Vapaus, May 19, 1951

              mm
.Lauantaina, toukokuun 19 p. — Saturday, May 19,1951
~ n'itf yionliOi.CMiadteiM. Esr
j ^^v^St^Kov. 0^iiin. Mihoxtxed
' Bst Moona «lass maU Iqr the F06t
0!l»eeOei«rtinebt, Ottawa, Pub-tlniee.
veek3!y: a:tewla;8,
UpididlajB «md Saturdays by Vapaus „pmm>8 camsmy IMU at 100-ii»
msk. W^SiuUmnr. Ont, Canada^
Telqflmes', Business Office 4^001.
Editorisi Office 4<4289, Manager
EL suksL Editor W. Ekhtnd MaiUi»
addre» Bo» W» gudbmy; Qritario>
Adveitising rates igioa^q^
TitansiaUon|riBe at chaige.
Canadassa; ^ l vk. TMfi kk. 3.75
3kk; 2 ^
^1 trk^itjOai; kk: 4 ^
lTk;ftS9ekku4;7$
LYbdjravaUoissa;
euomessa: ,
Lastiani
m.
m
m.
?,4{V^ 1 Kuten on aflt^vsemmin lehdessämme - mainittu, Kansä^
i i ^ ^ l i ^ t e i i I*äivää «^titaan kautta maailman^— kaikissa siiaslyamaissa:
jji^l »>^^^^kuun/ensanmäiseiä'f»^ tiedetään, että
7 ^ * iCaQsaiii^listä.\|^ien' I^irää vietetään rauhan merkeissä nimen-r
- ' . omaan siin^ tärlcätul^essa, että voidaan ''kiinnittää liuomio lasten
j asemaan joka maassa*' lastemme oikeuteen elämään ja terveyteen,
^ r> kuten CSJ:tt ja SCAULtn yhteisen varliaisnuorisokomitean kiertokir'
'''xiyh- \ jeessä ajankohtaisesti selitetään.
Aikaisemmassa ohjekirjeessään (helmikuun 26 p. 1951) tämä
^'C' Tj^teinen Varhaisnuorisokomitea selitti lastenpäivän viettoa seuraa-
V N - "Tämä on kokonaan erilainen tilaisuus kuin mitä on äitienpäivän
. i juhla, sillä nyt on tarkoitus juhlia lapsia, eikä vaatia heiltä ohjelmaa.
' I Lap^ie järjestetään tarjoilua, ohjelmaa, huvia ja seurustelua. Sen
. '; ^ } voi järjestää hyvästi kodeissakin, tai jos on kaunis ilma, niin jossakin
PS 'j: l i«Hto°a. Lapset voitaisiin kutsua näihin tilaisuuksiin kutsukorteilla,
P joissa ilmenee päiyän tarkoitus, Kansainvälinen ILasten -Päi\^,. . ."
i f 'kuten havaitaan^, niin kansallinen lastenkomiteamme on kiih-
I iutt&iyt C 9 J : n osastojen ja SCAXJL:n seurojen huomiota tähän tär-
^'3keään kysymykseen jo viime helmikuussa. ' ,
I i Selvää myös on — ja lehtenmie paikkakuntauutiset ovat niistä
l ihoista'kertoneet — että tämä ohje on vakavasti huomioitu joillakin
> ^ ^ ^KiSckakunnilla järjestämällä joko suomalaisten tai yhdessä muiden
f 1 ^ ^ansallisnusryhmlen kanssa näitä juhlia. J a mikäli valmistelut ovat
Jaoillakin paikkakunnilla jääneet syystä tai toisesta tekemättä, niin
/nadäkin on tilaisuus Kansamvälisen Lasten Päivän juhlan järjestä-
»Iriseen, sillä lapsia kiinnostava tilaisuus — siihen sisältyvine pikku-
A <tafjoUuineen — voidaan melko nopeasti järjestää, jos vain tartutaan^
Späättävästi kiinni asiaan. Tämän Kansainvälisen Lasten •Päi\^n vie-
* otossa on^ myös huomioitava, että se voidaan järjestää pikkupaikka-
,««kunnillakin, sillä järjestämällä tilaisuus, missä lapset voivat yhdessä
f ill^ikkiä, ja missä he saavat joko pidetyn "kuuman koiran" tms., on
JJjotakin uutta fepsille ja paljon parempi kuin se, ettei järjestettäisi
^ ^nkäänlaista juhlaa.
^ • V viimeisessä ohjekirjeessä, missä kiinni-
> s^päa uudelleen huomiota Kansainvälisen Lasten Päivän viettoon,
* «eKtetään, että «missä tahansa katsotaan, että tämä juhla on edulH-
: i « e n ^ i järjestää joko lauantaina tai sunnuntaina (2.. tai 3. p), k u i ^
* kesäkuun ensimmäisiä päh^^ (perjantaina)^ niin järjestettäköön
'l ftämä jidila sinä päivänä mikä parhaaksi katsotaan. Pääasia on se,
l ^ttä Kansainvälisen Lasten Päivän juhlaa ei jätetä pitämättä aina-,
|1(apn s^n syyn vuoksi,;, että perjantai on siihen syystä ,tai toisesta
* sopimaton.
* ' Huolimatta siitä miten näitä juhlia eri paikkakunnilla järjeste-
» tään, nämä jälelläolevat päivät on käytettävä päättävästi sen hyväksi,
«.eUä^^tä tulbe mal^döUisiibman hyviä lasten juhlia: Sellaisen juhlan
: i jätjestäminen se auttaa lasten Järjestötoimintaa
T tulevaisuudessa ja kiinnittää sekä aikuisten että lasten, huomiota
5 siihen/vkuhika kaunista^'arvokasta ja inhimillistä onkaan toimia ja
'fj^ennellät lasten oikeuden puolesta eFää ja kasvaa terveiksi ja -
.öJineUisiksi aikuisiksi ihmisiksi rauhan olosuhteissa. ;
S S
i f
i
i i i
Mi Ml}
s f*''-7 i
m
l i fi
Metsätyoläiset hyökkäyksen kohteena
.Pohjoi&Ontarion väestöllä on nyt kiusanhenkiä "enemmän kuin
j omiksi tarpeiksi"; Asiantuntijat selittävät, että kesäkuun puoliväiissä
ilmaantuu miljoonia iljettäviä haapamatoja Pohjois-Ontarioon ja -Que-
Ijeciui. Mutta näiden ennätysmääräistenhaapamatoarmeijäin lisäksi
Ontarion metsätyöläisten niskaan tuli jänkkipomojen miehitysarmeija
i rajan eteläpuolelta.
