Vapaus, February 17, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, helmik. 17 p. — Tuesday, F^b, 17,1953
r
Telephones: B o s i n e u OIQee 4<428f
Bäiioriai O f f i c e Mfumr
E - S o k s i , EdltorW,EBcJimd.Halliin
O n a n o i F D a l f i b CanaxUans. B s -
tauiäbed ISinr, 6, 1917. AatboriznS
« 8 «eoond C l a s m a U Iqr ta» Post
O f l l e e Oeiiäitaienf; O K a i R t Pob-lifibed
jOujce weaC7i TW»dajB
TbjfxsäAy» »fflXSatariay» Ijy Vapaus
P u o l i f i h l n g Company L t d , a t 100-S02
E t o S L Sodbuiy, O n t , C a n a d a .
A d v e r t i s i n g rates i4)on anPUcstfjaju
I t a n s l a t i o n Sxee at daaxge- '
Canadaa»: 1 v f c 6 I f t ; ft'}»
Yhdysfrallolssa; 1 vk. 8JOO e idc « 3 0
Suomessa 1 vk. 6 kk. 4.75
CCF tuomitsee USAai suuEUiitelmat
V / i i Uh OsalUstoen w
' - poliittiseen keskustduuo, GCT:n v.t, johtajaMacInnis esitti rybmän-l^
ät syvän Buolestuneisuuden-siitä, että Yhdysvalloissa nyt suunnitei»
-Javana oleva Ki»n^ m^risaarto ja Chiang Kai-shekin joukkojen asei9>
• [^^ tilanteeseen, ehkäpä kolmannen
,.v.maaiImansodan alkamiseen.
Täten CCF;n parlamenttiryhmä liittyi niihin hyvää tarkoittaviin
' ;^''ihmisiin, jotka ovat eri puolilta maailmaa lähettäneet protesteja pre-
^»^-'Sidentti 'Eisenhowe sen lausunnon johdosta, jonka mukaan Yhdys-
-" vaitain laivasta *^ei enää suojaa" Kiinan mannermaata Chbng Kai-shekin
hyökkäyksiä vastaan.
S Tunnettu tosiasia tietysti on, että Yhdysvaltain seitsemäs lai­vasto
ei aie koskaan estänyt Chfeng Kai-shekin reittauksia — sillä
Chiang "^asevcimat'^ ovat niitä tuhkatiheään tehneet heikkojen voi­miensa
edellyttämässä riiäarässä. .Myös tiedetään, ettei Chiang Kai-
" shek pysty vastaisuudessakaan rrutään hyökkäyksiä Kijn^n m^nner-inaalle
järjestämään, ellei ole tarkoitus s u o l t a hänen sotilaitaan
..,^;:,Yhdysva}tain laivastolla ja ilmavoimilla. J u u r i tähän sekä Chiang
^ f^ai-shekin joukkojen yleisöön - käyttömmahdollisuuteen käs»itelään
*V,Eisenhowerin lausunnon tähdänneen ja juuri se on aiheuttanut huo-
,.„Jestuneisuutta k a u t t a maailman.
- Kuten tiedetään, Canadan liittohallitus sanoutui irti Eise^hpve-
Britannian toryhallituksen päämini^eri Winston
Churchill antoi ymmärtää, että hänen hallituksensa ei aio vastaan-
;~,sanomalta seurata Yhdysvaltain sotaisia kenraaleja sojaan Chiang
&K§^-5hekin miesten hyväksikäyttösuunitelmien perusteella- jRritan-v^
nian työväenpuolueen öikeistojo on julkisesti tufuninnut E j^nb^
verin suunnitdmat ja vaatinut tiukasti, että Britaimia p y ^ erillään
* 1^ Samanlaisia esimerkkejä voitaisiin esittää, Euroopan manner»
K * ^ » ; ) ; » ] ! » kuinka konservatiiviset porvarit ja oikeistolaiset sosialidemp-
^ , p a a t i t ovat protestoineet miltei yhtä päättävästi Eisennowerin suun-
;'iiitelmia vastaan kuin kommunistit, vasemmistososialistit ja vapaamie-
*^'!iäet porvarit. ~Me emme ole huomanneet et^ä mitkään vastuunalaiset
piirit olisivat tukeneet Ylidysvaltain kenraalien sotaisia suunnitelmia
Kfiinaa vastaan, rajoittunut Cbjang
.,rJCäi-shekiin, Oskari Tokoin ''newspaperiin" ja — Toronton Vapaa
vitsanaan sekä niihin verrattaviin.
' .Ajan merkkinä ja erittäin lämpimästi tervehdittävänä sellaisena
l'."'wi»<iettävä sitä kun St. I.aurentin hallituskin-lievästi ja CCF:fl'parV
4^ j^i^rä^ huolestuneisuutensa sodan laajentamissuun­nitelmista
ja vastustavat: niitä. Täten menetellessään liittohallitus ja
'^i CX7F:n parlamenttu^yhma kohottivat arvovaltaansa Canadan kansan-
-"^löukkojeoitfslmudessa.-^ . , ,v. .
Z^.\ Mutta kielteinen suhtautuminen Eisenhotvefin suunnitelmaan ei
;>ttsyksinaän riitä, allä^m kauan kuin Koreaan sota on käynnissä, on
-'^royös 'vsacsj ictta ne jotka 4nr'at' tästä sodasta ja s<;n XaUlKUtmsesU
vastuussa, voivat joUakm tavom laajentaa sitä. Tämän vuoksi olisi
irtojyottavaa, että CCT:» pariantöntUryhmä ja St. Laurentin hallitus
liittjnsivät niihin hyvään tarkoittaviin caoadalaisiin,- Jotka, vetivät
V» Korean sodan jyetikohtaista lopettainista. ^ Vain Korean sod^n Jopet-
^vtamisen avulla voidaan taata se, etteirät sodanlietsojat saa provosoin
r^tua sodan laajentamista Kiinaan, mikä tarkoittaisi kolmannen maail-
^^/roansodan alkamista, jota kukaan ajatteleva ihminen ei halua ja mistä
*,Vesim.CGF:n parlamenttiryhmä sanoutui irti.
|i Muistaa myös sopii, että Korean sota voidaan lopettaa heti, jos
v^*/ vain on riittävästi tahtoa siihen. Välirauhaneuvottelijat ovat pääs-se(^
yksimielisyyteen kaikista muista kysymyksistä paitsi ei sotavan-i
kiäi vaihtamisasiasta. <Xäinmuodoin ei ole mitään järkisyytä sodan
4^;^ jaitknmiseen ja ihmis\%r vuodatukseen. Korean sota pitäisi lopet-
^^jtaä'viivyttelemättä siinä mielet, että sotavankien vaihtamiskys}miys
^^i, ratkaistaan myöhemmin kansainvälisten lakien ja sopimusten mää-räamassä
henges^ ^
' ; Canadan rauhanpuolustajain johdolla on käynnisä erikoinen
^Vkampanja Korean sodan hetikohtaisen lopettamisen puolesta; Tämän
;f> kampanjan kohokohdaksi on määritelty helmikuun 28 päivä, jolloin
- pidetään suuria joukkotilaisuuksia Korean sodaja hetikohtaisen lopet-
Siihen mennessä pitäisi kaikkien canadalaisten ja
>i^( heidän järjestöjensä esittää rauhantahtonsa parlamentin jäsenille ja
/"'liittohallitukselle. Muistakaamme se tosiasia, että rakennuksessa on
niin kauan tulipalon vaara kuin sen jossakin nurkassa kytee pienimpi-
^^"'kin tuli. Ainoa järkevä keino on se. että sammutetaan kytevji tuli ja
^"^^estetään siten sen leveneminen. iNäin on asia myös taistelussa kol-irmannen
maailmansodan vaaraa vastaan, mikä on saanut huolestumaan
3 V niin laajat 3^teiskuntapiirit kautta maailman: Korean sota tulisi lopet-r
taa heti, ettei se sytytä kolmatta maaOmansotaa.
