Vapaus, January 8, 1970

              ' m 1 ^'«fe
Iki '•'iihiKi^m
Sivu 2 Torstai; tairniniTc. 8 p. T5iursday, Jan. 8, 1970
VAPAUS 4 L I B E R T Y )
W. EKZJUM)
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H G A N A D I A N S
, BatalUlshed Nov. 6.1917
' Mameer: E. SUKSI
TSaetiiaia^.omee äiik[<Bdfitxnilal 674-4264
Pufaaifilbed twiIoe vreekly: TueBdoiys emd Tbuz^säaj^
Oo. Unaiited, 10p-103'|am fet. W«6t, SudJ^ury, Orirtario, CaJiada.
MatOngJttiddiKss: SOCK«0.
' Advertlsliig raities upon appiUcatilog^ toaavlteitlan f i ^ of chaige.
Seoond Olass Mali i«glättiatilon Numiber 1076
M , f t m c r f o f fh " CANADIAN LANGUÄGEi-BESS
- TILAUSHmNAT:
tUsfixaxtassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USAin:
3 kk. $3.00 ~ Suomeen:
1 vk. $11.00. 6 kk. $5.75
1 vk. $11£0. 6 kk. $6.25
Vikapisto
Tunteiden perusteella toivoisimme olevamme väärässä, mutta
kaikki järkisyyt viittaavat kuitenkin siihen, että liittohallitus, ni-;
menömaan urheiluasioita hoitava terveysministeri John Munro,
teki pahan vikapiston antaessaan siunauksensa Hockey Canadan
"ultimaattumille", jonka perusteella Canada menetti Geneven ko­kouksessa
amatööri jääkiekkoilun MM-kilpailujen järjestämisoikeu­den
j a sanoutui irti kaikista kansainvälisistä jääkiekkokilpailuista;
Hockey Canadan ammattilaismentaliteetilla varustetut johtajat pa­nivat
huonojen pokerinpelurien tavoin kaikki "viimeisen kortin"
varaan j a kun toiset osapuolet katsoivat "pohjakortin"' heidän
"pluffistaan" huolimatta, silloin tuli mitä tuli.
Paljon on kiinnitetty • huomiota siihen tosiasiaan, että MM-kilpailujen
menettäminen aiheuttaa visseille canadalaispiireille lä.-
hes $400,000 menetyksen. Tämä meneeys ei vähene lainkaan siitä,
vaikka liittohallitus onkin luvannut sen korvata veronmaksajilta
perittfivilifi varoilla. Mutta paljon suurempi tappio jääkiekkoilun
MM»kilpailuista ja muista kansainvälisiltä kilpailuista pois jäämi­sestä
koituu Canadan amatöörijääkiekkoilulle
Kuten olemme jo aiemmin tästä asiasta puhuttaessa selittä­neet,
Vapaus toivoi muiden kanssa canadalaisjoukkueille menes­tystä
j a voittoja myös jääkiekkoilun M M - j a olympialaiskilpailuis-sa.
Mutta siitä huolimatta, tai oikeammin sen vuoksi, voittoa tär­keämpää
on kilpailuun osallistuminen, kuten olympialaisten yhtey­dessä
aivan oikein korostetaan.
Koko maailma tietää, että meillä on Canadassa ensiluokkaisia
ammattilaisjääkiekkoilijoita, kuten on monissa maissa ensiluok­kaisia
sirkusvoimistelijoita j a muita ammattilaisia. Mutta ennen­kaikkea
me canadalaiset tiedämme, että jääkiekkoilun "huippu" on
täällä luvattoman kapea johtuen se nimenomaan siitä kun pää­paino
pannaan "rahaa tuottavaan" ammattilaisjääkiekkoiluun ja
suuria nuorisojoukkoja mukaansavetävä amatöörijääkiekkoilu on .
jätetty miltei oman onnensa varaan. Juuri tästä on kysymys silloin
kun ratkaistaan Canadan amatööriurheilun edustus, tässä tapauk­sessa
jääkiekkoedustus. Kansakuntana, meillä on y l l i n kyllin tele­visio-
j a halli-"jääkiekkoilijoita", mutta luvattoman vähän hyvä­tasoista
amatöörijääkiekkoiluja, mikä vetäisi yhä lisääntyvät nuo­risojoukot
tähän moraalisesti j a fyysisesti kehittävään urheiluun.
• Me tiedämme luonnollisesti, että kansainvähsissä amatööri-säännöissä
on korjaamisen varaa ja tarvetta nimenomaan raha­kysymyksiä
koskevan tekopyhyyden tiimoilta. Mutta Canada ei
voi yksinään näitä sääntöjä muuttaa. Meille on opetettu, että pa­hakin
laki on laki niin kauan kuin se korjataan tai poistetaan.
