Vapaus, January 16, 1965

              S i v u 2 Lauantaina, t a m m i k . 16 p. — S a t u r d a y , J a n . 16, 1965
rt
VAPAUS
E D I T O R :
« L I B E R T Y )
y^. E K L U ND
T E L E P H O N E :
If^DEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
, Established Nov. 6. 1917
' • M A N A G E R ; E. S U K SI
O K F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 64
PuMi>hcd thricc weokly: Tuesdays. ThMrsdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. L i m i t e d , 100-102 E l m St. W r s t , Sudbui^, Ontario. Canada.
\ Mailing Adjärcss: Box 60
\ Advcrtising r.".les upon application, translntion five of chargc.
Authorizcd iis second class mail by the Post Office Department. OUawa,
and CJr payment of p o s : a g 2 m ca.sli.
i iM« ?mh ( » r o f t h -CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAIISHINN.-VT:
Caliada}>5ä: 1 vk. $9.00; 6 kk. $4;75 . USA;.s»
V 3 kk. 2.75
1 vk.'$10 00. 6 kk^$ö:25
Suompssa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 5.75
SYNTYMÄ-, ^
PÄIVIÄ
Estetttomidf työtätekevien ttalikm
M a r i a Rauhala, Waters tovvnahip
Ont.. täyttää sunnuntain», tammilt.
17 pnä 76 vuotfii.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-v
a in o n n e n t o i v i t u k s i i n.
Kysymys l a k k o l a i s i a vastaan käy­tettävistä
cstetuomioista saanee
keskeisen aseman Ontarion työväen-l
i i t o n (Ontario Fedei;ation of La
mikä estää tai pidättää vissin toi­minnan.
P e r i n t e e l l i s e s t i estetuomio
annetaan siinä tapauksessa k u n va
hingonkorvaus ei yksinään pystyisi
bour) maakuntahallitukselle muuta ; tyydyttävästi korvaamaan menetys-man
viikon kuluttua esittämässä j tä. v :
vuotuisessa muistiossa. , E s i m e r k i k s i , jos n a a p u r u k s i l l a on
UnionineuvoiJtot ja unioniosastot riidanalaisena j o k i n rajamaalla o le
Suomesta hyvä esimerkki
— Maassammeion k i i n n i t e t t y laajaa huonröota p r e s i d e n t ti
K e k k o s e n ehdotukseen ydinaseeUomasta pplijolasta; j a .sen
merkityksestä m a a i l m a l l e , sanotaan Suomen a m m a t t i y h d i s -
lysväen r a u h a n k o k o u k s e n antamassa j u l k i l a u s u m a s s a . Tämä
kokous, minkä esimerkkiä k a n n a t t a i s i myös C a n a d a n k i n a m ­m
a t t i y h d i s t y s l i i k k e e n seurata, p i d e t t i i n l o p p i a i s e n a Lahdessa.
R a u h a n k o k o u s i l m o i t t i ; ottavansa erityisellä i l o l l a vastaan
t i e d o n siitä, että M a a i l m a n rauhanneuvosto on t e h n y i y k s i ­m
i e l i s e n päätöksen M a a i l m a n r a u h a n k o n g r e s s i n pitämisestä
, Suomessa.
Rauhankokouksessa v a l i t t i i n r a u h a n v a l t u u s k u n n a n p u ­heenjohtajaksi
u u d e l l e e n t i e d o t u s s i h t e e r i E r k k i Ikäheimonen
k e r t o o j o h t a v a h a l l i t u s p u o l u e e n l e h t i M a a k a n s a selittäen ko­k
o u k s e n menoa, j a pyrkimyksiä seuraavasti:
- ^ V o i m m e i l o l l a j a tyydytyksellä todeta, että maas.sam-me
tällä hetkellä t u s k i n löytyy yhtään p o l i i t t i s t a t a i muutp
yhteisöä, j o k a ci h3'.väk.syi.si o m a k s u t t u a v i r a l l i s t a ulkc^polii'.-
! : s t a linjaa, sanoi S A K n toinen puheenjohtaja V i l j o KuuJ-ka-nen
loppiaisena Lahdessa pidetyssä ammattiyhdistysväcn
rauhankokouksessa.
Hän lisäsi: K i i s t a a voi o l l a k o r k e m t a a n siitä, missä v a i - '
heessa k u k i n ryhmittymä on tämän l i n j a n omaksunut.
P u h e e n j c h l a j a K u u k k a n e n kosketteli myös presidentti
K e k k o s e n ehdotusta y d i n a s c e l i o m a n vyöhykkeen pcrustami
sesta p o h j o i s m a i h i n.
. Hän sanoi, että tällä h a l u t t a i s i i n osoittaa pohjoismaideii
•rauhantahto — halu elää e r i l a i s t e n kansainvälisten rauhaa
u h k a a v i e n r i s t i r i i t o j e n u l k o p u o l e l l a.
— Tämä esitys ei ole k u i t e n k a a n saanut k a i k k : a i l a va-rauk.
sctonta kannatusta osakseen, jota on v a l i t e t t a v a , K u u k ­kanen
sanoi.
V *
Saimaan kanavan
iiitojsla soviihi
_ S u o m c n j a N e i M ' O s t o l i i t o n välillä
tehdyn Saimaan kanavan ivfeuvos
t o U i t o l l e kuuluvan osan ja Ravan
saaren vuokrasopimuksen mukaan
N e u v o s t o l i i t t o rakentaa Suomen
kustannuksella A - i i p u r i n kaupungin
a l u e e l l a tarvittavat rauta i e - ja
maantiesillat K i v i s i l l a n s a l m e n ylit
se. jonka salmen kautta kamivalle
johtava uusi laivaväylä tulee r u O '
pattavaksi. Sitten kun Suomen ja
.>Ieuvosioliiton kanavavaltuutelu',
J l i v a t em. vuokrasopimuksen mu-
.taisesti sopineet kysymykseen tule­v
i e n föii.en laaiuudesta ja hinnas
a. on k u l k u l a i t o s t e n j a y l e i s t e n löi
den ministeriö .'}(). 12 1964 hyväk-
;ynyt tie- i a vesirakennushallivuk
; en Ja neuvostoliittolaisen vienti-j
a tuontiyhtymän •'Technoexpovt"
välisen urakkasopimuksen mainittu
j e n siltojen rakentamisesta Ja sii-i
e n liitty\'ien rautatien Ja maantien
s i i r t o l o i d e n suorittamisesta.
