Vapaus, October 30, 1962

              Sivii 2 Tiistaina, lokak. 30 p. Tueäday, Oct. 30, 1962
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) : Est&blished Növ. 6. 1917
Editor:/VV; Eklund Manager: E. SuksJ
Telepliones: Office OS 4-4264 — Editorlal OS 4-4265
Published thrice wcekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, >Canada.
Mailing address: Box 69 ,
Advertising rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second c'ass mail by the Post Office "Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
^ 3 kk. 2.50 Suomessa:
1 ,vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9;50 6 kk. 5.25
CANADIAN lÄNGUAfiE?PRESS
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
A r v i Koski, Kapuskasing, Ont.,
äyttää tänään, lokakuun 30 päivä­nä
70 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-
/ain onnentoivotuksiin.
Le Monde-I^hden haastattelu:
Suoman
presidentti Kekkoseii Räfiiskan-mätkan eväihi
MM osasto 598n vaaleista
Terästyöläisten union uusi y l i t y s ottaa kontrolliinsa Mine M i l l in
Suäburyn osasto No. 598 Gillisin vaalikoneiston avulla, epäonnistui
(viime viikolla—V.) kun presidentti Tom Taylorin koko vaalilista tuli
valituksi yli tuhannen äänen etumatkalla", sanotaan mainitun union
kansallisen johtokunnan tapahtuman johdosta antaman lausunnon
alussa.' •
Kuten tiedetään, mr. Taylorin johtamat ehdokkaat voittivat On­tarion
työsuhdelautakunnan valvonnan alaisuudessa suoritetuissa
Mine M i l l osasto 598 johtokunnan vaaleissa enemmistön niin Incon
kuin Falconbridgenkin työläisten keskuudessa. Viime viikolla jtil-kaistussa
Vapauden uutistiedossa oli saamiemme epätarkkojen tieto­jen
•mukaan virheellinen maininta, että äänestyskelpoisia oli yli-
12,000, kun niitä todellisuudessa oli 14,000. Muut asiaa koskevat paitsi
tätä äänestäjämäärää koskevat seikat olivat paikkansapitävät-^V.)
Mine M i l l i n kansallisen johtokunnan julkaisemassa lausunnossa
kiinnitetään huomiota vielä siihen tosiasiaan, että nyt suoritetut
johtokunnan jäsenten vaalit pidettiin^erittäin epäedullisissa olosuh­teissa
Mine M i l l i n kannalta katsoen. Mainitussa lausunnossa syyte­tään
Ontarion työsuhdelautakuntaa puolueellisuudesta sillä perusteet-,
la, että työsuhdelautakunta julkaisi hajaäänin (2—1) päätöksensä In­con
työläisten edustusoikeudesta vain viikkoa ennen johtokunnan
vaalien pitoa niin, että se voisi aiheuttaa mahdollisimman paljon hä­mäännystä
ja toivottomuusmielialaa Incon työläisten keskuudessa.
Siitä huolimatta enemmistö osasto 598 jäsenistä, mukaanlukien Incon
työläiset äänesti Mine M i l l i n puolesta. Merkillepantavaa on että mr.
Taylor vetosi jäsenistön kannatukseen j a tukeen nimenomaan sillä
perusteella, että siten tehdessään työläiset tuomitsevat työsuhdelauta­kunnan
päätöksen teräsunion edustusoikeuden puolesta" ja samalla
osoittaakseen, että ' uuden äänestyksen järjestäminen tarkoittaisi te­räsunion
häviötä". ' '
Tältä pohjalta katsoen Incon ja Falconbridgen työläiset antoivfit
selvän vastauksen siitä, mitä he todellisuudessa ajattelevat ja halua­vat.
Mifie M i l l sai nyt suoritetuissa vaaleissa yli 1,000 äänen enem­mistön,
verrattuna siihen; että teräunioUe myönnettiin useiden ky­seenalaisten
seikkojen olosuhteissa saamansa 15 äänen enemmistöni
Incon työläisten edustusoikeus.
"Vaalitulosten pcrusteellg osasto 598 tulee ryhtymään osastoa
tähän asti kahlehtineiden oikeusrajoitusten muuttamiseksi voidak-seen
toteuttaa Mine M i l l i n koko ohjelman, lukeutuen siihen seka
teräsunion tappiolle saattanrinen että kollektiivisten työehtosopimus­ten
voittaminen Incon ja Falconbridgen työläisille", sanotaan union
lausunnossa. :
Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että teräsunion toimesta tul-
Tasavaltalaiset
Jemenin isäntinä
Delhi. — Times of Ihdla-lehden
kirjeenvaihtaja K; Hannah on viir
kon ajan oleskellut Jemenissä ja
kirjoittaa, että kansa on noussut
lujittamaan Jemenin tasavaltalais­ta
hallitusta. _
Ta'izzissa oleskelevat länsimaiset
huomioitslfat tunnustavat, että huo­limatta'
Saudi Arabian ja Jordanian
yrityksistä ei ole minkäänlaisia toi­veita
monarkian palauttamisesta Je­meniin.
Jordanian pääministerin,
väitteet taisteluista, joita muka käy­dään
Jemenissä mm San'an' lähellä
herättävät hymyilyä maan väestös­sä,
kirjoittaa Hannah.