Tämä pätee myös kansainvälisen amatööriurheilun tiimoilta. Tur- •
haa on kansainvälisen jääkiekkoliiton Geneven kokouksen tapah-:
tumien jälkeen enää ainakaan Hockey. Canadan johtajain puhua
"lakien kunnioittamisesta",.ellei nyt tehtyä selvää vikapisloa kor­jata.
Toimimalla yhteisymmärryksessä j a yhteisvoimin edistyksel­listen
voimien kanssa voidaan kansainvälisiin olympiasäädöksiinkin
tehdä muutoksia ja korjauksia. Luottaminen dollarin kaikkivoi­paan
valtaan, kuten esimerkiksi maanantaisen CBC-TV haastatte­lun
yhteydessä meneteltiin sanomalla, että Kuotsi kärsii talous-häviöitä
siitä kun Canada ei osallistu MM-kilpailuihin, on ainakin
yhtä V€Uihanaikainen käsitys kuin on mr Brundagen amatöörinä-kemys.
Tosiasia tietenkin on, että kansainvälinen amatöörijää­kiekkoilu
tarvitsee Canadaa, mutta vielä enemmän tarvitsee Ca­nada
kansainvälistä-amatöörijääkiekkoilua, jos mielitään edistyä
j a kehittyä
Mitä pikemmin tämä eroonjäämis-yltiöpäisyys-päätös kumo­taan
sitä parempi se on mielestämme ennenkaikkea Canadan ama-töörijääkiekkoilulle.
Black Pantherin ^^tuhoamisesta"
Chicagosta tiistaiaamuna saapuneessa A P : n uutistiedossa kerr
rottiin, että joulukuun 4 pnä siellä tapahtuneesta Black Panthers-nimisen
järjestön kahden nuoren johtajan kuoliaaksi ampumisesta
aloitettiin mainittuna päivänä ensimmäinen julkinen kuulustelu.
Mainittuna joulukuun päivänä (kello 4 aamulla) ammuttiin
poliisien toimesta omassa asunnossaan 21-vuotias Fred Hampton
(Illinoisista) ja 22-vuotias Mark Clark (Floridasta). Kummatkin
olivat Black Panthersin järjestäjiä j a johtajia omilla kotialueillaan.
Black Pantherien lakimiehet sanovat, että näitä nuoria tumma­ihoisia
miehiä kohti ammuttiin ensiksi ja ilman' mitään .syytä..
Muista lähteistä on saatu tietää, että edellämainittu Fred Hampton
ammuttiin—vuoteeseensa ja että samassa tilaisuudessa haavoittui
neljSTmuuta tummaihoista" henkilöä joiden sanotaan olevan yhteyk­sissä
Black Pantherrjärjfestön kanssa.
AP:nedellämainitun-uutistiedon mukaan Black Panther joh­tajat
ovat syyttäneet, että sellaiset poliisiratsiat, mitkä suoritettiin
joulukuun 4 pnä Chicagossa ja joulukuun 8 pnä'Los Angelesissa,
muodostavat saumattoman "osan järjestelmällisestä kampanjasta,
minkä tarkoituksena on tuhota puolueen johto ja hajoittaa koko
Black Panther-liike. Lainataksemme edelleen mainittua uutistie-toa,
Black Pantherin lakimies Charles Garry, San Franciscosta on
leimannut -näniä poliisien ampumaratsiat "kansahtuhomenetelmik-si
(genocide) Black Panther-järjestöä vastaan,''
Vaikka Yhdysvaltjain oikeusviranomaiset ovat kiistäneet nämä
kansantuhosyytökset, niin-ilmeistä on kuitenkin, että mitä käuem- -
man jatkuu Yhdysvaltain imperialismin julma hyökkäyssota Viet­namin
pienen kansan tuhoamiseksi, sitä räikeämmäksi kehittyy
maan sisäpoliittinen vaino erincnkalkkca tummaihoisia amerikka­laisia
vastaan. . Kuluneitten vuosien aikana on USAssa siiöritcttu
todella hirveitä tekoja neekereitä.vastaan. Muistettakoon tässä yh­teydessä
sellaiset salamurhien uhrit kuin Malcolm X , Medgar Evers
"Martin Luther King jne. Tammikuusta lähtien vuonna 1968 on Yh­dysvalloissa
murhattu 28 Black Panther-puolucen johtajaa Vf^-"
mekslkuluneen kuuden tai seitsemän kuukauden aikana on vangittu
puolueen 40 johtajaa ja 125 muuta jilsentii, Edclliimainitugsa Los
Angelesin tapauksessa (jouluk. 8 p.) poliisit kokoontuivat varhain
JuOiuis Mader:
Tuskin kukaan tuntee ken­raaliluutnantti
BcnnettUi. Ja
kuitenkin tuskin yksikäiin muu
\ .amerikkalainen kenraali uhkaa
jokaista siinä määrin kuin tämä
fnics. Tämä r)4-vuotias sotilas­henkilö
oi^ toiminut USAn soti-;
hialliscn; salaisen palvelun v i ­rastossa
(DIA, Defense Intelliv
gence ARency) 1965) ayyslcuun
puolivälistä lähtien. Tämä v i
rasto-— tarkalleen 8 vuotta: sit-tcrT
C I A : n Kuuban rannikolla
kärsimän tappian jälkeen pre­sidentti
John F. Kennedyn pe­rustama
U S A n "ihmea"se" —"oh
yksi imperialistisen manncrten-väliscn^
äiriöpolitiikan pääkes-
~kU8.
