Vapaus, October 23, 1928

              No. 232 —1928 Tiistama, l o k ^ a i i 2a pmä—Tues» Qct 23
Kirje puhuu puolestaan
Hyrit toverit. "^^^^ " p.. 1928.
s^ÄiSrmoi:^^
,oiyat työvaenjiri^töt ke,kicii.ellä tuella ja avuTSSelU ^ i ^ ^ S T e ^ :
n,a»ea punaorpo««^olan Luteen. TaäUS «.i 25 osatonta U . U l ^ v S J n
ajan sita toivaa. jota he nun monet vuodet olivat oUeet vailla. Ensi
kesana on tarlcoitu. perustaa useampia tällaisia koteja. Mutta se vaktH
rahaa.
Tätä tukeakseen on V . V . H . Y : n punaorpokomitea päättänyt jul-kauta
farjasen jossa «.noin^ja_ kuvin selostetaan vume kesäinen s i ^ t oC
lolmSnTn tflisTKir ^^^^-^^^ «untaviivat. joita tällaisen huolto-
Toverit! Saadaksemme tälle kirjalle mahdollisimman laajan levikin,
seka samalla saadaksemme s.eltä taloudellista tukea yrityksellemme kääni
nymme tetdan puoleenne.
. • kirjaamme sielläkin mahdollUimman
laajalle. Kirjan hmta on vähäinen. Lahjotuksilla, avustuksilla y.m.
voitte toimintaamme tukea.
V. V . H . Y H D . PUNAORPOKOMITEA.
Suomi, Helsinki, Sirkuskatu S, huone 9.
•N
A V U S T A M A A N !
Rah•ajl lista i-t^n?*'"**,*, ennakkotilauksia Huoltoyhdislykien kirja- "JV-*'*^" ""/n^"^''''" emme läälla^usein jaksa
kasittaa s.ta kurjaa olotilaa, jossa kaatuneiden sankarien orvot .lavat
kasvaa. Tuleeko heistä terveitä lipunkantajia, isiensä ja äitiensä kun-niakkaita
seuraajia, riippuu siitä minkälaista huoltoa ja kasvatusta he
saavat osalleen. Vahainenkin avustus on tervetullut. Ei pidä halveksia
pienempääkään summaa. Levittämällä kirjasta, levitämme samalla valis-tusta.
Tilatkaa SIIS auUs määrä kirjojakin, hinta 15 sentin vaih«Älle
kappale.
Joululahja Suomen punaqrvoille
VPAUS, Box 69, Sudhury, Ont.
Mukana seuraa $ . lahjaksi Suomen Valtiollisten
Vankien Huoltoyhdistyksen Punaorpokomitealle.
^ Lähettäkää ... kappaletta Punaorpokomitean kir­jasta,
maksettava sitte kun kirjat on saatu.
iLähettäkää tämä tilaus heti, vumejstään ennen lokakuun
loppua.)
Yhdistyksen nimi ^
Osot©
Toronton osaston tarkoitus sa­moin
kuin muittenkin S. Järjestöön
kuuluvien osastojen, on oUa myötä­vaikuttamassa
Cänadassa asuvan
suomalaisen työväestön mukaan saa­miseksi
tämän maan työväenliikkee­seen,
opastaa ja ohjata «tenMn myö­hemmin
maahan tulleita suomalaisia
työläisiä tämän maan olosuhteitten,
työväenliikkeen ja järjestömuotojen
tuntemisessa.
Näitten tarkoitusperien saavutta­miseksi
on Toronton osasto työsken­nellyt
jo 26 vuotta. On vaikea sa­noa
kuinka tuo noin pitkäaikainen
työ on tuottanut tuloksia, mutta^
touhussa sitä on aina oltu oikein to­sissaan.
Työväenliikkeellä siirtolaistyöväes-tön
keskuudessa on omat vaikeuten­sa,
kotimaahan palaamisen halu ja
ikävä sinne, tekee monen halutto­maksi
ottamaan osaa järjestötoimin­taan
tässä maassa. Myöskin epä\'a-kaiset
työolot, alituinen muuttelemi­nen
on monasti ssrynä, että karte­taan
työskentelyä osastoissa, koska
ei -tiedetä milloin joudutaan taas
muuttamaan pob paikkakunnalta.