Rautatiesillasta fulee 1 r a i t e i n c n .
l2-aukkoinen ja 444.7,'> m:n pitui­nen
Maantiesillan kokonaispituu.s
m 496.14 m j a leveys 11 m. josta
i j o r a d a n o . s a l l c tulee 8 ni. S i l t a an
ulee k a i k k i a a n 11 a u k k o a .
Molemmat sillat tehdään teräs-oetonista
clementtiraken.eisina.
i'ä:»llysrakent('on kannatinpalkit
ovat esijännitettyjä. Siltojen ali
.iulkukoriyPiilT' kanavaväylän kohdal
a t i l k e oWimia]i 2r) n i e l r i i i j a viiy
iäaukon vap;:a Icvey.s vrihmtaän 4."?
n e t n k . niin ettii s u u r i n i i n a t km
tanavaliikentees.sä salli:ut alukse!
pääsevät vapaa.sti kulkemaan .silto
u s e i m m i l l a p a i k k a k u n n i l l a , kuten
Londonissa. Torontossa, llamiltoni.s
sa, St. Catharinesissa Ja Oshawas-,
- a ovat innokkaasti suositelleet,
että tänä vuonna t u e t t a i s i i n vuosit­t
a i s t a , muistioa joukkomieleno.soi-l
u k s i l l a — autokai;avaaneilla ja
t-dus ajien joukköpainostuksella.
Eräät unionio.saslot ovaL^djlläpii
va omaisuus, niin voi j o m p i k um
pi heistä anoa oikou(:lelta cstetuo-miota
mikä estää kenen­kään
muuttamasta kyseessä olevaa
omaisuutta huomioiMen .sen, e t i«
hän v o i hävitä k.o. k i i s t a n ; Tärriän-laisis:-
a t};»auksis;>a ei minkäänlai
aen korvaus .saisi omaisuutta sen ai
.{uperaistjen-asiimaan.
v a l a j i e n (Potlers)" j ä ' A m e r i c an
Standard-yhtiön välisessä lakos­sa
. . .
O n t a r i o n työväenliiton president
t i , D a v i d A r c h e r , esittää seuraavan­l
a i s i a muutoksia mitkä Ontarion
työväenllitto ja työläiset yleensä
haluaisivat tehtävän:
1) " E x p a r t e " esteluomiot olisi
täydellise.sti lopetettava. -
2) Säädös tnikä määräisi 48 tun­n
i n väliajan estetuomion annon ja
asiaa' koskevan o i k e u k u u l u s t e l u n p i ­don
välillä.
Mitä muut san^s^t
nimniBisaBm^^
TUNOOSTA SUOMEN; KESKUSTASSA
L » h d o l t a n e e l - y t e ä p ä i v ä i s t ä y l e i s l a k - j - T y ö m ; K u i i t a i s u u k s L s s a käytetääii
K o a keinona, millä v o i t a i s i i n " t a p 1 v ä l i a i k a i s t a e s t e t u o m i o t a l a v a l l i s es
p a a t y ö n a n t a j i e n i s ^ t u o m i o a s c en ti s e n -jälkeen k un
> K u t e n y]cm"pänäjo on huomautettu, tätä Suomen am- .
m t r f l i y h d i s t y s l i i k k e e n hyvää esimerkkiä rauhantyön hyväksi : ien alit>e j a-ohittamaa^ toi.^en.sami
k a n n a t t a i s i seurata täällä Ganadassakin. I l o l l a v o i d a a n mytis
todeta se .seikka, etlä Suomen s o s i a l i d c m o k r a a f t i n e n puolue.
: , j o k a on m i l t e i tähän asti järjesttJnä p y s y t e l l y t käsivarren
u l o t t u m a n päässä a k t i i v i s e s t a r a u h a n t o i m i n n a s t a . v a i k k a t u -
harfnet sosialidemokraatli.set työläiset j a talonpojat ovat s i i ­h
e n henkilökohtaisesti osallistuneet, on v i i m e a i k o i n a selittäT
n y t v i r h e e k s i rauhanliikkcöslä erillään olemi.sen ja v a k u u t ­tanut,
että s o s i a l i d e m o k r a a t t i n e n puolue tulee täsfede^s puo­lueena
t o i m i m a a n Suomen muiden, r a u h a n p u o l u s t a j a i n riiv-
> nalla tämän ylevän asian edistämisen hyväksi. T e r v e j a ter-veliditfävä
ilmiö .sekin;.
. V a l i t e t t a v a tosiasia t i e t e n k i n on. että presidentti K e k k o ­s
e n ehdotus y d i n a s e e t t o m a n vyöhykkeen perustamisesta poh
j o i s m a i s s a ei- o l e saanut v a r a u k s e t o n t a k a n n a t u s t a k a i k i s so
pohjoismaissa. Niitä v a s t a a n h a n g o i t t e l i j o i t a lövtyy kaiketi
S u o m e s t a k i n , p u h u m a t t a k a a n nyt N A T O : o o n k u u l u v a s t a N o r
j a s t a . t a i T a n s k a s t a . M u t t a s e k i n ajatus on v a l l a n n u t j o n i in
p a l j o n alaa. että mikään pohjoismaa ei o l e s u o s t u n u t N A T O -
l i i t o n p a i n o s t u k s i s t a j a v a a t i m u k s i s t a h u o l i m a t t a s i i h e n , että
y d i n a s e i t a oli.si s i j o i t e t tu n i i d e n a l u e i l l e . N e ovat tässä asiassa
k a u k a n a meidän maamme, Canadan edellä. V a r m a a myös on.
että ajan kuluessa p r e s i d e n t t i K e k k o s e n ehdotus y d i n a s e i s ta
v a p a a n vyöhykkeen muodostamiseksi pohjolassa, tulee saa-
-\ maan k a n n a t u s t a j a t u k e a n i i n paljon, että se t u l e e y l e i s e s ti
h y v ä k s y t y k s i j a myös t o t e u t e t u k s i . Hyvän asian toteuttami.s-t
a ' ' on v a i k e a vastustaa j a tässä on k y s y m y s k a i k k i a pöhjoi.s-mäilä
auttavasta t o d e l l a hyvästä asiasta.
