi syysk. 2 pnä
Madisonissa, Wis., pitämässään vuo
sikokouksessa päätöslauselman, jos
sa vaaditaan USAn sotatoimien lo­pettamista
Vietnamissa ja USAn
valmiutta. neuvotella Vietnamin
kansallisen vapautusrintaman (NL-Fn)
kanssa. NSA on myöskin päät­tänyt
osallistua lokak. 15—16 pnä
pidettäviin mielenosoituksiin Viet
namin sotaa vastaan.
Sydämetisairails er
aina merkitse Icuolemaa
Lauantaina, lokak,- 9 p. —-Saturday, Oct. 9 1965-
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
esikunnille ja tiedustelutoiminnalle.
Tällainea topograafisten asioiden
surkea tila ei missään määrin vas­taa
aggressiivisten: sotilaspiirien
vaatimuksia. Imperialistisille äg-gressoreille
ovat tarpeellisia laajat
ja tarkat topograafiset tiedot ny­kyisten
keskipitkien ja pitkänmat­kan
rakettien menestyksellistä
käyttöä varten, rakettien, joille epä­tarkat
ja epätäydelliset kartat mer^
kitsevät huomattavaa poikkeamaa
annetusta kohteesta, minkä seura­uksena
niiden käytön tehokkuus
joutuu kyseenalaiseksi." (Karl-
Heinz Eyermann; Luftspjonage, Bd.
J. Berlin, 1963, sivu 42.)
Epäilemättä amerikkalaisten va­koilusatelliittien
tehtävänä on ollut
auttaa tämän tehtävän suorittami­sessa,
juuri siinä on niiden vaaral­lisuus.
Tällaisessa aggressiisivessa
tarkoituksessa lähetettiin esimerkik­si
ensimmäinen amerikkalainen va­koilusatelliitti
Samos tammikuussa
1961. Amerikkalaisissa lähdekirjois­sa
sitä pidetään neuvostoliittolaisen
ilmapuolustuksen tuhoaman U-2-va-koilukoneen
suoranaisena seuraaja­na
ja avoimesti sitä nimitetään " i l ­man
lentäjää toimivaksi satelliitik­si,
jonka tehtävänä on vakoiluvalo-kuvaus
Venäjän yläpuolella." (U.S.
and World Report, syyskuu 3. 1962,
sivu 3(5). Vuonna. 1963 U S A : l l a o l i
yhtä aikaa kokonainen 6—9 satel­liitin
sarja Samos-vakoilusatelliitte-ja.
Vaikka ne oli ennen kaikkea
suunnattu sosialistisen leirin maita
vastaan, n i i n koska ne kiersivät ym­päri
koko maapallon, niitä saatettiin
käyttää mitä valtiota vastaan tahan-
.sa.-'.-
Sen lisäksi on U S A vuodesta 1961
lähtien lähettänyt avaruuteen^ M i -
das-satelliitteja, jotka myös suorit­tavat
sotilaallista vakoilua. Midas
satelliittisarjan joka Samos-sarjan
kanssa muodostavat osan USA:n i l ­mavoimien
salaisesta WS 117 L -
ohjelmasta, jonka uusi merkki on
239 A ) rahoittaa USAn ilmavoimat,
siihen on käytetty 400 miljoonaa
dollaria ja Samos-ohjelmaan 500
miljoonaa. Näin U S A pyrkii toteut­tamaan,
avaruuden sotilaallisella
käytöllä/sen, mitä se e i onnistunut
saamaan aikaan "avoimen taivaan"-
suunnitelmallaan, joka o l i ristirii­dassa
kansainvälisen oikeuden ja
kansallisen arvon kanssa: nimittäin
ilmavakoilun .laillistamisen j a sa:
malja atomihyökkäysten kohteiden
täsmentämisen.