- \
KUMOUSTOIMINTAA
"MADE IiN P E N T A G O N "
NELJÄSSÄ MAANOSASS.4
1964 — D I A toimeenpani kaap­pauksen
Brasiliassa
1965 — DIA johti Dominikaanista
ta.savaltaa vastaan suunnafua
• aseellista interventiota
1967 — Israelin lähi-idän hyök­käyksen
yhteydessä upotettiin
itäisellä Välimerellä DIA: a pal­vellut
vakoilualus Liberty.
1968 — Korean kansanc]cmok!;iat-tisen
ta.savallan taisteluvoimat
kaappasivat DIA :n hyväksi va­koilleen
Pueblo-nimisen aliikr
sen. Moskovan kansainvälinöh
lehti Uusi Aika paljasti että
D I A : l l a oli oma osuutensa Is­raelin
Yhdistynyttä Arabi t a s HT
'valtaa, Syyriaa jfi Jordaniaa
vastaan tekemiin hyökkäyksen
valmisteluissa:
-1969 — Korean kansandemokraat
tisen tasavallan ilmatilasta t a -
vattiin.-.:;^O.L'\-vakoilukono EC
121 ammuttiin alas.
DIA :n asettaman joukkomurha
ryhmän Special -Operations
" 'Groupin syyllisyys todistettnn
Etelä-A'ietnamissa. Jopa Ne\v
York Times kirjoitti 9. elokuu­ta,
eitä tämän DlA-osnston koh
dalla on ky.symys "j-ksinonn.nn
vakoilua ja sabolaashia sokä
kidnappausta ja tiettyjen hcr-kiiöiden
'eliminointia' - Efolä-
Vietnamissa. Laosi.s.sa, K-im-bodzas.
sa ja Pohjois-Vietnamis-
; sa hai'rastavasta Top Sof^rol-formaatiosta"
(salaisesta osa.s-tosta).
Amerikkalaisessa Ram-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kalle Kauppinen, Nairn Gonlre.
Ont; täyttää perjantaina, tammi­kuun
9 pnä 77 vuotta. .
Ilmi i*clkoIa, Sudbury. Ont.
täyttää sunnuntaina tammikuun
11 pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuk.siin.
aamulla Black Panther-puolucen
päämajan lähettyville, saartoivat
rakennuksen ja aloittivat ammun­nan.
Neljän tunnin kuluttua r a ­kennuksesta
antautui 11 Black
Pantherin jiusentä joista kolme oli
haavoittunut.
Kuvaavana .seikkana voidaan
pitää Black Panthcr-piiolueen
^kansallisen puheenjohtajan Bob­by'
Sealin äskettäistä "oikou.s-käyntiä"
Chicago.ssa. Kun hänelle
ei annettu oikeutta hankkia itse
valit5?emaansa lakimies-avustaiaa,
niin mr Seal protestoi mahdolli­simman
äänekkäästi oikeuksiensa
puolesta. Hänet sidottiin käsistä
ja jaloista tuoliin; hänen suunsa
sidottiin symboliksi Amerithan
nyky-demokratiäata ja kaiken l i ­säksi
hänelle läimäytettiin 4-vno-tinen
vankilatuomio "oikeuden
halventamisesta". Kaikki tämä yh
distyy Chicagos.sa 1968 pidetyn
demokraattipuolueen cdustajako-kouk.
sen yhteydessä olleisiin mel­lakoihin,
joiden aiheuttamiselta
ovat virallisten tietojen mukaan
pääsyyllisiä kaupungin majurin
johdolla toimineet poliisit!