Nämä "samat vaikeudet ovat tietysti
muillakin paikkakunnilla, mutta suu­resti
ne ovat vaikuttaneet tämänkin
osaston toimintaa. Seuraus tuosta
kaikesta on se, että paikkakunnalla
vakituisesti asuvat henkilöt joutuvat
toimimaan aivan ylivoimaisesti, mel­keinpä
uuvuksiin asti, monenlaisissa
eri tehtävissä, varsinkin täällä To­rontossa,
jossa on puolueemme sekä
S. Järjestön toimeenpanevat komi-tesA
ja joissa molemmissa komiteois­sa
on osastomme jäseniä, on meikä­läisillä
tehtäviä tarpeeksi. Ja me
kun kaikki jokseenkin olemme suo­ranaisia
palkkatyöläisiä työskennel-
|len päivittäin, vähintään 8 tuntia;
niin tuntuneepa monestakin toisi­naan
niin kuin alkaisi väsymys tulla..
Mutta on joukossamme sellaisiakin,
jotka eivät väsy milloinkaan^ vaan
käyvät aina samalla tarmolla ja työ­innolla
käsiksi tehtäviin, mitä heille
on uskottu. He ovat niitä vanhan
tamien yksilöiden parhaatkaan pon­nistukset
eivät saa suurikaan a i ­kaan
joukkoliikkeessä. Jollei suuret
joukot innostu ja tule mukaan.
Suomalaisen työväenliikkeen al­kaessa
tässä maassa oli innostusta
joukoissa. Jokainen tahtoi tehdä jo­tain,
ja kantaa kortensa yhteisen
asiamme eteen, mutta missä on tuo
innostus nyt? Toronto ei ole kyllä­kään
ainoa paikka, jossa lamaannus
vallitsee, v^tan on tuota lamaannusta
huomattavissa kautta linjan. Toivot­tavasti
tuo kaikki on vain hetkellistä
ja ohimenevää. Nykyään kun pis-täänt3^
haalillamme, tuntuu siltä
Äutotyöläisten järjestäminen
ajan "sotaratsuja", joita löytyy jöi-takiri^
aina siellä täällä. Mutta muu- liittiseen työväenliikkeeseen. •— E . P,
kun olisi unesta uudelleen herätty.
Siellä on monenlaista touhua; yh­dessä
huoneessa siellä opetetaan
englanninkieltä, toisessa j^arj otel­laan
laulua, kolmannessa näytelmä-kappaletta
j.n.e. Tämä kaikki tun­tuu
ilahduttavalta. Sitä varten juuri
on meidänkin haalimme rakennettu,
että se olisi ikäänkuin paja, josta
lakkaamatta kuuluisi vasaran kalske,
taottaessa uutta ja parempaa yhteis-kuntaa.
Te hiljan Suomesta tulleet tove­rit,
joita Torontossa" on niin run­saasti,
miksi ette tule osastoomme
jäseneksi, ja miksi ette ryhdy tosi­toimella
työhön oman luokkanne va­pauttamiseksi
kapitalistin ikeen alta?
Olosuhteet ovat kyllä erilaiset tääl­lä
ja monesta teistä saattaa tuntua
siltä kuin työväenliikkeellä ei tässä
maassa olisi mifäSn merkitystä. Mut­ta
se on erehdys, toverit. Kapitalis­min
rautakorko painaa työväenluok­kaa
raskaainmin tässä maassa kuin
siellä mistä olette tänne lähteneet.
Rahan-valta on tässä maassa ääre­tön.
Ja sen vuoksi jokaisen työläi­sen
olisi liityttävä omiin järjestöi­hinsä,
voidakseen edes jossain mää­rin
joukkona puolustautua jokapäi­väisessä
elämässä tuota mahtiyaltaa
vastaan. Suomalaiset osastot, vaikka
eivät olekaan suoranaisia taistelu-järjestöjä,
ovat kuitenkin suomalai­sille
työläisille välttämätön alkuaste,
jonka kautta käy tie varsinaiseen
canadalaiseen ammatilliseen sekä po-
Lasten kasvatsis ja ke^Sämppäys
CHRYSLERIN TEHDAS N : 0 2 RAJAKAUPUNGEISSA
Lyhyessä ajassa on Canadan auto-mobiiliteollisuus
kehittynyt yhdeksi
suurimmista teollisuuksista. Kone-,
tekniikan kehitys, jota autoteolli­suus,
enemmän kuin mikään muu
teollisuudenhaara , on käyttänyt hy­väkseen,
on vaikuttanut sen, että
ammattitaitolta työväestöä taryi-taan
autoteollisuudessa hyvin vähän.
Siitä luonnollisesti johtuu, että
palkkataso ei ole yhtään sen kor­keampi
kuin maissakaan teollisuuk­sissa,
vaikka ankara työnjako auto­teollisuudessa
pakottaa työläiset pal­jon
suurempiin ponnistuksiin. Työ­läisiin
on pääs^ juurtumaan sei-lainen
käsitys, että kun .•tmmatti-taidoton
työvoima on autoteollisuu­dessa
päätekijänä, ei työläisillä ole
suurtakaan mahdollisuutta olöjensa
korjaamiseen. Ajatellaan, että työn.
antajalla on aina kylliksi tarjolla
ammattitaidotonta työvoimaa, jos en­tinen
käy tyytymättömäksi.
