Vapaus, February 22, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, heUnikuun 22 p, — Tuesday; Feb. 22, 1955
ÄiiiiiiiiM
UtäUbea Nor. 0,19», ^ntbarfeed
M «eeood d a » » » 0 tr tta Fort
HtfiM tbnce «ccklf: ^nu$d»yk
laamtäBy» sad Satttxdaji Igr y«pw9«
PaXdicbJiiff Comvaaj u£, mt 100-103
jQm S t W, endboJTi» Oat* Guuid».
We0bBoai 8 » . Office OS. 44284
ELBvUuL EOiSormmnntl M«tHn>
•ddbRBMi; Box eo« SadtnoT. Onttfla
Aitrcstidnv nte» upoo ivpucMioo.
Trmnsiatba» free of duise.
TELAVflHINIUkT;
CkoadaM»: 1 fk,7;eo«fek.{»5
Skk.325
Tli4imOoJM: 1 «k. t l » 6 Id:. CSO
O H O M M 1 fk. M O 6 kb C79
Lockerbjm ve^i- ja viemarilQrqriily^
Xodkerbyn asukkaiden harkittavaksi ja ratkaistavaksi esitettiin
viikko' sitte»; tiistaina, ehdotus vesi- ja viemänlaitt^den rakentami­seksi.
Tämä suunnitelma, jos se suoritettaisiin hetikobtaisesti, tulisi
' maksamaan J/Ockerbyn asukkaille $3,575,700 (jos ei mitään lisä-eli
yli kaksi kertaa niin paljon, mitä on sanotun alueen
m arvio verotusta varten!
Käytännöllisesti kotien omistajien kannalta katsoen tämän suun-
^nitelman toteuttaminen tarkoittaa, että vesi- ja Itkaviemärijohtojen
rakentaminen tulee maksamaan keskimäärin $1,860 dollaria kutakin
100 jalan tonttia kohti. Jos on isompi tontti, niin maksu on suurempi.
^^^^^^1Ä /Mutta kaikkien on
^ nykyisten säädösten perusteella maksettava käteisellä 40 prosenttia,
. eli keskimäärin $745 kutakin ^dan jalan tonttia kohti ja sitten $105
vuodessa tulevan viidentoista vuoden ajan ioppusuntman korvaami-iv
seksij,tarkoittaen se ennestään korkeitten verojen kohoamista maini-i
tulla sununalla. '
'Ei siis ole lainkaan ihme vaikka iLockerbyn asukkaat suh-
. / | ' iautuvat suuresti epäillen tai tykkänään kielteisesti tämän stiun-
. • nitelman rahallisiin seikkoihin. Se on kerta kaikkiaan liian kal-
- <. lis! On löydettävä jokin keino, miten tämä ylivoimainen kuorma
" ' ' saadaan pie'hennet>^si.,
Tutkikaamme asiaa vähän yksityiskohtaisemmin.
Kukaan ajatteleva henkilö — joka aikoo mainitulla alueella asua
— ei voi, eikä haluakaan kfeltää sitä tosiasiaa, etta Lockerbyssa tarvi­si
taan terveys^ ja muista syistä vesi- ja viemärilaitteet. Todellisuudessa
tässä ei ole enää valinnan varaa— ne,on tehtävä;hyvin pikaisessa jär-
• jestyksessäj siliä monilla alueilla ovat -kaivot tyhjinä. Toisilla^ alueilla
V; on kaivovedet Jiattu ja kaiken lisäksi on vaara, että Trout-jarvenkin
vesi liataan; Vesijohtojen rakentaminen on siis välttämättömyys. Mut­kia
jos vesijohdot rakennetaan, niin silloin lisääntyy suuresti myös Ve-
/den käyttö ja samassa suhteessa lisääntyy järviveden likaaminen.
' fNäinmuodoin^^l^ asukkailla ei ole muuta mahdollisuutta kuin
• s^^^
•Kfle VO vähen-
*' kustannusten yhtcissumaa.
* • •
.Mutta todettuamme nämä realiteetit, meidän on kuitenkin ko-
'' 'rostettava, että ''kissa voidaan nylkeä useammalla kuin yhdellä ta-
.cValla*', kuten eräs englantilainen sananparsi asian selittää.
On ensinnäkin kysyttävä, että miksi on välttämätöntä, kuten nyt
i ehdotetaan, että Lockerbyn asukkaiden täytyy rakentaa oma jättei-
;den puhdistuslaitoksensa? Kuten tiedetään, Ontarion kunnallisTaula-
.Ikuntk on suositellut ja vaatinutkin, että rakennettaisiin Sudburyn;
"Mckimin, Copper Cliffin ja Froodin aluetta käsittävä yhteinen jät-'
- > teiden hävittämislaitos. Tätä ehdotusta ei ole tosin, hyväksytty —
tdnoo kun vastustaa^sitä —'niiuttsf sitä ei ole liioin hylätiykaan. Xlilcsi'
tuvat lisäktrstannukset ennenkuin on ratkaistu koko aluetta käsit­tävä
näiden laitteiden rakentamiskysymys?