Lokakuun 19 pnä Sa'dahista Ta'-
Izziin palanneet kaksi skandinaavis­ta
lentäjää, jotka työskentelivät Je­menin
lentokentillä vahvistivat ta-savaltalaisen;
hallituksen lausunnon
siitä, että pohjoisessa uskonkiihkois­ten
ja rajaseuduilla Imanin kannat­tajien
vastarinta on tukahdutettu.
— Viime aikoina eri maihin te-kemllläni
matkoilla minulla on ol­lut
tilaisuus selostaa sekä lännen
että idän johtaville valtiomiehille
Suomen kansainvälistä asemaa ja
omaksumaamme puolueettomuus­politiikkaa.
Tällöin olen voinut
tyydytyksekseni todeta, että Suo­men
puolueettomuuspolitiikka on
saanut kasvavassa määrin osakseen
tunnustusta ja ymmärtämystä, sa­noo
tasavallan presidentti Urho
Kekkonen ranskalaiselle Le Monde-lehdelle
myöntämässään erikois-haastattelussa
vastauksena kysy­mykseen,
joka kos}(i Suomen kan­sainvälisen
aseman mahdollista
lujittumista presidentin matkojen
seurauksena. Presidentti Kekkonen
jatkaa.
puolella. Tältä pohjalta on Suomen
ja Neuvostoliiton välille luotu — yh­teiskuntajärjestelmien
ja Ideologisis­ta
eroavaisuuksista huolimatta —
molemminpuoliseen etuun perustuvat
hyvät naapuruussuhteet. Tästä on
Saimaan kanavan: neuvostoliittolai­sen
osan vuokraamista Suomelle
koskeva sopimus havainnollinen esl-merklii:
tietääkseni tapahtuu ensi
kerran, että Neuvostoliitto asettaa
osan valtakuntansa aluetta toisen
valtion käyttöön tehden siten mah­dolliseksi
sodan katkaiseman kulku­väylän
avaamisen jälleen liikenteel­le.'.
•. .: • .. .
NLn JA USAn SUHTEET"
Kysymykseen, joka koski yksimie­lisyyden
mahdollisuuksia presidentti
Kennedyn ja pääministeri Hrush­tshovin
välillä, annettu vastaus kuu­lui;
Toukokuussa 1961 käydessäni Eng­lannissa
Ison Britannian hallitus jul­kitoi
ymmärtämyksensä Suomen puo­lueettomuutta
kohtaan. Vieraillessani | _ Uskon voineeni todeta, ettei
lokakuussa samana vuonna Yhdys- j teologisia erimielisyyksiä lukuun-valloissa
presidentti Kennedy va-1 ottamatta ole olemassa ongelmia,
kuutti Yhdysvaltojen ymmärtävän ne j j„issa Neuvostoliitto ja Yhdysval-syyt.
joiden vuoksi Suomi noudattaa ,at esiintyisivät toistensa suoranai­puolueettöniiiuspontiikkaa,
ja totesi sina vastustajina.
YhdysvaHojen kunnioittavan Suomen!
omaksumaa linjaa. Kun tämän l i - j Aina kun ne joutuvat ristiriitaan
säk.si Neuvostoliitto on eri yhteyk-j )^eskenään. se johtuu muiden aihe-
Taisteluita, joita vielä käydään maan • gijsj^ painokkaasti ilmoittanut anta-1 H""'^'^'''^ enmielisyyksistä kuten
itäosassa Ma'rlbissa. lähellä Englan- | vansa arvoa Suomen puolueettomuu-i Berliinissä, Kuubassa, tai Laosissa,
nin Adenin protektoraatissa olevaa | ^leue jg^a se on lausunut pitävän.sä - joissa Neuvostoliiton ja Yhdysvalto-
Baihania. voidana pitää tavanomai-| tärkeänä tekijänä rauhan säilyttä-^ omat kaasalliset perusedut si-slna,
sillä täällä on esiintynyt vuosi-ikiseksi Pohjois-Euroopassa, luulen "»^isä eivät o'e kysymyksessä. En
kymmenien ajan tällaisia kahakoita, [ yoi^ani sanoa, että Suomen puolueet- ^''»J"" tällä sanoa, että odottaisin
joten niillä ei ole suurtakaan poliit- ; tomuuspolitiikalle perustuva kan- Neuvo.stoliiton ja Yhdysvaltojen jär-markklnollla
huonompaan asemaan
kuin sen färkeimmät kilpailijat
puunjalostustuottelden viennin alal­la:
Ruotsi, Norja ja Itävalta.
Sama kaupallinen intressi saa
meidät seuraamaan mitä suurim­malla
tarkkaavaisuudella Euroo­pan
talousyhteisön laajentamista
koskevia neuvotteluja. Suomen
pyrkimyksenä on edelleen vienti­etu
jensa turvaaminen Länsi-Eu-roopassa^
jonne 2/3 viennistämme
suuntautuu, samalla kun luonnol­lisesti
tulemme pitämään kiinni
puolueettomuuspolitiikastamme sa­moin
kuin kaupaUislsta intresseis­tämme
muilla suunnilla.
POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ
koski suomalaisen sivistyksen alku-
Pohjoismaista yhteistyötä sanoi: paräisyyttä ja sen pohjan monipuo-
(luotsi tuontiisi
USÄn i^l^taisen
saarron
Tukholma; A: - ' Ruotsin ulkoasian­valiokunta
kokoontui prinssi Ber­til
puheenjohtajana Tukholman
linnassa käsitelläkseen KuUban
kriisiä ja Ruo'sin merenkulun kan­nalta
tässä yhteydessä mahdollises.
ti ajankohtaisia kansainvälisen oi­keuden
periaalteita;
Istunnon jälkeen annetussa lau-'
sunnossä sanottiin mm., että kun
Yhdysvaltain hallitus jokin ailca
sitten varoitti tietyistä rajoituksis­ta
Kuuban meriliikenteessä, niin
Ruotsin hallitus ilmaisi näiden
suunnitelmien johdosta tuntemansa
vakavan levottomuuden. Amerikka­laisten
toimenpiteet merkitsevät
aluksen pysäyttämistä avoimella: :
merellä ja Ruotsin hallitus viittaa
tämän johdosta yleisesti tunhustet-
I tuun kansainvälisen oikeuden peri-
Haastattelun viimeinen kysymysj aatteeseen, ettei jonkin valtion
näin heikentämään pohjoismaista
y^itelstyötä. .
Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että
pohjoismaisen yhteistyön ulkopuo­lelle
on jo toisen maailmansodan
vuosista lähtien jäänyt kansallinen
UurvallisuuspolitUkka, jossa Islanti,
Tanska ja Norja ovat päätyneet
toisenlaiseen ratkaisuun koin Suo­mi
ja Ruotsi.
Tämä seikka ei o'e kuitenkaan vä­himmässäkään
määrin. estänyt poh­joismaisen
yhteistyön jatkuvaa vll-kastumista..._
KULTTUURIARVOJEN -
POHDINTAA
presidentti harjoitettavan hyödylli­sen
vuorovaikutuksen puitteissa lu­kuisilla
käytännöllisen elämän aloil­la.
.Monissa suhteissa samanlaiset
olot, kokemukset ja käsitykset ovat
tehneet mahdolliseksi ja edistäneet
tätä läheistä kanssakäymistä. Tälle
vankalle ja laajalle pohjalle raken­tuu
pohjoismainen yhteistyö myös
tulevaisuudessa.
lisuutta, josta presidentti oli puhu­nut
ylioppilaskokelaille toukokuussa
sota^alus saa rauhanaikana puuttua
vieraan maan laivoihin kansainväli­sillä
vesillä.
Joskus on viitattu parhaillaan uu­sia;
muotoja saavan kansainväliseen
tuttaa myös katsomusten moninai
suus. Meillä on urheiluelämässä eri
järjestöjä ns. porvarillfsen, työväen-tista
merkitystä.
pakkasaalto laski maanantain j
vastaisena yönä elohopean koko 1
Etelä., ja Keski-Suomessa 2—5 1
iniinusasteseeri. Pohjoisessa oli j
pakkasta paikoin toistakymmentä i
astetta. Maan etelä- ja keskiosat j
saivat . talven ensimakua myös |
ensilumen muodo.ssa, vaikkakaan i
mitään yhtenäistä liimipeitettä [
ei maahan vielä jäänyt. i
Lämpötila on kylmän purkauk-!
sen seurauksehä koko. maa.ssa vuo- |
denaikaan nähden huomattavasti
laan edelleen pyrkimään työläisten rivien hajoittamiseen. Vertaansa ; normaalia alhaisempi. Sään odole-vailla
on tässä yhteydessä terästyöläisten union aluejohtajan mr.
Mancinin johtokunnan vaalien jälkeen antama lausunto, jossa ilmais­taan
ajatuskanta, että reittaajieri mielestä ovat kaikki menettely­muodot
oikeutettuja kunhan lopputulos on heille myönteinen.
Globe and Mailin kertoman mukaan mr. Mancini oli myöntänyt i dankylä.ssä ja Sallassa 9 cm.
Potijois-Suomi
lumen peitossa
pakkasta kaikkialla
; .sainvälinen asema on lujittunut.. ' jestelevän asioita keskenään sivuut-,
i Suomen ja Neuvostoliiton, suhteis-: muut osapuolet. Mutta pi­dän
edellä esittämääni toteamusta
melko lohdullisena.
pitämässään puheessa.
Presidentti sanoi mielipiteittensä
muuttuneen omista ylioppilasajois­taan^
jolloin suomalaisissa piireissä liikkeen ja ruotsinkielisen väestöii
yleensä ajateltiin vain kansallisten! piivissä. Pidän tätä "hajanaisuutta"
arvojen kunnioittamista. Nyt sen si- | koska tällainen "oma"
jaan. presidentti sanoi, ymmärrän, | Järjestö pääsee vaikuttamaan sienä^
että saamme voimamme juuri vai- ['"'-'ii" "ylei.sjärjestö" el ulottuisi. Sa-kutteiden
erilaisuudesta. Näitä Vai-1 maten on asianlaita kansanslvlstys-kutteAa
antaa mm. ruotsalainen vä- i ^yön piirissä. .