Lisäksi vaihtelee autoteollisuus
liian paljon konjunktuurien mukaan.
Tällä viikolla voi jossakin tehtaassa
olla 10,000 miestä kun jo ensi viir
kolia voidaan luku vähentää puo
lella tai päinvastoin. Ja vaikka tuo­tanto
olisi vakinaisenipaakin, pide­tään
työläiset, ainaisessa epävarmuu-dessa
työpaikastaan toisilla keinoilla.
Joka päivä pannaan pois joitakin
entisiä työläisiä ja tilalle otetaan
uusia, ainoastaan tarkoituksella osot-taa
työläisille, että heidän työpaik­kansa
varmuudesta ei ole mitään ta-keitä,
'
^ Tarkemmin ajattelevat työläiset
ovat varmastikin pitkän aikaa hau­toneet
mielessään suunnitelmia,- mi­ten
tällaisesta teollisesta anarkiasta
voitaisiin tehdä loppu. Jokaiselle n
oUut selviö, että ainoastaan järjes-töön
keskitetty työläisten joukko­voima
voi sen tehdä. Mutta toiselta
puolen ori myöskin selvennyt, että
American Federation of Labor, joka
tähän saakka on työläisten ammatil­lisesta
järjestämisestä huolehtinut,
on niin monta kertaa pettänyt työ­läiset,
että työläiset eivät enää sie­dä
puhuttavankaan järjestäytymi­sestä.
Ei ainakaan taantumukselli­seen
ämerikaläiseen uniöon. Kuinka
yksimielineri on tällainen mielipide,
tuli selvästi näkjrviin Rajakaupun­geissa,
jossa A. , F. Lm jofitajat
yrittivät rahan voimalla saada auto-työläiää
järjestöönsä. 3—4 täy-della
palkalla olevaa A- F- Lm jär­jestäjää
oli usöita "Viikkoja Kajakau-ptingeissa
ja yrittivät tietysti par-trionsa,
ipntta tulos oli naurettava.
Nämä järjestäjät perustivat omiin
nimiinsä äutotyöläisten unio-osaston
ja hankkivat sille päämajastaan lu­pakirjan,
mutta sitte kun heidän ai.
kansa paikkakunnalla oltoaan, piti
lähteä muualle työläisiä viettele­mään,
ei Rajakaupunkeihin jäänyt
yhtään sellaista autotyöläistä, joka
olisi ottanut edes tuon lupakirjan
säilyttääkseen,
Tulos heilan toiminnastaan oli
aivan päinvastainen 'kuin he osasi­vat
odottaa. Työläisissä heräsi jär^
jestäytymisen itaipuu, Fordin teh­taista
lähti vonkuvien koneitten ja
kuumien sulatusuunien vierestä mie­hiä,
jotka perustivat A. F. L:stä
riippumattoman Tiniön. Se on Raja-kaupunkien
äutotyöläisten teollisnus-unio.
Kommunistipuolue on ottanut
tämän union kehittämisen sydämen
asiakseen. Sitä on vaan tarmok­kaasti
jatkettava. Onneksi on kaik-ki
Canadan autotehtaat verrattain
pienellä alueella etelä-Ontariossa,
joten järjestämistyö on sitä hel­pompi.
Mutta sittenkin siinä tarvi­taan
koko puolueen jäsenistön kan­natus,
jos mielitään täydellisesti on­nistua.
Joitakin autoteollisuudessa työs-kenteleviä
puolueen jäseniä on täy­tynyt,
puolueesta erottaa sentähden,
kun he ovat ,kieltä3rtyneet unioon
liittyinästä. Puolueen säännöt mää­räävät,
eitä jokaisen puolueen jä­senen,
jolla suinkin on mahdolli­suutta,
on kuuluttava alansa am­mattiosastoon.
Jokainen j^en on
myöskin jäseneksi liittyessään alle­kirjoittanut
kirjallisen sitoumuksen,
jossa sitoutuu noudattamaan |>nolu^
een sääntöjä ja päätöksiä. Tästä
syystä on tämän sitoumuksen rik­kojia
kohdeltava puoluepettureina ja
rehellisten puoluejäsenten on syytä
vastaisuudessakin epäluulolla suhtau­tuatällaisiin
"tovereihin". — L , B.