Sitäpaitsi, ottaen huomioon sen 'kieltämättömän tosiasian, maa-
# Ekuntahallituk^
s isien pilaantumisvaarasta (antamalla luvan rakentaa keuhkotautipa^
^^^^^^v^ ja erään hotellin), on vain oikeus ja kohtuus, et-tämaakun-
^^^^^c t^^ huomattavalla summalla ^ maksanuilla, puolet
Lockerbyn vesi- ja viemärilaitosten ralcennuskuluista. Tämä
ön sitäkin oikeutetumpi vaatimus kun huomioidaan,, että McKim-
^^^^^^ -k^ saamasta teDllisuuslaitosten osuut-
'.ta kunnallisveroina.
Meistä tuntuu, että vaikka Lockerbyssa tarvitaan vesi- ja vie-
^märilait niin nyt tehty ehdotus on
' «^varsinkin finanssiosaltaan sellainen, ettei sitä voida mitenkään puo­lustaa
— puhumattakaan sen hyväksymisestä.
Kuollut ei voi puolustautua
Ontarion lainlaatijakunnan istunnolle esitettiin viime torstaina
tämän maakunnan maantieskandaaleja tutkineen komitean enemmis­tö-
ja vähemmistöraportit.
r K maakuntahallitus järjesti maantie-
^^^^> s puhkeamisen jälkeen kaikkia puolueita lainlaatijakun-
>,Miassa edustavista jäsenistä muodostetun komitean: tutkimaan paijas-tuneita
skandaaleja. Tutkimuksen loppuvaiheessa erosivat tämän tutr
; syyttäen, että hallituspuolueen jäse­nistä
muodostuva enemmistö jarruttaa todellisen tutkimuksen suo-rVittamista
siinä mielessä, että hallitus voidaan pestä puhtaaksi skan-daalisynneistä.'
Nyt sitten kuultiin enemmistön — hallituspuolueen — ja vähem-
; mistön---opp^^
^ j Enemmistöraportissa myönnetään se tosiasia, että maantiedepart-mentin
urakkasopimusten yhteydessä on tode\tu tuomittavia väärin-käytöksiä,
mutta samassa vakuutetaan, että tämä huijaus on nyt lo­pussa
^ Ja että maantieministeri ja hallitus kokonaisuudessaan ovat
syyttömiä sillä pääsyyllinen on viime, elokuussa kuollut maantie-sdepartmentin
pääinsinööri C. H. Nelson. Kuolleet ovat tavallisesti
«h3rvin sävyisiä ihmisiä, eikä heidän tapanaan ole nousta haudasta
snmainettaan puhdistamaan!
tiii'Tämän tväitöksen johdosta oli torypuolueen horjumaton puolus-
£itaja, Torontossa ilmestjTä Globe and ^Mail-Iehti pakoitettu sano-
: lanaan perjantaisessa toimituskirjoituksessaan: "Raportissa vyöryte-
Tvtään pääsyy kuolleelle miehelle — edesmenneelle mr. C. H. Nelsonille,
^maantiedepartmentin.entiselle pääinsinöörille.Mutta hän oli vastuu-
Alila Iit sanovat
L snrelvollinen apulaisministerille, joka puolestaan oli vastuuvelvollinen
äynuian Entäs he?*'
Kuinka-oikeutettu tämä kysi'mys on, se näkyy yhdestä ainoasta
^ajatuskokeesta: Olettakaamme, että maantiedepartmentti olisi joten-
^^^kin onnistunut tehtävissään erikoisen h>-^-in. Olisiko siitä kiitetty vii-me
elokuussa kuollutta pääinsinööriä? Vai olisiko maantieministeri
ii4)0ussut parlamenttitalon katolle, lyönyt rintoihinsa ja «huutanut:
•:^ksiis6kaaTaw^ ja minun kykyjäni! Lukija tietää vastauksen.
vi^; VäbemmistÖra]^^ syytetään, että maantieskandaaleita tut-
;4Jkineen komitean enemmistö pyrki ehkäisemään asiain perusteellisen
;||>aljastuksen ja rikollisten rankaisemisen; Siinä syytetään, että vuo-
•Jdesta vuoteen 1949^52 on maantieurakoitsijaliikkeille maksettu $28,-
•;;jr312,401 yli urakkasopimusten, ja että ainakin osa tästä summasta on
'•«('imennjHipetkuttajille; Sitten vähemmistöraportissasa
*' •' ' "Meidän (tutkijakomitean) tärkeänä tehtävänä oli paljastaa
?:4kaikki; jotka osallistuivat näihin petoksiin,"'Mutta kun opposition »jä-
;fisenet: halusivat kuulusteltavaksi eräitä henkilöitä, niin se kiellettiin
• • . • ' . . . - ^ •
Mioe-Mili union sihteeri on eronnut
union oikeuksien turvaamisen takia
— JA
...Xhniastajat ovat JcummaSisiaj
IJtttaJa, joläM on keitettävä nautit-1
taya runsaasti suolattiUca. Jos mieli' ;
tään välttää ruoansuiatusbäiriditä. Että unio oikeuden USA:ii'
Ti-mä on turtraiiinen resepu. , työsulfdelautakunnaii öalreltisten Myttämiseeii
— M-M:-New8-lehden toimituflfclr-1 „
Mlne/M|U andStaelter Worici» In-ternationail
Union « i i i t ^ - x a i h a i^
viikolla eronniU virastaan, että
Joituksesta.
