1970-02-10-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistai, helmik. 10 p. — Tuesday, Feb.-10, 1970 I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN VAPAUS O F F I N N I S H C A N A D I A N S . < L I B E R T Y ) BstabUshed ITov. 6 , 1 9 17 SUlIltar: W. EKLUND Maaiager: E. SUKSI TeilephoiQe: Offlce mä Eddtorlal 674-4264 PublUshed M o e weeK]y: Tuesdaiys eund Thumdaons by Vaipaus Filbllsihliig Co. U n i t e d , 100-102 Elm St. West, Sudbtiry, Onrtsuto, Canada. Mailtng «ddrass: BOK 69. AdveztisliDg isjtes upon a p p a i c a t ^ itiroiDSlaith^ duungy». Seoooid Olass Mali r e g l ^^ H'CANADIAN LANGUACEPRESS TILAUSHINNAT: OfltoadaBsa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 3 kk. $3.00 USAro: 1 vk. $11.00. 6 kk, $5.76 Suameeo: 1 vk. $11.60, 6 kk. $6J5 Voi «dolIari"-parka Viime viikolla julkaistusta Canadan virallisen tilastotoimiston (DBS) raportista ilmeni; että Canadan' dollarin ostovoima on v i i - meksikuluheen viiden vuoden aikana laskenut peräti 16.5 sentillä Toisin sanoen se tarkoittaa, että dollariparkamme ostovoima on nyt 85.5 senttiä verrattuna vuoden 1965 :n dollariin. Yksityiskohtaisemmin asiaan paneutuen raportissa todettiin, että kulutustavarain hinnat kohosivat v. 1969 Canadassa 4.5 prosenttia, siis enemmän kuin minään ^vuonna Korean sodan päivistä eli vuodesta 1951 lukien. Vaikka joidenkin lajikkeiden hinnat ovat kohonneet enemmän kuin toisten, niin samalla todettiin, että hintojen nousua on tapahtunut kautta linjan. Tuloksena ön, että kun kaikkikäsittävä kulutustarpeiden keskinkertainen nousu vuodesta 1965 lähtien on ollut 3.7 prosenttia ja oli v. 1968 4.1 prosenttia^ niin viime vuonna se oli jo 4.5 prosenttia! Vaikka "ennustaminen" onkin yleisesti puhuen epäkiitollista homma, niin melkoisella varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että näiden tietojen mukaan voimistuu propagandakampanja työläisten "korkeita palkkoja" j a " l i i a n suuria vaatimuksia" sekä ammattiyhdistysliikettä vastaan.. : Suurpääoman j a sen asialla liikkuvien poliitikkojen yhteisenä lauluna on vanha suurvalhe, että palkat ovat muka pääasiallisimr pia tekijöitä hintojen korottajia. Tämä sittenkin, vaikka esimerkiksi alussa mainitussa DBS:n raportissa viitataan asiallisesti siihen, että viimevuotinen hintojen suuri nousu on verrattavissa. K o rean, sodan päivinä tapahtuneisiin hinnannousuihin. Tosiasia onkin että hintojen suureen nousuun on nykyään vaikuttanut ehkä enemmän kuin mikään muu Vietnamin sota. Sellaisenaan canadalaisis-sakin hinnannousuissa on huomattavalla paikalla "Made-in-USA" leima. Toisina hinnannousujen — inflaation, jos niin mielitään sanoa — aiheuttavina on monopolien mielivaltaiset hintojen korottamiset sekä laajakantoinen keinottelu ja voittoilu' ynnä verojen jatkuva korotus. Tunnettu tosiasia on, että (äskettäin paljastunut traktori-kysymys on siitä yhtenä esimerkkinä) kansallisesti j a kansainvälisesti toimivat monopolit korottavat mielivaltaisesti hintojaan. N i i den mielestä on taivas kattorajana kulutustavarain hintojen korottamisessa — ja se näkyy suurmonopolien yhä kasvavista vuosivoitoista! Tutkimuksissa on myös' todettu, että omaisuuskaupoista on viimeaikoina kerätty suuria voittoja ostamalla j a myymällä. Näihin kauppavoittoihin ei sisälly minkäänlaista tuotantoa. Se on yksinomaan keinotteluvoittoa; Ja mistä tulevat nämä voittorahat? Niiltä, joiden käytettäväksi keinottelun alaisuudessa olleet kiinteistöt lopulta jäävät. Tämä on todellista inflaatiba, kuten on va-rustelukilpailuunkin haaskattavat miljardit. Hintojen nousu on kaikkien näiden inflaatiovuosien aikana juossut palkankorotusten edellä eikä päinvastoin. Vain tämä selittää sen, miksi, joitakin vuosia sitten pidettiin 10- t a i 15-sentin Pfilkankorotusta tyydyttävänä, mutta nyt on; saatava. 25—50 sentin palkankorotuksia tunnilta, jos työläiset mielivät puolustaa elintasoaan. Toronton yliopiston professori S. B. Kierstead osui mielestämme naulan kantaan kun hän lokakuun 29 päivänä julkaistussa artikkelissaan kirjoitti: "Liikemiehet j a valitettavasti sanomalehdet selittävät useim- , miten, että kollektiiviset työehtosopimukset ja ammattiyhdistykset nostavat kustannuksia j a siten myös hintoja. Tämä on suurta hölynpölyä. Kun kaikki hihnat nousevat, silloin nousee myös työvoiman hinta. Kaikki mitä ammattityhdistykset tekevät, j a kaikki mitä ne voivat tehdä, lyhentää sitä aikaa, mikä on hintojen nousun j a palkkojen nousun välillä." Kun kuulemme perusteetonta pauhaamista ammattiyhdistyksiä j a työläisten muka "liian korkeita palkkoja" vastaan; kun seuraamme noin viikon päästä inflaatiokysymystä käsittelemään kokoontuvan liitto- j a maakuntahallitusten pääministerien puheita ja esityksiä palkkojen korotuksista pidättymiseksi jne. silloin on hyvä pitää mielessä ylläesitettyjä j a muita todellisuuteen perustuvia argumentteja. "Dollari-parkamme verenvähyys ei johdu työläisisä j a muista työtätekevistä, vaan Vietnamin sodasta ja sotavarustelusta yleensä, sekä mielivaltaisesta hintojen korottamisesta; rajattomasta voit-toilusta, keinottelusta j a epäoikeudenmukaisesta verotusjärjestelmästä. Epämiellyttävä vaalitulos Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Lesothon pääministeri Lea-bua Jonathan otti tammikuun 3 pnä suoritetun vallankaappauksen puitteissa vallan käsiinsä Afrikan mantereen eteläosassa sijaitsevassa maassaan julistaen samalla maan poikkeustilaan. Lesothon vaalit j a vallankaappaustapahtumat edustavat eräänlais t a "parlamentaarisen demokratian kukkasta". Kun hallituksen järjestämien vaalien tulos ei miellytä hallitsevaa puoluetta ja sen takana olevaa Etelä-Afrikan rotuvaltiota, kumotaan muitta mutkitta vaalien tulos ja samalla myös perustuslaki, julistetaan poikkeustila, pidätetään hyvän äänestäjäkannatuksen saanut "opposition" johtaja (joka sanoo saaneensa enemmistökannatuksen) ja sitten luvataan uudet vaalit aivan heti kun ne voidaan järjestää "rauhassa ja vapaasti" kuten sanottu on! Lesotho (entisellä nimellä Basutomaa) on kokonaan Etelä- Afrikan ympäröimä, 885,000 asukkaan maa. Sen hallituspuolue, jota Leabua Jonathan johtaa, kannattaa tiivistä yhteistyötä .rotu-ohjelmastaan omalaatuista kuuluisuutta saaneen Etelä-Afrikan kanssa; Oppositiossa oleva Ntsui Mokhehlcn johtama kongressipuolue vaatii se;i sijaan itsenäisempää ohjelmaa. "Virallisten tietojen" mukaan molemmat puolueet olivat saaneet 23 paikkaa maan 60-jäsenisessä parlamentissa, mutta kongressipuolueen johtaja ilmoitti vähää ennen pidätystään, että hänen puolucehiaoli tosiasiassa saanut 32—33 paikkaa. Maan pääkau-pungiqöa Maserussa on arveltu, että hallituksen valvonnassa oleva rädia,palaa vaalien oikean lopputuloksen. Epävirallisilta tahoilta SYNTYMÄ^ PÄIVIÄ John Kangas, R., R. 1; Murillo, Ont.