Tassa sita nyt ollaan
« i Nom viikko sitten kiinnitimme tällä palstalla huomiota siihen
1 ^tosiasiaan, että puheet Kiinan Kansantasavallan muka täällä harjoit-
'l t tamasta rahankjristyksestä on silkkaa \'aihetta ja petosta. Kuten
; ' muistettanee, me sanoimme silloin, ett%rahankiristystä on harjoitetta
; ' ja harjoitettaneen ehkä vieläkin Chiang Kai-shekm koplan toimesta
; l ja JiyväksK
Silloin emme osanneet odottaa, että nämä väitökset Chiang Kai-
^ tshekin("rahankeräyksestä" tulevat niin nopeasti paljastetuksi, mitä
t f todellisuudessa tapahtui./Mutta tosiasia pn, että CP:n Ijethbridg^
uutistiedossa kerrottiin helmikuun 10 pnä mm. seuraa\'aa:
^"Jiethbridgelauien (kiinalainen) \Vong Shuey. . '. sanoi tä-
^ * i t ^ ^ että Kiuian rajojen ulkopuolella asuvaa 13,000,000 kiinalaista
;pyydetään lahjoittamaan dollarin kuukaudessa 'Efelastakaa K>ioa"
* ' i^hastoon— . Tämä raha annetaan Chiang Kai-sh^kin kansalliselle
i ! * 'Rahaa siis halutaan kahmia Canadassa ja muualla ulkomailla
«9<4e^ta kiinalaisilta, että Chiang Kai-shekin koplakunta voisi jatkaa
j IJJsodankäyntiään K i i n ^ ja samassa tietysti ulkomailla asuvien kiioa-
4'^laisten omaisia vastaan! ^
^^'•C • Jisaa.'enjiise^ on vain se, saadaanko kiinalaisia enää tällaisia
f ll^labjoituksia" tekemään — sillä kaikesta huolimatta on kuitenkin
i^^^totta, että Chiang ^i-shekin miesten ote kiinalaisten elämän suh-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ctekar peKonea, Toronto, Ont. VlkyU
d ä g a vuotta ihdtafkpun 2 » paä.
Ftfit AHO, tsa.va£kasixs, OnUV^Tt-m
SO vuotta licbDiknaa 2/k v&,
fmcMa Hmnalanäkf. «ock Uat.
House, Aiberta. tä^jrtti 60 vuotta hel>
nUkvun 15 pnä.
Ybdyouse «»kulaisten Ja tuttavien
onnitteluibln.
J *4een on heltynyt ulkomaillakin.
, 2 J (Mutta luiolimatta siitä, saako Chiang Kai-shek näitä dollarin
f*Iabj^ tai ei, meidän pitää panna mer-
')t4lune> 1 ^ kiinalaisten kovallqu työllä an-
:k sutsmia
kbrSaa Ja ne siis edostavat kirjoitta-l
a in uBd^teltä. Kirjee» frftäld te­loittaa.
Jo» nwt>4alif»to, 200 sanaaa.
rSbin oaautoon mhtleUj» kirjeitä
« f palaatets.
e e o
25 V U O T T A HOIXIXQEB1N
S V L ^ B E S T A P A L O S TA
HeZniJkuun 10 pnä 1928 «yttyi t u l i ­p
a l o ' H o l L n g e r l n kaivoksen SSO t a -
saatfecila. Onnettomuus v a a t i 39
läisen elämän, m m . k a h d ^ j s a n suo­malaisen.
T u ^ p a l o sai n i i n v a k a v a n l u o n t e^
että apua p i t i pyytää P i t t s b u r g i s ^.
Z b d j r ^ ^ o i s t a a s t i , k o s k a o m a t pelas
tusvällneet oUvat puutteelliset J a t u ­l
e ^ pelättiin leviävän M c l n t y r e - k a i - -
vokseen. Joka o l i yhteydessä H o l l i n -
g e r i n Jcansa. Apua t u l i ylimääräi­sellä
j u n a l l a . Onnettomuus vaati
k u i t e n k i n monta u h r i a Ja vielä l u -
kuisemmat joutuivat taistelemaan e-lämästä
J a kuolemasta.
- Onnettomuuden Johdosta h a l l i t us
t p i m i i u t t i tutkimuksen. Jossa yhtiön
avustajana toimi eräs k u u l u i s a l a k i ­mies.
''<>^U:n-unio t o i m i s i l l o U i tääl-
E n n e n vuoden I$ä2 päättymistä o l i
neuvostolehdissä p a l j o n tietoja vuo­d
e n ig&2 tuotantosmmniteiroan täyt-tärals^
ta Neuvostoliiton n u m i s s a t e -
ninqiiK^atto^fffi553. Stoxrask. . täjjrt-t
i v vnosisnunnlteimansa K s h o v k ah
vesivoisiaiaitt^tsen xaketmns^ j a a -
sennustyöläiset cmeprillä. P a l j o n l y -
hyemmäsaä a j a s ^ Imin o l i s u u n n i ­t
e l tu tetotlin maatöitä y l i 5 m i l j o o ­naa
kuutiometriä Ja muurarit^ k i r -
vi»miehet J a r a p p a r i t valmistivat 36.-
000 nelföznetra asuntoalaa rakennus­työläisiä
varten; O^öinnostits täBä
suurrakemmksella kasvaa lakkaa-lä
J a s e p a l k k a s i myöskui työläisten
puolta valvomaan lakimiehen. K e ­tään
e l asetettu syytteeseen. K u i t e n ­k
i n todettiin pahaksi tavaksi se. että
tyhjä stoopi o l i täytetty k a i k e n l a i ­s
i l l a tuIenaroUIa jätteillä. -TUOcimus
t o i esille p a l j o n epäkohtia kaivokses-
X-sa J a ne määrättiin yhtiö korjaa­m
a a n . Yhtiö teki myöskin s i i r t o ja
j ^ Tnnit^-^tgt(^>. ylptnntjtip^ JohdOSSa.