(Jatkuu) . . "
Sotttalraameille kalkista-vaknatnspnlmlstanne — Meillä on yll 30
Takonttunrhtidta, Jotka kanttamme p^velevat Teitä — — Me vakuu­tamme
Teille kaiken minkä voi vaknattaa ' > -
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
(suomea puhutaan)
697 Bay St, Toronto 2-B, Ont. ToinlstOPidi.EM.> 6-8686
O.NUMMINEN HELEN HIEVONEN
kotiin HI 4-3356 _ kotiin WA S-4378
iiaiiHiMHiiiuinHiiiniiariiiiiiiiiiiniimiiiiitiaiiiiiitiiniutiiiiiiiiiiiniiiiiitiiiiinniiiiiiiiiiaiiiiiiriii.4>
SYYSTOIMINNAN AVAJAISET
DON-HAALILLA
957 Broadview Ave, Toronto, Ontario
Sunnuntaina, lokakuun 17 pnä klo 3 ip.
- J — O H J E L M A - ^
O Canada - ., • . - - •
Tervehdys-anat. . . . . . . . . . . . . , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Erlck Junnila-
Kuorolaulua . , . . . . . .-.....;., Finlandia kuoro
Soittoa 'Annikki Vlckman, Manniset ja Hunnakko
Esitykölä Yrityksen tytöiltä . . . . . , Joht. Dolores Niskapa»-
Soololaulua Annikki Numminen — Säestää fcUa Laine
Kvartetti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . / Humber -Valley Boys
Puhe . . . . . . . . . . . . . Helen Tarvainen
Väliaika 30 m. - — , .
Yksdnäytäkfilnen näytelmä
"RIKOIXINKN^'
Kalkki tervetulleltat ., Yhteiset komiteat
Don Hait Meet
On Fascisif Trend
Odober 24tii
Toronto. — In the past year or
SO there have been expressions of
social upheaval. One of the more
serious dcvelopments was hate l i -
terature, anolher occasion an at-tempted
mass meeting, . where
spokesmen tried to advance the
ideas af fascisni.
Now this development is not a
prank being perpetrated by wild
teenagers on a caper. Its roots lie
in the very soul of the political
structure on this continent.
In the U . S. are the John Birch
Society, the Ku Klux Klan and the
Minute Men. These groups express
similar tendencies. Internationally
this philosophy is being promoted
by Moral Rearmament. Perhaps
some of you have read the full
page ads in the daily papers.
This writer hasn't the answers
but.wouId like to suggest to you
a meetmg where most of the ans-wers
will be made available.
Max Chikofsky has studied this
question and is a very capable
speaker and I think very qualified
to make the presentation. So I
think it is to your advantage to
keep October 24, 3 P.M. in mind
and come to the Don Hall;
— George Kautto.
Helsinki. . N o i n kolmannes
ensimmäisen sepelvaltilnotukkeu-man
aiheuttamista kuoliemäntapa-uksista
voitaisiin torjua oikealla
käsittelyllä, totesi Suomessa par­haillaan
vieraileva englantilainen
sydänspesialisti P. E . G. Nixon
Sydäntautiliiton perjantaina jär-jestäm^
säv^iehdistöiilaisuudtissa.
Tilaisuus oB järjestetty sydän^
tautiopin jatkokoulutuskurssin
johdosta, joka on käynnissä, työ­terveyslaitoksella.
Toisena^ ulko­maisena
luennoitsijana on eng­lantilainen
sydänkirurgi Hugh
Bentall.
Kurssien ohjelmaa ja tarkoitus­ta
sekä,lääketieteen uusimpia saa­vutuksia
sydäntautialalla selosti­vat
tiedotustilaisuudessa myös
Sydäntautiliiton hallituksen pu­heenjohtaja,
prof. Olavi Peräsalo^
kurssin johtaja, prof. Pentti Ha­lonen,
toiminnanjohtaja /fke
Winqvist ja Uiton lääkintäsihteeri
tri Pentti Siltanen.