MUSTAN KOKOOMITKSE.V
HXVIOV SYYT
Sodanjäliceiselle poliittiselle Itehi-tykaille
on ollut luonteenomaista
kansallisen kot^ocmuspuolueen Jatku­va
alaspäin zneno; Se on vaali vaa­lilta
toistunut...
Mäin on l(äynyt siitä liuolimatta; et-tä
kcl^oomuspuolue on läntisen vailiu»:
tukeen kasvaessa Suomessa vetänyt
esiin yhä useampia 30-Iuvun aikaisia
taistelutunnukf^an. erikoisesti kom­munismin
vastustamisen. Kokoomuk­sen
häviön syyt ovat osaksi ideologi­sia
Ja osaksi puhtaasti organisatoris­ta
iaatua. Ideologisesti on puoluetta
kansan kef/oiudessa pidetty, j s täy­dellä
syyUä, sotien edellisen ja aikai­sen
politiikan/ vaahtoLsänmaallisuu-den
ja suursuomalaisuuden pääsyynä.
Organisatorisesti puolue on taas me­nettänyt
rauhansopimuksen vaiku-tuikscrfta
sellaiset mahtavat, puolueet­tomina
esUntyneet ja: usein laittomiin
menettelymuotoililn turvautuneet
apujärjestönsä kuin stu>jeluskunnat.
lottajäpjestön, "vapaussodan" rinta-miesjärjestöt
Ja aseveliliitot...
— Vapaa Sana. Helsinki,
SANOVAT SITÄ "TYKINEUOÄKSr
Taipei (Pormosa) — Kansallisen
Ohiang Kai-sheiin koplan) armeijan
nuorentamiseksi Ja yhdysvaltalaisilla
aseilla varuustettujen divisioonien
täydentämiseksi kutsutaan seuraavan
kuuden kuukauden aikana sotapalve­lukseen
noin 75,000 Pormosasäa synty­nyttä
kiinalaista... — New York
Times Servicen kirjeenvaihtaja Henry
R.Liberman, helmikuun 20 pnä 1955.
voisi jälleen saada oikeuden käyttää
hyväkseen yhdysvaltain työsuhdelau-takunnan
palvelusta.
Hänen eroamisensa aiheutuu työn­antajain
Ja hallituksen viime Suu-kausien
aikana tehostamasta •: taiste­lusta
Mine-^MiU-uniota vastaan, mikä
Joutui kohokohtaansa kun mr. Tkavis
pantiin syytteeseen vääräksi väitetyn.
valaehtoisen - todistuksen antamista
stirullisen kuuluisan Taft-Hartley-lain
perusteella. Kyaymyksessäoleva
JuKtea työväen Ja unioiden vastainen
lajci hyväksyttiin 1947 Ja se rajoittaa
:unioiden toimintaa monella:..eri - ta­valla
Yhdysvalloissa, joöka Johdosta
maan^ärjestynjrt työväki on vaatinut
mainitun lain kumoamina.
Travisin syytteeseen asettamisen
Jälkeen ja ennenkuin hänen Juttunsa
on käsitelty oikeudessa a>urasivat p i ­kaisessa
järjestyksessä seuraavat:ta­pahtumat.
Eräs surullisen kuuluisa hallituk­sen
käyttämä ilmiantaja, Jo&a on to­distanut
Yhdyorvallois^ lukuisa työ-väemniehlä
Ja poliittisessa elämässä
esiintyneitä henkilöitä vastaan ja
jonka todistusten perusteella Mine-
Mill-nhion JäijestäJä CUnton jrenokis
tuomittiin viideksi vuodetei vankeu­teen,
IteHiutti antamansa todistukQ?t
Ja teki sensatiomaisia paljastuksia
Yhdysvaltain oikeudenkäytön: viran­omaisia
: «rastaan;' OSmä ilmiantaja,
Harvey a&tt]sow, tutmusti antaneensa
vääriä todistuksia oikeudessa.
lline-^lliU' ryhtyi heti toin-Jntaan
saadakseen aikaan: uuden oikeuden-kynnin
Jendkrtln Jutussa Ja omaksui
uusia piirteitä Travisin. puolustami­sen
suhteen.