V Kuten* on lehtemme uutisosastolla kerrottu, taantumuksellisuu-r
destaan surullisen kuuluisaksi tulleen kirvesmiesten union kansain-
'r-valinen johto—»jonka alaisena Lumber and Säwmill Workers Unio on
• '^toiiiÄ^ '^miehitysjoukkonsa" Port Arthuriin suorittamaan
^ifiiukajoitakin^tutkimuksia" metsätyöläisten union sikäläisen osaston
I; (No 2786) asioissa. 'Myös on porvarilehtien palstoilla kerrottu, että
J! tämä " t u t k i m u s " suoritetaan myöhenraiin Timminsm ja Sudburyn
li uuio^osastoissa.
*; -Mitä Ontarion metsätyoläiset voivat odottaa tältä "tutkimuksel-
• vt^'^'Se läkyy seuraavasta: -Union säännöt ja demokraattinen menette­l
i lymuotd säätää, että 'rikkomusten sattuessa on, asianomaisten tehtävä
?* *nsin syytös ja sitten suoritettava asianmukainen tutkimus. Jos tä-
I ; mä tutkimus toteaa, että rikkomuksia on tapahtunut, silloin seuraa
V rangaistukset, joko toimesta pidättäminen tms. •
Yhdysvaltalaisten uniopomojen oniehitysarmeijan miehet menet-ii
teli kuitenkin; vallan päinvastoin Port, Arthurissa; - He tulivat - kuin=-
miehitysarmeijan hallitsijat konsanaan; ilmoittfvat korkean omäkäti-
*' sesti, että metsämiesten valitsemat luottamusmiehet on erotettu v i -
:!-Toistaan--- ja vasta sen jälkeen ryhtyivät suorittamaan "tutkimuk^
;isiaan"4netsämiesten union asioista. Tällainen menettely on gänste-
?P rismiä, eikä mitään järjestötoimintaa.
*r ' Ja mitä sitten on odotettavissa seuraavaksi? Jänkkien miehitys-joukon
canadalainen edustaja Andrew Cooper, jonka nimissä nyt
i Port Arthurin osaston toimistoa "runnataan", on lähettänyt unfon
!r jäsenille monistetun kiertokirjeen, missä määrätään, että kesäkuun
V alussa-pidettävä jäsenistön vuosikokous peruutetaan. Mr. Cooper ja
^kumppanit; eivät halua, eivätkä uskallakaan antaa jäsenjoukkojenrat-i
; kaista omia sisäisiä asioitaan. iMr. C o c ^ r ja kumppanit haluavat dik-taattorimaisesti
määrätä metsämiesten asioista, muodostaa kulissien
takana joistakin "soppalubta" oman johtokuntansa, ja sanalla sa­unoen,
tehdä mainehikkaasta metsämiesten uniosta yhtiöiden välikä-
•f den, jonka avulla ryhdyttäisiin jälleen painamaan metsämiesten elin-
V tasoa alaspäin^
«ii* - Jokainen metsämies ja metsämiesten union asioita seuranneet hen-
I) kilot tietävät, että union kirjat ovat kaikkina aikoina olleet union jä-
V seoten j a kaikkien asianomaisten nähtävissä. Siinä asiassa ei tarvittu
n|u[tään miehitysjoukon järjestämistä jänkkipomojen taholta. ^lyös
J! iitjdetään on maksanut y l i $30,000
j i o ; i J jä^nveroaiurvesmiesten union keskusjohdolle Yhdysvaltoihin, ja että
^ ; : - ; ' f Jj nänö jäseninaksut on^^^s^^^ «
;' / Kysymys ei siis ole mistään "rikkomuksesta" metsätyöläisten
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Matti Kemp, Picture Buttesta, AI-tertasta,
täyttää ensi maanantaina,
toulcokaun 31 pnä 70 vuotta.
"nidsonme sulnilaisten, ystävien Ja
tuttavien onnestoivotuluiin.
Mitä muut ianövat
I^ELKKXX KUVflfAA VUtAA — ,
M TAPPIOITA SOPASTA
'Pmänkirjolttaja, luettuaan todis-ttiicsen.
pitää kiinni kannastaan, ettei
WastUngtonissa väitellä (Truman-
MacArtaiur Jutussa — Vapaus) mis­tään
peniäcysymykslstä . ..
Trumanln-Karshallin: vailitoe^to-na
on ylläpitää loppumatonta kam­panjaa
kunnes tulee .tapetukslrniln
paljon kiinalaisia, että he haluavat
"kuitata". .
•Me kuitenkin kats9mme. että k U -
nalaiset voivat: uhrata -ihmishei^ä
enemmän kuin me. Ja että Korean
Interventio, kuten - Venäjänkin inter­ventio;
ensimmäisen maailmansodan
Jälkeen, yhdistää kiinalaiset punaisten
Johtajiensa ynq>ärillä. nopeistuttaa
vallankumousta Aasiassa Ja Iq^ettaa
lännen vaikutusvallan Aasiassa su­kupolvien
ajaksi . ..
Täten, kaikki voitot mitä saamme
geo-poliittlsia realiteetteja vastaan,
antavat meille uusia taakkoja Ja . . .
mitä enemmän on sotaa, sitä enem­män
tulee kommunismia, kuten kaik­kien
on nyt täytynyt huomioida. —
Dorothy Thompson.