Vielä joitakin vuosia sitten mer­kitsi
sydämenseisaus äkillisenä sai­raustapauksena
toivotonta tilannet­ta.
Nykyisin voidaan näitä tapauk­sia
jo menestyksellisesti hoitaa sai­raalassa
ja usein vaikeissakin olo­suhteissa.
Puristelemalla pysähtyneen sydä­men
lihasta voidaan pumpputoimin-ta
saada jälleen käyntiin. Tämä kat­sottiin
aikaisemmin voitavan suo­rittaa
vain siten, että kirurgi avasi
rintakehän, työnsi kätensä rintaon-teloon
ja puristeli sydänlihasta. Ny­kyisin
on jo muutamia vuosia ollut
käytännössä sydämen toiminnan e l ­vyttäminen
ulkopuolisella "hieron­nalla":
potilas asetetaan selälleen
ja hänen rintalastaansa painellaan
voimakkaasti n. 60 kertaa minuu:
tissa. Samalla puhalletaan suusta
suuhun-menetelmällä ilmaa hänen
keuhkoihinsa n. 15 kertaa minuu­tissa.
Täten voidaan saada potilaan
verenkierto jälleen käyntiin muu­taman
minuutin sisällä. Tällä ta­voin
voidaan ylläpitää verenkiertoa
jopa 50 minuutin ajan niin että po­tilas
ehditään kuljettaa sairaalaan.
Tämä sydämen, elvyttämismene-telmä
on kaikkialla maailmassa o l ­lut
käytännössä vasta muutaman
vuoden ajan. Sairaaloissa käytetään
sen ohella myös sähköimpulsseja.
Esim '.sellaisissa tapauksissa jolloin
sydämen syke on lakannut mutta
elektrokardiografilla voidaan todeta
vielä sydänkammion värinää, lama­utetaan
värinä sähköimpulssin
avulla, minkä jälkeen alkaa varsi-,
nainen elvytys.
Mainittakoon että esim. Suomes­sa
on viime vuodesta alkaen jokai­selle
varusmiehelle opetettu suusta
suuhun-puhallusmentelmän ohella
rintalastan painalluksin tapahtuva
"sydänhieronta".
LuonooUisesti kalkki .lääkä)rit vja
sairaanhoitajat ov.at saaneet opetus­ta,
..tässä:. • u u d ^ s a , elvytystavassa.
Mutta, kuten rxärusmigsteq esimerk­ki
osoittaa sen voi oppia jokainen
kansalainfen. I , ,
ifiiutuus sydänkirurgian älaUa^ 0^
tSliä hetkellä' mm. muovisen keino-läpän
käyttö. T ^ l a i n e i i leikkaus on
Suomessa, vielä harvinainen. ,
,. SydäntautiliittoVn vuodesta 1959
lähtien järjestänyt vuosittain kaksi
jatkokpuli^tuskursisia. Tällä kertaa
on kurssilla n. 10 maata. Kurssi ,on
kaksipäiväinen jä päättyy, tänään.
Luontoaiheista mainittakoon keuh­koveritulppa,
keuhkopöhö, sydän­vian'
aiheuttamat shokkitilat,- keuh­kojen
toimintavajaukseen liittyvät
sydämen toimintahäiriöt, sydänviko­jen
aiheutliamat tajuttomuustilat se­kä
valtimotukokset.
SahomaIehtJpi|>erm
hmtaa Vähän las^kettu
Toronto. — Suurimmat paperin
tuottajat ovat laskeneet Ontariossa
sanomalehtipaperista - vaatimaansa
hintaa viidellä dollarilla tonnia
kohden.
Perushinta Ontariossa ja Manito-bassa
on kuitenkin vielä $125 ton
nilta j a $130 Saskatchewanissa.
Abitibi-yhtiö .ilmoitti ensin tästä
vähäisestä hinnanalennuksesta, joka
pätee Ontarion lisäksi Manitobassa
ja Saskatchewanissa.