Yrittäessään epätoivoisella tavalla
rajoittaa j a ttdcahduttaa Mice-Mill-
. unien jäsenistön nousevaa ;innootusta
näiden paljastusten Johdosta, ilmoitti
USA:n tydsuhdelautakunta, että koko
unio menettää kaikki ne oikeutensa
mitkä sillä on Yhdytr/altain työväen-lakien
perusteella, koska Travls on
pantu syytteeseen. Vai&ka työsuhde-lautakunnan
tämä -tekbon Jo todlstet-tulaittomaksi/
totesi Mine-iMill-union
Johto union joutuvan tämän vuoden
työehtosopimusneuvotteluissa hyvin
epäedtilliseen asemaan
Sen johdosta cn sihteerirahäston-hoitaja
Träivia ilmoittanut eroavansa
virastaan siinä toivossa, että junia saa
m he todella V'^^
siitä ajattelevat? ;
^rAntakaa heille kuppi kylmää vettä |
rakkaudella", sano! eris saarnamies
radiossa. Se sai mfnut ajattelemaan, suvikaudenltot!
atörSköUi-Emppa
MAURICE E. TBAVIS
sen kautta uudelleen täydet Yhdys­valtain
työväenlakien edellyttämät oi­keutensa.
Ja. että" lähestyviä työehto­sopimusneuvotteluja
ei vaikeuteta
niiden puuttumisen takia. '
Tässä tilanteessa päätti union ilcan-sainvälinen
'johtokunta hyväksyä:liä-nen
eronpyyntönsä ja valitJi. liänen
tilalleen Alljert Pezzatin, Joka on ol­lut
kuudennen piirin edustajana joh­tokunnassa.
,
Johtokunta ivalifcsi Irving Dichterin
Pszzatin -tilalle Johtokuntaan. -
että onko näin menetelty.
Onkohan esim. Kiinan vastasynty­neelle
kansantasavallalle annettu m i ­tään
rakkautta edes kylmän /vesiku­pin
antamisen muodossa? Kiina olisi
halunnut ostaa vesipumppuja, että
kiinalaiset saisivat "juoda kylmää
vettä. Mutta mitäs Kiinalle tarjo­taan.
Atomi- ja Tetjpommeja mitkä
eivät mielestäni sovi millään tavalla
kristilliseen rakkauskäsitteeseen. M i ­t
ä h ä n n i i s t ä ajattelevat ne kiiiialai-set.
Joka yritetään käännyttää kris­tinuskoon?
— Sodan vastustaja. ^
JÄRJEN AAXTA
Maailmassa on tapahtumassa val­lankumouksia
Ja me Amerikaaia ole­vat
olemme siinä asemassa, että jrri-tämme
estää ne. Amerikat^ kalkki
rikkaudet Ja Amerikan kaikki sotilas­voimat
eivät voi estääniitä vallanku-mouksla.|'
Ne vallankumoukset koh­distuvat
taloudellisia Ja poliittisia jär­jestöjä
vastaan, jotka ovat sortoase-niiäsiu/
Aasiassa Ja. idässä.. Ne ovat
vallankumouksia feodalismia vastaan
Yhdysvaltain Korkeimman oikeu­den
tuomari Wim. O. Douglas, toukok.
31 pnä 1952.
Maailman
toimikunnan
rauhanneuvoston
päätökset
teos ilmesJIynyt
1M[oskova: r - Tunnettu tiedemies,
prol. Romashkln on kirjoittanut
Pravdalle artikkelin, jossa tehdään
ylsissllmäys saksalaisia pääsotarikolr
llsla /vastaan suoritetun NlU:nbergln
oikeudenkäynnin asiakirjakokoel­maan;
josta on otettu • Moskovassa
äskettäin toinen painos. Kirjoittaja
huomauttaa kokoelman ilmestymisen
olevan ajankohtaisen. Pyrkiväthän
Länsi-Saksan kostosotaa hautovien
piirien amerikkalaiset suojelijat hel­pottamaan
'•Wehrmachtin" «Ivyttä-mlstä.
Siinä tarkoituksessa he koetta^
vat saada kansat unohtamaan fasis­tien
toisessa maailmansodassa suorit­tamat
rikokset.
Kansainvälinen sotaoikeus sanoi
tuomiossaan, että Hltler-Saksan sota
Neuvostoliittoa ^ vastaan oli selvää
hyökkäystä, jolla ei ollut lalUisuuden
häivääkään. Kuten tunnettua, yrittä­vät
amerikkalaiset agresslivlset piirit
elvyttää Hitlerin : ehkälsysotateorlaa.
Hitlerin seiuraajlen olisi syytä muis­taa,
mihin tuo iväärä teoria vei keksi­jänsä.