. . I C a i k k i seikat h u o m i o i d e n me voimme puolestamme y h ­tyä"
S u o m e n a m m a t t i y h d i s t y s l i i k k e e n i l o on siitä, että M a a i l ­man
rauhankongressi pidetään ensi kesänä Suomessa.
(Ien kohdalla.
K u n uusi rautatiesilta l i i i r e ra
kenneitayak.li , n o i a ,60() pieti lä poh
' jdi.soniniaksr k u i n nykyinen rauta-
: liep<'ii"i*i". o» uutta iat; i a r. i k en
; nettava k a i k k i a a n r>.88:{ km. U u t t ; i
maantietä on tehtävä-, k a i k k i a a n;
t 1,620 k m j a maansiirtotöiden määrä ;
1 on n o i n 1.1 m i l j . m^. i
S i l t o j e n rakennustyö aloitetaan
viipymättä sopimuksen nyt tultua
asianmukaisesti hyväksytyksi j a on i
se loppuun .saaletlava urakkasopi-1
muksen mukaisesti 26 kuukauden
kulue.ssa.
Sopimukseiv edellyttämien rauta i
; tie- j a maantietöiden kiinteä koko
:nai.«hinta on 9.7.50.000 ruplaa (34,;
'77.5.000 mk). Hinnasta maksetaan
; 1.7,50.000 ruplaa (6.241.72.5 mk)
• ennen 1. 3. 1965. L o p u l l e hinna.sta
: .saadaan luottoa. Joka maksetaan
v u o s i t t a in viitenä yhtä .suurena erä
i nä, ensimmäinen 1.5. 4. 1968 j a vii­meinen
15. 4. 1972. Tälle luotolle
I maksetaan korkoa 2' 'V prosenttia
i urakkasopimuksen edellyttämän ko
j konaistyön valmistusajankohda.sta
I l u k i e n .
•\. . • •••• • .:, ••• : ' . ^ "
[Maailman tumilta
Voi stä surkeutta
• • • . . . • < • - • . • . . • • . . .
••Canadalaisten vaarana o n se, että he saavat p a k k o m i e l ­t
e e n - - t u r v a l l i s u u d e s t a , sanoi u p p o r i k k a a n B e l l Telephone o f
Canada-yhtiön h y v i n p a l k a t t u v a r a p r e s i d e n t t i R. G. S c r i v c n e r
Torontossa v i i m e t i i s t a i n a.
.'•..'.'Tuntuu k u i n olisimme unhoittaneet", hän .sanoi T o r o n ­ton
i l n i o i tus- j a m y y n t i k l u b i n vuotuisessa m y y n t i h a l l i n t a k o n -
ferenssissa, että s u u r i n t a t i i r v a taetta c i saada p u o l u s t u s t a k -
t i i k a s t a , v a a n m i e l u i m m i n k i n suuremmasta r i s k i e n otosta."
• Työttämänä ja osa-aikatyössä o l e v i e n c a n a d a l a i s t e n työ­läisien
.sekä k o t i k o n n u i l t a a n häädettäväksi m e r k a t t u j e n cana-dal.
9J|sten p i k k u f a r m a r i e n j a muiden vähävaraisten i h m i s t en
ei s i i s .pitäisi jnissään tapauk.ses.sa h u o l e h t i a talous^turvastaan
sen k u n ottai.sjvat yhä "enemmän riskejä". —
• M u t t a mitähän sanoisi mr. S c r i v e n e r k i r o a m a s t a a n " h y -
v i i i V o i n t i y h t e i s k i - i n n a s t a " siinä tapauksessa, j o s hänenkin p i ­täisi
h u o l e h t i a k e s k i n k e r t a i s e n työläisen v u o s i p a l k o i l l a per­heestään
sekä k o u l u t t a a lap.sensa v a r s i n k i n s i l l o i n , J o s edessä
o l i s i pika-ajoittaiset työttömyyskaudet laT a i n a i n e n v a a n i va
m a h d o l l i s u u s , että t e k n i i k a n j a a u t o m a t i s o i n n i n k e h i t y s l o -
p e i l a a hänenkin lyömahhdollisuuten.sa?
H e l p p o on rahasäkkien päällä i s t u j a n .sanoa vähempicsai-sille,"'
ctlä turhaa te huolehditte huornisesta l o i m e e n l u l o s -
l a i i r i e ! . • • .>
V a i k e a on s e n s i j a an säälin t u n t e i t a k a h l e h t i a l u k i o s s a m ­me
P a l l M a l i Canada L t d : n p r e s i d e n t t i J . H . D e v l i n i n T o r o n -
to.ssamyös t i i s t a i n a a n t a m a a selostusta " k u m m a l l i s e s t a para­d
o k s i s t a " , että : " s a m a l l a k u n tcollisuustyöläislen työaika l y ­henee
asteeltain, hallintohenkilökunnan työviikko pitenee",
k u t e n eräs t o r o n t o l a i . s l e h l i . t i e s i kertoa. " S e s u u n n a t o n k u i lu
päivittäisissä elinstandarlei.s.sa, mikä kerran a i k a i s e m m in
e r o t t i managerin ( h a l l i n l t j on k u u l u v a n henkilön) työläisestä,
on k a v e n t u n u t hämmästyttävän p a l j o n " , hän sanoi j a Ii.'>äsi:
"Tämä herättää m i e l e n k i i n t o i s e n s i v u k y s y m y k s e n : J os
l i i k e - j a t e o l l i s u u s a l a n j o h l o t a a k k a tulee yhä s u U r e n i m a k si
.samalläjcun (siitä saatavat) p a l k k i o t t u l e v a t vähemmän puo-lecitsavetäviksi;
s i l l o i n voi t u l l a aika, J o i l o i n on yaiköä vär-nenk-
uin se tappaa ammattiyhdistys­l
i i k k e e n " .