<rtmminsln h a u t a u s m a a l la o n k a u ­n
i s jouklutaauta. Jossa o n kahdeksan
suomalaista Ja y k s i s l a a v i l a i n e n , jotr
k a menettivät henkensä H o l l i n g e r in
onnettomuudessa. Hauta o n S J : n
l l m m i n s i n osaston h a n k k i m a J a k u n ­nossapitämän
— M a i n a rL
U U T I N E N O L I VXXRÄ
»Teidän uutisenne' - t a m m i k u t n r ' 23
päivän lehdessä, k o s k i e n P o r t A r t h u ­r
i n peltiseppien l a k o n sopimisen e h ­toja,
el o l l u t oikea. Pyytäisin teidän
esittävän kirjeenvaihtajallenne, että
hän k o r j a i s i sen.
M.käli tulee kysymykseen 4 pro­s
e n t i n kesälomamaksu Ja 4 m a k s u l ­l
i s t a juhlapäivää vuodessa. oU u u t i ­n
e n oikea. Myös aikaisempi uutinen
l a k o n a l k u a j o i l t a oU l i a r h a a n j o h t a v a.
Peltiseppä.
Ylläolevan huomautuksen Johdosta
i^Ltämme "peltiseppää"' Ja samalla
pyydämme n y t saamamme tiedon pe­r
u s t e e l l a korjata m a i n i t u n uutisen
sen kohdan. Jossa s a n o t t i i n t u n t i -
paljckojen olevan nyt "2^ kork<^m-m
a t " j a että työläisten " p e r u ^ l k ka
o n tämän mukaan $1.75 t m m O l e '.
Peltisepät salvat 15 p r o s e n t i n koro­tuksen,
j o n k a Jälkeen t u n t i p a l k k a pn
$1J0. — Toim.
matta. Donetsln alueen TSshistjako-von
kaivoksen N : o 100 työläiset k o ­h
o t t i v a t työn^ tuottavuutta k u l u ­neen
9 Imukäuden a i k a n a 16 pro­s
e n t i l l a Ja m a r r ä ^ t m puoliväliin
mennessä t u o t t i v a t kivihiUtä ' yhtä
paljon k u i n o l i s i pitänyt t u o t t a a koko
vuoden kuluerä. Eestin -Kphtla-järven
öljyliuskekombinaatln tiyökol-l
e k t i i v i täytti vubslsunnitäaiansä vä­hemmässä
k u i n 11 kuukaudessa tuot­taen
kaasua y l i s u u n n i t e l m a n m o n ta
icymmentä m i l j o o n a a kuutiometriä.
l a i l a i s i a tietoja on p a l j o n . - K a i -
arostyölälset J a metallurgit, konera-
Uenhus- j a naftatyöläiset, kutoma-j
a ravintoainetyöläiset, rakexmu»- ja
asennt^styöläiset ovat tahtoneet täyt­tää
vuoden 1952 s u u n n i t e l m a n ennen
määräaikaa j a a l k a a jo tänä vuon­n
a . tuotteMen valmistuksen tulevaa
vuoden laakunn. Käyttäen taUävais-t
i k o t i m a i s t a t e k n i i k k a a , j o t a o h teol­l
i s u u s l a i t o k s i l l a y l l i n k y l l i n . J a kpj^ot-taen
j a t k u v a s t i työnsä tuottavuutta
Neuvostoliiton työtätekevät supista­vat
viidennen s t a l i n l a l s e n v i i s l v u b t i s -
s u u n n i t e l m a n tehtävien täyttämisen
määräaikoja.
V a i k k a viisivuatlsstnmnitelm^sBa on
huomioitu teollisuuden tuotannon
kesbjnääräinen vuosikasvu 12 prosen­t
i k s i , n i i n viisivuotiskauden kajitena
ensimmäisenä vuotena tämä kasvu
o n ollut keskimäärin 14 prosenttia.
K a n s a n t a l o u d e n k a i k k i e n a l o j e n ke­h
i t y k s e n perusalan raskaan teeÄli-suuden
t u o t a n t o , o n kasvanut keäci-määrin
15 p r o s e n t i l l a vuodessa s u u n ­n
i t e l l u n 13 p r o s e n t i n asemesta, m u t ta
kulutusesineltä ' t u o t t a v a n teollisuu­d
e n t u o t a n t o— 13 p r o s e n t i l l a , v a s t o in
y i i s i v u p t i s s u m u i i t e i m a a k o h v i s sa
direktiiveissä huomioituja 11 pro-j
i e n t l l a . . ••'•«^
^ ' ' K d T i t y k s ^ nopea v a i & t t ' im*^ ^li^ääf
teenomaistä -koko neu vostotepuisdu-delle.
Teollisuuden tuotonto kasVaa
Neuvostoliitossa vuosi vuodelta j a s i ­tä
p a i t s i se k a s v a a n i i n nopeasti, et­t
e i a i k a i s e m m i n sitä: t u n n e t t u . E n ­nen
m t i e r ^ S a k s a a Valapättoista k a r -
I c a a n i s t a Neuvostoliiton kimppuun
Neuvostoihmiset tuottavat Joka
vuasi yhä enemmän uusia }i"Tt*'^*^
sosigjlJSTiyile maatalptuldle. E s i m e r ­kiksi
suonna -1952 • JkokeUtiin,.< TTV*?"
eri poolilla toista tuhatta nepEVQSto-konstruktocien
ketajirnää t|Qtta ko­netta:
K o k e i l u j e n tuloksena i K o i v o s -
toliiton M a a t a l o u d e n ministeäd on
ehdottanut tuotettavaksi, J m o m a t t a -
van määrän uusia kpneita,: Jotka'hcä-pottavat
työtä i)Himatantereilla,hel-
Dänkorjuussa j a teevilje^toillä.
. M a a t a l o u d e n Varustaminen uusilla
koneilla vastaa kolboositalonpolkais-ton
j a koko neuvostokansan etuja.
T\"\an nopeita ja viisaita toneita.
Jotka helpottavat talonpoikain työtä
j a kohottavat sen tuottavuutta, ei
voida kestää N e u v d s t o l i i t o ^ hyviUc-s
y t y n maataloustuotannon m i t t a s u h ­t
e i t a enesqiää k u i n v a u h t i a k a a n.
S o d a n jälkeen o n perustettu maas­s
a 1546 u u t t a kone- j a traktoriase-maa,
suojametsäasRnaa,' maanpa-rannusasemaa
j a karjatalonsasemaa.
Tällaisia semia p n nykyään maassa
m i l t e i 9.000. Kone- j a traktoriasfri
mat tekevät nykyään kolhooseissa:
n o i n 170 e r i l a i s t a työtä sitä vastoin
k u i n vuonna 1940 teblvät v a i n 90.