Toinen Ontariossa toimivista pa
periyhtiöistä, Domtar seurasi A b i
tibin esimerkkiä.
Mainituissa maakunnissa suostut
tiin näihin hinnanalennuksiin vasta
noin vuoden kuluttua siitä kun län-sirannikkolaiset
paperifirmat laski
vat hintojaan $10 tonnia kohden.
Hinnanalennukset, jotka myönne­tään
vain joillekin ostajille annet
tavilta palvelun ja kuljettamisen
ansiosta johtuvista etuisuuksista
koskevat vain kahdeksannettaosaa
Abitibi-yhtiön tuotannosta.
Siyu Ä
VAPAUS ÖM iMNUT
92 TfUUSTA
Vapaus.sai torstai-iltäaiä mennes­sä
jälleen 29 ^ tilausta^ joista uusia
2 ja Uudistuksia 27. Suurkiitos' ti­lausten
hankkijat ja tilaiiistien uudis­tajat
Tervetuloa Vapauden lukija­kunnan
joukkoon,; äudet tilaaj^.
Ailuisemmin ilmoitetut tulokset
huomioiden Vapaus on nyt saanut
lökakaiin alussa alkaneen lehtikuu-kauden
aikana kaikkiaan 92 tilaus­ta,-
joista 80 uudistuksia ja 12 uutta
tilausta.
Tilauksia saapui nyt seuraavasti:
Atu Koivula, Long Lake, 1 uudis-tUSj,,
Emii Hankila, South Porcupine,
6 tilausta' joista 1 uusi ja 5 uudis-tusta.
Martti Sutinen, Sudbury, 1 uu­distus.
••• , • ., \
Mandi Ranta, 1 ja Kaisa Gestrin
1, kaikkiaan Vancouverista 2 uu­distusta.
/
Tilaaja, Kapuskasing, 1 uudistus.
Kuuma järvi
jäätikön alla
Moskova. — Neuvostoliiton, US
An ja Uuden Seelannin tiedemie­het
yrittävät ratkaista Vanda-jär-ven
arvoitusta. Tämä järvi sijaitsee
Etelänapamantereen länsiosassa K u
ningatar Victorian maalla ja sen
paksun pääkuoren alla 60 metrin
syvyydessä nousee veden lämpö 25
lämpöasteeseen celsiusta.
Syyskuun 1 pnä Kuningatar Vie
torian maalle muodostettiin väli­aikainen
tieteellinen asema, jotta
tämän ilmiön luonnetta voitaisiin
tutkia. Asemaa johtaa neuvostoliit­tolainen
lämpöfyysikko Igor Zoti-kov.
Amerikkalaiset laborantti Da
vid Cook ja laivaston luutnantti
John Ditmar sekä uusseelantilainen
fyysikko George Johns työskentele
vät asemalla hänen apunaan.
VU0NNA1966
, 200 MILJOONAA AUTOA
teytössö olevien outojen
fcjkumöörä .r^aJt mooJlmossa
.uiutuuaii uuiiuiuiiiuuiiiiiiuiiutiiiiiiiiiiMiniiiiuiiiiJtaiiiiiiuiiiiaiiuiiiu^^^
aoc'
180 •
40
•«Kokooulokanta
•••Josta möörostS
lyinkHöoutoJa
mIUoor» * ^
1957
Himalajan rinteillä sijaitseva pie-:
ni Sikkimin ruhtinaskunta on äkkiä
joutunut maailman huomion valo­keilaan,
sillä juuri siellä Kiina vaa­ti
Intiaa purkamaan sotilaalliset va­rustuksensa.
Sikkim käsittää vain 7,298 neliö­kilometriä
j a asukkaita maassa on
noin 160,000, joista suurin osa on
nepalilaisia. Sikkimin hallitsija on
43-vuotias maharadja Gyalasay Päi­den
Thondup Namgyal, joka viime
vuonna seurasi isäänsä valtaistui­melle.