"KUIVA" SENAATTOM JOI IT­SENSÄ
PöYD2fN ALLE
löiaca. N. y., lokäk. 21- — Senaattori
Copeland on kertonut, että eräinä
senaattOTipäivällisillä Washin^[totti^
Jöfcu aika sitten joi mmjap "taiiva"
senaattori itsensä niin humalaan, että
putosi tuolilta. Copeland mainitsi, et­tei
bän ollut nrigsgän xähayt niin
paljon väkijuomia, kuin sanotussa t i ­laisuudessa,
j a että näihin juominkei-bln
otti osaa niin numta ' ^ v a ä " se­naattoria,
etteivät olisi mahtuneet tak­sa-
autoon. "
Jokainen tiedämme, että lapsem­me
joutuvat olemaan koulukasvatuk­sen
alaisina suurimman osan päiväs­tä.
Myönnettäköön että kouluissa
opetetaan paljon hyödyllisiä, elämän
varrella tuiki tarpeellisia taitoja,
kuten ^luku-, kirjoitus-, piirustus- ja
laskutaito. Myöskin "historia, luon­nontiede
j a käsityö ovat tietenkin
kaikkien mielestä hyödyllisiä oppi­aineita.
Mutta näidien oppiaineiden
sivussa ja niiden kiinteässä yhtey­dessäkin
opetetaan myöskin sellais­ta,
jota me järjestyneet työläiset,
semminkin yallankumoukselliset työ­läiset,
emme voi, ommekä saaltaan
hyväksyä. Ja nämä ovat usfctmto
ja sotilaaOineh kasvatus, jojsta v i i ­memainittu
ilmenee kadettiliikkeen
sekä' partiopoika- j a partiotyttöliik-keen
muodossa. Joskaan ei lapsia
suoranaisesti pakoteta näihin soti­laallisiin
harjoituksiin, heitä kuiten­kin
^kehoittamalla kehoitetaan, ope­tetaan
ihailemaan ja vähin erin
velvollisuudekseen tontemaan liittyä
niihin.
Lukukirjoihin on eljsynyt raama­tunhistorian
kertomuksia, jonka l i ­säksi
opettajat vielä pitävät sään­nöllisiä
rukouksia ja lukevat raa­mattua
laprille, ennemmänhän ei
tarvitsekaan kuin jo lapsilla on us­konnon
alkuopetus. Tällä tavoin
oppivat lapset j o pienestä pitäen
ihailemaan j a ainoana hyvänä j a o i ­keana
uskomaan nykyistä yhteis­kuntajärjestelmää,
valmistautuvat
sitä kannattamaan j a puolustamaan.
Pitääkseen lapsia tiukasti koulu,
kasvatuksessa kiinni, perustavat vie­lä
muita "viattomampia" kluheja
koulun yhteydessä.
Kun lapset näin joutuvat ole­maan
suurimman osan päivästä, noin
v i b i tuntia joka päivä koulukasva­tuksien
vaikutuksen alaisina, niin
paljonko jää enää kylvämätöntä
paikkaa heidän pikku sydämissään.
Puhutaan paljon kotikasvatuksen
tärkeydestä; johon isät j a äidit oli­sivat
velvollisia. Mutta se kotikas­vatus
jää hyvin pieneen. Eikä siitä
aina voi isyyttää vanhempia leväpe.
räisyydestäkään.
Katsotaanpa paljonko jää aikaa
työläisvanhemmille Jcotikasvatukscri
antamiselle j a työväenaatteen opet­tamiselle
lapsilleen. Useammassa
paikassa- pitää lasten olla kouliissa
kello yhdeksän aainnlla, j a tuossa
aamutuimassa ei johdu äidin mie­leenkään
muuta kuin katsoa, että
lapset saavat suuhunsa jotakin, että
pesevät kasvonsa vähän laajemmalta
kuin nenän alta, jotta ^ci opettaja
saa aihetta lähettää kotiin t a k a i^
peseytymään. Vielä vilkaista onko
sukan polvet ehjät. j a tukka kam­mattuna.
Kuulustettava vielä läk­syjä
j a pantava kiireesti lähtemään.-
Tulevat sitten puoliselle j a silloin.
Hri on lei^kysymys tärkein. Illalla
koulusta tultua tarjritsevat lapset k i -
p^sti'leikkiä ulkoilmassa,, sitten on
vicilä konlnläksyjen lukeminen,' illas­taminen
jä taas maatameno.^ Työssä
käypä isä ei old sellaisessa vireessä,
että jaksaisi .mitään perusteellisesti
ruveta opettamaan Illat ovat työ­miehen
lepo- j a lukuhetket Entas
sitten äidit, kotikasvatus kuuluu k a i
sitten heille. ;
Uutta kuri nyt tiedämme, että
suurin osa äideistäldri Icäy päivä.
] työssä, niin e i illat mitenkään tahdo
riittää kotiaskareita varten Millom
siis antaa lapsilleen opetusta työ­väenaatteesta?