Tänä vuonna kone- J a traktoriasemat
tekivät kolhoosien t&rkeimmistä pa­totöistä
kobne neljännestä, a i i l t ei
täydellisesti o n k o n e i s t e t tu p u u v i l l a n;
sokerijmudkkaan j a muiden ' . t e o l l i -
suusju«vjen ,k>'lvö. N o i n 3—4 vuotta
s i t t en e! perunan istutxiksessa käy­tetty
k o n e i t a l a i n k a a n , a l u t t a vuon­n
a 1951 I s t a t e t t i in k a l l i s t a p s r a s a -,
4 i ^ i s U £8'prosedttia konevoimalla ja
visMina 1953 Jo 1^0 prosenttia. YH
' T O j i r o s e h t t i a ^ l h p p s i e n v i l j o i s t a k o r ­j
a t t i i n viime fcesaflä icömbaineilla.
vuodelta li^äntyy puuvillan
::ferj3aminjRS> i j a J pjoljdistaminen kp-
SevOgnalltT ' "Yhä Venemmän käytie-t^
äa koaevi^izn^ m u i s s a k i n peltotöis­sä
^Ti^jiis^iji karjataloudessa.
y i i d e n a e a : vlisivuotissuannitelman
^täyttämisen, tuloksena Neuvostoliiton
.maatalous :tulee konc^i^tetuksi vielä
.enemmän. iRallujoBien peltotyöt k o ­n
e u n t a a n jJääpjirteissä^ lL'aikki.
l a a j a s t i vkooeistetaan sirorta vaivaa
v a a t i v i a täitä & u - j a t a l o u d e ^ v i -
i u n a ^ s t m viljelyksessä, p u u t a r h a v i l -
jely^$esiä, ^naataloustuotteidfn k u l -
jetnki^essa. lastaii^tk^es;^ j a purkauk­s
e t , jnaideQ ^asfe^issa. soiden k u i -
vau)cs$$isa j a tmdianalden -raivauk­sensa.
^Valtioh m a a t i l o i s t a (nenvosto-t
i l p i s ^ ) puheen oUen pn s a i u ^ v a,
että nipiä J^pneistetaan pääpiirteis­sään
- k a ä ^ suurta vaivaa vaativat
'työt m a a n v U j e l j k s e s ^ Ja ^ l a r j a t a l o u -
dessa. • ••;
CVJ^atalOUden a l a l l a u u s i s m m n i t e l -
,ma .asettaa tehtäväksi koneistaa
viionna 1955 k a i k k i kyntötyöt sekä
v i l j a n , teollisuus- ja rehukasvien
Ainoastaan 10 pros.
valkobaulni^oläi»
sisiä oU sopimiis
Ot<a«a. — canailaen^din^clsteriön
j<*aSuussa 1951 «jörittam^ssa tut-l
y n u k s e s s a todettiin,(At&iSbesftm-m
a i e n prosenttia C a n a d a n teoUisuns-l
a i t o s i en ValkckaulutyöJälsistä oU
mainittuna aikana ^öehtosoplmus-t
e a alaisia. Nämä sspplmykset k o s ­kivat
kaikkiaian 13380 valkokaulus-työläistä,
joista ainoastaan 2.8© oU
kMittort^^yöli*'^^" jjoioiden^imus^
t en a l a i s i a ; 6.0227 oU teollisuustyö-
Iäisten sopimusten ajäisia j a 4iJ06P
työläistä edustivat erilaatuiset jär­jestöt.
j<^en t o i m i n t a p i i r i r a j o i t t ui
kysymyksessä o l e v i in t a j U i s u u s y r l ^r
s i i n . ,.
kylvön 90—95 prosentilla j a y U j a n j a
auringonkukan korjuun SO-rflO.prp-sentilla.
K o r k e a tUlee k o n d s t a m l s -
taso olemaan m u i d e n k i n m ^ l i a j o u s -
kasvien korjuussa. K a l i i d tämä käy
mahdolliseksi siksi, että kone- Ja
traktoriasemien t r a k t o r i k a n t a lisään­tyy
50 prosentila.. kolhoosit j a n e u -
vostotUat .saavat uusia maatalous­koneita,
enemmän Otetaan käytän­töön
sähkötraktoreita j a m u i t a säh­köllä
käytettäviä maatalouskoneita.
Kolhoosien laajat viljelysalat a n ­tavat
l a a j a n mahdollisuuden, monen­l
a i s t en .koneiden käyttämiselle. N e u -
vostovaitto, joLu huolehtii herkeä-naättä.
maatalouden kohottamisesta,
käyttää s u u r i a s u m m i a maataloustöi­den
koneistamiseen. Maatalouskonei­t
a rakentava teollisuus kykenee taas
tuottamaan sellaisia koneita j a n i in
p a l j o n k u i n mitä t a r v i t a a n m a a n v i l ­jelyksen
ja karjatalojiden kohotta­miselle.
.
Kenian murhanäytelinästä
Verilöylyt, kaikoitokset Ja ybä
^ hälUäflemättömäinpl terrori ovat
t p i ^ - h a i l l t a k s e n i^
yan kansan vastarinnan mnrta-miscksl.
Englaiuiin halUtaksen
toimenpiteet ovat lieiättäneet tyr-
' m l s ^ t ä maatiman yiiäscssä mie-
Upltcfissä. ytjLtÄ Kenyassa itse­asiassa
tapabtoa? S«^ostamme
seuraavassa niitä olennaisia teki­jöitä,
joita ilman nykyisen kriisin
ymmärtäminen ^n m^dotonta.
EBXS IMFlEBIiJBIIN STBA1S- '
G I N E N S O L MU
•Englannin hallitits. pitää' K e n y aa
eräänä i m p e r i u m i n sotilaallisesti ja
taloudellisesti arvokkaimpana s i i r t o ­maana.'
Strategisesti sen mefkLtys
on siinä, että se muodostaa. A f r i k an
itärannikkfrät p i t k i n k u l k e v a n 'i^ytä-väti-
Etigiäntifa i k e ^ - l d ä n ' ' t u i s i ^ o h -
d i s t a etelään. E n g l a i i n i n l i i t t o l a i s en
Mitä muut sanovat
(o)
t o i -
!«CBmOSVOJEN A V U L LA
N y Tidissä k i r j o i t t a a M . R.
m b e r ) g P o r m o s a n kysymyksen
sesta puolesta":
" S u o m e l l a on normaalit suhteet
Y h d y s v a l t o i h i n j a normaalit suhteet
K i i n a a n . N i l n k a u a n k u i n Amerikka
saartoi yksinään K i i n a a o l i mahdo­tonta—
häiritsemättä Suomen j a U -
S A : n suhteita — ryhtyä sellaiseen
kaappaukseen, j o l l a n y t u h a t a a n ' V i i ­maa.
Tämä k»>ski vielä suuremmassa
määrässä länsieurooppalaisten mai­den
laivoja. Onhan txmnettu tosi­asia,
että E n g l a n t i e l s u i n k a a n täy­s
i n sydämin siunaa amerikkalaista
saartoa. Ja E n g l a n n i n kauppa K i i ­nassa
o n Jatktmut suuremmassa t ai
pienemmässä määrässä. Amorikka-l
o i s t en sotalaivojen on o l l u t vaikeata
a h d i s t a a englantilaisia rahtilaivoja.
N y t pääsee A m e r i k k a sellaisista är­syttävistä
tehtävistä. Hieno- työ usr
k o t a a n Fonnosan maksetuille merir
rosvoille."
Neuvostoliiton teollisuus t u o t t i tava­r
o i t a 8.5 k e r t a a enemmän k u i n tsaa­r
i n Venäjän teollisuus vuonna 1913.