Maaliskuussa 1963 maharad­j
a meni naimisiin amerikkalaisen
Hope Cooken kanssa, josta siten t u ­li
Sikkimin kuningatar. . Naimia-kauppa
aiheutti murinaa hallitsevan
kongressipuolueen piirissä, joka
katsoi maharadjan luopuneen pe­rinteistä.
' ~
Maharadja ei kuitenkaan ole mi­tenkään
kaikkivaltias hallitsija, sil­lä
joulukuussa 1950 allekirjoitetun
sopimuksen mukaan Sikkim on In­tian
hallituksen "suojelualuetta",
jolloin Intia vastaa mm. maan ulko­politiikasta,
puolustuksesta ja l i i ­kenteestä.
Liikenteestä ei kuiten­kaan
paljon kannata puhua, sillä
Sikkimissä ei ole sen enempää rau­tateitä
kuin lentokenttiäkään ja
vain kutenmiten liikennöitävä tie
yhdistää sen Intiaan. Mahdollisen
sotaisen selkkauksen puhjetessa In­tian
olisi siis äärimmäisen vaikeata,
toimittaa Sikkimiin sen enempää
miehiä kuin varusteitakaan. Sikkim
on muutenkin hyvin takapajuinen
— kouluja maassa on kaikkiaan
vain 158 ja sairaaloita neljä. Tuo­tannon-
pohjana on maatalous, teol­lisuutta
ei juuri ole, joskin Sik-kimistä
on hiljattain löydetty mel­koisia
kupariesiintymiä.
Sikkimin maharadja .on vahvasti
intialaismielinen ja saman suunta­uksen
sanotaan hallitsevan myös
kongressipuoluetta,' joka on järjes­tetty
Intian vastaavan puolueen esi­kuvan
mukaan. Kuitenkaan Kiina
ei tähän mennessä ole esittänyt mi­tään
Sikkimiä koskevia rajavaati-muksia,
eikä Sikkimin rajoilla esiin­tynyt
myöskään kahakointia vuo­sina
1959 ja 1962, jolloin :|phteenot-'
toja Kiinan ja Intian välillä esiin­tyi.
Myöskään tässä tapauksessa ei
Kiina ole esittänyt huomautuksia
Sikkimin rajoista, vaan väittänyt,
että Intia kokoaa maahan hyökkäys-tarkoituksia
varten joukkoja.
Invaliidieläkettä
korotetaan NL:ssa
Moskova. — Neuvostoliitossa nos­tetaan
lokakuun 1. päivästä eräiden
invalidiryhmien sekä huoltajansa
menettäneiden perheiden eläkkeitä.
Vähimmäiseläkkeitä korotettiin k u ­luvan
vuoden toukokuussa. Ensim­mäisen
ryhmän invalidieläkkeet
nousevat nyt 20 ruplalla eli 50 rup­laan
kuukaudessa. Toiseen eläke-ryhmään
kuuluvien invalidien vä­himmäiseläkkeet
on korotettu sa­malle
tasolle kuin vanhuuseläkkeen
minimi. Eläkkeet nuosevat myös
niille, jotka ovat menettäneet työ­kykynsä
tapaturmaisesti tai ammat-tisairauden
takia.
Mussolinin
aarre haihtui
Predapplo, Italia.: — Italian po­liisi
tutki torstaina Predappiossa
mahdollisesti maahan haudattua
Muäsolinin aarretta, mutta mitään
ei löytynyt ja muuan poliisin edus­taja
totesi koko aarten ilmeisesti
olevan sain satua. Englannin poliisi
ilmoitti aikaisemmin saaiieensa tie­tää,
että Italian entinen diktaattori
olisi haudannut maahan kultaa, j a ­lokiviä
j a muita aarteita. Italian po­liisi
keskitti etsinnät kolmeen pis­teeseen:
Mussolinin syntymäkotiin
Predappiossa, erääseen lähitaloon,
sekä parinkymmenen kilometrin
päässä sijaitsevaan taloon •
Tilaaja, Eckville, 1 uudistus.