Oheinen artikkeli koskien esle-tuomioirten
lakkojen yhteydessä on
l a i n a t tu autotyöläisten unionin
( U n i t e d .Auto \Voikers) osaston no.
i(H) äänenkannattajasta "Kori;
F a c t s " . Se antaa kansanomaisen se-lostnk.
sen erää.stä avainpiobleema.s-a
mikä on k a i k k i e n ammattiyhdLs-t
y k s i e i i edessä tänä päivänä kautta
Canadan.
Työriitaisuuksien yhteydessä käv
tetyt estetuomiot ovat olleet .suu j
rinimat kompastuskivet myönteis i
ten riitkaisujen saannin tiellä työ ;
ehtosopimuskiistois.sa.
Estetuomio on oikeuden määräys |
SosialidemokraaNi ;
iyytyväinen NLn-
Suomen suhteisiin \
H e l s i n k i . — N'euvo.sfoliiton Ilel-'
singi.ssä oleva suurr-ihettiläs /aha-|
lov. j o k a on ollut meidän maa.ssam- '
me kuuden vuoden ajan. tulee koh­d
a k k o i n muuttamaan pois maastam­me
J a a r v e l u j en mukaan hänen .sen
raajak.seen nimitetään. Neuvostoin-;
ton ulkoministeriön Skandinavian
osaston päällikkö. Kovaljov. j o k a vii­me
vuoden aikana v i e r a i l i meidän i
maa."?sammc kaksi kertaa: ensiksi
'ilkoasiainministcrtön kutsumana
.sekä sittemmin presidentti Miko-
J a n i n .seiiruee.s.s;i vähän ennen Jou­lua;
kertoo Suomen Sosialidemo­k
r a a t t i jn jatkaa:
. " N e u v o . s t o l i i t on j;i Suomen väli­sissä
suhteissa.ei tällä hetkellä ole
mitään ratkai.semattomia ky.symykr ;
siä. kuten viimeksi todettiin J u u r i;
[ p r e s i d e n t t i Mikojanin v i e r a i l u n a i - ,
j kana. Pidämme suure.<;.sa arvo,s.s;i s i ­tä,
että maittemme väliset suhteet
ovat nyt py.syvä.sti hyvällä k a n n a l l a ."
s a m o i n k u i n arvo.stamme niitä pon-
.ni.steliija. Joita tähäii' menne.ssä on ^
.suoritettu Ja tästedeskin suoritetaan
suhteiden kehittämiseksi. Suomen ;
.sosialidemokraattinen puolue kuten
sen kannanotossa kan.sainvälisiin
ky.symyksiin todetaan, tekee k a i k en
voitavansa, että myönteinen kehitys
rauhanomaisen rinnakkai.selon peri­aatteiden
mukaisesti tulee jatku- .
maan. Haluamme kiinnittää huomi­ota
myös s i i h e n seikkaan, että niin­k
u i n viime vuonnu i l m e n i , myöntei­nen
kehitys on vahvistunut Neuvos-:
t o l i i t o n ja .sosialidemokraattisesti '
h a l l i t t u j e n pohjoismaiden ke.skeu; |
K u t e n t u o l l o i n t o d e t t i in v i e r a i l u l l a,
j o h o n nyt mahdollisesti meidän}
maahamme saapuva uusi suurlähet­tiläs
myös osallistui, pohjoismaat I
muodo.stnvat yhteiskunnalli.sesti Ja
taloudelli.se.sti kehittyneen r a u h a l l i -!
sen k o l k a n maailmassa, eikä tällä^
a l u e e l l a ole mitään kan.sainvälisiä
kysymyksiä, j o i t a ei v o i t a i s i ratkais­ta
rauhanomaisella tavalla."
työnantaja on i kunnan välityksellä.
al o i r tanut siviilioikeu.s-syytÖkijen I
union;a vastaan 'iTfkkovahtilinjalhi
tapahtuneen jonkun selkkauksen
jälke(>n.Tavalli-sesti yhtiö aloittaa
oikeudenkäynnin unionia vastaan
;yyltäeii, etiä unioni joko .suostutte­lee
sopimuksen rikkomista, ' t a i sa
iavehkeilee vahinkoa aiheiit.aak
keskusta-sanalla o n p o n ^ a r i l l i s t en p u o l u e i d e n l^t^kuUdess^ n y k y i s in
a i v a n e r i t y i n e n taifcavoimai M a a l a i s l i i t o n mmenmuu||ptouliU8eä ori
k i n verran tällaista tingel-tangel-ajaltelua, mutta e r i t y i s e n läpinäkyvfil
on kokoomuksen p y r k i m y s peittää oma oikeistölaihen teantum|(ikseUK
lensa kansanpuolueiden v a r j o l l a . Tässä mielessä se o n tehnyt^ yhteistyii-tarjouks^
nsa näille tietäen, että oikeistolaisuus bn n y k y i s i n , huonossfr-huudossa
j a uskoen, että se v o i häniätä y a l i t s i j o i t a heittäytymällä itser
k i n j o n k i n l a i s e k s i "keskusta"-voimaksi ; . . ' t '
Kokoomus on lähtenyt l i i k k e e l l e erityisesti rayife' sen v u o k s i , e^^^
se ei haluaisi jälleen joutua tilantee.seen, j o l l o i n se, j ä i s i m a h d o l l i s t i -
h a l l i t u k s e n ulkopuolelle. Voidakseen varmisraa h a l l i t u k s e e n pääsynsain
3) Kolme päivää pidempien este- j "»VÖs vastaisuudessa, on kokoomuksen saatava'.kanränpuolueilta tukÄ^
tuomioiden antumisen estäfninen. Kokoomuksen hallituksessa olo o n k u i t e n km m e r k i n n y t n n n p a l j o n vai- -
^ keuksia kansalle, iettä k a n s a n p u o l u e i d e n k i n - l u u l i s j . v V a h i t e l l e n p y r k i v i n . i_
eroon kokoomuslaisesta halltiuskumppanuudesta.mikä^
lyttää edes j o s s a k i n - määrin nykyisiä kannlmiBaif;?Jatkuva; y M ^ ^
kokoomuksen kanssa samassa hallitukses.sa on k a n s a n p u o l u e i l l e n i i n k u i n ^
m a a l a i s l i i t o l l e k i n vahingoksi, j o k a " ^ ^ t a a tulla näkyviin j o seurayissa ,>:,"
eduskuntavaaleissa. — Kansan Uutiset, H e l s i n k i : .