Joskin isät ja äidit
antavat opettavan sanan silloin täl­löin
ja hyvän viittauksen muodossa
ja toisessa, niin jää tämä kuitenkin
pintapuoliseksi opetukseksi' Ja vaik­ka
silläkin on merkityksensä ei se
kuitenkaan ole riittävä. Koska se
pikemminkin rajoittuu rikkaruoTion
kitkemiseen ja maaperin muokkaa­miseen
kuin uuden siemenen kylvä-miseen.
Näitä-vaikeuksia ja ristiriitaisuuk­sia
huomatessaan, ovatkin järjesty­neet
työläiset järjestöjensä , oltella
perustaneet lapsilleen sunnuntaikou­luja
ja pioneeriösastoja, jotka pyrki,
vät antamaan sitä aatteellista opas­tusta
lapsille, mitä vanhemmat eivät
ole tilaisuudessa antamaan ja ole.
maan siten ikäänkuin vastapainoksi
niille vanhoillisille vaikutuksille, joi­denka
alaisiksi lapsemme joutuvat
porvarillisissa kouluissa.
Mutta koska nämä pionieerikoulnt
toimivat vmn kerran viikossa, ei
senkään ole katsottu olevan tar­peeksi
tarvetta vastaavaa Ja siksi on
vielä monin itikoin perustettu kesä­kouluja
ja kesäkämppäysleirejä.
Voidaksemme vetää lapset yhteen
ja herättää heissä yhteenkuuluva!,
suuden henkeä ja harrastusta työ­väenaatteeseen,
täytyykin meidän
ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joi­hin
laptet mieltyvät ja joilla senkin
aynlla on hyviä tuloksia. Täällä To­rontossakin
. o^ toiminut pioneeri-osasto
joka vuosi vaihtelevalla me­nestyksellä.
Se tahtoo sanoa, toisia
naan ön oppilaita enemmän, toise­naan
hyvinkin muutamia. Tähän on
ehkä syynä, pienempiin lapsiin näh.
den, matkan pituus ja liian vilkas
katuliikenne. Syynä voi myöskin
olla se, että vanhemmat eivät anna
sitä täyttä tunnustusta pioneeriköu-lun
ja sen opetuksien merkitykselle,
että lähettäisivät lapsensa sinne.
.Viime keväänä syntyi Torontonkin
naislii^ssa ajatus perustaa tuollai­nen
kesäkämppäysleiri, missä lapset
voisivat, viettää joitain viikkoja vir­kistyäkseen
ja siinä ohessa saadak.
seen opetusta työväenaatteen aakko­sissa.
Mutta tämä toimenpide rau.
TorcMdiHi SDom. ^ i f c
/
Noin kolmisen vuotta sitten virisi
eräiden kynäilyä harrastavien puo­luejäsenten
mielissä ajatus, perustaa
jonkunlainen opintokerho, kirjalli­sien
harrastusten herättämistä ja ke.
hittämistä varten Toronton suoma,
laisten työläisten keskuudessa.
Tuumasta tulikin pian tosi ja
kun hankkeesta oli yleisesti sekä
yksityisesti tiedoitettu pidettiin pe­rustava
kokous, jossa kerhoon liittyi
kymmenkunta jäsentä. Eihän se ol­lut
järin suuri joukko, mutta vil­pittömästi
innostunut yritykseen.
Tällaisen toiminnan tarve oli siis
olemassa.
Kerhon työskentelytapa on ollut
koko ajan täysin kollektiivinen: jo­kainen
jäsen on tuonut vuoron pe.
rään tekeleitään kokoukseen, jossa
ne on yhteisesti arvosteltu. Par.
haimmiksi katsotut ovat suositellut
lähetettäväksi puolueemme lehtiin ja
julkaisuihin. Sievoinen määrä teke­leitä
onkin näin nähnyt päivänvalon
painettuna —.niin hyvin tällä man­tereella
kuin Suomessakin.
Tyylin kehittämiseksi ja kielen pa­rantamiseksi
on kokouksissa luettu
otteita "suurten kirjailijain" teok­sista
kuin myöskin varsinaisia oppi.
kirjoja.
Että kerhon toiminta, monista
puutteista huolimatta on ollut siihen
osallistuville hyödyksi ja että se on
myöskin oiva ja tarpeellinen ase
proletariaatin valistustaistelussa ja
kokonaisuudessaan: luokkataistelus.
sa siitä ovat kerhon jäsenet va­kuutettuja.
Heidän hartaimpana toi­vomuksenaan
onkin, että tällaisia
kerhoja muodostettaisiin kaikkialle,
missä harrastusta ja mahdollisuuk­sia
löytyy. Pätevistä kynänkäyttä-jistä
ei ole suinkaan liikatuotantoa
vielä köyhälistön riveissä!