^ täytti perjantaina helmik. 6 päivänä 84 vuotta. U. Harju, St. Catharines, Ont täyttää torstaina, helmikuun, 12 päivänä 70 vuotta. , John Lehto, R, R. 1, Kakabeka Falls, Ont., täyttää torstaina helmikuun 12 päivänä 75 vuotta. Hilja Smith, Sudbury, Ontario, täyttää lauantaina, helmikuun 14 päivänä 84 vuotta. John Salminen, Long Lake, Ontario, täyttää lauantaina helmikuun 14 päivänä 72 vuotta. Helena Ahokas, Wahnapitae, Ont., täyttää lauantaina, helmik. 14 pnä 89 vuotta. Jack Isokangas, Thunder Bay, Ont., täyttää sunnuntaina, helmikuun 15 päivänä 68 vuotta. Yhdymme sukulaisten j a tuttavien onnentoivotuksiin. HUSAK: TIUNNE OLISI SAATTANUT JOHTAA KANSALAISSOTAAN Praha.—;VakHntumisjpro8eB> si j a tilanteen tervehtyminen puolueessa, yhteiskunnaUisiNsa järjiestöissä ja valtion parissa jatkuvat menestyksellisesti Tshekkoslovafaiassa, sanoi Tshekkoslovakian kommuniHti-sen p^iolueen keskuskomitean cnsimmUincn sihteeri Gustav Huj-at puhuessaan puolueen keskuskomitean viime perjantaina päättyneessä täysistunnossa.' • — Olemme saavuttaneet nämä tulokset poliittisessa kamppailussa sosialisminvastaisia ja. oikeis-toairieksia vastaan puolueessa ja yhteiskunnassa. Nämä voimat pyrkivät hajottamaan puolueen sisältä käsin, mustaamaan puolueen ja kansan 25-vuoti8en työn kalkki myönteiset tulokset ja sysäsivät yhteiskunnan kohti poliittista kaaosta ja anarkiaa. Tämä tilanne olisi voinut päättyä tietty-jen olosuhteiden vallitessa kansalaissotaan. Nämä voimat johtivat talouskriisiin ja inflaatioon. Ne OVATKO PULLAT HYVIN UUNISSA? Tif.nänipäjyäin poBilttisai dfinMin tulokset Canadassa näyttävät pin naita katsottuna hyvin epäjoftdoo-mukaisilta. VofanaOcasta Uikehtimi^ tä, mitä voisi odottaa työväemiveiö-sä, nousevien elinkissfcaimusten ja työtlömiyydein johdosta, ei ole ta-pahtuntift ainakaan ideoloogisella linjalla. Jotanrastoin mairxsilaismi£ ja sosialismi ovait lyöneet itsensä läpi, voiko sanoa, koonkeaimman "I Q:n" omaavissa piireissä, yliopistojen opettajissa; .oppilaissa ja ennen kaikkea ekonomistien keskuudessa, . Unionistisessa ja työväenliikkeessä yleensä, mikä pitäisi olla perusta jolile marxsilaisuus ja sosialismi rakentuu, ei ole vielä vastaavaa kehitystä tapahtunut. Tästä voi tulla johtopäätökseen että vasemmiato työväenliikkeen johto on epäonnis-: tunut tulkirtsemaan Marxin talousoppia työläisten hetddsitä subtus-kykyä vaätaavalcsi, IVÖväeoluokan idealistinen oikeasuuntainen kehitys ei voi tapaaitua ihnan marxilaista talousopin tuintemfusta. Kairl Mairx, samoin kuin nyOcyiset-kin tiedemiehet ovat todenneet, että ainoastaan tuotantovälineiden yh-teis- onuatus voi luoda perustan jolle voidaan rakentaa nykyaikaisen, tieteeHlisen, huippu automoidun inhhnmisen (ei vielä täydellistä) tasaainvoisuuden takaavan yhteis-kuntaijärjestedimän. Maaihnan AalouB elämä on jatkuvan liidckumis^pro-sessln alainen. Kapitailxstisen järjeb-te^ män tasapainottomuuden syöpä ajaa kanssaJkunnan toisensa jäiUceen ta-loudelliseett ahdinkoon, josta ei ole muulta ulOGpääsyä kuin tuotantovälineiden ainto yksityisittä^ yh-teis- oanistuiJflseea». Taloutselämän lakien yksiiikertai-sessa muodossa tulikitseniixiea kaikille ynunäorebtäväiksi, on hyviin vaikea tehitävä. Rahan 'kiertokuJiku yhteisdcunnassa on verrattavisea veren kiertolkuillkuun ihmisessä. Jos veren kiertoQculiku yhdessä kehon osassa huononee, käirsil tämä osa ja aiheuttaa vs&m koko kehon tuhou-tunfisen. Työn ja pää«main (tehtaan) välisessä rahan kiertokulussa raha ei kierrä tasaisesti, vaan Jokaisessa kierteessä jää määrätty osa pääomailile (tehtaalliLe) voittoioa. Tämä voittosumma (työn ylijäämä) muultuu joko yksityiseksi taikka yhteisdcunnalliseksii velaksd, ikoska A. Voitosta on jo poistettu tuoton-tovälineiden kuluminen (depiecia-tion). B. Uudelleen sijoitusr (re-inveatment) pix)senbti on aina pie-jiempi kuin voitto-prosentti (työn ylijäämä). C. Kun kansantulon 100:sta, Pefcfca saa 70. Jussi 30., täytyy Kallen lainata pysyäkseen hengissä. Tämä "Kalien" vedikaan* tuaninen on joko yksityistä itai yh-teiskunnailllstia, Canadalainen "Kalle", on yli 500 dollaria veiassa, yhteiskunnallisesti. Yksityisesti summa on y l i kolminkeataiinen, Thunder Bayn kaupungissa 9 kotia kymmenestä on kiinneilaifnan "morketin" ailila. Auto, huonekalut ja monet sadaft eri vellkaantumis-muodot lisänä. Toisin sanoen, "Kallen" itsensä tuottama työn ylijäämä, jota heiTat sanovat voitoksi, muuttuu kansantulon jakaulurais-prosessissia, Yhdeksälleikymimenelle cainadailalsedle sadassa, velaksi. Velaksi, josta "Kalle" maksaa ko-non syntiymästä kuolemaan saaklka. Toronton kaupunki maksaa 32 senttiä joka vertHiollairista koronkisiku-relUe. Maakunta 14.4, valtio 4.4.~ Nämä koa-onkiskui-it sanomaleihti. neen sanovat meidän elävän yli varojemme ja velkaantumisen johtuvan ' siitä. Näiltä "pyUinpaskahkyi-väJHtä" voidaan ky^ä, kuinflca voi kansa, jolla samaan aikaan: on miltei 6% työttönvyybtä ja tehtaat käy-vät vajaaUa kapasiteetilla, Ikaupiat ja varastot ylituotantotavaroita täyn nä, hyvinvointimme mätänee suurina velinävuorina Canadan aavifcoä-la vain siksi, että välittäjät eivät saa taipeeifcsi voitrtoa. Kuinka voidaan puhua y l i varojen elämisestä? Tosi syy on kapitalistisen järjeR-telmän typeryydessä. Suunnitteilla oleva ("capital gain tax") ei voi poistaa rahan kiertokulun tasapainottomuutta, sillä olkoon vuoto isompi tai verolla tukittu pienemmäksi, (ulos on^9ama. Neljän hengen canadalaisp&lbeellä täytyisi olla yli $6000 (assets) ollakseen ta^ soissa yksityisen ja yhteiskunnallisen velkataakan ('liabilities) kams-sa. Toisinsanoen, tuotantovälineiden omistajat eivät ole ainoastaan kynineet meitä "poflcki", olemme syvällä velassa, 'konkurssitilassa, jossa velat ovat omaisuutta suuremmat. USA:n ihra-imaha omistaa 75% Canadan omaisuatdesta, Ga-nada omistaa 100% Canadan ve-loLsita. Pienonlkin teollisuustuotteen tuot tamiseen sisältyy tuhansien ihmisten välitön tai välillinen osuus; Siksi mikään tuotanto ei ole yksityistä, vaan yhteiskuraudlista, joten yksilön voitonkeräily yhteisesti tuotetusta tuotteesta on rikollista. 