4) S e l l a i n e n mahdollinch säädös,
että-estetuomioanomukset olisi kä
.siteltävä Ontarion lyösuhdelauta
Itä-Eurooppaan KOKOOMUS ETSII PAKOTIETÄ
i e e n .
Syksyn k u n n a l l i s vaaleissa saavutti vasiemmisto varsin selvän vaali-^ M
voiton jä v i r t a vaaleissa vei k i i s t a t t o m a s t i vasemmalle. Raskaimman tap:i
pion vaaleissa koki äärimmäinen oikeisto kokoomus, j o k a vaalitulosten •
tiedoksi tultua on herkeäinäitä etsinyt keinoja p o l i i t t i s e n vaikutusvali....-
Estetuomio mikä rajoittaa t;,; su ! ' " » « • • i . että kuu.si Itä-Euipopan m a a - J t-msa laajentamiseksi j a .siihen t a r v i t t a v a n kannatuksen kasvattamiseksi;
Erääksi tällaiseksi keinoksi kokoomuksen puoluejohto on havainnut.^/
yhteistyötaijouk.seen F«rustuyah sopimuksen poliittisesta l i i t o s t a suo- ,
nialai.sen j a ruotsalaisen kansanpuolueen .sekä itse asiassa j o aikaisem- , ,
mi n kokoomukseen sulautuneen vapaamielisten l i i t o n kanssa. Kokoomtis ' ' *
, on muotoillut yhteistyötarjouksensa "keskustalaisuuden vahvistamlsen'^'^;'^^^^
on sovittu hiin yhtiö maat perustivat oman talpusjärjcs- pyrkimykseen, j o l l a i n e n on t i e t e n k i n täyttä hämäystä, sillä missään vai- '
lopuu .-tyytökscstään. i tön C O M E C O N : i n . Nyt m"«<lf>stetun . ^g^ggj^ gj^gj kokoomuksen edu.stamat kannanotot ole edes viitanneet k ^ ^ ' ;"
I n t e r m e t a l i n jä.scninä ovat U n k a r i , •^ygj^ijjjj.gg^ yjg^^gj^un^^^^^^^^^ politiikasta puhumattakaan. Kokoö;
Puola, Tshekkoslovakia. Itä-Saksa. tarkoituksena onkin y k s i n k e r t a i s e s t i yaiU; p i e n e m p i e n ik)ryarili^' "
B u l g a r i a Ja N e u v o s t o l i i t t o . ,1^.,^^ puolueitten maanittelu j a n i i d e n s i t o m i n e n sen jälkeen k o k o o m ut
L e h t i mainitsf. että Intermetalin ^y^^ vetäjiksi. — Päivän Sanomat, H e l s i h k i.
perustamise.sta päätettiin viime ke->
iiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiii;iiiuiiiiiiiiiiiiiiiiniiiniiiiiiiiinmniniin!i!iiiiniiitiiittiiHiiiRniiniifliw
pistaa lakkovahdintaa on tarkoitet
lu ..säilyttämään tasapainoa työnan
:ajan ja työläisten välillä s i i h e n as
1 kunnes oikeus on käsitellyt pää
(vvsymyksen.
K u n lakko
tavalli.sesti liiopu
mutta väliajalla on yhtiö onnistu
iiut lakkovahdinnan sabotaashitar-koituk.
sessa.
f ^ . l i - t i i o . n i o i d e n vääi äinielisyyttä
lisätään antamalla niisä "ex parte"
iikeuspäatöksinh; Tällaisissa ta
t a i i k s i s s . i vhtiö e s i i n t y y tuomarin
edessä j a esittiiä vain a.siansa. Unio-a
i i l a ei o l e m a h d o l l i s u u t t a esittää
.iman ^kantansa a s i a s s a . "K\ parte'
pitäi.si oletetusti sovellutiaa vain
äärimmäisissä tap;iuksissa, sellaisis-
.-ia. miss.i tilaisuuden myön!amnven
U M i o n i i l e esittää oman kaniansa,
viivyttäisi asian käsittelyä ja j o h
l a i s i siihen, että vahingon ja iouk
k a i i k s e n l i i o U a m i n e n pidentyisi.
Mutta "ex p a r t e " estetuomiot ovat
tulleet mieluimmin "säännöksi v ii
meaiKaisissa l a k a i s s a Ontarion maa
kunna.-;.sa s e n s i j a an että niitä käy­tettäisiin
.'ijintapauk.sille varataiinn
keinoin.i.
"F^x parte" estetiiomiota on a n ­nettu
seiira.-ivi.ssa. tapauksissa: To
m i i t o n k i i i a l t a i i e n ja torontolaisten
kustantajien ; viiliscssä kiista.ssa; au
totyöläistcn unionin (UAW) ja
L o n d o n i s s a sijaitsevan \Volvcrine
Tube-yhtiön lakossa isähkötyöläis-t
e n (U E ) j a a m a I ga m a t ed EI e r t n e
yhtiön .välisessä lakos.sa j a saven-
Mo.skova. — ^ N e u v o s t o l i i t o n kom­munistipuolueen
lehti Pravda i l ­ta
perustaa yhteisen teräsmarkkinaT
järjestön. Järjestön nimi on Intcr-metal,
Ja se aloittaa toimintansa
t a m m i k u u n ensimmäisenä päivänä.
