Vapaus, January 16, 1965

              Urheilua
Viktor Grugtov Kaukatovan pikamatkan
yfät^vojttaja, K. Bojarski lyömätön
Leningnid. — Suurelle yleisöl­le
nieikö tuntematon hiihtäjä Tyy­nen-
meren rannalta hotoisin ole­va:
'Viktor Gruglov_ teki viime
maanantaina todellisen "yllätyk­sen
Kaukalovan kilpailuissa voit­tamalla
miesten pikamatkan 15
tula on' hiihdon jatkeen 14^ Hänelle
merkittiin ajaksi 57,07 ja Vesa-Pek­ka
Sarparanta 32. Hänen Hiihtoai-kansa
oli 1.01,29. Länsi-Saksan
Hoi-rt Mervvald hiihti k i l p ^ l u n ^^
seksi parhaan ajan 54,45.
Naisten 5 kilometrillä Bojarski
kilometriä. Suomalaisista Osmo voitti toiseksi sijoittuneen Rita
Karjalainen sijoittui parhaana ul­komaalaisena
viidenneksin Naisten
Atshkinan vain kuudella sekunnilla
ja kolmannen sijan jakoivat samalla
5 kilometrillä Klavdija Bojarski i ajalla Vera Tshernova ja Jevdokia
ei ollut yllätettävissä ja Mirja
Lehtonen jätettiin viidenneksi,
vaikka hän ehtikin maaliin ennen
Alevtina Koltshinaa.
Miesten pikamatkalla käytiin to-:
Mekshilo.
Olli Mäen yastustaja
muuttui yUattäen
Geneve. Euroopan ammatti-1
dellinen sekuntltaistelu.. sillä voit-: nyrkkeilyliitto E B U päätti kokouk- i
tajafei selviytyneen Viktor Grug- «essaan Genevessä viime sunnun^ I
loviQ, ja Osmo Karjalaisen eroa oli
maalissa vain 28 sekuntia.
Yhi^stetyn kilpailun 15 kilomet­riä'
voitti Petr Saburov Leningradis­ta
ajalla 54,14. Suomen Tapani Kon-
Aurinkoenergian
muuttamineii sähköksi'^
Moskova. — Toivon, että ihmis­kunta
lähitulevaisuudessa ratkaisee
kysymyksen auringon energian laa­jasta
muuttamisesta sähköenergiak­si.
Luulen, «ttä samalla tulevat rat­kaistuksi
myös ilmaston ja sään sää­telyyn
liittyvät ongelmat, selittää
akateemikko B. Konstantinov uu-denvuodenartikkelissaan.
Akateemikon lausunnon mukaan
maan pinnalle: tulee auringosta 175 -
00 miljardia kilovattia eli kutakin
neliömetriä kohti 1,4 kilowattia
energiaa; Vain mitättömän pieni
määrä tästä energiasta tulee nykyi­sin
Jcäytetyksi kasvien Tarpeisiin tai
muulla tavoin -hmisen hyödyksi.
Auringon energian^ lähimpinä käyf-tökohteina
akateemikko Konstanti­nov
mainitsee meriveden muuttami­sen
makeaksi vedeksi ti-oopillisilla
alueilla ja ilman "varastointijärjes-telmän"
luomisen. Kaikista suurin
kysymys liittyy kuitenkin auringon
energian muuttamisetJn sähköener-s;
iaksi.
PORI Ä R T H M KUULUMISIA Lauantaina, tammik. 16 p. — Satitfday,.Jan. 16, 1965 givu 3
Fort Arthur. — Tämän kirjeen
alussa on sanottava, että ifääsuhteet
ovat täällä olleet epänormaaliset.
Viime viikolla oli kolmipäiväinen!
suojasää ja neljäntenä satoi vettä.'
Mutta viik;on lopulla kääntyi kyl­mäksi
ja elohopea laski enemmän
kuin 20 alapuolelle nollan Täten
osoittautuu erikoista vaihtelua i l ­massa.
I
Juuri saapunut "Northern Neigh-;
bours" julkaiiiee tietoja Neuvosto- „ ,. ..., . , . , , .
f - l , i „ . v , : A ; . K e s k i v i i k k o a a m u n a joutuikaksi-luton
tiedemiesten tutkimu.sten tu-| . . . • ,. , ^ ^
loksista että olemme tulleet uuteer »"'f'henkinen perhe asunnotto­maan
kien-oksen käänteeseen, jossa' » " f k u n tu„paio tuhos, yks.ker-maapallon
kierto sunleessa -a.uui | ^«^«1^"
koon muuttuu. Se merkitsee.^ poh- j
joisten alueiden ^suhteellisen nopea-
Israelin 1, Italian 1, Liberian 4,
Norjan 33, Ruotsin 7, Sveitsin 1,
Yhdysvaltain 113 ja Jugoslavian 1.
Port A r t h u r .— CSJ:n Port A r i
hurin osaston toimesta ilmoitetaan,
että elokuva "New Feature" esite­tään
osaston hlialilla sunnuntaina,
tammikuun 17 päivänä, alkaen kello
1 iltapäivällä. Elokuvan on hankki­nut
kansallinen elokuvakeskus.