• • •
NIKKELINKAIVAJAIN
RAUHAN RAKKAUS
. . . Lopuksi; sallikaa minun tehdä
yläen seikan ehdottoman selväksi.
Toisen maailmansodan ensimmäisen
Oivlsionan veteraanina mmä l i i t yn
muihin canadalaisiin Jos tähän maa­han
hyökätään; «Mutta älköön Mike
Pearson tai S t . Laurent tai kukaan
muu yrittäkö vakuuttaa minulle, että
meitä uhkaa korealaisten, kimalaisten
tai venäläisten hyökkäys; Kukaan
ei voi vakuuttaa minulle, huolimatta
siitä minkälainen hallitus niissä mais­sa
on, että mikään kansa. Joka v i i t i ­sen
vuotta sitten hautasi perheensä
yhden Jäsenen täi useammankin (ku­ten
on asia Venäjän suhteen). lähtee
sotaan, ellei sitä pakoiteta siihen . . . <
Minä.lopetan sanomalla vakaumuk­seni,
että rauha voittaa sodan y l i .
Sudburysta lähetetty kansankirje
M i n e - ^ l union lehdessä Mmc-Mill
Tämän päivän Ranska
Kolme kuukautta sitten hyvftksji
Rans&an hallitus Länsi-Saksan Jäl-leenaseiistamisen.
Tämä oli loogilli­nen
seuraus sitä rybteiaymmänykses-täV
Joka Marshall-sopimuksen j a At­lantin
paktin nimillä sitoo Ranskan
USA:han. Kuitenkaan Banskan k a n ­sa
ei voi seistä t u o l l a i s e n " y h t e i ^ -
Riärryksen" takana. Joka 75 vuoden
aikana on Jo kolme kertaa antanut
sa2csalalselle imperialismille tllalsuur
denhy&kätä maahamme. -; Siten syn­tyi
icansan . keskuudessa laaja vasta-lauseliike.
Jonka vaientamisessa hal­litus
ei ole enää voinut käyttääv^li-sia
menettelytapoja, vaan sen' on ollut
pakko ryhtyä muuttelemaan perustus­lakeja
Ja käyttää sortomenetelmiä.
Joihin' vielä muutama -vuosi: sitten
turvautuivat vain saksalaiset miehit­täjät.
ELINTASOX SUURROMAHDUS
Silmäys Hanskan taloudelliseen t i ­lanteeseen
vuoden 1951, alussa osoit­taa,
että yhtenä toimenpiteenä :maan
fasIstisoimi£eksi on työväestön/kxu-jis-taminen,
kuten aikoinaan tapahtui
n i in Italiassa kuin Saksassakin.-.
Vuoden kuluessa ovat vaatetavaran
hinnat nousseet 100pros, kuukaudessa
ovat kalivi Ja öljy kallistuneet-100
pr03; sähkä, kaasu Ja h i i l i 25 pros., voi
20 pros. Jne. Sitävastota ovat reali-palkat
laskeneet niiden uusien ve­rojen
Johdosta, Joita varustautinninen
nielee.
Esim. kaivostyöläisten timtipalkka,
Kurjuuddi, terrorin ja ^ijkarilli^en
rauhahtaistehm Impmattii liäyttämö
<VS.) --- Ranskasta on vihne aikoina Jäneen^mvennat näkymään
yhä enenunäii ctitlsla lehdistön palstoilla: lakot lamanttovat^Pariisin
liikenteen, kenraali Tassisay kiristää horjtnrien asemiensa paUcfcaami-eeksi
yhä onsia joukkoja Vietnamiin, presidentti Anriol käy-alamalseBa
knmarrnsmatlullä USA:ssa, maan liallltiista kiristetään hyväksymään
Saksan Jälleenaselstantlnen Ja yhi****»»"^??»•'^^^f*•:ifat^««a. teollisoa->
tensa sotalulosfon valmlstamiäeksi. Entä mitalin toinen pooli ndten
painaa r sofaoh|ehna: maan elintasoa, mitä asiasta sanoo Ranskan
knsa?:; Tästä kertoo Inkijoniemme Soomessa äskettäin oleskellut
. ramtolainen. Joka ei halua nimeään jaDdäanteen;-; koska Ransfcan^
hallittu liorkeassa demokraattisuudessaan voisi vastaisondessa' evätä
hänelä nlkomaanpassin.
talaista pidätettiin Toulous^ssa Ja kul4
Jätettiin Afrikkaan, Josta heistä kaksi
äskettäin poliisin toimesta tuotihi t a ­kaisin
"melkein kuolleina", kuten r a ­portissa
kyynilUsesti todettiin.
MYÖS KOULUT KUULUVAT
RENKAASEEN
Myöskä-än koululaitos ei ole Sääs­tynyt
tältä lasistisoitumiselta. Kes­kiajalla
perustettu Parllshi yliopisto
on ollut poliisin miehittämänä kaksi
kertaa, fäisinftiälsen' kerran se t a '
pahtui Tuoslhia 194P--41 Hitlerin käs--
kystä — toisen kerran vuonna 1950
sos^Udraipkraattisen s 1 s ä ministeri
Jules Mochin Ja demokraattis-kristil-jota
pidetään korkeimpana teolllsuu- iiseh pääministerin Sohumahin käs-
Willie NcGeen
viimeinen kirje
vaimolleen
urheasti viime hetkeen asti taiste-leva
neekerityölälnen Willie McGee
kirjoitti seuraavan paljon puhuvan
kirjeen vaimolleen ennenkuin MIssls-sippm
valkoiset pedot hänet veivät
EähkötuolIIn. Jacksonissa, Miss.
Rakas Rosalee:
Täällä suunnitellaan minun tappa­mista,
enkä tiedä- pystytkö sinä Ja
toiset ihmiset minua pelastamaan. Jos
minun on kuoltava, n i in haluan, että
sanot hyvästi äidilleni Ja lapsille Ja
kaikiUe ihmisille. Jotka tietävät, että
on väärin tappaa ihminen hänen
ihonsa värin vuoksi.