V i i s i t o i s t a vuolta sitten itäblokin
ke-
-sänä Ja että Järjestön pysyvä toi­meenpanoelin
toimi' jo Budapestis­sa.
Sen Johdossa on u n k a r i l a i n en
insinööri Mihaj Ostatny.
P r a v d a j u l k a i s i Ostatnyt haastal-
•elun. Jossa tämä mainitsee mm.
että toimeenpanoelirtä valvoo kuu­den
maan edustajista koottu neu­vosto.
Elimen kaikkien päätösten •
tulee olla yksimielisiä'.
Ostatny tähdensi, että ky.symyk-:
se.ssa on ensimmäinen kerta, j o l l o i n :.
G O M E N C O N : i n piirissä toimivalle!
y h t e i s e l i m e l l e innetaan valtuudet
tehdä jä.senmaita velvoittavia pää-^
töksiä. Hän sanoi tämän lisäävän
I n t e r m e t a l in toiminnan tehokkuut­ta
Interm^t^tKyksinkertaistaa rauta- i
j a leräsraaka-ameiden vaihtoa sir j
ten että U n k a r i lähettää vastaisuu-j
'Je.ssa p u o l i v a l m i s t e i t a Tshekkoslo
vakiaan Puolaan ja Itä-Saksaan.
Ostatny kertoi Intermetalin .suun-j
n i t t e l e v a n p a r h a i l l a a n kuuden maan j
tinateoUisuuden yhdensuuntaista­mista;
.
USAn läsnäolotta Etelä-Vietnamissa ei '
perusteita kansainvälisessä oikeudessa
( K U ) — Oregonia edustava ame­r
i k k a l a i n e n demokraattinen .senaat­t
o r i \Vayne Mor.se laus;ui U S A : n se­naatin
ulkoasiainvaliokunnan sulje-n
i n kokouksen jälkeen viime tiis­taina,
ettei kansainvälisessä oikeu-sainvälisen
ratkaisun aikaansaami-
.-eksi. j o k a estäisi sodan leviämisen...
Iällä alueella. ,,. .,
— Me emme: puolusta vapautta
Etelä-Vietnamissa, sillä tässä m a ^ - „
.sa ei o l e koskaan o l l u t vapaata h a l -
m i s e l l e Etelä-Vietnamin asioihin.
Hän vaati Vietnamin kysymyksen
e s i l l e o t t a m i s t a VK:.ssa .sellaisen kan-
'lessa ole perusteita US.\:n puuttu- j l i t u s t a .senaattori Morse sanoi,.,.,.
' .Maassa on koko ajan o l l u t d i k t a t u u;
'i r i . j o k a on. edustanut amerikkalair •
i siä iiitressejä. senaattori sanoi. . ,
U S A : i i senaatin u l k o a s i a i n v a l i o - -;
kunta .samoin k u i n puolustusvaUö-.,,
i kunta ovat ryhtyneet käsittelemään
i U S A : n suhdetta Etelä-VietnamiipTJ''
! .Mainitussa u l k i K i s i a i n v a i i o k u h i i ap
suljetussa kokouksessa öli läsnä -
j myös U S A : h u l k o m i n i s t e r i Dean
j Rusk, joka^ äskettäin sanoi U S A ^ f » .;
j o l e v a n * p e r i a a t t e e s s a " valmM h4r^^^
kitsemaan p o l i i t t i s t a ratkaisua V i ^ ^ r r
n a m i s s a - \ • : r . - 7 - '.
Senäattoi-i Wayne Mbrsen o h e l l a'
ovat monet m u u t a m e r i k k a l a i s e t .po*
I i i t i k o t , nim. s e n a a t in demokraatti- '
sen ryhmän liuheenjöhtaja Mike ;
M a n s f i e l d ; vaatineet U S A : n Viet­nam-
j a kok<^KaWd{Ois-Aasia-politii-kan
tarkistänjista. M a n s f i e l d on s i - ,
tä mieltä, ettei Indokiinan alueen
neutralisoimisajatustai saisi torjua-;
ilmani muutai:
Työttömyys ttasvaa
USAssa yllä 1965
Suhdanteiden ollessa nykybet--
kellä korkeimmillaan koko lä­hes
neljä vuotia kestäneen non-s
u a a l l o n aikana U S A : n työttö--
myysprosentti osoittaa järkähtä­mättä
y l i 5 prosentin tasoa; T u ­levaisuuden
kuva ei- ote myös­kään
valoisa. l ' S A : n tuotanto­elämä
ei pysty sijoittgraaan työ­m
a r k k i n o i l l e saapuvia uusia tu­l
o k k a i t a j a tämän johdosta työt­tömien
lukumäärä tulee kuluva­na
vuonna yhä n o u s e m a a i ^ i l ­menee
US.-\:n kansallisen suun-n
i t t e l u e l i m e n julkaisemasta tut­kimuksesta.
NELJÄNNEN L A F , S EN
S V N T V M Ä P S I VÄ
T A M M I K . 4 PÄIVÄKSI
. . W i n c h e s t e r , Englanti. — Mrs i ^ ^ ^ ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
I M ; i r g a r c t P a r t o n . s y n n y t t i täällä v i i - 'i
i me v i i k o l l a neljännen lapsensa tam-; PÄIVÄN PAKINA
' m i k u u n 4 päivänä. i
! Veikkaajat väittävät, että o n ole-
! massa vain yksi mahdollisuus
48,000.000 vastaan, tällaisen nelin
I k e r t a i s en yhteensattuman tapahtu-
I m i s c k s i .
1 Kun mrs. P a r t o n pää.sce k o t i in
! sairaalasta tällä v i i k o l l a , n i i n myö-j
hästyneet .syntymäpäiiväjuhlat pi-j
detään 13-, 11- j a 8 v u o t i a i l l e tytlä-i
r i l l e . Poika, joka .syntyi tyttärien
.syntymäpäivänä^on _Partonin per­heen
.seitsemäs l a p s i.
Tämä k o r k e a näköalatorni o n K u o p i o s s a , Suomen sydä­messä.