T o m e n ^ a a i l m a n s o t a pidätti, N e u ­v
o s t o l i i t on teollisuuden kehityksen
k i d u n 8—9 vuodeksL Sodan suun­n
a t t o m i s t a hävi^rkBistä huolimatta
Neuvostoliiton te<dllsuus saavutti Ja
y l i t t i Jo v u o n n a '1948 spdanedellisen
— vuoden 1940 tuotantotason. Mut­t
a ensimmäisen sodanjälkeisen (nel­jännen)
viisivuotiskauden viimeisenä
vuonna — vuoima 1950 o l i Neuvosto­l
i i t o n teollisuuden tuotanto jo 73 p r o ­s
e n t t i a suurempi k u i n vuonna 1940.
V i i d e n n e n vlslvuotissuunnltelman
'MaT?»nin etelä-afrikkaläisiin t u k i k o h ­t
i i n . ' K e h y a a rakennetaan p a r h a i l ­l
a a n selustattikikohdaksi S u e z in
n a v a l l e keskitetyille brittiläisille v p i -
m l i l e . Tiisäkisi Kenya on j ^ d y s -
aiueena; I n t i a n valtameren Ja V i c ­toria-
järveä ympe<röivän sotflaälii-aesti
^ tärkeän K ^ r A f r i k a n välillä. -
k e n y a s t a brIttiläiiKn "imperiumi
s a a huomattavia määriä teetä, k a h -
Vls^,^ s i s a l - l v a i ^ Ja n a h -
kpiJa, p a r k k i t ^ p p o a j a e r i l a i s i a k£-
m i k a l i o i t a . Toisaalta iKenya on
Iranin ja USA:n
ölfyneuvottelut
ajauitnneet karille
^<nr y«rtu — B r i t a n n i a n . Y h d y s ­v
a l t a i n j a I r a n i n väliset öljyneu-vottelut
ovat ajautuneet sellaiseen
pisteeseen, että «pptmusmahdolllsuu-det
ovat epävaxmatvsanotaan Wash-i
n g t o n l n tiedonannossa, Joka o n päi­vätty
helmik. 10 pnä.
Neuvottelut U S A y i suurälhettilään
Hendersonin j a I r a i U n pääministe­r
i n MJossadeghin välillä Jatkuvat,
m u t t a ne ovat kiiyneet satunnaisiksi.
Poliisi riehuu
Länsi-Saksassa
Mynehen. — .^(Belmikuun 10 päi­vään
vastaisena yönä pidätettiin B a i ­j
e r i s s a noin 30 ihmistä Ja t a k a v a r i ­k
o i t i i n suuri määrä asiakirjoja.
k a h t e n a ensimmäisenä vuotena (1951
—1952) kasvoi teollisuuden tuotanto
entisestään: vuonna 1952 k o k o t e o l l i ­suus
valmistaa tuotteita 2.3 kertaa
enemmän k u i n vuonna 1940. Esimer-k
i k s i suurteollisuus tuottaa nykyään
jokaisessa yhdeksässä päivässä' yhtä,
p a l j o n tuotteita l u i i n . koko Venäjän
tuotanto ennen L o k a b u im S u u r t a so--
s i a l i s t i s t a vallankumousta tuotti
dessa. • ' '
V i i d e n n e n viisivuotiskauden lopus­s
a — vuonna 1955 Neuvostoliiton te­ollisuuden
tuotanto tulee olemaan
kolme kertaa suurempi vuoden 19«)
tuotantoa. Viidennen visivuotiskau-den
kahden ensimmäisen vuoden t u ­lokset,
joiden kuluessa Neuvostoliiton
työtätekevät kohottivat tuotaimon
v a u h t i a ja supistivat suunnitelman
tä3^tämisen määräaikoja, osoittavat
k i r k k a a s t i , k u i n k a reaalisia ovat täl­l
a i s t en tulosten saavuttamisen j a v i e ­läpä
suunnitelman ylittämisenkin
mahdollisuudet. Se merkitsee sitä,
että neuvostovallan olemassaolon 38
vuonna teollisuuden tuotanto tulee
olemaan 25 kertaa suurempi kuin
vuonna 1013.
K e h i t y k s e n nopea vauhti o n soäa^
l i s t i s en teollisuuden suuri p a r ^ -
muus. teollisuuden, joka el tuxme
kriisejä j a lamaannusta. Neuvosto^
l i i t o n teollisuus; samoin k u i n koko
sosialistinen tuotanto kehittyy j a kaS7
vaa herkeämättä kansan eduksi»
neuvostoihmisten kasvavien aineeUsi-t
e n j a k u l t t u u r i t a r p e i d e n tyydyttä"
mlsen hyväksi.
K O N E I T A M A A T A L O U D E L LE
L j u b e r e t s k i n tehtaan l i u k u p o h j a l ta
lähti m i j a t t a i n tuhaimes pellavan-^
trarjuukomtMinL Tämä neuvostokansa
t r u k t o r i e n keksimä korkeatehoineif
kone korjaa tunnissa pellavan y li
h e h t a a r i n a l a l t a . Viime ^ k s y i ^ o li
uusia kotimaisia koneita Neuvosto^
EUrglslan O s h l n ja Dzhalalabädin
alueen kolhoosien puuvillapellajlbu
-brittiläisen t e p l l i s u i i s t i i p t a n i i on m a i k -
k i n a - a h i e . Tuonti perustuu h a l p a an
a f r i k l y l a i s e en työvoimaan, vienti
t a r j o a a suuria voittoja brittiläisille
yhtiöille — k l a s s i l l i s t a i m p e r i a l l s i n i a !
KETKÄ HALLITSEVAT MAATA?
K e n y a s s a o n 30.000 eurooppalaista.
24.000 arabialaista. 100,000 i n t i a l a i s ta
j a 5,250,000 a f r i k k a l a i s t a ( n e ^ e r i ä )'
Toimeenpanovallan omaava kuver­nööri
jnitnitetääh L o n t o i s ^ . Hänen
a l a i s e n a a n o n neljä eurooppalaisia
käsittävä toimeenpaneva komitea.
Jonlta neuvoihin kuvernööri ei k u i ­tenkaan
o l e s i d o t t u.
Ön myös. lakiasäätävä neuvosto.
Joka p n o l e v i n a a n parlatnehtti. M u t t a
30.(M)0'Valkoihoisella on neflvostossa
39 edustajaa. 100,000 i n t i a l a i s e l l a k u u ­s
i , 24,000 arabialaisena kaksi j a 5,-
250,0()0 a f r i L i a l a i s e l l a vain kuusi
edustajaa. J a k a i k k i kuusi a f r i k k a ­l
a i s t a edustajaa nimitetään — niitä
e i s i i s v a l i t a.
Myös p a i k a l l i s h a l l i n t o on tarkoin
eurooppalaisten^käsissä, l u k u u n o t t a ­m
a t t a eräitä alueita, j o i l l a b r i t t i l a in
HiUe ystävällisten heimopäämköiden
o n s a l l i t t u muodostaa alkuasukas-neuvostoja.
Mutta tällöinkin pää­tökset
sanelee viime kädessä b r i t t i ­läinen
ylijohto.