Sinä tiedät että olen syytön. Sano
ihmisille yhä uudelleen Ja uudelleen,
että minä en telmyt tätä rikosta. Sano
heille, että todellisena; syynä siihen,
miksi ne minulta ottavat hengen on
pitääkseen neekerit alaspainettuina
etelässä. Ne eivät tätä voi tehdä Jos
sinä Ja lapset Jatkatte taistelua. Alä
milloinkaan laimmiyö kertoa heille
miksi heidän isänsä tapettiin.
(Minä tiedän, että smä et ole tätä
tekemättä. Sano ihmisille, että Jat­kavat
taistelua; ,
•"'i Sinun »Blioliinen aviomiehesi.
Willie McOee.
McGeen viimeisistä sanoista on t u l ­lut
taistelutunnus miljoonille Ameri­kassa
Ja ulkomailla —.neekereille Ja
valkoihoisille — Jotka ovat kauhistu­neita
tämän viime hetkeensä asti san-dessa
maksettavista palkoista, on las­kenut
1072 frangista (vuoden 1949
minimi) 76 frangiin -vuoteen 1950
mennessä; Tämä keskimäärin on nyt
kaivostyöläisen palkka, vaikka hän
usem Joutu utyöskentelemään vain 70
sm korkeassa kaivoskäytävässä. Bdel-leen
ovat työolosuhteet käyneet yhä
huonommiksi: Vuonna 1950 kuoli
kaivoksissa 109 työläistä, tuhansia
haavoittui Ja ruhjoutui. J a kehitys
on käynyt yhä huonompaan suuntaan.
Yksmomaan tämän vuoden tammi­kuussa
oli kaivoksissa Jo a i icuole-mantapausta'eli
huomattavasti enem­män
k u in tammikuussa 1950.
Mutta talouspula ei ahdista' y&ln
työläisiä. Ja pikkuvh-kamlehiä. Yhä
suuremmassa - määrta- siitä Joutsat
kärsimään myös plkkukaiippiaat' ja
pienyrittäjät; Nitepä vuonna ,1950
oli 6,353 vararikkoa. Joista: Jtaiimif-kuun
osalla lankesi 513 Ja, helmikuun
470. Tämän vuoden tammikuussa oli
vararikkoja Jo 526 Ja helmikuussa
669.
KIRISTYVÄ TERRORI
Muut Icemon^a. on -hälliittis 'Vie­nat
yhtä hyvin laillisista k u i n ' iäitl
tomlstakin — aina khrlstyksestä mur­haan
saakka. Erästä miestä, J^kä
on kolmen lapsen isä Ja Jor^a van­hemmat,
veljen ja kolme sisarta nat­sit
olivat surmanneet, on uhattu kiar-koltuksella
hänen esitettyä vastalau­seensa
Saksan Jälleenaselstamista
vastaan. . Laskuvarjokapteeni •'Äze-ma'ta
syytettiin sUtä. että "hänroli
vaarantanut valtion sisäisen Ja ulkoi­sen
turvallisuuden." Amoana syimä
hänen vuonna 1948 tapahtuneeseen
pidätykseensä Oli se, että hän oli kom­munistisen
puolueen Jäsen. Hänen
oltuaan 30 kuukautta vankilassa asia
otettiin tänä vuonna;oikeuden käsi-telluvaksi.
Joka totesi hänet täijrsDi
viattomaksi. Vankilassa häntä luon-noUIsestl
oli rääkätty Ja kidutettu s a ­moin
kuin gestapo oli hänelle aikai-semmhi
tehnyt. vi
Vuonna 1949 murhattiin lähellä P a ­riisia
Saint-Mondessa eräs rauhan-taistelija
hänen ollessaan kiinnittä­mässä
seinään .sodanvastaista Julis­tetta
— Ja teon johdosta hallitus, on­nitteli
polUsia. Lokakuun 24 päivän
yönä 1950 h k t e t t i in kothisa lähelle
metsään Marlgnav'issa (Haute-Ga-ronne)
kommunistisen puolueen Jäsen
Francois Passaret. Hirton toimeen­pani
valtiollinen poliisi. Saman vuo­den
syyskuussa 165 Espanjan tasaval-kariUIsestl
taistelleen neekerityölälsen
kylmäverisestä murhasta. Päättäväi­semmin
kuin milloinkaan ennen nou­sevat
nämä miljoonat etelävaltioiden
lynkkausjärjestelmää vastaan. J a m i -
kä kaamea esittely se onkaan maalL
malle Amerikan tarjoamasta kansan­vallasta
Ja demokratiasta!
kystä!,
Edelleen on upseeristo pitänyt kou­luissa
14—16 vuoden ikäsille lapsille
luentoja armeijasta. Ja k u n lasten
vanhemmat kielsivät lapsiaan osallis­tumasta
näihin luentoihta — oikeus,
joka vanhemmille on taattu perustus­laissa
—, palautti poliisi vanhemmat
"järjestykseen". Näiden luentojen a i ­heena
oli; f moraalinen
varastautuminen."
Ja aseellinen
KAIKEN TAKANA USA . . .
Mutta ponnistulcsistaan huolimatta
hallitus alkaa menettää otteensa t i ­lanteeseen
Ja niinpä se iloiten ottaa
vastaan amerikkalaisten avun rauhan
äänten vaientamiseksi. Siten kolme
lent<^nttää';- on Hanakassa raken­teilla
amerS^lplaisia varten — niitä
kaikkia nimitetään ''atomUentoken-tiksi".'
Yksf" niistä sijaitsee Nime'n
lähistöllä, tomen lähellä Montpel-lier'ta
Ja kolmas^ Johon tulee raken­nettavaksi
3,5 k m : n pituinen kiitorata,
Tavaux-Oolessa, Juralla. -Yksinomaan
tänä vuonna tulevat nämä kolme len­tokenttää-
makaamaan Ranskan kan­salle
2^550.000.900 frangia, mikä yhdel­tä
osalta selittää (kasvavat verot.