(asterisks) about i t . ..
IS your
ta lämpiämistä.
Seitsemäntoista maan" rahtilaivoja
vieraili Jäi-vlenpään satamassa kih
luneen vuoden ajalla. Vient? jiv
tuontilastien käsittelyn yhteissum­ma
nousi 717,545 tonniin, verrattua
na 602,115 tonniin V . 1963.
E r i maiden laivoja kävi Järvien
pään satama.ssa .seuraavasti: Baha
man 3. Belgian 2, Englannin .34,
Saksan 25, Kreikan 5, Hollannin 2.
I Fort Williamissa, Leonard Swaren-"i
in talon tuhoneen tulipalon huoma^;
si eräs Canadian Ca^yhtiöllä työsr!
sä käyvä henkilö7~noin kello 1 a a r
mulla. Mr; Sw;iren-sai4uIipalon joh­dosta
vammoja ja_ naarmuja rikko­essaan
ikkunan peLslaakseen vii->
dcntoista kuukauden ikäisen nuo­rimman
lapsensa; Isä ja lapsi ovat
hoidettavana McKellar-sairaalassa.
SUOMEN UUTISIA
Port Arthur. — Eino Leppänen
kuoli täällä äkillisesti .sairaalassa
tk; 6 p. Hän oli syntynyt Ikaali.sis.sa
Suomessa ja oli kuolle.s.saan 68-vuo-tias.
Hän tuli Suomesta Canudaan
v. 1928 ja on työskennellyt ympä-;
ristön metsätyömailla. Läiiimpänä
.suremaan jäi veljen.sä Frank ja
»aina, että Olli Mäen on puolustet-i . . „ . . . . ; , . „ . . . . . . , . . . „ . . . . . . „ . . . . . . . m"'''^ sukulaisia^ ^^l
tava kevyen välisarjan E u r o o p a n v a l l o i . s s a sekä toinen veli Suomes
mestaruuttaan kahden kuukauden • • Helsinki. — (Suomi Seura) valtiontalous muodostui alijäämäi i ^
kuluessa saksalaista Willy Quätöriä ! Presidentti Kekkonen lausui uu- | seksi että työttömyysprosentti i Aino Palm kuoli Port Arthurin
vastaan. E B U ei tunnusta Mäen ja i/len vuoden puheessaan mm. seuraa- j pysyi korkeampana kuin v. 1983. 'sairaalassa tk. 7 p, Hän o l i syntynyt
saksalaisen Conny Rudhoffin välis-1^""'- Vuoden 1964 aikana meillä on j Suomessa ja pii kuoile.ssaari 7(J-vuo-tä
ottelua Frankfurtissa 22. tammi-: Vuosi 1964 on ollut taJoudellises- kansantaloudelliseiiti ollut erityi-; tia.s. Tänne lansi-Ontarioon hän tuli
kuuta mestaruu.sottehiksi, mutta mi- i t i ' varsin tyydyttävä. Kokonaistuo- | sesti kolme" pahaa .seikkaa: valtion-'.Mbert.-ista 41 vuotta sitten ja on
käli Olli häviää tämän ottelun. | tsmtomme määrällinen nousu ar- ] talouden jatkuvat vaikeudet, työttör ia.":usfanut\Varen kunnassa. Häneltä
E B U ilmeise.sti muuttaa sunnuntai-; vioidaan noin 5. prosentiksi, kahden , myyden runsaus ja kustannustason • jäi; jälkeensä miehensä John ija
sen päätöksen.sä ja määrää^ Rud- i edellisen vuoden keskiarvon oltua j liiallinen nousu. .-Vrvosteluun on tie- ; kaksi, poikaa Veikko ja John sekä
hoffin kohtaamaan Quatörin. ' n: 3.5 prosenttia. Nousu on pää- ; tenkin ollut aihetta, mutta kyllä ; muita sukulaisia Suomc.ssa.
: 'asiallisesti johtunut siinä, että suh-; taloudellisella alalla on menty voi-lanteet
,päävien'.ituotteidenime, makk:iasti eteenpäin. Esimerkkinä ' TKun;ler B;iyn miirtomaah
! puunjalostusteollisuuden. markki- siitä ori äskettäin julkisuude.s.sa i kilpailut pidetään Boulevaid-järyel-
_ I - . : noilla ovat olleet hyvät. Koko v i i - ! mainittu selluloosateollisuutemnie !jä stninuntaina alkaen ^ k
kunnallisissa kilpailuis.sa. ilmoitti Alger. — Said^Brahuni, 18-vuo-1 me vuoden, vienti muodostune»; ar-l kehitys, Yhdeksän viime vuoden : M;,tk:, kaikissa sarjoissa on l o " km
uutistoimisto. TASS sunnuntaina. tias algeriälaijnenanimattinyrkk^ili-Ivoltaan yli 400 milj. markkaa eli | aikana on selluloosateollisuutemme
Kovia Iqmnppeja
Euroopan radoilla
- Moskova. — Neuvostoliittolainen
luistelija Sergei Mersloy^^sAayutti
kuluvan kauden toi.seksi' parhaan,
10,000 m:n ajan 16.03.0 Alma Atan I Pveliakuoiema
vuoristoradalla järjestetyissä piiri-1 Algeriassa
1. ICELANDIC AIRLINES offers thö LQWEST.AIR PARES to Europe of anv
scheduled airlinu-bur none. To put it more concisely... 19-scheduI.ed a"-i«ncs fly »ht
Atlantic - 18 ha\ e exTictly the same far^ - only 1 has substanöally Iower lare» and that s
ICELANDIC. Lowcst at Mjytime of the year, t o o . . . one way or all-year rqun^ tri|».