ta'oudelliseen yhteistyöhön ja yhdis-i hemmistömme, kreikkalaiskatolinen; Olen sitä mieltä, että kulttuuri on
tymispyrkimyksiinsekä väitetty, että I kirkko ja . maakunnalliset erikois-i arvokkaampaa kuin sen perinteissä
tällä alalla Pohjoismaat joutuvat tu-j piirteet, joita Helsinki pyrkii tukah-i yhtyvät monet eri tekijät, kuin sil-
Jevaisuudessa kulkemaan eri teitä ja 1 duttamaan. Poliittista elämää rikas-i loin, kun se rajoittuu vain itseensä.
a
j ta tasavallan presidentti: lausui:
{—-Ottaen huomioon maantie-leelllsen
sijaintimme olemme : ko-:
kemustemme pierusteelia tulleet
vakuuttuneiksi siitä, että puolueet­tomuuspolitiikka
suo parhaat mah­dollisuudet
kansamme turvallisuur
„ , . „ . , ... i den ja riippumattomuuden säilvt-
Helsink. - - Syksyn ens.mma.- | P„„l„eettomuuspolitiik-nen
yli koko maan ulottunut ka edellyttää, että saavutamme
ulkovaltojen luottamuksen tarkoi-tuksiimme.
Ennen muuta suurval-tanaapurimme
Neuvostoliiton luot­tamus
on meille elintärkeä.. Ras
kuiden sotiemme jälkeen olemme­kin
pyrkineet ja käsitykseni mu­kaan
myös onnistuneet saamaan
Neuvostoliiton vakuuttuneeksi sii-;
tä, että Suomi ei missään olosuh­teissa
tule sallimaan aluettaan
käytettävän hyökkäystienä Neu­vostoliittoa
vastaan.
taan kuitenkin lämpenevän;
e t t ä teräsunioon kuuluvat Incon työläiset osallistuivat.nyt suoritettui­hin
Mine M i l l i n vaaleihin, ja e t t ä teräsunion johdon, toimesta heitä
"rohkaistiin osallistumaan näihin vaaleihin, mutta me emme ilmei­sestikään
saaneet ääntämme kuulluksi". Ja miksi mr. Mancini 'roh­kaisi"
kannattajiaan ja jäseniään osallistumaan Mine Millin vaalei­hin?
Myöntäen kärsineensä tappion ylidessä mr., Gillisin tappio»
kanssa, mr. Mancinin kerrotaan sanoneen, että viimeviikkoisen yaali-tuloksen
takia teräsunio ei ryhdy mihinkään toimenpiteisiin saadak­seen
kontrolliinsa osasto No. 598 noin 82,000,000 arvoiset omaisuudet
"mutta me odotamme että ryhmä Incon työläisiä tulee vaatimaan
oikeudelta toimenpiteitä".
Toisin sanoen, mr. Manein vahvisti mr. Taylorin ja hänen kan-nattajien
§a syytökset, että mr. Gillisille ja hänen kannattajilleen an­neltu
ääni oli ääni teräsuniolle. Toisaalta yllälainattu lausunto viit­taa
myös siihen, että teräsunion tähtäimessä on uusien oikeusjuttujen
nostaminen Mine Milliä vastaan "Incon työläisten" nimissä. Tullaanko
siinä yhteydessä käyttämään 'lopputulos oikeuttaa kaikki menettely­muodot",
kuten ilmeisesti käytettiin teräsunion toimesta Mine M i l l i :i
johtokunnan vaaleihin osallistumisen yhteydessä, siitä ei ole vielä
annettua julkista selitystä.
Sen sijaan teräsunion toimesta on julkisesti uhkailtu, että tar­koitus
on aloittaa ensimmäisessä sopivassa tilanteessa uusi reittaus
Falconbridgen työläisten rivien hajoittamiseksi. ;
Ne työläiset, jotka antoivat itseään harhauttaa teräsunion oikeis-tojohtajain
suuiilla lupauksilla, ovatvarmaan hiljaisina hetkinään
mietiskelleet syntyjä .syviä. Vain tämä selittiiä sen, miksi teräsunion
fronttimiehenä toiminut mr. Gillis kärsi nyt niin raskaan vaali-häviön.-
Tosiasiakin onkin tämä: Jos reitlausta ei olisi järjestetty, Incon
ja Falconbridgen työläisillä olisi nyt uusi työehtosopimus ja sen yh­teydessä
saavutetut palkankorotukset ja muut parannukset.
Nyt sen sijaan ei ole vielä tietoakaan sen paremmin: Eaikankor')-
tuksista kuiri uudesta_ työehtosopimuksestakaan.
. Ja jos reittaajien toimesta ei olisi Incon työläisten rivejä hajoi-tettu,
työläiset olisivat voineet tehokkaammin puolustaa työtoverei­taan
Incon pakkolomautuksen tultua — ja se ei suinkaan tullut "yllä­tyksenä"
sen paremmin teräsunion johtajille kuin Mine M i l l i n jäse­n
i l l e k ä ä n . ; - • • • •••::.