BlackTäntlier-järjestömuodos*
lettiin alunperin neekeriasukkai-den
it.s^äpuohrstu.sjärje3töksi suur
kaupunkien ghettoalucilla. Mutta
sen rooli ja tavoite on .suurostJ
muuttunut. §e on omaksunut pää-a.
siallisemmaksi suunnakscen po­liittisen
taistelua neekerien "oi­keuksien
ja samalla sosialististen
tavoittoiden puolesta; öe ei pyn
missään rnUodossa : cri.stymoän
muista amerikkalaisista vaa» on
käytjinnölliseen yhteistoimintaan
valkoihoisten kanssa.'
. Nähtäviiksi jiiii, mJnkälaiseon
tulok.sech päästään, nyt Chicagos­.
sa aloitetuissa kuulusteltiissa?
Varmaa on kuitenkini että kaikki
hyvää tai-koittavat ihmiset Y h ­dysvalloissa,
Canndassa j a kautta
maailman tuntevat suurta myötä­tuntoa
hirveän terrorin kohtcilcrti
joutuneen Black Pnnther-puolu-een
jäseniii kohtaan tuomiten
heitä vastaan /Chicagossa, Los
' Angelesissa ja muualla Yhdysval-loi.
s.sa jnrjcstotyt väkivaltaisuu-
. det. • • •
parts-lehdesää paljastsniin DT-A
: n avulla laadittu salainen
suunnitelma, jossa käsitollädn
ABC-aseiden petomaisten toisin
tojen käyttöä Euroopassa J S -
An Rpectal Forcfesin onkois*
toimesta
LMiv-—i n^A epäonnistui yllä­tyt'r-::'"'!
t;".ysin edistyksellisten
liby.4a:sten voimien po';;i'ti-sesta
kehityksestä.
Vastaavahan aikaa sitten Benaa­tin
^illkoasiainvaliokunnan dsmo-kraattinen
puheenjohtaja senaat­tori
J , W.~Fulbfight osoitti V^a.sh-ingtonissa
puolustusministei i Mel
vin Lairdin antaneen täysin '/ää­riä
tietoja hallitukselle DIA :n sa­laisten
tendenssimäisten raport^
tien pohjalta.
Kuten nähdään on myös DIA
joutunut jakamaan CIA :n kohta­lon
: molemmat marssivat hävin­neiden
tiellä.
K t l K A ON BENNETT?
DIArn tähäna-stinen johtaja,
59-vuotias FBIrtä (Federal Bu­reau
of Investigation) palvellut
lentäjä j a kenraalihmtnantti Jo­seph
Francis Carrol on nyt joutu­nut
omien epäonnistumisiensa
uhrik.si. Hänet pidätettiin viran­toimituksesta
siekailematta. Näin
myös USA:n ilrtiavoimat on jou­tunut
välillisesti kärsimään kolah
duksesta, sillä se menetti Carrol-lin
8 vuotta keskeytymättä jatku­neen
virka-ajan jälkeen DIA-joh-tajan
paikan armeijalle. (Laivas­to
puolestaan nimittää aina vara-amiraalin
DIA:n apulaisjohtjijan
paikalle).
Uutta DIA-johtajaa, armeiji.n
kenraaliluutnanttia Donald V i v i -
an Benncttiä (synt. 9. toukokuuta
1915) pidetään yleisesti kenraali-tovereiden
joukossa "munapäänä"
(ogghead on amerikkalaisten käyt
tämä nimitys kiiytännöstä vie­raantuneista
sivistyneistä), mul­ta
myös karrieristina. Hänen elä­mänvaiheensa
vahvistavat todella
kin nämä arviot 32 palvelusxiio-destaan
armeijassa hän vietti 13
vuolla sotila.skouluissa. 15 vuo-ta
esikunnissa ja ainoastaan 4 vnd;-
ta joukkopalveluksessa. Vain 28
vuoden sisällä hän saavutti kaikki
9 sotilasarvoa 'luutnantista ken­raaliluutnanttiin.
Bennett oh ty­kistö-
j a esikuntaupseerina Ita­liassa,
Ranskassa, Etelä-Koreas­sa
ja LänsirSaksassa. 1966-1968
hän hoiti dekaanin virkaa .We8t
Pointin sotilasakatemiassa, jonka
mallioppilaisiin hän aikoinaan
kuului. Mutta viimeksi Bennett
johti Länsi-Saksaan sijoitettua
seitsemättä armeijaa, -jonka pää­maja
oli Stuttgartissa. Tällä-pai­kalla
Bennett johti Baijerista kär_
sin myös muutamia salaisen pai
velun tpimia Tshekkoslovakiaa
vastaan 1968.