L. P—la.
Torontan siDOimbkten fy(^
Ralakaupunkien antisia
TYÖTILANNE
Työolot täälia ovat viime aikoina
huomattavasti huonontuneet. Fordin
tehtailla, jossa vielä viime kuussa
työskenteli 10,000 miestä on pantu
pois 2.000 ja Jälene jääneet tekevät 5
päivää ja osa 4 päivää viikossa. Täl­lä
vähennyksellä el kuitenkaan " ole
ollut tarkoituksena tuotannon vähen­täminen,
sillä Pordln "caarpilla" tun­tuu
vielä olevan menekkiä riittävästi.,
Vaan • ainoana tarkoituksena on ollut
alentaa palkkoja ja se on tehty siten,
että pienempi miesmäärä nyt pakoite-taan
tekemään sama määrä kuin en­nen
huomattavasti suurempi. Ja ktä-tenkln
Ford voi kerskua, että hänen
tehtaissaan ei ol6 henkilökohtaisia
palkkoja alennettu. General Motors'-
illa on myöskin hyvin hiljaista. Odo­tetaan
tmden mallin valmistumista tai
mikä l^e syynä. Chrysler on nykyään
parhaimmassa käynnissä. Joku mää­rä
Fordilta ja General Motorsllta
vähennetty^ miehiä on päässyt sin­ne
töihin. Yleensä -riäyttää kalkissa
tehtaissa nyt olevan vähän töitä. Ko­vin
paljon el miehiä vielä ole vähen­netty
mutta el sekään aika liene kau­kana,
. kun saadaan taas tuntea miltä
talvi tuntuu-
ONNISTCNTT JUHLATILAISUVS
Suomalainen naisjaosto järjesti sun­nuntaina
14 p. t.k. onnistuneen pro-pa^^
andajuhlan. Ikäänkuin punaisena
lankana: kulki koko illan ohjelman lä­vitse
tunnuslause "jokainen työläinen
kommunistipuolueen jäseneksi". Ylei­söä
oli läsnä yU 200 henkeä Ja kun
leluksi laulettiin Kansainvälinen,
näytti Jokainen tulleen varmuuteen
siitä, että ainoastaan koko työväenluo­kan
yhteisillä ponnistuksilla voidaan
Jotakin saavuttaa. Nykyään on Ra­jakaupungeissa
imtäys koriununisti-
ToroBton suomalaiseen osastoon
kuuluvat työläisnaiset ovat osastotol-minnan
lisäksi Jo pitkän aikaa, mo­nissa
eri vaiheissa {itäneet yllä-työ­läisnaisten
itsenäistä toimintaa. Osas­ton
alaosastona on heidän toimintansa
ollut vuosien varr&Ua hyvinkin moni­naista.
Yhtenä toimintamuotona ollen
heiliä aina ompeluseuran pystyssäpltä-minen.
Ja sen yhteyteen osastoon kuu­lumattomienkin
työläisnaisten han­kinta.
Siinä he matkan varrella ovat
onnisttmeet, kiitettävällä tavalla, niin
osaston tarvikkeiden valmistuksessa
kuin aatteellisen kasvatuksen teossa­kin.
Ompeluseuratyön ohella ovat O Ä S -
tomme naiset vallankin viime vuosi­na
olleet edustettuina poliittisessa
nalstolminnassa, tehden valistustyötä
tjröläisnaisten valistamiseksi työläis-puolueen
yhteydessä toimivan naisten
valistusjärjestön avulla. Viime ajut
on osastomme naisten yhteydessä
toiminut suomalainen työlälsnaLsten o-sasto.
kuuluen suomalaisena osoi-tona
Canadan työläisnaisten liittoon, jo­hon
liiton osastoon, voi liittyä Jokai­nen
suomalainen työläisnainen, vaik­ka
el kuuluisikaan minkäänlaiseen
poliittiseen Järjestöön. Työläisnaisten
liiton osaston tehtävien lisänä on kes­kuudessamme
olevalla suomalaisella
osastolla suomalaisen järjestän osas
ton ompeluseuratyön valvominen sekä
ompeluseuran henkiin herättäminen
aina silloin, kun sellaista elintä lar\'i-taan.
Lasten sunnuntaikoulutolnilnnau
huoltaminen on aikaisempina aikoina
ollut vilkkaan keskustelun ja huollon
alaisena naisosaston keskuudessa.