2 . Whcn yuu i h ICFiLANDlC you save cnough to stay lo^ger-do mor^—Ji?? mvrC
-cnioy inorc. iin- c.vample, during Thrift-Season a husband aiid.wife can savc a tolai
of $144,40 un ronnd-trip tickct New York/Oslo over th« Jet Economy fare. During^
Peak Scason i ! ic savings are even higher. - :
3 . Remcmbct, the comp^rison above is betvvecn straight Thrift Season Fares-nol
betwcen strui; it I Ivrifi Season farcs and time-rcstncting 14^21 Day Excutsipn taxf».
With a sir;i.\iit i i u i i i Season tickct you stay as long as you want-up to a^.year ^ e n .
4. You fly in comtort, too...aboard IGEIANDICS svvift, nevv RolIf-Royc?JW Jft
Props and dependabic, long-rangc DC-6Bs. You enjoy complimentary meal», «""»^Jj;
snacks servcd by attcntivc, multi-Iingual stcwardcs.scs. So sit bs** and r e M j " » ^
iu8t a diffcrcnce of houra can save lots of doJIars whcn you fly IGELANPiei
5 . On ICELAiNDIC you can enjoy the world'» newcst tourisl disrovery-uniqM?
Iceland. A 24.hour, all-inclusive stopover tour costs only $12.50 through May.
6 . No necd to pay casli eithcr. You can fly now with lO^c^ down andup to24 moiltfks
to pay balance. American Express Credit Cards-with their Extcnded\Gredit I*laii~alis«>
• .honored... •.. ' • ' . ' • • • • • •*
THIS THEB IS THE VERT SIMPLE ABSWEe TO k lOT @F MPECESSÄSf CilFiSiiil!
V/«tch out for asterisks in any ad.
Ahvays tead the small print that (ollows
them. That very small print can tnake a
very big ditfcrence to the "«(tiole" story.
FRQM NEW YORKTO: ICELAND• NOmrAT^npM^
SWEOCN • nrOAHD • ENGUHO • HOIMM^ÄjfiraiM^
LUXEMBOUfta
jäihenehtyi viime maanantaina n i i - ! 11 PJ"3S. suuremmaksi kuin v. 1963 j tuotantokyky noussut kak.sinkertai-h
i n v a m m o i h i n s f t L jotka h^n o l i saa-1 Kokonaistuotantomme arvo kas-1 seksi., vajaa.sta 3 miljoonasta ton-niit
kehä-ssä. llärrTcärjrlMauantaina ! voi viime vuonna kuintenkin yli nista lähelle 6 mJljoonaa tonnia.
taina järjestettyjen kansainvälisten i tyrmäyshäviön ja menetti tajuntan- i 750 milj. markalla. Kasvaneen tuon Se, mitä meillä aikaisemmin oli i
ATH:
T/ie « O N IW oMow fqrcj te furope
ISELMDiemuNEs
mmuMmm - 610 Fifth Avenue (Rockefeller Center) New York. N.Y. 10020 PL 7-8585
MEW.VOnK-CHICAGO • SAN rRAHCISUO
Writc for F o l d e r X F
Consult Ycur
T r a v e l A g e n t :
B e r l i i n i . —^ Itävallan Hermann
Etrutz voitti Itä-Berliinissä sunnun-luisteiukilpailujen
10,000 m maansa
uudella ennätysajalla 16.46,2. Toi­sena
oli Göran Johansson, RuoLsi,
16.53.8 ja kolmantena 'Jorrit Jorrit-sam.
Hollanti 16.54.4.
sa, joka ei enää palannut.
Tilatkaa Vapaus!
Soittakaa meille kaikista vakuutnspnlmistanne • Meillä on yli ^0
väknatnsybtiötä, jotka kauttamme palvelevat Teitä Me vakuu­tamme
Teille kaiken minkä voi vaknuttaa — —
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
:, (suomea puhutaan) ; .
6dt Bay St^ Torpnto 2-lB. Ont. Tolmlstopuh. EM. 6-8586
O. PrtJMMINEN HELEN HIRVONEN
kotiin HI 4-3356 kotiin WA 2-4378
lilllllllillllllllUlllllllllljllllllillllllllllllllllllllillllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllH
tiylijäämän olemme rahoittaneet .saatu aikaan 95 vuodessa, kyettiin i
varsin tun.uvalle, n. 500 milj. mar-! siis 19601uvun vaihtee.ssa rakonta-kan
luotonotolla, ulkomailta. Asian-1 maan 9 vuode.ssa.