Selvää myös on, että vaikka teräsuniolla onkin nyt kyseenalaisilla
perusteilla saatu Incon työläisten edustusoikeus, se ei kuitenkaan'
pysty tilannetta parantamaan yksinkertaisesti siitä syysfä, kun sillä ei
ole työläisten enemmistön kannatusta ja hyväksymistä. Vain Mine
M i l l voi antaa nikkeliteoUisuuden työläisille nyt tarvittavaa apua ja
tukea. Siksi on, kenellä suinkin on sekä nikkeliteoUisuuden työläisten
e t t ä nikkelialueen kuntien ja muiden asukkaiden yleisetu mielessä,
tuettava Mine Millin oikeutettua taistelua Ontarion työsuhdelauta­kunnan
päätöksen muuttamiseksi. Vähin.mitä tässä yhteydessä odc-letaan,
on se, että työsuhdelautakunta määrää toimitettavaksi uudsn
äänestyksen Incon työläisten keskuudessa siitä, minkä union he edus­tajakseen
haluavat, Se olisi käsittääksemme ainoa oikeudenmukainen
ja ainoa demokraattinen ratkaisu täällä vallitsevan huonon tilanteen
korjaamiseksi. . . •
Tämä bn 'Suonien' ja Neuvostolii­ton
ViiJlMä V..1948 .'•olmitun ystävyys-
Lapissa ja Pohjois Kainuussa on ja avunanto.sopimuksen ydinajatus
jo laajoilla alueilla yhtenäinen lu- ; — .sopimuksen, jonka johdannossa
mipeite. Kuusamossa on hinta 1.3 Neuvostoliitto on puolestaan tunnus-1 san k.v.s.vmyksestä. Suomi ~puolu-senttimetriä,
Ivalossa 10 sm ja so- ; tanut Suomen pyrkimyksen py.sytel- ' eettomHuspollllikkans.Y mukaisesti
lä suurvaltain eturistiriitojen uiko- \, noudattaa edellä selostamaani me-
——— —. . ' • • . . — — — ^ !, nettelyä tässä asiassa.
SUHDE SAKS.\N ONGELM.4AN
Tiedusteluun katsooko presidentti
Ke:<konen tarvittaes.sa olevan mah-1
dollista tunnustaa jompikumpi tai
molemmat Saksan valtiot, vastasi'
presidentti Kekkonen:
.— Suomen .suhtautuminen Saksan
kys.vniyk.sen on havainnollinen: esi-i
merkki Suomen harjoittaman puo-l
lueettominispolitlikan käytäntöön
soveltamisesta. Kuten aivan, oikein'
toteatte. Suomi ei ole tunnustanut!
enempää Länsi-, kuin Itä-Saksaa- I
kaan. IntrcFsien.sä valvomiseksi Suo- |
mi on perustanut Berliiniin ja |
Bonniin kaupalliset edustu.stot. j
.Saksaa koskevat ongelmat ovat i
suurvaltapulitiikan vaikeimpia kiis-' !
tak.vsymyks!ä. Suomi on, kuten sa- i
nottu pyrkinyt puoluccttumuuspo- j
lidikkansa mukaisesti p.vsyttele- i
niään suurvaltojen välisten risti- !
riitojen ulkopuolella. SuUfValtain
ollessa jatkuva.sti eri mieltä Sak-am
imperialismi
iina-lntian kriisistä Moskova. — Neuvostoliitto i l - iden perustaa sekä niitä erittäin i toivoo, että kumpikin osapuoli kun-maisi
torstaina ensimmäisen ker- f lämpiiiMä suhteita, jotka vallitse-1 nioittaa todellista valvontalinjaa ja
ran kantansa Kiinan ja Intian ivat Neuvostoliiton ja Intian välillä, j vetää joukkonsa 20 km:n päähän
rahakiistasta ja ka*.soo, että oh- i'.-e sanoo neuvostokansan olevan j tästä linjasta yhteenottojen välttä-dctus,
,'jonka Kifnan kansantasa- i huolestunut jännityksestä Kiinan j . i i miseksi. Lisäksi Kiina katsoo ajan
vallan Iiai'ilus on tehnyt uusini- Intän rajalla varsinkin viime ai-i olevan otollisen kummankin maan
ma-sn ilmcituksessaan kiistan rat­toina,
joilvin jänni!ys on kehilty- j :>äämiiii3lerien tapaamiselle.
kaiscniiscksi, olisi otettava l ä h i ö - ' i nyt aseellisen yhteenoton asteelle
kohdaksi.
Nciivostoliiton kanta tuH ilmi
Pravdan torstain numeron pää­kirjoituksesta
"Kansojen edun ja
yioji.ien rauhan nitnes.sä", jossa
loliti käsittelee Kiinan Ja Intian
ra'aselkkaust.i. Se toteaa USAn
j a sen NATO-SEATO ja muidcn-hyökkiiysliiltaliiisten
asettavan
erikoisia toiveita Kiinan a In-
Tällaincn kehitys ei vastaa K i i ­nan
Ja Intian välisten suhteiden
henkeä eikä ole eduksi kummal­lekaan
maalle. Siitä hyötyy vain
kummankin maan yhteinen vihol­linen
— kansainvälinen imperia­lismi.
K-inan kansanhallituksen keski­viikkona
antaman julkilausuman j
Neuvostoliitto näkee Kiinan il­moituksessa
vilpit:ömän huoles- \
tuncisuuden suhteista Intiaan ja
pyrkimyksen yhteenoton lopetta­miseen.