< A. T. HiU 2 tilausta joista yksi
uusi ja Jalmar Lehto 2 nudistusta,
kaikkiaan Port Arthurista 4 tilaus­ta
joista 1 uusi.
EUna Sundholm, Whitefi8h, 2 uu­distusta.
Senja Kangas, Mattawa, 1 uu­distus.
Joel Niemi, Cobaltj 2 uudistusta.
.Martha Ekholm, Timmins, 1 uu­distus.
I Eino.Simonen, SaultSte. Marie,
4 uudistusta.
Ida Romo, Wanup,_3 uudistusta.
Huomioiden sen, että levityskuu-fcaudesta
on nyt kulunut runsas nel­jännes,
tähänastisia tuloksia! voi­daan
pitää tyydyttävinä, vaikka
kampanja saikin hieman hitaan
alun. Mikäli vauhti paranee hie­man,
meillä on siis hyvät toiveet, et­tä
uusia tilauksia saadaan snnnni-telmlen
mukaisesti ja ^ kaikki kat­keamassa
olevat tilaukiset uudiste­tuiksi.
Siinä mielessä eteenpäin!
— Tarkkailija.
Anomus 15 miij.
dollarin lainasta
Helsinki. — Suomen valtion puo­lesta
jätettiin syysk. 23 pnä ano­mus
Yhdysvaltain asianomaiselle v i ­rastolle
15 miljoonan Yhdysvaltain
dollarin määräisen 15 vuoden obli-baatiolainan
liikkeeseen laskemises­ta.
Lainan tuotto käytetään valtion
vuoden 1965 pääomamenojen kat­tamiseen.
Anomuksen mukaan toimivat lai­nan
ensisijaisina välittäjäinä new-yorkilaiset
pankkiiriliikkeet Harri-man
Ripley & Co,' Lazard Freres &
Co ja Smith, Barney & Co, kuten
edellisissäkin valtion lainoissa.
Lainen myynnin yleisölle on las­kettu
alkavan 14. lokakuuta 1965.
Tämä olisi samalla neljäs sodan
jälkeen Yhdysvalloissa liikkeeseen
laskettu Suomen valtion laina.
MAAILMAN SUURIN ALUS
TOKIO MARU 300 M
Tokio. '— Jokohamassa lasket­tiin
maanantaina vesille maail­man
suurin alus, 150,000 tonnin
säiliöalus Tokio Maru, jonka köli
laskettiin vasta 144 päivää sitten,
yli 300 m:n mittainen alus luovu­tetaan
tilaajalle joulukuussa. Se
kuljettaa raakaöljyä Persian lah­den
satamista Japaniin Japanilai­sen
Nippon-yhtymän laskuun.
Jättiläisaluksen rakentanut Ishi-kawajima-
Harima-telakka ilmoittaa
suunnittelevansa vielä suurempaa
alusta, peräti 191,000 tonnin säiliö­alusta
eräälle toiselle japanilaiselle
öljy-yhtiölle.
Tokio Marun laitteisto toimii lä­hes
automaattisesti, joten miehis­töön
tarvitaan vain 29 henkeä. Se
purjehtii kahdeksan edestakaista
matkaa vuodessa ja kuljettaa mu­kanaan
150,000 tonnia raakaöljyä
kerralla 16 solmun vauhdilla. Aluk­sen
suuren vetoisuuden ja nopeu­den
ansiosta öljyn kuljetuskustan­nukset
alenevat noin kahteen dol­lariin
tonnilta, eli suunnilleen puo­leen
50,000 tonnin alusten kustan­nuksista:
Tokio Marun hinta on'4,320 milj.
jeniä.