MILJARDEPA DOLLAREITA
J A TUHANSIA VAKOILIJOITA
DIA-johtajan ominaisuudessa
kenraaliluutnantti Bennettin käy­tössä
on eslwet1cffcsi:
— 2500 upseeria DIAn välittö­minä
työntekijöinä sekä 6,000 sa­laisen
palvelun upseeria USA:n
armeijassa, ilmavointissa, laivas­tossa
ja »«fi^alkaväessä (llCiO
ihmistä on sijoitettn pelkästään
Etelä-Vietnamiin):
— sotilasattasheaesikunnat 71
maapallon niaassa j a 46 valtiossa
toimivat Military Assistance Pro-gramin
sotilaalliset neuvonanta­jat;
;
-—National Security Agency
(NSA).,johön_kmilu« 14,000 työn
tekijää j a 2,000 pysjrvää, uivaa ja
"rj lentävää radiovakoilulaitösta sekä
vakoilusatelliitit;
—-2.75 miljardin dollarin —
näin Sunday Telegraph -r- vuosi­budjetti,
mik& vastaa kolmannes­ta
USA :n kaikista salaisen palve­lun
menoista.
Berliini. — Ennätyspakkaset,
.(joiden kaltaisia ei ole koettu kuin
'viiime vuosisadallai ovait viime
päivinä koetölleet Itä-Saki^aa
Er&iUä alueilla lämpömittarin l u ­kema
on laskenut jopa—30 astee­seen.
Ensimmäiselle talvikuukaudelle
epätavallisen ankara sää on ai-hieuttanut
hankaluuksia liiken­teelle,
rakennustoiminnalle sekä
raakaraine ja polttoainetoimituk-sille.
Viai^muista Itutlditaain
Pariisi. — Ranskan virkailijat tie-doititivat
viikonlopu-lla, että Ranska
tutkii Canadan «ittämää $10,000,-
000 korvausvaatimusta kahden so-tiiaslu-
kifloohdaji menetyksistä Rans­kan
alueella, JRanska^ ei <Ae kuiten­kaan
vielä antanut^iralli^ vasta­tusta,
mutta sen sanotaaii^evan
valntiin keskustelemaan asiasta Ot­tawan
pyyimöstä. Kysymyksessä on
Canadan hallussa oHeet 2 NATO-tukiikolhtaa.
EDISTYKSEN JA RAUHAN
VOITTOJEN VUOSI OLI V.
Moskova. — Vuosi 1969 päät­tyy
rauhan ja sosialismin voi­mien
hyväksi totesi neuvosto­liittolainen
ulkopoliittinen viik­kolehti
Novoje Vremja perjan­taina
perjantaina, joulukuun 26
pnä. •••••
Imperialistien ideologiset ja
poliittiset hyökkäykset, joilla
yritettiin heikentää sosialistista
leiriä eivät onnistuneet. Päin­vastoin
vuosi oli sosialististen
maiden yhdistymisen vuosi, to­tesi
lehti.
Säännöllisesti julkaistuissa vuo­den
yhteenvedoissa käy ilmi, että
Neuvostoliitossa ollaan päätty­vään
vuoteen 'sekä tyytyväisiä,
että tyytymättömiä. Tyytyväisyys
perustuu tietysti: osaltaan jo sii­hen,
että vuoden mittaan ei puh­jennut
uusia suuria kansainväli­siä
kriisejä ja erityisesti so8iali.sti-maiden,
yhdistymiseen. . Tyyty-
Pravda Suomesta:
MYÖNTEISTÄ KEHITYSTÄ
Moskova. — Vaaleista riippuu
ratkaisevasti, kulkeeko Suomi;
pitemmälle asteittaisten sosiaalis­ten
uudistusten tiellä, työtäteke­vien
toimeentulon parantamisen
j a heidän demokraattisten oikeuk
sien.sa lujittami.sen sekä pääoman
kaikkivallan rajoittamisen tiellä.
Näin totesi Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen lehti. Pravda
äskettäin Helsingin-kirjeenvaihta­jansa
Juli Jahontovin lähettämäs­sä
"uudenvuodenkortissa Suomes­ta".
Jahantov toteaa, että Suomea
sa ei jouluna kaikilla ollut yltä-kylläisyyttä
eikä työtä, mutta ko-ro.
staa samalla, että päättyneen
vuoden aikana on tapahtunut
myönteistä kehitystä.. "Työttö­myys
on vähentynyt, maan mak­sutase
on parantunut j a valtion
talous lujittunut.