'Kiinan iiallituksen teke-
(Jatkuu : sivulla 3)
tiaii rajakiistan hyväksikäyitöön /[leksti' julkaistiin kokonaan keski-;
! viikkoillan Izvestijassa ja torstain
i fravda la.naa pääkirjoitiikse.ssaan
julkilausuman kohtaa, jossa Kiina
onnen taantumuksellisten paa-määrfensä
hyväksi Lehti huo­mauttaa
ra.t:ikiistan olevan perua
TÄTÄ
ETEVÄ LATOJA
Klassillinen juttu epäselvästä kä-ajoiUa,
jolloin englantilaiset siir. , ilmaisee mahdottomaksi jo ajatuk-1 si.,ij,sta kuuluu seuraavasti.
VETYPOMMI PUTOSI
VAHINGOSSA
Vain viimeinen varmuusmekanismi pelasti
Pohjois-Carolinan hirvittävästä tuhosta
EFTA JA EEC
Raivskan-vierailunsa aikana ei
; presidentti Kokkonen sanonut käy-iväiisä
varsinaisia neuvotteluja., de
toniaaisännät hallitsivat Intiaa ja .senkin siitä, että kysymys Kiinan
piirsivät Aasian karttaa oman ; j;j Intian rajasta ratkaistaisiin so-tahtonsa
mukaisesti.
Juhani Aho kirjoitti kuuluisia pa­kinoitaan
käsin ja hänen kättensä
lavoinialla. Nämä kaksi Aasian jät- jäljestä sai selvän vain yksi latoja,
Kiinalle ja Intialle tvrkytettiin • ^iJ^i^valtiota kantavat suuren vas- joka tietysti oli siitä aika lailla o i -
Gaullelle hän sen sijaan aikoo se-, rajaksi surullisen kuuluisa Mac-! ^^"-^""^^^^^ Sakseen.
• la keko maalimassa .la ne ovat rau-
VVashingtou; — Vetypommi, jo-:
ka pudotettiin vahingossa amerik­kalaisesta
B-52-konecsta melkein
kaksi vuotta sitten Pohjois-Caro-linassa,
ei räjähtänyt, vaikka
vain yksi sen kuudesta varmuus
koneistosta oli enää toiminnassa,
ilmoitettiin Washingtonissa sun­nuntaina.
Fyysikko Ralp Lappin kirjoit-tamassa"
Kili and overkin"-ninii.
sessä kirjassa sanotaan, että ta-juihtuma,
Joka sattui tammikuun
24 pnä I9GI, ci johtanut hirvittä-viiän
katastrofiin, koska ti. var­muusmekanismi
toimi.
Lappin mukaan pummi oli 21
lostaa Suomen ulkopoliitti.sta linjaa.: M::!ionin linja, jota Kiina ei ole
Ison Britannian yhteismarkkina-'': koskaan: tunnustanut. Impcrialislit
päätöksen ja sitä mahdollisesti scu-; tekivät kaiken voitavansa provo-raavan
Tanskan ja Norjan liittymi-J soidakseen a.seellisia yhteentör-,
sen vaikutusta Suomen kantoihin mäyksiä tällä linjalla, Pravda sa-presidentti
selosti seuraavasti:
— Suomen ja EPTAan kuuluvien
.seitsemän maan välillä 1. 7. 1961 voi­maanastunut
sopimus turvasi Suo-noo.
megatonnin suuruusluokkaa, vas- | inen viennin Jatkuvuuden Länsi-Eu-
Adoula ei hyväksy
Kongo-sopimuksia
Leopoldville. — Kongon kcs-kushallituk.
se:; pääministeri Cyril
le Adoula on kieltäytynyt soimi -
ma.sta presidentti Tshombcn
kanssa sojimuksia Katan.<{an liit­tämisestä
uudelleen Kongoon.
Sopimukset ovat "henkensä ja
ja sisältönsä puolesta ristiriidas.sa
sen. liittymissuunnitelman kans­sa,
jonka VK:n pääsihteeri U
Thant on laatinut", sanoi Adoula.
AdouIa,.syyttT^YK:la siitä, ettei se
ollut välittänyt Adoulan hallituksen
ohjeita kunnollisesti sen Katanga.s-sa
olevalle valluuskunnaFIe sekä sii­tä,
että " Y K oli painostanut Kon­gon
valtuuskuntaa allekirjoitta­maan
nämä sopimukset!'.
Adoulan tiedetään vastustaneen
näitä osittaisia sopimuksia, ko.ska
ne hänen mielestään:ovat vain 'su­mua
maailman silmiin". Samanai­kaisesti
on kaikkein tärkein ongel­ma
— Katangan kaivosteollisuuden
vientituotteiden avulla ^saatujeniil-komaisten
valuuttojen jakaminen
tasan — on j ä t e t t y ratkaisematta.
Radiopuheessaan Adoula sanoi,
ettei hänen hallituksensa enää su­vaitse
uusia viivytyksiä ja epäröin­tejä.
"Se ryhtyy kaikkiin lihinteen
vaatimiin toimenpiteisiin".
talen täten 24 milj. Trotyyliton-räjähdysvoiinaa.
Lapp sanoo kirjassaan, että u-scita
samanlaisia tapauksia oii
sattunut sekä USA:.ssa että muu­alla
maailmassa. .