Cerheres'ta " (Itä-Pyrenelllä) Ja
Sahit-Jean • i>'Ankely'n KOharente-
Maritlme) asemat ovat nyttemmta
sotilastukikohtia, - Joista toinen on
francolaist^ri^Ja . amerikkalaisten Ja
totaen peikäitään amerikkalaisten up-
Suomen ja Kiinaff suhteet
Äskettäin kh-joitti Helsingin
Vapaa Sana toimituspalstallaan
seuraavaa:
Suomen Ja K i i n a n Kansantasaval­lan
suhteissa on viime päivinä taptjh-i
tunut ilahduttavaa' kehitsfstä, vaikka
erikoista kiirettä ei aluksi pidetty­kään;
Suomi tosin tunnusti K i i n an
uuden liallituksen Jo vuoden 1950
alussa, mutta Vien'kauan ennätti kur
lua,- ennenkuin molemmat maat enr
nättlvät nimittää lähettiläänsä, ja
nättivät suorittaa ensikäjutlixsä; Suo^
men Pekingiin nimitetyn lähettUään,
ministeri Valvanteen varslnataen toi­mipaikka
on Intiassa, joten hänen
kaksi talvikuukautta kestänyt oleske­lunsa
Kiinassa oli.laadultaan valmis­televa.
Kiinan -Helsinkiin nimitetyn
lähettilään, kenraali Keng Piaon var­sinainen
toimipaikka on Tukholma,
joten hänenkin ^aapumispnsa viikko
sitten oli laadultaan valmisteleva. Sen
verran kuitenkin Jo tiedetään, että
suivlähettiläs Kengin mukana. maa­hamme
saapunut I lähetystösihteeri
Jao Tun^han Jää maahamme, vaki­naiseksi
asiainhoitajaksi; samoin i l ­moitetaan
qlevan, valmisteltavana
Suomen vakinaisen lähetystön perus­taminen
Pekingiin, Selviöltä tuntuu,
että meillä Kiinassa täytyy olla itse­näinen
lähettiläs; mahdotonta on ke­nenkään
samaan aikaan pätevästi
hoitaa kahta n i in etäistä edustusteh.
tävää kuin Pekingin Ja New.I>slhin./>v
Lehdessämme ktmnitettiin toisaalta
viime viikolla huomiota siihen, että
kauppasuhteemme uuteen Kiinaan
ovat edelleen järjestämättä, vaikka
meidän paperi-, puu- ja metalliteolli-suustuotteillamme
olisi'siellä rajatto­mat
markkinat^Ja vaikka me puoles­tamme
voisimme Kiinasta saada mo-nenlaatuisia-
tarvitsemiamme tuonti-ärtikksleitai
fEtäisys ei ole aikaisem-.
mmkaanl^ipd^it&nut meitä käymästä
kauppaa k i i n a n kanssa, j a paralkaa-kin
olemme '^kltuppäsuhteissa niinkin
etäisiin maifiin kuta Pakistaniin, I n ­tiaan,
Australiaan Ja Japanita. Meidän
ei tällöin t ^ i ä e ottaa esikuvaksem­me
vata joka on
solminut säinan kanssa sumen kaup-pasopimuk^
nrsaaden sieltä nun. öl-vleiklsäuetavainf^
i&epk}i&iiiä^ Jyhslemetiii^^^fthkoja; woIframla, l y i -
••• "---^ii------ 'Jya.hainppua,-silkkiä Ja hartsia, vaan
myös R^ptsl^ji^Etaglannln^^ j Lärisi-
Saksah,'^ö^kä)kaikkl käyvät kauppaa
K i t a a n . : ^ ^ , p : ^x,
Erikoisen i f i^aiseva tässä suhteessa
bU haastlttteiuliusun^^^^ minis­teri
Val^iöiei^kotludu^^
kolia let^eile^me antoi j a jpssa; hän
- - paitsi-känjMi hämxnä^ ho-,
peasta ngusiistä —-kertoi txileliälan
S u o m e a ; ^ ^ | n olevan m
koisen yst|yp|sen ja kitoalaisten toi­vovan
ksiUJM^pnqliteita^^^S
aikaisem^l^jl^myyty mm. soijaa, r i i ­siä,
metiBfliej||f| öljyä. Alustaa neu-votteiuita^^
tjil^täisä suhteessa käyty,
ja nimeno^^äilsuoanen hallituksesta
rlipputii ; i ^ ^ n l l s s ä päästään eteen^
päin Ja.|^ä|äi^-ediistuksemme Pe-klngl£
sä:#^^^^tä vaktoaijlemmalle
k a r m a U ^ ; ; ; ^ ! ^ ' . - ' • •' • ^
pdötani™i|§^ kiirehtivän.
J a samäiite^ii^iifSmme esito ajatuksen,
eikö ollsi^iä|ä^vmonien multte^ ''uL.
koik)lllttiJ*|^feiffPjra^
Tiistaä maaläimne Suomi—Kitaa-yh­distys
kolcoamaan sitä kaikesta päät­täen
a i r an tavatonta hanastiista, m i ­tä
maamme laajoissa piheissä uutta
•Kitaaa kohtaan tunnetaan.
PÄIVÄN PAkiNÄ
Yhtä ja toista yksityisomistuksesta
•4>
«iiQon Port Arthurin osaston toimesta. iPäinvastoin kysymys on siitä, i
metsämiehet itse päättää demokraattisella tavalla
Metsämiesten keskuudessa on kuluneen talven a i - '0iy'^ kana noussut usieita valituksia mr. Cooperia ja union yhdysvaltalaista
wf^; y . C J j t ^ t o a vastaan yleensä. Metsämidiet ovat vakuuttuneita esim. siitä,
'!]!'^/v., r , « t lä jos mr. Cooper, olisi toiminut kuten jäsenet halusivat ja pyysivät, ,
?• useita kuukausia aBcaisemfmin sen palkank<A:otuk- kai.
s6n, minkä he vasta muutama •viikko sitten saivat — ja että tämä pal­kankorotus
olisi tullut suuremmaksi, ellei mr. Cooper olisi sekaantunut
asiaan työnantajien eduksi. * , >
. Kysymys siitä, saavatko metsämiehet/itse «määrätä demokraatti­sella
tavalla unionsa asioista kiteytyy siis leipäkysymykseksi. Rat­kaistavana
on se, taisteleeko unio metsämiesten olosuhteiden paranta­miseksi,
vai tuleeko siitä työnantajain apuri ja mr. Cooperin yksityi­nen
liikelaitos. /
Pohjois-Ontarion väestö ei toistaiseksi voi paljoakaan suojella i t­seään
haapamatoja vastaan, joita tulee miljoonittain joka kymmenen-vuoden
kierroksella. Niitä joudutaan kolmisen vuotta kärsimään ja
sitten ne taas vähenevät.