"Tästä on täkäläisten arvioiden
mukaan suuri ansio nykyisen hal-lituk.
sen johon kuuluvat vasem­mistopuolueiden
ja keskustan
edustajat ja joka on ollut vallas­sa
jo lähes neljä vuotta", kirjoitti
Jahontov.
Hän antaa tunnustusta myös
Suomen ulkopolitiikasta. Kuten
aikaisempinakin vuosina se. on
suuntautunut rakentaviin ratkai­suihin
rauhan j a Euroopan mai­den
yhteistyön hyväksi, totesi kir­joittaja
ja kiinnitti edelleen huo­miota
Suomen turvallisuuskonfe-renssiehdotuksen
saamaan laajaan
kannatukseen.
Ransikalle lentolupa
yli Siperian
Pariisi. — Ran.ska j a Neuvosto­liitto
allekirjoittivat äskettäin Pa
ritsis.sa sopi m uk.se n, jonka nojalla
A i r France yhtif^ aloittaa ensi
huhtikuussa kaksi vuoroa viikos­sa
käsittävän lentoyhteyden Pa­riisin
ja Tokion välillä Siperian
yli.
Sopi m u ksessa on määrätty my js,
että Neuvostoliiton lentoylitiö
Aeroflot saa tehdä välilaskuja P a ­riisissa
latinalaiseen Amerikkaan
j a Pohjois-Amerikkaan suuntau­tuvilla
reittilennoillaan.
mättömyyden. syynä.: taas. ovat
luonnollisesti entisten suurten
kriisien jatkuminen ratkaisemat­tomina.
Neuvostoliiton ja sen liittolais­ten
ulkopolitiika oli tänä vuonna
erittäin aloittedlista. Aloittei­den
punaisena lankana kulki ko­ko
ajan turvallisuus, aseidenrii­sunta,
kriisien poliittiset ratkai­sut
sekä rauhanomainen yhteis­toiminta
yli yhteiskuntajärjestelr
mien erojen. Euroopan tiirvalli-suuskokousehdotuksen
lisäksi
Varsovan liiton maat tekivät
Y K i s s a aloitteen kemialisten ja
bakteeriaseiden kieltävästä sopi­muksesta.
Geneven aseidenriisun-takomitea
laati sopimusluonnok­sen
merien rauhoittamisesta
ydinaseilta ja Neuvostoliiton esi­tyksen
pohjalta Y K :n yleiskokous
käsitteli kansainvälisen turval 1 i -
»uuden takaamista.
Sinisilmäiseen tyytyväisyyteen
ei Moskovassa kuitenkaan heit­täydytä,
sillä maailmanpolitii­kan,
mitalin toisella puolella ovat
edelleenkin ratkaisemattomat
suuret kriisit. Helsingin Salt-neuvottelujen
tulokset esimer­kiksi:
olivat jäleen askel eteen­päin,
mutta varustelu kilparasi-tuksineen
ja vaaroineen jatkuu
yhä.
Vietnamin sota jatkuu ja täl­tä
osin Neuvostoliiton lehtien ää-nenpain
ot ovat yhä k iristyneet sen
jälkeen kun kävi selväksi, ettei
Us A n presidentinvaihdos tuonut
tulessaan ratkaisua. Neuvostolii­tossa
ei nimittäin pidetä sotapo­litiikan
todelisena muutoksena
sitäj että Vietnamissa vasfedes
kuolee enemmän vietnamilaisia ja
vähemmän amerikkalaisia.
Lähi-idän kriisin vaarallisuus
on niin ikään päivittäin esillä
Neuvostoliiton julkisessa simassa
ja viime aikoina on tältäkin osin
arvosteltu USA:ta entistä kärke-vämmin..
Joulukuun lopulla jopa todettiin
Pravdan arvovaltaisessa katsauk­sessa,
että USAn johtavat piirit
eivät selvästikään halua edistää
lähi-idän kriisin rauhanomaista
oikeudenmukaista ratkaisua, joka
perustuu Israelin joukkojen ve­täytymiseen,
j
VOIMIEN
1969
Kriisien yhä jatkuessa Neuvos­toliitto
yhä jatkaa ponnisteluja
poliittisen ratkaisun hyväksi,
mutta niin kauan kun se ei ole
selvästi edessä Neuvostoliitto tu­kee
sekä vietnamilaisia että ara-beja.
Vuodenvaihteen yhteenvetoja
tehtäessä löytyy maailmassa y l ­lin
kylin muitakin ratkaisematto­mia
ja vaarallisia ongelmia sekä.
ristiriitoja katsoen nii...uik?kpSi
ristiriitaisia tendenssejä. Mosko­vasta
katsoen niitä ei kuitönkaan
pidetä maailmanpolitiikaa ehdot­tomasti
märäävinä tekijöinä vaan
todetaan, että 1970-luvulla edis­tyksen,
rauhan ja sosialismin voi­mien
eteneminen jatkuu.