Sault Ste. Marien
kuulumisia
Sault Ste. Marie. — GSJ:n Soon
osaston kokouksessa tehtyjä suun­nitelmia
syystoiminnan edistämi­seksi:
SeurapeIcjä tulee tämän talven
aikana olemaan joka toisena tors­taina,
eikä-keskiviikkoisin, kuten
ennen. Otetaanpa tämä huomioon.
Ensimmäinen seurapelitilaisuus on
lokakuun 14 päivänä alkaen kello
7.30 illalla Steelton haalilla.
Ja sitten lokakuun viimeisenä
sunnuntaina, 31 päivänä tarjoillaan
Steelton haalilla päivällinen, alkaen
12.30. Siellä tule ruoka riittämään
ja on takuulla hyvistä aineista taita­vien
kokkien hyvin laittamaa.
Emännät voivat siis jättää ruoan-laittohuolensa
pois sinä päivänä ja
tulla perheineen Steelton haalille
sekä istua oikein herroiksi hyvin ka­tetun
ruokapöydän ääreen. Pide­tään
siis tämä päivä hyvin mieles-.
sä. Se on sunnuntaina, lokakuun 31
pnä kello 12.30 — S:nen.
TERVEVSVIHJCITA
min umjestoari: vaan {
luummin jo dlunperin . ... S///0/P paljon vähemmän ntvngoUisia
aineita keuhkoihinne. I
Ollessanne suihkus­sa,
ottakaa vuoroon
kaffsi rpinuuftia läm­mintä
janelänKS
siMaia-toistakaa.
kolmesti, ^nnoma»
la verenkienouevnanieva , suuri hy
KAHVIAISET HEARSTISSA
VAPAUDEN J A LIEKIN HYVÄK3I'
Täten kutsun kaikkia hearstilaisia kahviaisiin ko­tiini,
515 George St., Hearst, Ontario, maanantaina, loka­kuun
11 pnä klo 2 iltapäivällä.
Tervetuloa kahville ja viettämään hauska iltapäivä
yhteisessä rupattelussa.
TYYNE MYLLYNIEMI,
Hearst, Ontario
Joufuksi^uomeeit
OSALLISTUKAA ILONTÄVrEISEEN JOULUHUVIMATKAANl
ML GRIPSHOtM.. JOULUKUUN I
, • UHDCR SWtOISH RtOISTRV . , ;
N«W Torkiilq Göteborgiin, ioita «ririomaisel yhtaydet «ri publlll* Suomtq.
MolkoB iohtajona Bent Engsttd, SAljn Chicagon konttorilta.
Matkatavarat voidaan lähettää suoraan New Yorkilta Heliinkiin, ta! Turkuun.
JOULUKSI SUOMEEN 25 PROS. ALENNUKSELLA
Jot motkMitaI(iIöhl«»Jovl«ilolvoGRIPSHOlMUlA, joulukuun I pSiviinS ja poloa tokoiiln
foulun laikeen GRIPSHOLMIllA joulukuun 28 paivänS, soo hän meno-poluulaivalipuita
25%:o oUnnukien säästökouden one-vvay hinnasta. Halvin edeitakainen laivalippu maksaa
tällöin $360.
, Jpululoivalio Muroa mukano. myö» loulumatkaamänlö Mn. Francesca Renz, joka Mr.
Engttedln koniM on opunonn* matkalla. He tekevät parhaania, niin että matkastanne
Rtuodottuu vormostl miellyttävä ia mulitorikas. Laivalla on luomeopuhuvoa henkilökuntaa
ia Cötcborglila Suomeen seuraa motkaioukkoo suomalainen opas..
Ualikii mvat saannoiliiot sfiastöfalvavuorot Niiw Yorktstcii.
ML. GRIPSHOLM 1 ^ j
Kfianlyksa matkatoimistonne puoleen to? suoraan
EDISH AMERICAN LINE
«36 Fifth Ave., New York, NJY. lOÖZO, TeL CI 7-7100
325-LoRajn Ave., Winnipe£ 2, Man.
Room 705, M5 St. John St., Montreal 1, Que.