. J a "minkälainen, s i t t e n o n tämä y l i -
jphito, mfnkälaisia brittiläiset s i i r t o -
maavlri\amlehefc?
j E v e r s t i E . : S . G r o g a n o n hyvä, e s i ­m
e r k k i . Hä^ ikäinen
j a . lakiasäätävän neuvoston vanhin
jäsen. Viime marraskuun 26 pnä
häh J u l i s t i:
— Jos tämä o n k a p i n a a j a sitä se
ilmeisesti on, n i i n jokainen siihen
osallisEunut on s y y l l i s t y n y t maanpe­tokseen
Ja aslaiunukainen rangais­t
u s sellaiselle o n hirttäminen n i s k a s ­t
a a n roikktimaan, kuimes hän on
k u o l l u t . J a eversti, lisäsi, että sataa
näistä r o i s t o i s t a pitäisi syyttää m a a n ­petoksesta
j a 25 pros. hirttää h e n -
kiinjäävien s i l m i e n edessä, j o t k a taas
pitäisi lähettää alkuasubasaluellle
" k e r t o m a a n iloista uutista toisille".
P o l i i s i n f^nmuttua 20 miestä ;ja
n a i s t a Klranrarassa sanoi l a k i k o m i -
tean jäsen J o h n W h y a t t : — L u u l e n ­pa,
että o p p i t u n n i l l a o l i tuohon l a i t ­tomaan
roskaväkeen tervehdyttävä
vaikutus.
S U U E I N K Y S Y M Y S : 5IAA
Kenyassa on ' A f r i k a n hedelmälli­simpiä
m a i t a j a * s en ilmasto o n so­p
i v a eurooppalaisille. Tämä J u u r i on
k i k u j u n j a muiden ajlueella asuvien
heimojc/4 tnigedia.
: Vv. 1901—1904 E n g l a n n i n h a l l i t us
o t t i itselleen kaiken oikeuden maa­h
a n sillä "perusteella", että laajoja
a l u e i t a oU viljdemätiömiiiä." Vv.
1901—1914 s u u r i a o s a hied^mälllsim-mästä
inäasta , j a e t t i i n europppalai-
•siUe siirtolaisille. / Nykyään 2j000—
3000 eurooppalaisella o n hallussaan
16.700 nellömaiUa padasta viljöys-maata
— . n o i n 50.000 neliömailia
huonompiläattdstamaata p n jjätetty
y l i viidelle miljoonalle afrikkalaiselle.
Kilcuju-heimo menetti 500,000 eek-bjnä
maata j a vrakamba- ja m a s a i -
heimot suurimman osan hedelmälll-simmistä;
maistaan. 250,000 a l k u a s u ­kasta
joutui paimentamaan k a r j a a n ­s
a valkoisten mäillä j a tällöin h e i ­dän
pii t y ö ^ n n d t ä v ä 180 vuoro­k
a u t t a v u o d ^ s a valkoisteti hyväksi
Menetettyään maansa afrikkalaiset
alkuasukkaat k ö y h ^ v ä t nbp«istl'Ja
he joutulVjat 'vuokraamaan maa,ta;
valkoHioiälta' täräiaTä^^
verot, palkkatyö j a a f r i k k a l a i s ta
maanvUjel3rn rajoittaminen ;<m oUut
takeena" h a l v a n työvoiman jatikavasr
t a saamisesta.
A F l t l K K i l L A I S T E N JXBJEST0T
K e n y a n A f r i k k a l a i i i e n U n l o i u on
Johtava järjestö taistelussa väestön
oikeuksien puolesta. S l l ä o n stiora-i
^ e t siteet tai-ysitävälliset suhteet
m u l i i i n joultkojäfjestölhin, kuten,
anunattijärjestöihin ja/Itä-Afrikan
i n t i a l a i s t e n kongressiin.
T a r k k o j a tietoja ei ole, m u t t a 100,-
QOO afrk^kalaisen arvellaan olevan
K e n y a n Afrikkalaisen U n i o n i n jäse­nenä.
Viimeiseen jouktejvetoomukseen
maaky^ymyksen ratkaisemiseksi
k o o t t i i n K e n y a n A f r i k k a l a i s e n U n i o ­n
i n toimesta 400,000 a f t i k k a l a i s t ai
a l l e k i r j o i t u s t a . K u n s e pitää Icokouk-s
l a n i i n . n i i h i n saapuu Igpnmeniä
t u h a n s i a ihmisiä.
15 kohtaa käsittävässä phjelmas-s
a a n unipzu v a a t i i nfrUf^intyq]^
xnisoikeuksia d e m o k r a a t t i ^ vaaleja,
maata, tasa-arvoisuotta, vapaita
ammattijärjestöjä ja lotudiäasmi-n
a t i p n lopettamista, r
Eleayan ammattiyhdistystoimin-
Vi^lKEA AIKAANS.U0J1
Vakuutusasiamies kauppasi Tafa.1
t u s t a k y s e l l e n:
—. o n k o teillä palovakuutusta»
— O n . t u l i välinpltämätöa vajtassi
— O n k o -varkausvakuutusta?
— . O n . • , •
— fkitä tulvakuutus?
— K u i n k a . . . SCtenkä onmah
suus aikaansaada tulva? kysyisi
t e l tu osoittaen l o p u l t a k i n ml^iaiiijj,!
toa asiaan.
• * • . / •,
KinCTÄNNÖU^^
- . - O l e n kuuUufc, että miehesi in
tanut v i u l u n,
.— N i i n o n k i n j a se on oso
i u i t tarpeelliseksi, sillä j o en^ini^j
senä , U t a n a ^ C T e l s e n huoneen
kas t o i t a k a i s i n lainaamansa ö l j ^ l
n u n . • •/ . • ' •
ANTEEKSIPYYNTÖ
H a j a a i l e l l n e i ; ! mies Isäveli parturis.]
liikkeeseen.' i s t u i t u o l i i n j a jjyysi lei:]
Itaamaän t u k k a i i s a.
"Kyllä, 'heti p a l k a l l a ' . sanoi par.!.!
r i . ' M u t t a olisitteko ihyiä ja ottai.!
sitte h a t u n päästärme. •
"iP^dän anteeksi", sanoi mies,"eil
ihupmannutkaan että täällä on M-\
s i a " , •
naUa on kmmiakkaat perlnteä,!
Mombasassa o l i yleislakkoja vv, 1923[|
1944 j a 1947. Vuonna 1948 oU 2jllOl|
kuljetustyöläistä lakossa 16
ajan- Vuonna 1950 o l i Nairobisi|
y l e i s l a k k o vastalauseena Makto]
S i n g h i n j a F r e d K u b a i n pldättäni.j
sen johdosta. K u b a i oU Itä-AfriJasj
ammattijärjestöjen keskusliitoni pi.|
•heenjohtaja Jä S i n g h sen pääsiliteai j
Itä-Afrikun ammattijärjestSjal
k e s k u s l i i t t o muodostettiin v. iMjij
m u t t a ;brlttlläinen silrtomaahälIit!i]|
l a k k a u t t i sen melkein välltömästi,!
j o t en sitä e i enää ole olemassa. Mut-1
t a Itä-Afrikan ammattijärjestö toi­m
i i edelleen j a E n g l a n n i n TOC:i!:[
t i e t o j en m u k a a n tämän vuoden alus-{
s a muodostettiin K e n y a n rekisteöi-j
t y j en anunattijärjestöjen liitto; S a i
Jäsenmäärästä l i i k k u u ristiriltaiu [
tietoja — eräs niistä arvioi jäsen-f
määrän 18,000 : k s i.