• . • • •. • : • '1
Mainitun . tapauksen, aikoihini
esiintyi ,Iehdislö.ss:i tietoja, otCi j
suihkupommittaja. Jossa oli kal<si
lataamatonta ydinpommia, .syöksyi
alas maaseudulla. Pohjois-Caroli-nassa.
Toinen pommeista pudotel­tiin
laskuvarjolla maahan. mu(l;i
teinen löydettiin jättiläispomini-koneen
Jäännö:ksien Joukosta.
Lapp huomautti kirjassaan ellii
puolustusministeriö noudattaa an­karia
määräyksiä tällaisten tapah­tumien
estämiseksi. • '"Tässä -lapa-uk.
sessa 24 megatonnin ydinponi-mi.
ssa oli kimsi turvallisuusmekn-nismia,
jotka kaikki olisi täytynyt
avata, ennen kuin i:ommi olisi lä-jiihtäiiyl".
Lehti lisää imperialistien pyrKi-vän
näiden kahden suurvallan rii^
taa hyväksikäyttämällä m.vösva-hingcittamaan
Neuvostoliiton suh-
Päättivä'pä toiset latojat kerran
hanomaisen nnnakkainelon viiden j ^y^^^ j^j^^jj^ ^^^^ ^^^^-^ !„_
periaatteen alkuunpanijat ja Ban-, ^jj.^ jj^g i^uu. Yhteistuu-dungin
konferenssin osanottajia, toimituksen kanssa he ottivat
"Vaikka Kiinan ja Intian suhteet kiinni pulun, kastelivat sen varpaat
ovat n.vkyään varsin jännitynect. musteeseen ja panivat sen tepäste-niin
ei sittenkään ole aihetta luo- lemaan muutamille paperiarkeille,
loopn.ssa oleville tärkeimmille mark- teitä niin veljelliseen Kiinaan ku'.n
kinoille. Näin ollen Suomi oli saa­vuttanut
tavoittelemansa lopputu­loksen.
Maamme ei Joutunut näillä
ystävälliseen Intiaankin. Lehti se­lostaa
sen jälkeen Neuvostoliiton
pua rauhanomaisen rinnakkainelon
viidestä periaatteesta ja Bandun-gin
konferenssin hengestä", lainaa
Pravda Kiinan hallituksen julkilau­sumaa.
Kiinan hallitus esittää kysymyk-ja
Kiinan rikkomattoman ystävyy-' sen ratkaisua neuvotteluteiise ja
jOtka sitten vietiin asianomaiselle
latojalle. '
Sanaakaan sanomatta tämä otti
tuotteen vastaan, ryhtyi työhön ja
katso: Tunnin kuluttua oli valmiik­si
ladottu Juhani Ahon yksi loista­vin
pakina!
PÄIVÄN PAKINA
"Kun ilmavoimien asiantuntijat
onnettomuuden Jä'kecn tutkivat
pommia, he totesivat, että vain
yksi turvallisuuslaite oli chkäi.s-
.syt 24 mcgatoninin' pnmmia rä­jähtämästä
Ja levittämästä tulioa
suurelle alueelle'', kirjoittaa
Lapp.
USA:n puolustusministeriön edus­taja
on kieltäytynyt kommentoi­masta
pommin räjähdysvoimaa ja
turvallisuuslaitteiden määrää.
Lapp arvioi USA:n tämänhetki­sen
ydinasevaraston vähintään
30.000 megatonnin suuruiseksi.
Hän vaatii USA:ta rajoittamaan y-dina-
setuolantoaan niin, että ydin­asevoimat
muodostaisivat,"pelo-tusaseen";
eivätkä olisi kauhi.stull.i-vana
uhkana koko maailmalle.
"Hyvät" ja "pahat" ohjukset
en käyttää tätä sotatukiasemiensa Minkälaista oikeudenmukaisuutta,
"rautarengasta" koko Neuvostoliiton; moraalia ja reilujen pelisääntöjen
hävittämiseksi?
Kuten sanottu. Turkissa on ,Yh-noudattamista
on se?
Me emme tietenkään halua mennä
Yhdysvaltain provo.soiman sodan- maaltanne "
vaaran olle.s.sa kuumimmillaan viime
viikolla, eräät canadalaispiirit; jotka
ovat jenkkimäi-sempiä kuin itse. jen­kit,
paikallinen päivälehti mukaan­luettuna,
yrittivät "todistaa" että
VVashingtonin väitöksen mukaan
Kuubaan rakennetut ohjustutkikoh-dat
ovat."pahoja" ja "vaarallisia",
mutta 'amerikkalaisten. Neuvostolii­ton
rajamailiin sijoittamat ohjukset
atomikärkinecn ovat "hyviä" sellai­sia.
. ..•. - ..
Toisinaan olisi kuitenkin hyödyksi
paneutua vastapuo'en asemaan ja
miettiä, minkä verran on kantavuut­ta
tällaisella kaksinaamaisuudella,
..sanokaamme esim. sosialistisissa ja
linjoittumattomis.sa maissa, . missä
ihmiset eivät ole riippuvaisia siltä
"uulistulkinnnsta" millä yritetään
hämätä ja harhautta täkäläisten pa­haa-
aavistamattomien ihmisten
mieliä.