Mutta Ontarion metsämiesten ei tarvitse avuttomina katsella sitä,
että jänkkipomot hävittävät heidän unionsa ja sen turvan, minkä he
ovat kovalla työllä ja raskailla uhrauksilla rakentaneet. Mitä tarvi­taan
on tämä: Kaikkien metsämiesten pitäisi liittää voimansa yhtei­seksi
lujaksi rintamaksi hajoittajia vastaan. Jos koskaan, niin nyt on .
välttämätöntä osallistua joukkomitassa kesäkuun alussa pidettäviin
vuosikokouksiin. On keskusteltava ja laadittava metsämiesten omat
vaatimukset työehtosopimuksen suhteen. On torjuttava union autono­miaa
ja demokratiaa uhkaavat toimenpiteet ja huolehdittava siitaketta
union johdossa pidetään ne miehet, jotka nautti\'at metsämiesten yleis­tä
luottamusta ja kannatusta. Mutta tärkein kaikista muista seikoista
fuuri nyt on se, että jokaiselta kämpältä lähetetään joukkoedustus ke­säkuun
alussa pidettäviin vuosikokouksiin joihin pitäisi osaUistua jo-kaisen
union jäsenen, joka suinkin on siihen tilaisuudessa.
m
Tohnitukseen saatita äskettäta Ota­van
kustannuksella ilmestyneen "Pie­nen
tietosanakirjan" kaksi ensimmäis­tä
osaa. Emme malttaneet olla sitä
selailematta j a niinpä sattui eteem­me
myöskta kommunismta määrittely
ja havaitshnme kirjan sanovan siitä,
seuraavaan tapaan: "Opit j a liikkeet.
Jotka vaativat yksityisomistuksen täy­dellistä
poistamista." Olemme tum­mentaneet
sanan **täydelUstä" myör
hemmin selville tulevien seikkojen
tähden.
K u n tarkastelemme nykyistä cana-dalaista
yhteiskuntaa nita meistä,
tuntuu siltä kuin nota suurta pihrteta
puhuen kapitalismi oBst Jo poistanut,
kaiken todella merkityksellisen .yksi­tyisomaisuuden
nota 9/10 kansaa ja
sUrtänyt sen kapitalistien acasita.'Me.
kta kuulumme siihen ylcsitjrlsamista-
Jien kategoriaan, joUa on ^kaikkl k a ­ton
alla Icun panemme (^tun pää-hämme.
•'; ^
Nyt tämä tietosanakirja (?) väittää,
että kommunismi <yttalsi meiltä pois
kaiken yksityiscmaisuudcn, h u o ^ k a -
lut, vaatteet ja vähäiset säästönune-.
Idn, puhumattakaan, niistä onnellisis­ta.
Joilla on oma koti. auto yms.. Jotka
arvatenkta menettäisivät kaiken.
Tämän tietokirjan tekijät ovat esit­täneet
moisen kierän. Ja valheellisen
väitteen varsta tietoisesti. peloittaakL
seen sillä rnkjjoltaon.' Oiemmfe tavan­neet
lukuisia Ihmisiä, Jotka oyat syyt-täneet
sosialismia Ja kommunismia
siitä, että se ottaisi heUtä pois kaiken
mitä ovat saaneet ansaituksi kovalla
työllä. Tosiasia el ole kuitenkaan sel-lataen.
Sillä kommunismta ilmeisenä
tarkoituksena on yksityisen omistus­oikeuden
pöistamtaen tuotannon vä-
Ukappaleisita nähden, että tuotantoa
el .harjoitettaisi yksityisten voiton
vuoksi vaan kaikkien yhteiseksi hyö­dyksi.
Kun se tehdään päästään
eroon palkkatyövoiman riistämisestä
kuh todelliset pakkoluovuttajat pak-koluovtltetaan;
Icuten eräs sosiallstL
nen kirjailija sanoi. .
K u n katsomme Neuvostoliittoon,
Jossa, ollaan tiellä kommunistiseen
yhteiskuntaan nita saatamme havai­ta^
että siellä kerääntyy entistä r u n -
saammta kaikenlaatuista persoonallis­ta
yksityisomaisuutta maan. väestölle,
kuten omia asuntoja, autoja, kaiken­laatuisia
tiyk3»ikaisia talousvälineitä
Ja -Utittelta.. Se todistaa meille mai­nitun
tietosanakirjan väitteen yksi­tyisomaisuuden
täydellisestä polstamL
sesta kurjaksi porvarien valheeksi. Jo-ka
on eräänlainen variksenpelätta nU-tä
-varten, Jot^a eivät ole selvillä a s i -
^ ennustaa, että
'Neuvostoliitossa on k a n ­salla
muutamien rauhan vuosien k u ­luttua
enemmän kaikenlaatuista per-eoon^
llistst yksityisomaisuutta kuin
kapitalistisissa" maissa,
- Muistamme erään sosialistisen k i r ­oista.
sbsial?
seerien komennossa.
Entiset ranskalaiset sqtilastukikoh-dat,
kuten Verdun (Meuse), Versail­les
(Seine et Oise Ja Montlucon) ovat
nyt amerikkalaisten käsissä. Uusia
tukikohtia on rakenteilla mm. Satatr
Sulpice*ssä, Cameyrac*issa Ja Cap-tieux'i?
sa lähellä Bordeau'ta. Ja
•^kielletyistä alueista": varottavat hir­sipuut.