KanisaLIistainista
hai^kitaan Inftiassa
Bombay. — Intian hallitseva
kongressipuolue kannatti hiljat
tain Bomhayssa pitämässään
edustajakokouksessa ehdotuk­sia,
joiden mukaan useita ta­louselämän
haaroja alistettai­siin
valtion valvontaan.
Sisäministeri Yashwantrao t;ha-vanin
. ehdotuksen muksian olisi
vakuutustoimi kansallistettava,,
entisille ruhtinaille maksettavat
yksityisvarat lakkautettava, usei­den
maataloustuotteiden myynti­tapaa
muutettava sekä kaupun­kien
omaisuuksia rajoitettava.
Sitä vastoin hän torjui vasem­miston
ehdotuksen yksityisomai­suuden
kieltämisestä sillä perus­teella,
että tällainen toimi ei olisi'
mieleen keskiluokalle ja maanvil­jelijöille.
TuloveroikaaivaikkeHa
lähettdtty paiittain
Winnipeg. —• Ottavvassa sijaitse­van
valtion veroviraston tietoko­neen
tekemän virheen johdosta on
Winnipegin alueelle lähetetty useilr
le henkilöille kahdet tuloverokaa-vakikeet.
Verotusasia in ministeriö
on pyytänyt kaikkia lUitä heiftilöitä,
jotka ovat saaneet [kahdet kaavak­keet,
häVltstämSän niistä toiset
Kaksi a kaavakkeita sanota an
menneen imuihiidcin canadalaiskes-kuksiin
tietokoneen tekemän " \ l r - '
heen johdosta.
PÄIVÄN PAKINA
HALVEMPIA LENTOMATKOJA
Sanotaan, että "yhden kuole­ma
auttaa toista leipään".
Me emme tietenkään toivo ke­nellekään
kuolemaa. Mutta i l ­meistä
on kuitenkin, että yllä­esitetty
vanha suomalainen sa­nanparsi
pätee ainakin osittain
myös nykyaikaisen lentoliiken­teen
alalla. Kilpailu matkustajis­ta
on ilmeLsesti kehittynyt niin
kovaksi, ettii siitä on odotetta­vissa
vähän dollari- j a ^ ^ ^ t t j -
hyötyä meille tavallisillekin k a ­dun
immeisille.
. Ennen varsinaiseen asiaan p.'.*-
neutumista hcncc kuitenkin pai­kallaan
todeta, että J.äkä Iäisten
kan.salaistcmme h\K)mion koh­teeksi
tulleella suomalaisen P^in-nairin
Atlantin-liikenteen jär­jestelyllä
on edelleen vaikeuksia.
Ns. Kööpenhaminan välilasku-kiistaa
ci ole vieläkään saatu
järjestetyksi j a se välilaskuoi-keua
on F^innairiUe taloudelji-sesti,
erittäin tärkeä, sillä k i l - .
pailu Atlantin. liikenteessä on
"timantin kovaa'" kuten Suomen
Kauppalehti äskettäin totesi.
Kööpehhaminan vHlila.skuoi-kcus
on siis: Finnairille hyvin
tärkeä, mutta vielä saavuttama-;,
ton tavoite. Toisaalta on Iniiton-kin
varmaa, että Finnairjn ko­neet
tulevat lentämään kuusi
kertaa viikossa Helsingistä New .
Yorkiin.
• Sp-siitä. •'•
Ja sitten varöinaise'etil'"päivän
tekstiin"
Kuten on meidänkin lehdes­sämme
kerrottu, viimeksikulu-neitten
viikkojen ja kuukausien
aikana on ollut julkisuudessakin
kiihkeätä keskustelua suurten
lentoyhtiöiden välillä ns. ryhmä-eli
tilauslentojen järjestämisestä
Tässä yhteydessä pa'.aa mie­leen
erikoisesti valtion omista­man
A i r Canadanehdotus ryh­mä-
eli tilauslentojen järjestä­misen
helpottamiseksi siten, et­tä
s e— ja tietenkin muutkin —
vakituista lentopalvelua harras­tavat
lentolinjat voisivat j.ujes-tää
niille edullisella tavalla fvh-mälentoja
siten, että ne voisivat
ottaa kuljettaakseen 50, 100,150
käsittäviä ryhmiä, joiden jäserir
tenei tarvitsisi välttämättä kuu-
-lua rSihinkään seuraan, järjn':-
töön tai yhdistykseen.