A F R I K K A L A I S T E N ELINEHDOT
A f r i k k a l a i s t e n , neekerien ellndidot
ovat todella k u r j a t : he asuvat sä­keiltä,
ptelllstä, laudankappaleisti
t a i pahvinpaloista kyhätyissä majois­sa,
Luupungelssa u s e i n v a i n kadipi^
K e n y a s s a on 1,250,000 koiiluiäsä
olevaa a f r i k k a l a i s t a lasta, mliita;
0949 v a i n 350.000 kävi kotdUajäheis-fiätovpäoleti^
Tuodai tel kaki
Siellä o n y k s i sairaalavuode 264 eu­rooppalaista
kohden j a yksi vuode
1;005 a f r i k k a l a i s t a kohden. Ammat­t
i t a i t o i n e n afrikkalainen työläinä
ansaitsee 2 puimasta 10 shillingisti
15 p u n t a a n kuukau<iessa (punta «ä
Suomen:marjokaa), ammafctltaidoion
työläinen ansaitsee punnasta M -
l e e n puntaan 10 s h i l l i n k i i n kuussa.
Eurooppalaisten työntekijöiden pali
k a t ovat näihin verraten moninker­taiset;
J a korkeampaa taitoa edel­lyttävät
ammatit oh afrikkalaisilta
suorastaaii kielletty. Aliravitsemus
o n a f r i k k a l a i s t e n keskuudessa vamn
yleinen. Maaseudulla o n lasten kuol­leisuus
elävissä syimsrtyksissä afrit-l
u l a i s t e n keskuudessa arvioitu 40-
•50 prosentiksi.
M I T Ä N Y T T A P A H T U U?
E n g l a n n m h a l l i t u s on väittänyt, 1
että M a u - M a u o n valko-iholsia vas-
-taan tähdätty terrorijärjestö. joU
K e n y a n A f r i k k a l a i n e n U n i o n i tuket
Tällä tekosyyllä on aloitettu ylei$- j
hyökkäys a f r i k k a l a i s i a vastaan. Valk-1
k a k i n M a u - M a u n t o i m i i m a l l e voitai-1
RATTOI
«SUUTi
piHUJi
pon-haalin ava
joka paUdtsi ni
Toronto. — CSJ:n
i ton näytetoäseura.iU
lai-iltapäivällä täkälä
: "Suutarin tyttäxe
j tdoän melko vaubdl
! sesti puiiuen korkeat
seDä.
, Arviolta noin 450 t
vielsönmärä oli k<*i
".aalin avaraan jul
nauru ja toistuvat £
\,3l--JtsIvat näyttelijä
set.
Eai-ssta näkyi, etti
tjj, näyttämöseura o
työtä tämän näytelr
hnvöntää täytyy, ett
näyttämöUä keskitas<
ti "parempi esitys.^]
oli myös onnistunut
"jsikoisohjauksensa"
- tehtävässä.
;Mellyttävää oU ka
I v:n^äri laulujen;<
nulca parempi, vielä
j esityksiä, jotka piall
I ,.;,'.-'onosoituksilla.. ;.
• Hl-e Jokisen öl
/nEKänneitojen" ki
••Vc-fi' puolestaan :
'.j^in .'/..uuten vulgari
: T c r l l i s t a tasoa asba
i l K i d i r i tanssinsa .oli
i - j n •>.;i-onaisuus sitt
i -voitaisiin sanoa -
|- ;Da .makukysymys -
I -:;ie olisi eäikä parer
! :;';vimä- harsopuvut,
j ;y:ö; olivatkin mieli
>;uupniciiQ, muistuts
I :;ay;eimän "juone
I '.«uutarintyttäre:
.kupc-rää" olevan si
I nnellisesti päättyv
; j o n ia ilmapiiriin or
alloin kiedottu su
•nS:;:.a:.-äen^ ."kava
ju tuomari Täi
ako". •' '•
S-autarin tyttäret
:;£ti ja onnistvmeesi
.1 "-iirien "omansa"
a P.Vviii oli- sama£
3uutari-sa5turln
[raipalus miellyttävi
vaikka parissa ^ol
'•'v.n. i.rai^tamattomu
A i l i Mairo, voltti yl«
lElleen hyvillä lau
•Hillevi Henttu, Helg
esiin komean "turj
van". Äsioltslja, I
kuin "tehty" rcolllii
sanottava Skotista,
larsönista joka oli
laulut.
EINO LIN]
m u i s '
Kuoli helmikuun
On vuosf umpeen
kun läksit luotani
Jätit minut yksin
menit purteen pui
Rauhaisaan rantt
mis5ä elämän m y
Siellä v i h a n t u u l i <
on tyyntä j a r a u l
Miss' tuulen soltfc
on vienoa j a l a ul
Minä Ikävöiden k
kun hiljaisina he
IstusI
Valm<
Hoyle
s i l n k i n — ottaen huomioon afrikka­l
a i s t en ahdmgon — vetää moraalisii |
( J a t k u u 3. sivulla)
Ne ovat s e l l a i s i a koneita, j o t k a k o r ­jaavat
puuvillan .puhkeiunattomista
koteloista.
Stmmen sosdem. puolueen johta­j
i s t o l l a , o n -viime a i k o i n a ollut jat­k
u v a a huonoa t u u r i a.
P a l j a s t u i ikävä Salaputkijuttu. k a n - .
sanvarojen kavallus, j o n k a johdosta
p a r i sosdem. ministeriä slh-tyl h i l j a lr
leen isommitta p u h e i t t a . - j l i s l t y i s e en
lilke-elämpn". J a k a k s i muuta pot­k
i t t i i n pois Kekkosen hallitijdtsesta.
k o s k a h a l l i t u k s e n jäsenten Suomen
l a k i e n J a asetusten m u k a a i i tulee o i - ;
l a /1fajrvän|aineisia kansalaisia'*.
PudlabU jns^öäcin päivänvaloon m i - ;
n i s t e r i T e r v o n Ja k u m p p a n i e n lisens-shnyönnytykset.
sosdem-poulueenfhy-väntekeväi^
ryakauppoja värteh. s a ­m
o i n k u i n sekin,, että "hyvänteke-väisjiyskaupoilla"'
pUIjutettiin Suo­men
.kansaa Ja r a h p i t e t t i i n sosdem-puolueen
pomomiesten p o l i i t t i s t a p r o -
pag^ndaa.
Edelleen, että näitä 'hsrväntekeväi-ay3^
kau[ppoJ,a*- ivarten t a r v i t t a v i a l i ­senssejä
mirömiettiin T e r v o n m i n i s ­teriöstä
TTlelä s e n k i n Jälkeen, k u n h a l ­l
i t u s oU päättänyt l a k k a u t t a a n i i d en
myöntämisen.