Jotka katosivat natsl-Sakskn
lubistuesca, ovat nyt ilmestyneet uu­delleen.
, '
SATAMAT — POLTTOPISTfe
KOmä eivät kuitenkaan ole amerik-ikalaisten
pääpaEdcoja Ranskassa; s i l ­lä
satamakaupungit ovat kaupungeis­ta
koetelluimmat. Nitapä ovat Bor­deaux,
L a Bocbelle, L a Pallice, Tou-lon
Jne. itse asiassa .amerikkalaisten,
hallitsemia 'kaupunkeja; Joissa !Rans-^
kan lippu on kielletty ja hotelilta sai­raalat,
huoltolaitokset Jne. amerik­kalaisten
käytössä.
Joka kerran kun amerikkalataen
alus saapuu Jobonkta ranskalaiseen
satamaan. Julistetaan piiritystila. E i
kulu viikkoakaan, eteivät nämä uudet
miehittäjät surmaa tai pahoinpitele
näiden kauput^ien vakituisia asuk­kaita
— Ja erikoisen pitkälle tämä
hultaointi on kehitetty Bordeaux'ssa.
MUTTA EANSKAN KANSA
TAISTELEE
Kaikki tämä tekee ymmärrettäväk­si
sen,' että rauhanpuolustajien t o i -
mmta on saanut Ranskassa yhä l a a ­jempien
kansankerrosten tuen. Hei­dän
aloittaessaan tämän vuoden tam­mikuussa-
nimienkeruukampanjan ve-r-
SITAs
TODELi;iSUUST4lij.
Opettaja totoilee fcoalim yiäb
että Amerikassa oa muka
hiletyksi siemenetöa oaj '
omenissa on appelsiinin
siellä yritetään parhaillaan ]
hajuntonta sipulia, silloin
todeUisuustajuInen irvileuka i
—Miksei siellä yritetä ^
banaaneja. Joissa on vetoketj«.'-
• .* » .- "'
TOTTUajCSTA
Vanha majakanvartija oli 30
vartiopaikalla .uskollisesti
saan tottunut siihen, että jökal
mtauutti öin j a päivin anunnttL
kiliä meiiinanto laivoille. ]^|
kiinnittänyt huomiotaan iiäajni i
kauksita. Mutta eräänä y öm
k i pamahtanutkaan. Silldn t i
havahtui syvästä unestaan ja |
dahti hätääntyneenä:
— Mikä se oli?
• • •
USKOI h&AKÄm.
Mies meni lääkärim ja väitti i
vänsä kaiken ikahtena.
— Nata äsken kaksi aivan
näköistä tyttöä.
toomukseen. joka on tähdätty Saksan
aseistamista Ja amerilckalaisten maas­saoloa
vastaan, on kansa antanut v a ­rauksettoman
kannati&sensa tälle
rauhantyölle. Siten kerättita Setae-et-
OIsen departmentlssa (Ranska on
jaettu 89 departmenttlta) yhdessä päi­vässä
30,000 allekirjoitusta Saksan a -
seistamlsta vastaan, Nizzassa kaih-dessa
tunnissa 1,300 allekirjoitusta,
Pariisin 20. arrondissementissa (Pa­riisissa
on 20 arrondissementtia eli
pihrlä) saatita 50,00(^ nimeä 15 päi­vässä
sotakoulussa kerättita sotilai­den
j a upseerien keskuudesta 800 a l ­lekirjoitusta,
Grenoblessa allekirjoit­ti
vetoomitksen 5,000 ihmistä yhden
aamupäivän kuluessa, 6atat-Denis's-sä
eräs nuorukataen keräsi Ä)^ nimeä
8 mtauutlssa jne.
: Kampanjassa el kuitenkaan ole ky­symys
vata irrallisista yksityistapauk­sista.
Niinpä kaikki entiset'sotavan­git,
ovat kirjoittaneet-nimensä vetoo­mukseen..
Esim. Dieppen; tunnettu
kaupunki oli helmikuussa allekhrjoit-tanut
vetoomuksen 100 >pro3;'€3^teau-
I t o ln (ftolstere) kunnanvaltuusto.
Jossa ei ole ataoatakaan kommunis­tista
jäsentä.. (21 sosialidemokraattia
Ja yksi kristilllsdemokratttaen val­tuutettu),
on allekirjoittanut vetoo­muksen.
rVarsinkta sodan koettelemat
kaupungit ovat allekh-Jolttaneet 100
pros. Sellataen on mm. Oradour-
Glane, missä eräs saksalainen dlvlsio^
na poltti elävältä 6,000 asukasta.
YLIOPPILAIDEN PANOS
Tässä valtavassa kansanliikkeessä
ylioppilaat eivät ole Jääneet toimet­tomiksi.
Sitä osoittaa Pariisissa p i ­detty
ylioppilaiden rauhankonferenssi.
Jossa oli koolla 1,2C0 ylioppilasta edus­tamassa
50,000 ylioppilasta (40.000 y l i ­oppilasta
allekh-joitti Tukholman ve­toomuksen).
Tässä konferenssissa
olivat edustettutaa sosial^emokraat-tiset.
katoliset, protestanttiset riip­pumattomat,
edif^kseUIset Ja kommu-nlslset
ylioppilaat - ^ ataoastaan de
Gauellen puolueeseen lukeutuvat y l i ­oppilaat
puuttuivat. Yksimielisesti
hyväksyttita toimtataohjelma, Johon
sisältyivät lähtanä seuraavat vaati­mukset:
Rauha Vietnamin kanssa; keskus^
— N a nehän saattoivat olla 1
set.
— Mutta-olen nähnyt iayäjj
aivan samanlaista kissaa.
: — Ehkä he olivat samaa
ta.
Mutta seuraavassa kulmasji
vastaan ikaksi aivan samanlaistat
tikoiraa.