Kansainvälisen sotaoikeuden
pöytäkirjat muistuttavat nykyisille
maailmanherruuden tavoittelljoine,
että ken uhkaa vapautta ja rauhaa
rakastavien kansojen turvallisuutta,
päättää Uensä samalla tavoin kuin
NUrnbergissä 'tuomitut hltlerllälset
rikolliset.
Kaivanto suljettu
'kjrsyimän puutteessa
Nordegg, Alta. Noin 40 vuoden
ajan täällä toiminut Brazeau Collie-ries
on sulkenut kaivantonsa kun
CNR on lopettanut hiilen ostamisen
tältä kaivannolta, eikä kysj-ntää ole
Ilmaantunut muualta. Noin 150 per­heellistä
hiilenkaivajaa on sen Joh­dosta
joutunut työttömäksi, eikä mo­net
heistä ole tehneet elämässään mi­tään
muuta kuin kaivaneet kivihlll-
TammlfcnoEsa iridettUn IVienls-sä
Maailman Raohanneuvoston
toimikunnan kokoos, Jossa hyväk­syttiin
mm. kaksi' päätöslausel-niaa
nykyisen tilanteen johdosta.:
JiUkalsenme nämä asiakirjat,
koska ne osoittavat mihin tilan­teeseen
perustuu Canadassa
käyntiin pantu ryntäys alIek|rjoi-tmten
keräämiseksi atomiaseiden
kieltämistä vastaan.
LAAJA KAMPPAILU ATOÄU^
ASETTA VASTAAN
Vuoden 1955 vaihteessa kaksi
r vaaraa on ilmennyt yhä selvem­min
Ja ne painavat raskaana uh- -
-ban» iiätlsojen yllä:'^SafesaAirJäI.+'^
leenvarustamlnen Ja toimenpiteet-,
atomisodan valmistamiseksi' Ja:
laillistamiseksi. Nämä vaarat nä-
. kyvät hetkellä,; Jolloinv kansoille
ovat avautuneet uudet rauhan-
- näköalat. Kysymys on vastuun­alaisten
hallitusten. teoista eikä:
vain poliitikkojen tai sotilaallis­ten
johtohenkilöiden Jalistuksis-;
ta. Nämä teot. on harkitusti suun-
- natta asianomaisten kansojen^
tahtoa Ja maailman yleistä mieli-r
pidettä vastaan.
Saksan jäUeenvarustaminen ja
SEATO:n asettamat esteet Aasian
probleemien rauhanomaiselle ratkai­sulle
korostavat Atlantin Uiton neu­voston
päätösten tavatonta vakavuut­ta.
Naiden päätösten. tarkoituksena
on laillistaa atomisota, Jonka inhimil­linen
omatunto'Ja kansainvälinen oi­keus
on jo tuominnut.: Ne pyrkivät
siiihen, että yleinen mielipide myön­täisi
atomisodan välttämättömyyden.
Nämä toimenpiteet voivat johtaa ato­misodan
automaattiseen syttymiseen
Aasiassa ja Euroopassa. Niiden joh­dosta
joutuvat maat kaikilla mante­reilla
tämän uhkan alaisiksi. •
Saksan jäUeenvarustaminen j a ato­misodan
laillistaminen kuuluvat lä­heisesti
yhteen. Ne ovat tulosta sa­masta
politiikasta. Joka « perustuu
maaliman jakamiseen kahteen blok- i
kiln. voima-asemien etsintään ja so­dan
käyttämiseen kansainvälisten
riitakysymysten. ratkaisukeinona.
Kansat: tietävät kokemuksestaan,
että tämä politiikka voi tuoda vain
taloudellista, selcasortoa, kurjuutta ja
sotaa. Maailman rauhanliike k^hoit-taa
kansoja ryhtymään. kalkkiin toi­menpiteisiin,
joilla ne; voivat pois­taa
nämä vaarat.
Kansojen. yhtenäinen toiminta voi
tehdä lopun blokkipolltiikasta. Se voi
pakottaa hallitukset neuvotteluihin
aseistariisuntaan Ja yksinomaan rau­hanomaiseen
atomienergian käyttöön.
Ihmiset eivät anna johtaa, itseään
passiivisina atomisodan hävitykseen.
Kysymys ei ole sHtä, että tiedetään,
mikä : pääesikunnan tai hallituksen
elin: voisi päättää >tästä sodasta ja
tehdä eron väitettyjen taktillisten 'tai
strategisten aseiden välillä. Tehtävä­nä
on torjua atomisodan tuomat rau­niot,
mielivalta Ja kurjuus, ja taata
kaikille maailman' kansoille niiden
riippumattomuus Ja niiden oikeus ke­hittää
omia iuonnonrikkaulcslaan ia
liittyä yhteen tiellä turvallisuuden ja
menestyksen takaamiseksi. • '
< iSsta , / -väittämätiömyydest»
. nousee vetoomus jalliaa taistelua
Saksan Jälleenvamstamista vas-taan
Ja. vetoomus järjestää laaja
kamppailu atomiasetta vastaan. :.