T o r n i s s a on pyörivä r a v i n t o l a , n o i n 700 j a l k aa
m e r e n p i n n a n yläpuolella, mistä o n ihana näköala k i r -
ka.svQsisistä järvistä j a i h a n i s t a s a a r i s i a.
i USA:n tuotannon reaalisen kas-
I v u v a u h d i n pitäisi olla ainakin 4.,5
I prosenttia nykyisen 3—3.5 prosen
j t i n asemesta, jotta työmarkki-
I n o i l l e saapuvat uudet tulokkaat voi-1
täisiin sijoittaa työhön, ilmenee t u t - ;
i kimuk-sesta. Tämän ohella 5 pro !
j s e n t in työttömyysongelma jää edel-t
leen odottamaan ratkaisuja. Suun-
I n i t t e l u e l i n päätyy toteamukseen
! että vuoden 196,T aikana, vaikka
1 suhdanteet j a t k u i s i v a t k i n nykyisel-
!läta.solla, m i h i n suhtaudutaan epäi-i
levästi, työttömien lukumäiirä tulee
I yhä kasvamaan:
Sitä ja tätä '
MUSEOKESKUSTELUA
Opas: Tämä o n R e m b r a n d t i n tau­l
u . Sen h i n t a on y l i kaksi miljoo­naa
dollaria.
Eräs katsojista: Onpa siinä rikas
mies! Asuuko hän Amerikassa?
Opas: E i Rembrandt kuoli jo
kolmesataa vuotta sitten.
K a t s o j a : . ;TColmcsataa vuotta!
K u i n k a h a n paljon tämä onkaan
maksanut i h a n uutena!
"ILMOJA RUTTÄYÄN
voidaan
nimen-
J vätä miehiä v a s t u u n a l a i s i i n t o i -
! m i i n . V a i t u l e e k o v a l l a n j a ar-i
V O v a l l a n v i e t t e l e m y s : o l e m a an
' a i n a riittävä?" —
i Siinäpä se surkeus o n k i n.
! L u u l i s i m m e k u i t e n k i n , (?ttä
oinanedun t a v o i t t e l u s t a .syytel­t
y j en " p a h o j e n " työläisjoukko­j
e n keskuudesta löytyisi kui­t
e n k i n j o i t a k i n s e l l a i s i a " l a u p i ­a
i t a .samarealaisia", j o t k a o l i s i ­vat
v a l m i i n a jieittämään työ-kintaan.
sa n u r k k a a n jä v a i h t a ­maan
lyöpenkkinsä "manage­r
i n " kurjaan toimipaikkaan
n i i n , että manaf,'eri-pol(>incnkin
saisi n a u t t i a t a v a l l i s e n työmie­hen
työajan lyhenemisistä se­kä
k o r k e i s t a p a l k o i s t a j a m u i s ­t
a suurista e t u i s u u k s i s t a , j o i ta
I i i k k oehhoitaja - p o l o i s i l l a ei
enää k u u l e m a ole.
Paremman puutteessa
J u t e l l a vaikka ilmoista,
omaan näistä talvi-ilmoista., jotka
ovat viimeaikoina saaneet n i i n ta­vattoman
suurta huomiota osak-
' seen.'.' • •
•Mark Twain—oli tietönkin-_;ii-koin.
ian oikeas.sa sanoessaan, että
" k a i k k i puhuvat ilmoista. niiitj;i
kukaan ei tee mitään niiden suh­t
e e n " — t.s. a.sia 'ön n i i n ollut
j a on s u u r i n p i i r t e i n vieläkin, mut­ta
kuinka^kauan?
J a " i l m o j a " tai o i k e a m m i n pu­heenaiheita
ilmoista on viimeai­k
o i n a ollut riittävästi.
Sam.-illa kun meillä täällä poh-
Jola.s.sa. eli tarkemmin sanoen
S u d b u i y n seudulla on o l l u t nuolko
säädyllistä fa|vca jouluaaton vesi
.satei.Ma lähtien, ovat "etelän leu­toon
.säähän" tottuneet canadalai-set
saaneet lapioida oikein har
t i a v o i m i l l a lunta aina Vancouver­i
i n asti.
A a v i k k o m a a k u n n i s s a on myiis
o l l u t niin k i l j u v a n kovi.i piikka
sia. että luonnonsuojeluun kiinty­neet
viranomaiset pelkäävät jopa
l i n t u k a n n a n k i n häviämistä.
V a i k k a täällä pohjolassa on oi
Jut säädyllistä t a l v e a — - l ä m p ö ­m
i t t a r i e n elohopeain py.<vteilen
m i e l u i n i m i n ylä- k u i n alapuolella
nollan, vaikka .se o n k i n muutamia
kertoja öiseen aika.in pudonnii!
v i i t e e n k i n l o i s t a a.stee.seen alapuo­l
e l l e — niin melko varmasti voi­daan
k u i t e n k i n ennustaa, että talvi
näyttää vielä tapansa m e i l l e k i n . J a
m i l l o i n tahansa niin tapahtuu,
esira..täällä Sudburyn seudulla voi
elohojiea laskea jopa 40 asteen
p a i k k e i l l e " a l a p u o l e l l e " luminie- .
dosten noustessa toisinaan viisijal-==-
N o r t h e r n Neighbours-julkaisu
kertoo viimcisiinmä.ssä numeros­saan
(minkä kannattaa ostaa ja
lukea) sääa.sioista mm. .seuraavaa:
.los oletatte, että viimeaikaiset
sääsuhteemme ovat o l l w t epänor­maalisia,
s i l l o i n on .sanottava, te
ette ole vielä=kokenect mitään.
Tällaisen katsantokannan oinak-k
a i s K i a i d o n l o l p p i a korkeitiTTuiksi!.
S e l l a i s t a on tämä Canadan tal­v
i . • ^ •: \
" r Eikä vain Canadan, sillä suu­r
i en uutfsot.sikkojen mjiodo,ssa on
m e i l l e kerrottu esim. K a l i f o r n i an
t u l v i s t a ja niitä seuranneista lu-mimvrskyistä.