30 vuosiluvun nälkävuodet olivat katkera koulu. Toivotaan, että ny-ky- Canadan työläinen oppii enneoir-kuin vatsa pyytää aivoilta apua. Brother. pyrkivät rikkomaah lilttolaissuh-teemme Neuvostoliittoon ja muihin ystävällismielisiin sosialistisiin maihin, sanoi Husak. Tänään voimme todeta, että nämä voimat maassamme on p..'liit. tisesti murskattu. Tämä n tietenkään merkitdc sitä, "ttänämä voimat olisivat hävinneet ja että ne eivät itoimi-,i toisin menetelmin. ^ Läntinen propaganda ja maasta muuttaneet karkurli- levittävät jatkuvasti huhuja- poliittisten oikeudenkäyntien v a i m i s telusta, hyökkäykfciistä älymystöä vastaan jne. He levittävät epävannuutta ja pyrkivät luomaan vaikutelman, että maassa muka toimisivat jotkin äärikonservatiiviset voimat, jotka pyrkisivät poliisihallinnon tai terrorin pystyttämiseen. Keskuskomitea tietää erittäin hyvin, ettei puolueen johdossa eikä myös kään keskuskomiteassa ole voimia jotka pyrkisivät palaamaan 50- lukuun tai lakien rikkomiseen. Puolueessa on muodostun.ut laaja puolueaktiivi, joka täysin kannattaa keskuskomitean politiikkaa, korosti Husak. Vähitellen toteutetaan kaikilla alueilla puolueen johtava rooli. Me nimitämme vuotta 197'') vakauttamisen vuodeksi. Meidän on luotava T.shekkoalo-vakian kansalaisille luja ja luotettava perusta heidän elämälleen ja työlleen, avattava heille näköala tulevaisuuteen; Meidän on tehtävä tämä siksi, että vaonna 1971 voitaisiin kutsua koollo puoluekokous ja järjestää sen jälkeen yleiset vaalit. Päävipusimena vakauttamis-prosessissa toimii tänäkin vuonna meidän puolueemme ja kaikki set; järjestöt. Me haluamme saavuttaa yhtenäisyyden, puolueen rivien puhdistamisen sen taistelu- ja toimintakyvyn palauttamissn. puo' lueen johtavan roolin palauttamisen yhteiskunnassa. Tätä päätavoitetta tulee palvella myös puo-luejäsenkirjojen vaihtamisen. Kypnoii^ yriteään' NATOn tiUohdalksi Moskova. — Kyproksessa toimiva "KaiBaaiinen rintama" -^järjectö on •vain Naiton agenttiverikon peitejär-jestö, kirjoittaa Nikolai Eragin viime peirganitaina Pi-avdassa, Naito haluaa mihin hintaan hyvänsä tiodeuit-taa kauasikantoiset suunnittansa, joiden muikaan Kypros muuttfuisi Naton sotiOaailliseksl tukikohdaksi itäisellä Väilimereillä. Terrorisitit. valmistauUivat aseellisiin tonniin saaren laillista haMiT tusta, edistyikjellisiä puolueita ja järjestöjä vastaan. Viimöksi 'kuluneen viikon aikana saMiittoIaiset ova^t suorititaineet aseellisia fayöfckä; -yksiä a^varasftoihin Limasolaissa^ ja muiisa kaupungeissa:ja saääeet^saar liikseen ampuma-aseita, räjähdysaineita ja Ikrainaatteja; kuijoitiaa Biagin. Ateenalainen upseeristo, joi la on ollut hallussaan useita johtavia asemia Kyproksen kansaUis-kaartisisa, on pääasiallinen. ^ClA;n ja Naton kenraalien apulainen. Viime päivinä länsilehdistössä on ollut tietoja, joiden mukaan Nato on laatinut vielä yhden suunnitel-man KyproSKen. ongelman ratkaisemiseksi. Tämän suimniteJm^ toteuttamiseen Nato; yrittää saada mukaan myös Turkin. Vaikka ohjeL raan yiksityiskohidat ovatkin salaisia, on kuitenkin saatu selviUe, että sen pääperiaate on entisenlainen. Kypros aiotaan muuttaa Naton lentotukikohdaksi piittaamatta Kyproksen kreikkalaisen ja turkkilaisen väestön eduista, kirjoittaa Pravda. lliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiNiiiiiiiiiiiiriiiiiiiiiliiiriiitirininiiiiiiiiiinnimHnnmmiiM JMitä muut sanovat iamMnini|iwiiiiiuiiiiiMiHiniiiivuiiiiiiiriii|HiiiuiiiuiiuiimiUiiriiiiNitiu^ . KIISTATON J A SELVÄ VOITTO Saigon. (ReuterO^ Eräs vietnamilainen sanoi tänään, että jos hallituksen kaikkiin tilastoihin uskotaan, silloin ei Etelä- Vietnamissa ole enää yhtään ainoata kommunistia. ' Kansanedustaja Nguyen DSLC Dau sanoi lehdistön haastattelu- ^ tilaisuudessa — mikä oli kutsuttu presidentti Thiun parlamentin 16 oppositio jäsenen toimesta —-että hallituksen tietojen mukaan Ete^ lä-Vietnamissa oli kaksi vuotta sitten 300,000 kommunistia. > "Mutta nyt (Saigonin) hallitus sanoo, että asevoimat ovat tappaneet yli 300,000^ommunistia, n. 100,000 on avoimen sylin ohjelman perusteella suorittanut yli-loikkaukseh ja 100,000 on vankiloissa", hän 'sanoi. "Niin"; hän kysyi, "missä ovat nyt kommu^ nistit?" Tämä lehtimiesten haastattelutilaisuus kutsuttiin koolle hätäisesti sen jälkeen kun hallituksen kannattajat boikotoivat parlamen tin istuntoa mikä oli kutsuttu käsittelemään presidentti Thieun syytöstä että parlamentin jotkut jäsenet kannattavat puolueettomuutta. — The Washington Post, I. F. Stone's Weeklysta, - tammik. 12 pnä 1970. KUOLLUT K A A K KI Mr. Gordonin tultua valituksi puoluejohtajaksi erään liberaaleihin Jukeutuvan poliitikon kerrotaan kommentoineen asiaa näin: Oletan, että hautaantoimittajaa ei vaihdeta enää hautausmaalle mentäessä. — Conunon Cause, Australia. U R H E I L I J A VAIKO K O R K E A H I N T A I N E N OPJA? New York. — Baseballia (St. Louis Cardinalsia) vastaan nostetussa oikeusjutussa Curt Flood-ia. edustava ylioikeuden entinen rinnakkaistuomari vertasi eilen (viime viikolla) baseball-peluria korkeahintaiseen orjaan.: "Flood päätti, että hän ei voi pelata laittomuuden alaisuudessa — ja minä olen siinä samaa mieltä", sanoi- Arthur J. Goldberg joka. edustaa Floodia trustiutu-misvastaisessa oikeuskuulustelus-sa. "Hän ei halua tulla myydyksi orjuuteen." Flood yrittää estää St. Louis Cardinalsia myymästä hänet Phi- ' ladelphia Phillies -joukkueelle. Hän pitää baseballin varaklaus-sia, mikä sitoo pelurin yhteen joukkueeseen kunnes hänet myydään tai vapautetaan, velkaorjuus määritelmänä . . . —- A P : n uutistieto . / helmik. alussa, 1970. Tässä nähdään alku jättiläismäisestä $950 miljoonan hintaisesta maanalaisesta voimalaitoksesta, joka käsittää GhurchillFallsinsähkökehitysolhjelman Labrador-issa, Quebecissa. Nykyistein arvioiden mukaan tämä • yoimalaitos tulee käsittämään 11 generaattoria vuoteen 1976 mennessä. Näiden generaattorien sanotaan voivan tuottaa 7 miljoonaa hevosvoimaa sälhköä. Muu«t;oeisit>^si^ "IiMittamuspuibna" s t John's, Nfld. — Newfoundlan-din kauppakamari on virallisesti sanoutunut nti uuden presidenttin-sä Jay Parkerin puheen esityksestä, että noin 120,000 newfoundlandi-lasta lähetettäisiin Mannär-Gana-daan. . • • Pääministeri Joseph Smallwood sanoi puolestaan', eitä jos New-foumidlandin talousvaikeuksien voittamiseksi sieltä lähetettäisiin pois niin palijon ihmisiä kuten mr Parker suosittelee, se tarkoittaisi sitä,, että Newfoundland menettäisi koko asukasmääränsä. PÄIVÄN PAKINA on vahvistettu Mokhehlen ilmoitus opposition vaalivoitosta. Tämä saatujen tietojen mukaan. Mitä muuta tähän kaukaisen ja vähän tunnetun pikku-n) aan vallankaappaukseen. mahdollisesti liittyy, se on asia josta kuullaan ehkä vasta tuonnempana. ENTÄS NE VISKAALIEN PALKAT? - Isossa kirjassa on kuulemma sanonta, että riihtä puivan harjan suuta ei pidä sitoa. Meillä ei ole luonnollisestikaan mitään sitäkään vastaan, — edellyttäen, että härkä tekee jotakin muutakin kuin syö ja märehtii. Ja sitten herrojen viskaalien varsinaiseen palkka-asiaan. Ottawasta tulee nykyään jatkuvasti vihjeitä, että alahuoneen jäsenet ovat tyytymättömiä palk kasuhteisiinsa, että heidän palkkojaan korotetaan pjan, ja että siinä ei ole oikeastaan mitään ihmettelemistäkään, sillä he e i vät ole saaneet palkankorotusta moneen vuoteeni Heidän palkkansa ovat siis jääneet "syviin kuoppiin". Mitä sitten pitäisi tehdä ollaksemme oikeudenmukaisia tänä "hyvin-vointiaikana"? Lähtekäämme nyt alusta, eli nykyisestä palkkatasosta. Kaikki alahuoneen jäsenet, olkoot he sitten "takapenkkien istujia", eturivin kellokkaita tai oikein hallitusministereitä, saavat pohjapalkakseen $12,000 t a vallista verotettavaa tuloa vuodessa ja sen lisäksi "kulujen peittämiseksi" (mitään kulunki-todisteita esittämättä) $6,000 verovapaata tuloa, siis yhteensä $18,000 vuodessa. Sen lisäksi heille tulee vissejä "reunaetuisuuksia", eläkkeet,- viikottaiset vapaat edestnkaiset lontO" tai muut kyydit kotialueelleen, vapaa postipalvelu istuntojen aikana jne. Sen päälle on monella heistä vissejä lisätuloja. Alkakaamme nyt yläportaasta, hallitusjäsenis-tä. , Alahuoneen jäsenyydestä kuuluvan vuositulon ($18,000) lisäksi saavat hallituksen jäsenet palkan myös ministeritehtävien hoitamisesta. Pääministeri (huo-limatta siitä kuka hän kulloinkin on, saa lisäniaksuksi $25,000 —ja "reunaetuisuuksina" virallisen asuntorakennuksen Ottavirasta sekä kesäasunnon maalta j a Ca-dillacin autokuskeineen. Kaikki huomioonottaen pääministerin tulot reunaetuisuuksineen (ennen verojen maksua) on Vartti-miljoonan paikkeilla vuodessa. Hallituksen^ muut ministerit saavat edustajamaksun lisäksi $15.000 vuodessa ynnä $2.000 autokuluja^ siis kaikkiaan $35,- 000. Sivumennen sanoen tämä on rahaministeri Edgar Bensonin palkka. Mr. Ben.son sanoi jokin aika sitten, että canadalainen tulee toimeen $30.00 viikkotu-loilla. Hänen oma palkkansa on kuitenkin 22 kertaa sitä suurempi, eli noin .$675 viikossa tai $2,900 kuukaudessa. Salkuton ministeri, jonka huol lettavnnn ci ole omaa ministeri-öään, saa puolta vähemmän eli $7,500 vuodessa ja auton käyttöä varten $2,000 vuodessa. . Alaliuoncen puhemies, missä , tehtävässä on tällä kertaa L u cien Lamoreux, saa puhemies-palkkioksi $9,000 vuodessa, elin-kustannuskorvausta $3,000 ja autoa varten $1,000. Tähän kun lisätään edustusmaksu $18,000* niin silloin nähdään, että puhemies joutuu kamppailemaan nykyisen inflaation aikakaudella $31,000 vuositulojen varassa. Puhemiehen apulainen saa tehtävästään $6,000 lisätuloa ja asuntonsa korvaukseksi $1,500 vuodessa. Myös muiden kuin hallituspuolueen johtajat saavat asemansa mukana lisämaksua. Virallisen_ oppositiopuolueen johtaja saa asemastaan $15,000 lisämaksua j a $2,000 autoa varten. Muiden puolueiden johtajat, jos -heillä on yli 12 puolueuskollista alahuoneessa, saavat -lisätuloksi $4,000 vuodessa. Lisäksi on puolueryhmän järjestäjät j a muut viskaalit, jotka saavat lisäkorvauksia. Loput alahuoneen jäsenistä joutuvat kyllä elämään vaivaisen $18,000 vuosipalkan, j a sen lisäksi tulevien reunaetuisuuk-sien varassa* Kun hallituksen ohjelman yhtenä kulmakivenä on inflaation vastustaminen, niin liittohallituk sen ja alahuoneen jäsenten nykyhetken pulmana on se, että miten he voivat selittää sen, jos he myöntävät Itselleen sanokaamme 50-prosenttisen palkankorotuksen, . Tätä palkankorotuspäätöstä ei ilmeisestikään voida estää, vaikka vastustajiakin olisi. Mutta kun Ottawassa puhutaan nykyään niin -paljon prioriteeteista, eli kiireellisten asiain ensisijaisuudesta, niin me puolestamme rohkenemme toivoa-,-että^ennen-_ kuin Ottawan viskaalit antavat itselleen minkäänlaista palkankorotusta heidän tulisi: — Korottaa vanhempien kansalaisten peruseläkkeen vähintään 175 :een dollariin kuukaudessa. Samaan, määrään olisi nos. tettava äitiys- leski- ja sokeain eläkeavustukset; Työttömyysvakuutus tulisi korottaa $75:een prosenttiin työläisen- omista tuloista j a sitä olisi maksettava niin kauan kuin henkilö on vastoin omaa tahtoi. aan työttömänä. — Farmareille olisi taattava ainakin ammattityöläisten kes-- kinkertaista palkkaa vastaavat ansiot. — Alinpalkkataksa olisi nostettava vähintään kahteen dolla-riin tunnissa, yksityisten kohdalta ' o l i s i myönnettävä verova-. paaksi tuloksi ainakin $2,000 vuodessa j a pariskuntien kohdalta $4,000 sekä lapsivapautuk-set lapsellisille perheille. Kun nämä kiireysjärjestykses-sä sittenkin tärkeimmät uudistukset saadaan lakikirjoihin j a täytäntöön, sitten voidaan ryhtyä tarkistamaan ministerien ja muiden viskaalien "kuoppiin jääneitä" palkkoja sen alussa-mainitun käsityskannan mukaan että tosissaan riihtä puivan harjan sniitn ei pidä sitoa. Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 10, 1970 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1970-02-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus700210 |