I tuntijain ai-velun mukaan nyt aika-1 Kuten edellä esittänjästäni h.ivai- i
! nut vuo.si ei enää tule q.soittamaan) taan. suhtaudun öptinvisti.se.sti kan \
lyhtä jyrkkää fuonnlh kasvuy ia} santaloutemmc kehitysnäkymiin: i
l toisaalta vientitulojen voidaan en: j Jos voinimo .säilyttää kilpailukvkyi-j
jnustaa myö.s tänä yuonna lisäänty ,s.vytemme ulkomaan markkinoilla;,
j yän ripeää tahtia. i käytämme lisääntyvä.s.sä määrin hy-j
Näihin suotuisiin kehityksen nä-.i väksemme tekniikkaa teollisuu.stoi: i
j kymiin vaikuttavat tuntuva.sti myös j minnassammc ja kohotamme am, '
! yiime vuonna .solmitut uudet .sopi-j mattitaitoja eri aloilla, näyttäii ^
mukset kaupankäynnistä Neuvo.stor; kaikki suhteellisen lupaavalta. •
liiton kanssa — sekä uuni viisivuo- Tiedon ja taidon : kohottamisen,!
JÄRKEVÄ, KÄYTÄNNÖLLINEN KEITTOKIRJA
SUOMALAISEEN KOTIIN
I ti.s.sopimus että nyt alkanutta vuotta • .ne.kuvstä ei voitane viianioida.
I. koskeva toimitu.ssopimus. Molem , j ^ , pe,>i„teellisellc • vientiteollisuu-
I; mat merkitsevät melkoista lisäystä i dellemme - puu- ja paperiteolli
11 menneen, vuoden vientitoimituksiin suudelle -^raaka^Uineen iiirjönnan '
^ ; verrattuna! rajallisuus asettaa esteen, ori niei '
g | Joskin siten tietyin varauksin aän myös muilla^iavoin luotava ;
I. voimme suhtautua optimistisesti al^ j enenevässä-maämT kasvuun tar I
, . ,. . .. ., . ^ ^ ^ ^^
L o i s t e l i a t t a värikuvia | , näköaloihin, on sanottava, että ta- sellaisten keskeisten alojen! ;en"konk\Ve«is7en kys^^^^^^
i iilouselamän kehitys viime vuonna' j^men n^^talli i i kemian teollisuu ''^''-^"'y*''*^" I :Pesunkestävät muovilakatut kangaSkannet |! eräiltä muilta osin oli huolestumis-' ^en kehittäminen Juuri näillä " i in
• t r ' I T O / i l » I A r / l i ! » U ' (PIOOC S j ^ " aiheuttava. Mm. talonrakennus-. t.,„j,no,iij, ^y syvän ja
1 Koko 7 3/4 X 10 5/16 - Hinta $12.25 l 'toimima, emyisesti a.suntojen tuo-; teknillisen tiedon ja taidon
= ' / . s tJanto on taantunut.. Kuten tunnet-: jjpj^jit^j^jggjt^
H Y V Ä Ä RUOKAA
Toimittanut talousopettaja IRMA SÄRJE
534 sivua - 351 valokuvaa
toisen
SYKSYN -39 NEUVOTTELUT
Länsivaltojen taholta - tapahtu­nut
kollcktiivi.sen . turvatIi.suu.sjär-
• je.stelmän luomi.ssuunitelmien mi­tätöiminen
ja tilanteen vaikeutu­minen
Kuroopas.sa myös sen luo-teiso.
sa.ssa, toisen maailmansodan
alkamisen yhteydessä pakotti Neu­vostoliiton
hallituk.sen lokakuus.sa
1939 kääntymään Suomen halli­tuksen
puoleen j a ehdottamaan,
keväällä 1939 katkenneiden ja Le­ningradin
turvallisuuden takaami-
NEUVOTTEIJJAT
MOSKOVASS.%
käv-
HYVÄÄ RUOKAA on täysin uusi keittokirja sekä
tekstiltään, ettäjgi^tukseltaan.
H Y V Ä Ä R U O K A A on perustava opas nykygedJokeittiöön. Sen.re­septeihin
sisältyy arkiruokia ja juhlaruokia, kansanfei& ruokalajeja ja
vieraiden maiden erikoisuuksia, ravitsevia kcdin ruokia, nopeita pikku-herkkuja
illanistujalsiin, dieettiruokia — sekä taloudellisia ruokia lai­h
a n kukicaron . paivik&i. Jokainen resepti on kokeiltu suomalaLsessa
koekeittiössä. -Sitvin kirjasta on muodostunut todella käytännöliinen
keittiöopas jokaiseen kotiin.
T I L A T K A A O S O I T T E E L l iA
tyksellisen demokratian kannalta on
ylei.sten koulutusmahdollisuuksien
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. f
Sudbury, Ont. 1
= I tua .se vaatii kaikista yhtei.skunnan , , . .