Palvelijattarien järjestetyn tohnln-nan
aikaansaamiseksi palvelijoiden
keskuudessa on myös naisosaston toi­mesta
pyritty. Siinä päästiin Jo pari­sen
vuotta sitte niin pitkälle, että
paikkakunnalle herätettiin palvelijain
itsenäinen osasto, joka el kuitenkaan
sillä kertaa ottanut kävelläksoen. Par­haillaan
keskustelee Ja uusia muotoja
suunnittelee naisosasto, uudelleen al­kaakseen
tuon palfrkalninnalla kipeästi
tarvittavan suomalaisten palvelljatta-rlen
osaston ja sen kautta saaläa koe-jaiiksia
niihin moniin huutaviin epä­kohtiin,
jotka vallitsevat paiväij<riden
ammattialal^ sekä samalla koota pal­velijattaret
yhteistoimintaan, ja fiUr
hcn vallstuspiirUn, nrissä on jokaisen
työläisnaisen paikka;
Ylelssilmäyksin katsottuna voidaan
sanoa, että paikkakuntamme järjes-tyneet
suomalaiset työläisnaiset ovat
ylettäneet tehdä työtä, jota el voida
väheksyä luokkamme työläisnaisten
valistamisessa. Monia onnistuneita y-lelslä
ja vapaita vallstuslllanvlettpja
on naisosaston taholta toimeenpantu,
Ja aina ojennetaan auttava käsi luok­kamme
toimintamuotojen eteenpäin
viemisen edistämiseksi. Tänään, kun
naisosasto on Itsenäinen, että sen yh­teyteen
voi lUttyä jokainen työläis­nainen.
Jolla vaan on halÄ päästö
työläisnaisten toiminnan yhteyteen, o-
Us^ paikkakunnan työläisnaisten vii­pymättä
suurilukulsenmiln Ultyttävä
tähän Järjestetyn nalstoimharian yh­teyteen.
Ja slUoln luonnollisesti. oUsl
naisosaston toiminta paljon vilkkaam­paa,
sekä saavutukset eri kysymyksissä
paljon hedehnäUis^mmät, Paikkakun­nallamme
on satoja perhe-. hoteUl- ja
ravlntolapalvelljolta sekä suuri Jouk­ko
pesulaitostyöläisiä. Joista useat kär­sivät
työpalkalla vallitsevasta mieli­vallasta.
Yhteistoiminnan kautta tu­lisivat
tällaiset mielivaltaisuudet yhtei­sen
keskustelun alaiseksi. Ja sen jäl­keen
etsittyä paikka ja keinot, miten
voidaan vallitsevat epäinhimilliset o-lot
poistaa.
Naisosastomme on toiminnassa työ­läisnaisten
sorronalalsen aseman pa­rantamiseksi,
työläisnaisten henkisen
tason kohottamiseksi ja sen vuoksi
kannattaa paikkakunnan Jokaisen suo­malaisen
työläisnaisen liittyä viipy­mättä
osastoon. Jolla on Jalot, kauas-kantavat
pyrkimykset, jotka toteutu­vat
voimakkaan yhteistoiminnan kaut­ta.
— Naisten toimintaa seurannut.
TORONTON SUOMALAISEN NAISOSASTON JXSENIA
Toronton uutisia
LASTEN KEBALEIBIKYSYMYK-SESTX
Talven toiminta on alkanut Joka
alalla. Niinpä ovat lapsetkin kokoutu-ncet
pioneerlkouluun. Suurella Innolla
on ehkä monikin lapsi odottanut sitä
sunnuntaita, Jolloin he kuulevat sem­moista,
mitä porvarien koulut cl
heille tarjoa; Ja jos onkin Jotain, niin
on se aivan päinvastaista: sotavalmis­telua
työläisiä vastaan.
No nUn, el nyt ole aikomus selittää
pioneerlkoulun tärkeydestä, vaan ke­säkoulun,
oikeammin lasten kesäloman
puolueen luJittamiseksL Lilan kauän j vietosta. Joka vietto el saisi muodos-kesi
silloin tyhjiin, rahapulan täh­den.
Mitään kun ei saa aikaan tässä
maailmassa ilman rahaa. Naisliitto
kuitenkin valitsi, komitean, jolle an­toi
valtuuden pitää' iltamia käriip-päysrahaston
kariuttamiseksi. Tämä
komitea toimii tässä kuussa ensi-maisen
iltaman, josta lähemmin tie­tysti
ilmoituksessa ja-piisi se toivoi,
tavaa, että kaikki asiaan innostu­neet
kantaisivat silloin" kortensa ke­koon.