K a j U d t i e t e n k i n myöskin m u i s t a ­v
a t T e r v o n munauksen sotakorvaus­t
e n päättymisjuhlassa, jossa hän h u -
tikkapäis^ään ' p n i i e l i . pehmosia Ja
k^ t ä y t y i ' muutenkin oluttupamal-l
U n .
P a l j o n muuta sellaista. Joka ' on
saattanut sosdem. m i n i s t e r i t j a jöhs-tajappmpt
kiusalliseen asemaan, on
vUme a i i o i n a tapahtimut. Sen j o h ­dosta
o n k i n yhä laajempien pillrien
keskuudessa kypsynyt sellainen kä­sitys,
että Suomen sosialidemokraat­t
i s en puolueen johto on täydellisesti
mätä. o m a n edun tavoittelun. j a k a ­p
i t a l i s t i en liyväksl kätyröinnin ^ m ä
haiseva raato.
Että t u o käsitys on täydelleen o l -
k i a a n osunut, siitä antoivat vakuu­tuksen
nyt a i v a n viimeksi j u l k i s u u ­teen
tulleet v a l s t u s s l h t e e r i A . D .
meksen. paljastukset. Näissä paljas­tuksissa
Siimes totesi, että sosdem-puolueen
jphdplla el ole mitään aat­t
e e l l i s ta pohjaa j a että puolue on
muodostunut täydelliseksi urkintajär-jestoksL
>
Tämä Kansanpuolueeseen loikan­neen,
\35 vuotta sosdem-puplueessa
toimineen sihteerin entisUIe o p p i l a i l ­leen
tekemät paljastukset ovat saa­neet
sosdem. pomomiehet kiemtvte-lemaan
k u i n mato pihdissä.
Yritetään sianoa puolustukseksi y h ­tä
jos tpistakin, j-ritetään suhtautua
x d i h i n Täi npltämättömästi j a halvek­sivasti,
källätä Siimestä yms.. m u t ta
minkäänlaista a s i a l l i s t a vastausta ei
o l e voitti a n t a a j a l u u l t a v a s t i ei k o s ­k
a a n voidakaan.
T u n m päivälehti Jä muutamat
muut pik^tos<»ialidemokratlan ää-n
e n k a n n a t ^ j a t pv^t yrittäneet l e i ­ma
t a " Siimeksen "täiiälxtän^fcsi".
Puolueen jimttamlebet ovat sano­neet
hänet ' h u l l u k s i " , m u t t a rivijä-senistöä
on ^ a i k e a saada näitä " v a ­k
u u t u k s i a " uskomaan.
Ne kysyvät, e t t » m i k s i s i t t e n -tä­rähtänyttä-
tai " h u l l u a * ' pldettUn
vlimeisinäyTTUOsina puolueen aatteel­lisen
t o i m i n n a n ylimmäisenä opetta­j
a n a . Jos n i i n o n a s i a , n i i h s a l o i n ­h
a n koko puoluieeh aatteellinen 3M>m-ma
on oUut 'tärähtäneiden" j a h u l ­l
u j e n touhua. • -
Siinä o n k i n s e l l a i n en pähkinä. Joka
panee sosdem. oiJtelstojohtajat kie­murtelemaan.
'Mikkeliläinen sosdem-lehti -Vapaus
k u u l u u olevan ainoa m a i n i t u n puo­lueen
l e h t i , j o k a Siimeksen p a l j a s t u s ­t
en johdosta avplmesti myöntää, että
kyllä k a i S i i m e s s i t t e n k i n p n oikeassa.
M a i n i t t u l e h t i sanoo: ,
". . . E r i t o t e n suuri v a a i a on
sUlpin. k i m asianomaiset huoli­m
a t t a jgröväenlilkkeelle läheisestä
syntiTjerästään ovat itse asiassa
M a a k a n s a :
kasvaneet i r t i Joukoista j a työs­kentelevät
pelkäksi omaksi hyväk­seen,
kuvitellen voivansa palvella
mammonaa j a sosialismia saman-aikaisesU."
-
P o r v a r i t k i n , puhumattakaan nyt
luokkataiistelun k a n n a l l a olevista työ­läisistä
' J a heidän lehdistään, ovat
joutuneet jo usein nuhtelemaan sos­dem.
j o h t a j i a k a i k k e i n uv«t«<»,n'ifftn
teoista, j a toteamaan, että l i k a a Ja
mätää siinä puolueessa — ylemmässä
Jirtidossa — onkahan l i i a n p a ^ h .
S i mpkam. paljastuksista sanoo
maalalslUtoHK i^-äänenkaniiattaja
E i s e i h a n n i i n mitätön jnt-!
t u ole k u i n väitetään,, e i alnakaaa j
ulos päin. J o t a i n o n vinossa, ill-j
l o i n k u n t u o l l a i s t a s a t t u u ."
Me v a i n lisäämme, että vinossa oa
j a pahasti o n k i n.
Se että Suomen sosdem-puolueen |
j o h t o ei ole kyetmjrt antamaan asial­l
i s t a vastausta Siimeksen paljastak-kuoli
Toro
päivänä 19S
Häh oli 8]
siin ja kumoamaan yhtään SilmckseB
ivältettä, saattaa ihmiset pakostakia i
uskomaan, että niha hullusU asiat
todella ovatkin, k u i n Siimes sanoo.
PelldEä k i e m t u t e l u J a ylimalkaiseo j
n i h i l t t e l y ei merkitse mitään.
Englanti
S i i m e k s e n kertomus on Xiiin stst-kapetämen;
ettei sen ktömoamisd"'
riitä ylimalkaiset h u i t a i s u t.
T a r v i t a a n a s i a l l M a j a vakuuttavia
todistuksia, ettei sosiaalimlnlstoi
Väinö.Leskinen ole kuulustellut Sii­mestä
kuten Siimes o n kertonutia
ettei Siimeksen salkkua, tarkastettu
toisessa huoneessa. Samoin kaikkiis
m u i h i n lurkintaa J a m u u t a koskefils
väitteisiin t a r v i t a a n asiallinen »vas­taus..
• .
E l l e i sitä t t i l e — j a mistäpä se ta­l
i s i — jää Suomen sosdem-johtajislP
tässäkin asiassa häpei^)aaluun j>{
s u u r e l l a yleisöllä o n syytä uskoa, että
sosdem-puolueen toimisto o n muodos­tunut
Suomelle -vahingollisen urkla*
t a l a i t o k ^ n keskukseksi.
Surkuttelemme Suomen sosdem- ]
puolueen Johtajistoa, Jonka monet^' j
kalset touhut ovat tulleet päivänv»- j
loon. Onpa sUnä kiemurteleailst»
U u k k a l n u n i l l e k i n l u i k u r e i l l e . Jotta cO',
n c n Tuoden 1954 v a a l e j a s a i s i Jotenkb» i
t u o t a s a a s t a i s t a l i k a a i ^ i t u k s i po^ |
puolueen maineesta. — K u l k u r i.
Uusi p
Si
e Tämäsam
malle pap<
k a n s i i n .
O SUnä o n st
t a a n 4x6 t
ENGLAl
JA
KÄYTi
VAPAUS
Box 69