I \ rahoitustavaroista suuren osuuden 1 Korostettakoon Iisaksi, etta s.v.s-
I I mutta samalla se tarjoaa runsaas­ti
työtilaisuuksia. Jos käytettävissä I , . , , . .. . . . .
olevat kokonaisvarat syystä tai toi- »^^."'f" Jakautiimmen s.nansa lai­sesta
suuntautuvat muihin, sinänsä '^'^^ Alueelliset epäkohdat
hyödyllisiin, mutta vähemmän työ­tä
antaviin tarkoituksiin, on luon­nollista,
että työllisyyden ylläpitä
g ; minen vaikeutuu ja aiheuttaa suuria
menoja valtiolle ja kunnille: Osit­tain
juuri tätä taustaa vastaan ori
1 P.O. Box 69
3R
Suuri neuvostoliittolainen sotaromaani
EI TUUMAAKAAN
214 SIVUA
Kirj. Grigori Baklanov ^
HINTA SID. $2.75
"Baklanovin romaani ylittää ehdottomasti taiteellisuudessaan ja
totuudenrakkaudessaan kaikki tähänastLset neuvostoliittolaiset .so-
•takuvaukset', kirjoitti arvovaltainen .sveitsiläinen lehti St. G a l l er
Tagblatt.
Nuoren neuvostoliittolaisen-kirjailijan romaanin tapahtumaympä-ristönä
j a sillanpääasema D n j e s t r in tuonpuoleisella rannalla. Sota-o
n jo lähestymässä loppuaan eikä us^ma ole keskeisellä kohdalla.
Koko maailmaa Uikuttanut Jeos__
NUOREN: TYTÖN PÄIVÄKIRJA
Kirj. Anne Frank
316 SIVUA HINTA SID. $3.50
" * ' J a niin jäi meille tämä ääni.yksi miljoonista mykistetyistä, k e n ­ties
heikoin kaikista. Mutta se kesti kauemmin kuin murhaajien
huuto, kohosi yli ajan kalkkien äänien.''
Näin kirjoittaa Ernst Schnabel teokse.s.saan Anne Frankista, t y ­töstä,
joka Jo lapsena joutui aikamme mielettömän julmuuden uh­riksi.
Annen vanhemmat olivat varakkaita Juutalaisia. Sak.salaLs-ten
valloitettua Am.sterdamin he piloutulvat liiketaloasa yläkerrok­seen,
taitava.stl naamioituun 'salalsoea siipeen'. Siellä, suljettujen
ikkunoiden takana, ulkona käymättä. alltuLsessa pelossa Ja puut­teessa
h e viettivät yli kak.«'i vuotta. Lilkuttava.s.sa ja järkyttävä.ssä
päiväkirjasjuan 13-vuotias Anne piirtää terävin vedoin näkyviin
tuon piiloyhdy.skumian omituisen elämän.
Tilatkaa osoitteella: '
Vajpaus Publishing Co. Limited
P. o. BOX 69 SUDBURY. ONT.
ymmärrettävä, että viime vuoden !
merkitsevät täs.sä tätä nykyä jo
enemmän kuin erilainen varaili
suustaso. Eriarvoisuus ikoulutusmah-dolIisuuksis.
sa aiheuttaa henkisten i
lahjojen tuhlausta. Kaikuun köy i
hällä ihmisellä tulee todella olla |
samat mahdollisuudet la.stensa kou !
Edvard pysyy
kärjessä
Hamar. — Neuvostoliittolainen
Edvard Matusevit.sh oli yhteispis­teissä
paras viime sunnuntaina Hä­märissä
päättyneissä kansainvälisis­sä
pikaluistelukilpailuissa. Hän v e i
nimiinsä 1,500 metrin voiton ja si­joittui
5,000 metrillä toiseksi.
Tuloksia:
1,500 m: 1) Edvard Matu.sevitsh
N l i i t t o 2.10,1; 2) Ants Ant.son N-liitto
2.12,0. 3) Ivar Erik.sen Norja n,ämme kehitystä ryhdyttäisiin jat
2.12 5; 4) Rudi Liebrechts Alanko-^ kuvasti suunnittelemaan eli ohjel
1 lutUimiseen kuin Helsingin herral.
' la.
Viime uuden vuoden puheessani
esitin ajatuk-sen, että meidän olisi
siirryttävä valtion taloude.ssa nykyi­sen
kalenterivuoden asemesta ka h
den tai neljän vuoden perusbudje­tin
vuhvi.stamiseen. Tämä ajatus
otettiin yleensä myötämielisesti
vastaan. Nyt havaitsen, että kaik­kia
tärkeimpiä taloudellisia etupiire-jämmeedu.
stava talousneuvosto on
saanut valmiiksi lähivuosien talou
dellista kasvupolitiikkaa käsittele­vän
yksimielisen mietintönsä, jossa
ehdotetaan, että koko tnlouselä
maat; 5) Ard-^chenk Alankomaat;
-6) Age Dahlby Norja.
5,000 m: 1) Stanislav" Seijanin N-liitto
7.56,5; 2) EdvaoLMatusevitsh
-N-Hitto-?:.57,2; 3) RudT Liebrechts
Alankomaat 7.57,3; 4) Ants Antson_
N-liitto; 5) Ivar Eriksen Norja 6)
Viktor Kusovkov N l i i t t o.
Yhteispisteet: l ) Matusevitsh 178,-
254; 2) Antson 180,767; 3) Lieb-recht.
s 181,966; 4) Eriksen 182,874.