- Tästä välttämättömyydestä
nousee k u l i n laajan maailmanko-koulcsen
puolesta, joka 22. pnä
toukokuuta 1955 Helsingissä koi-koaa
yhteen kaikkien maiden rau­hanvoimien
edustajat.
EUBOOn»A EI TTLE SALLIMAAN
UUDEN WEHRMACHTIN
PERCSTAMISlFA
Euroopan kansat kieltäytyvät,
uudesta 'Wehrmachtlsta. Ne vas­tustavat
sitä. että toskln 10 vuot- ^
: ta sodan päättymisen jälkeen jo
jälteen muodostetaan armeija, jo­ka
on täyttänyt Euroopan mur--
heella ja raunioilla. Ne joutuvat
' kuohnksiin ajatuksesta, että ato--
mlaseet annettaisiin entisten Uit- -
Terin kenraalien käsiin.' Kan^t
eivät koskaan hyväksy tätä r i ­kosta.
,;iWehrmachtla koskevien sopimusten
ratifiointi ei ole suinkaan päätetty to­siasia.
Lontoon ja Pariisin parlamen­teissa.
Jotka hyväksyivät nämä päS-
^kset. ei edes puolet parlamentlnjä-senistä.
Joille asia esitettiin, äänestä­nyt
niiden puolesta. (Hallitusten sa­moinkuin
parlamenttien on täytynyt
avoimesti:: tunnustaa .asianomaisten
kansojen vihamielisyys näitä päätök­siä
kohtaan.' SSutta ne tahtovat:jät­tää
huomiotta : Euroopan kansojen
vastarinnan itsensä Saksan kansan
keskuudessa.
Parlamentuen tekemät piäätökset
vastoin kansan tahtoa eivät voi vel­voittaa
kansoja.
Hallitukset, jotka allekirjoittivat
Lontoon Ja (Pariisin sopimukset eivät
voi enää nykyään peittää : uuöen
Welirmachtla' perustamisen traagil-lisia
seuraulESia: Länsi-Saksan jäl-leenvarustaminen:
johtaisi Itä-Sak­san
asevoimien; muodostamiseen. Se
antaisi voimakkaan sysäyksen k i l -
pavarustautumisells. Se tekisi mah­dottomaksi
monien vuosien ajaksi
Saksan rauhanomaisen ^-Yhdistämi­sen
ja estäisi kalkki toimenpiteet. Eu­roopan
kollektiivisen turvallisuuden
järjestämiseksi.
. Maailman. Rauhanneuvosto ve-toaamiehiln
ja naisiin^ kaikissa
maissa että hefcaikin:voimfai, ko­ko
päättäväisyydellään ja koko
rohkeudellaan tekisivät tyhjäksi
Lontoon j a Pariisin sopimusten
ratifioinnin -ja voimaansaattami­sen.
. Se vetoaa miehiin j« naisiin.
Jotka jo ovat käyneet suuren­moista
taistelua Saksan Jälleen-'
varustamista vastaan ja kalldtiin
niihin. Jotka nyt ovat tietoisia
uhlcaavasta vaarasta^ että he liit­tyisivät
yhteen ja moninkertais­taisivat
ponnistuksensa vastus-'
taakseen :: Saksan /mnilarismin
natta ja. järjestääkseen
Euroopan tnrvalUsoudcn yhdistä­mällä
siihen raubanomai&en Sak­san.
Kailckien Icansojen auttamana
Eurooppa ei tule sallimaan uuden
Wehrmachtin muodostamista.
lut käytyä saunass
puhdasta paitaa,
näppäsuita onkin s
hänea lilttinkeihinsi
Kaveri neuvoo E
"husaarlpulverla",. j
ma £ellainen aine, t
vat yksinpä saivaret
Niinpä Emppa sitt
himpään apteekkiin
sorilta:
— Kuulkaapas, h
tiedättekös sanoa. In
saaripulveria*:: tarvlt
rullisen pikku itikan
(Proviisori • nauraht
— Kalidenkymme
nös Jo: siihen riittää
Jolloin Emppa a
pyytää:
— - No, olkaa hyvä
minulle sitten v kahc
kalla. • '
Rakennus!)
saavufuksii
Viime vuonna Ka
nusjärjestöt saivat
kennusta, siinä luvu
huoneistoista asuintj
sä; lastentarhan Pov
dytyslaitoksen.. Sege
rakennettu monta i
mo, ambulatorlo, va
kauppa ja apteekki.
: Suuria rakennustc
gezhass^
Viime vuonna ra
lasuntoalaa yhteensä
riä. Työtekevät saivj
neliömetriä enemras
telma edellytti.
Rakennustyöläiset
neet työrintaman
suorittamista vai-ten
aikaan.