Euroopan maiden
pakkasaallosta. Y h d y s v a l t a i n ke.s-ki-
länttä iihkaava.sta kuivuus- e li
pölyaluetilanteesla. Suurten jär-viemine
veden pinnan laskusta.
Canad:in aavikkomaaktintien k u i -
v u i i s t i l a i i t e e s t a jne.
K a i k e n tämän Johdosta apri­koimme
toisinaan ja kuulemme
/monen kanss:;ihniisen ihmettele­vän
samaa; että mikä vaivaa sää­olojamme?
E i tahdo o i k e i n vedellri
Mark T w a i n i n .selitys, että kaikki
puhuvat Jne.
Sään vaihluvaisuutta koskevat
k.v.symykset. civiit kuitenkaan as­k
a r r u t a yljsinomaau meidän tjival-l
i s t en Virtasten mieliä, koska,
esim. ^feuvostoliitonl asioita eri­koisesti
seuraava : eanadalainen
suvat -Jisnäntyvä.ssä määrässä hy­v
i n tunnetut sääasiain-erikoistun­tijat.
Teidän tulisi k u i t e n k i n heti
aluksi huomioida, että eivät k a i k ki
N e u v o s t o l i i t o n tiedemiehet ole .sa­ma:!-
mieltä kaikkein " r a d i k a a l i -
s i m p i e n " kollegojensa kan.ssa. Jot
ka pitävät mahdollisena .sellaisia
säämuutoksia, mitkä tulisivat
muuttamaan koko maapallomme.
Lyhyesti kertoen:
— Lämpcnemissuunta tulee jat­kumaan.
Seuraavan l,*) vuoden ku­lue.
ssa, rupeavat Pohjoisen pallon
p u o l i s k o n farmarit ka.svattamaan
menestyksellisesti t r o o p i l l i s i a kas
veja. Vuoteen. 1990 mennessä tul­laan
näkemään Pohjoisnapa-alu­een
lähettyvillä niin Euroopa.ssa
k u i n täälläkin kaksi kesää (vuo-de.
ssn).
— Samalla kertaa saadaan ko-kea
yhä pahenevia kuivuustilan­t
e i t a . J o t k u t arvelevat, että maan­a
l a i s t en vesien tason laskeminen
muodostuu m o n i l l a paikoin tuhoi­saksi
tekijäksi. Neuvostotiedemie-het
työ.skentelevät kovalla paineel-l:
i toteuttaakseen suurisuuntaisen
ohjelman suolaisen meriveden
puhdistamiseksi juomavedeksi.
— Vajaan 100 vuoden kuluessa,
ennustavat "radikaaliset" tiede­miehet,
tulee meidän Pohjoises­t
a pallonpuoliskostamme suu^
. r ia o s ia t r o o p i l l i s e k s i alueeksi . . .
leijonat tulevat karjumaan siellä
mi.ssä nyt ulvovat sudet. Ja e l c -
_ l a n t t e j a tulee meidän
(möosie) t i l a l l e!
"KiflTitye.ssänne epäilijän (skep­tikkojen)
puoleen, mitä va.staväit-
. teitä esittävät nämä ticdcmiehet^.
V l e i s p i i r t e i n puhuen hc- .sano-vat-
r- että säämuutokset "eivät
t i i l c j n i i n nopeasti": Mahdollisesti
mc emme rupea Canadiussa kas­vattamaan
anana.s-hedclmiä (pine-apples)
J a banaaneja ennen kuin
vasta 300 vuoden kuluttua.
; Kysynette, mistä johtuvat näin
suuret mielipide-eroavaisuudet?
Älkää olko liian ankaria tiede­m
i e h i l l e , sillä te ette näe sitä
k a k s i p i i p p u i s t a ongelmaa, jonka
ede.s.sä he ovat. .
, X >r- K a i k k i myöntävät, että
maapallon nyt kokemat säämuu­tokset
ovat paljon suurenipia mitä
on tapahtunut alkuperäisen ihmi­sen
ilmaantumisen jälkeen.
. k — Selpstaakseen näitä muu­toksia
tiedemiesten täytyy tutkia
voimia, mitä ei o l e koskaan ennen
t u t k i t t u .• Ja j u u r i nyt heillä
el ole vielä yleisesti hyvälnsyltyjii
" l a k e j a " j o i d e n perusteella voitai­s
i i n tarkastipaikkansapitäviä en-tuksia
siitä tehdä . . ."
Se siitä.
Mutta nykyisenä atomiyoiman,
avaruusmatkustelun ja automal£-
s o i n n i n aikana ei ihmirten ole
enää läheskään n i i n paljoa sää­o
l o i s t a r i i p p u v a i n e n kuin aikai-hin-
iemme- —semmin. Ja me olemme IShesty-mä.
ssä nopeasti sitä aikakautta,
J o l l o i n ihmisestä tulee myös sää-suhteiden
herra ja komentaja.
Tunnettu u k r a i n a l a i n e n biglogisti,
t r i Dmitry Zerov^ sanoo asian täs­tä
puolesta: -
" N y k y a i k a n a on sääennustus
v a a r a l l i s t a hommaa. Mutta mipä
o l en vakuuttunut, että Ihminen
tulee muuttamaan sääsuhteet'. I
eikä päinvasitoin, että sääsuhteet
muuttaisivat ihmisen. Luonnon
muutokset ovat "kontrolloitavia j a
tieteen edistys tulee antamaan
tarvittavat voimat ihmisen käyt­töön."
Tosiasiassa ihminen muuttaa J o
sääsuhteita "rakentamalla uusia
meriäi kastelemalla eräniaita.
kääntämällä jokien juoksusuUil-nan.
Me muutamme sääsuhteita
nyt jo, j a mc tulemme ennen
pitkään muokkaamaan .sen omia
t a r p e i t a m m e ' : ^ a s t n a v a k s i " , selit­tää
eräs toinen neuvostotiedemies.
K i i t c n huomataan, sääsuhteisia
taitaa riittää puheenaihetta vielä
p i t k i k s i ajoiksi.' — Känsäkoura.