ONNEA ALKANEELLE
VUODELLE 1965
toivotan kaikille
ystävilleni!
Erkki Randall
127 S-F Street
Lake AVorth, Fla., USA 33460
moimaan entistä pitemmällä täh­täimellä-
mahdollisimman suuren ja
tasaisen ^ taloudellisen nou.sun ai­kaansaamiseksi.
Toivon talousneu
voston suositusten saavan myöntei­sen
vastaanoton ja johtavan myös
käytännöllisiin toimenpiteisiin.
Lopulta kiinfkitän huomiota erää
seen asenneky.symykseen.
Uhkaavan suurta tuontiylijäämää
vastaan voimme taistella myös koti
maista tuotantoa .suosimalla. Ulko­maalaisten
tuotteiden ihannoiminen
on ollut meille aina luonteenomais­ta.
Kuitenkin suomalainen lyö on
saavuttanut niin korkean laatuta
son, että .se yleensä kestää kilpai­lun.
Suosikaamme suomalai.sta tuo­tantoa,
lakatkaamme olemasta ke­hitysmaa
tässä suhtce.s.sa.
Maan kan.sainvälis2äiä suhteista
tyydyn tällä kertaa toteamaan mic-lih.
vvin, että ne ovat kehittyneiet
vuoden kuluessa suotuise.sti.
(HS)
sittelemistä. Tullen suomalaista
o.sapuolta vastaan Neuvostoliiton
hallitus peruutti aikal-scmmin mai­nitun
ehdotuksen .saarien vuokraa­misesta.
Neuvostohallitus ilmoitti
haluavansa sopia siitä, että Neu­vostoliiton
j a Suomen välistä' ra­jaa
siirrettäisiin Karjalan kannak-
.scila muutamia kymmeniä kilo­metrejä
Leningradista pohjoi.seen.
Tämän Neuvostoliitolle elintär­keän
alueen koryaamiseksi neu­vostohallitus
suostui myöntämään
Suomelle kaksi kertaa .suuremman
alueen - Neuvosto-Karjalasta. Sa­manaikaisesti
neuvostohallitus eh­dotti
.sovittavaksi siitä, että Suo­menlahden
.suulta Hangon aluecl^
ta annetaan Neuvostoliitolle pie­nehkö
alue määrätyksi ajaksi
vuokralle merisotatukikohdan ra-vkentamista
varten, mikä takaisi
sekä Leningradin että Helsingin
j a Suomen koko etelärannikon tur­vallisuuden,
ja .siitä että eräät
Suomenlahden saaret. Kalastaja-saarento
ja Koiviston niemien
osat vaihdetaan kaksi kertaa suu­rempaan
alueeseen Neuvosto-Kar-jalasta:
Neuvostoliitto oli myös
valmis vahvist.imaan v. 1932 sol­mittua
hyökkäämättömyyssopi-musta_
täydentävillä takuilla. :
Näinä ehdotukset olivat täy.sin
-Neuvo.stoIiiton ja Suomen etujen
mukai.sia eivätkär-iriissään määrin
kajonnecft viimemainitun- itscnäi-
.syyteen. Neuvostoliiton ehdotuk­set
eivät olleet-suunnatut mitään
muuta maatui kuTn Saksaa'vastaan.
"On täysin luonnollista, — tun­nusti
Churchill —^ että Venäjä tar­vitsee
tukikohtia, jotka estävät
Saksaa aloittamasta aggressiota
balttilaisia alucitn ja Pietaria va.s-taan."
Suomen päämini.steri Cajan­der
totesi radiopuheessaan, että
Neuvostoliiton ehdotukset, "eivät
uhkaa m.ian riippumattomuutta". _
Neuvostohallitus toivoi että
Suomen hallitus, ottaen huomioon
sodan alkamisen johdosta muuttu­neen
Euroopan titanteen, ymmär­tää
Neuvostoliiton huolestuneisuu­den
syyn ja Suomenlahden turval­lisuuden
lujittamisen välttämättö-nvvyden,
' :\', i.ivo.sto-
. aiui^ta,
• .iiipcria-
; j riitikko-
Neuvostnliiton ehdotuk.^ia
lettiin . Kuitenkin SucMncs.si epä­luottamuksen
iietsonii.^soeu -Nt'»t-vo.
stoliittoa kohtaan soka sotai.s-.
ten mielialojen nostnttamiso(;.ii.
; Annettiin luaaiiiys S i i o m . n annci-jan
saattamise.sta . « ^ J I C K . i l - m n i U - f ii
ja sen siirtänii.scslii l v . n i i ; ; l ; a ; kan­nakselle
.sekä ic-ifMA ; l , i v s i r n hiktv
kannallepanosla: \a. > ! ( i . ' a i o t t i in
evakuoida Karjala-v i ; ' l u a l o o l la
sekä Helsingistä ja i!.;;!^'a M I II
rimmis'ta kaupunmi ^a; N;if>;!U'n
lehdi.stö vääri.steli Ivaikailciiiantr-"
mästi Neuvostoliiton < l u l o ' M l ; s i a .
väittäen, että se o i r !iu- alloi-tuspyrkimysten
to'. : n v i . i i - i l l c ";
Sävyn tämänkaltaisiii-' -luitymi-sille
antoi itse Erkko iti\:.sunnol-laan,
että Ncuvo.slohi! >n tlidotuk-
.set muka"eivät pa i v .'