Lyhyesti kertoen tämän esi­tyksen
takana oli, ja on kilpailu
lentomatkustajien dollareista.
Tämän, vuoden aikana on jo
tulossa vakituisille lentoreiteille
suuria 490—747-hengen matkus­tajakoneita.
Ne ovat kalliita ~
$25,000,000 hintaisia — jättiko-neita.
iMutta niin edullisiksi kuin n i i -
deh|uskdtaan pitemmän päälle
tulevankin, välittömänä kysy-
'myksenä on: mistä saadaan nii­hin
riittävästi matkustajia nyt
heti, eikä vasta joskus tulevai­suudessa
.sen laskelmnn- perus­teella,
että lentoliikenne lisäähr
tyy vuosi vuodelta?
Tosiasiassa nykyisetkin A l l a n - ;
Un yli vakituisesti liikennöivät
noin 160 istuimiset suihkumoot­toreilla
varustetut ilmojen "pik­kujättiläiset"
ovat useimmiten
vain "puoliksi täynnä". Juuri
"puolen kuorman" lennot ovat
saaneet vakituisessa lentopalve-luksessa-
olevat yhtiöt, kuten
esim. A i r Canadan kateudesta
vihreiksi siitä kun epäsäännöl-
Usesti tilaus- eli ryhmälentoja
järjestävät yhtiöt täyttävät alen
nettujen hintojen turvissa ko­neensa
viimeistä sijaa myöten.
~ Päästäkseen osalliseksi näistä
ryhmälentojen tuloista A i r Ca­nada
esitti yllämainitun suiir.ui-telman,
minkä mukaan se aikoi
ryhtyä "kuljetatamaan erikois­hinnoilla
50—100—150 hongan
ryhmiä Atlantin y l i.
Kuten on ymmärrettävää, kil­pailijat,
erikoisesti yhdysvalta-:
laisyhtiöt, nousivat; takajaloil­leen
näitä A i r Canadan' ehdot­tamia
"minihinto j a " vastaan.
Asian johdosta pidettiin Kan­sainvälisen
lentoUikenneyhdis-tyksen
(IATA:n) kaksikin pit­kää
myrskyistä kokousta, joiden
päätöksistä ön aikanaan kerrot­tu
myös Vapauden uutispalstoil­la.
. V
Lopputuloksena oli, että 32 :h
jäsonmaa-yhtiöiden muodostama
IATA teki asiasta "koinpromis-,
sipäätöksen". Sen mukaan Air
Canada (ja muut lentoyhtiöt)
voivat järjestää 80 hengen täi
sitä suurempien ryhmien huvi­matkoja
kuitenkin niin, että
lentoon osallistuvien ryhmien
jäsenten pitää kuulua johonkin
ryhmään tai järjestöön.
Yleisenä käsityksenä on, että
tämän päätöksen mukaan voiv.it
lentomatkailutoimistot muodos­taa
tällaisia 80-hengen tai sitä
suurempia ryhmiä olematta eri-koi.
scn tunnontarkkoja osallistu-jain
jäsenyhteyksistä, vaikka,
tätä määritelmää onkin muka
noudatettava
Tällaisiin 14—21 päivän huvi­matkoihin
osallistuvien, henki­löiden
hyväksi tulee melkoiset
hinnanalennukset. Esimerkkinä
on mainittu, että kun A i r Cana­dan
tavallinen lentolippu Toron­tosta
Lontooseen, Englantiin
maksaa talvella $355, niin r y h - -
niiälentoon osallistuvan lippu on
"vain" $190, jne._
Meille kerr(5faan.'että A i r Ca­nada
hyväksyi erittäin vastaha­koisesti
Kansainvälisen lentolii-kenneyhdistyksen
kompromissi-päätöksen.
Sen presidentin John
Baldwinin kerrottiin sanoneen,
että A i r Canadan mielestä pää­tös
ei mene kyllin pitkälle sikäli
että saataisiin halpoja matkus­tusmahdollisuuksia
suurelle ylei­sölle."
Tässä mielessä arvellaan,.ev.tä
esim. Air Canada tulee jatka­maan
taistelua alkuperäisten eh­dotustensa
toteuttämismahdolli-suuksien
puolesta. }'""^'
Me puolestamme yhdymme A ir
Cänadaan tässä asiassa ja sa­nomme
kenellekään pahaa toi­vottamatta,
että "jumala tautia
(kilpailu lentomatkustajien sie-lusla
eli rahasta) pahentakoon!"
— Känsäkoura,
'm
•Mi •'•
'Mi''