Ratifioinnin jälkimaksu
Maatyöläisten
toiminta kielle
Guatemalassa
New York. — .Täi
tietojen mukaan oi
Co:n vallankaappaul
lan presidentiksi pää
mas • (kieltänyt Guati
laisten s liiton tolmim
toon :*kuuluva't": Uni
plantaasheilla tciml^
Presidentti Armas i
että Guatemalassa o
iteljetty vankiloihin
henkilöä heidän Jou
jon ammattiyhdlstyst
Maassa cn voimass
(ieustila. Jotta 'lolisl
rlttaa joukkopidätyk<
Armasln lausurmos
poliisivoimia vahviste
jotta voitaisiin tu&aJ
kansanliike tiaantun
amerikkalaista
herrutta vastaan.
Asun^tolainojen
on hiukan alei
Ottawa. -^Liittova
alentanut : asuntola
annet-tavien lainojen
nesprosentilla tk. 17 ]
Sen jälkeen myönneti
lainojen koiko on 5
mutta sitä eimen m:
nojen korko pysyy en
alentamisen sanotaar
tä, että Canadan panS
korkokantaansa puol(
tä. Eräs vanha kaivosmies kysyi: "Mi­hin
minä voin mennä? Kuka haluaa
ottaa työhön minun tapaiseni mier
hen?"
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kalevala-päivän jutustelua
sillä perusteella, että näiden henkilöiden asia oli oikeuden käsiteltä­vänä
jajym •oikeuskuulustelul' olivat ohi, meidät estettiin kuuluste­lemasta
heitä sillä perusteella, että oikeus on tehnyt tehtävänsä . . .
Komitea eiole saanut selville kuinka suurista petoksista on ky-isymys
ja kenen petoksia ne ovat.
Kplme yhtiötä on tunnustanut syyllisyytensä, mutta tuomion on
saanut vain kolme ammatti-insinööriä; jotka ovat olleet hyvin alhai­sessa
jjortaassa maantiedepartmentin palveluksessa.
•Me emme usko, että miljooniin dollareihin nousevat petokset
ovat kahden insinöörin ja muutaman konemiehen työtä . .
Edelleen syjtetään vähemmistöraportissa, että tuomittuja insi--
nöörejä painostettiin kovasti siinä mielessä, että heidät saatiin tun­nustamaan
syyllisyytensä . . .
Kaiken tämän perusteella vähemmistöraportissa vaaditaan kunin-j
kaallisen komissionin muodostamista tutkimaan maantieskandaaleja.
Ontarion maakuntavaalien lähestyessä on hj^ä pitää mielessä'
nämä maantieskandaalit ja niiden käsittely. ' ' ' . •
Kaikki suomalaiset kulttuuri-Ihmi­set
ja yleensäkin kaikki älykkäät i h ­miset
niin Suomessa kum muuallakin
maailmassa antavat tunnustuksen
EUias r-Lötmrotin, Sammatin pojan
suurtyölle. :<.
Lönnrot, räätälin poika. . suoiilti
kerrassaan arvokkaan ja ^.'»toriallisen
työn, kootessaan ja muckatessaan yh-delcsl
kokonaisuudeksi Suomen iuin-san
vanhat runoaartect. Aarteet sel­laiset
Joita vain harvoilla muilla kan­soilla
on.
106 vuotta tulee nyt kulimeelcsi siitä,
kun "Kalevalan'".; suirren . kansanee-pcksen
täydellinen painos ilmestyi.
Sitä ennen oli Löimrot 'Jo yliopisto­vuosinaan
julkaissut vanhoja kansan­runoja
vlhkoc^, joista kokoonpan-tlin
"Kanteletar" ja n J . "Vanhan K a ­levalan".'
• _ .: :
Kun hän edelleen ainakin kuutena
seitsemänä vuotena perättäln teki ru­nojen
keräysmatkoja Suomen Ja Ve­näjän
Karjalaan, fcentäntyl niitä huo­mattava
määrä UsSä Ja näin voi h ä n
Jtllteaista nämä esi-lsiltänune muistis­sa
polvi polvelta kulkeneet runoaar­tect
niin täydeUisenäkokonaisifutena.
että sitä £l ole kukaan pystynyt sen
Jälkeen peukaloimaan : ; .
-Niinpä siis luulisiiEin, että icaikki
momaiatset, mutta varsinkin niin sa­nottu
suomalainen ^vtstyneistd olisi
yksimielisesti ^ valmis : antamaan •• tim-nustuksensa
Lönm'otilIe.
NUn ei kuitenkaan ole ollut eikä
taida vieläkään olla asian laita.
Salläiset kiihkoisänmaalliset. Jotka
eivät voi hyväksyä mitääJi Joka tulee
Idästä päin. Jotka aikoinaan lauloivat
suu vaahdo::)3a,päin inhaa itää",
eivät voi antaa ^Lönnrotille anteeksi
sitä, että hän keräsi runot Karjalas­ta
'Ja vielä suurimmaksi osaksi Ve­näjän
Karjalasta.