Description
Title | 1970-02-10-02 |
OCR text | Sivu 2 Tiistai, helmik. 10 p. — Tuesday, Feb.-10, 1970 I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN VAPAUS O F F I N N I S H C A N A D I A N S . < L I B E R T Y ) BstabUshed ITov. 6 , 1 9 17 SUlIltar: W. EKLUND Maaiager: E. SUKSI TeilephoiQe: Offlce mä Eddtorlal 674-4264 PublUshed M o e weeK]y: Tuesdaiys eund Thumdaons by Vaipaus Filbllsihliig Co. U n i t e d , 100-102 Elm St. West, Sudbtiry, Onrtsuto, Canada. Mailtng «ddrass: BOK 69. AdveztisliDg isjtes upon a p p a i c a t ^ itiroiDSlaith^ duungy». Seoooid Olass Mali r e g l ^^ H'CANADIAN LANGUACEPRESS TILAUSHINNAT: OfltoadaBsa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 3 kk. $3.00 USAro: 1 vk. $11.00. 6 kk, $5.76 Suameeo: 1 vk. $11.60, 6 kk. $6J5 Voi «dolIari"-parka Viime viikolla julkaistusta Canadan virallisen tilastotoimiston (DBS) raportista ilmeni; että Canadan' dollarin ostovoima on v i i - meksikuluheen viiden vuoden aikana laskenut peräti 16.5 sentillä Toisin sanoen se tarkoittaa, että dollariparkamme ostovoima on nyt 85.5 senttiä verrattuna vuoden 1965 :n dollariin. Yksityiskohtaisemmin asiaan paneutuen raportissa todettiin, että kulutustavarain hinnat kohosivat v. 1969 Canadassa 4.5 prosenttia, siis enemmän kuin minään ^vuonna Korean sodan päivistä eli vuodesta 1951 lukien. Vaikka joidenkin lajikkeiden hinnat ovat kohonneet enemmän kuin toisten, niin samalla todettiin, että hintojen nousua on tapahtunut kautta linjan. Tuloksena ön, että kun kaikkikäsittävä kulutustarpeiden keskinkertainen nousu vuodesta 1965 lähtien on ollut 3.7 prosenttia ja oli v. 1968 4.1 prosenttia^ niin viime vuonna se oli jo 4.5 prosenttia! Vaikka "ennustaminen" onkin yleisesti puhuen epäkiitollista homma, niin melkoisella varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että näiden tietojen mukaan voimistuu propagandakampanja työläisten "korkeita palkkoja" j a " l i i a n suuria vaatimuksia" sekä ammattiyhdistysliikettä vastaan.. : Suurpääoman j a sen asialla liikkuvien poliitikkojen yhteisenä lauluna on vanha suurvalhe, että palkat ovat muka pääasiallisimr pia tekijöitä hintojen korottajia. Tämä sittenkin, vaikka esimerkiksi alussa mainitussa DBS:n raportissa viitataan asiallisesti siihen, että viimevuotinen hintojen suuri nousu on verrattavissa. K o rean, sodan päivinä tapahtuneisiin hinnannousuihin. Tosiasia onkin että hintojen suureen nousuun on nykyään vaikuttanut ehkä enemmän kuin mikään muu Vietnamin sota. Sellaisenaan canadalaisis-sakin hinnannousuissa on huomattavalla paikalla "Made-in-USA" leima. Toisina hinnannousujen — inflaation, jos niin mielitään sanoa — aiheuttavina on monopolien mielivaltaiset hintojen korottamiset sekä laajakantoinen keinottelu ja voittoilu' ynnä verojen jatkuva korotus. Tunnettu tosiasia on, että (äskettäin paljastunut traktori-kysymys on siitä yhtenä esimerkkinä) kansallisesti j a kansainvälisesti toimivat monopolit korottavat mielivaltaisesti hintojaan. N i i den mielestä on taivas kattorajana kulutustavarain hintojen korottamisessa — ja se näkyy suurmonopolien yhä kasvavista vuosivoitoista! Tutkimuksissa on myös' todettu, että omaisuuskaupoista on viimeaikoina kerätty suuria voittoja ostamalla j a myymällä. Näihin kauppavoittoihin ei sisälly minkäänlaista tuotantoa. Se on yksinomaan keinotteluvoittoa; Ja mistä tulevat nämä voittorahat? Niiltä, joiden käytettäväksi keinottelun alaisuudessa olleet kiinteistöt lopulta jäävät. Tämä on todellista inflaatiba, kuten on va-rustelukilpailuunkin haaskattavat miljardit. Hintojen nousu on kaikkien näiden inflaatiovuosien aikana juossut palkankorotusten edellä eikä päinvastoin. Vain tämä selittää sen, miksi, joitakin vuosia sitten pidettiin 10- t a i 15-sentin Pfilkankorotusta tyydyttävänä, mutta nyt on; saatava. 25—50 sentin palkankorotuksia tunnilta, jos työläiset mielivät puolustaa elintasoaan. Toronton yliopiston professori S. B. Kierstead osui mielestämme naulan kantaan kun hän lokakuun 29 päivänä julkaistussa artikkelissaan kirjoitti: "Liikemiehet j a valitettavasti sanomalehdet selittävät useim- , miten, että kollektiiviset työehtosopimukset ja ammattiyhdistykset nostavat kustannuksia j a siten myös hintoja. Tämä on suurta hölynpölyä. Kun kaikki hihnat nousevat, silloin nousee myös työvoiman hinta. Kaikki mitä ammattityhdistykset tekevät, j a kaikki mitä ne voivat tehdä, lyhentää sitä aikaa, mikä on hintojen nousun j a palkkojen nousun välillä." Kun kuulemme perusteetonta pauhaamista ammattiyhdistyksiä j a työläisten muka "liian korkeita palkkoja" vastaan; kun seuraamme noin viikon päästä inflaatiokysymystä käsittelemään kokoontuvan liitto- j a maakuntahallitusten pääministerien puheita ja esityksiä palkkojen korotuksista pidättymiseksi jne. silloin on hyvä pitää mielessä ylläesitettyjä j a muita todellisuuteen perustuvia argumentteja. "Dollari-parkamme verenvähyys ei johdu työläisisä j a muista työtätekevistä, vaan Vietnamin sodasta ja sotavarustelusta yleensä, sekä mielivaltaisesta hintojen korottamisesta; rajattomasta voit-toilusta, keinottelusta j a epäoikeudenmukaisesta verotusjärjestelmästä. Epämiellyttävä vaalitulos Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Lesothon pääministeri Lea-bua Jonathan otti tammikuun 3 pnä suoritetun vallankaappauksen puitteissa vallan käsiinsä Afrikan mantereen eteläosassa sijaitsevassa maassaan julistaen samalla maan poikkeustilaan. Lesothon vaalit j a vallankaappaustapahtumat edustavat eräänlais t a "parlamentaarisen demokratian kukkasta". Kun hallituksen järjestämien vaalien tulos ei miellytä hallitsevaa puoluetta ja sen takana olevaa Etelä-Afrikan rotuvaltiota, kumotaan muitta mutkitta vaalien tulos ja samalla myös perustuslaki, julistetaan poikkeustila, pidätetään hyvän äänestäjäkannatuksen saanut "opposition" johtaja (joka sanoo saaneensa enemmistökannatuksen) ja sitten luvataan uudet vaalit aivan heti kun ne voidaan järjestää "rauhassa ja vapaasti" kuten sanottu on! Lesotho (entisellä nimellä Basutomaa) on kokonaan Etelä- Afrikan ympäröimä, 885,000 asukkaan maa. Sen hallituspuolue, jota Leabua Jonathan johtaa, kannattaa tiivistä yhteistyötä .rotu-ohjelmastaan omalaatuista kuuluisuutta saaneen Etelä-Afrikan kanssa; Oppositiossa oleva Ntsui Mokhehlcn johtama kongressipuolue vaatii se;i sijaan itsenäisempää ohjelmaa. "Virallisten tietojen" mukaan molemmat puolueet olivat saaneet 23 paikkaa maan 60-jäsenisessä parlamentissa, mutta kongressipuolueen johtaja ilmoitti vähää ennen pidätystään, että hänen puolucehiaoli tosiasiassa saanut 32—33 paikkaa. Maan pääkau-pungiqöa Maserussa on arveltu, että hallituksen valvonnassa oleva rädia,palaa vaalien oikean lopputuloksen. Epävirallisilta tahoilta SYNTYMÄ^ PÄIVIÄ John Kangas, R., R. 1; Murillo, Ont.