Uiton tuivallisiuKl- •:
vaan edustavat v f i i . i !.
lismia^'. .Mcttiin jriilv.-;
Icita ja kirjasia, joissa viiitetliin,
että "Suomi voi iiieiic-'-ksollisesti
taistella N e u v o s i " i ; , v . . u - l a n ".
Suomf-n h.»!l(lii' • •: mie-lonosoitiiksellis:-
it i,.'u;!aiii;i.stä
ulkoministeriä Moskovaan ncuvotr
teluja varten. Suomen Ruotsin-lähettilään
J . K. Paasikiven johta­malle
valtuuskunnalle annetuissa
ohjeissa esitettiin kaikkien Neu^
vo.stoliiton chdotu.sten hylkäämi.s-tä.
Vaikka näitä ohjeita neuvotte­lujen
kuluessa hieman lievennet-tiinkin,
jäi Suomen hallituksen
yleinen asenne negatiiviseksi.
Tällaisen politiikan johdosta kan­tavat
suuren osan va.stuusta impe­rialististen
valtioiden taantumus-p
i i r i t jotka olivat kiinno.stuneita
Suomen sysäämisestä .sotaiseen
selkkaukseen Neuvostoliiton kans­sa.
Neuvostoliiton ja Suomen neu­votteluja
käytiin länsivaltojen vä­littömän
sekaantumisen^loi.s.sa.
niiden yllyttäessä Suomea ole­k
a a n menemättä mihinkään .sopi-'
muksiin^Neuvostoliiton: kan.ssa.
Hitleriläisct, jotka laskivat käyt­tävänsä
Neuvostoliiton ja Suomen
.selkkausta omiin poliittisiin tar
koituksiinsa, halusivat viimemai­nittua.
Saksan ulkoministeriön
edu.stajat vakuuttivat suomalaisel­le
oikeistx)poliitikko Karekselle,
että ".suomalai.sct vain voittavat
sodasta", ja että epäonnistumisen
sattuessa Suomi "Saksan avulla
korvaa myöhemmin mahdolliset
aluemenelyksensä"; Englannin
hallitus uhkasi katkaista kauppa­neuvottelunsa
Neuvostoliiton kans­sa.
USA:n valtiosihteeri Hull kiit­ti
myöhemmin Suomea sen " l u ­jasta
asenteesta" neuvottelujen ai­kana.
New York Times k i r j o i t t i :.
"Diplomaattipiireissä oletetaan,
että , . . U S A ' n tuki voi rohkaista
Suomea torjumaan neiivoltoliit
Maskovan kans.sa". Läntinen leh-d
iStö y 1 ly 11 i . k;) i k i n t a voi n Su om ea
hylkäämään .\cuyostoliiton ehdo­tukset.
Tätä koskevat artikkelit ei­vät
poistuncci lehtien etusivuilta
j a työnsiviit ir.ka-alalle kansainvh-
Iis('t ta]>ahtiiinai, jop.T Kniilanivin
j a Hanskan :>:il;saa vast^ian kä.v-jnän
.sodan
• M a n n o r h i i i u kirjoittaa niiiJstcl-mis.
saaii. ol'a h i i i s i v a l t d i fn a.scnne
vaikutti S u o i m n lialiilitksx-fn saa­den
siinä aikaan va:i!niudcn. ot!ä
Suomi ' e i tule eristetyksi" .sodan
.sattuessa. E. E r k k o lausui edu.s-kiinnan
ulkoasiainvaliokunnan is­tunnossa:
•'Emme anna mitään
myönnytyksiä Neuvostoliitolle ja
taistelemme tuli mitä tuli. koska
Englanti, Amerikka ja Ruotsi lu­paavat
tukea meitä". Todellisuu-des.
sa länsivallat eivät tässä vai­heessa
luvanneet minkäänlaista* te­hokasta
tukea, ja Ruotsin hallitus
korosti kaikin tavoin olevan.sa ha­luton
tulemaan vcdetyk.si sotaan
Neuvostoliittoa vastaan. Erkko, jo­ka
pyrki neuvottelujen katkaisc-mi-
seen. sala.si hallituk.sclta ja
eduskunnalta, että Pohjoismaiden
hallitu.stcn päämiesten istunnos.sa
Tukholmassa 18. 10. 1939 o l i pää­tetty
olla. antamatta Suonricllc
apua.
Pian Neuvostoliiton ja Suomen
neuvottelujen alkamisen jälkeen
nimitettiin Suomen valtuuskun­taan
Väinö Tanner, joka asiallises­ti
johti sitä, Tanner pyrki selvästi
neuvottelujen katkaisemiseen tor­juen
itsepäisesti kaikki Neuvosto-,
liiton ehdotukset. Erkko antoi 7.