Nihipä siis tarvittiin mies johta­maan
hyöTxkäystä Lörmrotla vastaan
ja tähän tarkoitiikseen löytyi muuta­ma
vuosi sitten prof. Martti Haavio.,
joka mahtavasti: Juliani "Lönnrotin
tehneen kohtaloilöuian, erehdyksen",
julkaistessaan runot Jälkimaailmalle
"väärässä Ja alkuperäistä huonom­massa
muodossa."
Mutta mikä tämän prof. Haa rion
hyökkäyksen : takana oikeastaan on.
selviää siitä, kun h ä n heitti sellaisen
v ä i t ä t e ^ , että "Kalevalan" rUnot oi­keaakaan
ovat peräisin Itämeren ran-noflta
Ja Länsi-Suomesta, mutta kar­jalaiset
ovat ne Jolloinkin kuulleet Ja
sitten pitäneet muistissaan. V
Väite on niin pehmeä,-että se tim-tuu
kouraan, mutta-kun parempaa­kaan
ei ole, niin parempi sekin kuin ei
mitään, ovat Haavio Ja hänen aeuraa-
Jansa varmaan ajatelleet. :
.Jos nyt otaksuttaisiin niinkin, että
"Kalevalaan"kootut runot ovat Joita-kta
satoja vuosia sitten syntyneet
Länsl-Suomef»la, niin länsisuomalai­sille
ei'-suinkaan olisi kunniaksi se,;
että he ovat heittäneet tällaiset aar­teet
ttmkiolle. Josta viisaammat kar­jalaiset
ovat ne sitten korjanneet tal­teen.
Vain edellämainitunlaisen johtopää-telmän
voi prof. Haavion typerästä'
väitteestä tehdä. • «
Haavio, sitten kerskailleen esitti. Ja
monet Suomen arvovaltaiset "kansan-r
u n o i ^ n tutkijat" kiirrfitlvät huu­tamaan
"hei, heitä häneUe. että hän
julkabi;e "KahteletartÄV Jä "Kaleva­laa"
vastaavat. runoteokset, joissa
käytetään säkelstöjakoa. Jota Lönn­rot
ei käyttänyt.
Joäko näin tehdään vai jääkö kers­kailu
ivaln tyhJänpäiväiseGcsi suim-pleksemiseksl.
ei merkitse mitään.
Jokainen Uetää. että Lönnrot Ja h ä ­nen
avustajansa keräsivät karjalas­ta
niin paljon runoja, että x^iat& olisi
saanut seitsenoän erilaista Kaleva.'
laa. Joten Haavioillakin olisi siinä p a l -
Jon'Välmiiksi kerättyä aineistoa, sen­kö
vahi Järjestelisi eäkeistöjakoja,
. Ja niitä säkeistöjakojakln on jo
valmiina. O. V . Kuusinen Julkaisi
Neuvostokarjalasas V. 1949 "Kaleva­lan
runoja" — teoksen. Jossa käyte­tään
säkeistöjakoa. Joten valmista ön
nautittanrana siinäkin suhteessa^
Jotkut halusivat, varsinkin juuri sa­mat
suomalaiset piirit, jotka pyrkivät
halventamaan Lönnrotin työtä, lei­mata
Kuusisen "Kalevalan" hyök-k&
ykaäcsi Lönnrotia vastaan Mutta
tässäkin tapauksessa nämä "suuret
viisaat" haukkuivat väärään puuhim.
Kuusinen nimitttiin sanoo jo teok-s
e i ^ es^heessa seuraavaa: ."Kale­vala-
on Löimrotii
sa muodossa: Karja
kansaneepoksen lopu]
linen laitos. Jota sell
kään muu Kalevala-ma
voi korvata Ja -•
syrjäyttää."
Tällainen lausunto
lat alta Haaviolta Ja
naltaan.
Tässä yhteydessä on
muistaa, että V. 1951
edusiamta ed: Kilven
topatfaan pystyttämii
hänen kotipalkkakun
thn.
Samaan aikaan kc
äänellä Ja voimalla
icansan surullisen km
ran ratsastajapatsast.
Kaikki nämä yhd
että keko hyökkäys LS
oli "länsituulen" aihei
kaikki siinä käytetyt ^
temmattuja.
Häpeä cn tuleva j
prof .Haavion Ja häni
porukan osaksi,: sillä
kunnioittaa Ja* tulee a
maan Elias Lönnrotia
tuurlpsrsoonana Ja 1
laansa". kuolemattoma
vona.
.On vielä mnistettav
ei ollut vain runojen
my&rdn itse luova rui
nimuotoisina kansan
merkityt runot vaativ
Ja muoUcaukam^ Joi
luova nmoilija voi nil
taa kuin Lönnrot sen
"KalcvalauV-päiväte
kuri.