Tämä komitean työ j a homma käy
muuten raskaaksi j a jää ilman t u ­loksia,
jollei sitä ole kanniistamassa
joukot. Eritoten äitien Inulid ole-van
innostuneita tähän j a siksi olisi
toivottavaa, että äidit tulisivat ja
omakohtaisesti lausuisivat ajatuksen­sa
j a toivomaksensa tästä naisliiton
alottamasta hankkeesta.-Ellemme me
äidit anna kannatustamme tälle jnrL
iTKselle, niin tämän komitean työ
menee fauldcaan, j a jollei aivan huk­kaankaan,
niiri sillä e i ole- sitä syvää
j a laajaa kantavuutta kuin milloin
kaikin toimisimme yhdessä yhteis-pyrinnön
ymmärtämyksellä. -— H . E .
onkin siinä suhteessa oltu leväpe­räisiä.
Liian kauan on tovereina koh­deltu
seUalslakIn, jotka ovat jyrkästi
kieltäytyneet milloinkaan työväenluo­kan
riveihin Ulttymästä. Jokaiselle pl-tölsl
Jo olla. selviö, että luokkataistelu-kentällä
on vain kaksi rintamaa, pu­nainen
rintama Ja valkoinen rintama;
Ja joka sillä välillä koettaa pysytellä,
joutuu tulilinjalle. On siis ainoastaan
kaksi tietä valittavana, joko työväen­luokan
mukana tai sitä vastaan.
TOINENKIN BYNTÄYSILTAMA
Järjestämlsryntäyksen merkeissä
Järjestetään toinenkin, riiutta vielä
arvokkaampi tilaisuus sunnuntaipa 28
p, t.k. Sen järjestää suomalainen
aglt.-prop.-komltea, ja kalkki tulot
siitä luovutetaan pilrikomitealle. Oh­jelma
tähän tilaicuuteen on onnis­tuttu
saamaan parempi, kuin vielä
tämän syksyn ajalla on kuultu. Ja
tua kaavamaiseksi kouluksi, vaan että
sen loman yhteydessä jatketaan tal­ven
pioneerlkoulun tarkoitusta,
Toronton suom. työläisnaisten osas­to
on päättänyt Järjestää lapsiUe oi­kean
kesäkämppäyksen, josta cl äi­ditkään
tarvitse olla pois, jos vaan
jo senkin tähden ei kenenkään kan­nata
sivuuttaa tätä tilaisuutta.
ÄUTOTYÖLÄISTEN JÄRJESTÄ­MINEN
Taistelussa äutotyöläisten järjestä­miseksi
on nyt tultu uuteen valhee­seen.
On päätetty ryhtyä eri puolilla
Canadäa olevien automobiili- Jä vau-nutyöläisten
unlöitteri yhdistämJseksL
Jotkut näistä uniolsta ovat itsenäisiä
ja ainakin yksi, nimittäin Oshawan
auto^Ölälsten unio, kuuluu A.F.L:-
ään. Rajakaupunkien äutotyöläisten
Urilo ja Yleiscanadalalnen ammattl-järjestö
ovat kutsuneiet hajallaan
toimivat äutotyöläisten unfarftteri e-dustajat
yhteiseen neuvottelukokouk­seen
Torontoon marraskuun 3 p:nä.
Kaikki merkit viittaavat siiheri, että
tästä kokouksesta muodostuu Canadan!
äutotyöläisten teollisuusliiton ensimäi-1
nen edustajakokous. ^ Joku.
haluavat olla mukana. Kaikesta cnsf-kesän
Ihanuudesta pn koko pltkl tai--
vi haaveilemisen alkaa, kuinka pal­jon
se tulee antamaan nautintoa, hui­via,
ruumiillista ja henkistä hyötyä.-
Tahdon painaa tuolle viimeiselle sa­nalle
erikoisen suuren painon. Olen
nim. kuullut, että klrkkolaiset ovat oi-leiet
viime kesänä Jossain hr^änteke-väisyyslaltoksen
leirillä Ja on kuulem­ma
siellä ollut toisin ajatteleviakia
työläisiä, SääUttelen vaan niitä työ­läisiä.
Jotka ottavat näitä armopaloja
vastaan ja jakelevat niitä vielä lap-sllleenkln,
antavat vetää nen^st^ it­seään
"herran pelvoösa Ja nuhteessa".
Ensi kesänä ci ainakaan tarvitse
mennä "herran hengen" armolla ha­kemaan
ruumiillista hyötyä, vaan yh­teisin
voimin tulemme järjestämään
kesäloman vieton etupäässä jokaisen
itsensä hyväksi Ja koko köyliällstön
yhteisen asian eteenpäinviemiseksi.
Niinpä äidit tulkaa joukolla kokouk..
slln joissa tulemme keskustelemaan
tästä asiasta. — E. Auvinen.
PAPEROSSEJA
Valmistettuja
Oikein!
Nam« Icalui yllä olevu nnäm
sualtivat Winc]ieiter papefot»
cien «alaicnadeo.
20 paperossia 25c
**t»OKKERIKORtTI'»
JOKA PAKETISSA
•,'1
.1 '1
mmm