Vi.ssit amerikkalaiset propagandis­tit
esittävät meille canadalaLsille tä­män
ky.symyksen mm. seuraavasti:
"Mlltii tuntuisi teistä, jos vleraati
voimat valtaisivat Newfoundlandin?
Miltä tuntuisi teistä jos ydlnasfeoh-jukset
oli.sivat vain muutaman kym­menen
mailin päässä teidän manner-
Tuon väittämän mukaan Kuuba ei
siis .olekaan itsenäinen maa, vaan
Yhdysvaltain omaisuutta^ koska sitä
voidaan verrata canadalaiseen saari­maakuntaan?'
Mutta asia tulee vieläkin kummal­lisemmaksi,
jos sitä tarkastetaan hie­man
yksityiskohtaisemmin. ' '
Kysymys voidaan nimittäin asettaa'
myös .seuraavasti: Miltä tuntuu Neu­vostoliitosta,
jCiinasta ja muista so­sialistisista.
maista, jotka ovat "elä­neet
: yhdysvaltalaisten _ydinaseoh-justen
alla" jo toistakymmentä vuot­ta?
~ •
Muistaa tulee lisäksi, että jotkut
näistä yhdysvaltalaisista ydinaseoh-juksista
ja ydinasepommeja kuljet­tamaan
rakennetuista "strategisista
pommittajakoneista" eivät ole : 90
mailin' päässä Neuvostoliitosta, vaan
aivan Neuvostoliiton kupeessa, esim.
Neuvostoliiton kanssa välittömässä
yhteyde.ssä olevassa Turkissa.
Miltähän on mahtanut tuntua
neuvostoliittolaisista nämä pitkät
vuodet olla näiden ydinaseohjusten
alla amerikkalaisten kenraalien ja
poliitikkojen pitäes.sä monta kertaa
viikossa palopuheita siitä, miten he
voivat- Ikäänkuin nappulasta pairia-dysvaltain
sotatukiasema. Siellä on i toiseen äärimmäisyyteen ja sanoa,
atomi- ja vetypommien sekä strate-| että ainoastan yhdysvaltalaiset ydin-glsten
pommittajakoneiden lisäksi aseet ja sotatukiasemat ovat ^'paho-
8.7C0 yhd.vsvaltalaista sotila.sta.: . ja".
Italia.ssa, vain muutaman sadan Päinvastoin olemme vuosikausia
mailin päässä on samanlaisia ohjuk-i kannattaneet niitä rauhanvoimia
sia; pommeja ja pommituskoneita ! jotka ovat esittäneet ja vaatineet, et-sekä
10 000 amerikkalaista sotilasta. ] tä kaikki ydinasekokeet pitäisi lopet-
Län.sl-Saksa ei ole paljoakaan
kauempana. Sie'lä on Neuvostoliit­toon
tähdättyjä ohjuksia, atomi- ja
taa: kaikki ydinaseet upotta meren
syvyyteen ja likvidoida kaikkien
maiden ulkomailla olevat sotatuki-vet.
vpommeja peräti 14 sotatukiase-j asemat.
ma.fsa ja kaikkiaan 260.000 amerik-i Mikäli Washington ja sen puoles-kalaista
sotilasta. .
Yhdysvalloilla on samanlaisia so-tapuhujat
ovat vihdoinkin tulleet.
synnintuntoon ja havainneet, että
tatukiasemia^ ohjuksineen, ydinasei-i ydinaseilla varu.stettujen ohjusten ja
neen ja strategisine pommittajineen pommittajakoneiden-"alaisuudessa ei
Britanniassa, GuamLssa, Okina\vas.sa elämä ole niin mukavaa ja turval-jne.
Sen lisäksi yhdysvaltalaiset stra- lista kuin se' voisi muuten olla, sil­loin
Yhdysvallat voisi ehdottaa^ että
puretaan kaikkien maiden kaikki ul­komailla
ö'evat sotatukiasemat heti
tegiset pommittajakoneet voivat va­paasti
käyttää hyväk.seen lentokent­tiä
Espanjassa, Pakistanissa. Maro-ko-
ssa. Etelä-Koreassa. Alankomaissa,; ja hävitetään tiukan kansainvälisen
Ranskassa jne. , / kontrollin alaisuudessa myös kaikki
Kaiken kaikkiaan Yhdysvallat on ydinaseet heti.
piirittänyt presidentti Elsenho\verin Mikiili Neuvostohitto ei sellaisia
selityksen mukaan Neuvostoliiton iehdotuk.sia hyväksyisi, .silloin tiUlsl
700000
250 .sotatukiasemalla —• ja; Yhdys-varois.
sa on näissä ulkomaisissa .sota-tukiasemissaan
kaikkiaan
miestä.
Kuka sitten uhkaa ketä? Ja iha-luaako
presidentti Kennedy väittää;
että toinen osapuoli on jo"tottunut"
elämään ydinaseohju.sten alla. mutta
Yhdysvalloille -se el sovi?
Washington saavuttamaan propa-gandalli.
sesti historiansa suurimman
voiton. Mutta mik.sl ei Washington
tällaista ehdotusta ole esittänyt?
Miksi sitä on tähän mennessä eh­dottanut
ainoastaan Neuvostoliitto
Me vain kysymme, yhdessä mui­den
epäilevien Tuomaiden kanssa.
— Känsäkoura.