I L 1939 ilman presidentin lupaa
valtuuskunnalle ohjeet keskeyttää
neuvottelut J a kuitenkin porva­rilliset
historioitsijat yrittävät
asettaa neuvottelujen katkeamisen
syyn Neuvostoliiton kannettavako
si. Se on aivan selvä valhe. Suo­men
valtuuskuntit--palasi 13. 11:
Het^nkiin koska sillä, kuten Erk--
kovkyynillisesti ilmoitti, oli "tärv
kcämpiä tehtävJä*'j_kHin neuvotte­lut-
Neuvostoliiton Hallituksen
kanssa. Se o l i . kuten J. K. Paasi­kivi
totesi, eräs kaikkein vakavim­pia
j a raskaimpia virheitä Suomen
ulkopoliittisten virhelaskelmien
sarjassa tarkasteltavana olevalla
kaudella.
SOTA SVTTYY
Neuvottelujen katkeamisen jäl­keen
Erkko, Tanner ym. taantu­mukselliset
poliitikot voimistivat
neuvostovastaista kampanjaa.
Maa.ssa alettiin järje.stää kymme­niä
"i.sänmaallisia kokouksia",
joissa hallituk.sen jäsenet j a myös
kansanedustajat esiintyivät neu­vostovastaisin
puhein. Samaan a i ­kaan
tapahtui Neuvostoliiton ja
Suomen rajalla aseellisia provo­kaatioita.
'Tätä voitiin pitää merk­kinä
siitä, clt.^S Suomi^ei ii:ilu:i
esille nousseiden, kysymysten rau­hallista
ratkaisua.
. Tämän johdosta Nf;uvo.sioliil{o
ilmoitti Suomen halliluk.sclie v.
1JJ32 solmitun hyökkäämättömyys-sopimiiksen
irtisanjfmisesta. .Söo-men
hallitus e t kuitenkaan tämän
kään jälkeen- > yhtyn.vt päättä\-iin
loimenpitei.-;ini suhteidensa noiv
malisoimiseksi Ncuvcsloliitjoon.
Silloin. notivosiohallituk.sf»i- o l i
pakko .Ullan . Lcniiijiradin .soXila^r-p
i i r in j:>ukoi!lo käsky ryhtyä 'toi-menpiUK-
jiin I.cnin.uiadin luVvaJli-suudcn
takaaniist;'. ja Karjalan
kannakselle i;ikennotuu h\ökkä|j'.s-tukikohdan'
hävittlimi-;iä varten.
Sotatoimet .Suomen j a Neuvosto­l
i i t on välillä alkoivat ':?0,11. J'939.
Tosiasiat osoittavat kiihioamalto-masti,
että Neuvostoliiton ja Suo­men
selkkaus v. 1939 oiisi \-oitu
väittää, jos Suomen hallita? piisi
harjoittanut kansiiui^a kansallisia
etuja vastaavaa politiikkaa, eikä
olisi mennyt lännen imperialistis­ten
piirien talutusnuoraan. Neu­vostoliitto
teki kaiken voitavansa
estääkseen sotaisen yhteentörmä­yksen,
ja järje.stääkseen kysymyk­sen
Leningradin ja sen monimil-,
joonaisen asujamiston sekä Neu-
. vostoliiton luoteisrajojen turvalli­suudesta
rauhallista tietS. Puhues­saan
25. 9. 1964 Suomen s o ^ t a .
irrottautumisen 20-vuotisp^van
johdosta presidentti Urho kekko­nen
totesi: "Kun nyt yli kahden
vuosikymmenen jälkeen yritämme
asettua Neuvostoliiton asemaan
voimme Hitlerin 1941 Neuvosto­liittoa
vastaan kohdistamaa hyök­käyksen
valossa ymmärtää sen
huolestuneisuuden, mitä Neuvos­toliitto
tunsi ja mitä s ^ . piti tun­tea;
SO-liivun lopulla turvallisuu­tensa
suhteen". Mutta Suomen-hal­lituksen
johdossa olivat silloin
sellaiset taantumuspoliitikot ItQin
Erkko, Tanner ja Niukkanen,, jot-
> ka eivät-halunneet-kieltSytySNeu^
vostoIiitollejrJhamielisistS toimen­piteistä,
joihin Suomea työnsivät
myös imperialistiset siiuryallaL
Tämä sota, kirjoittaa edistykselli­nen
suomalainen lehti kansan Uu­tiset,
oli turha, se ei ollut "Poh­jolan
vapauden puolustamista",
vaan sarja ulkopoliittisia virheiti
ja tietoista halua syostS maa so­laan.
.T, K. Paasikivi korostaa
muistelmissaan ' että viisaampaa
Ja_yiVr:ovaiscmpa3 politiikkaa har­joittaen
Suomi mahdollisesti olisi
voinut jäädä sodan uIkopuo(c;l|e.
Urho Kekkonen kirjoittaa. että:Jos
Suomen politiikka 30-luvulla olisi
nauttinut Neuvostoliiton luotta­musta,
niin olisi ollut paremmat
edellytykset molempien maiden
turvallisuuden vaatimuksia t>7dy.t-tävään
yhteisvmmärrykseen pää­systä
mainituissa neuvotteluissa.
Jatkuu»