^ täytti perjantaina helmik. 6 päivänä 84 vuotta. U. Harju, St. Catharines, Ont täyttää torstaina, helmikuun, 12 päivänä 70 vuotta. , John Lehto, R, R. 1, Kakabeka Falls, Ont., täyttää torstaina helmikuun 12 päivänä 75 vuotta. Hilja Smith, Sudbury, Ontario, täyttää lauantaina, helmikuun 14 päivänä 84 vuotta. John Salminen, Long Lake, Ontario, täyttää lauantaina helmikuun 14 päivänä 72 vuotta. Helena Ahokas, Wahnapitae, Ont., täyttää lauantaina, helmik. 14 pnä 89 vuotta. Jack Isokangas, Thunder Bay, Ont., täyttää sunnuntaina, helmikuun 15 päivänä 68 vuotta. Yhdymme sukulaisten j a tuttavien onnentoivotuksiin. HUSAK: TIUNNE OLISI SAATTANUT JOHTAA KANSALAISSOTAAN Praha.—;VakHntumisjpro8eB> si j a tilanteen tervehtyminen puolueessa, yhteiskunnaUisiNsa järjiestöissä ja valtion parissa jatkuvat menestyksellisesti Tshekkoslovafaiassa, sanoi Tshekkoslovakian kommuniHti-sen p^iolueen keskuskomitean cnsimmUincn sihteeri Gustav Huj-at puhuessaan puolueen keskuskomitean viime perjantaina päättyneessä täysistunnossa.' • — Olemme saavuttaneet nämä tulokset poliittisessa kamppailussa sosialisminvastaisia ja. oikeis-toairieksia vastaan puolueessa ja yhteiskunnassa. Nämä voimat pyrkivät hajottamaan puolueen sisältä käsin, mustaamaan puolueen ja kansan 25-vuoti8en työn kalkki myönteiset tulokset ja sysäsivät yhteiskunnan kohti poliittista kaaosta ja anarkiaa. Tämä tilanne olisi voinut päättyä tietty-jen olosuhteiden vallitessa kansalaissotaan. Nämä voimat johtivat talouskriisiin ja inflaatioon. Ne OVATKO PULLAT HYVIN UUNISSA? Tif.nänipäjyäin poBilttisai dfinMin tulokset Canadassa näyttävät pin naita katsottuna hyvin epäjoftdoo-mukaisilta. VofanaOcasta Uikehtimi^ tä, mitä voisi odottaa työväemiveiö-sä, nousevien elinkissfcaimusten ja työtlömiyydein johdosta, ei ole ta-pahtuntift ainakaan ideoloogisella linjalla. Jotanrastoin mairxsilaismi£ ja sosialismi ovait lyöneet itsensä läpi, voiko sanoa, koonkeaimman "I Q:n" omaavissa piireissä, yliopistojen opettajissa; .oppilaissa ja ennen kaikkea ekonomistien keskuudessa, . Unionistisessa ja työväenliikkeessä yleensä, mikä pitäisi olla perusta jolile marxsilaisuus ja sosialismi rakentuu, ei ole vielä vastaavaa kehitystä tapahtunut. Tästä voi tulla johtopäätökseen että vasemmiato työväenliikkeen johto on epäonnis-: tunut tulkirtsemaan Marxin talousoppia työläisten hetddsitä subtus-kykyä vaätaavalcsi, IVÖväeoluokan idealistinen oikeasuuntainen kehitys ei voi tapaaitua ihnan marxilaista talousopin tuintemfusta. Kairl Mairx, samoin kuin nyOcyiset-kin tiedemiehet ovat todenneet, että ainoastaan tuotantovälineiden yh-teis- onuatus voi luoda perustan jolle voidaan rakentaa nykyaikaisen, tieteeHlisen, huippu automoidun inhhnmisen (ei vielä täydellistä) tasaainvoisuuden takaavan yhteis-kuntaijärjestedimän. Maaihnan AalouB elämä on jatkuvan liidckumis^pro-sessln alainen. Kapitailxstisen järjeb-te^ män tasapainottomuuden syöpä ajaa kanssaJkunnan toisensa jäiUceen ta-loudelliseett ahdinkoon, josta ei ole muulta ulOGpääsyä kuin tuotantovälineiden ainto yksityisittä^ yh-teis- oanistuiJflseea». Taloutselämän lakien yksiiikertai-sessa muodossa tulikitseniixiea kaikille ynunäorebtäväiksi, on hyviin vaikea tehitävä. Rahan 'kiertokuJiku yhteisdcunnassa on verrattavisea veren kiertolkuillkuun ihmisessä. Jos veren kiertoQculiku yhdessä kehon osassa huononee, käirsil tämä osa ja aiheuttaa vs&m koko kehon tuhou-tunfisen. Työn ja pää«main (tehtaan) välisessä rahan kiertokulussa raha ei kierrä tasaisesti, vaan Jokaisessa kierteessä jää määrätty osa pääomailile (tehtaalliLe) voittoioa. Tämä voittosumma (työn ylijäämä) muultuu joko yksityiseksi taikka yhteisdcunnalliseksii velaksd, ikoska A. Voitosta on jo poistettu tuoton-tovälineiden kuluminen (depiecia-tion). B. Uudelleen sijoitusr (re-inveatment) pix)senbti on aina pie-jiempi kuin voitto-prosentti (työn ylijäämä). C. Kun kansantulon 100:sta, Pefcfca saa 70. Jussi 30., täytyy Kallen lainata pysyäkseen hengissä. Tämä "Kalien" vedikaan* tuaninen on joko yksityistä itai yh-teiskunnailllstia, Canadalainen "Kalle", on yli 500 dollaria veiassa, yhteiskunnallisesti. Yksityisesti summa on y l i kolminkeataiinen, Thunder Bayn kaupungissa 9 kotia kymmenestä on kiinneilaifnan "morketin" ailila. Auto, huonekalut ja monet sadaft eri vellkaantumis-muodot lisänä. Toisin sanoen, "Kallen" itsensä tuottama työn ylijäämä, jota heiTat sanovat voitoksi, muuttuu kansantulon jakaulurais-prosessissia, Yhdeksälleikymimenelle cainadailalsedle sadassa, velaksi. Velaksi, josta "Kalle" maksaa ko-non syntiymästä kuolemaan saaklka. Toronton kaupunki maksaa 32 senttiä joka vertHiollairista koronkisiku-relUe. Maakunta 14.4, valtio 4.4.~ Nämä koa-onkiskui-it sanomaleihti. neen sanovat meidän elävän yli varojemme ja velkaantumisen johtuvan ' siitä. Näiltä "pyUinpaskahkyi-väJHtä" voidaan ky^ä, kuinflca voi kansa, jolla samaan aikaan: on miltei 6% työttönvyybtä ja tehtaat käy-vät vajaaUa kapasiteetilla, Ikaupiat ja varastot ylituotantotavaroita täyn nä, hyvinvointimme mätänee suurina velinävuorina Canadan aavifcoä-la vain siksi, että välittäjät eivät saa taipeeifcsi voitrtoa. Kuinka voidaan puhua y l i varojen elämisestä? Tosi syy on kapitalistisen järjeR-telmän typeryydessä. Suunnitteilla oleva ("capital gain tax") ei voi poistaa rahan kiertokulun tasapainottomuutta, sillä olkoon vuoto isompi tai verolla tukittu pienemmäksi, (ulos on^9ama. Neljän hengen canadalaisp&lbeellä täytyisi olla yli $6000 (assets) ollakseen ta^ soissa yksityisen ja yhteiskunnallisen velkataakan ('liabilities) kams-sa. Toisinsanoen, tuotantovälineiden omistajat eivät ole ainoastaan kynineet meitä "poflcki", olemme syvällä velassa, 'konkurssitilassa, jossa velat ovat omaisuutta suuremmat. USA:n ihra-imaha omistaa 75% Canadan omaisuatdesta, Ga-nada omistaa 100% Canadan ve-loLsita. Pienonlkin teollisuustuotteen tuot tamiseen sisältyy tuhansien ihmisten välitön tai välillinen osuus; Siksi mikään tuotanto ei ole yksityistä, vaan yhteiskuraudlista, joten yksilön voitonkeräily yhteisesti tuotetusta tuotteesta on rikollista. 