— Kuulkaa, te kuvittelette vain (
te täysta terve. Se on sitten 1
sataa markkaa.
Potilas pani. pöydälle
sen j a meni.
- - Miten tenttisi meni?
: — Loistavasti! Professori ti j
ihastunut, että hän pj7si miniial
lemaan parin kuukauden
uudestaan!
Helsingin Jyry
perustanut oman
rauhankomitean
HcIsinfcL — (VS)
Jyry • teki huhtikl kunkau
sessaan päätöksen yhtjfä
Berliinta r a u h a n v et
-Käytännöllisten toimet
; hoitamista varten päätetifiB;!
maila -perustaa seuraan
, komitea..'-...'".
Kysymylisessä oli teko,
maidenkin' urheiluseurojen <m i
tä > kitanittää vakavaa
Rauhan psolustamig^, on
on j a tulee aina oltnaaa 1
työläisnrheilaliikkeemme!
slmmistä kysymyksistä.
. hetkellä tämä kysymys on 1
kcämplknln koskaan aäals
Päämääränä on: 'joksdsecnl
alaiseen seuraan ranlunkoi
telun aloittaminen YK:ssa "Nei
ehdotuksen'' pohjalla. Saksan
tariisuminen, 'viiden suuren"
renssi, Eisenhovverta lahettämineii
kaisin USA:han ja demo
yhteistyöhallituksen saaminen ]
kaan. >-
Kansan vastarinta on siten 1
hallituksen hankkeet. Ybä lasjc
tunnustusta saa kommunistisen j
lueen määrätietoinen rau
ka, jota mm. osoittaa se. ettäpij
lueeseen kuluvan vuoden
sa liittyi 15.000 uutta Jäsenti
mikuussa .10,000 j a maalisbnml
päivään mennessä jo 6,000.
tietää, että konununistisen
harjoittama kansainvälisyys
see rauhaa eikä sotaa. Että I
ojentaavt kätensä yli rajojen i
vyyden; j a solidaarisuuden eiUi^
tonija hyötynäkökohtieni
jailijan sanoneen kapitalismia puut. toliittoon niin havaitsenune
teen taloudeksi — Ja sitähän se on yhä
edelleenkta. Se ei ole kyennyt varaa­maan
kansalle kaikkia niitä nykyai­kaisia
elämän mukavuuksia joita tek­niikan
nykyinen kehitysaste edellyt­täisi
sillä olevan jokaisessa kodissa.
Varsta ykstakertataen syy siihen on
se; että kapitalistisen "tuotannon tar­koituksena
on lähinnä liikevoitto, eikä
Ihmisten tarpeitten tyydyttäminen".
kuten asiasta sanotaan saman tieto-sanakhrjan
toisessa kohdassa.
Koska kommunistisen yhteiskunnan
tarkoituksena on j-ihteiskunnan jäsen­ten
tarpeitten tyydyttäminen eikä IIL
kevoiton keräämtaen. n i in tästä varsin
yksinkertaisesta seikasta JoCituu, että
se kykenee varaamaan Jäsenilleen p a l ­jon
runsaammta kaikenlaatuista y k ­sityisomaisuutta
kuta nykyinen kapi-talisttaen
yhteiskunta, jonka työtäte­kevillä
Jäsenillä ei ole tarpeeksi osto­voimaa
tuotettujen ta varata ostamis­ta
varten.
Meistä tuntuu kaiken edelläolevan
perusteella sUtä, että mataitun tieto­sanakirjan
tohnittajilla on tarkoitus
peloltella kansaa kommunismlta näh.
den. Siitä syystä sanotaan konmiu-nlsmin
pyrkivän täydelllseeh yksityis­omistuksen
poistamiseen.' Mutta k u ­ten
Jo cdeUä oh todettu merkitsee se
myöäcta entistä, runsaampaa yksityisr
omistusta, mikä henlcllökchtalset tar­peet
ovat kysymyksessä, kyhäyk­sessä
ei ole meidän talouskalumme Ja
säästömme mutta tuotanntm välikap­paleiden
yhtetaen omlstamtaen. TS.
hän kategoriaan kuuluvat tietenkin
maa, kaivaimot, metsät, tehtaat, rau­tatiet
Jne. kuta myöskin pdbkit Ja
muut rahalaitokset.
Kun katsomme esimerkiksi Neuvos-sen
siellä kulkevan siihen
että kansalla olisi entistä
ostovoimaa kyetäkseen
kaikenlaatuista omaisuutta, jAjj
käytetä toisten ihmisten
tai voiton hankkimiseen. Kun I
kykenee entistä enemmän
autoja, radioita, taideteoksia »l
kenlaatuisia talouskapineita, '
merkitsee sq^ yksityisomistuksen J
mistä, eikä sen täydellisti I
Yksityisomistukseen nähdraaj
sä yhteydessä todettava myö*»^
nykyisessä canadalaisessa yhU
nassa rikkaat tulevat entistä 1"
miksi mutta köyhät suhteelliset»
hemmiksl koska hallituksen.
maisena ohjelmana on
san ostokyvyn vähentäminen'
lisäämisen j a toisaalla
suehtojen kiristämisen avoDa-»'
merkitse tietenkään mitäät "
kuta yksityisomistuksen vi
tä, mikäli suuret kansanjook»B
kysymyksessä. Samaan afitttS
hinnat kohoavat ja palkat 1
jälessä vähenee kansan
myöskta sen kautta.
Jos me katsomme sosUlis^'
olevlta malhta nita me Äat«sB»,l
lä havaitat Ihän pätavastalÄfli
sen kuinicapltallstlslssamais*.
palkat kohoavat ja
eikä se merkitse mitään
sita, että kansa: kykenee <
tlstä enemmän nita-kiifn.
myöskin kaiköilaataist»
suutta.
E i k ö i ^ tässä ole tällä
huttu; t a r i ^ ^ tästä
suudeii tilffdcUlscstä pol^
neruKsi Kal te Teräl 'Neuvos- Kaue -iera, Mi