30 vuosiluvun nälkävuodet olivat katkera koulu. Toivotaan, että ny-ky- Canadan työläinen oppii enneoir-kuin vatsa pyytää aivoilta apua. Brother. pyrkivät rikkomaah lilttolaissuh-teemme Neuvostoliittoon ja muihin ystävällismielisiin sosialistisiin maihin, sanoi Husak. Tänään voimme todeta, että nämä voimat maassamme on p..'liit. tisesti murskattu. Tämä n tietenkään merkitdc sitä, "ttänämä voimat olisivat hävinneet ja että ne eivät itoimi-,i toisin menetelmin. ^ Läntinen propaganda ja maasta muuttaneet karkurli- levittävät jatkuvasti huhuja- poliittisten oikeudenkäyntien v a i m i s telusta, hyökkäykfciistä älymystöä vastaan jne. He levittävät epävannuutta ja pyrkivät luomaan vaikutelman, että maassa muka toimisivat jotkin äärikonservatiiviset voimat, jotka pyrkisivät poliisihallinnon tai terrorin pystyttämiseen. Keskuskomitea tietää erittäin hyvin, ettei puolueen johdossa eikä myös kään keskuskomiteassa ole voimia jotka pyrkisivät palaamaan 50- lukuun tai lakien rikkomiseen. Puolueessa on muodostun.ut laaja puolueaktiivi, joka täysin kannattaa keskuskomitean politiikkaa, korosti Husak. Vähitellen toteutetaan kaikilla alueilla puolueen johtava rooli. Me nimitämme vuotta 197'') vakauttamisen vuodeksi. Meidän on luotava T.shekkoalo-vakian kansalaisille luja ja luotettava perusta heidän elämälleen ja työlleen, avattava heille näköala tulevaisuuteen; Meidän on tehtävä tämä siksi, että vaonna 1971 voitaisiin kutsua koollo puoluekokous ja järjestää sen jälkeen yleiset vaalit. Päävipusimena vakauttamis-prosessissa toimii tänäkin vuonna meidän puolueemme ja kaikki set; järjestöt. Me haluamme saavuttaa yhtenäisyyden, puolueen rivien puhdistamisen sen taistelu- ja toimintakyvyn palauttamissn. puo' lueen johtavan roolin palauttamisen yhteiskunnassa. Tätä päätavoitetta tulee palvella myös puo-luejäsenkirjojen vaihtamisen. Kypnoii^ yriteään' NATOn tiUohdalksi Moskova. — Kyproksessa toimiva "KaiBaaiinen rintama" -^järjectö on •vain Naiton agenttiverikon peitejär-jestö, kirjoittaa Nikolai Eragin viime peirganitaina Pi-avdassa, Naito haluaa mihin hintaan hyvänsä tiodeuit-taa kauasikantoiset suunnittansa, joiden muikaan Kypros muuttfuisi Naton sotiOaailliseksl tukikohdaksi itäisellä Väilimereillä. Terrorisitit. valmistauUivat aseellisiin tonniin saaren laillista haMiT tusta, edistyikjellisiä puolueita ja järjestöjä vastaan. Viimöksi 'kuluneen viikon aikana saMiittoIaiset ova^t suorititaineet aseellisia fayöfckä; -yksiä a^varasftoihin Limasolaissa^ ja muiisa kaupungeissa:ja saääeet^saar liikseen ampuma-aseita, räjähdysaineita ja Ikrainaatteja; kuijoitiaa Biagin. Ateenalainen upseeristo, joi la on ollut hallussaan useita johtavia asemia Kyproksen kansaUis-kaartisisa, on pääasiallinen. ^ClA;n ja Naton kenraalien apulainen. Viime päivinä länsilehdistössä on ollut tietoja, joiden mukaan Nato on laatinut vielä yhden suunnitel-man KyproSKen. ongelman ratkaisemiseksi. Tämän suimniteJm^ toteuttamiseen Nato; yrittää saada mukaan myös Turkin. Vaikka ohjeL raan yiksityiskohidat ovatkin salaisia, on kuitenkin saatu selviUe, että sen pääperiaate on entisenlainen. Kypros aiotaan muuttaa Naton lentotukikohdaksi piittaamatta Kyproksen kreikkalaisen ja turkkilaisen väestön eduista, kirjoittaa Pravda. lliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiNiiiiiiiiiiiiriiiiiiiiiliiiriiitirininiiiiiiiiiinnimHnnmmiiM JMitä muut sanovat iamMnini|iwiiiiiuiiiiiMiHiniiiivuiiiiiiiriii|HiiiuiiiuiiuiimiUiiriiiiNitiu^ . KIISTATON J A SELVÄ VOITTO Saigon. (ReuterO^ Eräs vietnamilainen sanoi tänään, että jos hallituksen kaikkiin tilastoihin uskotaan, silloin ei Etelä- Vietnamissa ole enää yhtään ainoata kommunistia. ' Kansanedustaja Nguyen DSLC Dau sanoi lehdistön haastattelu- ^ tilaisuudessa — mikä oli kutsuttu presidentti Thiun parlamentin 16 oppositio jäsenen toimesta —-että hallituksen tietojen mukaan Ete^ lä-Vietnamissa oli kaksi vuotta sitten 300,000 kommunistia. > "Mutta nyt (Saigonin) hallitus sanoo, että asevoimat ovat tappaneet yli 300,000^ommunistia, n. 100,000 on avoimen sylin ohjelman perusteella suorittanut yli-loikkaukseh ja 100,000 on vankiloissa", hän 'sanoi. "Niin"; hän kysyi, "missä ovat nyt kommu^ nistit?" Tämä lehtimiesten haastattelutilaisuus kutsuttiin koolle hätäisesti sen jälkeen kun hallituksen kannattajat boikotoivat parlamen tin istuntoa mikä oli kutsuttu käsittelemään presidentti Thieun syytöstä että parlamentin jotkut jäsenet kannattavat puolueettomuutta. — The Washington Post, I. F. Stone's Weeklysta, - tammik. 12 pnä 1970. KUOLLUT K A A K KI Mr. Gordonin tultua valituksi puoluejohtajaksi erään liberaaleihin Jukeutuvan poliitikon kerrotaan kommentoineen asiaa näin: Oletan, että hautaantoimittajaa ei vaihdeta enää hautausmaalle mentäessä. — Conunon Cause, Australia. U R H E I L I J A VAIKO K O R K E A H I N T A I N E N OPJA? New York. — Baseballia (St. Louis Cardinalsia) vastaan nostetussa oikeusjutussa Curt Flood-ia. edustava ylioikeuden entinen rinnakkaistuomari vertasi eilen (viime viikolla) baseball-peluria korkeahintaiseen orjaan.: "Flood päätti, että hän ei voi pelata laittomuuden alaisuudessa — ja minä olen siinä samaa mieltä", sanoi- Arthur J. Goldberg joka. edustaa Floodia trustiutu-misvastaisessa oikeuskuulustelus-sa. "Hän ei halua tulla myydyksi orjuuteen." Flood yrittää estää St. Louis Cardinalsia myymästä hänet Phi- ' ladelphia Phillies -joukkueelle. Hän pitää baseballin varaklaus-sia, mikä sitoo pelurin yhteen joukkueeseen kunnes hänet myydään tai vapautetaan, velkaorjuus määritelmänä . . . —- A P : n uutistieto . / helmik. alussa, 1970. Tässä nähdään alku jättiläismäisestä $950 miljoonan hintaisesta maanalaisesta voimalaitoksesta, joka käsittää GhurchillFallsinsähkökehitysolhjelman Labrador-issa, Quebecissa. Nykyistein arvioiden mukaan tämä • yoimalaitos tulee käsittämään 11 generaattoria vuoteen 1976 mennessä. Näiden generaattorien sanotaan voivan tuottaa 7 miljoonaa hevosvoimaa sälhköä. Muu«t;oeisit>^si^ "IiMittamuspuibna" s t John's, Nfld. — Newfoundlan-din kauppakamari on virallisesti sanoutunut nti uuden presidenttin-sä Jay Parkerin puheen esityksestä, että noin 120,000 newfoundlandi-lasta lähetettäisiin Mannär-Gana-daan. . • • Pääministeri Joseph Smallwood sanoi puolestaan', eitä jos New-foumidlandin talousvaikeuksien voittamiseksi sieltä lähetettäisiin pois niin palijon ihmisiä kuten mr Parker suosittelee, se tarkoittaisi sitä,, että Newfoundland menettäisi koko asukasmääränsä. PÄIVÄN PAKINA on vahvistettu Mokhehlen ilmoitus opposition vaalivoitosta. Tämä saatujen tietojen mukaan. Mitä muuta tähän kaukaisen ja vähän tunnetun pikku-n) aan vallankaappaukseen. mahdollisesti liittyy, se on asia josta kuullaan ehkä vasta tuonnempana. ENTÄS NE VISKAALIEN PALKAT? - Isossa kirjassa on kuulemma sanonta, että riihtä puivan harjan suuta ei pidä sitoa. Meillä ei ole luonnollisestikaan mitään sitäkään vastaan, — edellyttäen, että härkä tekee jotakin muutakin kuin syö ja märehtii. Ja sitten herrojen viskaalien varsinaiseen palkka-asiaan. Ottawasta tulee nykyään jatkuvasti vihjeitä, että alahuoneen jäsenet ovat tyytymättömiä palk kasuhteisiinsa, että heidän palkkojaan korotetaan pjan, ja että siinä ei ole oikeastaan mitään ihmettelemistäkään, sillä he e i vät ole saaneet palkankorotusta moneen vuoteeni Heidän palkkansa ovat siis jääneet "syviin kuoppiin". Mitä sitten pitäisi tehdä ollaksemme oikeudenmukaisia tänä "hyvin-vointiaikana"? Lähtekäämme nyt alusta, eli nykyisestä palkkatasosta. Kaikki alahuoneen jäsenet, olkoot he sitten "takapenkkien istujia", eturivin kellokkaita tai oikein hallitusministereitä, saavat pohjapalkakseen $12,000 t a vallista verotettavaa tuloa vuodessa ja sen lisäksi "kulujen peittämiseksi" (mitään kulunki-todisteita esittämättä) $6,000 verovapaata tuloa, siis yhteensä $18,000 vuodessa. Sen lisäksi heille tulee vissejä "reunaetuisuuksia", eläkkeet,- viikottaiset vapaat edestnkaiset lontO" tai muut kyydit kotialueelleen, vapaa postipalvelu istuntojen aikana jne. Sen päälle on monella heistä vissejä lisätuloja. Alkakaamme nyt yläportaasta, hallitusjäsenis-tä. , Alahuoneen jäsenyydestä kuuluvan vuositulon ($18,000) lisäksi saavat hallituksen jäsenet palkan myös ministeritehtävien hoitamisesta. Pääministeri (huo-limatta siitä kuka hän kulloinkin on, saa lisäniaksuksi $25,000 —ja "reunaetuisuuksina" virallisen asuntorakennuksen Ottavirasta sekä kesäasunnon maalta j a Ca-dillacin autokuskeineen. Kaikki huomioonottaen pääministerin tulot reunaetuisuuksineen (ennen verojen maksua) on Vartti-miljoonan paikkeilla vuodessa. Hallituksen^ muut ministerit saavat edustajamaksun lisäksi $15.000 vuodessa ynnä $2.000 autokuluja^ siis kaikkiaan $35,- 000. Sivumennen sanoen tämä on rahaministeri Edgar Bensonin palkka. Mr. Ben.son sanoi jokin aika sitten, että canadalainen tulee toimeen $30.00 viikkotu-loilla. Hänen oma palkkansa on kuitenkin 22 kertaa sitä suurempi, eli noin .$675 viikossa tai $2,900 kuukaudessa. Salkuton ministeri, jonka huol lettavnnn ci ole omaa ministeri-öään, saa puolta vähemmän eli $7,500 vuodessa ja auton käyttöä varten $2,000 vuodessa. . Alaliuoncen puhemies, missä , tehtävässä on tällä kertaa L u cien Lamoreux, saa puhemies-palkkioksi $9,000 vuodessa, elin-kustannuskorvausta $3,000 ja autoa varten $1,000. Tähän kun lisätään edustusmaksu $18,000* niin silloin nähdään, että puhemies joutuu kamppailemaan nykyisen inflaation aikakaudella $31,000 vuositulojen varassa. Puhemiehen apulainen saa tehtävästään $6,000 lisätuloa ja asuntonsa korvaukseksi $1,500 vuodessa. Myös muiden kuin hallituspuolueen johtajat saavat asemansa mukana lisämaksua. Virallisen_ oppositiopuolueen johtaja saa asemastaan $15,000 lisämaksua j a $2,000 autoa varten. Muiden puolueiden johtajat, jos -heillä on yli 12 puolueuskollista alahuoneessa, saavat -lisätuloksi $4,000 vuodessa. Lisäksi on puolueryhmän järjestäjät j a muut viskaalit, jotka saavat lisäkorvauksia. Loput alahuoneen jäsenistä joutuvat kyllä elämään vaivaisen $18,000 vuosipalkan, j a sen lisäksi tulevien reunaetuisuuk-sien varassa* Kun hallituksen ohjelman yhtenä kulmakivenä on inflaation vastustaminen, niin liittohallituk sen ja alahuoneen jäsenten nykyhetken pulmana on se, että miten he voivat selittää sen, jos he myöntävät Itselleen sanokaamme 50-prosenttisen palkankorotuksen, . Tätä palkankorotuspäätöstä ei ilmeisestikään voida estää, vaikka vastustajiakin olisi. Mutta kun Ottawassa puhutaan nykyään niin -paljon prioriteeteista, eli kiireellisten asiain ensisijaisuudesta, niin me puolestamme rohkenemme toivoa-,-että^ennen-_ kuin Ottawan viskaalit antavat itselleen minkäänlaista palkankorotusta heidän tulisi: — Korottaa vanhempien kansalaisten peruseläkkeen vähintään 175 :een dollariin kuukaudessa. Samaan, määrään olisi nos. tettava äitiys- leski- ja sokeain eläkeavustukset; Työttömyysvakuutus tulisi korottaa $75:een prosenttiin työläisen- omista tuloista j a sitä olisi maksettava niin kauan kuin henkilö on vastoin omaa tahtoi. aan työttömänä. — Farmareille olisi taattava ainakin ammattityöläisten kes-- kinkertaista palkkaa vastaavat ansiot. — Alinpalkkataksa olisi nostettava vähintään kahteen dolla-riin tunnissa, yksityisten kohdalta ' o l i s i myönnettävä verova-. paaksi tuloksi ainakin $2,000 vuodessa j a pariskuntien kohdalta $4,000 sekä lapsivapautuk-set lapsellisille perheille. Kun nämä kiireysjärjestykses-sä sittenkin tärkeimmät uudistukset saadaan lakikirjoihin j a täytäntöön, sitten voidaan ryhtyä tarkistamaan ministerien ja muiden viskaalien "kuoppiin jääneitä" palkkoja sen alussa-mainitun käsityskannan mukaan että tosissaan riihtä puivan harjan sniitn ei pidä sitoa. Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1970-02-10-02